Sepelvaltimotautia sairastavan liikuntaohjaus käytännössä

Transkriptio

1 Sepelvaltimotautia sairastavan liikuntaohjaus käytännössä Pohjolan lääkäripäivät 2017 Fysioterapeutti Anniina Mörsäri

2 Sidonnaisuudet Päätoimi OYS Sivutoimi Oulun Sydänkeskus Oy Luentopalkkioita ja/tai koulutusmatkoja Oy Woikoski AB, Oy Aga AB, Filha ry, Hengitysliitto, Roche Oy

3 Sisältö Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus Liikunnan turvallisuus Liikunta sydäntapahtuman jälkeen sairaala- ja toipilasvaiheessa Sepelvaltimotautia sairastavan liikuntasuositukset kunnon ylläpitovaiheessa Fyysinen aktiivisuus & hyötyliikunta Kestävyysliikunta Lihasvoimaharjoittelu Esimerkki liikuntaohjelmasta Miten motivoida elämäntapamuutoksiin? Potilasesimerkkejä Sydänlääkkeet ja liikunta Liikuntaohjauksen haasteita Summa summarum

4 Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus Liikuntapainotteiset kuntoutusohjelmat vähentävät merkittävästi sepelvaltimotaudista johtuvaa kuolleisuutta ja sairastuvuutta verrattuna tavanomaiseen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoitoon Riittävä arkiliikunta sekä säännöllinen kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu ovat keskeinen osa jokaisen sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta läpi elämän Sydänkuntoutuksen tavoitteena on sydänpotilaan: Toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen paraneminen Elämänlaadun ja hyvinvoinnin paraneminen Työikäisillä työkyvyn säilyminen, lisääntyminen tai palautuminen Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutus jaetaan kansainvälisesti kolmeen vaiheeseen: sairaalavaihe, toipilasvaihe sekä kunnon ylläpitovaihe

5 Liikunnan turvallisuus Äkillisen sydäntapahtuman vaara liikunnan aikana Liikunnanaikaiset äkkikuolemat ovat harvinaisia Säännöllinen kestävyysliikunta pienentää yksittäisiin raskaisiin liikuntasuorituksiin liittyvää sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa Maksimaalinen tai oirerajoitteinen kliininen kuormituskoe Tehdään aina henkilöille, joilla on esiintynyt levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtauksia, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä Liikuntaan tottumattoman on hyvä aloittaa liikunnan harrastaminen vähitellen äkillistä kovaa rasitusta välttäen (ensin lisätään määrää ja sitten tehoa) Hyvä alkulämmittely vähentää oireita ja valmistaa rasitukseen

6 Liikunnan turvallisuus Liikunnan turvallisuuden kannalta sepelvaltimotautipotilaat jaetaan kolmeen ryhmään: A. Potilaat, joilla on todettu stabiilissa vaiheessa oleva sepelvaltimotauti: suorituskyky on NYHA (20) tai CCS (21) -luokassa 1 tai 2, tai yli 6 MET, heillä ei ole sydämen vajaatoimintaa eikä rasitusrintakipua levossa tai alle 6 MET:n kuormituksessa, eikä myöskään useita peräkkäisiä kammiolisälyöntejä tai muita vakavia rytmihäiriöitä. Verenpaineen vaste kuormitukseen on normaali. Näille potilaille rasittavuudeltaan kohtuukuormitteinen liikunta ei aiheuta vaaraa, mutta rasittavassa liikunnassa vaara on lievästi suurentunut. B. Potilaat, joilla on kohtaa A vaikeampi sepelvaltimotauti: suorituskyky on NYHA tai CSS-luokassa 3 tai 4, tai alle 6 MET ja voimakkaat ST-muutokset, rintakipu, vakavat rytmihäiriöt tai systolisen verenpaineen lasku kuormituksessa. Näillä potilailla liikuntaan sisältyy kohtalainen tai suuri sydänkomplikaatioiden vaara kuormituksessa. C. Potilaat, joilla on epävakaa kompensoitumaton sepelvaltimotauti: Näille potilaille verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta ei ole suositeltavaa. Suurin osa sepelvaltimotautipotilaista kuuluu A-ryhmään

7 Liikunta sydäntapahtuman jälkeen sairaalavaiheessa Tarkoituksena antaa potilaalle tietoa liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden sekä elintapojen merkityksestä sepelvaltimotaudin hoidossa Liikkeelle aktivointia sekä mahdollisen liikkumispelon lievittämistä ja poistamista Potilas saa fysioterapeutin yksilöllisen liikuntaohjauksen, jossa laaditaan kirjallinen liikunnallisen kuntoutuksen suunnitelma (kirjallinen ohje)

8 Liikunta sydäntapahtuman jälkeen toipilasvaiheessa Liikunnallinen toipilasvaihe kestää 2-16 viikkoa sairaalasta kotiutumisen jälkeen sydäntapahtumasta ja tehdystä toimenpiteestä riippuen Pallolaajennus ilman sydäninfarktia noin 2 viikkoa Pallolaajennus sydäninfarktin yhteydessä 4-8 viikkoa Ohitusleikkauksen jälkeen noin 12 viikkoa (kunnes rintalasta on luutunut) Liikunnallisen toipilasvaiheen kesto ja liikuntaohjelma on yksilöllinen riippuen potilaan iästä, liikuntataustasta, sydäntapahtumasta ja mahdollisista komplikaatioista Liikunnan tehoa ja määrää lisätään toipilasvaiheen aikana nousujohteisesti, arkiaktiivisuus ja kevyt liikunta aloitetaan heti kotiutumisen jälkeen

9 TASO 1 Kevyt aloitus viikkoa TASO 2 Kevyt tai kohtalainen viikkoa TASO 3 Tehokas harjoittelu viikkoa SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ kevyttä kävelyä ja keveitä kotitöitä lähde liikkeelle rauhallisesti loppuverryttelynä liikkuvuusharjoittelua ja venyttelyä kävelyä ja/tai kuntopyöräilyä tai tasamaapyöräilyä lähde liikkeelle rauhallisesti loppuverryttelynä liikkuvuusharjoittelua ja venyttelyä kävelyä ja/tai sauvakävelyä pyöräilyä ja kuntopyöräilyä alkuverryttelyä ja loppuverryttelyä lihasvoimaharjoittelu aluksi kevyillä painoilla MÄÄRÄ MÄÄRÄ MÄÄRÄ 1 3 krt/pvä, min/kerta yht min/pvä voi jaksottaa väh. 10 min jaksoihin yht min/pvä voi jaksottaa väh. 10 min jaksoihin RPE ALLE 12 RPE RPE 11-15

10 Liikuntasuositukset kunnon ylläpitovaiheessa Potilaalla tulisi olla mahdollisuus osallistua ohjattuun liikunnalliseen kuntoutukseen tarpeen vaatiessa Kuntoutuksessa tuetaan loppuelämän jatkuvan liikunnallisen elämäntavan syntymistä ja motivoidaan potilaita hoitamaan sepelvaltimotautia liikunnan avulla Suositeltavaa on, että arkiaktiivisuuden lisäksi kestävyysliikunnalla ja lihasvoimaharjoittelulla kulutetaan kaloreita yhteensä viikossa

11 Liikuntamuoto Esimerkkilajit Määrä Teho Arki- ja hyötyliikunta/ fyysinen aktiivisuus Kauppa-asiointi kävellen, portaiden nouseminen hissin sijasta, marjastus, kalastus, puutarha- ja pihatyöt sekä siivoaminen Mielellään päivittäin, vähintään 3 kertaa/ viikko minuuttia kerrallaan Kestävyysharjoittelu Reipas kävely, sauvakävely, pyöräily, hölkkä, tanssi, hiihto, pallopelit ja vesiliikunta Mielellään päivittäin, vähintään 3 kertaa/ viikko minuuttia kerrallaan Aluksi 50 % ja myöhemmin % maksimisykkeestä RPE (= kevyt- hyvin rasittava) Lihasvoimaharjoittelu Kuntosaliharjoittelu ja/tai kotivoimistelu oman kehon painoa tai puntteja käyttäen 2-3 kertaa viikossa 8-10 suurimpia lihasryhmiä kuormittavaa liikettä/ toistoa/ 2-3 sarjaa % 1 RM:stä RPE (= kevyt- hyvin rasittava) Viikossa on 7x24 h = 168 h, josta yöunta noin 7x8 h = 56 h Kestävyysliikuntaa & arkiaktiivisuutta 2,5 h + lihasvoimaharjoittelua n. 2 h = 4,5 h TÄRKEÄÄ ON MITÄ TEHDÄÄN LOPUT 107,5 h!

12 RPE-asteikko (Borg) Mikä luku mielestänne vastaa juuri tällä hetkellä tuntemaanne kuormitusta? 6 7 Erittäin kevyt 8 9 Hyvin kevyt Kevyt Hieman rasittava Rasittava Hyvin rasittava Erittäin rasittava Tuntemus ja syke: RPE % Sykemaksimista < 10 < Äärimmäisen rasittava

13 Esimerkki liikuntaohjelmasta Viikonpäivä Maanantai Harjoitteluohjelma Laji Kesto (min) Syke tai RPE Arki- ja hyötyliikunta: pyöräily kauppaan ja takaisin Kestävyysliikunta: vesiliikunta 2x 15 min 30 min % HRmax/ RPE Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Arki- ja hyötyliikunta: kodin siivoaminen Lihasvoimaharjoittelu: kuntosalilla tai kotiohjelma Arki- ja hyötyliikunta: puutarha- ja pihatyöt Lepopäivä kuntoliikunnasta Arki- ja hyötyliikunta: kaupoissa asiointi kävellen Kestävyysliikunta: sauvakävely Arki- ja hyötyliikunta: pyöräily kauppaan ja takaisin Kestävyysliikunta: pyöräily/ kuntopyörällä polkeminen 60 min 60 min % 1 RM:stä/ RPE x 30 min 60 min min % HRmax/ RPE x 15 min min % HRmax/ RPE Lauantai Arki- ja hyötyliikunta: kävely ystävän luokse Yhdistetty kestävyys- ja lihasvoimaharjoitus: hölkkä ja kuntopiiri kotona 2x 20 min 20 min + 40 min % HRmax/ RPE % 1 RM:stä/ RPE Sunnuntai Arki- ja hyötyliikunta: lasten/ lastenlasten kanssa pihalla puuhastelu Lepopäivä kuntoliikunnasta 60 min

14 Terveysliikunnan vaikutusaika (mukailtu UKK-instituutin kaaviosta) Valtimoterveys Kestävyyskuntoa Kestävyysliikuntaa 2 t 30 min viikossa, vähintään 10 min jaksoissa (kohtalainen teho, lievästi hengästyen esim. reipas kävely) Kaikenlaista fyysistä aktiivisuutta siten, että päivittäinen energiankulutus on mahdollisimman suuri 2 kk:tta Lepoverenpaine & leposyke 3 kk:tta Hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyyskunto 3-6 kk:tta Hyvä HDLkolesteroli 1 vuosi Luuston vahvistuminen Ylipaino Diabetesvaara 3-5 päivänä viikossa kehon painoa kantavaa iskutyyppistä, nopeita suunnan muutoksia, toistoja sekä voimaharjoittelua sisältävää liikuntaa (esim. kuntosaliharjoitus, ryhmäliikunta, mailapelit ja ripeä kävely) 2-4 viikkoa Lihasvoima 1. kerrasta alkaen Hiilihydraatti- ja rasvaaineenvaihdunta Lepoverenpaine & nivelten jäykkyys Ainakin kahdesti viikossa yksi tai useampia 8-12 toiston lihaskuntoharjoituksia 8-10:lle eri lihasryhmälle, niin että lihakset väsyvät Ainakin kahdesti viikossa tärkeimpiin lihasryhmiin ja niveliin kohdistuvaa venyttelyä sek ajan (ikääntymisen myötä merkitys korostuu!) Lihaskuntoa ja liikehallintaa

15 Miten motivoida elämäntapamuutoksiin? Potilaan omat tavoitteet ja voimavarat Terveysteknologia ja seuranta Syke- ja aktiivisuusmittarit Konkreettinen liikuntaohjelma Liikuntapäiväkirja Ohjattu ryhmäliikunta ja vertaistuki (sydänryhmät)

16 Potilasesimerkki 1 Potilas keski-ikäinen mies, MCC Liikkuessa oireita ja liikkuminen epämiellyttävää Rasituskoe -> lääkärin ohjeistuksella ei rajoituksia liikunnan harrastamiseen Potilas sai syke- ja aktiivisuusmittarin sekä ajan fysioterapeutin ohjaukseen Mittarin tietojen mukaan ei alkulämmittelyjä, syketaso heti alusta % maksimisykkeestä Laadittiin liikuntaohjelma ja sykealueet harjoitteluun 3 kk:den kohdalla toinen fysioterapeutin ohjaus -> ei enää oireita liikkuessa, liikunnan ilo palautunut

17 Sydänlääkkeet ja liikunta Sepelvaltimotaudin lääkehoito ei vaikuta olennaisesti liikunnan toteuttamiseen Beetasalpaajat laskevat liikunnan aikaista syketasoa, mutta eivät vaikuta oleellisesti liikuntakelpoisuuteen Lääkärin ohjeiden mukaan nitraattivalmisteita voidaan käyttää liikuntasuoritusta edeltävästi tai liikunnan aikana, jos rintakipuoireisto edellyttää nitraatin käyttöä Vakaassa sepelvaltimotaudissa lyhytvaikutteisin nitraatin käyttö on jopa suositeltavaa, jos rintakipuoireita ilmenee herkästi erityisesti rasituksen alussa tai sen kestäessä

18 Liikuntaohjauksen haasteita Sydänkuntoutuksen toteutuminen sepelvaltimotautipotilailla on edelleen puutteellista Suomessa, vaikka kuntoutuksen hyödyistä on vankka tieteellinen näyttö noin 40 % ohjataan jonkinlaiseen sydänkuntoutukseen ei lainsäädäntöä tai valtakunnallisesti kattavaa ohjeistusta sepelvaltimotautia sairastavien systemaattisesta kuntoutuksesta ESH:n liikuntaohjauksen jälkeen jatko-ohjauksen ja kuntoutuksen toteutuminen jää potilaan oman aktiivisuuden varaan ja usein palveluketju katkeaa Miten tavoittaa haasteelliset potilaat? ei liikkumisen kulttuuria monisairaat potilaat

19 Kustannustehokkuus Summa summarum Työkyky Sairastuvuus ja kuolleisuus 1. Sairaalavaihe Tavoitteena liikunnallinen elämäntapa! Yksilöllinen liikuntaohjaus ja -ohjelma Toimintakyky ja elämänlaatu Sepelvaltimotautipotilaan liikuntaohjaus 3. Kunnon ylläpitovaihe 2. Toipilasvaihe Yksilöllisen nousujohteisen toipilasvaiheen liikuntaohjelman noudattaminen 2-16 viikon ajan Sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuositus (säännöllinen arki- ja hyötyliikunta, kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu) Liikunnallinen kuntoutus/ jatko-ohjaus

20 Kiitos mielenkiinnosta! Viivi ja Wagner

21 Lähteet Suomen fysioterapeutit Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim Käypä hoito suositus: Liikunta. UKK-instituutti Terveysliikunnan vaikutusaika. Hautala, A Luentomateriaali: Liikunnallisen sydänkuntoutuksen toipilasja ylläpitovaiheen ohjelmointi.