Polvi pakotti teatteriin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Polvi pakotti teatteriin"

Transkriptio

1 Puolueet & työeläkejärjestelmä Valtiokonttorin asiat sujuvasti Kevaan K-P Mäki-Lohiluoma on kunnan mies keva Esittelyssä: täyden palvelun talo Keva på svenska s. 27 Polvi pakotti teatteriin Muurarin sairauslomat loppuivat uudessa työssä.

2 pääkirjoitus Pysyvä muutos julkinen sektori on ollut muutoksen kourissa, ja muutoksen tuulet tuntuvat vain voimistuvan. Kartalta on poistunut viimeisen vuosikymmenen aikana noin sata kuntaa. Kunnan virkamiehet palvelevat yhä useammin myös naapurikuntansa asukkaita, ja yhä useampi työntekijä on kunnan omistaman yhtiön palveluksessa. Valtio on voimakkaasti organisoinut uudelleen virastojaan. Osa virastoista on saanut uuden kotipaikan ja jopa ministeriöitäkin laitettiin vajaa neljä vuotta sitten uuteen uskoon. Muutos ei ole enää vain satunnaisesti tapahtuvaa, vaan siitä on tullut pysyvä ilmiö myös julkiselle sektorille. Töiden muuttuessa osaamistaan voi kehittää. Työntekijälle muutos ei välttämättä ole mieluista, mutta tuo kuitenkin eteen uusia mahdollisuuksia. Töiden muuttuessa omaa osaamistaan voi kehittää, ja samalla voi saada uusia työtovereita tai uusia näkökulmia työhön. Julkisen sektorin työntekijät eivät ole yleisesti kokeneetkaan muutosta uhkaavana. Viimeisten selvitysten mukaan työtyytyväisyys olisi paranemaan päin. Työturvallisuuskeskuksen työolobarometrin mukaan työelämän laatu ja työolot ovat kohentuneet kunnissa. Tämä ilmenee työpaikoilla lähiesimiestyön kehittymisenä, rakentavana suhtautumisena muutosehdotuksiin ja keskusteluun tavoitteista. Valtiokonttorin mukaan muutosmyllerryksestä huolimatta valtion henkilöstön keskimääräinen työhyvinvointi ei ole laskenut, vaan se on ollut jopa hienoisessa nousussa. Esimiestyö ja yhteistyö työtovereiden kesken on kehittynyt myönteisesti. Myönteisyydestä huolimatta haasteita on. Yhä useampaa painaa kiire. Työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus koetaan usein yhä raskaampana ja osa on kokenut jopa asiakasväkivaltaakin. Työn ja työolojen muutos ovat haasteita myös meille, julkista sektoria palvelevalle eläkelaitokselle. Miten saamme parannettua yhä edelleen työhyvinvointia, jotta työssä jaksettaisiin ja työkyvyttömyyseläkkeiden tarve olisi mahdollisimman vähäistä? Miten tuemme työnantajia ja työterveyshuoltoa, jotta työhön liittyvät ongelmat saadaan ratkottua? Työhön liittyvät kysymykset tulevat vahvasti esille strategiassamme, joka uudistui viime syksynä. Puhumme Kevassa työssä jatkamisesta ja sen tukemisesta. Haluamme tarjota jäsenyhteisöillemme kumppanuutta työhvyinvoinnin kehittämiseksi, toimimme työterveyshuollon kanssa yhteistyössä, tarjoamme ammatillista kuntoutusta sekä tutkimme ja kehitämme työelämää. Yhdessä kuntien kanssa olemme edistäneet työntekijöiden alentuneen työkyvyn hyödyntämistä. Siitä kertoo se, että työkyvyttömyyseläkkeistä yhä useampi on osatyökyvyttömyyseläke. Omalta osaltamme olemme päässeet myös muutoksen aalloille. Vuoden vaihteessa aloitimme uutena organisaationa ja nimemme on Keva. Palvelemme lakisääteisesti lähes koko julkisen sektorin henkilöstöä ja eläkkeensaajia. Toivotankin niin uusille kuin vanhoillekin lukijoille avartavia lukukokemuksia lehtemme parissa. PS. Osaa lukijoista lähestymme lähiaikoina lukijatutkimuksella, jotta Keva-lehti palvelisi teitä entistä paremmin. Tero Manninen Päätoimittaja Kannen kuva Mikko Nikkinen kuvasi Vesa Hulkkosen. Julkaisija Keva (29. vuosikerta) Päätoimittaja Tero Manninen, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki Toimitusneuvosto Keva: Pekka Alanen, Pauli Forma, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Marja-Leena Suhonen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Jari Sokka, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen Toimitus Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, Helsinki Toimitussihteeri Susanna Cygnel, Ulkoasu Marko von Konow Svensk översättning Översättningsheten vid Keva Paino Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN Osoitelähde Keva, lehtirekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset 2 Keva 1-11

3 sisältö 12 VAIKUTTAJA Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki- Lohiluoman mielestä oikeudenmukaisuus kunnissa syntyy erilaisuudesta. Variaatiota tarvitaan. 16 REPORTAASI Lappeenranta järjestelee henkilöstöä ja tehtäviä työurien pidentämiseksi. Vesa Hulkkosenkin hommat jatkuvat mukavasti polviongelmista huolimatta. 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Ulkopuolinen. 6 Otteita. Kevan sijoitukset tuottivat hyvin. Luottamuksen puute ja ennakkoluulot ovat osatyökykyisen ihmisen työllistymisen esteitä. Neljä viidestä ammatillisesta kuntoutusta palaa työelämään. Joustavasti eläkkeelle -tilaisuudet jatkuivat. Jäsenyhteisöksi liittyminen. 22 Keva. Mitä Kevassa itse asiassa tapahtuu? 24 Elämää arjessa. Sari Rautiala on yksi viidestä naispalomiehestä Suomessa. 26 Kommuunisti miettii nettiä. 27 Keva på svenska. Ledaren. Pensionsärendena för statens personkunder överfördes smidigt till Keva. Enligt Kommunförbundets verkställande direktör Kari-Pekka Mäki- Lohiluoma behöver saker och ting inte vara på samma sätt i alla kommuner. I Villmanstrand omplaceras anställda och uppgifter omorganiseras så att personalen ska orka arbeta längre. Undersökning: De anställda gillar en aktiv arbetsgivare. Palstat 6 Luottamuksella. Puolueet valottavat kantansa Suomen työeläkejärjestelmän tilasta ja sen kehittämisestä. 9 Näin sen teimme. Valtion henkilöstön eläkeasiat siirrettiin sujuvasti Kevaan. 10 Miten on? Hannele Kantanen kertoo, miten paljon varhainen eläkkeelle jääminen tiputtaa eläkettä. 11 Tutkitusti. Aktiivinen työnantaja on henkilöstön mieleen Keva 3

4 suomen kuvia Ulkopuolinen Helsingin tuomiokirkon portailla istuvien kaverusten välillä vallitsi kuvaushetkellä sanaton kemia. Sää on juuri tarpeeksi lämmin ulkona istuskeluun, ja heidän kasvoiltaan paljastuu jotain intiimimpää kuin mihin täällä pohjolassa on kylmän talven mittaan tottunut. Ohi kävelevä nainen jää täysin ulkopuoliseksi ja irralliseksi hän ei ole oikeastaan tässä edes läsnä, vaan puhelimellaan yhteydessä johonkin muualle. Carl Bergman, valokuvaaja, Helsinki Tällä palstalla Keva-lehti esittelee Suomea nuorten lahjakkaiden kuvaajien silmin. 4 Keva 1-11

