OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE
|
|
- Ritva Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE Petri Jääskeläinen Tarja Paukkeri Lokakuu 2006
2 SISÄLLYS 1 RAPORTIN RAKENNE RAPORTIN ULKOASU TIIVISTELMÄ TAULUKOT JA KUVIOT LÄHDEMERKINNÄT Lähdeviitteet Lähdeluettelo RAPORTIN KIELI LIITE 1 Tiivistelmämalli LIITE 2 Kirjallisuutta opinnäytetyön kirjoittajalle... 20
3 1 RAPORTIN RAKENNE Tavallisesti opinnäytetyöraportista voidaan erottaa seuraavat rakenneosat: nimiölehti tiivistelmä ALKUOSA vieraskielinen tiivistelmä sisällysluettelo tekstiosa RUNKO-OSA lähteet mahdolliset liitteet. LOPPUOSA Alkuosa (nimiölehti, tiivistelmät ja sisällysluettelo) sekä loppuosa (lähdeluettelo ja liitteet) ovat kaikissa töissä lähes samanmuotoiset. Teksti- eli runko-osaan kuuluvat johdanto, käsittelyosa ja päätäntä- eli pohdintaluku. Käsittelyosan rakenne vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppisestä opinnäytetyöstä on kysymys. Kaikki tekstiosan luvut otsikoidaan informatiivisesti sisältöä vastaaviksi. Tarvittaessa työhön voi sisältyä myös seuraavia osia: alkusanat (esipuhe), selitesivu (symbolit, käsitteet, lyhenteet ja merkit) sekä taulukko- ja kuvioluettelo. Esipuheessa eli alkusanoissa voi halutessaan mainita esimerkiksi työn virikkeen ja tekopaikan sekä kiittää niitä henkilöitä ja organisaatioita, jotka ovat vaikuttaneet opinnäytetyön syntymiseen. Alkusanat ovat lyhyet, asialliset ja sävyltään myönteiset. Henkilöiden nimiin liitetään tällä sivulla oppiarvot, mutta muualla raportissa ei. Alkusanojen loppuun kirjoitetaan päiväys ja tekijän nimi. Yleensä lyhenteet, merkit, symbolit ja käsitteet selitetään opinnäytetyön raportissa tekstisivuilla silloin, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran. Jos niitä kuitenkin on paljon ja ne toistuvat useissa raportin kohdissa, voidaan ennen sisällysluetteloa lisätä erillinen selitesivu, jonka nimeksi tulee esimerkiksi LYHENTEET JA ERIKOISMER- KIT. Jos raportissa on paljon taulukoita ja kuvioita, niistä voi tehdä luettelon selitesivulle tai tarvittaessa omalle sivulleen selitesivun jälkeen (ks. erillistä teknistä ohjetta). Sen otsikoksi tulee TAULUKOT JA KUVIOT.
4 Opinnäytetyön kansitettavaan versioon tulee lisäksi liittää ylimääräinen nimiölehti, joka on saatavissa oppilaitoksen verkkosivuilta. 4
5 5 2 RAPORTIN ULKOASU Raportti kannattaa laatia oppilaitoksen verkossa olevaa opinnäytetyöpohjaa (.doc) käyttäen. Pohjassa on valmiina tässä raportointiohjeessa suositellut ulkoasun asetukset. Verkossa on myös opinnäytetyön kirjoittamisen tekstinkäsittelyohje (.pdf), joka opastaa pohjan käytössä. Kirjasinlajin tulee olla selkeä ja helppolukuinen, kuten Times New Roman tai Arial. Kirjasinkoko on raporttitekstissä 12. Nimiölehdellä oleva opinnäytetyön nimi on kokoa 14, ja sen voi lihavoida. Riviväli on 1,5. Teksti tulee tasata ja tavuttaa. Varsinaisessa tekstiosuudessa vasen reunus on C1:ssä eli 4,3 cm. Otsikot alkavat samasta kohdasta. Oikea reunus on 1 2 cm ja alareunus 2 cm. Ylämarginaali on 1 cm, kun sivunumerointi lisätään ylätunnisteena. Kappaleiden väliin sekä otsikoiden ylä- ja alapuolelle jätetään tyhjä rivi. Uuden sivun aloittavan otsikon yläpuolelle tyhjää riviä ei sen sijaan jätetä. Kappaleiden alkua ei sisennetä. Samalle sivulle tulee kirjoittaa kappaleesta vähintään kaksi riviä. Työn jäsennys (dispositio) selviää sisällysluettelosta. Se otsikoidaan sanalla SISÄL- LYS. Sisällysluettelo kannattaa tehdä tekstinkäsittelyohjelman työkalun avulla opinnäytetyön teknisessä ohjeessa olevien ohjeiden mukaan. Tällöin sisällysluettelon päivittäminen on helppoa. Sisällys jäsennetään numeroimalla osat pää- ja alalukuihin. Pääluvut (otsikkotaso 1) aloitetaan aina uudelta sivulta. Jos alalukuja on, rinnasteisia alalukuja on oltava vähintään kaksi (esim. 3.1 ja 3.2). On harkittava tarkoin, kuinka pienistä tekstiosista tehdään lukuja. Kolmannen hierarkiatason alapuolella olevaa numeroitua alaotsikkotasoa tarvitsee harvoin (esim ). Alalukujen sisällä voi harkitusti käyttää ohjaavia otsikoita, joita ei numeroida eikä merkitä sisällysluetteloon. Otsikoiden ja alaotsikoiden järjestysnumeroissa ei käytetä loppupistettä. Liitteiden nimet merkitään sisällysluetteloon LIITTEET-otsikon alaotsikoiksi (LIITE 1 jne.). Liitteet tulee numeroida ja otsikoida. Sivujen numerot merkitään sivun oikeaan ylätunnisteeseen ilman pistettä. Sivunumerointiin lasketaan raportin kaikki sivut nimiölehdestä alkaen, mutta sivunumerot merkitään näkyviin vasta ensimmäistä johdantosivua seuraavalta sivulta alkaen. Juokseva sivunumerointi kattaa myös työn lähdeluettelon ja liitteet.
