~ 1 2 m 3 /s (VE1), 250 l/s (VE 2) kapasiteetti Laskennallinen maksimikertymä m 3 (purkuvirtaama 250 l/s) Toteutettavissa oleva viivytystilavuus

Transkriptio

1 Alue 1 45 ha Maankäyttö; valuntakerroin P/TP, TP; 70 % Valunta sateella 150 l/s/ha 4700 l/s VE1: Orsitien vartta VT10 ali Hattelmalanjärveen VE2: Orsitien vartta Kesätielle ja Tyrynojaan, tulvareitti Hattelmalanjärveen ~ 1 2 m 3 /s (VE1), 250 l/s (VE 2) kapasiteetti toistuvuudella 1/20 sateella 47 mm / 6 h 9300 m 3 (purkuvirtaama 250 l/s) Muut toimenpiteet riskien Yleiset alueet, toteutus nykyisiin painanteisiin: 0 m 3 Kiinteistökohtainen tulvakapasiteetti: 3000 m 3 Yleiset alueet, rakennettava uusi kapasiteetti (esim. katujen reunaojissa): 3800 m 3 - Kesätien varren kiinteistöt (Kesätien sivuojan tulviminen) - Soitinkorpi-kadun päätykiinteistö (vesien pääsy metsään Orsitien pohjoispuolella) - Tyrynojan varren kiinteistöt - Hattelmalanjärvi (luontoarvot) Rakennettava uusi reitti Hattelmalanjärveen, ei virtaamarajoitusta. Tulvareitille tulee kuvatuilla järjestelyillä huomattavaa virtaamaa kohtalaisen harvoin - Kesätien sivu-uoman perkaus ja tarvittaessa liittymärumpujen uusiminen ja suojapenkereet pihojen ympärille - Vesien metsään purkautumisen estäminen Orsitien pohjoispuolella, ojan kaivaminen Soitinkorpi-kadun päätykiinteistön ympäri - VT3 varressa olevan Tyrynojan putkituksen 800 B avartaminen ja tarvittaessa VT3 alitusrummun uusiminen - Rakennetaan molemmissa vaihtoehdoissa tulvareitti Hattelmalanjärveen; tämä ei poista Tyrynojan putkituksen kunnostus- ja avartamistarvetta Alueen 1 ratkaisuja on kuvattu tarkemmin erillisessä selostuksessa (Hulevesien hallinta Moreenin lakialueen ympäristössä, Ramboll 2010).

2 Alue 2 8,5 ha Maankäyttö; valuntakerroin P/TP; 70 % Valunta sateella 150 l/s/ha 900 l/s Nykyinen hulevesiviemäri B, johtaa vedet Hattelmalan asuinalueelle 100 l/s toistuvuudella 1/20 sateella 26 mm / 1 h 1200 m 3 (purkuvirtaama 100 l/s) Muut toimenpiteet riskien Vähäinen; alue jo osin rakentunut (Herlitz Oyi) ja liitetty nykyiseen hulevesiviemäriin. Mahdollisen kaavamuutoksen myötä tasaustilavuutta voidaan toteuttaa sekä kiinteistökohtaisesti että yleisille alueille. - Haavistontien itäpuoleinen kiinteistö (Vuorela); vedet voivat johtua maastosta kiinteistön pihaan - Kevyen liikenteen väylän alikulku Haavistontien mutkassa - Maaston kuluminen usein toistuvassa hallitsemattomassa tulvatilanteessa Tulvatilanteessa vedet johtuvat alueen pohjoispuolelle maastoon, sieltä pintavaluntana VT3 reunaojaan ja lopulta Haavistontien mutkasta lähtevän klv:n alikulkuun. Tulvareitin rakentaminen vaatisi uutta putkiyhteyttä VT3 ja Mt 130 alitse. Tulvimista tapahtuu pienilläkin sateilla nykyisen runkolinjan 400 B kapasiteetin loppuessa, mutta tulvavedet hidastuvat ja osittain