MOREENIN ALUE HULEVESISELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 06/2010 MOREENIN ALUE HULEVESISELVITYS

2 1 Tarkastus 28/06/2010 Päivämäärä 29/06/2010 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus P. Paavilainen K. Hell K. Hell Suunnitelmaselostus Viite

3 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunniteltu ja nykyinen maankäyttö Valunnan suuntautuminen alueelta Suunnittelualueen maaperä ja pohjavedet Suunnittelualueen tärkeät luontokohteet 5 3. Suunnittelualueen valuntareittien kuvaus Leteenojan suunta Miemalanselän suunta Tyrynojan suunta Muut reitit Raimansuon suunta Karanojan suunta Munakasjärvien suunta 7 4. Virtaamalaskelmat 8 5. Toimenpide-ehdotukset Hulevesistrategian ohjeisto Hulevesien hallintamenetelmät kaava-alueella Tasaustilavuuden laskenta Kaava-alueen ulkopuolelle kohdistuvat toimenpiteet Yhteydenotot sidosryhmiin Kustannusarvio Yhteenveto 13 LIITTEET -Y1 Pintavalunnan pääreitit suunnittelualueella Yleiskartta 1: Y2 Maaperä ja eroosiolle herkät kohteet Yleiskartta 1: Y3 Suojelualueet ja luontokohteet Yleiskartta 1: Y4 Hulevesien hallinnan toimenpideehdotukset Yleiskartta 1: Moreenin alueen pohjoisosassa -Y5 Hulevesien hallinnan toimenpideehdotukset Yleiskartta 1: Moreenin alueen eteläosassa -Y6 Purkureitti, alue 3 Yleiskartta 1: Y7 Purkureitti, alue 4 Yleiskartta 1: Y8 Purkureitti, alue 5 Yleiskartta 1: Y9 Purkureitti, alue 6 Yleiskartta 1: Y10 Purkureitti, alueet 7 ja 8 Yleiskartta 1: Y11 Purkureitti, alue 9 Yleiskartta 1: P1 Pääkadun pituusleikkaus ja tasausojien sijoittaminen Pituusleikkaus 1:5000 / 1: P2 Tasausojan tyyppipoikkileikkaus ja periaatepituusleikkaus Periaatepiirustus Liite 1: Hulevesien valuma-alueiden ja vesiä vastaanottavien reittien kuvaukset Liite 2: Alustava vertailukustannusarvio Liite 3: Koekuoppien maaperänäytteiden vedenläpäisevyystulokset

4 3 1. JOHDANTO Moreenin alueelle välittömästi Hämeenlinnan keskustan eteläpuolelle suunnitellaan suurta teollisuuden ja työpaikkojen keskittymää. Alueella on Painokankaan-Karanojan osayleiskaavaluonnoksen mukaan kaikkiaan kokoa noin 1200 ha, josta noin puolet on viheraluetta ja loput teollisuus-, palvelu- ja työpaikka-alueita. Alue sijaitsee vedenjakajalla ja hulevedet johtuvat viiteen eri suuntaan, päätyen kuitenkin kaikki lopulta eri reittejä pitkin Vanajaveteen. Alueen koillispuolella sijaitsee Miemalanharju pohjavesialueineen ja luontokohteineen. Nimensä mukaisesti alueen maaperä on pääosin moreenia ja hulevesien imeyttämismahdollisuudet alueella ovat välttävät. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää Moreenin osayleiskaava-alueen ympäristöönsä aiheuttamia hulevesikuormituksen muutoksia, nykyisten reittien riittävyyttä sekä mahdollisia toimenpiteitä tilanteen hallitsemiseksi. Tähän raporttiin liittyy myös Itäportintien alueen tarkastelu, josta on tehty oma osaraporttinsa. Hankeryhmään kuuluivat Hämeenlinnan kaupungin puolelta: Jouko Kettunen Jukka Salminen Marja Mänty Samuli Alppi Vesa Ylitapio (FCG) Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:stä: Jarno Laine Leo Aspholm ja Rambollista: Kimmo Hell Päivi Paavilainen Laura Inha