6 6 3 TIIVISTELMÄ Tiivistelmä laaditaan suomeksi ja lisäksi yhdellä vieraalla kielellä, tavallisesti englanniksi (abstract). Lukijan tulee saada tiivistelmästä selkeä kuva työn tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä ilman, että hän perehtyy muuhun raporttiin. Tiivistelmän on katettava koko työn pääsisältö. Tiivistelmä on tärkeä apuneuvo tietoja etsittäessä. Usein sen perusteella myös päätetään, luetaanko työ. Tiivistelmä on itsenäinen, sellaisenaan ymmärrettävä lyhyt teksti. Suomenkielisen tiivistelmän suositeltava sanamäärä on noin sanaa, ja sen tulee mahtua yhdelle liuskalle. Tiivistelmä ei ole referaatti eikä luettelo, vaan nopeasti luettava supistelma, jossa käytetään täydellisiä lauseita. Tiivistelmä on tekstilajina vakiintunut, mutta silti työn luonne vaikuttaa esitettäviin sisältöihin: tutkimusraportin ja toiminnallisen opinnäytetyöraportin tiivistelmät voivat siis erota sisältöalueiltaan. Tiivistelmän sisällöstä ilmenevät tyypillisesti - bibliografiset tiedot: tekijän nimi, työn nimi ja luonne, julkaisija, sivumäärä ja liitteiden määrä - työn luonne, aihe ja tarkoitus - aineisto, menetelmät ja tärkeimmät tulokset - päätelmät, merkittävyys, vaikutukset (arviointi), suositukset - asiasanat. Tiivistelmän tulee olla sanavalinnaltaan tarkka ja yksiselitteinen. Aikamuotona on yleensä imperfekti: Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää - -, Tutkimus osoitti, että - -. Yleispätevissä tuloksissa ja johtopäätöksissä käytetään preesensiä: Opinnäytetyön perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että - -. Työn kirjoittaja tai kirjoittajapari ei saa tulla esille tiivistelmän kielessä, joten yksikön tai monikon ensimmäistä persoonaa ei käytetä. Yleisesti asiat ilmaistaan passiivin, Työn aineisto valittiin - -, Tutkimuksen menetelmänä käytettiin - -, tai yksikön 3. persoonan avulla: Opinnäytetyö keskittyy - -, Opinnäytetyö osoitti - -. On suositeltavaa jakaa tiivistelmä kahdesta neljään kappaleeseen. Tiivistelmässä ei viitata itse raportin tekstiin tai lähteisiin eikä siinä käytetä sivuotsikoita, lyhenteitä tai symboleita, typografisia korostuksia, kuvioita tai taulukoita.
7 7 Tiivistelmän loppuun merkitään 3 7 asiasanaa, jotka kuvaavat opinnäytetyön keskeistä sisältöä. Tärkeimmät asiasanat tulee valita Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta (YSA), jonka verkkoversio on VESA-verkkosanasto osoitteessa Asiasanat luetellaan tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Jos työn aiheen kannalta on tarpeellista, voi osa asiasanoista olla YSA:n ulkopuolelta. Tiivistelmät laaditaan valmiiseen verkossa olevaan opinnäytetyöpohjaan. Niissä käytetään riviväliä 1. Esimerkki tiivistelmästä on tämän raportointiohjeen liitteessä 1.