imeytyvät kulkiessaan pintavaluntana kohti VT3 reunaojaa. Vesiä kertynee klv:n alikulkuun vain suuremmilla sateilla. - Tarkistetaan tulvavesien reitti Vuorelan kiinteistön ympäri, tarvittaessa rakennetaan uoma / rumpu kiinteistön takana olevan polun alitse - Nykyisestä hulevesilinjasta 400 B rakennetaan eroosiosuojattu ylivuoto/ylivuotoja maastoon - Varaudutaan rakentamaan uudet rummut VT3 ja Mt130 alitse, mikäli kevyen liikenteen alikulku osoittautuu tulvivan usein

3 Alue 3 Maankäyttö; valuntakerroin Valunta sateella 150 l/s/ha kuvaus arvioitu Laskennallinen maksimikertymä toistuvuudella 1/20 Toteutettavissa oleva Tulvareitin kuvaus Toimenpiteet riskien 15 ha P/TP; 70 % 1600 l/s Purkureitti alittaa 3 Tiehallinnon tietä. Reittinä on vähäinen avouoma Ruusunpunantielle saakka, jossa vedet johtuvat sadevesiviemäriin 560 M. Vedet päätyvät lopulta laskuojattomaan Velkoja-lampeen Miemalanharjun pohjavesialueelle. - Miemalantien alituksen ja Ruusunpunantien runkolinjan kapasiteetti suuruusluokkaa l/s. - VT3 tierumpujen kapasiteetti suuruusluokkaa l/s kukin. - Mt 130 rumpujen kapasiteetti tuntematon. - Avouomat erittäin pieniä Arvioidaan reitin kestokyvyksi 100 l/s ilman toimenpiteitä m 3 (purkuvirtaama 100 l/s) sateella 38 mm / 3 h Vähäinen; alueen suurimman tontin rakennuslupa on jo myönnetty. Yleisille alueille ja muille kiinteistöille mahdollisesti toteutettavissa kaavamuutoksen myötä tasaustilavuutta. VT3 ja Mt 130 välissä kaupungin omistamaa maata jonne mahdollista rakentaa hieman viivytystilavuutta teiden sivuojia leventämällä, korkeussuhteet kuitenkin epäedulliset. Kiinteistöt avouomaosuuden läheisyydessä Miemalantien ja Mt130 välissä (avouoma kulkee alavan pihan sivustaa) sekä Ruusunpunantien kiinteistöt. Uomaeroosio ja pohjavesiasiat. Purkureitillä ei ole luontaista tulvareittiä vaan mahdollinen tulva leviää purkureitin ympäristöön ja teiden reunaojiin. VT3 kolme alitusrumpua riittänevät alueella normaalisti muodostuville hulevesille. Mt 130 alitse voi kuitenkin olla tarpeen rakentaa lisäkapasiteettia (nykyinen kapasiteetti tuntematon). Ruusunpunantien nykyiselle hulesiviemärille rakennetaan tulvareitti Ruusunpunantien länsipuolisten kiinteistöjen taakse tonttien ja kaasuputken väliselle alueelle. Velkojan vesipinnan noustessa riittävästi se tulvii kannaksen ylitse Vanajaveden suuntaan. - Tarkistetaan purku-uoman ja riskikohteet, tarkistetaan VT3 ja Mt130 alitusten kapasiteetti - Avarretaan ja perataan purkureitin avouomaosuudet - Toteutetaan avouomaan mahdollisuuksien mukaan tasauslevennyksiä VT3 ja Mt 130 väliselle kaupungin omistamalle alueelle - Rakennetaan tulvareitti Ruusunpunantien länsipuolisten kiinteistöjen taakse tonttien ja kaasuputken väliselle alueelle; avataan tarvittaessa tulvareitti myös Velkoja-lammelle - Varaudutaan tarvittaessa tekemään lisärumpu Mt 130 alitse - Turvataan hulevesien laatu tarvittaessa kiinteistökohtaisin puhdistustoimenpitein riskikiinteistöillä (hulevedet päätyvät laskuojattomaan lampeen pohjavesialueella)