5 4 2. SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS 2.1 Suunniteltu ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee välittömästi Hämeenlinnan kaupunkialueen eteläpuolella rajautuen idässä Helsinki-Tampere moottoritiehen, pohjoisessa valtatiehen 10 ja etelässä Janakkalan kunnanrajaan. Hämeenlinnan kaupunki on laatimassa suunnittelualueelle Painokankaan-Karanojan osayleiskaavaa. Kaavaluonnoksessa osayleiskaava-alueen koko oli noin 1100 ha jakautuen seuraavasti: Maankäyttö Pinta-ala [ha] A 7,0 E 53 EV 12 L 1,2 M 520 M/S 12 P 87 SL 2,8 T ja TP 290 VL 71 yhteensä 1100 Maankäytön jakautuminen A 1 % E 5 % SL 0 % T ja TP 28 % P 8 % M/S 1 % VL 7 % EV 1 % L 0 % M 49 % Nykyisellään alue on pääosin metsätalouskäytössä. 2.2 Valunnan suuntautuminen alueelta Suunnittelualue on vedenjakaja-aluetta. Alueen pintavalunta suuntautuu viidelle reitille eikä alueen läpi kulkeudu muiden alueiden virtausreittejä. Valunnan pääsuunnat on esitetty liitekartalla -Y1 ja lueteltu sanallisesti alla. - Reitti 1: pelto-ojat Leteenoja Kivisenoja Myllyoja Lehijärvi Leteenoja Vanajavesi - Reitin 2 vedet kulkeutuvat Helsinki-Tampere moottoritien (VT3), Helsingintien (mt130) ja Miemalantien (tie 13841) alitse ja sieltä useita pieniä ojia tai sadevesiviemäreitä pitkin Miemalanharjun suppiin tai Hattelmalanjärvestä Vanajaveteen laskeva Tyrynojaan. - Reitti 3: pelto-ojat Hiidenjoki Miemalanselkä Vanajavesi - Reitti 4: metsäojat Karanoja Lähdelammi Koskelanoja Viralanjärvi Räikälänjoki Kernaalanjärvi Hiidenjoki Miemalanselkä Vanajavesi - Reitti 5: metsäojat Munakasjärvet Jokilanjoki Suojärvi Koskenjoki Viralanjärvi Hiidenjoki Miemalanselkä Vanajavesi

6 5 2.3 Suunnittelualueen maaperä ja pohjavedet Alueen maaperä on nimensä mukaisesti pääosin moreenia. GTK:n maaperäkartalla näkyy alueella muutamia hiekkaesiintymiä. GTK:n maaperäkartta alueelta on esitetty liitekartalla -Y2. Alueen itäosassa Miemalanharjun kohdalla on ensimmäisen luokan pohjavesiesiintymä nimeltä Hattelmalanharjun pohjavesialue ( ). Miemalanharjun lievealueen maaperä on hulevesien johtamisen kannalta toisaalta edullinen, toisaalta haasteellinen. Harju ja sen lievealueet ovat hieta- ja hiekkamaita, joissa hulevesiä imeytyy tehokkaasti esimerkiksi johtamisuomien pohjan läpi. Toisaalta kyseiset maalajit ovat erittäin herkkiä uomaeroosiolle ja johtamisuomien eroosiosuojaukseen ja virtausnopeuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suunnittelualueen maaperää tutkittiin koekuopilla, joista otettiin häiriintyneet maaperänäytteet. Koekuopat kohdistettiin maaperäkartan mukaisesti hiekka-alueelle sekä kohtaan, jossa suunnittelun kuluessa ehdotettiin hulevesiä imeytettäväksi Orsitien pohjoispuolella. Koekuoppien maaperä oli moreenia ja kahden tutkitun maaperäkartan mukaan hiekka-alueelle sijoittuvan näytteen vedenläpäisevyys oli heikko (5,9*10-8 3,9*10-7 m/s, kun hiekalla vedenläpäisevyys vaihtelee välillä m/s). Häiriintyneestä maanäytteestä tehdyn vedenläpäisevyyskokeen tulos on viitteellinen mutta antaa kuitenkin karkean suuruusluokan. Koekuoppien maaperänäytteiden rakeisuuskäyrät ja vedenläpäisevyyskokeiden tulokset sekä sijainnit on esitetty liitteessä Suunnittelualueen tärkeät luontokohteet Suunnittelualueen luontokohteita on kartoitettu useita kertoja osayleiskaavatyön yhteydessä: - Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan luontoselvitys, Honkala Painokankaan länsi- ja eteläosan luontoselvitys, Häyhä Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan liito-oravainventointi, Honkala Lausunto asemakaavan muutoksesta, työnumero 2409 Luontokartoituksissa havaitut arvokkaat purot, norot ja muut mahdolliset hulevesille herkät kohteet on koostettu yhteen ja esitetty liitekartalla -Y3.