8 8 4 TAULUKOT JA KUVIOT Raportissa on tärkeää suunnitella tarkoin sisällön havainnollistaminen. Havainnollistamisen avulla voidaan selventää monimutkaisia asioita tai esittää sellaisia sisältöjä, joiden ilmaiseminen tekstissä on hankalaa. Onnistunut havainnollistaminen helpottaa lukijan työtä ja luo vakuuttavuutta. Mikään itsetarkoitus havainnollistaminen ei kuitenkaan ole. Taulukot ja kuviot ovat taloudellinen ja tehokas havainnollistamistapa. Kuvioita ovat kaikki muut havainnollistamiskeinot paitsi taulukot. Jos työssä on paljon valokuvia tai muita kuvia, niitä voi nimittää sanalla kuva. Taulukot, kuviot ja kuvat numeroidaan juoksevasti läpi työn omilla numerosarjoillaan, jos samaa havainnollistamiskeinoa on työssä useampi kuin yksi. Jokaiseen taulukkoon ja kuvioon on viitattava tekstissä sen numerolla: - - taulukosta 4 käy ilmi - -, - - ero ei ollut merkittävä (ks. kuvio 3). Tekstissä osoitetaan, mikä taulukossa tai kuviossa on tärkeää ja huomionarvoista tai mitä siitä voidaan päätellä, mutta turhaa taulukon tai kuvion tietojen toistamista tekstissä on vältettävä. Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla tulkittavissa ilman varsinaista raporttitekstiä. Siksi kaikki taulukot ja kuviot on numeroinnin lisäksi otsikoitava. Taulukoissa on koko taulukon otsikon lisäksi oltava riittävän selkeät rivi- ja sarakeotsikot. Otsikon perään voi lisäksi tarvittaessa kirjoittaa selventävää lisätietoa. Kuvion otsikko kirjoitetaan kuvion alle, taulukon otsikko sen yläpuolelle. Jos taulukko tai kuvio ei ole tekijän itsensä laatima, otsikon perään merkitään alkuperäisen lähteen osoittava tekstiviite. Otsikko kursivoidaan ja sen jälkeen tulee piste. (Ks. kuvio 1.)
9 9 Kuvio 1. Ruokaympyrä (Finfood 2005). Taulukot on laadittava selkeiksi ja ulkoasultaan samantyyppisiksi läpi työn. Pystyviivat ovat useimmiten tarpeettomat. Kirjainkoko ja riviväli voivat taulukoiden ja kuvioiden yhteydessä olla pienemmät kuin muualla työssä. Taulukon on mielellään oltava tekstin levyinen tai taulukon voi keskittää. Taulukko 1 on esimerkki selkeästä ja havainnollisesta esittämistavasta. Taulukko 1. Opinnäytetyön aiheen löytyminen opiskelualoittain (%). Aiheen lähde Vastaajan opiskeluala Sosiaali- ja terveysala (n = 128) Liiketalous (n = 138) Yhteensä (n = 266) Ohjaajalta Löysin aiheen itse Työharjoittelupaikasta Muualta työelämästä Muualta Yhteensä Samaa asiaa ei tule esittää sekä taulukon että kuvion muodossa, vaan työn tekijän on valittava kulloinkin tarkoituksenmukaisin tapa. Taulukoiden ja kuvioiden määrän tulee olla sopusoinnussa tekstin kanssa: taulukolla tai kuviolla ei aloiteta lukua heti otsikon jälkeen eikä kahta kuviota tai taulukkoa panna aivan peräperää työhön. Kirjoittajan oma teksti ikään kuin asettaa taulukot ja kuviot kokonaisuuteen. Taulukot tai muu havaintoaineisto tulee sivun taitossa sijoittaa mahdollisimman lähelle sitä tekstin kohtaa, jossa siihen ensimmäisen kerran viitataan.
10 10 5 LÄHDEMERKINNÄT Työssä esitetyt tiedot on dokumentoitava. Opinnäytetyötä lukiessaan lukijan tulee koko ajan olla selvillä siitä, lukeeko hän parhaillaan opinnäytetyön tekijän omaa tekstiä vai lähteistä hankittua tietoa. Lähteitä voidaan käyttää tekstin kaikissa osissa paitsi tiivistelmässä. 5.1 Lähdeviitteet Harvardin lähdeviittausjärjestelmässä eli nimi-vuosijärjestelmässä lähdetiedon merkintä rakentuu tekstiviitteestä ja sitä vastaavasta lähteen tietojen kuvauksesta lähdeluettelossa. Tekstissä oleva lähdeviite merkitään lainatun, referoidun tai kommentoitavan aineksen perään kaarisulkeiden avulla: lähdeviitteeseen merkittäviä tietoja ovat tekijän sukunimi, lähteen julkaisuvuosi ja mahdollisesti sivunumerot: - - (Hakala 2004, 23 24). Tällainen viittaustapa painottaa asiaa. Tekijää painottavassa tavassa tekijän sukunimi nostetaan varsinaiseen tekstiin: Hakalan (2004, 23 24) mukaan opinnäytetyöprosessi - -. Johtolauseessa voidaan sanavalintojen avulla esittää tiedon varmuusaste ja sävy, esimerkiksi Hakala (2004) esittää - -, Hakala (2004) korostaa - - tai Hakala (2004) olettaa - -. Lähdeviitteestä on käytävä ilmi, mikä osa tekstistä pohjautuu viitattuun lähteeseen. Jos viittaus koskee vain yhtä virkettä, merkitään lähdeviite virkkeen sisään ennen pistettä: Asia on tällä tavoin (Heikkinen 2004). Jos viittaus koskee useampaa kuin yhtä virkettä, merkitään lähdeviite tämän tekstin osan (esim. kappaleen) loppupisteen jälkeen. Viitteeseen merkitään tällöin piste sulkujen sisään: Asia voi olla näin. Asia voi olla myös noin. (Heikkinen 2004.) Jos lähteellä on kaksi tekijää, käytetään tekstissä ja-sanaa, esimerkiksi Jääskeläinen ja Paukkeri (2005), mutta viitteen sisällä &-merkkiä (Jääskeläinen & Paukkeri 2005). Jos lähteellä on useampi kuin kaksi tekijää, voidaan tekstiviitteessä käyttää lyhyempää ilmaisutapaa: - - opinnäytetyön kirjoittaminen on monivaiheinen prosessi (Hirsjärvi ym. 2003).