5 1-11 Keva 5

6 otteita luottamuksell a Työelämän laatu ratkaisee Työurat pidentyvät puolueiden mielestä työelämän laatua parantamalla. Keva-lehti kysyi puolueiden mielipiteitä Suomen työeläkejärjestelmän tilasta ja sen kehittämisestä. Keskusta 1. Työuria pidennetään nopeuttamalla opintoihin pääsyä ja työelämään siirtymistä. Työelämän viihtyvyys, työn hallinta, työn joustavuus työntekijän elämäntilanteen mukaan, tasa-arvo, hyvä johtamiskulttuuri ja hyvät työelämätaidot parantavat työssä jaksamista. 2. Kun kaikki hyväksyvät yhteiset tavoitteet eli etuuksien turvaamisen ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen, syntyy yhteinen tahtotila. 3. Kuntien on tarjottava entistä paremmat puitteet tehdä työtä, jolloin työn johtaminen, organisointi ja työolot ovat keskeisessä asemassa. 4. Keskustalle palvelujen tuottaminen ja järjestäminen eivät ole ideologinen kysymys. Yhtä oikeaa mallia ei ole. 5. Kuntien lukumäärä vähenee vapaaehtoisilla liitoilla, mutta keskustelu kuntien lukumäärästä on toisarvoista. 6. Jos työuria pystytään pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta, meillä on kykyä maksaa myös tulevien sukupolvien eläkkeet. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Timo Laaninen. Teksti: Juha Jaakkola Kokoomus Näin kysyttiin: 1. Miten suomalaisten työuria pidennetään? 2. Miten yhteiskunnan eri toimijat (kuten työnantajat, työntekijät, kuntien päättäjät) sitoutetaan työurien pidentämiseen? 3. Miten houkutellaan työvoimaa kuntatyöhön? 4. Mitä ajattelette kuntien yhtiöittämisja ulkoistamishankkeista? 5. Montako kuntaa Suomessa on vuonna 2020? 6. Millainen on suomalaisten eläketurva nyt ja tulevaisuudessa? Katso vastaukset kokonaisuudessaan: 1. Nopeuttamalla opintoja ja paremmalla työelämällä. Keskeistä on ennakoiva työterveyshuolto sekä mielenterveysongelmien tunnistaminen ja niihin reagoiminen. 2. Se tarkoittaa terveempiä työntekijöitä, parempaa työilmapiiriä ja sujuvampia työskentelytapoja, eikä yksin mekaanista eläkeiän nostoa, joten siihen on helpompi sitoutua. 3. Erityisesti nuorille on tärkeää, että työ vastaa omaa arvomaailmaa ja että sen tavoitteisiin voi sitoutua. 4. Yhtiöittäminen tai palveluiden kilpailuttaminen ei saa olla itseisarvo. 5. Vähemmän, mutta nykyistä enemmän vakaan talouden kuntia. 6. Suomen osittain rahastoiva eläkejärjestelmä luo vahvan pohjan eläketurvalle myös tulevaisuudessa. Kysymyksiin vastasi kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Petteri Orpo. Perussuomalaiset 1. Työurat eivät pitene, jos työolot eivät parane. On panostettava sellaisiin työkuntoa edistäviin toimiin, jotka auttavat ihmisiä jaksamaan työssään edes nykyiseen eläkeikään saakka. 2. Ks. edellinen vastaus. 3. Palkka ei ole pääasia, vaan inhimilliset työolot. 4. Peruspalveluita ei tule merkittävästi yksityistää tai ulkoistaa. Monilla pienemmillä paikkakunnilla markkinat eivät edes toimi niin hyvin, että kustannuksia säästyisi. 5. Noin kuntaa. 6. Eläkevarat on sijoitettava turvallisesti ja tuottavasti edistäen 6 Keva 1-11

7 otteita suomalaista työtä ja yrittämistä. Oikein toimien huolta tulevaisuuden eläketurvasta ei ole. Kysymyksiin vastasi pääsihteeri Jussi Niinistö. Ruotsalainen kansanpuolue 1. Opiskeluajat pitää saada lyhennettyä ja eläkeikää nostettua, muttei lainsäädännöllä. Työntekijöille pitää taata yksilöllisiä mahdollisuuksia pidentää ammattiuraansa esimerkiksi tarjoamalla heille osa-aikaeläkettä ja poistamalla lakisääteisen eläkeiän yläraja. 2. Pitää käynnistää valtion ja kuntien sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen yhteinen ohjelma, joka tähtää työurien pidentämiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen työpaikoilla. 3. Kuntatyötä pitää kehittää käyttäen esimerkiksi motivaatiota lisääviä palkitsemisjärjestelmiä ja kielilisiä. 4. Hallitusti tehdyt yhtiöittämis- ja ulkoistamishankkeet voivat olla järkeviä. Kunnan vastuu palveluista ei kuitenkaan poistu, vaikka toimintoja ulkoistetaan. 5. On turhaa ennustaa lukumäärää. Haluamme tulevaisuudessa nähdä toimivan yhteiskuntarakenteen koko maassa. 6. Tänä päivänä suhteellisen hyvä. Haluamme kuitenkin varmistaa työperäisellä maahanmuutolla, että Suomessa on tulevaisuudessa riittävästi työvoimaa. Kysymyksiin vastasi kehityspäällikkö Fredrik Guseff. Vasemmistoliitto 1. Ikääntyneiden pysymistä työmarkkinoilla pidentävät varmuus työpaikan säilymisestä, vaikuttamismahdollisuudet omassa työssä sekä hyvä johtaminen. Nuorten pääsyä työmarkkinoille on helpotettava, tarvitaan nuorisotakuu. 2. Hallitusohjelmassa on sovittava työelämän laatua parantavista toimista. Erityisesti tulee puuttua ennen aikaisen eläkkeelle jäämisen syihin. Työnantajien asenteiden täytyy muuttua. 3. On parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä sisältöön sekä luoda mahdollisuuksia ammatilliseen jatkokoulutukseen. 4. Kuntien palvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti omana työnä. 5. Noin Kansaneläkkeiden ja kaikkein pienimpien työeläkkeiden taso huolestuttaa. Myös pätkätöitä tekevien ja työkyvyttömyyden takia ennenaikaiselle eläkkeelle joutuvien eläketurva on heikko ja vaatii parannuksia. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Sirpa Puhakka. Vihreät 1. Työuria pidennetään helpottamalla nuorten opintoihin pääsyä. Työssä jaksaminen paranee, kun työaikaa säädetään työntekijän tarpeen mukaan, ammattia vaihdetaan joustavasti ja työn sisältöä kehitetään vanhemmille työntekijöille sopivaksi. 2. Työnantajien, työntekijöiden ja kuntapäättäjien on helppo sitoutua tähän tavoitteeseen, koska se on keino huolehtia suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointipalveluista ja yritysten kyvystä saada riittävästi työntekijöitä. 3. Kuntatyön houkuttelevuutta voidaan kasvattaa lisäämällä kuntien työntekijöiden itsenäisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. 4. Yhtiöittäminen tai ulkoistaminen voi joskus toimia. Kunnan oman työn kehittäminen on tarpeen joka tapauksessa, koska jatkossakin valtaosa työstä tehdään kuntien omana tuotantona. 5. Merkittävästi vähemmän kuin nyt. 6. Hallituksen toteuttama takuueläke paransi eläketurvan pahinta ongelmaa nostamalla pienimpiä eläkkeitä. Muutoin suomalaisten eläketurva on kohtuullisen hyvä ja kattava. Järjestelmää täytyy uudistaa yhteistyössä ja huolella, koska luottamus on yksi sen keskeisistä piirteistä. Kysymyksiin vastasi puheenjohtaja Anni Sinnemäki. Sosiaalidemokraatit 1. Jokaiselle nuorelle on taattava työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Työn ja perhe-elämän yhdistämisen on sujuttava. Valinnanvapautta työelämässä on kehitettävä. Työnantajia on kannustettava ikääntyvän työvoiman työssä pitämiseen. 2. Työelämän laadun pitää kannustaa jaksamaan pidempään. 3. Asianmukaisen palkkauksen lisäksi työskentelyoloja kehittäen. Pätkä- ja silpputyön teettämistä on määrätietoisesti vähennettävä. 4. Kuntien itse tuottamien palveluiden pitää olla aina kilpailukykyisiä. Ulkoistamisessa on varmistettava riittävät ja oikeudenmukaiset eläkeratkaisut niin työntekijöille kuin kunnille. 5. Noin Työllisyyden parantaminen takaa eläketurvan. Eläkejärjestelmämme on sukupolvien välinen sopimus. Kysymyksiin vastasi poliittisen osaston päällikkö Esa Suominen. Suomen Kristillisdemokraatit 1. Työvoiman ulkopuolella olevat osatyökykyiset, vammaiset, maahanmuuttajat ja työttömät muodostavat yhdessä valtavan voimavaran. Tarvitsemme jokaista. 2. Kansalaisten työkyvyn ylläpitämiseen on satsattava nykyistä merkittävästi enemmän. 3. Työhyvinvointi syntyy työn mielekkäästä sisällöstä, sopivasta vaativuudesta, työntekijän vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksista, kannustavasta työilmapiiristä ja hyvästä johtamisesta. 4. Kunnat voivat aiempaa laajemmin hyödyntää palveluiden tuotannossa yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tuottavuuden mittauksessa on kuitenkin arvioitava palveluiden hyvinvointivaikutuksia, laatua ja kustannuksia kokonaisuutena Suomalainen eläketurva on kohtuullisen kestävällä perustalla. Työurien pidentäminen ja vahvistaminen on kuitenkin välttämätöntä. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Peter Östman Keva 7

8 otteita Kevan sijoitukset tuottivat hyvin Kevan sijoitukset viime vuonna tuottivat 12,3 prosenttia, mikä on huomattavasti yli pitkän ajan keskiarvon. Sijoitusten markkinaarvo oli vuoden lopussa 28,8 miljardia euroa. Parhaiten tuottivat pörssiosakkeet, 20 prosenttia. Korkosijoitusten tuotto oli 6,3 prosenttia. Nämä kaksi omaisuuslajia muodostavat Kevan sijoitusten markkina-arvosta yli 85 prosenttia. Kevalla on lisäksi sijoituksia muun muassa kiinteistöissä ja pääomarahastoissa. Sijoitusjohtaja Ari Huotarin mukaan takana on sijoittajan kannalta kiinnostava vuosi, jota leimasivat etenkin kehittyneiden maiden velkaongelmat. Vuotta 2011 hän ennustaa varsin haastavaksi, sillä osakemarkkinoilla on takana jo kaksi hyvää vuotta ja korkomarkkinoilta on aikaisempaa vaikeampaa saada tuottoja. Kuva aino huovio Jäsenyhteisöksi liittyminen Kevan jäsenyhteisöjä ovat kaikki maamme kunnat ja kuntayhtymät. Jäsenyhteisöksi voi myös hakea vapaaehtoisesti. Se on mahdollista kunnallisille yhdistyksille sekä kuntien tai kuntayhtymien määräysvallassa oleville osakeyhtiöille ja säätiöille. Jos yhdistys, osakeyhtiö tai säätiö liittyy Kevan jäsenyhteisöksi, sillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin jäsenyhteisöillä. Liittyminen on vaihtoehto työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutuksen ottamiselle. Kevan jäsenyhteisöksi voi liittyä yhdistys, jossa on jäseninä vain kuntia, kuntayhtymiä tai niiden muodostamia yhdistyksiä. Samoin osakeyhtiö, jossa Kevan jäsenyhteisöt omistava kaikki osakkeet, voivat liittyä ilman rajoituksia Kevan jäsenyhteisöksi. Osakeyhtiö tai säätiö, jossa kunnilla tai kuntayhtymillä on määräys valta voivat niin ikään liittyä Kevan jäsenyhteisöksi. Määräysvalta katsotaan olevan olemassa, jos kunnat tai kuntayhtymät omistavat enemmistön osakeyhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai niillä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö osakeyhtiön tai säätiön hallituksen jäsenistä. Kunnan määräämisvallassa liittyvältä osakeyhtiöltä ja säätiöltä edellytetään lisäksi, että sen avulla tuotetaan kuntien lakiin perustuvien tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja sekä näitä välittömästi palvelevia toimintoja. Kunnan tehtäväksi on lailla säädetty esimerkiksi perusopetuksen ja lasten päivähoidon järjestäminen, sairaanhoito, vesihuolto ja kaavoitus. Lailla säädettyjä tehtäviä palvelevia ovat muun muassa toisen asteen koulutus ja kulttuuripalvelut, joita yksittäinen kunta ei ole velvollinen niitä järjestämään mutta jotka on hoidettava säädetysti. Kunnan määräysvallassa oleva uusi osakeyhtiö ja säätiö voi liittyä myös Kevan jäsenyhteisöksi toimialaan katsomatta, jos sen palvelukseen tulevista työntekijöitä enemmän kuin puolet on välittömästi ennen osakeyhtiön tai säätiön palvelukseen siirtymistä kuulunut kunnallisen eläkelain soveltamisalan piiriin. Jäsenyhteisöksi haetaan Kevan hallitukselle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella. Lisätietoja jäsenyhteisöksi liittymisestä löydät Kevan kotisivuilta osiosta työnantajille ja siellä kohdassa jäsenyhteisönä Kevassa. Lisätietoja liittymisestä saat myös soittamalla Kevaan Anne Perälehto- Virkkalalle p tai lähettämällä sähköpostia Esteenä luottamuksen puute ja ennakkoluulot Suurimpia esteitä osatyökykyisten työllistymiselle ovat ennakkoluulot sekä luottamuksen ja tiedon puute, toteaa Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa selvityksessä. Lehdon mielestä osatyökykyisten asema työmarkkinoilla paranee vain, jos työmarkkinat luottavat osatyökykyisten työpanoksen tarpeellisuuteen. Selvitysmies Lehdon mukaan valtion, työmarkkinajärjestöjen, kuntien ja järjestöjen on sitouduttava pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen uudistustyöhön osatyökykyisten työllistämiseksi. Osatyökykyiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan työmarkkinoille olisi tarjolla hyvin erilaista osaamista ja kokemusta. Arvioiden mukaan noin työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi tehdä osa- tai kokoaikaista työtä. Työryhmien reseptejä työssä jatkamiseen Valtiosihteeri Eeva Kuuskosken johtaman työryhmän mukaan pitkittyvän työkyvyttömyyden ehkäisy tehostuisi, jos 90 päivän sairausloman jälkeen sairauspäivärahan maksamisen ehtona olisi työterveyshuollon lausunto. Työterveyslääkärin arvion lisäksi lausunnossa olisi työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteinen selvitys työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä. Työterveyshuoltotyöryhmän tehtävänä oli valtiosihteeri Vesa Rantahalvarin johdolla laatia ehdotuksia muun muassa työterveyshuollon kehittämisestä. Työterveyshuollolle toivotaan nykyistä vahvempaa asemaa työntekijän terveyden ja työkyvyn edistämisessä: työterveyshuollon täytyisi koordinoida tarpeellisia toimia työpaikalla, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi keskeisimpien työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoidossa tarvitaan sujuvampia hoitopolkuja. Työmarkkinaosapuolet arvioivat Jukka Rantalan ja Jukka Ahtelan työryhmien selvitysten pohjalta, mitä johtopäätöksiä eläkepolitiikan kehittämiseksi on tehtävissä. Järjestöt etsivät ratkaisua, jolla työurat pitenisivät, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvattaisiin ja riittävä eläketurva varmistettaisiin. Arvio jatkotyöskentelystä ja sen suuntaviivoista annetaan hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä. Kevan luvut KuEL-työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 17,4 %. Vuotta aiemmin hylkäyspäätöksiä oli 19,8 %. 8 Keva 1-11

