AIESOPIMUS. Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä. Luonnos

Transkriptio

1 1 AIESOPIMUS Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä vuosina Luonnos

2 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikennevirasto Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jyväskylän kaupunki Jämsän kaupunki Kannonkosken kunta Karstulan kunta Keuruun kaupunki Kinnulan kunta Kivijärven kunta Konneveden kunta Kuhmoisten kunta Kyyjärven kunta Laukaan kunta Luhangan kunta Multian kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Pihtiputaan kunta Saarijärven kaupunki Toivakan kunta Uuraisten kunta Viitasaaren kaupunki Äänekosken kaupunki Keski-Suomen kauppakamari. 2. SISÄLTÖ Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä. Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan ja edistämään esitettyjä toimenpiteitä käytettävissään olevien resurssien puitteissa. Sopimuksen tavoitteena on edistää maakunnallista koordinaatiota liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden ja uusien toimintamallien toteuttamiseksi sekä varmistaa sellaisten liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta merkittävien kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen, joilla on useita rahoittajia. Sopimuksen rungon muodostavat vuonna 2012 valmistuneessa Keski-Suomen maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt tavoitteet, kehittämislinjaukset ja toimenpiteet. Aiesopimuksen toteuttamisen kannalta on keskeistä, että maakunnassa tehtävä liikennejärjestelmätyö on tehokasta ja vaikuttavaa. Maakuntatason liikennejärjestelmätyötä koordinoi maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Maakunnassa toimivat myös maakunnallinen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, alueellinen joukkoliikennetyöryhmä sekä Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaryhmä. Liikenteeseen liittyvien työryhmien roolit ja vastuut on määritetty liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä ja niitä tarkennetaan aiesopimuskaudella tarvittaessa. Liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sovitetaan myös muiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaan. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta kaikkien taustaorganisaatioiden näkökulmasta. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytyy vahvasti myös koko maakunnan kehittämiseen. Maakuntasuunnitelma sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma ja sen toteutussuunnitelmat kytkevät osaltaan liikennejärjestelmän kehittämisen osaksi maakunnan kehittämistä. Liikennejärjestelmä- ja maakuntasuunnittelun sekä tarkemmin tämän aiesopimuksen ja maakuntaohjelman päivitysaikataulujen yhteensovittaminen luo rungon maakunnan kehittämiseen tähtäävälle kokonaissuunnittelulle. Lisäksi maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua tulee tehdä tiiviissä vuorovaikutuksessa maakunnallisen ja kuntakohtaisen alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen sekä palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisen kanssa (ns. MALPE-ajattelu). Yhden lähtökohdan tälle sopimukselle ja sen seurannalle muodostavat myös Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus (2011-

3 3 2016) sekä seudulle laadittava kasvusopimus. Aiesopimuskaudella käynnistyy lisäksi Keski- Suomen maakuntakaavan kokonaisuudistusprosessi. Kaavatyötä tuetaan jatkuvan liikennejärjestelmätyön yhteydessä ja se otetaan huomioon tämän aiesopimuksen seurannassa. Tämä aiesopimus sisältää tärkeimmät vuosina toteutettavat maakuntatason liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Aiesopimuksen toimenpiteet on esitetty luvussa 5 sekä liitteen 1 taulukossa. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Luvussa 5 on esitetty myös liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kirjatut valtakunnan tasolla päätettävät suuret investoinnit. 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS Liikennejärjestelmän kehittämisresurssit eivät vastaa tarpeita. Maakunnan toimijoiden käytössä oleva rahoitus muodostaa kuitenkin lähtökohdan liikennejärjestelmän kehittämiselle ja tälle aiesopimukselle. Liikennejärjestelmän kustannukset muodostuvat infrastruktuuri-investoinneista, kunnossapidon kustannuksista, joukkoliikenteen ostoista ja kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten kustannuksista. Valtaosa avoimesta joukkoliikenteestä on markkinaehtoista, eikä siten aiheuta kustannuksia julkisen sektorin toimijoille. Maakunnan vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien välisenä aikana keskimäärin noin 117 milj. euroa. Summassa ovat mukana katuverkon ja maanteiden ylläpitoon ja pieniin parantamistoimenpiteisiin sekä joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin käytettävä rahoitus. Summa ei sisällä suurten kehittämisinvestointihankkeiden eikä radanpidon