11 11 Jos samalla kertaa viitataan useaan lähteeseen, ne merkitään aakkos- tai tärkeysjärjestyksessä ja erotetaan puolipisteellä. Viittauksen luonteen voi määrittää vertausviitteiden avulla: ks. tarkemmin, vrt. kuitenkin, ainakin; osin poikkeava tieto. - - opinnäytetyöraportin ohjeet (ks. Herno ym. 2000; Hirsjärvi ym. 2003; vrt. Hakala 2004). Yleensä on käytettävä alkuperäislähteitä, ei ns. toisen käden lähteitä, joissa on referoitu alkuperäistä tutkimusta tai tekstiä. Jos toisen käden lähteen käyttö on välttämätöntä, tekstistä tulee näkyä, kenen ajatuksista on kysymys. Lähdeviitteeksi tulee opinnäytetyön kirjoittajan käyttämä lähde, joka merkitään lähdeluetteloon. Seuraavat esimerkit havainnollistavat vaihtoehtoisia merkintätapoja: Stafford-Clarkin (1969, 97) mukaan Freud piti ihmistä viettiolentona. McLuhanin esittämässä mallissa (ks. Pietilä 2004, 152) viestimet voidaan jakaa kuumiin ja kylmiin. Kurt Lewinin mukaan toimintatutkimuksen pitäisi johtaa yhteiskunnalliseen toimintaan (sit 1. Engeström 1995, 110) - - Yleensä opinnäytetyössä tulee kirjoittaa lähteistä omaksuttu tieto omin sanoin referoiden. Suoraa lainausta eli sitaattia tulee välttää. Sitä voi kuitenkin käyttää, jos esimerkiksi asian sanamuoto on erityisen olennainen tai tulkinnallinen. Jos sitaatti on lyhyt, se merkitään lainausmerkkeihin. Pitkä sitaatti (yleensä yli 4 riviä) sisennetään ja kirjoitetaan pienemmällä kirjasintyypillä tai rivivälillä, jolloin lainausmerkkejä ei tarvita. Lainatun tekstin jälkeen merkitään tekstiviite. Juholinin (2001, 18) määritelmän mukaan yhteisö tai organisaatio tarkoittaa mitä tahansa kokonaisuutta, jonka toiminnalla on jokin tarkoitus ja tavoitteet, jolla on tarvetta kertoa itsestään ja kommunikoida ympäristönsä kanssa. Asia on tällä tavoin, ja joskus myös tuolla tavoin (Heikkinen 2000, 15). Tyyli on tietyn vakion vaihtoehtoinen variaatio [- -]. Tyyli on suhteellinen käsite ja riippuu siitä, mitä vakiona, invarianttina, pidetään. (Saukkonen 2001, 190.) Lähdeviitteeseen tulee merkitä sivunumero silloin, kun viite kohdistuu selvästi tietyllä sivulla sanottuun tai kun käytetään suoraa lainausta. 1 Sit. = siteerattu eli lainattu.
12 Lähdeluettelo Lähdeluettelossa mainitaan aakkosjärjestyksessä kaikki ja vain ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu. Lähdetiedot on ilmoitettava johdonmukaisesti ja niin tarkasti, että lukija voi löytää käytetyn lähteen luettelossa annettujen tietojen avulla. Lähdeluettelomerkintä alkaa samalla sanalla kuin vastaava tekstiviite, useimmiten siis lähteen kirjoittajan sukunimellä. Lähdeluettelo otsikoidaan sanalla LÄHTEET. Jos selkeyden tai muun perustellun syyn takia on tarpeen, luettelo voidaan ryhmitellä käyttäen esimerkiksi alaotsikoita Julkaistut lähteet ja Julkaisemattomat lähteet. Julkaistuilla lähteillä tarkoitetaan tällöin sellaisia lähteitä, jotka ovat painettuina tai esimerkiksi Internetissä kaikkien saatavilla. Julkaisemattomia lähteitä ovat esimerkiksi yrityksen sisäiset materiaalit tai painamattomat opinnäytetyöt. Työn aineistona käytetyt aineslähteet ja varsinainen lähteenä käytetty kirjallisuus voidaan tarvittaessa erottaa Aineistolähteet- ja Kirjallisuusalaotsikoiden avulla. Lähdeluettelo laaditaan seuraavien periaatteiden mukaan. Esimerkit havainnollistavat periaatteita, erilaisten lähteiden merkintää sekä välimerkkien käyttöä (ks. myös mallia liitteessä 2). Teoksesta mainitaan tekijä(t), julkaisuvuosi, teoksen nimi, suomentaja, julkaisusarja, kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Tekijöistä mainitaan sukunimen lisäksi etunimen alkukirjaimet. Jos tekijöitä on useampia, kahden viimeisen väliin tulee &-merkki ja muut tekijät erotetaan toisistaan pilkulla. Jos painoksia on useita ja tieto löytyy vain tietystä painoksesta tai painosten sivunumeroinnit vaihtelevat, painos merkitään samassa muodossa kuin se on teoksessa. Alasilta, A Verkkokirjoittajan käsikirja. Inforviestintä. Helsinki. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 6., uudistettu laitos. Tammi. Helsinki.
