Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite

Transkriptio

1 OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona, kahtena erillisenä tiedostona. Ensimmäisessä tiedostossa on vain artikkelin nimi ja tekijät sekä vastuullisen tekijän yhteystiedot. Toisessa tiedostossa on itse artikkeli: alkuun kirjoitetaan artikkelin nimi ja sen jälkeen englanninkielinen tiivistelmä, avainsanat, artikkelin leipäteksti jne. Tämä tiedosto lähetetään vertaisarviointiin, joten siinä ei tule olla kirjoittajien nimiä tai yhteystietoja. Pyydämme tiedostot pdf-tiedostoina. Arviointikierroksen jälkeen pyydämme kirjoittajilta hyväksytyt ja korjatut artikkelit Word- (docx) tai rtf-tiedostona taittoa varten. Painoon menevän version yhteydessä toimittajat tarvitsevat vielä kaikkien kirjoittajien yhteystiedot (sähköpostiosoitteet ja vuosikirjan lähettämiseksi myös postitusosoitteet) toimitettavaksi luettelona yhdistyksen sihteerille. Artikkelin maksimipituus tiivistelmineen, kirjallisuusluetteloineen ja liitteineen on sanaa (toimittajat voivat harkinnan mukaan päättää muustakin pituudesta esim. plenaristien esitelmien osalta). Tekstin laadinnassa tulee noudattaa alla annettuja ohjeita. Vieraalla kielellä kirjoittavien tulee huolehtia kielentarkastuksesta itse. Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite Kirjoitusohjeet Kirjasintyyppi: Times New Roman Kirjasinkoko: leipäteksti ja otsikot 12, esimerkit 10, alaviitteet 8 Riviväli: leipätekstissä 1,5; tiivistelmässä ja esimerkeissä 1; väliotsikkoja edeltää ja seuraa yksi riviväli Kirjoitusala: o vasen ja oikea marginaali 3 cm, ylämarginaali 3,5 cm, alamarginaali 3 cm o tekstin tasaus vain vasempaan reunaan o ei tavutusta Kappaleet: erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä (ei sisennystä) Sivunumerointi: arvioitavaan käsikirjoitukseen sivut numeroidaan; lopullisesta versiosta numerointi tulee kuitenkin muistaa poistaa

2 Otsikointi: o Artikkelin nimen kirjasinkoko on 14 (Times New Roman). Seuraaville riveille tulevat allekkain kirjoittaja(t) ja korkeakoulu(t) tai muu(t) instituutio(t). o Väliotsikot numeroidaan (esim. 1 Johdanto; 2.1 Peruskäsitteitä; Oppilaiden käsitykset x:stä); nelostason alaotsikoita tulisi välttää Englanninkielinen tiivistelmä (Abstract): o selvittää lukijalle suppeassa muodossa artikkelin sisällön o maksimipituus 150 sanaa o tiivistelmän perään 2 4 artikkelin sisältöä kuvailevaa avainsanaa seuraavasti: Keywords: word, word, word o tiivistelmä sijoitetaan otsikon jälkeen, ennen varsinaista tekstiä (ei erillistä otsikkoa) o kirjasinkoko 10, riviväli 1 Esimerkit: o Pitkät lainaukset ja esimerkit sisennetään 1 cm vasemmasta marginaalista ja erotetaan tekstistä molemmin puolin yhdellä rivivälillä (tällöin ei lainausmerkkejä) o Jos esimerkit numeroidaan, merkintätapa seuraava (tällöin esimerkkiteksti sisennetty, mutta numero vasemmassa laidassa) (1) Tämä on esimerkkitekstiä. Tekstin kirjasinkoko on 10 ja riviväli 1. Esimerkki on sisennetty senttimetrin verran vasemmalta ja oikealta. Kuviot, taulukot: o juokseva numerointi kumpikin omana numerosarjanaan o otsikoidaan: taulukon otsikko (esim. TAULUKKO 1. Otsikko.) taulukon yläpuolelle, kuvion otsikko kuvion alapuolelle o Juoksevassa tekstissä tulee viitata taulukoihin ja kuvioihin esim. (ks. taulukko 2). o Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla ymmärrettävissä ilman varsinaisen tekstin lukemista. o Taulukot ja kuviot toimitetaan alkuun vain tekstiin sisään vietynä. Kun toimittajille jätetään artikkelin lopullinen versio, tällöin jokainen taulukko ja kuvio tulee toimittaa myös tallennettuna omana tiedostonaan alkuperäisformaatissa mahdollista jatkotyöstöä varten. o Taulukoissa ei käytetä pohjaväriä, ellei se erottelun kannalta ole perusteltua. Ensisijaisesti käytetään harmaan sävyjä, mutta jos tarvetta on, kuvioissa ja taulukoissa voi käyttää viivoituksia ja ruudutuksia palkkien erotteluun. o Kuviot voivat olla myös värillisiä.

3 Kursiivi o Jos suomenkielisessä tekstissä on vieraskielisiä termejä (esim. sulkeissa), ne kursivoidaan. o Teosten, lehtien yms. nimet (ei kuitenkaan henkilönimet, jos ne eivät ole analyysin kohteina) tekstin sisällä voidaan kursivoida; tällöin lainausmerkit eivät ole tarpeen. o Kieliainekset (esimerkkilauseet tekstin sisällä, sanat, suffiksit, äänteet yms.) kursivoidaan o Lähdeluettelossa kursivoidaan kirjan nimi. Jos kyse on artikkelista, kursivoidaan lehden tai kokoomateoksen tai vastaavan nimi. Lihavointi o Korostukset ilmaistaan lihavoinnilla, jota tulee käyttää hyvin säästeliäästi. Lähdeviitteet tekstissä o Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, käytetään suomenkielisessä tekstissä ym. - merkintää ja englanninkielisessä tekstissä et al. -merkintää. Tekstissä ensimmäisellä viittauskerralla mainitaan kaikki kirjoittajat. o Painovuoden ja sivu(je)n välinen merkki on kaksoispiste, ei pilkku. o Jos yhdestä asiasta on useampi eri kirjoittajan viite, eri lähteet erotetaan puolipisteellä (Schmidt 1999: 24; Gröndahl 2004: 14). Jos samalta kirjoittajalta on useampi lähde, ne voidaan erottaa toisistaan pilkulla: (Simonson 1978, 1999, 2001). o Periaatteessa pitäisi pyrkiä löytämään primaarilähteet, mutta jos se on mahdotonta tai jostain syystä ei tarkoituksenmukaista, voidaan käyttää seuraavaa merkintätapaa (Huom! Molemmat viitteet myös lähdeluetteloon!): Carterin (2001: 45) mukaan Greenbaum (1977) on käyttänyt o Suomeksi kirjoittavat käyttävät systeemiä, jonka mukaan viitteen koskiessa useampaa edeltävää virkettä viimeisen virkkeen perään tulee 1. piste ja viitteen = sulkujen sisälle 2. piste: xxxxx xxxx xxxxx. xxxxx xxxxx xxxxx. xxxxx xxxx xxx. (Lehtonen 1999: 24.); zzzz zzzzzzzz. zzzzzzzzzz. (Ks. tarkemmin Paunonen 1995: 46.) Jos taas viite koskee vain yhtä virkettä, tulee vain yksi piste lopussa, sulkujen ulkopuolella. xxx xxxxxxx xxxxx (Virtanen 1999: 24). o Tekstissä kirjallisuuteen viitataan seuraavan mallin mukaan. Sivunumeroiden väliin tulee ajatusviiva, ei tavuviiva: (Pettersson 1982) (Permer 1987: 50) (Bachman & Palmer 1997: 67 68) Suositeltava viittaustapa on sisällyttää viitteet tekstiin, esim.: Petterson (1982) on kehitellyt tarkoitukseen mallin, jota Permer (1987: 50) puolestaan on arvostellut voimakkaasti. o Tekstissä verkkolähteet pyritään antamaan nimellisenä ja päivämäärällä (ja vasta kirjallisuusluettelossa annetaan itse linkki)

4 Ala- ja loppuviitteitä pyydetään välttämään. Kirjallisuusluettelo o Times Roman, kirjasinkoko 12, ei oikean laidan tasausta, viitteiden väliin ei tyhjää riviä o Luettelo otsikoidaan artikkelin kielen mukaan seuraavasti: Kirjallisuus, References, Litteratur jne. o Luetteloon merkitään seuraavat seikat (katso merkintätapa alla olevista esimerkeistä): 1. kirjoittajan nimi ja etunimen alkukirjain 2. painovuosi 3. teoksen tai artikkelin tarkka nimi; artikkeleista myös lehden nimi, vuosikerta (jos mainittu), numero ja sivunumerot tai kokoomateoksen toimittaja(t) ja nimi sekä artikkelin sivunumerot 4. kustannuspaikka (kustantajan kotipaikka siinä muodossa kuin se kirjassa on esitetty; mikäli paikkoja on useita merkitään vain ensimmäinen) 5. kustantajan nimi o Lähteet merkitään sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet teokset tai artikkelit laitetaan keskenään aakkosjärjestykseen ja erotetaan toisistaan ilmestymisvuoteen välittömästi liitetyllä pikkukirjaimella (esim. 1995a, 1995b). Monografian, kokoomateoksen ja lehden nimi eli julkaisun hakunimike kursivoidaan. o Kokoomateoksen tiedot merkitään täydellisinä aina kunkin artikkelin yhteyteen eikä niitä merkitä uudelleen erillisinä lähdeluetteloon. o Jos tekijöitä tai toimittajia on kolme tai useampia, ensimmäisten väliin tulee pilkut ja kahden viimeisen väliin & -merkki. o Verkkolähteet kootaan kirjallisuusluettelon loppuun omaksi luettelokseen eroteltuna muista lähteistä yhdellä rivivälillä. ESIMERKKEJÄ Monografiat Maybin, J Children's voices. Talk, knowledge and identity. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Artikkelit lehdessä Norris, J. M. & L. Ortega Effectiveness of L2 instruction. A research synthesis and quantitative meta-analysis. Language Learning, 50 (2), Artikkeli kirjassa Kaikkonen, P Opettajuutta etsimässä vieraan kielen opettajaksi valmistuvien kokemuksia ja käsityksiä. Teoksessa R. Jaatinen, P. Kaikkonen & J. Lehtovaara (toim.) Opettajuudesta ja kielikasvatuksesta. Puheenvuoroja sillanrakentajille. Tampere: Tampereen yliopisto,

5 Suomenkielisessä artikkelissa käytetään merkintöjä Teoksessa ja (toim.) riippumatta siitä, millä kielellä teos on kirjoitettu. Vastaavasti englanninkielisessä artikkelissa käytetään merkintöjä In ja (ed./eds.) ja ruotsinkielisessä I ja (red.). Sarjajulkaisut Jaakkola, H Kielitieto kielitaitoon pyrittäessä. Vieraiden kielten opettajien käsityksiä kieliopin oppimisesta ja opettamisesta. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 128. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Opinnäytteet ja julkaisemattomat tutkimukset Månsus, J Processens problematik och problemens processer. En fallstudie om ett bibelöversättningsteams arbetsprocesser, översättningsproblem och strategier. Julkaisematon progradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. (Jos saatavissa internetissä, ks. mallia verkkolähteistä: Saatavissa:...). Dokumentit ilman henkilötekijää Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Helsinki: Painatuskeskus. Verkkolähteet Kirjoittaja(t), päiväys (pp.kk.vvvv) (joko tallennusvuosi/päiväys), lähteen nimi (otsikko), julkaisutiedot, dokumentin tyyppi ja saatavuus. Jos päiväystä ei löydy, ilmoitetaan lukupäivä: Luettu pp.kk.vvvv Opetusministeriö Kulttuurinen tietoyhteiskunta: Strategiset perusteet ja lähtökohdat opetusministeriön toimintaohjelmalle vuosiksi [online]. Helsinki: Opetusministeriö [luettu ]. Saatavissa: