OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE"

Transkriptio

1 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE Petri Jääskeläinen Tarja Paukkeri Syyskuu 2005

2 SISÄLLYS 1 RAPORTIN RAKENNE RAPORTIN ULKOASU TIIVISTELMÄ TAULUKOT JA KUVIOT LÄHDEMERKINNÄT Lähdeviitteet Lähdeluettelo RAPORTIN KIELI...17 LIITE 1 Tiivistelmämalli...18 LIITE 2 Kirjallisuutta opinnäytetyön kirjoittajalle...19

3 4 1 RAPORTIN RAKENNE Tavallisesti opinnäytetyöraportista voidaan erottaa seuraavat rakenneosat: nimiölehti tiivistelmä ALKUOSA vieraskielinen tiivistelmä sisällysluettelo tekstiosa RUNKO-OSA lähteet mahdolliset liitteet. LOPPUOSA Alkuosa (nimiölehti, tiivistelmät ja sisällysluettelo) sekä loppuosa (lähdeluettelo ja liitteet) ovat kaikissa töissä lähes samanmuotoiset. Teksti- eli runko-osaan kuuluvat johdanto, käsittelyosa ja päätäntä- eli pohdintaluku. Käsittelyosan rakenne vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppisestä opinnäytetyöstä on kysymys. Kaikki tekstiosan luvut otsikoidaan informatiivisesti sisältöä vastaaviksi. Tarvittaessa työhön voi sisältyä myös seuraavia osia: alkusanat (esipuhe), selitesivu (symbolit, käsitteet, lyhenteet ja merkit) sekä taulukko- ja kuvioluettelo. Esipuheessa eli alkusanoissa voi halutessaan mainita esimerkiksi työn virikkeen ja tekopaikan sekä kiittää niitä henkilöitä ja organisaatioita, jotka ovat vaikuttaneet opinnäytetyön syntymiseen. Alkusanat ovat lyhyet, asialliset ja sävyltään myönteiset. Henkilöiden nimiin liitetään tällä sivulla oppiarvot, mutta muualla raportissa ei. Alkusanojen loppuun kirjoitetaan päiväys ja tekijän nimi. Yleensä lyhenteet, merkit, symbolit ja käsitteet selitetään opinnäytetyön raportissa tekstisivuilla silloin, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran. Jos niitä kuitenkin on paljon ja ne toistuvat useissa raportin kohdissa, voidaan ennen sisällysluetteloa lisätä erillinen selitesivu, jonka nimeksi tulee esimerkiksi LYHENTEET JA ERIKOISMERKIT. Jos raportissa on paljon taulukoita ja kuvioita, niistä voi tehdä luettelon selitesivulle. Sen otsikoksi tulee TAULUKOT JA KUVIOT. Opinnäytetyön kansitettavaan versioon tulee lisäksi liittää ylimääräinen nimiölehti, joka on saatavissa oppilaitoksen verkkosivuilta.

4 2 RAPORTIN ULKOASU 5 Raportti kannattaa laatia oppilaitoksen verkossa olevaa opinnäytetyöpohjaa (.doc) käyttäen. Pohjassa on valmiina tässä raportointiohjeessa suositellut ulkoasun asetukset. Verkossa on myös tekstinkäsittelyohje (.doc), joka opastaa pohjan käytössä. Kirjasinlajin tulee olla selkeä ja helppolukuinen, kuten Times New Roman tai Arial. Kirjasinkoko on raporttitekstissä 12. Nimiölehdellä oleva opinnäytetyön nimi on kokoa 14, ja sen voi lihavoida. Riviväli on 1,5. Varsinaisessa tekstiosuudessa vasen reunus on C1:ssä eli 4,3 cm. Otsikot alkavat samasta kohdasta. Oikea reunus on 1 2 cm ja alareunus 2 cm. Ylämarginaali on 1 cm, kun sivunumerointi lisätään ylätunnisteena. Kappaleiden väliin sekä otsikoiden ylä- ja alapuolelle jätetään tyhjä rivi. Uuden sivun aloittavan otsikon yläpuolelle tyhjää riviä ei sen sijaan jätetä. Kappaleiden alkua ei sisennetä. Samalle sivulle tulee kirjoittaa kappaleesta vähintään kaksi riviä. Työn jäsennys (dispositio) selviää sisällysluettelosta. Se otsikoidaan sanalla SISÄLLYS. Sisällysluettelo kannattaa tehdä tekstinkäsittelyohjelman työkalun avulla opinnäytetyön tekstinkäsittelyohjeessa olevien ohjeiden mukaan. Tällöin sisällysluettelon päivittäminen on helppoa. Sisällys jäsennetään numeroimalla osat pää- ja alalukuihin. Pääluvut (otsikkotaso 1) aloitetaan aina uudelta sivulta. Jos alalukuja on, rinnasteisia alalukuja on oltava vähintään kaksi (esim. 3.1 ja 3.2). On harkittava tarkoin, kuinka pienistä tekstiosista tehdään lukuja. Kolmannen hierarkiatason alapuolella olevaa numeroitua alaotsikkotasoa tarvitsee harvoin (esim ). Alalukujen sisällä voi harkitusti käyttää ohjaavia otsikoita, joita ei numeroida eikä merkitä sisällysluetteloon. Otsikoiden ja alaotsikoiden järjestysnumeroissa ei käytetä loppupistettä. Liitteiden nimet merkitään sisällysluetteloon LIITTEET-otsikon alaotsikoiksi (LIITE 1 jne.). Liitteet tulee numeroida ja otsikoida. Sivujen numerot merkitään sivun oikeaan ylätunnisteeseen ilman pistettä. Sivunumerointiin lasketaan raportin kaikki sivut nimiölehdestä alkaen, mutta sivunumerot merkitään näkyviin vasta ensimmäistä johdantosivua seuraavalta sivulta alkaen. Juokseva sivunumerointi kattaa myös työn lähdeluettelon ja liitteet.