13 13 Saman kirjoittajan julkaisut merkitään julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut aakkostetaan otsikon mukaan ja erotetaan toisistaan lisäämällä julkaisuvuoden perään kirjain (esim. 2005a, 2005b). Jos tekijällä on tekijäkumppaneita, yksin kirjoitetut teokset sijoitetaan lähdeluetteloon ennen toisten kanssa kirjoitettuja. Jos teoksessa on lueteltu usea julkaisupaikka, ensimmäisen mainitseminen riittää. Paikan nimi, samoin kuin painos tai muukin tieto, merkitään teoksessa käytetyllä kielellä. Lemke, J. L Talking science: Language, learning, and values. 2nd ed. Ablex. New Jersey. Jos lähteenä on käytetty artikkelia, joka on julkaistu toimitetussa teoksessa eli kokoomateoksessa (antologia), merkitään lähdeluetteloon artikkelin kirjoittaja, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, teoksen toimittaja(t), teoksen nimi, suomentaja, kustantaja ja kustantajan kotipaikka sekä sivut, joilla artikkeli teoksessa on. Lehtonen, J Toimiva viestintä. Yrityksen aineetonta pääomaa. Teoksessa Pekka Aula & Salli Hakala (toim.), Kolmet kasvot: näkökulmia organisaatioviestintään. Loki-Kirjat. Helsinki, Morris, M Banality in Cultural Studies. In Patricia Mellencamp (ed.), Logics of Television. Indiana University Press. Bloomington, Aikakauslehtiartikkeleista ilmoitetaan artikkelin kirjoittaja, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, vuosikerta eli volyymi ja numero sekä sivut, joilla artikkeli lehdessä on. Sanomalehtiartikkelista mainitaan vuosikerran ja numeron sijasta julkaisupäivä.
14 14 Luukka, M.-R Opiskeluessee tekstityyppinä. Virittäjä 97 (3), Löf, M Vain harva yritys pitää liikelahjoja tärkeinä. Savon Sanomat , 17. Jos henkilötekijää ei ole mainittu lähteessä, lähdeluetteloon kirjoitetaan julkaisun, sarjan tai julkaisijan nimi, julkaisuvuosi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Tekijänoikeus 2000 Verkkodokumentti. Luettu Opetusministeriö. Tilastokeskus 2003 Suomen tilastollinen vuosikirja. Helsinki. Lakien ja asetusten merkinnässä viitataan varsinaiseen säädökseen. Lain käyttönimi voidaan mainita varsinaisessa tekstissä (esimerkiksi ammattikorkeakoululaki). L351/2003 Ammattikorkeakoululaki Luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa Sähköisten lähteiden merkintätavat eivät ole täysin vakiintuneet. Periaatteena on, että sähköiset julkaisut merkitään painettujen lähteiden mallien mukaan niin lähdeluetteloon kuin lähdeviitteisiin. Tärkeää on ilmoittaa dokumentin tekijä(t) sekä nimi tai otsikko, viestintyyppi, julkaisija tai kustantaja, julkaisuaika, viittaamisen ajankohta eli lukupäivämäärä sekä saatavuus ja verkko-osoite. Seuraavassa on joitakin vaihtoehtoisia merkintätapoja: Kielitoimiston sanakirja 2004 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. CD-ROM. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. Helsinki.
15 15 Karvonen, E Viihdekin luo poliittista imagoa. Verkkodokumentti. Luettu MAT 2004 = Mainonnan ja markkinointiviestinnän suunnittelijat MAT ry:n kotisivu. Verkkodokumentti. Luettu Neuvottelutaito 1993 Neuvottelutaito - Ekokonsultit, ideasta toimintaan. Video. Korkeakoulujen kielikeskus, Jyväskylän yliopisto. Jos lähteenä käytetty teksti on osa laajaa kokonaisuutta, ilmoitetaan tällöin emojulkaisu, kuten jonkin yhteisön kotisivusto, sekä osan sijainti emojulkaisussa eli hakupolku. Jos osadokumentin url-osoite on hyvin monimutkainen tai pitkä, voi saatavuustiedoksi ilmoittaa emojulkaisun osoitteen; tällöin hakupolun kuvaus auttaa löytämään oikean dokumentin. Jos sivustossa on sisäinen hakukone, voi lähdetiedoissa opastaa, kuinka dokumentti etsitään sen avulla. Finfood Suomen ruokatieto 2005 Verkkodokumentti. Luettu Finfood > Tutkimukset ja artikkelit > Suomalaiset ravitsemissuositukset. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005 Verkkodokumentti. Luettu Haku: Kirjoittajan apuvälineitä. Salo, K., Söderqvist, M. & Toikko, T Ammattikorkeakoulujen artikkelimuotoinen opinnäytetyö. KeVer 4/2004. Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti. Luettu Kever > Arkisto > Kirjoittajat.
16 16 Jos julkaisuaikaa ei ole tiedossa, julkaisuvuodeksi merkitään lukupäivämäärän vuosi. Jos dokumentin luonti- tai päivityspäivämäärä on tiedossa, silti myös lukupäivämäärä on mainittava. Onnela, T. & Suominen, J Viittaaminen digitaalisiin lähteisiin. Verkko-opas Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin laitos. Luettu Julkaisemattomien lähteiden merkinnässä on tärkeää ilmoittaa lähteen luonne ja laatu sekä mahdollisesti se, mistä lähde on saatavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi monisteet, käsikirjat, esitteet tai muistiot. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä: Erätaika 2005 Savon Erämessut Kuopiossa. Messuopas. Messujärjestäjien yhteystiedot: Opinnäytetyöryhmän muistio Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business. Kuopio. Säilytteillä opinnäytetyön tekijällä. Opinnäytetöistä on mainittava myös oppilaitoksen tai yhteisön nimi sekä opinnäytteen laatu: Roikonen, A PETRIFUN-brandi eli mielikuva PETRIFUN-tuotemerkistä. Tradenomin opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business. Kuopio. Haastattelut merkitään lähdeluetteloon seuraavan mallin mukaisesti: Sääski, K Tulosaluejohtaja. Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business. Kuopio. Haastattelu
17 17 Yksittäiset suulliset tiedonannot tms. voidaan merkitä myös pelkäksi tekstiviitteeksi, jossa lähde kuvataan, esimerkiksi: - - (puhelinkeskustelu Yritys Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Johtajan kanssa ). Tällöin lähdettä ei merkitä lähdeluetteloon.
18 18 6 RAPORTIN KIELI Hyvän ja selkeän tekstin taustalla ovat aina hyvät ja selkeät ajatukset. Raporttitekstin tulee ilmaista asiasisällöt mahdollisimman yksiselitteisesti ja kiinnostavasti. Opinnäytetyön kielen tulee olla taloudellista, täsmällistä ja järjestelmällistä. Erikoistermit ja käsitteet on määriteltävä. Tekstin tulee olla havainnollista ja loogista siten, että lukijan tulkinnan varaan ei jätetä mitään vaan hän voi vaivattomasti seurata kirjoittajan ajatusketjua. Muutoinkin opinnäytetyöraporttia kirjoitettaessa on ajateltava lukijakuntaa ja tekstin käyttötarkoitusta. Teksti keskittyy asiaan, ei kieleen eikä kirjoittajaan. Tämä pyrkimys häivyttää kirjoittajapersoona on johtanut siihen, että opinnäytetyöt usein suositellaan kirjoitettavaksi passiivissa. Passiivi (Kyselyssä selvitettiin - -) tai yksipersoonaiset ilmaukset (Korrelaatioista voi päätellä - -) ovatkin paikallaan varsinkin tiivistelmässä. Opinnäytetyössä voi käyttää myös 1. persoonaa, jos se on asiayhteydessä luonteva, kuten johdannossa ja päätännössä (Tarkastelen seuraavassa - -, Työskentelyn edetessä havaitsin - -) sekä projektimuotoisten ja toiminnallisten opinnäytetöiden raporteissa. Samoin aikamuotojen valinnassa tulee huolehtia luontevuudesta ja johdonmukaisuudesta. Esimerkiksi yleisistä periaatteista ja väittämistä kirjoitetaan preesensissä (A lisää B:tä, Käytettävyydellä tarkoitetaan - -), mutta erityistuloksista ja tutkimuksen kulusta imperfektissä (A lisäsi B:tä, Projektin lähtökohtana käytettiin - -). Kaikkiaan ilmaisuvalinnoissa tulee olla johdonmukainen läpi opinnäytetyöraportin. Opinnäytetyöraportissa käytetään täydellisiä lauseita, sen kieli on sujuvaa asiatyyliä ja teksti kaikin puolin uskottavaa ja vakuuttavaa. Kirjoittajan tulee pyrkiä hyvään yleiskieleen myös huolehtimalla, ettei opinnäytetyöhön jää kielivirheitä, huolimattomuusvirheitä eikä tyylipoikkeamia. Tekstin viimeistelyyn ja hiomiseen kannattaa panostaa. Luettavuuden ja ymmärrettävyyden varmistamiseksi voi pyytää koelukijoilta palautetta tekstin eri versioista.