9 valtion eläkkeet maksettiin ensimmäisen kerran Kevan maksujärjestelmällä Eläkeasioiden lisäksi Kevaan siirtyi 140 henkilöä Valtiokonttorin palveluksesta. Tätä varten rakennettiin kokonaan uusi organisaatio. Sekä valtiokonttorilaiset että kevalaiset saivat hakea kutakin virkaa. Kuntien ja valtion eläkkeet käsitellään samoissa eläkelajeittain jaetuissa yksiköissä. Vuoden 2012 alusta kaikki siirtyvät yhteiseen uuteen Kasper-tietojärjestelmään. Aloite valtion eläkeasioiden siirtämisestä Kevaan tuli jo kolmisen vuotta sitten Valtiokonttorista. Alettiin pohtia, onko jokaisen eläkeorganisaation järotteita kevää tehdä valtavat järjestelmäuudistukset yksin. Keva oli jo pitkällä oman järjestelmänsä kehittämisessä, joten voimat päätettiin yhdistää. Siirtoon tarvittiin kuitenkin lakimuutos. Valtiovarainministeriössä ja eduskunnassa asia nähtiin nimenomaan tuottavuushankkeena. Molemmissa eläkejärjestelmissä on odotettavissa yhteensä yli 10 miljoonan euron vuosisäästöt tietojärjestelmäkustannuksissa, Kevan tehokkaammissa prosesseissa ja tukipalvelujen tehostamisessa, luettelee Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus. näin sen teimme Keva hoitaa nyt lähes koko julkisen sektorin eläkeasioita. Palvelu vain paranee, toteavat Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus (oik.) ja varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto. Hyvää palvelua kaikille Valtion ja kuntien rahat pidetään visusti erillään. Tavoitteena on palvella kaikkia asiakkaita mahdollisimman hyvin. Sekä valtion että kunnan eläkeasiat on säädetty lailla Kevan vastuulle, joten kumpiakaan ei voida asettaa toissijaiseen asemaan. Valtion eläkeasiakkaiden palvelu kuitenkin paranee. Poistimme heti alkuun Valtiokonttorin käytössä olleet asiakas- ja puhelinpalvelun rajatut kellonajat ja palvelemme koko aukioloaikamme. Annamme myös eläkkeiden arviolaskelmia asiakkaiden niitä tarvitessa. Vuoden 2012 aikana pyritään saamaan valtion eläkeasiakkaiden käyttöön Kevan sähköiset verkkopalvelut eläkeotteita ja arviolaskelmia varten, Kevan varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto kertoo. Myös käsittelyaikojen lyhentämistä tavoitellaan. Työkyvyttömyyseläkepäätökset pystymme tekemään kaikille samassa ajassa. Vanhuuseläkkeissä olemme kunnallisella puolella niin paljon nopeampia, ettemme vielä tänä vuonna pääse samaan valtion eläkkeiden kanssa. Uskomme pystyvämme lyhentämään vanhuuseläkkeiden käsittelyaikoja jo tänä vuonna hieman ja lähivuosina merkittävästi, Lehto- Kannisto toteaa. Tehtävien siirto ei vaikuta valtion ja kuntien eläketurvan rahoitukseen. Valtion eläkkeet rahoitetaan edelleen valtion budjetista ja Valtion Eläkerahasto huolehtii valtion eläkevarojen sijoittamisesta. Valtion ja kuntien rahat pidetään visusti erillään. Keva vastaa edelleen vain kuntaeläkkeiden rahoituksesta, Ailus toteaa. Teksti Katariina Krabbe / kuva Aino Huovio Hyödyt pähkinänkuoressa tietojärjestelmäinvestointien kustannukset jaetaan suuremmat volyymit merkitsevät säästöjä molemmille järjestelmille parempaa palvelua valtion eläkeasiakkaille käsittelyajat lyhenevät 1-11 Keva 9

10 otteita Kuva taavetti alin Työkokeilu on yleisimmin käytetty ammatillisen kuntoutumisen muoto. Työkokeilu johdatti vantaalainen Pippa Ikosen takaisin työelämään. Fyysisesti raskas työ vanhusten hoitajana vaihtui kanslistin hommiin. Neljä viidestä kuntoutetusta takaisin työelämään Ammatillinen kuntoutus, eli työkokeilu tai uudelleenkoulutus, parantaa merkittävästi mahdollisuutta palata työelämään. Kuntoutuksen läpikäyneistä kuntien työntekijöistä palasi työelämään viime vuonna peräti 81 prosenttia. Suurin yksittäinen kuntoutujaikäryhmä on vuotiaat. Kevan ammatillisen kuntoutuksen tulokset ovat työhön paluussa työeläkesektorin parhaimmat, ja teemme työtä erittäin kustannustehokkaasti, kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos Kevasta sanoo. Tehokkuus ja laadukkuus perustuvat siihen, että yksi ja sama Kevan kuntoutusasiantuntija hoitaa tietyn maakunnan alueelta tulevat aloitteet. Yhteistyö kuntatyöntekijöiden ja kuntatyönantajien kanssa sujuu saumattomasti ja tietoisuus ammatillisesta kuntoutuksesta on selkeästi lisääntynyt, Palmroos huomauttaa. Kuntatyönantajat myös tietävät varhe-maksuista selkeästi enemmän kuin ennen ja ymmärtävät, ettei ammatillinen kuntoutus aiheuta maksua. Joustavasti eläkkeelle Keva osallistui alkuvuodesta Työeläkevakuuttajat TELA ry:n järjestämiin Joustavasti eläkkeelle -tiedotustilaisuuksiin, jotka on tarkoitettu syntyneille kunnan, valtion tai kirkon palveluksessa työskenteleville henkilöille. Vuoden 2011 tilaisuudet, yhteensä 51 luentoa Pohjois-Suomen alueella pidettiin eri paikkakunnilla. Tilaisuuksia on järjestetty seitsemän vuoden ajan joka toinen vuosi Etelä-Suomessa ja joka toinen vuosi Pohjois-Suomen alueella. Keva on luennoinut tilaisuuksissa kunnallisesta eläketurvasta. Vuoden alusta valtion eläkeasiat siirtyivät Kevan hoidettaviksi kirkon esimerkkiä seuraten, joten tänä vuonna luennoitiin myös valtion ja kirkon eläketurvasta. Vuonna 2005 työeläkelainsäädännössä tuli voimaan uudistuksia ja muutoksia, joten tarvetta eläketiedottamiseen oli ja saadun palautteen perusteella yhä on, kertoo kouluttaja Birgitta Moisala Kevasta. Osallistuitko Joustavasti eläkkeelle -tilaisuuteen? Anna palautetta osoitteessa ja auta meitä kehittämään eläkeinfotilaisuuksia edelleen! miten on? Aikaisemmin eläkkeelle Olen ollut kaupungin palveluksessa yli 30 vuotta. Oma eläkeikäni on vähän yli 64 vuotta, jonka täytän kesällä Mieheni on ollut eläkkeellä yli kaksi vuotta ja minunkin tekisi mieleni lopettaa työt jo vähän aiemmin. Täytän tänä keväänä 63 vuotta. Paljonko eläkkeeni pienenee, jos jäisin eläkkeelle jo ensi syksynä? kerro mielipiteesi Eläkkeenne muodostuu kolmesta palasesta: ennen vuotta 1995 karttuneesta, vuosina karttuneesta ja vuodesta 2005 lähtien karttuneesta. Vuoden 1994 loppuun eläkettä karttui 2,2 % jokaista palvelusvuotta kohti. Tämän karttuman saaminen on kuitenkin sidottu siihen, että jatkatte työssä omaan eläkeikäänne saakka. Jos jäätte eläkkeelle ennen omaa eläkeikäänne, eläke pienenee siten, että ennen vuotta 1995 karttunut eläkkeenne lasketaankin 1,8 %:n karttuman mukaan. Pienennys on siis 0,4 % palvelusvuotta kohti. Vuosien eläkekarttuma on 1,5 % palvelusvuotta kohti 55 vuoden ikään ja siitä eteenpäin 2 % palvelusvuotta kohti. Vuodesta 2005 lähtien eläke karttuu kunkin vuoden ansioista iän mukaan määräytyvällä prosentilla luvulla syntyneelle eläkettä karttuu 2 % 63 vuoden ikään ja siitä eteenpäin 4,5 % vuosiansioista. Jos lopetatte työt ensi syksynä, eläkkeen karttuminen loppuu siihen. Miten paljon menetätte, riippuu siitä, kuinka paljon ennen omaa eläkeikäänne lopetatte työt. Jos palkkanne on esim e/kk, yhden kuukauden työssäolo 63 iän jälkeen kartuttaa eläkettä vajaalla 9 eurolla, puolen vuoden työssäolo runsaalla 50 eurolla ja vuoden työssäolo runsaalla 100 eurolla. Kevan internet-sivulla on eläkelaskuri, jonka avulla voitte vertailla eri vaihtoehtoja. Voitte itse syöttää laskuriin erilaisia eläkkeen alkamispäivämääriä, joille laskuri antaa eläkearvion. Laskurista näette myös sen eron, kuinka paljon eläkkeenne pienenee verrattuna siihen vaihtoehtoon, että jatkattekin omaan eläkeikään saakka. Laskuriin kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Voit antaa palautetta osoitteessa Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. Kiitos! 10 Keva 1-11

