AIESOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestel- män ylläpidosta ja kehittämisestä vuosina

Transkriptio

1 AIESOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vuosina

2 2

3 3 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Etelä-Pohjanmaan liitto, kuntien puolesta ja valtuuttamana Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, L-vastuualue Liikennevirasto. 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän ylläpidolle ja kehittämiselle asetettavista tavoitteista sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä. Osapuolet sitoutuvat edistämään tavoitteiden toteutumista sekä toteuttamaan esitettyjä toimenpiteitä käytettävissään olevien resurssien puitteissa. Sopimuksella edistetään maakunnallista koordinaatiota asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä aikaisempaa monipuolisempien poikkihallinnollisten toimenpiteiden ja uusien toimintamallien toteuttamiseksi. Lisäksi sopimuksella vahvistetaan maakunnallista yksimielisyyttä merkittävien kehittämistoimenpiteiden edistämisestä ja priorisoinnista. Sopimuksen rungon muodostavat toukokuussa 2014 hyväksytyn Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman palvelutasotavoitteet. Tavoitteet osoittavat tahtotilan, jonka mukaan maakunnan liikennejärjestelmää halutaan ylläpitää ja kehittää. Tavoitetilan ja nykytilan välisiin eroihin pohjautuvat vuosina toteutettavaksi tarkoitetut tärkeimmät toimenpiteet on esitetty luvussa 6 sekä liitteissä 1 2. Maakunnallisesti edistettävissä olevien toimenpiteiden ohella sopimuksessa on esitetty valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet. Vuoden 2015 toimenpiteet ovat eri osapuolten ohjelmissa. Vuosille esitetyt tarpeiden ja tavoitteiden perusteella priorisoidut toimenpiteet muodostavat alustavan ehdotuksen toteutettaviksi toimenpiteiksi. Toimenpiteiden toteuttamisesta sovitaan vuosittain etukäteen, ja niitä päivitetään tarvittaessa uudentyyppisten toimenpidemahdollisuuksien avautumisen, tarpeiden muuttumisen ja rahoitusresurssien muutosten myötä. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen toteutuksen yhteydessä. 3. SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN KEHIT- TÄMINEN Aiesopimuksen toteuttamisen kannalta on keskeistä, että maakunnassa ja yli maakuntarajojen tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja pystyy reagoimaan nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Maakuntatason liikennejärjestelmätyötä koordinoimaan on perustettu syyskuussa 2014 maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Ylimaakunnallista yhteistyötä kehitetään naapurimaakuntien kanssa, erityisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-alueeseen kuuluvien kolmen maakunnan (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Österbotten-Pohjanmaa) kesken. Maakuntaan perustetaan lisäksi seudulliset liikennetyöryhmät, jotka käsittelevät liikenneasioita kokonaisvaltaisesti. Seudullisten ryhmien valitsemat edustajat osallistuvat myös maakunnalliseen työhön. Seinäjoen seudulla toiminta perustuu jo toimivaan Seinäjoen seudun MAL-työryhmään. Maakunnassa toimivat edellä mainittujen ryhmien lisäksi maakunnallinen henkilöliikennetyöryhmä sekä osassa kuntia kuntakohtaiset liikenneturvallisuustyöryhmät. Liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sovitetaan myös muiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaan. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen kytkeytyy vahvasti koko maakunnan kehittämiseen. Samanaikaisesti liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa valmisteltu maakun-