19 19 LIITE 1 Tiivistelmämalli SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU SAVONIA BUSINESS Koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto Matkailun koulutusohjelma, ruokapalvelujen liikkeenjohdon suuntautumisvaihtoehto Tekijä(t) Hakkarainen Satu Työn nimi Kädentaitojen oppiminen keittiöopetuksessa Työn laji Päiväys Opinnäytetyö Työn ohjaaja(t) Lehtori, kasvatustieteiden maisteri Määttälä Sinikka Sivumäärä Toimeksiantaja Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin kädentaitojen oppimista ammatillisessa keittiöopetuksessa. Tavoitteena oli selvittää, miten kädentaitoja opitaan, mitkä tekijät oppimiseen vaikuttavat ja mitä merkitystä kädentaidoilla on keittiötyöskentelyssä. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena kahdella erilaisella kyselylomakkeella keväällä Kyselyyn vastasivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business - yksikön ruokapalvelujen liikkeenjohdon toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat (n = 13) ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kulinaarikulttuurin toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat (n = 14), sekä molempien yksiköiden ruokatuotannon opettajat (n = 3) ja Pohjois-Savon ammatillisen instituutin ruokatuotannon opettajat (n = 5). Tutkimuksen mukaan kädentaidot ovat olennainen osa tuloksellista keittiötyöskentelyä. Oppilaista 15 (n = 27) ja opettajista 5 (n = 8) oli sitä mieltä, että niihin ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Oppilaiden ja opettajien mukaan tehokkain oppimisen muoto on opettajajohtoinen oppiminen. Tämän tutkimuksen mukaan kädentaitoja opitaan parhaiten tekemällä erilaisia käytännön harjoitteita. Motivaatiolla katsotaan olevan oleellinen merkitys oppimisen kannalta. Hieman yli puolet oppilaista ja opettajista oli sitä mieltä, että aikaisemmat taidot huomioidaan riittävästi opetuksessa. Ainoastaan Rovaniemen oppilaista enemmistö ajatteli, että aikaisempia taitoja ei huomioida tarpeeksi. Aikaisemmilla taidoilla on suurempi merkitys oppilaiden kuin opettajien mielestä. Vastaajien mukaan tehokkain oppimisen apuväline on vieraileva alan ammattilainen, esimerkiksi kondiittori. Oppilaat korostivat, että kädentaitojen oppimisen yksi tärkeimmistä kehityskeinoista on perusharjoittelun lisääminen. Opettajat kaipasivat lisää resursseja opetukseen, jolloin mahdollistuisi mm. ryhmäkokojen pienentäminen. Lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä palautejärjestelmän kehittämistä ja sitä, että esimerkiksi leikkuuharjoituksissa tehtäisiin suuria määriä. Vaikka tulokset eivät ole yleistämiskelpoisia, voidaan tuloksien perusteella päätellä, että keittiötyöskentelyn opetuksen alueella tulisi kiinnittää lisää huomiota kädentaitojen oppimiseen, opettamiseen ja tutkimiseen. Tätä työtä voidaan hyödyntää keittiötyöskentelyssä tarvittavien kädentaitojen opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Asiasanat: kädentaidot, oppiminen, opettaminen, keittiötyöskentely, motivaatio, sisäiset mallit, palaute Huomioitavaa
20 20 LIITE 2 Kirjallisuutta opinnäytetyön kirjoittajalle KIRJALLISUUTTA OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAJALLE Eco, U Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suomentanut Pia Mänttäri. Alkuteos Come si fa una tesi di laurea Vastapaino. Tampere. Hakala, J. T Opinnäytetyö luovasti. Kehittämis- ja tutkimustyön opas. Gaudeamus. Helsinki. Hakala, J. T Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Gaudeamus. Helsinki. Hatva, A Visuaalinen viestintä. Teoksessa Annikki Väisänen (toim.), Tieteestä tiedottaminen. Tutkimustiedon ja tieteen yleistajuistamisen opas. Valtionhallinnon kehittämiskeskus. Helsinki, Herno, L., Likitalo, H., Puhakka, P., Rissanen, R. & Tšokkinen, A Tradenomin opinnäytetyö. Työprosessista raportiksi. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Kuopio. Karisto, A. & Seppälä, U.-M Maukas gradu: valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Vastapaino. Tampere. Kemppainen, T. & Latomaa, T Ensi askelia tieteen tiellä. Johdatus tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita ja katsauksia 5. Oulu. Saatavilla pdf-muodossa
21 21 Koivula, U.-M., Suihko, K. & Tyrväinen, J Mission: possible. Opas opinnäytteen tekijälle. 2. uudistettu painos. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C, oppimateriaalit nro 1. Tampere. Korpela, J Kirjoita asiaa. Arkisen asiakirjoittamisen opas. Verkkodokumentti. Päivitetty Luettu Kyrö, P Tutkimusprosessi valintojen polkuna. Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja 1/2004. Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Tampereen yliopisto. Parberry, I How to present a paper in theoretical computer science: a speaker s guide for students. Verkkolehti. ACM SIGACT News 31 (1). Rovasalo, A Miten Internetin lähteisiin viitataan? Verkkojulkaisussa Aki Rovasalo, Tiedelehden toimittajan työkalupakki. Verkkodokumentti. Päivitetty Luettu SFS Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Suomen standardoimisliitto. Helsinki. Tirronen, K., Rautanen, T. & Ukskoski, L Tutkijan julkaisuopas. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Espoo.
22 22 Toivakainen, T Kirjoita suomeksi, teekkari! Verkkodokumentti. Tampereen teknillinen yliopisto, Kielikeskus. Luettu Tähti, H. & Rantala, I. (toim.) 1998 Lääketieteellinen viestintä. 2. uudistettu painos. Tampereen yliopisto. Tampere.
OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE Petri Jääskeläinen Tarja Paukkeri Syyskuu 2005 SISÄLLYS 1 RAPORTIN RAKENNE...4 2 RAPORTIN ULKOASU...5 3 TIIVISTELMÄ...6 4 TAULUKOT
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotKouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen
Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.
Lisätiedot(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)
1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):
Lisätiedot1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot
1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
LisätiedotRAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotOpinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)
kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan
LisätiedotOpas opinnäytteen tekijälle
Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
Lisätiedot83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
LisätiedotLYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN
Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
LisätiedotTutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla
Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE
OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
LisätiedotTEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20
Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ
LisätiedotEnsin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1
Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela
LisätiedotOhjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli
Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.
Lisätiedot8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset
PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotTyön osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.
5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI
OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2
Lisätiedot1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET
Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN
OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN Opinnäytetyö Tekijän nimi Koulutuskeskus Sedu Opetuspiste Tutkinnon nimi Kevät 2008 KOULUTUSKESKUS SEDU Opetuspiste Tutkinnon nimi OMA NIMI TYÖN NIMI
LisätiedotOHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE
OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille
LisätiedotCS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)
Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222
LisätiedotKirjallisuusluettelon laatiminen
Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti
LisätiedotLÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.
LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
LisätiedotTIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011
Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016
SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin
LisätiedotLaurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat
Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotLapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet
1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen
LisätiedotMAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla
MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa
LisätiedotKirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle
No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus
LisätiedotPORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI
PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön
LisätiedotOhjeita kirjallisten töiden laadintaan
Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut
LisätiedotPROJEKTITYÖN TEKEMINEN
KOPIRAITTILAN KOULU PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden
LisätiedotOhjeita kirjallisten töiden laadintaan
Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotMatematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 1/25 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta Arto Lepistö Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto
LisätiedotKandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4
LisätiedotRINNAKKAISTALLENNUSOHJE
RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * Huom!
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..
LisätiedotPROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä
PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan
LisätiedotAKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI
AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS
Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...
LisätiedotOhjeita informaation saavutettavuuteen
Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotMiten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin
LisätiedotKIRJALLISEN TYÖN OHJEET
KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...
LisätiedotOTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta P. Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero)
OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 477013P Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) Nimi (Opiskelijanumero) Johdanto Tähän dokumenttiin kootaan Prosessi-
LisätiedotTiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä
Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
LisätiedotTämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott
Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön
LisätiedotOpinnäytetyön mallipohjan ohje
Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
Lisätiedot1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.
1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.
LisätiedotTUTKIMUSKIRJOITTAMINEN
TUTKIMUSKIRJOITTAMINEN Tutkimusraportin perusrakenne Alkuosa Nimiösivu eli nimiölehti Tiivistelmä (abstrakti) Esipuhe / alkusanat (kiitokset) Sisällysluettelo Runko-osa Johdanto ja tutkimuksen teoreettiset
LisätiedotRINNAKKAISTALLENNUSOHJE
RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * HUOM!
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotKieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma
Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto
Lisätiedot(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015)
LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN SISÄLTÖ: 1. Lähdeviitteiden käyttö tekstissä 2. Lähdeluettelon laatiminen (Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) 1. Lähdeviitteiden
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS
Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen
LisätiedotTutkimuskirjoittaminen
Tutkimuskirjoittaminen Perusrakenne Alkuosa Runko-osa Loppuosa Nimiösivu eli nimiölehti Tiivistelmä (abstrakti) Esipuhe / alkusanat (kiitokset) Sisällysluettelo Johdanto ja tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat
LisätiedotDIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne
DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa
LisätiedotTieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli
Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti
LisätiedotVäitöskirja -mallipohja
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen sisällöstä.
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotVerkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen
0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotVINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi
VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot
LisätiedotSUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
LisätiedotViittaamisen periaatteet ja Mendeleyn käyttö. Maria Söderholm Tietoasiantuntija Oppimiskeskus
TuTa ja InfoVerkot kandiseminaari Viittaamisen periaatteet ja Mendeleyn käyttö Maria Söderholm Tietoasiantuntija Oppimiskeskus maria.soderholm@aalto.fi Sisältö Yleisesti viittaamiskäytännöistä ja niiden
LisätiedotTeemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki)
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Tavoitteet Tiedonhaku
Lisätiedot6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)
6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren
LisätiedotDIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta
DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotKirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.
Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä
LisätiedotOpintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,
LisätiedotTutkielmaohje. (tiivistelmä tiedekunnan ohjeista, taloustieteeseen sopeutettuna) Tekstin oikea reuna pitää tasata, ja samalla on käytettävä tavutusta.
1. Tutkielman ulkoasu Tutkielman ulkoasu Tutkielmaohje (tiivistelmä tiedekunnan ohjeista, taloustieteeseen sopeutettuna) Hyvä pistekoko tutkielmassa on 12. Rivivälin tulee olla 1,5. Tekstin oikea reuna
Lisätiedot