11 otteita tutkitusti Työnantajan aktiivisuus koukuttaa mitä kiinnostuneempi työnantaja on työurien jatkamisesta, sitä useampi kuntatyöntekijä aikoo jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikään asti. Pelkkä kiinnostus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös suunnitelmallisia toimia, esimerkiksi terveystarkastuksia, säännöllisiä hyvinvointikyselyjä ja ammatillista kuntoutusta. Aina parempi, jos työnantaja vielä tarkkailee, miten kaikki nämä toimet ovat työpaikalla vaikuttaneet ja pitää myös sairauspoissaolot seurannassa. Työnantajan asenteella on siis väliä. Asenne käy ilmi vaikkapa tuen antamisessa: osataanko tukea niitä, joiden työkyky on alentunut tai niitä, jotka haluavat palata eläkkeeltä työhön? Mitä taitavammin tuetaan, sitä pitempään väki aikoo pysyä työelämässä. Havainnot tuovat uutta tietoa keskusteluun työurien pidentämisestä. Työnantajan työssä jaksamista tukevan toiminnan vaikutusta on tarkasteltu varsin vähän suomalaisessa eläketutkimuksessa, tutkija Toni Pekka toteaa. Tutkija Pekka muistuttaa, että monet muutkin tekijät kuin työnantajan toimet selittävät varhaista eläkkeelle siirtymistä tai aikeita tehdä niin. Jo ennestään tiedetään, että parisuhde, haastava elämäntilanne, pienet tulot, terveysongelmat ja kuormittava työ saavat työntekijän harkitsemaan eläkkeelle vetäytymistä jo ennen vanhuuseläkeikää. Toisaalta yksineläjät, korkeasti koulutetut ja työnsä mielekkääksi kokevat henkilöt viihtyvät työelämässä pitempään. Kaikki hyötyvät, jos kuntatyöntekijät jaksavat tehdä töitä vanhuuseläkeikään saakka. Huoltosuhde pysyy paremmin tasapainossa, työntekijä itse pysyy vireessä ja siirtää osaamistaan nuoremmille, peruspalvelut pystytään turvaamaan ja työnantaja välttyy lisäkustannuksilta, joita seuraa varhaiseläkkeelle siirtymisestä. Avain on nyt kuntien päättäjien käsissä. Avain on nyt kuntien päättäjien käsissä. Keskeistä on, että kuntaorganisaatioiden poliittiset päättäjät ymmärtävät myös strategisessa mielessä, miten tärkeätä on työhyvinvointi ja työurien pidentäminen, Toni Pekka sanoo. Käytännössä tämä tarkoittaa riittävää rahoitusta toiminnalle, joka tukee työssä jatkamista. Tekemistä on muillakin. Henkilöstöhallinnon tehtävä on ohjata voimavarat oikein. Lähiesimiesten tulee seurata yksikkönsä hyvinvointia ja työterveyshuollon on ennaltaehkäistävä entistä aktiivisemmin. Teksti Pirkko Koivu / Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen Mikä tutkimus? Keitä ne ovat ne työssä jatkajat? -tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät kunta-alalla edistävät ja mitkä estävät työssä jatkamista. Kohteina oli vuotiaita kuntatyöntekijöitä. Artikkeli on osa Kuntien eläkevakuutuksen Kuntatyö 2010-tutkimushanketta, jossa seurattiin noin kuntatyöntekijän työhyvinvointia, työkykyä ja työssä jatkamisen suunnitelmia vuosina Keva 11

12 12 Keva 1-11 Kunnan mies

13 vaikuttaja Oikeudenmukaisuus ei ole sitä, että kaikilla kunnilla asiat ovat tismalleen samalla tavalla. Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mielestä variaatioita tarvitaan. Teksti Helinä Hirvikorpi / Kuvat Aino Huovio unatiilisen kuntatalon ovi käy tiuhaan, kun vierailijoita ja seminaarin kävijöitä menee ja tulee. Kymmenen vuotta talossa ahertanut Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma on ala-aulan vartijallekin jo pelkkä Koopee. Hän palasi varatoimitusjohtajaksi taloon vuonna 2005 ja on ollut toimitusjohtaja viime vuodesta. Sitran kehitysjohtajan pesti viisi vuotta aiemmin sisälsi sekin innovaatioiden ja kehittämisideoiden eteenpäin viemistä. Enemmän tai vähemmän olen koko työurani tehnyt erityyppisiä hallinnon ja toiminnan keittämisasioita joko Suomessa tai Euroopassa. Kuntaliiton miehen kanssa puhutaan kunnista. Mikähän siinä on, kun kuntaihmiset haukkuvat valtiota ja valtiohallinnossa karsastetaan kuntia vai onko nahistelu pelkkää puhetta? Kyllä meillä on yhteinen julkinen talous ja kummankin pitää yhdessä kantaa huoli taloudellisesta tilanteesta. Ei voi ajatella, että toinen on kunnossa ja toinen retuperällä. Valtion täytyy kantaa huolta kuntataloudesta ja kuntien julkisesta kokonaistaloudesta. Yhdessä huolehditaan kestävyysvajeesta, Mäki- Lohiluoma toppuuttelee ja jatkaa: Voi sanoa leikkisästi, että valtio yrittää katsoa kuntien perään, mutta asettaa rajoja toimille, joita kunnat tekevät. Me koemme, että valtio on tekemässä uusia avauksia meidän kukkarollamme. Pitäisi aina katsoa, onko kunnilla realistiset mahdollisuudet toteuttaa uusia velvoitteita. Tästä siis kinataan, mutta Mäki-Lohiluoma myöntää, että hyvä tahto on vuosikymmenten aikana kasvanut. Kuntahallintoa on paikkailtu laastarilla, mutta nyt pitäisi pitäisi tehdä täydellinen diagnoosi, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Kunnallisen itsehallinnon arvo muodostuu Mäki-Lohiluoman mukaan kahdesta asiasta. Kuntien tapa tuottaa palveluja kestää kansainvälisen vertailun erilaisten mallien kanssa. Meillä on oikeudenmukaisin ja näyttää olevan myös kokonaistehokkain tapa tehdä asioita. Arvo syntyy myös siitä, että on riittävästi verorahoitteista osuutta ja varoja allokoidaan, mutta lopullisesti resurssit jaetaan paikallisella tasolla. Pai 1-11 Keva 13