kustannuksia. Suurin osa maakunnan liikennejärjestelmän rahoituksesta käytetään liikenneverkkojen kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tukemiseen ja on siten sidottu jatkuviin toimenpiteisiin. Kuntien investointirahoitus kohdennetaan käytännössä maankäyttöhankkeiden ja muun kunnan oman toiminnan edellyttämässä tahdissa. ELY:n investointirahoitus on kohdistunut puolestaan suurelta osin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin ja elinkeinoelämän sijoittumista tukevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vaikka resurssit eivät vastaa tarpeita, rahoituksen merkittävää kasvattamista ei voida lähivuosina pitää realistisena. Sitomatonta, aiesopimuksessa yhteisesti sovittavissa olevaa rahoitusta on myös aivan lähivuosille suhteellisen vähän. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tuleekin koko liikennejärjestelmätasolla pystyä parantamaan. Toteutettavilla toimenpiteillä tulee tehostaa nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi- ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entistä paremmaksi saavuttamiseksi. Rahoituksen osalta on huomioitavaa myös Kataisen hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa esitetty linjaus, jonka mukaan väyläinvestoinneista siirretään 100 M /v liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Toteutuessaan linjaus antaa hieman mahdollisuuksia myös pienten alueellisten investointien toteuttamiseen. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet tulee sovittaa yhteen myös valtion muiden hallinnonalojen sopimusjärjestelmiin ja laajemmin aluekehitykseen. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa mahdolliset elvytystoimenpiteet, äkillisen rakennemuutoksen seuduille kohdistettava rahoitus tai Jyväskylän kaupunkiseudun tavoiteltavan kasvusopimuksen pohjalta käynnistettävät kehittämistoimenpiteet. Erilaisia, perinteisen liikenteeseen ohjatun rahoituksen ulkopuolelta tulevia resursseja tulee pyrkiä hyödyntämään myös liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi.

4 4 4. TAVOITTEET Vuoteen 2035 tähtäävät liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet sekä pääasiassa valtakunnallisiin strategioihin ja linjauksiin pohjautuvat yleiset periaatteet on määritetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kehittämisperiaatteet ja -tavoitteet on hyväksytty maakuntahallituksessa Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa 2030 on esitetty visio: Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Visio tuodaan läpikäyvänä periaatteena myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettäviin tavoitteisiin, linjauksiin ja toimenpiteisiin. Vision huomioimisen lisäksi on määritetty seuraavat, kaikki tavoitealueet läpäisevät yleiset periaatteet: Toiminta on asiakaslähtöistä, taloudellista, tehokasta ja joustavaa. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen. Kestäviin kulku ja kuljetusmuotoihin siirtymiseen kannustetaan. Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan valtakunnallisten ja alueellisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Luonnonympäristö sekä maisema ja kulttuuriarvot otetaan huomioon. Liikenneturvallisuutta parannetaan. Toiminta suhteutetaan käytettävissä oleviin resursseihin ja varaudutaan odotettavissa oleviin muutoksiin. Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: Elinkeinoelämän kilpailukyky, ihmisten liikkuminen sekä yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen. Maakuntahallituksen helmikuussa 2012 hyväksymät tavoitteet ovat osa-alueittain: Elinkeinoelämän kilpailukyky - Keski-Suomen liikennejärjestelmä tukee metsä- ja teknologiateollisuuden säilymistä ja kehittymistä. Maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetusten toimivuus varmistetaan myös vähäliikenteisellä tie- ja rataverkolla. - Matkailun kehittämisedellytykset paranevat liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin. - Liikennejärjestelmä huomioi jatkuvasti palveluvaltaisemmaksi muuttuvan elinkeino-rakenteen muuttuvat tarpeet ja vahvistaa Keski-Suomea houkuttelevana yritysten ja osaajien toimintaympäristönä. - Logistiikkaosaaminen ja - yhteistyö parantavat kuljetusten kustannustehokkuutta. - Kuljetusten palvelutaso paranee sekä tie- ja rataverkolla että eri kuljetusmuotojen solmupisteissä. Eri kuljetusmuotoja kehitetään kuljetusvolyymit sekä kuljetusketjujen kustannustehokkuus-, täsmällisyys-, turvallisuus- sekä vaurioitumattomuustarpeet huomioon ottaen. - Kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittäminen tukee maakunnan saavutettavuuden parantamista. Logistisissa ratkaisuissa hyödynnetään maakunnan asema eteläisen Suomen keskellä. - Kaukoliikenneyhteyksiä nopeutetaan ja syöttöliikenneyhteyksiä ulkomaan lennoille parannetaan. Raideliikenteen kilpailukyky paranee erityisesti pääkaupunkiseudun yhteyksissä.