5 6 3 TIIVISTELMÄ Tiivistelmä laaditaan suomeksi ja lisäksi yhdellä vieraalla kielellä, tavallisesti englanniksi (abstract). Lukijan tulee saada tiivistelmästä selkeä kuva työn tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä ilman, että hän perehtyy muuhun raporttiin. Tiivistelmän on katettava koko työn pääsisältö. Tiivistelmä on tärkeä apuneuvo tietoja etsittäessä. Usein sen perusteella myös päätetään, luetaanko työ. Tiivistelmä on itsenäinen, sellaisenaan ymmärrettävä lyhyt teksti. Suomenkielisen tiivistelmän suositeltava sanamäärä on noin sanaa, ja sen tulee mahtua yhdelle liuskalle. Tiivistelmä ei ole referaatti eikä luettelo, vaan nopeasti luettava supistelma, jossa käytetään täydellisiä lauseita. Tiivistelmä on tekstilajina vakiintunut, mutta silti työn luonne vaikuttaa esitettäviin sisältöihin: tutkimusraportin ja toiminnallisen opinnäytetyöraportin tiivistelmät voivat siis erota sisältöalueiltaan. Tiivistelmän sisällöstä ilmenevät tyypillisesti - bibliografiset tiedot: tekijän nimi, työn nimi ja luonne, julkaisija, sivumäärä ja liitteiden määrä - työn luonne, aihe ja tarkoitus - aineisto, menetelmät ja tärkeimmät tulokset - päätelmät, merkittävyys, vaikutukset (arviointi), suositukset - asiasanat. Tiivistelmän tulee olla sanavalinnaltaan tarkka ja yksiselitteinen. Aikamuotona on yleensä imperfekti: Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää - -, Tutkimus osoitti, että - -. Yleispätevissä tuloksissa ja johtopäätöksissä käytetään preesensiä: Opinnäytetyön perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että - -. Työn kirjoittaja tai kirjoittajapari ei saa tulla esille tiivistelmän kielessä, joten yksikön tai monikon ensimmäistä persoonaa ei käytetä. Yleisesti asiat ilmaistaan passiivin, Työn aineisto valittiin - -, Tutkimuksen menetelmänä käytettiin - -, tai yksikön 3. persoonan avulla: Opinnäytetyö keskittyy - -, Opinnäytetyö osoitti - -. On suositeltavaa jakaa tiivistelmä kahdesta neljään kappaleeseen. Tiivistelmässä ei viitata itse raportin tekstiin tai lähteisiin eikä siinä käytetä sivuotsikoita, lyhenteitä tai symboleita, typografisia korostuksia, kuvioita tai taulukoita.

6 7 Tiivistelmän loppuun merkitään 3 7 asiasanaa, jotka kuvaavat opinnäytetyön keskeistä sisältöä. Tärkeimmät asiasanat tulee valita Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta (YSA), jonka verkkoversio on VESA-verkkosanasto osoitteessa Asiasanat luetellaan tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Jos työn aiheen kannalta on tarpeellista, voi osa asiasanoista olla YSA:n ulkopuolelta. Tiivistelmät laaditaan valmiille verkossa oleville tiivistelmälomakkeille. Niissä käytetään riviväliä 1. Esimerkki tiivistelmästä on tämän raportointiohjeen liitteenä (liite 1).

7 8 4 TAULUKOT JA KUVIOT Raportissa on tärkeää suunnitella tarkoin sisällön havainnollistaminen. Havainnollistamisen avulla voidaan selventää monimutkaisia asioita tai esittää sellaisia sisältöjä, joiden ilmaiseminen tekstissä on hankalaa. Onnistunut havainnollistaminen helpottaa lukijan työtä ja luo vakuuttavuutta. Mikään itsetarkoitus havainnollistaminen ei kuitenkaan ole. Taulukot ja kuviot ovat taloudellinen ja tehokas havainnollistamistapa. Kuvioita ovat kaikki muut havainnollistamiskeinot paitsi taulukot. Jos työssä on paljon valokuvia tai muita kuvia, niitä voi nimittää sanalla kuva. Taulukot, kuviot ja kuvat numeroidaan juoksevasti läpi työn omilla numerosarjoillaan, jos samaa havainnollistamiskeinoa on työssä useampi kuin yksi. Jokaiseen taulukkoon ja kuvioon on viitattava tekstissä sen numerolla: - - taulukosta 4 käy ilmi - -, - - ero ei ollut merkittävä (ks. kuvio 3). Tekstissä osoitetaan, mikä taulukossa tai kuviossa on tärkeää ja huomionarvoista tai mitä siitä voidaan päätellä, mutta turhaa taulukon tai kuvion tietojen toistamista tekstissä on vältettävä. Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla tulkittavissa ilman varsinaista raporttitekstiä. Siksi kaikki taulukot ja kuviot on numeroinnin lisäksi otsikoitava. Taulukoissa on koko taulukon otsikon lisäksi oltava riittävän selkeät rivi- ja sarakeotsikot. Otsikon perään voi lisäksi tarvittaessa kirjoittaa selventävää lisätietoa. Kuvion otsikko kirjoitetaan kuvion alle, taulukon otsikko sen yläpuolelle. Jos taulukko tai kuvio ei ole tekijän itsensä laatima, otsikon perään merkitään alkuperäisen lähteen osoittava tekstiviite. Otsikko kursivoidaan ja sen jälkeen tulee piste. (Ks. kuvio 1.)

8 9 Kuvio 1. Ruokaympyrä (Finfood 2005). Taulukot on laadittava selkeiksi ja ulkoasultaan samantyyppisiksi läpi työn. Pystyviivat ovat useimmiten tarpeettomat. Kirjainkoko ja riviväli voivat taulukoiden ja kuvioiden yhteydessä olla pienemmät kuin muualla työssä. Taulukko 1 on esimerkki selkeästä ja havainnollisesta esittämistavasta. Taulukko 1. Opinnäytetyön aiheen löytyminen opiskelualoittain (%). Vastaajan opiskeluala Sosiaali- ja terveysala (n = 128) Liiketalous (n = 138) Yhteensä (n = 266) Ohjaajalta Löysin aiheen itse Työharjoittelupaikasta Muualta työelämästä Muualta Yhteensä Samaa asiaa ei tule esittää sekä taulukon että kuvion muodossa, vaan työn tekijän on valittava kulloinkin tarkoituksenmukaisin tapa. Taulukoiden ja kuvioiden määrän tulee olla sopusoinnussa tekstin kanssa: taulukolla tai kuviolla ei aloiteta lukua heti otsikon jälkeen eikä kahta kuviota tai taulukkoa panna aivan peräperää työhön. Kirjoittajan oma teksti ikään kuin asettaa taulukot ja kuviot kokonaisuuteen. Taulukot tai muu havaintoaineisto tulee sivun taitossa sijoittaa mahdollisimman lähelle sitä tekstin kohtaa, jossa siihen ensimmäisen kerran viitataan.

9 10 5 LÄHDEMERKINNÄT Työssä esitetyt tiedot on dokumentoitava. Opinnäytetyötä lukiessaan lukijan tulee koko ajan olla selvillä siitä, lukeeko hän parhaillaan opinnäytetyön tekijän omaa tekstiä vai lähteistä hankittua tietoa. Lähteitä voidaan käyttää tekstin kaikissa osissa paitsi tiivistelmässä. 5.1 Lähdeviitteet Harvardin lähdeviittausjärjestelmässä eli nimi-vuosijärjestelmässä lähdetiedon merkintä rakentuu tekstiviitteestä ja sitä vastaavasta lähteen tietojen kuvauksesta lähdeluettelossa. Tekstissä oleva lähdeviite merkitään lainatun, referoidun tai kommentoitavan aineksen perään kaarisulkeiden avulla: lähdeviitteeseen merkittäviä tietoja ovat tekijän sukunimi, lähteen julkaisuvuosi ja mahdollisesti sivunumerot: - - (Hakala 2004, 23-24). Tällainen viittaustapa painottaa asiaa. Tekijää painottavassa tavassa tekijän sukunimi nostetaan varsinaiseen tekstiin: Hakalan (2004, 23-24) mukaan opinnäytetyöprosessi - -. Johtolauseessa voidaan sanavalintojen avulla esittää tiedon varmuusaste ja sävy, esimerkiksi Hakala (2004) esittää - -, Hakala (2004) korostaa - - tai Hakala (2004) olettaa - -. Lähdeviitteestä on käytävä ilmi, mikä osa tekstistä pohjautuu viitattuun lähteeseen. Jos viittaus koskee vain yhtä virkettä, merkitään lähdeviite virkkeen sisään ennen pistettä: Asia on tällä tavoin (Heikkinen 2004). Jos viittaus koskee useampaa kuin yhtä virkettä, merkitään lähdeviite tämän tekstin osan (esim. kappaleen) loppupisteen jälkeen. Viitteeseen merkitään tällöin piste sulkujen sisään: Asia voi olla näin. Asia voi olla myös noin. (Heikkinen 2004.) Jos teoksella on useampi kirjoittaja, voidaan tekstiviitteessä käyttää lyhyempää ilmaisutapaa: - - opinnäytetyön kirjoittaminen on monivaiheinen prosessi (Hirsjärvi ym. 2003). Jos samalla kertaa viitataan useaan lähteeseen, ne merkitään aakkos- tai tärkeysjärjestyksessä ja erotetaan puolipisteellä. Viittauksen luonteen voi määrittää

10 11 vertausviitteiden avulla: ks. tarkemmin, vrt. kuitenkin, ainakin; osin poikkeava tieto. - - opinnäytetyöraportin ohjeet (ks. Herno ym. 2000; Hirsjärvi ym. 2003; vrt. Hakala 2004). Yleensä on käytettävä alkuperäislähteitä, ei ns. toisen käden lähteitä, joissa on referoitu alkuperäistä tutkimusta tai tekstiä. Jos toisen käden lähteen käyttö on välttämätöntä, tekstistä tulee näkyä, kenen ajatuksista on kysymys. Lähdeviitteeksi tulee opinnäytetyön kirjoittajan käyttämä lähde, joka merkitään lähdeluetteloon. Seuraavat esimerkit havainnollistavat vaihtoehtoisia merkintätapoja: Stafford-Clarkin (1969, 97) mukaan Freud piti ihmistä viettiolentona. McLuhanin esittämässä mallissa (ks. Pietilä 2004, 152) viestimet voidaan jakaa kuumiin ja kylmiin. Kurt Lewinin mukaan toimintatutkimuksen pitäisi johtaa yhteiskunnalliseen toimintaan (sit 1. Engeström 1995, 110) - - Yleensä opinnäytetyössä tulee kirjoittaa lähteistä omaksuttu tieto omin sanoin referoiden. Suoraa lainausta eli sitaattia tulee välttää. Sitä voi kuitenkin käyttää, jos esimerkiksi asian sanamuoto on erityisen olennainen tai tulkinnallinen. Jos sitaatti on lyhyt, se merkitään lainausmerkkeihin. Pitkä sitaatti (yleensä yli 4 riviä) sisennetään ja kirjoitetaan pienemmällä kirjasintyypillä tai rivivälillä, jolloin lainausmerkkejä ei tarvita. Lainatun tekstin jälkeen merkitään tekstiviite. Juholinin (2001, 18) määritelmän mukaan yhteisö tai organisaatio tarkoittaa mitä tahansa kokonaisuutta, jonka toiminnalla on jokin tarkoitus ja tavoitteet, jolla on tarvetta kertoa itsestään ja kommunikoida ympäristönsä kanssa. Asia on tällä tavoin, ja joskus myös tuolla tavoin (Heikkinen 2000, 15). Tyyli on tietyn vakion vaihtoehtoinen variaatio [- -]. Tyyli on suhteellinen käsite ja riippuu siitä, mitä vakiona, invarianttina, pidetään. (Saukkonen 2001, 190.) 5.2 Lähdeluettelo Lähdeluettelossa mainitaan aakkosjärjestyksessä kaikki ja vain ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu. Lähdetiedot on ilmoitettava johdonmukaisesti ja niin tarkasti, että 1 Sit. = siteerattu eli lainattu.

11 12 lukija voi löytää käytetyn lähteen luettelossa annettujen tietojen avulla. Lähdeluettelomerkintä alkaa samalla sanalla kuin vastaava tekstiviite, useimmiten siis lähteen kirjoittajan sukunimellä. Lähdeluettelo otsikoidaan sanalla LÄHTEET. Jos selkeyden tai muun perustellun syyn takia on tarpeen, luettelo voidaan ryhmitellä käyttäen esimerkiksi alaotsikoita Julkaistut lähteet ja Julkaisemattomat lähteet. Julkaistuilla lähteillä tarkoitetaan tällöin sellaisia lähteitä, jotka ovat painettuina tai esimerkiksi Internetissä kaikkien saatavilla. Julkaisemattomia lähteitä ovat esimerkiksi yrityksen sisäiset materiaalit tai painamattomat opinnäytetyöt. Työn aineistona käytetyt aineslähteet ja varsinainen lähteenä käytetty kirjallisuus voidaan tarvittaessa erottaa Aineistolähteet- ja Kirjallisuus-alaotsikoiden avulla. Lähdeluettelo laaditaan seuraavien periaatteiden mukaan. Esimerkit havainnollistavat periaatteita, erilaisten lähteiden merkintää sekä välimerkkien käyttöä (ks. myös mallia liitteessä 2). Teoksesta mainitaan tekijä(t), julkaisuvuosi, teoksen nimi, suomentaja, julkaisusarja, kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Tekijöistä mainitaan sukunimen lisäksi etunimen alkukirjaimet. Jos tekijöitä on useampia, kahden viimeisen väliin tulee &-merkki ja muut tekijät erotetaan toisistaan pilkulla. Jos painoksia on useita ja tieto löytyy vain tietystä painoksesta tai painosten sivunumeroinnit vaihtelevat, painos merkitään samassa muodossa kuin se on teoksessa. Alasilta, A Verkkokirjoittajan käsikirja. Inforviestintä. Helsinki. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 6., uudistettu laitos. Tammi. Helsinki. Saman kirjoittajan julkaisut merkitään julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut aakkostetaan otsikon mukaan ja erotetaan toisistaan lisäämällä julkaisuvuoden perään kirjain (esim. 2005a, 2005b). Jos tekijällä on tekijäkumppaneita, yksin kirjoitetut teokset sijoitetaan lähdeluetteloon ennen toisten kanssa kirjoitettuja.

12 13 Jos teoksessa on lueteltu usea julkaisupaikka, ensimmäisen mainitseminen riittää. Paikan nimi, samoin kuin painos tai muukin tieto, merkitään teoksessa käytetyllä kielellä. Lemke, J. L Talking science: Language, learning, and values. 2nd ed. Ablex. New Jersey. Jos lähteenä on käytetty artikkelia, joka on julkaistu toimitetussa teoksessa eli kokoomateoksessa (antologia), merkitään lähdeluetteloon artikkelin kirjoittaja, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, teoksen toimittaja(t), teoksen nimi, suomentaja, kustantaja ja kustantajan kotipaikka sekä sivut, joilla artikkeli teoksessa on. Lehtonen, J Toimiva viestintä. Yrityksen aineetonta pääomaa. Teoksessa Pekka Aula & Salli Hakala (toim.), Kolmet kasvot: näkökulmia organisaatioviestintään. Loki-Kirjat. Helsinki, Morris, M Banality in Cultural Studies. In Patricia Mellencamp (ed.), Logics of Television. Indiana University Press. Bloomington, Aikakauslehtiartikkeleista ilmoitetaan artikkelin kirjoittaja, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, vuosikerta eli volyymi ja numero sekä sivut, joilla artikkeli lehdessä on. Sanomalehtiartikkelista mainitaan vuosikerran ja numeron sijasta julkaisupäivä. Luukka, M.-R Opiskeluessee tekstityyppinä. Virittäjä 97 (3), Löf, M Vain harva yritys pitää liikelahjoja tärkeinä. Savon Sanomat , 17. Jos henkilötekijää ei ole mainittu lähteessä, lähdeluetteloon kirjoitetaan julkaisun, sarjan tai julkaisijan nimi, julkaisuvuosi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka.

13 14 Tekijänoikeus 2000 Verkkodokumentti. Luettu Opetusministeriö. Tilastokeskus 2003 Suomen tilastollinen vuosikirja. Helsinki. Lakien ja asetusten merkinnässä viitataan varsinaiseen säädökseen. Lain käyttönimi voidaan mainita varsinaisessa tekstissä (esimerkiksi ammattikorkeakoululaki). L256/1995 Laki ammattikorkeakouluopinnoista Sähköisten lähteiden merkintätavat eivät ole täysin vakiintuneet. Periaatteena on, että sähköiset julkaisut merkitään painettujen lähteiden mallien mukaan. Tärkeää on ilmoittaa dokumentin tekijä(t) sekä nimi tai otsikko, viestintyyppi, julkaisija tai kustantaja, julkaisuaika, viittaamisen ajankohta eli lukupäivämäärä sekä saatavuus ja verkko-osoite. Seuraavassa on joitakin vaihtoehtoisia merkintätapoja: Kielitoimiston sanakirja 2004 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. CD-ROM. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. Helsinki. Karvonen, E Viihdekin luo poliittista imagoa. Verkkodokumentti. Luettu MAT 2004 = Mainonnan ja markkinointiviestinnän suunnittelijat MAT ry:n kotisivu. Verkkodokumentti. Luettu Neuvottelutaito 1993 Neuvottelutaito - Ekokonsultit, ideasta toimintaan. Video. Korkeakoulujen kielikeskus, Jyväskylän yliopisto. Jos lähteenä käytetty teksti on osa laajaa kokonaisuutta, ilmoitetaan tällöin emojulkaisu, kuten jonkin yhteisön kotisivusto, sekä osan sijainti emojulkaisussa eli

14 15 hakupolku. Jos osadokumentin url-osoite on hyvin monimutkainen tai pitkä, voi saatavuustiedoksi ilmoittaa emojulkaisun osoitteen; tällöin hakupolun kuvaus auttaa löytämään oikean dokumentin. Jos sivustossa on sisäinen hakukone, voi lähdetiedoissa opastaa, kuinka dokumentti etsitään sen avulla. Finfood Suomen ruokatieto 2005 Verkkodokumentti. Luettu Finfood > Tutkimukset ja artikkelit > Suomalaiset ravitsemissuositukset. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005 Verkkodokumentti. Luettu Haku: Kirjoittajan apuvälineitä. Salo, K., Söderqvist, M. & Toikko, T Ammattikorkeakoulujen artikkelimuotoinen opinnäytetyö. KeVer 4/2004. Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti. Luettu Kever > Arkisto > Kirjoittajat. Jos julkaisuaikaa ei ole tiedossa, julkaisuvuodeksi merkitään lukupäivämäärän vuosi. Jos dokumentin luonti- tai päivityspäivämäärä on tiedossa, silti myös lukupäivämäärä on mainittava. Onnela, T. & Suominen, J Viittaaminen digitaalisiin lähteisiin. Verkko-opas Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin laitos. Luettu Julkaisemattomien lähteiden merkinnässä on tärkeää ilmoittaa lähteen luonne ja laatu sekä mahdollisesti se, mistä lähde on saatavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi monisteet, käsikirjat, esitteet tai muistiot. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä: Erätaika 2005 Savon Erämessut Kuopiossa. Messuopas. Messujärjestäjien yhteystiedot:

15 16 Opinnäytetyöryhmän muistio Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business. Kuopio. Säilytteillä opinnäytetyön tekijällä. Opinnäytetöistä on mainittava myös oppilaitoksen tai yhteisön nimi sekä opinnäytteen laatu: Roikonen, A PETRIFUN-brandi eli mielikuva PETRIFUN-tuotemerkistä. Tradenomin opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business. Kuopio. Yksittäiset suulliset lähteet, tiedonannot tms. voidaan merkitä lähdeluetteloon tai sitten vain pelkäksi tekstiviitteeksi, jossa lähde kuvataan, esimerkiksi: - - (puhelinkeskustelu Yritys Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Johtajan kanssa ).

16 17 6 RAPORTIN KIELI Hyvän ja selkeän tekstin taustalla ovat aina hyvät ja selkeät ajatukset. Raporttitekstin tulee ilmaista asiasisällöt mahdollisimman yksiselitteisesti ja kiinnostavasti. Opinnäytetyön kielen tulee olla taloudellista, täsmällistä ja järjestelmällistä. Erikoistermit ja käsitteet on määriteltävä. Tekstin tulee olla havainnollista ja loogista siten, että lukijan tulkinnan varaan ei jätetä mitään vaan hän voi vaivattomasti seurata kirjoittajan ajatusketjua. Muutoinkin opinnäytetyöraporttia kirjoitettaessa on ajateltava lukijakuntaa ja tekstin käyttötarkoitusta. Teksti keskittyy asiaan, ei kieleen eikä kirjoittajaan. Tämä pyrkimys häivyttää kirjoittajapersoona on johtanut siihen, että opinnäytetyöt usein suositellaan kirjoitettavaksi passiivissa. Passiivi (Kyselyssä selvitettiin - -) tai yksipersoonaiset ilmaukset (Korrelaatioista voi päätellä - -) ovatkin paikallaan varsinkin tiivistelmässä. Opinnäytetyössä voi käyttää myös 1. persoonaa, jos se on asiayhteydessä luonteva, kuten johdannossa ja päätännössä (Tarkastelen seuraavassa - -, Työskentelyn edetessä havaitsin - -) sekä projektimuotoisten ja toiminnallisten opinnäytetöiden raporteissa. Samoin aikamuotojen valinnassa tulee huolehtia luontevuudesta ja johdonmukaisuudesta. Esimerkiksi yleisistä periaatteista ja väittämistä kirjoitetaan preesensissä (A lisää B:tä, Käytettävyydellä tarkoitetaan - -), mutta erityistuloksista ja tutkimuksen kulusta imperfektissä (A lisäsi B:tä, Projektin lähtökohtana käytettiin - -). Kaikkiaan ilmaisuvalinnoissa tulee olla johdonmukainen läpi opinnäytetyöraportin. Opinnäytetyöraportissa käytetään täydellisiä lauseita, sen kieli on sujuvaa asiatyyliä ja teksti kaikin puolin uskottavaa ja vakuuttavaa. Kirjoittajan tulee pyrkiä hyvään yleiskieleen myös huolehtimalla, ettei opinnäytetyöhön jää kielivirheitä, huolimattomuusvirheitä eikä tyylipoikkeamia. Tekstin viimeistelyyn ja hiomiseen kannattaa panostaa. Luettavuuden ja ymmärrettävyyden varmistamiseksi voi pyytää koelukijoilta palautetta tekstin eri versioista.

17 18 LIITE 1 Tiivistelmämalli SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU SAVONIA BUSINESS Koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto Matkailun koulutusohjelma, ruokapalvelujen liikkeenjohdon suuntautumisvaihtoehto Tekijä(t) Hakkarainen Satu Työn nimi Kädentaitojen oppiminen keittiöopetuksessa Työn laji Päiväys Opinnäytetyö Työn ohjaaja(t) Lehtori, kasvatustieteiden maisteri Määttälä Sinikka Sivumäärä Toimeksiantaja Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin kädentaitojen oppimista ammatillisessa keittiöopetuksessa. Tavoitteena oli selvittää, miten kädentaitoja opitaan, mitkä tekijät oppimiseen vaikuttavat ja mitä merkitystä kädentaidoilla on keittiötyöskentelyssä. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena kahdella erilaisella kyselylomakkeella keväällä Kyselyyn vastasivat Savonia-Ammattikorkeakoulun, Savonia Business -yksikön ruokapalvelujen liikkeenjohdon toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat (n = 13) ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kulinaarikulttuurin toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat (n = 14), sekä molempien yksiköiden ruokatuotannon opettajat (n = 3) ja Pohjois-Savon ammatillisen instituutin ruokatuotannon opettajat (n = 5). Tutkimuksen mukaan kädentaidot ovat olennainen osa tuloksellista keittiötyöskentelyä. Oppilaista 15 (n = 27) ja opettajista 5 (n = 8) oli sitä mieltä, että niihin ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Oppilaiden ja opettajien mukaan tehokkain oppimisen muoto on opettajajohtoinen oppiminen. Tämän tutkimuksen mukaan kädentaitoja opitaan parhaiten tekemällä erilaisia käytännön harjoitteita. Motivaatiolla katsotaan olevan oleellinen merkitys oppimisen kannalta. Hieman yli puolet oppilaista ja opettajista oli sitä mieltä, että aikaisemmat taidot huomioidaan riittävästi opetuksessa. Ainoastaan Rovaniemen oppilaista enemmistö ajatteli, että aikaisempia taitoja ei huomioida tarpeeksi. Aikaisemmilla taidoilla on suurempi merkitys oppilaiden kuin opettajien mielestä. Vastaajien mukaan tehokkain oppimisen apuväline on vieraileva alan ammattilainen, esimerkiksi kondiittori. Oppilaat korostivat, että kädentaitojen oppimisen yksi tärkeimmistä kehityskeinoista on perusharjoittelun lisääminen. Opettajat kaipasivat lisää resursseja opetukseen, jolloin mahdollistuisi mm. ryhmäkokojen pienentäminen. Lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä palautejärjestelmän kehittämistä ja sitä, että esimerkiksi leikkuuharjoituksissa tehtäisiin suuria määriä. Vaikka tulokset eivät ole yleistämiskelpoisia, voidaan tuloksien perusteella päätellä, että keittiötyöskentelyn opetuksen alueella tulisi kiinnittää lisää huomiota kädentaitojen oppimiseen, opettamiseen ja tutkimiseen. Tätä työtä voidaan hyödyntää keittiötyöskentelyssä tarvittavien kädentaitojen opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Avainsanat: kädentaidot, oppiminen, opettaminen, keittiötyöskentely, motivaatio, sisäiset mallit, palaute Huomioitavaa

18 19 LIITE 2 Kirjallisuutta opinnäytetyön kirjoittajalle KIRJALLISUUTTA OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAJALLE Eco, U Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suomentanut Pia Mänttäri. Alkuteos Come si fa una tesi di laurea Vastapaino. Tampere. Hakala, J. T Opinnäytetyö luovasti. Kehittämis- ja tutkimustyön opas. Gaudeamus. Helsinki. Hakala, J. T Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Gaudeamus. Helsinki. Hatva, A Visuaalinen viestintä. Teoksessa Annikki Väisänen (toim.), Tieteestä tiedottaminen. Tutkimustiedon ja tieteen yleistajuistamisen opas. Valtionhallinnon kehittämiskeskus. Helsinki, Herno, L., Likitalo, H., Puhakka, P., Rissanen, R. & Tšokkinen, A Tradenomin opinnäytetyö. Työprosessista raportiksi. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Kuopio. Karisto, A. & Seppälä, U.-M Maukas gradu: valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Vastapaino. Tampere. Kemppainen, T. & Latomaa, T Ensi askelia tieteen tiellä. Johdatus tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita ja katsauksia 5. Oulu. Saatavilla pdf-muodossa Koivula, U.-M., Suihko, K. & Tyrväinen, J Mission: possible. Opas opinnäytteen tekijälle. 2. uudistettu painos. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C, oppimateriaalit nro 1. Tampere.

19 20 Korpela, J Kirjoita asiaa. Arkisen asiakirjoittamisen opas. Verkkodokumentti. Päivitetty Luettu Kyrö, P Tutkimusprosessi valintojen polkuna. Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja 1/2004. Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Tampereen yliopisto. Parberry, I How to present a paper in theoretical computer science: a speaker s guide for students. Verkkolehti. ACM SIGACT News 31 (1). Rovasalo, A Miten Internetin lähteisiin viitataan? Verkkojulkaisussa Aki Rovasalo, Tiedelehden toimittajan työkalupakki. Verkkodokumentti. Päivitetty Luettu SFS Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Suomen standardoimisliitto. Helsinki. Tirronen, K., Rautanen, T. & Ukskoski, L Tutkijan julkaisuopas. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Espoo. Toivakainen, T Kirjoita suomeksi, teekkari! Verkkodokumentti. Tampereen teknillinen yliopisto, Kielikeskus. Luettu Tähti, H. & Rantala, I. (toim.) 1998 Lääketieteellinen viestintä. 2. uudistettu painos. Tampereen yliopisto. Tampere.

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE Petri Jääskeläinen Tarja Paukkeri Lokakuu 2006 SISÄLLYS 1 RAPORTIN RAKENNE... 3 2 RAPORTIN ULKOASU... 5 3 TIIVISTELMÄ... 6 4 TAULUKOT

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE Sivumäärä: 12 Vaasassa 25.08.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1. Kirjallisen raportin

Lisätiedot

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus KUINKA KIRJOITAN TIETEELLISTÄ TEKSTIÄ? Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 7.10.2004 Petra Korhonen / Kielikeskus 1. TIETEELLISEN TEKSTIN SALAT Moni opintojaan aloitteleva ei kompastu oikeakielisyysviidakkoon

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE Hyväksytty Teatterikorkeakoulun opetusneuvoston kokouksessa 26.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTTEEN KULKU... 2 1.1 Opinnäytteen

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 Kasvatustieteellisen esseen kirjoittaminen Esseetä voidaan käyttää opintojakson suorittamiseen joko vaihtoehtoisena tai ainoana suoritustapana. Opintojakson

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori Word ohje Word2010 Jari Laru, yliopisto-opettaja Asko Pekkarinen, lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, 2012 Sisällys Sivuasetukset... 1 Marginaalit... 1 Osion luominen sisällysluetteloa

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN Opinnäytetyö Tekijän nimi Koulutuskeskus Sedu Opetuspiste Tutkinnon nimi Kevät 2008 KOULUTUSKESKUS SEDU Opetuspiste Tutkinnon nimi OMA NIMI TYÖN NIMI

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008

OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008 OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 OPINNÄYTETYÖ SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA... 4 2.1 Opinnäytetyön määritelmä...5 2.2 Opinnäytetyön

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikka

Yliopistopedagogiikka 1 Yliopistopedagogiikka Kirjoitusohjeet Kehittäminen ja kokeilut -osastoon 1. Kirjoitusten sisällöstä ja rakenteesta Kehittäminen ja kokeilut -osastossa eri tieteenalojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa teknillinen korkeakoulu Kandidaattityöryhmä 14.11.2006 Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden 2005 tutkintosäännön

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 Opinnäytetyön tekijä(t) Opinnäytetyön nimi Opinnäytetyön arviointi Arvosana 0 1 2 3 4 5 Aiheen valinta Opinnäytetyön suunnitelma Opinnäytetyön lähtökohdat Kehittämistehtävä

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT. Tekijän nimi (Tekijöiden nimet)

Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT. Tekijän nimi (Tekijöiden nimet) Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT Tekijän nimi (Tekijöiden nimet) Ohjemoniste Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala Kuopio Ulla Nissi

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Yliopisto suosittaa painetun julkaisun rinnalla julkaisua laitettavaksi myös LUTPubjulkaisuarkistoon.

Yliopisto suosittaa painetun julkaisun rinnalla julkaisua laitettavaksi myös LUTPubjulkaisuarkistoon. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Julkaisulautakunta 11.10.2012 Tutkimussarjaa koskeva ohje Sarja Tutkimussarja on nimeltään Acta Universitatis Lappeenrantaensis. Tutkimussarja on tarkoitettu yliopiston

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET

Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET päivitetty syyskuu 2010 1 Ohjeiden käyttö ja tarkoitus Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007)

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) ALUKSI ATK-ohjeet on laadittu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön opinnäytetyön raporttipohjan laatimisen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Julkaisuprosessi Ohjeet artikkelikäsikirjoitusten jättämisestä lähetetään tammikuussa, kun julkaisujärjestelmä saadaan avattua.

Julkaisuprosessi Ohjeet artikkelikäsikirjoitusten jättämisestä lähetetään tammikuussa, kun julkaisujärjestelmä saadaan avattua. Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2015 kirjoittaville Julkaisuprosessi Ohjeet artikkelikäsikirjoitusten jättämisestä lähetetään tammikuussa, kun julkaisujärjestelmä saadaan avattua. Artikkeli Artikkelin pituus

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI Word 2013 Sisällysluettelo, kuvien ja taulukoiden numerointi SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet:

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Kaikki koulutusohjelmat. Opinnäytetyöryhmä OPINNÄYTETYÖN OHJEET

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Kaikki koulutusohjelmat. Opinnäytetyöryhmä OPINNÄYTETYÖN OHJEET POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Kaikki koulutusohjelmat Opinnäytetyöryhmä OPINNÄYTETYÖN OHJEET Opinnäytetyön ohje Kesäkuu 2008 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TIETOPERUSTA...4

Lisätiedot

Mitä seuraavaksi? 2. Seminaariesitys. LuK-seminaari Kevät 2005. Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun

Mitä seuraavaksi? 2. Seminaariesitys. LuK-seminaari Kevät 2005. Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun LuK-seminaari Kevät 2005 Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun Mitä seuraavaksi? Ohjaajasi ottaa yhteyttä jos ei jo ole ottanut Sisältösuunnitelman tulee olla valmis noin

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto Opinnäytetyö Opiskelijan nimi/nimet ja ryhmätunnus työn valmistumiskuukausi / 2008 SISÄLLYS 1. MIKSI OPINNÄYTETYÖ?

Lisätiedot

Hyvä opiskelija! Tästä ohjeesta löydät mallina: - kansilehden - sisällysluettelon - tekstisivuja - lähdeluettelon

Hyvä opiskelija! Tästä ohjeesta löydät mallina: - kansilehden - sisällysluettelon - tekstisivuja - lähdeluettelon Hyvä opiskelija! Lukio-opiskeluun kuuluu monenlaisten kirjallisten töiden tekeminen. Tällaisia ovat muun muassa tutkielmat, referaatit, työselostukset, esseet, kirjoitelmat ja oppimispäiväkirjat. Tässä

Lisätiedot

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10 Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta Standardiasiakirjan asettelut Microsoft Word 2007 ja 2010 versioissa Word ohjelman oletusasetukset ovat sellaiset, että suomalaisen

Lisätiedot