4 Alue 4 Maankäyttö; valuntakerroin Valunta sateella 150 l/s/ha kuvaus arvioitu Laskennallinen maksimi-kertymä toistuvuudella 1/20 Toteutettavissa oleva Toimenpiteet riskien 24 ha TP; 70 % 2500 l/s Alueella ei ole nykyistä selkeää purkureittiä. Alueelta johtavat vähäiset norot häviävät maastoon. Korkeussuhteiden perusteella vedet päätyvät VT3 ja Mt130 alitse Miemalantien varressa olevaan pieneen lammikkoon, joka lienee virkistyskäytössä (rantasauna), ja siitä eteenpäin Miemalantien ali harjun lievealueen soistuneeseen suppaan. Suunnitelmissa on esitetty rakennettavaksi kokonaan uusi purkureitti, joka kiertää lammikon mutta päätyy samaan suppaan. Teiden alituksissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan nykyisiä rumpuja. Supalta on esitetty rakennettavaksi tulvareitti harjun matalan kohdan poikki. Tierumpujen kapasiteetti tuntematon, todennäköisesti riittämätön. Soistuneen supan kapasiteetti imeyttää hulevesiä on tuntematon, suppaan johtuvat myös alueen 5 hulevedet. Rakennettava uusi reitti on toteutettava todennäköisesti melko vaatimattomana, koska se sivuaa läheltä kahta pihaa. Arvioidaan purkureitin kestokyvyksi 100 l/s m 3 (purkuvirtaama 100 l/s) sateella 47 mm / 6 h Alueella ei ole luontaisia painanteita. Yleisillä alueilla saavutettavissa noin 4000 m 3 tasaustilavuus esimerkiksi korkeuskäyrien suuntaisilla leveillä katujen sivuojilla, jonka lisäksi tarvitaan kiinteistökohtaisilla menetelmillä toteutettavaa tasaustilavuutta vähintään noin 1700 m 3 (vastaa noin 1 m 3 / 100 pinnoitettua m 2 ). Purku-uoman varren kiinteistöt, suppa / pohjavesialue, uomaeroosio Purkureitillä ei ole luontaista tulvareittiä vaan mahdollinen tulva leviää purkureitin ympäristöön ja teiden reunaojiin. Mikäli uutta purku-uomaa ei mitoiteta riittäväksi, sen tulviessa vedet johtuvat nykyiseen ahtaaseen uomaan ja lammikkoon - Riittävän viivytys-, käsittely- ja tulvimistilan varaaminen alueen sisälle välttämätöntä purku-uoman ympäristöineen turvaamiseksi - Rakennetaan uusi riittävän kokoinen purku-uoma - Mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa pieniä tasauslevennyksiä VT3 ja Mt 130 väliselle alueelle, korkeussuhteet ovat kuitenkin epäedulliset - Turvataan hulevesien laatu tarvittaessa kiinteistökohtaisin puhdistustoimenpitein riskikiinteistöillä (hulevedet imeytyvät pohjavesialueen suppaan) - Tällä alueella viherkatoista saattaa olla hyötyä, mikäli purkuuomassa olevaan lammikkoon tulevaa vuositason keskivirtaamaa halutaan myös leikata (todennäköisesti keskivirtaama tulee kasvamaan viivytystoimenpiteistä huolimatta).