5 5 Ihmisten liikkuminen - Matkaketjujen palvelutaso paranee ja helpottaa eri kulkumuotojen käyttöä. - Kävelyn ja pyöräilyn suosio lisääntyy ja autoriippuvaisuus vähenee Jyväskylän seudulla ja taajamakeskustoissa sekä työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta potentiaalisilla alueilla. - Joukkoliikennettä kehitetään valtakunnallisten ja alueellisten palvelutasotavoitteiden pohjalta hyödyntäen myös seudullisen junaliikenteen kehittämispotentiaali. Joukkoliikenteen palvelutaso on henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyinen yhteysväleillä, joilla kysyntä riittää palvelutason selkeään parantamiseen. - Haja-asutusalueella turvataan julkinen liikenne. Julkisen liikenteen palvelut tunnetaan. - Henkilöautoliikenteen olosuhteet turvataan koko maakunnan alueella. - Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä terveellisten ja ympäristöystävällisten kulkumuotojen suosion lisäämistä. - Liikenneturvallisuus paranee Keski-Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Liikkumisympäristöjen ja liikennepalvelujen esteettömyys helpottaa ikääntyvän väestön liikkumista. - Tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja sähköiset palvelut ovat kaikkien ulottuvilla ja tukevat osaltaan palvelujen saavutettavuutta myös haja-asutusalueilla. Yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen - Keski-Suomen maakunnallinen liikennejärjestelmätyö: - tukee maakunnallisten yhteisesti hyväksyttyjen näkemysten muodostamista - lisää kuntien välistä sekä kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä sekä yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa - on jatkuvaa ja reagoi nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin - varmistaa liikennejärjestelmän tilan seurannan - varmistaa Keski-Suomen tarpeiden ja tavoitteiden näkymisen myös valtakunnan tasolla - Alueiden käytön sekä liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen toimii sekä maakunta-, seutu- että kuntatasolla. - Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta on tehokasta, vaikuttavaa ja hyödyntää monipuolisesti poikkihallinnollista asiantuntemusta ja ottaa huomioon maakunnan erityispiirteet ja - tarpeet. - Yhteistyö ja toimintamallien kehittäminen takaa rajallisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen. - Liikenteeseen liittyvä asiakasvuorovaikutus on koordinoitua ja systemaattista sekä selkeää niin asiakkaan kuin eri organisaatioiden kannalta. Tavoitteiden saavuttamista edistetään sekä valtakunnallisten, maakunnallisten, kuntien välisten että kuntakohtaisten kehittämistoimenpiteiden avulla. Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää arvovalintoja ja vaiheittaisuuden hyväksymistä, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Resurssien ollessa vähäiset tulee kehittämistoimenpiteiden vahvistaa toistensa vaikutuksia.