4 4 tastrategia, maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelmat sekä maakuntakaava kytkevät osaltaan liikennejärjestelmän kehittämisen osaksi maakunnan kehittämistä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on keskeinen lähtökohta liikennejärjestelmän kehittämiselle ja uusien ongelmien syntymisen vähentämiselle. Tämä koskee maakuntatason ohella myös seutu- ja kuntatasoa. Jatkossa tulee palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen kytkeä tiiviisti yhteen liikennejärjestelmän sekä alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen kanssa. Vain näin kehittämiseen saadaan osaoptimoinnin sijaan tehokkuutta yli hallintokunta- ja kuntarajojen. Alueiden käytön sekä palvelujen ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittamisen konkreettiset toimintamallit sovitaan seutukohtaisesti heti seudullisten liikennetyöryhmien toiminnan käynnistyttyä. Maakuntatasolla yhteensovittamisen toimintamallit määritetään maakunnallisessa liikennejärjestelmätyöryhmässä. 4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS Liikennejärjestelmän ylläpito- ja kehittämisresurssit ovat rajalliset eivätkä pysty vastaamaan kaikkiin Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin. Maakunnan toimijoiden käytössä oleva rahoitus muodostaa kuitenkin lähtökohdan liikennejärjestelmän ylläpidolle ja kehittämiselle sekä tälle aiesopimukselle. Maakunnan vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien välisenä aikana keskimäärin noin 88 milj. euroa. Kustannukset muodostuvat infrastruktuuri-investoinneista (14 M ) sekä pääosin jatkuviin toimenpiteisiin sidotuista kunnossapidon kustannuksista (41 M ), joukkoliikenteen ostoista ja kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten kustannuksista (yhteensä 20 M ) sekä Kelan kuljetuskustannuksista (yhteensä 13 M ). Summassa eivät ole mukana kertaluontoiset suuret laajennus- tai kehittämisinvestoinnit. Kuntien investointirahoitus kohdennetaan käytännössä maankäyttöhankkeiden ja muun kunnan oman toiminnan edellyttämässä tahdissa. ELY:n vähäinen investointirahoitus on kohdistunut puolestaan suurelta osin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin ja elinkeinoelämän sijoittumista tukevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vaikka resurssit eivät vastaa tarpeita, rahoituksen kasvattamista ei voida lähivuosina pitää realistisena. Perustienpidon rahoitus vaatisi tasokorjauksen, mutta myöskään sellaista ei ole näköpiirissä. Sitomatonta, aiesopimuksessa yhteisesti sovittavissa olevaa rahoitusta on lähivuosina niukasti. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tuleekin koko liikennejärjestelmätasolla ja laajemmin poikkihallinnollisesti yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa pystyä parantamaan. Tässä aiesopimuksessa sovittavilla toimenpiteillä tehostetaan nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa, osin uudentyyppistäkin keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi- ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entistä paremmaksi saavuttamiseksi. Lisäksi tulee vahvistaa vuorovaikutusta muiden yhteiskunnan sektoreiden kanssa uusien ongelmien syntymisen välttämiseksi ja yhteiskunnan kannalta vaikuttavimpien toimenpidekokonaisuuksien löytämiseksi. Käyttäjien liikkumiseen ja kuljetuksiin panostama rahoitus on yhteiskunnan panokseen nähden moninkertainen, Etelä-Pohjanmaalla arviolta noin 900 M /vuosi. Myös tämän resurssin käyttöä tulee suunnata niin yksilön kuin samalla koko yhteiskunnan kannalta nykyistä tehokkaammin. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet tulee sovittaa yhteen valtion muiden hallinnonalojen sopimusjärjestelmiin ja laajemminkin aluekehitykseen. Erilaisia, perinteisen liikenteeseen ohjatun rahoituksen ulkopuolelta tulevia resursseja tulee pyrkiä hyödyntämään. Tämä koskee uuden liikennepolitiikan jalkauttamista koskevien kokeilujen ja niihin saatavissa olevan valtakunnallisen osarahoituksen ohella muun muassa tulevan EU-ohjelmakauden rahoituksen kohdentamista työllisyyttä ja vähähiilisyyttä tukeviin toiminnallisiin toimenpiteisiin sekä maaseuturahastojen hyödyntämistä haja-asutusalueille ehdotettujen uudentyyppisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Lisäksi yhteensovitus konkretisoituu Seinäjoen kaupungin ja valtion välisessä kasvusopimuksessa.

5 5 5. TAVOITTEET Vuoteen 2040 tähtäävät liikennejärjestelmän visio ja palvelutasotavoitteet sekä pääasiassa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin strategioihin ja linjauksiin pohjautuvat toiminnan reunaehdot on määritetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tavoitteet on asetettu todetuille keskeisille tarpeille. Visio ja tavoitteet osoittavat suunnan ja tahtotilan, mihin maakunnan liikennejärjestelmää halutaan kehittää. Reunaehdot ovat ohjanneet kehittämistoimenpiteiden määrittelyä ja toimineet samalla tarkistuslistana esitettävien toimenpiteiden laadulle ja suuntaamiselle. Visio, tavoitteet ja reunaehdot on hyväksytty maakuntahallituksessa helmikuussa Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän visioksi on määritelty seuraavaa: Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmä tukee koko maakunnan kasvua kestävästi, tukee alueja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen reunaehtoja ovat: - Toiminta on asiakaslähtöistä ja tehokasta. Rajalliset resurssit suunnataan vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. - Ratkaisuissa hyödynnetään monipuolista keinovalikoimaa. Kehittämistyöhön otetaan mukaan tämän edellyttämät uudet osapuolet. - Nykyisen infrastruktuurin käyttö on tehokasta. Liikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. - Täydennysrakentamista ja uusien maankäytön alueiden suuntaamista, palveluverkkoa sekä työpaikka-alueita koskevilla ratkaisuilla vähennetään liikkumistarpeita. - Ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja parantavat liikenneturvallisuutta. - Kestäviin liikkumis- ja kuljetusmuotoihin siirtymistä tuetaan alueen erityispiirteet ja eri kulku- /kuljetusmuotojen potentiaali huomioon ottaen. - Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen varautuminen, luonnonympäristö-, maisema- ja kulttuuriarvot sekä yrityksiin kohdistuvat vaikutukset. Liikennejärjestelmän palvelutasoa koskevat tavoitteet on määritelty aluetyypeittäin, koska maakunnan erityyppisten alueiden kehitys ja lähtökohdat ovat erilaistuneita samalla myös tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaistuneet. Aluetyyppikohtaisella tarkastelulla on pyritty turvaamaan tarkastelujen tasapuolisuus erilaisten alueiden kesken. Lisäksi on esitetty pitkiä ylimaakunnallisia matkoja ja kuljetuksia sekä yhteistyötä ja toimintamalleja koskevat tavoitteet. Asetetut palvelutasotavoitteet ovat aluetyypeittäin seuraavia: Seinäjoen ydinalue: - Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn hyvä palvelutaso mahdollistaa henkilöauton käytön vähentämisen Seinäjoen ydinkeskustassa tehtävillä sekä keskustan ja reuna-alueiden välisillä työ- ja opiskelumatkoilla. - Ikääntyneet voivat tehdä päivittäiset asiointimatkat keskustaan omatoimisesti ja joustavasti paikallisliikenteeseen kytketyllä palveluliikenteellä. - Harrastusmatkat ovat mahdollisia joukkoliikenteellä. - Koulumatkat ovat turvallisia. - Keskusta-alueen saavutettavuus henkilöautolla turvataan. - Roveksen logistiikka-alue parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta sekä mahdollistaa kansainvälisten kuljetuskäytävien entistä paremman hyödyntämisen. - Jakelukuljetusten täsmällisyys ja kustannustehokkuus paranevat.