14 vaikuttaja kallinen päätöksenteko antaa mahdollisuuden tehdä kansalaisten kannalta oikeita ratkaisuja. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma keskustelee pohjoismaisten kollegoidensa kanssa usein vallalla olevasta ajattelusta, jonka mukaan kaikki asiat pitää olla samalla tavalla koko maassa. Hänen mielestään kunnan itsehallinnon näkökulmasta oikeudenmukaisuus muodostuu erilaisuudesta että on mahdollisuus varioida palveluita tarpeiden mukaisesti. Valtuustolla täytyy olla mahdollisuus ohjata toimintaa. Oikeudenmukaisuutena pidetään sitä, että kaikkialla ovat asiat juuri samalla tavalla. Itse en usko tätä. Sellainen johtaa helposti osittain optimoituihin järjestelmiin, eivätkä palvelut kohdistu oikein. Kuntalaki on uudistuksen alla. Toimintaympäristö muuttuu ja globaalin talouden heilahtelut tuntuvat eri tavoin kuntien verotuloissa. Olisiko yhtenäisen kuntalain aika ohi? Yhtenäistä hallintoa tarvitaan, mutta sektorikohtaisten palveluiden tuottamisessa voi olla variaatioita, kunhan loppuasiakas saa hyvän palvelun. Tämän täytyy olla joustava. Liian yksityiskohtaiset määräykset johtavat kalliisiin ja epätarkoituksenmukaisiin palveluihin. Kunnissa on jo kirjavia tapoja tuottaa palveluja. Mäki-Lohiluoma sanoo olleensa joskus huolissaan siitä, että on vain yksi tapa. Nyt häntä huolettaa: on niin monta tapaa, ettei välttämättä hallita koko järjestelmää. Palveluiden sisällön ja toimintatapojen ohjaus täytyy säilyttää kunnilla. Ongelmia ei kannata ulkoistaa. Ne eivät sillä poistu. Jos kunta ulkoistaa jotakin, sen on tarkkaan mietittävä, mikä osa tuotteistettuna ja paketoituna sopii ulkoistettavaksi, Mäki-Lohiluoma painottaa. Hän korostaa myös, että lasketaan kokonaiskustannukset: mitä ulkoistaminen tarkoittaa esimerkiksi kuntien eläkejärjestelmälle. Toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma teroittaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueissa täytyy säilyä demokraattinen vaikutusmahdollisuus niin, ettei synny moniportaisia hallinnollisia rakenteita. Suoralla vaalilla valitulla valtuustolla täytyy olla mahdollisuus ohjata toimintaa. Joka viides palkansaaja on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Tätä valtiovarainministeri Jyrki Katainen jokin aika sitten ihmetteli ääneen. Mäki- Lohiluoman mielestä ei ole kovinkaan suurta eroa sillä, onko palvelun tuottaja verorahoitteinen yksityinen taho vai verorahoitteinen kuntataho. Ei ole väliä, vaikka supistettaisiin kuntien työntekijöiden määrää ja lisättäisiin yksityisen puolen lukua. Kaikki on silti julkisen talouden rahoittamaa, hän huomauttaa. Kuntaliiton vuosi sitten käynnistämällä Uusi kunta hankkeella halutaan nostaa kunnat kanveesista. Tarkoitus on etsiä sellainen kuntarakenne ja malli, joka kestää seuraavat vuosikymmenet. Mäki-Lohiluoman mukaan tähän asti kuntahallintoa on paikkailtu laastarilla, ja nyt pitäisi tehdä täydellinen diagnoosi. Mietittävänä on esimerkiksi sellainen peruskysymys, mikä on poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen välinen suhde. Pohdimme vakavasti myös Tanskan mallia, jossa kunta on asiakasrajapinta kaikkiin julkisiin palveluihin. Tanskassa ihminen tulee kunnan toimistoon ja sen kautta hänen asiansa jakautuvat eri toimijoille, koskipa se työtä, opintoja tai sosiaali- ja terveyspalveluja. Erikseen ei ole kuntien ja valtion viranomaisia, joita kuntalaisen täytyy kohdata. Kuntaliiton toimitusjohtajaltakin kysytään joka käänteessä kuntien sopivaa lukumäärää. Sen verran hän raottaa, että ensi kunnallisvaaleissa valitaan valtuustot alle 300 kuntaan. Riippuu, mitkä tulevat olemaan kunnan tehtävät. Jos ne supistuvat, voi olla enemmän kuntia. Jos tehtävät laajenevat, lähennytään yhteistoimintamallia, jossa on toiminnallista kokonaisuutta, hän aprikoi. Kuntaliitto on esittänyt, että vahvistuvat kunnat voisivat ottaa vastuulleen enemmän verotusoikeutta, esimerkiksi osuus pääomaverosta ja jäteverosta. Noin 60 prosenttia kuntien rahoista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Joka tapauksessa poliittisen johdon pitäisi pian päättää, mikä on kunnan tehtävä tässä yhteiskunnassa. Sivupersoona Jääkiekkokaukalon reunalla Uteliaisuus ja kiinnostus uusiin asioihin on vienyt minua moniin tutkimushankkeisiin. Lisensiaattityön tein Åbo Akademille, mutta tutkimuksia tein myös Belgiassa Leuvenin yliopistossa. En kuitenkaan jatkanut tutkimusta, kun poikamme syntyi 1994 ja halusin olla hänen elämässään läsnä mahdollisimman paljon. Niinpä vapaa-aika on mennyt viimeiset kymmenen vuotta jääkiekkokaukalon reunalla. Vanhemmathan yleensä luovat mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa tukien ja tehden paljon talkootyötä. Hienoa onkin, jos siitä muodostuu elämän kestävä suhde liikuntaan ja oman kunnon ylläpitämiseen. Itse hiihdän ja pelaan sulkapalloa. Kuka: Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Mikä: Kuntaliiton toimitusjohtaja Syntynyt: Kauhajoella 1962 Koulutus: valtiotieteen lisensiaatti 14 Keva 1-11

15 Pohdimme vakavasti myös Tanskan-mallia, jossa kunta on asiakasrajapinta kaikkiin julkisiin palveluihin Keva 15

16 16 Keva 1-11 Vesa Hulkkonen oli hankkinut peruskoulun jälkeen levyseppähitsaajan koulutuksen, mikä osoittautui vihdoin tarpeelliseksi.

17 vesa Hulkkonen työskenteli yli 20 vuotta muurarina, kunnes hänen elämänsä mullistui viitisen vuotta sitten: polvi ei enää kestänyt kiipeilyä ja konttaamista kovilla alustoilla. Laatoitin paljon lattioita, ja siinähän ollaan aina polvillaan, Hulkkonen kertoo. Lääkärin mielestä konttaaminen oli pahin mahdollinen työasento. Vähän väliä jouduin jäämään sairaslomalle, kun kivut yltyivät koviksi ja oikea jalka ikään kuin hävisi alta, Hulkkonen kertoo. Polvi tähystettiinkin kertaalleen, mutta kivut palasivat parissa vuodessa. Hulkkonen oli jälleen kerran työskennellyt kontillaan koko päivän, kun kaupungin pääluottamusmies sattui poikkeamaan työmaalla. Hän katseli ihmeissään, kun hyväkuntoiselta näyttävä muurari kampesi vaivalloisesti ylös ja ontui ovelle seinästä kiinni pidellen. Pääluottamusmies kysyi saman tien Hulkkoselta, oliko tämä harkinnut ammatin vaihtoa. Hulkkonen oli tuolloin 44-vuotias, eikä hänellä ollut aikomustakaan jäädä kokopäivätoimiseksi koti-isäksi. Muutaman päivän kuluttua pääluottamusmies ilmoitti, ettei kaupungin talonrakennusosastolta löydy vaihtoehtoista työtä. Sen sijaan kaupunginteatreportaasi Mieluummin uuteen työhön kuin varhais eläkkeelle Lappeenrannan kaupunki ylläpitää henkilöstön jaksamista järjestelemällä uudelleen sekä tehtäviä että tekijöitä. Teksti Ulla Ylönen / Kuvat Mikko Nikkinen 1-11 Keva 17

18 reportaasi Työhyvinvointiohjelma ja tuottavuusohjelma ovat käyttökelpoisia työkaluja rekrytoinnissa, vt. henkilöstöjohtaja Päivi Ahonen toteaa. Varhaiseläkeperusteisten maksujen hurja nousu herätti Lappeenrannan virkamiehet ja päättäjät miettimään muita ratkaisuja. teri etsi lavastamoon metallimiestä. Hulkkosen rakennusalan työkokemus sopisi tehtävään erinomaisesti, mutta hitsaustaitojakin pitäisi olla. Valinta ei jäänyt siitäkään kiinni, sillä Hulkkonen on koulutukseltaan levyseppä-hitsaaja. Pääluottamusmies neuvotteli teatterin talouspäällikön kanssa Hulkkoselle sopimuksen, ja muutaman viikon kuluttua Hulkkonen aloitti uudessa työssä neljän kuukauden koeajalla. Sitä ennen en ollut käynyt teatterissa kertaakaan, Hulkkonen paljastaa. Nykyisin hän käy katsomassa jokaisen produktion ja seuraa katsomosta tarkkaan, miten lavastamossa toteutetut rakennelmat näyttämöllä toimivat. Hulkkosen työsuhde teatterilla vakinaistettiin vuonna Ero rakennuspuolen tutusta työporukasta oli hänestä vaikeinta. Ammattiliitto pysyi entisenä, mutta palkka putosi noin 100 euroa kuukaudessa. Siitä huolimatta Hulkkonen on varsin tyytyväinen ratkaisuun, jonka ansiosta sairaspäiviä on tuskin ollenkaan ja työura jatkuu parhaassa tapauksessa eläkeikään saakka. Lappeenrannan kaupunki pyrkii sijoittamaan työkykynsä tai jaksamisensa kanssa kamppailevia työntekijöitä uusiin tehtäviin aina, kun se suinkin on mahdollista. Uudelleen sijoittaminen on parempi vaihtoehto kuin varhaiseläke. Se on myös työntekijän kannalta parempi vaihtoehto ja tulee veronmaksajillekin edullisemmaksi. Kun henkilö jää varhaiseläkkeelle, hänen töitään ei yleensä voi jättää tekemättä, vaan niitä hoitamaan on palkattava uusi työntekijä. Palkan lisäksi työnantajan maksettavaksi tulevat varhaiseläkemaksut seuraavilta 36 kuukaudelta. Uudelleen sijoittamisella tavoitellaan paitsi työntekijän työuran jatkumista myös varhaiseläkkeiden aiheuttamien kustannuksien pienentämistä. Lappeenrannan varhaiseläkeperusteiset maksut ovat viidessä vuodessa lähes viisinkertaistuneet. Maksettavaa on tullut lisää keskimäärin euroa vuodessa. Viime vuonna varhaiseläkeperusteisiin maksuihin käytettiin 1,4 miljoonaa euroa. Se herätti miettimään, mitä voisimme tehdä toisin. Euromääräistä säästötavoitetta ei ole vielä kirjattu, vaan tällä hetkellä etsimme varhaiseläkkeelle muita vaihtoehtoja, kertoo vs. henkilöstöjohtaja Päivi Ahonen. Henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan kirjattu työhyvinvointiohjelma on Ahosen mukaan hyvä työkalu. Sitä sovelletaan yhdessä kaupungin tuottavuusohjelman kanssa. Tuottavuusohjelmalla puolestaan haetaan tehokkuutta ja säästöjä kaupungin toimintoihin. Lappeenrannassa ajatellaan, että hyvinvoiva henkilöstö on myös tuottavaa, sanoo Ahonen. Työntekijöitä muun muassa kannustetaan liikkumaan ja pitämään huolta henkisestä sekä fyysisestä kunnostaan jakamalla näille kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Työhyvinvointiohjelman täytäntöönpanoon on tänä vuonna varattu euroa. Ahonen myöntää, että sairauspoissaolojen määrän vähentäminen, työurien pidentäminen häntäpäästä ja ikääntyvän henkilökunnan työhyvinvoinnin edistäminen on vaativa yhtälö. Tuottavuusohjelma ohjaa myös rekrytointia, jossa niin ikään noudatetaan tiukkaa linjaa. Selvitämme hyvissä ajoin, voidaanko eläkkeelle jäävän työntekijän tehtävät yhdistää muihin tehtäviin työprosesseja uudistamalla, otetaanko avuksi tietotekniikka vai tarvitaanko vapautuvaa tehtävää nykymuotoisena enää lainkaan, sanoo Ahonen. 18 Keva 1-11