6 6 5. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET Toimenpiteiden valintaperusteet Toimenpiteiden valintaa ovat ohjanneet: käytettävissä olevat toteuttamisresurssit valtakunnalliset ja maakunnalliset kehittämislinjaukset toimenpiteiden arvioitu vaikuttavuus yksittäisinä toimenpiteinä ja laajempina toimenpidekokonaisuuksina kustannustehokkuus sekä laaja maakunnallinen yksimielisyys toimenpiteiden tärkeydestä ja kiireellisyysjärjestyksestä. Toimenpiteiden valinnassa on pyritty kehittämistoimenpiteiden mahdollisimman tehokkaaseen ja perusteltuun vaiheistamiseen ja priorisointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolisen keinovalikoiman käyttöä ja ensivaiheessa erityisesti pienempien nykyisen liikenneverkon ja -palveluiden ylläpidon, operoinnin ja käytön tehostamista. Suuret väyläinvestoinnit päätetään valtakunnan tasolla ja ne on esitetty omana kohtanaan. Maakuntatasolla pystytään kuitenkin edistämään päätöksentekoon liittyvää valmistelua ja päätöksenteon edellytyksiä. Aiesopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat suuria investointeja lukuun ottamatta edistettävissä ja toteutettavissa pääosin maakunta- ja kuntatason toimin. Toimenpiteet edellyttävät usean osapuolen yhteistyötä. Koska kyseessä on maakuntatasoinen kehittämisstrategia, ei kaikkia kuntien näkökulmasta keskeisiä toimenpiteitä tai hankkeita voida kirjata aiesopimukseen. Tämän vuoksi kuntien sisäisiä yhteyksiä ja liikennepalvelujen tuottamista käsitellään vain periaatetasolla. Toteutuksen koordinoinnista ja toimenpiteiden tarkemmasta sisällön määrittämisestä vastaa aiesopimuskauden alussa perustettava Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on erityisesti: Koordinoida ja seurata liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Valmistella ja tehdä esitykset päätöksentekijöille edistettävistä toimenpiteistä. Toimia maakunnallisena liikennesuunnittelun asiantuntijana mm. tukemalla maakuntasuunnittelua sekä seudullista ja paikallista strategista kehittämistä. Varmistaa osaltaan palveluverkon, elinkeinoelämän sekä liikennejärjestelmän kehittämisen yhteen kytkentä. Koordinoida ja seurata maakunnassa toimivien liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sekä vahvistaa maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteensovittamista. Koordinoida Keski-Suomen liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön (esim. kansainvälisten liikennekäytävien kehittämistyöhön). Varmistaa aiesopimuksen seuranta ja valmistella sen päivitys päätöksentekijöiden hyväksyttäväksi. Varmistaa liikennejärjestelmän tilan systemaattinen seuranta Keski-Suomessa. Sopimusosapuolet sitoutuvat mahdollistamaan työryhmän jäsenille aktiivisen osallistumisen maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön sekä antavat työryhmälle valtuudet valmistella maakunnallisen tason toimenpiteitä. Toimenpiteiden käynnistämisestä, kustannusjaosta ja ohjauksesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen.

7 7 Suuret valtakunnan tasolla päätettävät investoinnit Vt 4 kehittäminen osana Botnian käytävää (yhteysväli Jyväskylä-Oulu sisältäen Vaajakosken kohdan) Sisältö: Yhteysväliä kehitetään korkeatasoiseksi valtatiejaksoksi osana TEN-T-ydinverkkoa. Hanke kuuluu liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan. Ohjelman kohteiden suunnitelmavalmiutta edistetään. Jatkosuunnittelussa arvioidaan pitkän yhteysvälin eri osavälien tehokkuutta parhaan mahdollisen toteutuskokonaisuuden löytämiseksi. Perustelu: Valtatie 4 on Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen tieyhteys, joka palvelee kansainvälistä, valtakunnallista ja maakunnallista henkilö- ja tavaraliikennettä. Yhteysvälin ongelmallisimpia tiejaksoja ovat Kirri-Tikkakoski sekä Vaajakosken kohta. Vaajakosken kohdan parantaminen on valtatieliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden ohella tärkeää myös maankäytön kehittämisen kannalta. Valtatie 4 on osa TEN-T-ydinverkkoa ja Botnian käytävää, jolla on strateginen rooli koko Pohjois- Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa. Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden kehittäminen Sisältö: Tavoitteena on nykyisessä ratakäytävässä kulkeva kaksoisraide koko välille Tampere- Jyväskylä. Yhteysvälin kehittämisessä on mahdollista päästä liikkeelle nopeasti ja pienin kustannuksin, mutta tavoitetilan saavuttaminen vie aikaa huomattavasti enemmän. Ensimmäisenä vaiheena toteutetaan radan häiriöherkkyyttä vähentävät sekä eri käyttäjäryhmien palvelutasoa parantavat kohdennetut toimenpiteet. Aiesopimuskaudella toteutetaan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet sekä käynnistetään maankäytön suunnittelun edellyttämät tekniset selvitykset. Perustelu: Ratayhteys on yksi Suomen rataverkon keskeisimmistä kehittämistä vaativista yhteysväleistä. Junaliikenne on selkeästi suosituin joukkoliikenteen kulkutapa Tampereen ja Jyväskylän välisessä pitkämatkaisessa liikenteessä ja yhteysvälin kehittäminen parantaa liikkumisen palvelutasoa maakunnan kannalta keskeisimmillä yhteyssuunnilla (pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa). Keski-Suomen kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämisessä ratayhteyden parantamisella on merkittävä vaikutus, vaikka junaliikenteellä ei voidakaan saavuttaa vastaavaa palvelutasoa kuin lentoliikenteellä. Kysymyksessä on pitkän aikavälin hanke, jonka vaiheittainen toteuttaminen edellyttää suunnitelmavalmiuden järjestelmällistä kohottamista. Ratayhteyden kehittäminen on yksi Keski-Suomen maakuntasuunnitelman kärkihankkeista. Valtatie 9, välin Jämsä-Jyväskylä kehittäminen Sisältö: Yhteysväliä kehitetään yhtenäiseksi korkeatasoiseksi valtatiejaksoksi. Aiesopimuskaudella käynnistetään maankäytön hankkeiden edellyttämien akuuttien kohteiden yleissuunnittelu sekä toteutetaan esiselvityksen pohjalta määritettävät pienet parantamistoimenpiteet.