6 6 Kehityskäytävä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava: - Liikenneturvallisuus sekä elintarvike- ja metalliteollisuuden kuljetusten kustannustehokkuus ja häiriöttömyys paranevat koko kehityskäytävällä. Maakunnan läpi kulkevat kuljetukset voidaan hoitaa kustannustehokkaasti ja häiriöttömästi. - Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan ja hinnaltaan kilpailukykyiset työ- ja opiskelumatkayhteydet väleillä Seinäjoki-Lapua-Kauhava ja Kauhajoki-Kurikka- Seinäjoki. Matkaketjut ovat sujuvia ja helppoja hallita. - Asiointi- ja harrastusmatkat ovat mahdollisia joukkoliikenteellä. - Kuntakeskuksissa asuvien lähipalvelut ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä. Koulumatkat ovat turvallisia. - Yritysten välinen yhteistyö parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta. Lisäksi maankäytön ja kaavoituksen keinoin vahvistetaan kestävien liikkumismuotojen käyttömahdollisuuksia keskustaajamien rautatieasemien ja joukkoliikenteen runkoreittien vaikutusalueella. Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan alueen luokitus muodostuu Seinäjoen ydinalueesta, Kauhajoki- Seinäjoki-Kauhava-kehityskäytävästä, muista keskuksista niihin johtavine pääväylineen sekä hajaasutusalueista. Muut keskukset: - Keskustassa kävellen ja pyörällä tehtävät matkat ovat turvallisia ja esteettömiä. Palvelujen saavutettavuus kävellen ja pyörällä turvataan. - Opiskelijoiden viikoittaisten kaukoliikenteen matkaketjujen palvelutaso on hyvä keskeisillä Seinäjoen kautta hoidettavilla opiskelumatkoilla. - Työmatkat ovat mahdollisia Seinäjoelle joukkoliikenteellä vilkkaimmilla pendelöintisuunnilla. - Ikääntyneiden omatoimiset ja esteettömät asiointimatkat turvataan. Koulumatkat ovat turvallisia. - Elintarvike- ja metalliteollisuuden kuljetusten kustannustehokkuus ja vaurioitumattomuus sekä henkilöautomatkojen turvallisuus varmistetaan. - Jakeluliikenteen kuljetukset seutu- ja kuntakeskuksiin hoidetaan kustannustehokkaasti.

7 7 Haja-asutusalueet: - Matka-ajaltaan ennakoitavat sekä turvalliset matkat ja kuljetukset ovat mahdollisia koko haja-asutusalueella. - Esteettömät asiointimatkat haja-asutusalueelta lähimpään kuntakeskukseen turvataan kaksi kertaa viikossa. - Koulumatkat ovat turvallisia ja matka-ajoiltaan kohtuullisia. - Haja-asutusalueiden maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetukset on mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti. - Haja-asutusalueen kuljetukset yhdistellään kustannustehokkaasti. - Tehokkaat tietoliikenneyhteydet, sähköiset palvelut sekä etätyömahdollisuudet vähentävät liikkumistarpeita ja mahdollistavat yritysten sijoittumisen alueelle hyvien liikenneyhteyksien varteen. Pitkät ylimaakunnalliset matkat ja kuljetukset: - Nopeat työasiamatkat ja sujuvat matkaketjut turvataan Helsinkiin, Tampereelle ja Vaasaan sekä kansainvälisille jatkoyhteyksille. - Joukkoliikenne on henkilöauton kanssa matka-ajaltaan kilpailukykyinen kaukoliikenteessä keskeisillä yhteysväleillä. - Opiskelijoiden viikoittaisten kaukoliikenteen matkaketjujen palvelutaso on hyvä keskeisillä Seinäjoen kautta hoidettavilla opiskelumatkoilla. - Maakunnan läpi kulkevat kuljetukset voidaan hoitaa kustannustehokkaasti, turvallisesti ja häiriöttömästi. - Kuljetusten kustannustehokkuuden, vaurioitumattomuuden ja vihreyden parantaminen tukee yritysten kilpailukykyä. - Eri kuljetusmuotojen tarkoituksenmukaiset käyttömahdollisuudet turvataan pitkäjänteisesti. - Roveksen logistiikka-alueen toteuttaminen sekä logistiikkatoimintojen keskittäminen parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta sekä mahdollistaa kansainvälisten kuljetuskäytävien entistä paremman hyödyntämisen. - Yhteydet Pohjanmaan satamien kautta ulkomaille ovat kilpailukykyiset verrattuna yhteyksiin Etelä- ja Lounais-Suomen satamista. Yhteistyö ja toimintamallit: - Maakunnassa tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja asiakaslähtöistä, varmistaa rajallisten resurssien ohjaamisen mahdollisimman vaikuttaviin toimenpiteisiin sekä huolehtii suunnitelmien ajantasaisina pysymisestä. - Eri toimijoiden ja rahoittajatahojen kesken saavutetaan yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmästä, sen rahoittamisesta ja aikatauluista. - Liikenteeseen liittyvien eri työryhmien toiminta yhteensovitetaan ja päällekkäisyydet karsitaan. - Liikenteen suunnittelu kytkeytyy niin maakunta-, seutu- kuin kuntatasolla tehokkaasti maankäytön, asumisen, palvelujen ja elinkeinoelämän suunnitteluun. - Päätöksentekijät ymmärtävät liikenteen kehittämisen todelliset mahdollisuudet ja merkityksen osana maakunnan strategista kehittämistä. - Liikennejärjestelmätyöhön otetaan mukaan monipuolisen toimenpidevalikoiman edellyttämät uudet osapuolet. Tavoitteiden saavuttamista edistetään sekä valtakunnallisten, maakunnallisten ja kuntien välisten että kuntakohtaisten aikaisempaa monipuolisempien ja poikkihallinnollisempien kehittämistoimenpiteiden avulla. Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää arvovalintoja ja vaiheittaisuuden hyväksymistä, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Resurssien ollessa vähäiset tulee kehittämistoimenpiteiden vahvistaa toistensa vaikutuksia.