7 6 3. SUUNNITTELUALUEEN VALUNTAREITTIEN KUVAUS Suunnittelualueen valuntareittien tarkastelu on tehty kartta- ja ilmakuvatarkastelujen pohjalta sekä Google Street palvelun valokuvia hyödyntäen, koska suunnitteluhetkellä tammimaaliskuussa maastokäynnit olivat käytännössä mahdottomia lumenpaljouden vuoksi. Jatkosuunnittelussa valuntareitit on ehdottomasti tarkistettava myös maastossa. 3.1 Leteenojan suunta Leteenojan suuntaan kulkeutuu suunnittelualueelta pintavaluntaa ainoastaan metsätalouskäyttöön jääviltä alueilta, joten reittiä ei ole tarkasteltu tarkemmin. 3.2 Miemalanselän suunta Suunnittelualueen pohjois- ja itäosat purkavat vetensä Miemalanselän suuntaan. Miemalanselän suunnan suurin uoma on Tyrynoja, joka on Hattelmalanjärven laskuoja. Reitillä on lukuisia pienempiä ojia, jotka päättyvät Miemalanharjun länsipuolisiin suppiin tai jatkuvat suoraan Miemalanselkään Tyrynojan suunta Pohjoisosan jo rakentuneen alueen hulevedet purkautuvat maastoon josta ne kulkeutuvat VT10 eteläluiskaa pitkin Tyrynojaan. Tyrynojaan tulee vesiä myös Hattelmalan asuinalueelta ja metsäojista Hattelmalan länsipuolelta. Tyrynoja virtaa jonkin matkaa VT3 luiskassa avouomana ja putkitettuna ja alittaa VT3 ja Mt130 rummussa 1400 B laskien lopulta Vanajaveden Miemalanselkään. Reitin kriittisimmät kohteet löytyvät Tyrynojan ympäristöstä sekä Tyrynojaan laskevan Kesätien sivuojan varresta. Tyrynoja kulkee VT10 eteläpuolella erittäin alavassa peltomaastossa, jossa vedenpinnan nousu Tyrynojassa voi aiheuttaa välittömiä vaikutuksia Tyrynojan tai siihen laskevien pienempien ojien läheisille kiinteistöille. Myös Tyrynojan putkitukset VT3 ja Mt130 ympäristössä vaativat erityishuomiota jatkosuunnittelussa. Tyrynojan suuntaa on kuvattu tarkemmin erillisessä selostuksessa (Hulevesien hallinta Moreenin lakialueen ympäristössä, Ramboll 2010) Muut reitit Suunnittelualueen koillisosassa vesiä kulkeutuu jonkin verran Hattelmalan asuinalueella olevaan sadevesiverkostoon. Muualla pintavalunta imeytyy maahan tai kertyy VT3 luiskiin, josta se purkautuu betonisista 800 mm alitusrummuista useisiin pieniin Miemalanharjua kohti johtaviin avouomiin. Valuntareitit ovat epäselviä ja uomat varsin pieniä; todennäköisesti suuri osa pintavalunnasta imeytyy nykyisellään maahan ennen VT3 alituksia tai pian alitusten jälkeen. Osa reiteistä jatkuu putkissa Norjanmäen ja Miemalan asuinalueiden läpi, osa kulkee peltojen poikki avouomissa tai putkessa. Kaikki Miemalanselän suunnan reitit Tyrynojaa lukuun ottamatta purkautuvat Miemalanharjun länsipuolella oleviin suppiin tai lasku-uomattomaan Velkojanjärveen. Supista vesi imeytyy Miemalanharjun I luokan pohjavesiesiintymään. Lähes kaikki Miemalanharjun lievealueille johtavat reitit ovat erittäin pieniä ja sivuavat tai jopa halkovat kiinteistöjen piha-alueita. Useilla reiteillä on putkituksia, ja rumpujen ja putkitusten sijainnit, koot ja kunto ovat pääosin tuntemattomia. Käytännössä kaikki reitit edustavat potentiaalista riskikohdetta Moreenin alueen hulevesien johtamiselle. Vesimäärien lisääminen reiteillä ja reittien riittävä avartaminen voi olla myös hallinnollisesti hankalaa kolmen Tiehallinnon tien alituksen sekä maanomistusolojen vuoksi.