5 Alue 5 25 ha Maankäyttö; valuntakerroin P/TP ja TP; 70 % Valunta sateella 150 l/s/ha 2600 l/s Alueella ei ole nykyisellään minkäänlaista näkyvää purkureittiä. Korkeussuhteiden puolesta alueelle muotoutuva purkureitti alittaa 3 Tiehallinnon tietä ja on peltoalueella putkitettu. Vedet päätyvät lopulta Miemalanharjun suppaan pohjavesialueelle. Tierumpujen kapasiteetti tuntematon, todennäköisesti riittämätön. Reitin epäselvät avouomaosuudet ovat nykyisellään ahtaita. Reitin kestokyvyn määrää todennäköisesti peltoosuudella oleva putkitus. Arvioidaan purkureitin kestokyvyksi 100 l/s. toistuvuudella 1/ m 3 (purkuvirtaama 100 l/s) sateella 47 mm / 6 h Toimenpiteet riskien Alueella on pieni luontainen painanne pinta-alaltaan noin 4500 m 2, jolla saavutetaan noin 2500 m 3 tasaustilavuus tulvaveden keskisyvyydellä 60 cm. Lisäksi saavutettavissa on noin 2000 m 3 tasaustilavuus esimerkiksi korkeuskäyrien suuntaisilla leveillä katujen sivuojilla (4 m 3 /jm), jonka lisäksi tarvitaan kiinteistökohtaisilla menetelmillä toteutettavaa tasaustilavuutta vähintään noin 1500 m 3 (1800 m 3 vastaa noin 1 m 3 / 100 pinnoitettua m 2 ). Purku-uoman varren kiinteistöt, nykyisen purku-uoman putkitus, suppa / pohjavesialue, uomaeroosio Alue 5 on purku- ja tulvareittinsä puolesta suunnittelualueen ongelmallisimpia, koska alueella ei ole selkeää olemassa olevaa nykyistä purku- ja tulvareittiä. Tärkein alueelta vesiä johtava noro on putkitettu peltooja. Mahdollinen tulva leviäisi purkureitin ympäristöön piha-alueille, pelloille, metsiin ja teiden reunaojiin. Alueelle on ehdottomasti syytä rakentaa selkeä purkureitti ja erillinen tulvareitti esimerkiksi suunnitelmassa esitetyllä tavalla. - Riittävän viivytys-, käsittely- ja tulvimistilan varaaminen alueen sisälle välttämätöntä purku-uoman ympäristöineen turvaamiseksi - Turvataan hulevesien laatu tarvittaessa kiinteistökohtaisin puhdistustoimenpitein riskikiinteistöillä (hulevedet imeytyvät pohjavesialueen suppaan) - Rakennetaan alueelle selkeä purkureitti ja tulvareitti - Tällä alueella viherkatoista saattaa olla hyötyä, mikäli osittain putkitettuun purku-uomaan tulevaa vuositason keskivirtaamaa halutaan myös leikata (todennäköisesti keskivirtaama tulee kasvamaan viivytystoimenpiteistä huolimatta).

6 Alue 6 15 ha Maankäyttö; valuntakerroin P/TP, SL; 60 % Valunta sateella 150 l/s/ha 1400 l/s Purkureitti alittaa 2 Tiehallinnon tietä. Reittinä on vähäinen avouoma, joka päättyy Miemalanharjun suppaan pohjavesi- ja luonnonsuojelualueelle. Tierumpujen kapasiteetti tuntematon. Avouomaosuudet ovat nykyisellään ahtaita. Arvioidaan purkureitin kestokyvyksi 100 l/s ilman toimenpiteitä. toistuvuudella 1/ m 3 (purkuvirtaama 100 l/s) sateella 38 mm / 3 h Toimenpiteet riskien Alueella on luontainen painanne, mutta se on luonnonympäristöltään arvokas Tapomäen lehto. Alueen sisäisten katujen varsille toteutettaviin painanteisiin on arvioitu maksimissaan pystyttävän toteuttamaan noin 600 m 3 ja alueen kiinteistökohtaisiin järjestelmiin noin 1000 m 3 tilavuus (vastaa noin 1 m 3 / 100 pinnoitettua m 2 ). Luontoarvot (Tapomäen lehto, Miemalanharjun luonnonsuojelualue), suppa / pohjavesialue, uomaeroosio, mahdollisesti myös purkureitillä