8 8 6. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET 6.1 Toimenpiteiden valintaperusteet Aiesopimukseen sisältyvät toimenpiteet toteuttavat asetettuja palvelutasotavoitteita. Toimenpiteet on muodostettu aluetyyppikohtaisten tavoitteiden perusteella analysoimalla eroa asetetun tavoitetilan ja nykytilan/kehityssuuntien välillä sekä määrittämällä mahdollisimman tehokkaat ja priorisoidut toimenpiteet, joita toteuttamalla voidaan resurssien puitteissa edetä kohti tavoitetilaa. Toimenpiteiden valintaa ovat ohjanneet suunnitelmassa asetettujen priorisoitujen palvelutasotavoitteiden ja todettujen puutteiden ohella: käytettävissä olevat toteuttamisresurssit keinovalikoiman laajentamis- ja uudistamistarpeet kohti käyttäjien tarpeet paremmin huomioivaa suunnittelua valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ja kehittämisstrategiat toimenpiteiden arvioitu vaikuttavuus yksittäisinä toimenpiteinä ja laajempina toimenpidekokonaisuuksina kustannustehokkuus sekä laaja maakunnallinen yksimielisyys toimenpiteiden tärkeydestä ja kiireellisyysjärjestyksestä. Toimenpiteiden valinnassa on pyritty toimenpiteiden mahdollisimman tehokkaaseen ja perusteltuun vaiheistamiseen ja priorisointiin. Tämä tarkoittaa aikaisempaa monipuolisemman ja uudentyyppisen keinovalikoiman käyttöä ja ensivaiheessa erityisesti nykyisen liikenneverkon ja -palveluiden ylläpidon, operoinnin ja käytön tehostamista sekä liikennemarkkinoiden kehittymisen tukemista. Liikenteen, maankäytön, palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten suunnittelun ja toteutuksen järjestelmällisen yhteensovittamisen merkitys ja keinot on nostettu nykyistä voimakkaammin esille. Merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet päätetään valtakunnan tasolla, ja ne on esitetty omana kohtanaan. Maakuntatasolla pystytään kuitenkin edistämään päätöksentekoon liittyvää valmistelua ja päätöksenteon edellytyksiä. Entistä tärkeämpää on, että toimenpiteet perustuvat selkeisiin kehittämispolkuihin ja toteuttavat vaiheittaisen asiakastarpeet huomioon ottavan palvelutason parantamisen periaatetta. Vaiheittainen eteneminen antaa lisää mahdollisuuksia myös maakuntatason voimin edistettävissä olevien entistä vaikuttavampien ja monipuolisempien toimenpiteiden toteuttamiselle. Päärata kuuluu Etelä-Pohjanmaalla TEN-T-ydinverkkoon. Verkolle sijoittuvien toimenpiteiden osalta voi EU-rahaa saada suunnitteluun 50 % ja toteuttamiseen 30 % (mikäli myös kansallinen rahoitus on kunnossa). Aiesopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat merkittäviä väylien kehittämistoimenpiteitä lukuun ottamatta edistettävissä ja toteutettavissa pääosin maakunta- ja kuntatason toimin. Toimenpiteet edellyttävät usean osapuolen yhteistyötä. Koska kyseessä on maakuntatasoinen kehittämisstrategia, ei kaikkia kuntien näkökulmasta keskeisiä toimenpiteitä tai hankkeita voida kirjata aiesopimukseen. Tämän vuoksi kuntien sisäisiä yhteyksiä ja liikennepalvelujen tuottamista käsitellään vain periaatetasolla. 6.2 Toimenpiteiden toteutusta koordinoi perustettu maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja tämän aiesopimuksen toteutusta koordinoi ja seuraa maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta ja työryhmän vetämisestä vastaa Etelä-Pohjanmaan liitto. Ryhmän kokoonpano on maakuntahallituksen syyskuussa 2014 hyväksymän mukainen, ja se kokoontuu vuosittain 2 3 kertaa.

9 9 Työryhmä käsittelee kokouksissaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja aiesopimusta koskevien asioiden ohella maankäytön, palvelujen, elinkeinoelämän ja liikennejärjestelmän kehittämisen vuorovaikutusta koskevia asioita, ajankohtaisia joukkoliikenteen edistämistä, väylähankkeita ja liikenneturvallisuutta koskevia asioita sekä tarpeen mukaan myös muita liikennejärjestelmään liittyviä asioita. Työryhmän tehtävänä on: - koordinoida ja seurata liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen toteutumista, - koordinoida alueen liikenteeseen liittyvää vuoropuhelua valtakunnan tasolla sekä työryhmän ulkopuolisiin tahoihin, - tehdä tiivistä yhteistyötä alueen muiden liikenneryhmien kanssa, - toimia alueellisen liikennesuunnittelun asiantuntijana ja koordinoijana sekä varmistaa osaltaan MALPE-suunnittelun ja kehittämisen yhteenkytkentää, - seurata liikennejärjestelmän ja sen palvelutason sekä toimintaympäristön kehittymistä ja - varmistaa muutosten edellyttämät toimenpiteet. 6.3 Valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet Etelä-Pohjanmaan merkittävimmät valtakunnan tasolla edistettävät kehittämistoimenpiteet sijoittuvat kehityskäytäville. Kiireellisyysjärjestykseltään ensimmäisessä korissa I ovat: - Valtatien 19 ja kantatien 67 kehittäminen osana Kauhajoki Seinäjoki Kauhava - kehityskäytävää - Seinäjoki Tampere -ratayhteyden kehittäminen osana Botnian käytävää - Valtatie 3 Tampere Jalasjärvi Kurikka Vaasa. Seinäjoki Tampere -ratayhteyden kehittämistä sekä valtatietä 3 Tampere Vaasa tarkastellaan ensi vaiheessa yhteisenä liikennekäytävänä, jonka palvelutasotarpeet ja -tavoitteet sekä toimenpiteet määritellään yhteisesti. Tämän jälkeen määritellään tarkemmin molempien yhteysvälien monipuolisista keinovalikoimista koostuvat, resurssit huomioon ottavat kehittämispolut. Korissa II ovat: - Seinäjoki Vaasa -liikennekäytävä (ratayhteys ja vt 18) - Seinäjoki Jyväskylä -liikennekäytävä osana Keski-Pohjolan kuljetuskäytävää (valtatie 18 välillä Seinäjoki Ähtäri Jyväskylä sekä Haapamäen radan liikennöitävyyden turvaaminen) - Kaskisten satamayhteyksien liikennöitävyyden turvaaminen - Lisäksi laaditaan ylimaakunnallinen kehittämissuunnitelma elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja ylimaakunnallisten kuljetusten kannalta tärkeimpien muiden teiden selvittämiseksi ja priorisoimiseksi toimenpiteineen, kiireellisimpänä kohteena mt 711. Ensimmäisessä vaiheessa vt 16, kt 44, kt 63 ja mt 711 osalta turvataan palvelutaso ottamalla huomioon hoidon ja ylläpidon tarpeet tulevissa ELY:n alueurakoissa. Lisäksi alempiasteisen tieverkon kunnon sekä hoidon ja ylläpidon turvaamiseksi tarvittavan rahoituksen nosto tuodaan kärkitoimenpiteiden edistämisen rinnalle, koska ko. tieverkolla on Etelä-Pohjanmaalle erityisen suuri merkitys. Raskaan liikenteen mitta- ja massamuutokset lisäävät paineita ko. rahoituksen nostolle. Merkittävimmät kehittämistoimenpiteet edellyttävät valtakunnallisen tason päätöksiä, mutta niiden toteuttamisedellytyksiä voidaan edistää myös maakunnallisen tason voimin. Kehittämisessä on tärkeää päästä toteuttamiskelpoisiin kehittämispolkuihin, joilla turvataan vaiheittain ja monipuolisella keinovalikoimalla kysyntää vastaava riittävä palvelutaso ja samalla edetään systemaattisesti kohti tavoitetilaa. Ensimmäiset jatkotoimenpiteet ajoituksineen ja vastuutahoineen on esitetty oheisessa taulukossa. Toimenpiteiden perustelut ja vastaavuus asetettuihin palvelutasotavoitteisiin on esitetty tarkemmin sopimuksen liitteenä 1.

10 10 Kori I Vt 19 ja kt 67 kehittäminen osana Kauhajoki Seinäjoki Kauhava - kehityskäytävää Seinäjoki Tampere -ratayhteyden kehittäminen osana Botnian käytävää Valtatie 3 Tampere Jalasjärvi Kurikka Vaasa Kori II Seinäjoki Vaasa -liikennekäytävä (ratayhteys ja vt 18) 2019 ELY, Liikennevirasto Seinäjoki Jyväskylä - liikennekäytävä osana Keski-Pohjolan kuljetuskäytävää (valtatie 18 Seinäjoki Ähtäri Jyväskylä ja Haapamäen rata) Kaskisten satamayhteyksien turvaaminen Ensimmäinen jatkotoimenpide Yhteysvälin palvelutasoselvitys valmistui elokuussa Selvityksessä määriteltiin vaiheittainen kehittämispolku, jonka pohjalta aiesopimuskaudella pyritään suunnittelemaan ja käynnistämään selvityksessä esitettyjä pikatoimenpiteitä sekä parannetaan esitettyjen ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden suunnitelmavalmiutta (aiesopimuskaudella yleissuunnitelmat väleille Seinäjoki Kurikka ja Lapua Alahärmä). Esitetyt toimenpiteet on kuvattu liitteessä 1 ja yhteysvälin tavoitetila liitteessä 3. Ensi vaiheessa Seinäjoki Tampere -liikennekäytävää koskeva lj-tason esiselvitys. Tämän jälkeen ratayhteyden jatkosuunnittelutarpeita tarkastellaan pohjautuen Liikennevirastossa käynnissä oleviin koko rataverkkoa koskeviin selvityksiin (Rataverkon välityskyvyn kehityskuva 2035 ja Liikennehäiriöiden vaikuttavuus raideliikenteen täsmällisyyteen). Ratayhteyden toimenpidetarpeet selvitetään ja niiden kiireellisyys arvioidaan suhteessa muihin valtakunnallisiin raideliikenteen kehittämishankkeisiin ja otetaan huomioon Liikenneviraston suunnitteluohjelmissa. Jatkossa mm. ljtason kehittämisselvitys ratayhteyden parantamisesta ja vaiheittaisesta kehittämispolusta. Valtatien 3 uudelleenarviointi on käynnissä. Uudelleenarvioinnissa määritellään yhteysvälin toimenpidetarpeet ja niiden kehittämispolku. Arvioinnin pohjalta määritellään kiireellisimmät jatkotoimenpiteet. Vt 18 Vaasa Seinäjoki -yleissuunnitelma sekä liikennekäytävän kehittämisselvityksessä määriteltyjen pienten toimenpiteiden edistäminen. Suunnitelmassa on esitetty vaiheistamattomia toimenpiteitä seuraaville osa-alueille: - tasoristeysten vähentäminen sekä puolipuomijärjestelyt, kohtaamisraide, laiturirakenteet - junaliikenteen ja aseman seutujen kehittäminen - maanteiden liittymäjärjestelyt, kevyen liikenteen yhteydet - linja-autoliikenteen, lento- ja meriliikenteen sekä maankäytön kehittäminen. Lj-tason esiselvitys vaiheittain parantamisen mahdollisuuksista, kehittämispolun määrittäminen. Liikennöitävyyden turvaaminen. Rataan otetaan kantaa vuoden 2015 lopussa valmistuvassa vähäliikenteisiä ratoja koskevassa valtakunnallisessa selvityksessä. Ajoitus Vastuu ELY, Liikennevirasto Liikennevirasto, ELY, liitot Liikennevirasto, ELY, liitot Liikennevirasto, ELY Maakuntaliitot, Liikennevirasto, ELY, kunnat jatkuvaa Liikennevirasto, ELY

11 11 Muu valtakunnallinen vaikuttaminen Valtakunnan tasolla tehtävin päätöksin edistetään myös muutoin alueellisen liikennejärjestelmän kehittämistä. Valtakunnallisen tason päätöksiä pyritään saamaan erityisesti seuraavista asioista: - Valtakunnallisen logistiikkakeskusverkoston kattavuudesta ja priorisoinnista (ja mikä on Seinäjoen logistiikkakeskuksen rooli ko. verkostossa). - Satamayhteyksien merkityksestä ja tavoiteltavasta palvelutasosta. - Rahoitusresurssien niukkuus edellyttää hankkeiden toteuttamiseksi uusien rahoitusmallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Lisäksi tulisi määritellä, miten pienten äkillisten tarpeiden rahoitusresurssit pystytään turvaamaan. Laajemmin tulee vaikuttaa perusväylänpidon rahoitustasojen nostoon. - Valtakunnallisen tason linjauksia tarvitaan myös liikenneturvallisuuden edistämiseen (esim. rattijuopumusrajat, automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen kuntiin), ELY-keskuksen alueurakoiden sisältöjen ja vuorovaikutusmenetelmien kehittämiseen, rautatiekuljetuspalvelujen kehittämiseen, joukkoliikenteen sekä henkilökuljetusten kehittämisen lainsäädännöllisten esteiden karsimiseen sekä laajemmin alueidenkäytön, palvelujen sekä liikenteen suunnittelun vuorovaikutteisten konkreettisten toimintamallien kehittämiseen. Myös liikenteen hinnoittelussa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa alueelliseenkin liikenteen kysyntään. Käytännössä tämä tarkoittaa toisaalta alueellista painetta asioiden edistämiseen, toisaalta mahdollisten päätösten nopeaa jalkauttamista alueelle. Osapuolet edistävät osaltaan edellä mainittuja asioita. 6.4 Alueella päätettävissä olevat toimenpiteet sekä toimintamallien kehittäminen Listaus aiesopimuskaudella toteutettavista, maakunnassa päätettävissä olevista toimenpiteistä sekä kehitettävistä toimintamalleista on esitetty liitteessä 2. Toimenpiteet on eroteltu kolmeen kiireellisyysluokkaan; vuonna 2015, vuosina sekä vuoden 2019 jälkeen käynnistettäviin toimenpiteisiin. Osa toimenpiteistä johtaa jatkuvan toiminnan kehittämiseen, jolloin kiireellisyysluokka tarkoittaa ajankohtaa, jolloin toiminta tulee saada liikkeelle. Lisäksi osa hankkeista on nykyisen toiminnan kehittämistä, jolloin ajoitus on esitetty jatkuvana. Toimenpiteiden edistämisen koordinoinnista ja ajantasaisena pitämisestä vastaa maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Toimenpiteiden tarkka sisältö, toteutustahot, kustannukset ja ajoitus tarkennetaan hankkeistuksen yhteydessä ja niiden toteuttamisesta sovitaan vuosittain. Toimenpiteillä edistetään palvelutasotavoitteilla kuvatun tahtotilan toteutumista. Keskeisimpiä lähivuosina käynnistettäviä jatkotoimenpiteitä ovat: Toimenpide Ajoitus Vastuu Maakunta- ja seututason liikennejärjestelmätyöryhmien toiminnan käynnistäminen 2015 Maakuntaliitto, ELY, seutujen Tärkeimpien kehityskäytäville sijoittuvien kehittämistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen, erityisesti aikaisempaa monipuolisempaa keinovalikoimaa hyödyntävien ja vaiheittaiset kehittämispolut sisältävien esisuunnitelmien laatiminen: - Seinäjoki Tampere -liikennekäytävän lj-tason esiselvitys - Kauhajoki Seinäjoki Kauhava -kehityskäytävä, yleissuunnitelmat väleille Seinäjoki Kurikka ja Lapua Alahärmä keskuskaupungit Liikennevirasto, ELY, maakuntaliitto Ylimaakunnallinen palvelutasoselvitys kuljetuksia välittävistä maanteistä 2015 ELY, maakuntaliitot Roveksen logistiikka-alueeseen perustuvien yhteistyömallien ajantasaisina pitäminen sekä aiesopimuksen laatiminen alueen toteuttamisesta Maakuntaliitto, Seinäjoki Avoimen joukkoliikenteen sekä kuntien henkilökuljetusten seudullisen kokonaissuunnittelun ja -hankinnan käynnistäminen sekä seudullisten joukkoliikenne- ja henkilökuljetuskoordinaattoreiden nimeäminen Kunnat, maakuntaliitto, ELY