8 7 3.3 Raimansuon suunta Suunnittelualueen kaakkoisosan vedet kulkeutuvat kolmea nimetöntä metsäojaa VT3 ja Mt130 alitse Helsingintien itäpuolisille peltoalueille, joiden valtaojissa reitti jatkuu tien (Rastilantie) alitse peltojen poikki Raimansuota sivuavaan nimettömään uomaan ja lopulta Hiidenjokeen. Hiidenjoki laskee Vanajaveden Miemalanselkään. Uomat ovat kooltaan melko vaatimattomia. Osa peltoalueilla olevista, kartalla näkyvistä uomista on ilmeisesti putkitettu. Uomien varsilla on muutamia asuinkiinteistöjä, mutta kaikkiaan riskikohteita on vähemmän kuin Miemalanselän suunnalla (kappale 3.2). Ongelmia voi tuottaa reittien kulkeminen kolmen Tiehallinnon tien alitse ja suurten peltoalueiden halki. 3.4 Karanojan suunta Suunnittelualueen etelä- ja keskiosien pintavalunta kulkeutuu Karanojaan. Karanoja virtaa Karanojan jätteenkäsittelyalueen eteläpuolitse Lähdelammiin, josta reitti jatkuu useiden jokien ja järvien ketjun kautta Hiidenjokeen ja Vanajaveden Miemalanselkään. Reitin erityiskohteena on Karanojan jätteenkäsittelyalue, joka voi muodostaa reunaehtoja virtaaman kasvulle Karanojassa. 3.5 Munakasjärvien suunta Munakasjärvien suuntaan kulkeutuu suunnittelualueelta pintavaluntaa ainoastaan metsätalouskäyttöön jääviltä alueilta, joten reittiä ei ole tarkasteltu tarkemmin.

9 8 4. VIRTAAMALASKELMAT Osayleiskaava-alueen kortteleiden vesien kulkeutumista alueittain on kuvattu kartalla - Y4 ja Y5. Hyvin karkeasti arvioiden valunnan kulkeutumisaika pois muodostumisalueilta on ilman hulevesien virtaamaa viivyttäviä toimenpiteitä noin min (veden virtausaika alueiden latvoilta kohtaan, jossa hulevedet poistuvat kaava-alueelta, kun reitin pituus on alueesta riippuen noin 0,5 2 km ja virtausnopeudeksi arvioidaan 0,5 m/s). Mitoitussateen kestoksi saadaan näin suuruusluokallisesti minuuttia alueen koosta ja muodosta riippuen. Toistuvuudella kerran viidessä vuodessa lankeavan sadekuuron intensiteetti on - kestolla 15 min noin 125 l/s/ha - kestolla 30 min noin 80 l/s/ha - kestolla 60 min noin 50 l/s/ha Alla on esitetty alueilla muodostuva hulevesivalunta alueittain em. sadeintensiteeteillä. Alueilta lähtevää hulevesivirtaamaa on tässä suunnitteluvaiheessa kuitenkin mahdotonta arvioida luotettavasti, koska se riippuu alueiden toteutuvista korkeustasoista ja kaltevuuksista, kortteleille sijoittuvien kiinteistöjen toiminnoista, kiinteistöjen sisäisistä kuivatusjärjestelyistä ja mahdollisten hallintatoimenpiteiden mitoituksesta jne. Lisäksi virtaama luonnollisesti riippuu sadannan intensiteetistä, kestosta ja sadetta edeltäneistä sääoloista (onko maaperä kuivaa, vettynyttä vai jäistä, ovatko painanteet, lätäköt ja ojat täyttyneet jne). Laskennallinen muodostuva hulevesivalunta antaa kuitenkin käsitystä alueilla muodostuvien vesimäärien suuruusluokasta ja antaa lähtökohdan ongelmallisten kohteiden havaitsemiselle. Valuntareitti Maankäyttö Arvioitu valuntakerroin Korttelialueiden Laskennallinen hulevesivalunta [m 3 /s] ala [ha]* sateella 50 l/s/ha sateella 80 l/s/ha sateella 125 l/s/ha REITTI 1 Ei maankäytön muutoksia Leteenoja REITTI 2.1 Alue 1 A/P/TP, TP 70 % 45 1,6 2,5 3,9 Tyrynoja Miemalanselkä REITTI 2.2 Alue 2 P/TP 70 % 8,5 0,3 0,5 0,7 Miemalanharjun Alue 3 P/TP 70 % 15 0,5 0,8 1,3 suppiin Alue 4 TP 70 % 24 0,8 1,3 2,1 Alue 5 P/TP, TP 70 % 25 0,9 1,4 2,2 Alue 6 P/TP, SL 60 % 15 0,5 0,7 1,1 Reitti 2.2 yht. 88 3,0 4,7 7,4 REITTI 3 Alue 7 TP, P 70 % 60 2,1 3,4 5,3 Raimansuo Alue 8 T, TP 80 % 50 2,0 3,2 5,0 Alue 9 T, TP 80 % 45 1,8 2,9 4,5 Reitti 3 yht ,9 9,5 15 REITTI 4 Karanoja Alue 10 T, TP 80 % 55 2,2 3,5 5,5 REITTI 5 Ei maankäytön muutoksia Munakasjärvet YHTEENSÄ KAIKKI REITIT * Korttelialueiden alaan ei ole laskettu mukaan katualueita eikä viher- ja metsätalousalueita.

10 9 Laskelmien tulosten suuruusluokkaa havainnollistaa, että ympäristöhallinnon Vanaja- Hämeenlinnan mittausasemalla vedenkorkeuden perusteella arvioitu talven alivirtaama on ollut luokkaa 5 10 m 3 /s ja keväinen ylivirtaama 2010 noin 80 m 3 /s ( Alla kuvassa 4.1 puolestaan on valokuva Espoonjoen tulvasta keväällä 2010, jossa joen virtaama on noin 8 m 3 /s. Kuva 4.1: Espoonjoen tulvaa , virtaama noin 8 m 3 /s. Muodostuvat virtaamat ovat siis huomattavia, ja erityisen ongelmallisia ovat Miemalanharjun suppiin laskevat reitit. Suppien maaperä on maaperäkartan mukaan hiekkaa. Suotautumista huokoisessa väliaineessa voidaan arvioida Darcyn lain perusteella (Q = A * k * I). Hiekan vedenläpäisevyys vaihtelee välillä m/s (keskihiekka m/s). Pystysuorassa suotautumisessa hydraulinen gradientti on suuri, pohjaveden pinnasta ja suotautuvan vesipatjan korkeudesta riippuen esim. 1:1 2:1. Esimerkiksi hydraulisella gradientilla 2:1 (200 %) voidaan arvioida imeytyvyydeksi 1000 m 2 kokoisella hiekkapohjaisella supalla noin 1000 m 2 * m/s * % = 0,1 20 m 3 /s. Jo pelkkä laskennallinen vaihteluväli on siis huomattava, eikä laskelmassa ole huomioitu mm. pohjaveden pinnan tasosta aiheutuvaa vaihtelua, supan pohjaa mahdollisesti tukkivaa hienoainesta (jonka kertyminen voi hulevesien johtamisuomien eroosioherkkyyden vuoksi kiihtyä, vaikka uomiin tehtäisiinkin eroosiosuojaukset) jne. Käytännössä suppien kapasiteettia imeyttää hulevesiä voidaan testata esimerkiksi sadetuskokein.

11 10 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Hulevesistrategian ohjeisto Vuonna 2009 valmistunut Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategia antaa viitekehyksen hulevesien hallinnan periaatteille ja toimenpiteiden valinnalle. Hulevesistrategian tavoitteena on 1) Hulevesien määrän vähentäminen 2) Hulevesistä aiheutuva vesistökuormituksen vähentäminen 3) Pohjaveden pinnan laskun ehkäiseminen 4) Kaupunkitulvien ehkäisy ja hallinta 5) Kuivatustilanteen hyvänä säilyttäminen 6) Vesiympäristön sisältäen pien- ja hulevedet luonnonmukainen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa positiivisena resurssina 7) Maisemanäkökohtien huomioiminen vesirakentamisessa 8) Toimijoiden vastuukuvioiden selkiyttäminen Tavoitteisiin pääsemiseksi suunnittelu, rakentaminen ja vesihuolto toteutetaan mm. seuraavia periaatteita noudattaen - Maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa kokonaisvaltainen hydrologinen tarkastelu - Hulevettä hyödynnetään suunnittelussa ja rakentamisessa - Ehkäistään hulevesien syntyä ja käsitellään ne ensisijaisesti paikallisesti imeyttämällä - Luokan I pohjavesialueilla imeytetään mahdollisimman paljon puhtaita hulevesiä - Pyritään johtamaan hulevedet avoimissa, näkyvissä ja luonnonmukaisissa järjestelmissä ja rakennetaan alueita hallitulle tulvimiselle - Hidastetaan, viivytetään ja tasataan hulevesivirtaamia - Vähennetään hulevesien haitallisia aineita puuttumalla ensisijaisesti päästölähteisiin ja syntymekanismeihin; tarvittaessa puhdistetaan vesiä esim. laskeutusaltailla ja kosteikoissa Hulevesien hallintatoimenpiteiden valinnassa tulisi noudattaa seuraavaa prioriteettijärjestystä 1) Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan imeyttämällä, pois johdetaan mahdollisimman pieni osa hulevesistä 2) Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä maan pinnalle sijoittuvalla järjestelmällä (ojat, notkelmat, painanteet), jossa vesiä voi myös imeytyä 3) Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan putkella hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista 4) Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan putkella suoraan vesistöön 5.2 Hulevesien hallintamenetelmät kaava-alueella Hulevesistrategian mukaisesti hallintamenetelmien valinnassa on pyritty hulevesien luonnonmukaiseen johtamiseen ja käsittelyyn syntypaikalla mahdollisuuksien mukaan. Hallintamenetelmiä sekä johtamisreittejä on esitetty kartoilla -Y4 ja Y5. Kartoilla -Y6 Y11 on esitetty tarkemmin hulevesiä vastaanottavilla reiteillä tarvittavia toimenpiteitä. Liitteessä 1 on kerrottu sanallisesti hallintamenetelmistä ja purkureittien toimenpiteistä alueittain. Hulevesien imeyttämisratkaisut ovat alueella pääsääntöisesti teknisesti vaikeita toteuttaa moreenimaan erittäin heikon, lähes savea vastaavan vedenläpäisevyyden vuoksi. Kiinteistö- ja aluekohtaisista menetelmistä käyttökelpoisimpia ovatkin erilaiset maanpäälliset ja maanalaiset painanne/säiliöratkaisut, jotka voivat toteutukseltaan vaihdella kohteen mukaan huomaamattomista viherpainanteista ja piha-alueiden pinnanmuotoilusta sadetilanteessa täyttyviin tulvaniittyihin ja tasanteisiin ja ahtaissa tiloissa myös maanalaisiin säiliöratkaisuihin. Moreenin aluetta halkovan pääväylän kaltevuus tulee todennäköisesti olemaan niin loiva, että sen yhteyteen voidaan hyvin rakentaa pitkänomainen, leveä tasauspainanne lähes koko kadun matkalta. Tasauspainanteen sijoittumista ja sen minimitilantarvetta on havainnollistettu piirustuksis-

12 11 sa P1 ja P2. Piirustuksissa ei ole otettu kantaa tasauspainanteen maisemointiin - toiminnallisesti painanne on periaatteessa erittäin leveä oja, mutta toteutustavastaan riippuen painannetta voidaan hyödyntää monipuolisesti alueen vihersuunnittelussa ja siitä voidaan muokata teollisuusalueen maisemaa rikastuttava elementti. Mahdollisia viherkattoratkaisuja ei ole huomioitu tulvavesien vaatiman viivytystilavuuden laskennassa. Jatkosuunnittelussa viherkattoja voidaan harkita tapauskohtaisesti alueilla, joilla halutaan pienentää hulevesien vuotuista keskivirtaamaa, koska viherkatot pidättävät tehokkaasti pieniä sateita. Tulvasuojelun kannalta viherkattojen merkitys on kuitenkin vähäinen, koska pitkäkestoisilla sateilla tai kylmään aikaan viherkatolla ei voida katsoa olevan pidätyskapasiteettia (katto on vedellä kyllästetty tai jäässä) Tasaustilavuuden laskenta Suunnittelualueen kullekin osavaluma-alueelle on arvioitu hulevesien muodostuminen erimittaisille ja erisuuruisille sateille toistuvuudeltaan 1/20 vuotta. Purkuvirtaamat on arvioitu valumaalueittain purkureitin arvioidun kestokyvyn mukaan. Hulevesien kertymä eli tarvittava tasaustilavuus saadaan hulevesien muodostumisen ja sateen aikana purkautuvan vesimäärän erotuksena. Tasaustilavuudeksi on valittu suurin tilavuus erisuuruisilla sateilla laskien saaduista arvoista. Tasaustilavuuden laskentaan käytettyä menetelmää on kuvattu tarkemmin tämän selvityksen osaraportissa "Hulevesien hallinta Itäportintien ympäristössä". 5.3 Kaava-alueen ulkopuolelle kohdistuvat toimenpiteet Hulevesien hallittu johtaminen vaatii toimenpiteitä myös osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Vesille on varattava riittävät tulvareitit ja varmistauduttava nykyisten uomien vedenjohtokyvystä niiltä osin kuin vesiä johdetaan nykyisiin uomiin ja rumpuihin. Avouomaosuudet on tarkastettava koko pituudeltaan maastoinventoinneilla, koska jo alustavan ilmakuvatarkastelun perusteella avouomaosuuksilta löytyi kohtia, joissa kartalla näkyvä avouoma onkin putkitettu. ELY:n teiden (VT3, VT10, Mt130 ja tiet ja 13842) sekä muidenkin rumpujen koot, kunnot ja sijainnit on selvitettävä maastomittauksin. Suunnitelmissa on esitetty alustavasti uusia rumpuja, jotka asennetaan ELY:n teiden osalta lähtökohtaisesti auki kaivamattomin menetelmin; näiden lisäksi on varauduttava tarvittaessa lisäämään nykyisten tienalitusten kapasiteettia lisärummuilla (tarve selviää maastokartoitusten ja inventointien perusteella). Miemalanharjun lievealueiden maaperä on erittäin herkkää eroosiolle. Virtaama saadaan pidettyä pääosin hallinnassa kaava-alueen sisäisillä viivytysratkaisuilla. Erityisesti jyrkemmillä uomaosuuksilla ja putkitusten yhteydessä on kuitenkin varauduttava uoman eroosiosuojaukseen esimerkiksi murskeverhouksella. Eroosioherkkien alueiden sijainti on esitetty liitekartalla - Y Yhteydenotot sidosryhmiin Hankkeessa on huomioitava varhaisessa vaiheessa Tiehallinnon rajoitukset liittyen teihin Vt3, Vt10, Mt130 ja tiet ja (Miemalantie ja Rastilantie). Rajoitukset voivat koskea sekä teiden nykyisiin alitusrumpuihin johdettavan virtaaman suuruutta että vesien johtamista teiden sivuojissa. Karanojan jätteenkäsittelykeskukseen on oltava jatkossa yhteydessä, jotta voidaan selvittää aiheutuuko laitokselle ongelmia mahdollisesta huippuvirtaamien kasvusta jätteenkäsittelylaitosta sivuavassa Karanojassa. Hulevesien johtamisesta alapuolisiin ojiin on syytä olla yhteydessä maanomistajiin tai ojitusyhtiöihin erityisesti kohteissa, joissa ojat sivuavat pihoja tai peltoja tai oja on jopa putkitettu.

13 12 6. KUSTANNUSARVIO Alueittain tehtävien toimenpiteiden määrät ja vertailukustannukset (aluejako piirustusten -Y4 ja Y5 mukainen) on esitetty liitteessä 2. Alueittaisiksi vertailukustannuksiksi tulee Alue Alueen sisäiset toimenpiteet yhteensä Alueen purkureitin toimenpiteet yhteensä Kiinteistökohtaiset toimenpiteet yhteensä Yhteensä (ei sis. kiinteistökohtaisia toimenpiteitä) yhteensä Alue 2 on asemakaavoitettu ja jo osin rakennettu ja mahdollisuudet hallintatoimenpiteisiin ovat vähäiset. Alueen 3 suurimman tontin rakennuslupa on jo myönnetty ja toimenpiteet keskittyvät purkureitin riittävän kapasiteetin varmistamiseen. Alueilla 9 ja 10 on hyvät edellytykset olemassa olevien laajojen soistumien hyödyntämiseen hulevesien virtaamatasauksessa ja käsittelyssä.

14 13 7. YHTEENVETO Ongelmallisimmaksi alueeksi osayleiskaava-alueella osoittautui alueen itä- ja koillisosat, joiden vedet kulkeutuvat nykyisellään useita erittäin pienipiirteisiä purkureittejä myöten kolmen ELY:n tien alitse päätyen lopulta laskuojattomiin Miemalanharjun suppiin. Alueen pohjoisosissa hankaluuksia aiheuttaa vesien päätyminen nykyiselle Hattelmalan asuinalueelle sekä Tyrynojaan. Eteläja länsiosien Karanojan ja Raimansuon suuntaan laskevat reitit kulkevat pääosin metsäalueilla ja kestävät siten hyvin mahdollista satunnaista ylikuormittumista. Reiteiltä löytyy myös enemmän tilaa hulevesien hallintatoimenpiteille. Osayleiskaava-alueen hulevesien hallintatoimenpiteiksi on esitetty Hämeenlinnan hulevesistrategian linjauksen mukaisesti hulevesien viivyttämistä kiinteistöillä ja niiden välittömässä läheisyydessä yleisillä alueilla. Kuivatus on esitetty toteutettavaksi perinteisellä avouomaratkaisulla. Aluetta halkovan pääväylän loivan osuuden varteen on esitetty rakennettavaksi leveää viivytysojaa, jossa patojen avulla saadaan pidäteltyä hulevesiä ennen purkureiteille laskemista. Viivytysojaa voidaan hyödyntää vihersuunnittelussa maisemallisena elementtinä. Osayleiskaava-alueella sijaitseville nykyisille kosteille painannealueille on esitetty perustettavaksi tulvaniittyjä, joissa hulevesille varataan paisuntatilaa, tai varsinaisia hulevesikosteikkoja. Painanteet sijoittuvat osittain yleiskaavaluonnoksen korttelialueille ja ne tulee huomioida maankäytön jatkosuunnittelussa. Samoin viivytysojille on jätettävä maankäytön suunnittelussa riittävä tilavaraus. Koska hulevesiä ei alueen heikosti vettä läpäisevän maaperän vuoksi voida käytännössä juuri imeyttää ilman huomattavia lisäkustannuksia, alueen hydrologinen tasapaino tulee muuttumaan ja pohjavesien muodostuminen ja haihdunta vähenevät pintavalunnan kasvaessa. Rankkasateiden aiheuttamia virtaamapiikkejä saadaan tehokkaasti leikattua varaamalla hulevesille riittävästi viivytystilavuutta, mutta yleiskaava-alueelta tuleva kokonaisvalunnan määrä tulee kasvamaan. Tästä syystä erityisesti alueen itäosan pieniin valuntareitteihin ja laskuojattomiin suppiin kohdistuva virtaamakuormitus tulee kasvamaan. Valuntareittien avartamisella ja eroosiosuojauksilla, uusien tulvareittien ja rumpujen rakentamisella sekä johtamalla vedet pois suppiin johtavilta reiteiltä turvataan reittien ympäristö virtaaman kasvun haitallisilta vaikutuksilta. Vuotuista kokonaisvaluntaa voidaan tarvittaessa pienentää haihtumisen osuutta kasvattavilla viherkatoilla, joiden käyttömahdollisuudet hulevesien virtaamapiikin hallinnassa ovat kuitenkin rajalliset. Jatkosuunnittelussa on selvitettävä tarkemmin (maastoinventoinneilla) purkureittien kriittiset kohteet ja putkitusten koot ja sijainnit. Jatkossa on syytä olla yhteydessä ELY-keskukseen ELY:n teiden alituksista ja hulevesien johtamisesta paikoittain teiden sivuojissa, Karanojan jätteenkäsittelylaitokseen mahdollisista rajoituksista Karanojan huippuvirtaamalle sekä tarvittaessa hulevesien purkureittien maanomistajiin ja ojitusyhtiöihin erityisesti peltoja ja pihoja sivuavien tai putkitettujen uomien osalta.