oleva pieni lammikko? Purkureitillä ei ole luontaista tulvareittiä vaan mahdollinen tulva leviää purkureitin ympäristöön metsiin, pelloille ja teiden reunaojiin. Tulvatilanteen varalta purkureittiä on mahdollista avartaa. - Riittävän viivytys-, käsittely- ja tulvimistilan varaaminen alueen sisälle - Tarkistetaan purku-uoman, teiden alitusrummut ja riskikohteet, avarretaan reittiä poikkeustilanteita varten - Turvataan hulevesien laatu tarvittaessa kiinteistökohtaisin puhdistustoimenpitein riskikiinteistöillä (hulevedet imeytyvät pohjavesialueen suppaan) - Tapomäen lehdon vesitasapainoon kiinnitettävä huomiota jatkosuunnittelussa (lehdon riittävä muttei liiallinen vedensaanti)

7 Alue 7 60 ha Maankäyttö; valuntakerroin TP, P; 80 % Valunta sateella 150 l/s/ha 6300 l/s Purkureitti alittaa 3 Tiehallinnon tietä. Reittinä on nykyinen puro, joka kulkee kolmen tilakeskuksen halki ennen päätymistään Raimansuon Natura-aluetta reunustavaan ojaan ja Hiidenjokeen. Tierumpujen kapasiteetti tuntematon. Avouomaosuudet lienevät nykyisellään ahtaita ja kulkevat tilakeskusten välittömässä läheisyydessä. Arvioidaan purkureitin kestokyvyksi 100 l/s ilman toimenpiteitä. toistuvuudella 1/ m 3 (purkuvirtaama 100 l/s) sateella 58 mm / 12 h Toimenpiteet riskien Alueella korttelialueiden sisällä kolme luontaista soistunutta painannetta, joita voidaan hyödyntää hulevesien tasausalueina. Soistumien yhteenlaskettu pinta-ala on noin m 2, mutta painanteen 7a täysipainoinen hyödyntäminen lienee sen sijainnin vuoksi vaikeaa. Painanteiden hyödynnettävissä olevaksi tilavuudeksi on arvioitu m 3. Lisäksi saavutettavissa on noin m 3 tasaustilavuus esimerkiksi korkeuskäyrien suuntaisilla leveillä katujen sivuojilla ja alueen kiinteistökohtaisiin järjestelmiin noin m 3 tilavuus (vastaa noin 1 m 3 / 100 pinnoitettua m 2 ). Tierumpujen kapasiteetti on tuntematon. Lisääntyneistä hulevesivirtaamista vastaanottavassa purossa voi aiheutua haittaa puron varren tilakeskuksille alempana purkureitillä. Purkureitillä ei ole luontaista tulvareittiä vaan mahdollinen tulva leviää purkureitin ympäristöön ja teiden reunaojiin. Tulva saattaa levitä myös purkuuoman läheisille piha-alueille. Purkureittiä on avarrettava riittävän suureksi vastaanottamaan virtaamat, joita ei pystytä viivyttämään alueen sisällä. - Riittävän viivytys-, käsittely- ja tulvimistilan varaaminen alueen sisälle - Tarkistetaan purku-uoman, teiden alitusrummut ja riskikohteet, avarretaan reittiä poikkeustilanteita varten (mitoituksessa huomioitava myös alueen 7 vedet) - Turvataan hulevesien laatu tarvittaessa kiinteistökohtaisin puhdistustoimenpitein riskikiinteistöillä (hulevedet päätyvät Raimansuon Natura-alueelle)

8 Alue 8 50 ha Maankäyttö; valuntakerroin T, TP; 80 % Valunta sateella 150 l/s/ha 6000 l/s Purkureitti kulkee osittain Janakkalan kunnan puolella, alittaa 3 Tiehallinnon tietä ja yhtyy alueen 7 purkureittiin juuri ennen Rastilantietä. Reittinä on nykyinen puro, joka kulkee kahden tilakeskuksen halki ennen päätymistään Raimansuon Natura-aluetta reunustavaan ojaan ja Hiidenjokeen. Tierumpujen kapasiteetti tuntematon. Avouomaosuudet lienevät nykyisellään ahtaita ja kulkevat tilakeskusten välittömässä läheisyydessä. Arvioidaan purkureitin kestokyvyksi 100 l/s ilman toimenpiteitä. toistuvuudella 1/ m 3 (purkuvirtaama 100 l/s) sateella 58 mm / 12 h Toimenpiteet riskien Alueella korttelialueiden sisällä on kaksi luontaista soistunutta painannetta, joita voidaan hyödyntää hulevesien tasausalueina. Soistumien yhteenlaskettu pinta-ala on noin m 2 ja niiden hyödynnettävissä olevaksi tilavuudeksi on arvioitu noin m 3. Lisäksi saavutettavissa on noin m 3 tasaustilavuus esimerkiksi korkeuskäyrien suuntaisilla leveillä katujen sivuojilla ja alueen kiinteistökohtaisiin järjestelmiin noin m 3 tilavuus (vastaa noin 1 m 3 / 100 pinnoitettua m 2 ). Järjestelmien yhteistilavuus m 3 ei aivan riitä kattamaan tilavuustarvetta, mutta esim. hulevesien pintavalutuksella alueen keskelle jäävälle VL-alueelle voidaan edelleen viivyttää virtaamaa. Tierumpujen kapasiteetti on tuntematon. Lisääntyneistä hulevesivirtaamista vastaanottavassa purossa voi aiheutua haittaa puron varren tilakeskuksille. Purkureitillä ei ole luontaista tulvareittiä vaan mahdollinen tulva leviää ympäröivään metsään ja teiden reunaojiin. Tulvimisesta ei ole kuitenkaan tällä reitillä erityisen suurta haittaa, koska puro kulkee metsäalueilla noin 800 metrin matkan ennen päätymistään maatalousalueille. Purkureitti avarretaan tarvittaessa riittävän suureksi vastaanottamaan virtaamat, joita ei pystytä viivyttämään alueen sisällä. - Riittävän viivytys-, käsittely- ja tulvimistilan varaaminen alueen sisälle - Tarkistetaan purku-uoman, teiden alitusrummut ja riskikohteet, avarretaan reittiä poikkeustilanteita varten (mitoituksessa huomioitava myös alueen 7 vedet) - Turvataan hulevesien laatu tarvittaessa kiinteistökohtaisin puhdistustoimenpitein riskikiinteistöillä (hulevedet päätyvät Raimansuon Natura-alueelle)

9 Alue 9 47 ha Maankäyttö; valuntakerroin T, TP; 80 % Valunta sateella 150 l/s/ha 5400 l/s Purkureitti kulkee nykyistä metsäpuroa pitkin Janakkalan kunnan puolelle, missä puro häviää kartalta soistumiin. Soistumien purkupuro alittaa 3 Tiehallinnon tietä ja yhtyy alueen 7 ja 8 purkureittiin lähellä Raimansuota päätyen lopulta Hiidenjokeen. Mt 130 ja Rastilantien välisellä osuudella Lepistön tilakeskuksen läheisyydessä puro on ilmeisesti putkitettu. Tierumpujen kapasiteetti tuntematon. Rajoittavana tekijänä lienee purkureitin putkitus Lepistön tilakeskuksen läheisyydessä. Arvioidaan purkureitin kestokyvyksi alajuoksulla 100 l/s ilman toimenpiteitä (huom. virtaamaa rajoittavat tekijät kuitenkin kaukana, noin 2 km alajuoksulle päin) toistuvuudella 1/ m 3 (purkuvirtaama 100 l/s) sateella 58 mm / 12 h Toimenpiteet riskien Alueella on pitkänomainen soistunut painanne pintaalaltaan jopa yli m 2, jonka on arvioitu riittävän koko alueella muodostuvan hulevesivirtaaman riittävään pidättämiseen, mikäli osayleiskaavaluonnoksen katuyhteys siirtyy sen verran että soistuma on hyödynnettävissä. Jos soistuma jää kadun alle tai sen käytöstä ei päästä sopimukseen (yksityisessä omistuksessa), riittävä tilavuus voidaan toteuttaa rakentamalla kadun reunaan leveä tasausoja. Alueella ei ole tarvetta kiinteistökohtaisille tasausmenetelmille. Mahdolliset purkureitin riskikohteet ovat niin kaukana suunnitelluista korttelialueista, että kohteille (teiden alitukset, tilakeskukset, pelto-ojan putkitus) aiheutuva riski voidaan arvioida vähäiseksi. Purkureitillä ei ole luontaista tulvareittiä vaan mahdollinen tulva leviää ympäröiville metsäalueille ja teiden reunaojiin. Tulvimisesta ei ole kuitenkaan tällä reitillä erityisen suurta haittaa, koska puro kulkee metsäalueilla noin 1,5 km matkan ennen päätymistään VT3 alitukseen ja siitä vielä noin 500 m matkan ennen päätymistään maatalousalueille. - Riittävän viivytys-, käsittely- ja tulvimistilan varaaminen alueen sisälle - Tarkistetaan purku-uoman, teiden alitusrummut ja riskikohteet

10 Alue 10 Maankäyttö; valuntakerroin Valunta sateella 150 l/s/ha kuvaus arvioitu Laskennallinen maksimikertymä toistuvuudella 1/20 Toteutettavissa oleva Tulvareitin kuvaus Toimenpiteet riskien 55 ha T, TP; 80 % 6600 l/s Alueen vedet purkautuvat metsään Matinsillansuolle ja jatkavat siitä Karanojaan. Karanoja kiertää Karanojan jätteenkäsittelylaitoksen ja jatkuu metsäpurona Janakkalan puolelle laskien siellä Lähdelammiin. Purkureitti kestää periaatteessa suuriakin virtaamia, koska heti reitin alussa on virtaamia tehokkaasti tasaava Matinsillansuo. Karanoja alittaa useita metsäteitä, joiden rummut lienevät ahtaita m 3 (purkuvirtaama 100 l/s) sateella 58 mm / 12 h Puoliksi kaupungin omistuksessa oleva Matinsillansuo on helposti hyödynnettävissä tasausalueena. Suoalueen pinta-ala on kaikkiaan noin m 2 josta noin m 2 on yksityisessä omistuksessa. Lisäksi välittömästi Matinsillansuon alapuolella on kaupungin maalla lisää soistuneita painanteita joita voidaan hyödyntää hulevesien viivytyksessä ja käsittelyssä. Alueella ei ole tarvetta kiinteistökohtaisille tasausmenetelmille, mikäli suon käytöstä tasausalueena päästään sopimukseen. erityiskohteina ovat Karanojan jätteenkäsittelylaitos sekä laitoksen alapuolella purossa olevat luontokohteet. Purolta ei ole tällä hetkellä yhteyttä jätteenkäsittelylaitoksen hulevesijärjestelmään. Puro kuitenkin kulkee kaavan EJ-alueen läpi ja laitoksen laajentuessa puron tulviminen laitokselle on estettävä esim. perkaamalla uoma riittävän suureksi laitoksen alueella. Luontokohteet ovat puolestaan Karanojan uomaa pitkin mitaten yli 1,5 km etäisyydellä alueelta 10. Matinsillansuon viereisen harjun kylmänkukkaesiintymä sijaitsee purku-uomaan nähden niin korkealla (yli +130), että voidaan arvioida, ettei hulevesillä ole vaikutusta kasveihin (purku-uoma tasossa noin +124). Purkureitillä ei ole luontaista tulvareittiä vaan mahdollinen tulva leviää ympäröivään metsään todennäköisimmin kohdissa, joissa puro alittaa metsäteitä. Tulvimisesta voi aiheutua paikallista haittaa metsätaloudelle, tarvittaessa metsäteiden rumpuja on varauduttava uusimaan. Tulvimisen toistuvuus riippuu mm. Matinsillansuolla toteutettavien pidätystoimenpiteiden laajuudesta. - Matinsillansuon ja sen alapuolisten soistumien hyödyntäminen hulevesien tasauksessa (uomaa todennäköisesti padottava vesien pidättämiseksi) - Jätteenkäsittelylaitoksen laajentuessa Karanojan uoman perkaus laitoksen alueella tai korkeustasojen suunnittelu siten että puro ei pääse tulvimaan laitokselle - Varmistauduttava kylmänkukkien sijainnista riittävän korkealla suoalueeseen nähden