12 12 Seinäjoen seudun viisaan liikkumisen strategian laatiminen ja toteuttamisen käynnistäminen jo strategiatyön aikana Kevyen liikenteen laatukäytävien määrittäminen ja priorisointi ympärivuotisessa hoidossa ja ylläpidossa Haja-asutusalueiden henkilökuljetusten ja tavarakuljetusten yhdistelyä ja tehostamista koskevien uudentyyppisten toimenpiteiden käynnistäminen, pilotointi Kuusiokuntien alueella 2015 Seudun kunnat, ELY Kunnat, ELY 2016 Kunnat 7. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumista seurataan maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän kokoontumisissa. Seurannan organisoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä apunaan eri sopijaosapuolten raportoinnit omien osuuksiensa toteutumisesta. Osapuolet laativat jokaisen vuoden ensimmäisessä kokouksessa yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta. Yhteenvedossa käsitellään asetettujen palvelutasotavoitteiden toteutuminen sekä tavoitteisiin pääsemiseksi toteutetut toimenpiteet, tarkennetaan kuluvan vuoden toimenpiteet liitteenä 2 olevaan päivitettävään toimenpidetaulukkoon sekä tarkistetaan, vastaako aiesopimus edelleen maakunnan yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön, yhteistyön toimintamallien, resurssien ja tarpeiden muutosten myötä tai jos asetettujen palvelutasotavoitteiden suuntaan ei ole pystytty etenemään). Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Osana seurantaa tarkistetaan myös aiesopimuksen linjausten vieminen maakunnan ja kuntien strategioihin. Työryhmän toiminnan suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus varmistetaan huolellisella etukäteissuunnittelulla, muun muassa laatimalla vuosikohtaiset työryhmän toimintasuunnitelmat. Työryhmä seuraa myös maakunnan liikennejärjestelmän tilan kehittymistä. Seurannan periaatteet ja indikaattorit valitaan työryhmän toiminnan käynnistyttyä. Indikaattorit valitaan kuvaamaan mahdollisimman hyvin Etelä-Pohjanmaalla tehtäviä toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta, liikennejärjestelmän tilaa ja palvelutason kehitystä. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta. 8. ALLEKIRJOITUKSET Liikennevirastossa Maakuntahallituksen pj. Lasse Anttila Etelä-Pohjanmaan liitto Maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitto Pääjohtaja Antti Vehviläinen Liikennevirasto Johtaja Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Liitteet: 1. Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden perustelut (kori I) 2. Ehdotukset maakunnallisesti edistettävissä oleviksi toimenpiteiksi (liikennejärjestelmäsuunnitelman taulukot 3, 4 ja 5) 3. Kauhajoki Seinäjoki Kauhava -kehityskäytävän tavoitetila vuonna 2040.