8 8 Perustelu: Valtatie 9 on yksi valtakunnan merkittävimmistä poikittaisyhteyksistä. Vt 9 yhdistää Etelä- ja Lounais- Suomen sekä Keski- ja Itä-Suomen kasvavat kaupunkiseudut ja innovaatiokeskittymät. Yhteyden merkitys on suuri myös elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Esitetyt kärkihankkeet ovat kustannusarvioiltaan huomattavia. Esimerkiksi Vt 4 Jyväskylä-Ouluhankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 160 M (väli Kirri-Tikkakoski noin 100 M, Keski-Suomen puolen muu osuus noin 50 M, Pohjois-Pohjanmaan puolinen osuus noin 10 M ). Vaajakosken kohdan parantamisen kustannuksiksi on arvioitu alustavassa tarveselvityksessä noin 125 M. Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden kehittämisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 580 M. Myös valtatien 9 parantamiskustannukset ovat huomattavia. Erityisesti Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden parantamisen aikajänne tulee olemaan pitkä, kun otetaan huomioon suurten investointien toteuttamiseen nykyisin koko maassa käytettävissä oleva rahoitus. Suunnitelmavalmiutta tulee parantaa myös: - valtatiellä 9 välillä Jyväskylä-Kuopio. Valtatien 9 merkitys on suuri myös Jyväskylästä itään päin. Valtatien parantaminen on myös koko Itä-Suomen yhteyksien kannalta tärkeää. - valtatiellä 13 välillä Äänekoski-Saarijärvi. Yhteysvälin Äänekoski-Kokkola selvityksen pohjalta on Keski-Suomen puoleisen pään Äänekoski-Saarijärvi parantaminen kiireellisintä. Toimenpiteet ovat pääosin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Tiejakson parantaminen tukee myös maakuntasuunnitelmassa esitetyn aluerakenteen kehittämistä. Tiejakso kytkeytyy suoraan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvaan valtatiehen 4. - valtatiellä 23 välillä Jyväskylä-Keuruu. Tiejakso on läntisen Keski-Suomen kannalta tärkeä tiejakso ja yhteys maakuntakeskukseen. Toimenpiteet ovat pääosin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Tiejakson parantaminen tukee myös maakuntasuunnitelmassa esitetyn aluerakenteen kehittämistä. Suunnitelmavalmiuden nostaminen on tärkeää myös siksi, että maankäytön suunnittelussa voidaan varautua tarvittaviin toimenpiteisiin. Suunnittelun tulee pohjautua todellisiin asiakastarpeisiin sekä toimenpiteitä mitoittaviin kriittisiin matka- ja kuljetusketjutarkasteluihin. Tarpeita ja hankkeita täsmennetään aiesopimuskauden loppupuolella ottaen huomioon nyt solmittavan aiesopimuksen toteutumisaste ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Alueella päätettävissä olevat toimenpiteet sekä toimintamallien kehittäminen Listaus aiesopimuskaudella toteutettavista toimenpiteistä sekä kehitettävistä toimintamalleista on esitetty liitteessä 1. Toimenpiteiden tarkka sisältö, toteutustahot, kustannukset ja ajoitus tarkennetaan hankkeistuksen yhteydessä. Seuraavassa on avattu toimenpidekokonaisuuksia osa-alueittain. Yhteistyö ja uudet toimintamallit Keskeisenä toimenpiteenä yhteistyön ja toimintamallien kehittämisessä on jatkuvan liikennejärjestelmätyön käynnistäminen alla kuvatun organisointimallin mukaisesti. Jatkuvalla yhteistyöllä varmistetaan mm. tämän aiesopimuksen järjestelmällinen toteuttaminen ja seuranta sekä liikenteeseen liittyvän strategisen kehittämisen linkittäminen alueen muuhun strategiseen kehittämiseen. Aiesopimukseen sisältyviä toimenpiteitä ovat muun muassa yhteistyön toimintamalleja tukevan valmisteluvoiman hankkiminen ostopalveluna, Jyväskylän seudun kasvusopimuksen ja maakuntakaavan päivitystyön tukeminen liikenteeseen liittyvien taustaselvitysten ja toimenpiteiden osalta, liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvän jatkuvan asiakasvuorovaikutuksen organisointi sekä liikennejärjestelmän tilan seurannan käynnistäminen.

9 9 Liikennejärjestelmätyön toimintamalli Keski-Suomessa. Tiestön kunnossapidon varmistaminen Pääteiden ulkopuolisen tiestön kehittämis- ja ylläpitotoimien priorisoimiseksi laaditaan vuorovaikutteisesti eri alueiden ja asiakkaiden kanssa maakunnan kattava kokonaissuunnitelma. Suunnitelman lähtökohtana ovat nykyinen rahoitustaso sekä liikennepoliittisessa selonteossa linjatut mahdollisuudet pieniin kehittämistoimenpiteisiin seuraavalla hallituskaudella. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota toimien perusteluihin ja viestintään. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös kuntien rooli ja katuverkon kunnossapito. Vähäliikenteisen tiestön liikennöitävyyden varmistamiseksi kehitetään edelleen tienpidon alueurakoiden sisältöä ja vuorovaikutusta, tiestön täsmäkunnossapitoa, kunnossapitoinformaatiota sekä eri tienpitäjien yhteistyötä. Kuljetusketjujen toimivuus, logistiikkakeskukset ja terminaalit Kansainvälisten kuljetuskäytävien hyödyntämistä selvitetään laatimalla Keskipohjolan kuljetuskäytävän kehittämisselvitys. Alueellisen ja toimialakohtaisen logistiikkayhteistyön kehittämiseksi tehtävät toimenpiteet hankkeistetaan maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toimesta. Hankkeet toteutetaan seudullisten elinkeinoyhtiöiden koordinoimina. Lisäksi selvitetään tarpeet ja mahdollisuudet rekkaparkkien toteuttamiseksi taajamien läheisyyteen. Julkisen liikenteen kehittämisstrategia Julkisen liikenteen kehittämisstrategiaan sisältyvät kaukoliikenteen suunnitelmallisen kehittämisen lisäksi muun muassa maakunnan sisäisen joukkoliikenteen suunnittelu ja hankinnan ohjelmointi siten, että siirtymäajan liikennöintisopimusten jälkeen resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti. Hankinnoilla tuetaan mahdollisuuksien mukaan kuntien henkilökuljetusten järjestämistä. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmat pidetään ajantasaisina. Lisäksi kehitetään Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämiskäytävän joukkoliikennepalveluja. Haja-asutusalueiden liikkumispalveluja kehitetään kutsujoukkoliikennejärjestelmään perustuen. Joukkoliikenteen infra-

10 10 struktuuria kehitetään linkittämällä toimenpiteitä mahdollisimman tehokkaasti väylänpidon alueurakoihin ja investointihankkeisiin. Kuntien henkilö- ja tavarakuljetusten kehittäminen Kuntien henkilökuljetusten (esim. koulukuljetukset) suunnittelua ja hankintaa kehitetään kuntien välisenä yhteistyönä. Työn pohjaksi laaditaan maakunnallinen strategia, jonka yhteydessä selvitetään muun muassa kuljetuksiin liittyvät lähtökohdat (esim. nykyisin käytettävät resurssit, kuljetusoikeuksien myöntöperusteet ja kuntayhteistyön mahdollisuudet). Työhön liitetään myös palveluliikenteen kehittäminen. Aiesopimuskauden lopussa tarkastellaan mahdollisuuksia yhdistää kuntien henkilökuljetuksiin myös tavarakuljetuksia. Viisaan liikkumisen kehittämisstrategia ja ohjelma Viisaan liikkumisen kehittämisellä tarkoitetaan terveellistä, turvallista, taloudellista ja kestävää liikkumista tukevaa toimintaa. Liikenteeseen liittyvää kasvatus-, valistus- ja tiedotustyötä kehitetään laajentamalla kuntien liikenneturvallisuustyötä viisasta liikkumista koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Samanaikaisesti kampanjointi- ja tiedotustyön kanssa kehitetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen infrastruktuuria ja sen kunnossapitoa. Esteettömyyden kehittäminen on yksi toiminnan keskeisiä lähtökohtia. Toimenpiteissä otetaan huomioon myös henkilöautoliikenteen mahdollisuudet muun muassa haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksien kehittämisessä (kimppakyydit). 7. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seuranta varmistetaan liikennejärjestelmätyön tehokkaalla koordinoinnilla ja yhteistyön organisoinnilla. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä määritettyä toimintamallia kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon taustaorganisaatioiden ja keskeisten sidosryhmien vaatimukset ja henkilöresurssit. Aiesopimuksen toteutumista seurataan maakunnan liikennejärjestelmätyöryhmän kokoontumisissa. Seurannan organisoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä apunaan eri sopijaosapuolten raportoinnit omien osuuksiensa toteutumisesta. Seuranta linkitetään Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (JYSELI) aiesopimuksen seurantaan. Osapuolet laativat jokaisen vuoden ensimmäisessä kokouksessa yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta. Yhteenvedossa käsitellään edellisenä vuonna toteutetut toimenpiteet, tarkennetaan kuluvan vuoden toimenpiteet sekä tarkistetaan, vastaako aiesopimus edelleen maakunnan yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön ja yhteistyön toimintamallien muutosten myötä). Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta. Osana seurantaa tarkistetaan myös aiesopimuksen linjausten vieminen maakunnan ja kuntien strategioihin. Raportoinnissa otetaan huomioon myös JYSELI:n aiesopimuksen seuranta, josta vastaa seudullinen seurantaryhmä. Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän kuntaedustajat vastaavat vuosittain tilanteen seuraamisesta omien alueidensa osalta. Liikennejärjestelmän tilan seurantaa kehitetään valtakunnallisen kehityksen tahdissa ottamalla käyttöön maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksissa seurattavat indikaattorit.

11 11 8. ALLEKIRJOITUKSET Jyväskylässä xx.xx.2013 xxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

12 Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus Liite 1. Toimenpidetaulukko Toimenpide Vastuutaho/koordinoija Ajoitus Selite Yhteistyö ja uudet toimintamallit Jatkuvan liikennejärjestelmätyön käynnistäminen organisointimallin mukaisesti liitto Toimintamalli Maakuntakaavan päivitystyön tukeminen lj-työryhmä jatkuvaa Toimintamalli Liikennetyöryhmien valmisteluresurssien lisääminen liitto, ELY, kunnat Toimintamalli Liikennejärjestelmän kehittämistä koskevan jatkuvan asiakasvuorovaikutuksen organisointi lj-työryhmä 2013 Toimintamalli Liikennejärjestelmän tilan seurannan käynnistäminen lj-työryhmä Toimintamalli Liikenteen teemojen sisällyttäminen Jyväskylän seudun kasvusopimukseen JYSELI:n seurantaryhmä 2013 Toimintamalli MALPE-yhteistoiminnan edistäminen lj-työryhmä Toimintamalli Tiestön kunnossapidon varmistaminen Pääteiden ulkopuolisen tiestön kehittämis- ja ylläpitosuunnitelma ELY Suunnitelma Tienpidon alueurakoiden sisällön ja vuorovaikutuksen edelleen kehittäminen ELY jatkuvaa Toimintamalli Tiestön täsmäkunnossapidon sekä kunnossapitoinformaation kehittäminen ELY jatkuvaa Toimintamalli Kuntien kadunpitoyhteistyön kehittäminen lj-työryhmä Toimintamalli Yksityisteiden kunnossapidon kehittäminen (tieisännöintipalvelut, avustusperiaatteiden yhtenäistäminen sekä avustuskohteiden priorisointi) ELY, kunnat Toimintamalli ELY:n ja kuntien välisen kunnossapitoyhteistyön kehittäminen ELY, kunnat Toimintamalli Kuljetusketjujen toimivuus, logistiikkakeskukset ja terminaalit Keskipohjolan kuljetuskäytävän kehittämisselvitys liitto 2013 Suunnitelma Alueellisen ja toimialakohtaisen logistiikkayhteistyön hankkeistaminen lj-työryhmä Toteutus - Innoroad -logistiikkakeskuksen edelleen kehittäminen - yhteistyö logistiikan palveluntarjoajien ja teollisuuden välillä (sis. yhdistetyt kuljetukset) - haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistelymahdollisuudet ja yhteistoimintamallit - varastointipalvelujen sekä logistiikan lisäarvopalvelujen kehittäminen Selvitys rekkaparkkien toteuttamisesta taajamien läheisyyteen Kunnat 2015 Suunnitelma Julkisen liikenteen kehittämisstrategia Kaukoliikenteen kehittämisohjelma (sisältäen liityntäliikenteen toimenpiteet) Alueell. joukkoliik.työryhmä 2013 Suunnitelma Joukkoliikenteen hankintastrategia ELY, Jyväskylän kaupunki 2013 Suunnitelma Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmien ylläpito ja toteuttaminen ELY, Jyväskylän kaupunki jatkuvaa Toteutus Jämsä Jyväskylä Äänekoski laatukäytävän kehittäminen Alueell. joukkoliik.työryhmä jatkuvaa Toteutus Kutsujoukkoliikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma Alueell. joukkoliik.työryhmä 2014 Suunnitelma Solmupysäkkien määrittely ja pysäkki-infran kehittämisohjelman laadinta ELY 2015 Suunnitelma Kuntien henkilö- ja tavarakuljetusten kehittäminen Henkilökuljetusten kilpailuttamisstrategia Kunnat Suunnitelma Palveluliikenteen kehittämissuunnitelmat Kunnat Suunnitelma Alueelliset henkilö- ja pientavaralogistiikkasuunnitelmat ja toiminnan organisointi Kunnat Suunnitelma Viisaan liikkumisen kehittämisstrategia ja -ohjelma Keskustojen turvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden kehittäminen lj-työryhmä Suunn./tot. - maakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen ELY kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittäminen seudullisesti ELY, kunnat kävely- ja pyöräily-ympäristöjen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen Kunnat, ELY jatkuvaa - maankäytön suunnitelmien liikenneturvallisuustarkistukset Kunnat jatkuvaa - joukkoliikenneinfran kehittämistoimenpiteet (mm. solmupysäkit) ELY jatkuvaa - kevyen liikenteen laatukäytävien kunnossapidon yhtenäistäminen ELY, kunnat jatkuvaa Kasvatus, valistus, tiedotus, motivointi: lj-työryhmä Toteutus - hallintokuntien liikennevalistustyön resursointi (kuntien liikennetoimijahanke) ELY kuntien henkilöstön sekä muiden suurten työpaikkojen liikkumisenohjaussuunnitelmat Kunnat seurojen ja järjestöjen liikennekasvatustyön tukeminen Kunnat jatkuvaa - valtakunnallisten hankehakujen ym. rahoituksen hyödyntäminen lj-työryhmä jatkuvaa Dynaamisen kimppakyytipalvelun pilotointi Keski-Suomessa lj-työryhmä 2014 Toteutus Valtakunnan tasolla päätettävät maakunnan kärkihankkeet Valtatien 4 kehittäminen osana Botnian käytävää, yhteysväli Jyväskylä-Oulu Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden kehittäminen Valtatie 9 välillä Jämsä-Jyväskylä Suunnitelmavalmiuden nostaminen, varautuminen maankäytön suunnittelussa Valtatie 9 välillä Jyväskylä-Kuopio Valtatie 13 välillä Äänekoski-Saarijärvi Valtatie 23 välillä Jyväskylä-Keuruu Jyväskylän seudun infrahankkeet JYSELI:n aiesopimuksen mukaisesti Liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan kuuluva hanke. Kehittämispolun varmistaminen, ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden ohjelmointi ja käynnistäminen sekä maankäytön suunnittelun edellyttämät tekniset selvitykset Ensimmäisen vaiheen pienten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen sekä yleissuunnittelu vaiheittain Yleissuunnitelman laatiminen vaiheittain Pienten parantamistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen Pienten parantamistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen _