LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

Transkriptio

1 LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää vali>ua merkintätapaa johdonmukaisesc läpi koko arckkelin, esseen, opinnäytetyön ja tutkimuksen. Lähdevii>eiden merkinnässä tavallisimmat järjestelmät: Nimi- vuosi- järjestelmä eli Harvardin järjestelmä vii>eet järjestetään lähdelue>eloon aakkosjärjestyksessä ensimmäisen tekijän nimen mukaan. Numerovii>ausjärjestelmä Vii>eet järjestetään lähdelue>eloon siinä järjestyksessä kuin ne on tekscssä maini>u. Alavii>ausjärjestelmä vii>eet ovat sivun alareunassa joko täydellisinä tai suppeina, jolloin kirjoituksen lopussa on erillinen lähde- ja kirjallisuuslue>elo. 1

2 KasvatusCeteen vii>austapa KasvatusCeteen teksteissä käytetään pääosin tekscn sisäisiä vii>eitä, jolloin hec lainatun kohdan jälkeen kaarisulkeisiin merkitään: tekijän tai tekijöiden sukunimi, teoksen painovuosi ja sivut. Jos tekijä mainitaan jo tekscssä, sulkeisiin merkitään vain vuosiluku ja sivut. Alavii>eeksi voidaan sijoi>aa sellaisia lisähuomautuksia tai selvennyksiä sisältäviä vii>auksia, jotka eivät sauma>omasc sovellu tekscin. Jos tällaisia alavii>eitä käytetään, ne numeroidaan myös ja kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla kuin varsinainen teksc. Lisäselvityksien alavii>eitä käytetään harkiten. 1. Vii>aus yhteen virkkeeseen Tietyn Ceteenalan piirissä on aina omat yleisesc käytetyt lähteensä eikä niitä tarvitse sen enempää työssä esitellä (Eco 1989,86). 2

3 2. Vii>aus useaan virkkeeseen Tutkimuskohteen määri>ämissä rajoissa lähteiden on aina oltava ensikäden lähteitä. Jos käy>ää toisen käden lähteitä, on niiden Cedot tarkiste>ava useammasta teoksesta. (Eco 1989, ) 3. Vii>aus suoraan lainaukseen Kivinen (1996, 101) sanoo, e>ä oikean ongelman oikein ase>aminen ei ole mahdollista muutoin kuin oivaltamalla oikeat yhteydet oikeassa kontekscssa. Tai Oikean ongelman oikein ase>aminen ei ole mahdollista muutoin kuin oivaltamalla oikeat yhteydet oikeassa kontekscssa (Kivinen 1996, 101). 3

4 4. Vii>aus sisältää useita tekijöitä Jos tekijöitä on kaksi, mainitaan aina molemmat Elo & Saari (1981, 27) ovat tutkineet.. (Elo & Saari 1981, 27.) Jos tekijöitä on kolme tai enemmän mainitaan kaikkien tekijöiden nimet ensimmäisellä kerralla Elo, Salo ja Virtanen (1982, 13 15) toteavat (Elo, Salo & Virtanen 1982, ) Sen jälkeen rii>ää kun mainitaan ensimmäisen nimi. 5. Vii>aus usean eri tekijään Lähteet sijoitetaan vii>eessä tavallisesc tekijöiden mukaiseen aakkosjärjestykseen ja ne erotetaan toisistaan puolipisteellä. Aihe>a ovat käsitelleet ( Elo 1980, 21 22; Saari 1972,45; Ylönen 1978, 654). 4

5 6. Vii>aus saman tekijän useisiin julkaisuihin Julkaisut sijoitetaan aikajärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteellä. Virtasen (1962,3; 1968, 3 7; 1978, 235) mukaan Jos tekijältä on ilmestynyt samana vuonna useita julkaisuja, eri julkaisut erotetaan toisistaan kirjaimilla a, b, c.. Saari 1989a, 13 16; 1989b, Tekijän nimeä ei Cedetä Jos tekijä on tuntematon tai se puu>uu, viitataan suoraan julkaisun nimeen. Tiedot merkitään lähde- ja kirjallisuuslue>eloon samalla tavoin. (OppimiskoulutusClastot 1993) (KomiteamieCntö 1982 A 25, ) 5

6 8. Vii>aus säädöksiin Viitatessa säädöstekscin ilmoitetaan sivunumeroiden sijaan pykälä ja momen`. (Asetus korkeakouluopinnoista 1995, mom.) 9. Vii>aus henkilökohtaiseen Cedonantoon Viitatessa kirjeitse, sähköposctse tai haasta>elun avulla saatuihin Cetoihin merkitään henkilön etu- ja sukunimi, mihin Cedot on arkistoitu, Cedon hankinnan tapa ja päivämäärä ja vuosi. Akatemiaprofessori Per` Alasuutarin (MOA, haasta>elu ) mukaan Lähteisiin merkitään: Minun Oma Arkisto MOA Haasta>elut Akatemiaprofessori Per` Alasuutarin haasta>elu

7 12. Vii>aus toisenkäden Cetoon Periaa>eena on käy>ää ensikäden Cetoja, joudutaan joskus Clanteeseen, jossa alkupäistä julkaisua ei saada käsiin. Vii>eessä tämä merkitään seuraavasc: Korhosen esi>ämä malli (ks. Aavikko 1990, 12 13). Aavikko (1990, 12 13) esi>ää Korhosen kehi>ämisen mallin 13. Vii>aukset ks. ja vrt. Vii>aus ks. ohjaa hakemaan osoitetusta paikasta lisäcetoja tai perusteluja. (ks. esim. Aavikko 1990, 12 13). (vrt. Saari 1989, 34) 7

8 14. Vii>aukset sähköisiin julkaisuihin Vii>aukset sähköisiin dokumen>eihin merkitään samalla tavalla kuin muihinkin julkaisuihin. Lähde- ja kirjallisuuslue>eloon merkitään lisäksi alkuperäisen julkaisun ja päivämäärä, jolloin julkaisu on lue>u. Kirjallisuus Kirjallisuus: Viskari, S Tieteellisen kirjoi>amisen perusteet. Opas kirjoi>amiseen ja seminaarityöskentelyyn. 5 uud. p. Tampereen yliopiston kasvatusceteiden laitoksen Sarja B. Opetusmonisteet 17. Tampere: Tampereen yliopisto, kasvatusceteiden laitos. 8