13 Liite 1. Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden perustelut (kori I) Kehittämistoimenpide Toimenpiteen kuvaus Palvelutasotavoitteiden toteuttaminen Valtatien 19 ja kantatien 67 kehittäminen osana Kauhajoki Seinäjoki Kauhava - kehityskäytävää Seinäjoki Tampere -ratayhteyden kehittäminen osana Botnian käytävää Valtatie 3 Tampere Jalasjärvi Kurikka Vaasa Kehityskäytävän palvelutason vaiheittainen kehittäminen on määritelty elokuussa 2014 valmistuneessa palvelutasoselvityksessä. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan liikenneturvallisuutta parantavia pikatoimenpiteitä, pysäkkiparannuksia sekä parannetaan linja-autoliikenteen palvelutasoa (yhteensä 6 M ). Vuoteen 2025 mennessä on esitetty toteutettavaksi kävelyä, pyöräilyä ja liikenteen hallintaa, turvallisuuden parantamista sekä työmatkaliikenteen ja kuljetusten ennakoitavuuden parantamista koskevia ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä (yht. 66,5 M ). Rinnalla on nostettu esille kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja yleiskaavoituksen merkitys, liikkumistarpeiden minimointi sekä asemanseutujen kehittäminen. Ratayhteydestä ei ole tehty kokonaisvaltaista kehittämissuunnitelmaa, vaikka se on TEN-T-ydinverkkoa. Toimenpiteenä ratayhteyden kehittäminen vaiheittain ottaen huomioon tarpeiden kiireellisyys suhteessa muuhun valtakunnalliseen liikenneverkkoon. Tarvetta on ensi vaiheessa esim. turvalaitejärjestelyille, akselipainojen korottamiselle sekä kohtaamispaikkajärjestelyille. Uudelleenarviointi on käynnissä ja valmistuu keväällä Arvioinnin pohjalta pystytään monipuolinen keinovalikoima ja ensimmäisen vaiheen toimenpiteet kuvaamaan tarkemmin. (Uudelleen arvioinnin yhteydessä arvioidaan vielä valtateiden 3 ja 19 Jalasjärven liittymän toteutusvaihtoehtoja). Pika- ja ensimmäisen vaiheen toimenpiteet toteuttavat kohtalaisesti pääosaa niin lj-suunnitelmassa kehityskäytävälle sekä ylimaakunnallisille matkoille ja kuljetuksille kuin palvelutasoselvityksessä jaksoittain asetetuista palvelutasotavoitteista. Myös keskeiset reunaehdot (yleistavoitteet) täyttyvät. Keskeisimmät toteutuvat tavoitteet koskevat lj-suunnitelman osalta liikenneturvallisuuden parantamista, matka-aikojen nopeuttamista ja ennakoitavuuden parantamista, kuljetusten häiriöttömyyden parantamista sekä joukkoliikenteen kilpailukyvyn turvaamista ja matkaketjujen helppoutta. Lisäksi toimenpide toteuttaa tavoitetta estää uusien palvelutasoongelmien syntyminen maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteet yhteensovittamalla. Vaiheittain toteutettavat kustannustehokkaat toimenpiteet toteuttavat hyvin sekä kehityskäytävälle Kauhajoki Seinäjoki Kauhava että ylimaakunnallisille matkoille ja kuljetuksille asetettuja palvelutasotavoitteita. Esitetyt reunaehdot täyttyvät. Parhaiten täyttyvät kuljetusten kustannustehokkuutta, häiriöttömyyttä ja ekologisuutta, joukkoliikenteen matka-aikojen kilpailukykyisyyttä sekä nopeita työasiamatkoja ja sujuvia matkaketjuja koskevat tavoitteet. Toimenpide toteuttaa kokonaisuutena ylimaakunnallisten matkojen ja kuljetusten tavoitteita; erityisesti liikenneturvallisuus ja kuljetusten häiriöttömyys sekä myös matka-aikojen ennakoitavuus. Esitettyjen reunaehtojen täyttyminen on arvioitavissa uudelleenarvioinnin valmistuttua. Tavoitetilan ja nykytilan erot, puutteet Kehityskäytävällä on merkittäviä liikenneturvallisuuteen, kuljetusten häiriöttömyyteen sekä ennakoidulla liikenteen kasvulla myös matka-aikojen ennakoitavuuteen liittyviä palvelutasopuutteita (erityisesti väleillä Seinäjoki Kurikka ja Seinäjoki Lapua). Joukkoliikenteen palvelutaso on puutteellinen (vuorotarjonta, matka-aikojen huono kilpailukyky suhteessa henkilöautoiluun, tarjonnan hajautuminen, lipputuotteiden puutteellisuus) eikä mahdollista sujuvaa eri tarpeisiin vastaavaa liikkumista. Ero asetettuihin tavoitteisiin on suuri. Pääradan kapasiteettiongelmat (pullonkaulat) Seinäjoeltä etelään hidastavat niin kaukoliikennettä kuin rautatiekuljetuksia. Kaukoliikenne on jo nykyisin matka-ajoiltaan suhteellisen kilpailukykyinen, mutta pullonkaulat heikentävät merkittävästi matka-aikoja ja niiden ennakoitavuutta. Kuljetukset ovat häiriöherkkiä. Palvelutasopuutteet kohdistuvat Etelä- Pohjanmaan alueelle sijoittuvalla jaksolla liikenneturvallisuuteen sekä kuljetusten kustannustehokkuuteen ja häiriöttömyyteen. Puutteet konkretisoituvat erityisesti liittymissä (Jalasjärven, Koskenkorvan, Laihian ja Kurikan kohdat) sekä Kyrönjoen sillan huonokuntoisuudessa. 13 Ensimmäinen jatkotoimenpide Palvelutasoselvityksessä esitettyjen pikatoimenpiteiden toteuttamisvalmiuden parantaminen sekä ensimmäiseen vaiheeseen esitettyjen toimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen (yleissuunnitelmat Seinäjoki Kurikka ja Lapua Alahärmä). Lisäksi puuttuvien osuuksien tiesuunnitelmien loppuunsaattaminen. Itäväylän rakentamisesta mahdollisesti säästyvän rahoituksen käyttökohteiden määrittely? Seinäjoki Tampere - liikennekäytävän ljtason esiselvitys (molemmille yhteinen).

14 Liite 2. Liikennejärjestelmäsuunnitelman taulukot 3, 4 ja 5

15 Liite 2. Liikennejärjestelmäsuunnitelman taulukot 3, 4 ja 5

16 Liite 2. Liikennejärjestelmäsuunnitelman taulukot 3, 4 ja 5

17

18