19 Jos tarvitaan, haemme uutta työntekijää talon sisältä, ennen kuin laitamme paikan julkiseen hakuun, Ahonen kertoo. On tietenkin tehtäviä, joissa tätä harkintaa ei voida käyttää. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa laki määrittelee ryhmäkoot, joita kohden on oltava tietty määrä henkilökuntaa. Onnistuneita työntekijöiden uudelleensijoituksia on Lappeenrannassa tehty kymmenkunta. Uutta, omaa ammattitaitoa vastaavaa työtä, etsitään yleensä silloin, kun työn fyysinen rasittavuus on käynyt ylivoimaiseksi. Toimialoista vaativimpia on pelastustoimi. Harva palomies jaksaa ammatissaan vanhuuseläkeikään asti eli vuotiaaksi, sanoo Lappeenrannan kaupungin työsuojeluvaltuutettu Asko Kokkola. Se, minkä verran uudelleen sijoitettu työntekijä on valmis tinkimään palkastaan, onkin sitten kinkkisempi juttu. Toimisto- ja päivätöihin siirtyvän palomiehen palkka laskee ilman muuta, sanoo Kokkola. Myös monien tehtävien henkinen rasittavuus on lisääntynyt, kun vanhoista ja uusista velvollisuuksista koetetaan selvitä koko ajan vähemmällä väellä. Mitä varhaiseläkkeet ovat? Varhaiseläkkeitä, joista työnantaja joutuu maksamaan varhaiseläkemenoperusteista maksua, ovat: työkyvyttömyyseläke (yleisin) kuntoutustuki (määräajaksi myönnetty työkyvyttömyyseläke) työttömyyseläke (koskee vain ennen 1950 syntyneitä) yksilöllinen varhaiseläke (poistumassa, uusiin ei ole enää oikeutettuja) Lisäksi varhaiseläkkeisiin luetaan seuraavat eläkkeet, joista työnantajalle ei koidu varhaiseläkemenoperusteista maksua: osatyökyvyttömyyseläke (henkilöille, joilla on alentunut työkyky) osakuntoutustuki (määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke) osa-aikaeläke (minimi-ikä 58 vuotta) varhennettu vanhuuseläke (pienentää eläkkeen saajan eläkettä pysyvästi) Kuntatyönantajille on tietoa eläkelajeista ja niiden vaikutuksista eläkemaksuihin keva.fi:ssä kohdassa Työnantajille > Eläkemaksut. Kaupungin toimintojen yhtiöittäminen aiheuttaa aina jännitteitä ja muutoksia, työsuojeluvaltuutettu Asko Kokkola kertoo. Kaikki kaupunkiyhtiöt Kevan asiakkaita Lappeenrannassa päätettiin jo 1990-luvulla, että sekä olemassa olevat että tulevat kaupunkiyhtiöt velvoitetaan vakuuttamaan henkilökuntansa Kevassa. Periaate on kirjattu kaupunginvaltuuston hyväksymiin konserniohjeisiin, eikä yksikään kaupunkiyhtiö ole kilpailevien vakuutuslaitosten houkuttelevista tarjouksista huolimatta siitä lipsunut. Onhan se selvää, että mitä enemmän on maksajia, sitä turvallisempi on aikanaan eläkkeelle jäävien tulevaisuus, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Miettinen Keva 19

20 reportaasi Kokkola kertoo nuorehkosta ruuanlaiton ammattilaisesta, joka paloi loppuun esimiestyössä, mutta palasi Kevan ammatillisena kuntoutuksena toteutetun työkokeilun avulla takaisin oman alansa töihin. Kokkolan mukaan huonosti voivat työyhteisöt ovat työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta hankalimpia tapauksia. Esimiehet ovat työyhteisöissä avainasemassa. Puutumme ongelmiin järjestämällä esimiehille muun muassa ihmissuhdetaitoja vahvistavaa koulutusta, kertoo Kokkola. Lappeenrannassa viime vuosina toteutetut organisaatiouudistukset ja toimintojen yhtiöittämiset ovat lisänneet jännitteitä työpaikoilla. Kun työnantaja ei enää olekaan kaupunki, vaan kaupunkiyhtiö, muuttuvat myös työsuhteiden ehdot, kertoo Kokkola. Kyllähän uudistukset vaikuttavat työilmapiiriin niin pitkään, kunnes asioista on sovittu. Lappeenrannan kaupungin palveluksesta on viime vuosina siirtynyt noin työntekijää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja uusien kaupunkiyhtiöiden ja palkkalistoille. Jäljellä olevan henkilöstön määrää on tarkoitus vähentää vielä sadalla vuoteen 2012 mennessä. Vähennykset kohdistuvat pääasiassa hallinnollisissa tehtävissä toimivaan henkilökuntaan. Kuluvan vuoden aikana Lappeenrannassa otetaan käyttöön uusia sähköisiä asiointimuotoja ja keskitetään yhteen pisteeseen kaupungin asiakaspalvelukeskukseen mahdollisimman paljon eri toimialojen palveluja. Lappeenrannan organisaatio on kaupunginjohtaja Seppo Miettisen mukaan viritetty hyvään iskuun. Yhtiöittämiset on yhtiöitetty, ja muutoksia päästiin hyödyntämään jo viime vuonna. Suurin yksittäinen muutos on ollut maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen. Talous- ja tietohallintoyhtiö Saita Oy ja ruokahuollosta ja puhtaudesta vastaava Saimaan Tukipalvelut Oy kasvavat maakunnallisiksi organisaatioiksi, kertoo Miettinen. Miettisen mielestä yhtiömuoto sopii kaupunkikonsernin tietyille toimialoille paremmin kuin perinteinen lautakuntavetoinen malli. Yhtiömuoto antaa itsenäisyyden ja mahdollisuuden nopeisiin ratkaisuihin, perustelee Miettinen. Kokemukset aiemmin yhtiöitettyjen Lappeenrannan Energia Oy:n, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n, Lappeenrannan Vesi Oy:n sekä elinkeinopalveluyhtiöitten toiminnasta ovat myönteisiä. Kaupunkiyhtiöitä on kuitenkin ajoittain arvosteltu siitä, että päätöksenteko karkaa veronmaksajien ulottumattomiin. Arvostelijat unohtavat, että esimerkiksi sähkön ja veden hinnoista päättää lopulta kaupunginvaltuusto, sanoo Miettinen. Kaupunkiyhtiöitä perustettaessa henkilökunta on ollut edustettuna sopimusneuvotteluissa alusta asti ja ratkaisut on tehty henkilöstön kanssa yhteisymmärryksessä. Lappeenrannan kaupunkiyhtiöt ovat Kevan asiakkaita ja tulevat pysymäänkin, kaupunginjohtaja Seppo Miettinen sanoo. Organisaatiouudistukset ja yhtiöittämiset ovat vähentäneet kaupungin työntekijämäärää noin 2 000:lla. 20 Keva 1-11

21 Ei minusta alle viisikymppisenä olisi ollut eläkeukoksi, Vesa Hulkkonen pohtii. Yli 20 vuotta muurarina työskennellyt mies sai uuden työpaikan teatterin lavastamosta. Näin Lappeenrannan henkilökunta hupeni Lappeenrannan kaupungin palveluksessa on työntekijää, joista vakinaisia on Vielä vuonna 2008 Lappeenrannan kaupungin palveluksessa oli työntekijää. Työntekijämäärä on vähentynyt hallinnollisten ratkaisujen takia. Lappeenrannan kaupungin taloushallinnon ja tietotekniikan henkilökunta on syksystä 2009 lähtien ollut Saimaan talous ja tieto Oy:n palkkalistoilla. Saita Oy huolehtii Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän taloushallinnon ja tietotekniikan palveluista. Lappeenrannan kaupunki ja Eksote omistavat yhtiön puoliksi. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät yhteensä henkilöä - siirtyivät puolestaan maakunnallisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelukseen. Eksote tuottaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelut Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnille. Imatra on mukana Eksotessa erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammaisten erityishuollossa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ruoka-, puh tausja tekstiilipalveluista vastaa Saimaan tukipalvelut Oy. Yrityksen omistavat Lappeenrannan kaupunki (67 %), Eksote (29 %) ja Imatran kaupunki (4 %). Lappeenrannan kaupungin palveluksesta Saimaan tukipalvelujen palkkalistoille siirtyi 482 työntekijää. Lappeenrannan kaupungin palveluksessa ei enää ole maatalouslomittajia, vaan he (30 henkilöä) kuuluvat nykyisin Savitaipaleen kunnan henkilökuntaan Keva 21

22 keva Talo palvelua pullollaan Kevassa tapahtuu päivittäin paljon, kun 540 kevalaista huolehtii kuntaalan, valtion ja kirkon henkilöstön eläkeasioista. Otimme selvää, mitä talon osastoilla oikein tehdään. Teksti Liisa Joensuu / Kuvat Aino Huovio Kuntoutusasiantuntija Susanne Holmström selvittää kuntatyöntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssään sairauden jälkeenkin. Kevan aulan asiakasneuvontapisteessä tervehtii eläkeasiantuntija Mirja Mustonen, joka työskentelee myös puhelinpalvelussa. Hän näkee niin kunnan kuin kirkonkin asiakkaita. Vastaan kysymyksiin valtion eläkkeistä. Ihmiset haluavat tietää eläkeiästä, sairaseläkkeen määrästä ja eläkkeen karttumisesta. Olen tekemisissä niin opettajien kuin virastojenkin ihmisten kanssa ja selvitän heille, miten eläketurva muodostuu. Usein tulemme siihen tulokseen, että kannattaa jatkaa työntekoa vielä 63 ikävuoden jälkeenkin, Mustonen kertoo. Asiakasneuvontayksikössä työskentelee toki paljon muitakin, kuten eläkeasiantuntija Liisa Vuorenmaa, jonka työhön kuuluu kirkon ja kuntien työntekijöiden neuvominen. Vuorenmaalla on ollut sähköpostiviikko. Paljon pyydetään eläkerekisteriotteita ja kysytään eläkeikään liittyviä asioita. Asiakkaat ovat sairaanhoitajia, pappeja, diakonissoja ja haudankaivajia. Tänään sairaalan sielunhoitaja kysyi työkyvyttömyysehdoista. Kaikille eläkettään odottaville tärkeä yksikkö on eläkkeiden maksuyksikkö, jossa maksetaan kunnan, valtion ja kirkon työntekijöiden eläkkeet sekä kuntoutusrahat. Valtiokonttorista Kevaan tullut palvelupäällikkö Satu Kousa vastaa asiakkaiden ja sidosryhmien tiedusteluihin. Pöydällä odottaa iso pino eläkeratkaisuja. Panen niitä kovalla vauhdilla maksuun. Uudessa järjestelmässä on ollut alkuhankaluuksia, joten maksuunpanoista on tullut paljon puheluja ja meilejä vastattaviksi. Ratkaisuasiantuntija Susann Wecksten ahkeroi työkyvyttömyyseläkeosastolla eläkehakemusten ja arvioinnin parissa. Kun saan työkyvyttömyyshakemuksen sähköisesti näytölleni, valmistelen sen asiantuntijalääkärin kannanottoa varten. Lääketieteellisen arvioinnin jälkeen hakemus palautuu minulle. Työkyvyttömyyseläkehakemusta ratkaistaessa arvioidaan Tänään sairaalan sielunhoitaja kysyi työ kyvyttömyysehdoista. eläkkeenhakijan työ- ja toimintakyky, hakijan työtehtävien vaatimukset, työssä suoriutuminen sekä mahdollisuudet toipua työkykyiseksi hoidon ja kuntoutuksen avulla. Työkyvyttömyyseläkeosastolla arvioidaan, onko eläkkeenhakijan työ- ja toimintakyky alentunut. Ratkaisuasiantuntija ja asiantuntijalääkäri päättävät työkyvyttömyyseläkkeestä. Kuntoutusasiantuntija Susanne Holmström vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen osastolta selvittää työssä jatkamisen mahdollisuuksia, kun työntekijää uhkaa työkyvyttömyys sairauden takia. Olin juuri yhteydessä työterveyshoitajaan, joka soitti asiakkaan työhönpaluusuunnitelmasta. Asiakas palaa työhön pitkän sairasloman jälkeen työkokeilun kautta. Olen yhdyshenkilö asiakkaan, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja tarvittaessa työkyvyttömyyseläkeosaston välillä, Holmström kertoo. Vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen osastolla työskentelee myös asiantuntijalääkäreitä. Työnantajapalvelut on myös työurien pidentämisen ja työhyvinvoinnin asialla. Kouluttajat Minna Koskela ja Jutta Jylhä tuntevat eläkesäännökset. He auttavat kuntatyönantajia hoitamaan hyvin eläkeasioitaan sekä pitävät eläketiedotustilaisuuksia, koulutuksia ja seminaareja. Olemme tänään valmistelleet luentomateriaalia perehtyen viimeisimpiin työeläkejärjestelmän tietoihin, koska lähdemme pitämään luentoa Tampereelle: 60 ihmistä tulee kuulemaan eläketurvastaan organisaatiomuutostilanteessa, Koskela kertoo. Tietohallintopäällikkö Paula Sivunen johtaa Kevan tietohallinnossa eläkejärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavaa yksikköä. Tällä hetkellä hänen keskeisin työtehtä 22 Keva 1-11

Polvi pakotti teatteriin

Polvi pakotti teatteriin 1-2011 www.keva.fi Puolueet & työeläkejärjestelmä Valtiokonttorin asiat sujuvasti Kevaan K-P Mäki-Lohiluoma on kunnan mies keva Esittelyssä: täyden palvelun talo Keva på svenska s. 27 Polvi pakotti teatteriin

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Eksote 21.1.2015 Ulla Palmroos Kuntoutuspäällikkö Keva Eläketurva Suomessa Työntekijän eläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan,

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus 2.11.2011 Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Päijät-Hämeen liiton maakuntatilaisuus Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettuna päätät myös eläkeasioista Valtuutettuna olet mukana tekemässä strategisia päätöksiä, jotka vaikuttavat eläkeasioihin, siihen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Anni Aaltonen-Mäkelä 21.2.2014 1 23.10.2013 2 Kevan palvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä vanhuuseläkelaskuri osa-aikaeläkelaskuri

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot