Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Työ tekijäänsä kiittää entäs työnantaja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Työ tekijäänsä kiittää entäs työnantaja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2007"

Transkriptio

1 Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Työ tekijäänsä kiittää entäs työnantaja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely

2 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kannen suunnittelija: Ulriikka Lipasti Julkaisija: Tieteentekijöiden liitto Painopaikka: Joensuun yliopistopaino

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RAKENNETIETOJA Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus Kyselyyn vastanneet TIETEENTEKIJÖIDEN KOULUTUS Jatko-opintojen suorittaminen TIETEENTEKIJÄT TYÖELÄMÄSSÄ Työelämään sijoittuminen Ei-ammatissa toimivat Apurahalla työskentely Palvelussuhteen laji Palkkaus Palkkauksen ja palkkausjärjestelmien arviointia Yliopistojen muun henkilöstön järjestelmä Yliopiston opettajien ja tutkijoiden arviointijärjestelmä Uusien palkkausjärjestelmien vaikutukset työyhteisöön TYÖHYVINVOINTI Työajat Työuupumus ja työstressi Työhyvinvoinnin parantaminen Uranvaihto Liite 1. Jäsenyhdistyksittäinen vastausprosentti Liite 2. Jäsenistön koko kuva Liite 3. Kyselylomake

4 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma sukupuolittain...9 Taulukko 2. Jäsenistön tutkintojakauma...11 Taulukko 3. Tutkinnon suoritusvuosi...11 Taulukko 4. Ylin tutkinto koulutusaloittain...11 Taulukko 5. Ammattiryhmien kuvailevia tunnuslukukuja...18 Taulukko 6. Ammattiryhmät Taulukko 7. Ei-ammatissa toimivien asema...18 Taulukko 8. Yli 3 vuotta apurahalla toimineet koulutustasoittain...21 Taulukko 9. Pysyvät palvelussuhteet ammattiryhmittäin vuosina Taulukko 10. Palkkaus ammattiryhmittäin...27 Taulukko 11. Ammattiryhmittäiset keskipalkat ja keskihajonta sukupuolittain...28 Taulukko 12. Ammattiryhmittäiset viikkotuntimäärät...38 Taulukko 13. Koulutustasoittaiset viikkotuntimäärät...38 Taulukko 14. Työnantajittaiset viikkotuntimäärät...39 Taulukko 15. Vähintään kahtena iltana viikossa kotonaan työskentelevät työnantajittain...41 Taulukko 16. Eniten stressiä aiheuttavat tekijät ammattiryhmittäin...46 Taulukko 17. Työhyvinvoinnin parantamisen kolme tärkeintä tekijää ammattiryhmittäin

5 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Tieteentekijöiden, akavalaisten ja koko työvoiman koulutusasteet...10 Kuvio 2. Ylin suoritettu tutkinto sukupuolittain...12 Kuvio 3. Jatko-opintojen rahoituslähteet...13 Kuvio 4. Vastaajat työnantajasektoreittain...15 Kuvio 5. Jatkotutkinnon suorittaneet työnantajasektoreittain...16 Kuvio 6. Nimikkeet marraskuussa Kuvio 7. Apurahalla työskentely Kuvio 8. Määräaikaisuudet työnantajasektoreittain Kuvio 9. Palvelussuhteiden lukumäärät...25 Kuvio 10. Naisten ja miesten keskipalkat koulutustasoittain...27 Kuvio 11. Naisten ja miesten keskipalkat yliopistoissa ammattiryhmittäin...29 Kuvio 12. Palkkausjärjestelmää oikein sovellettuna omalla kohdallaan pitävien osuudet järjestelmittäin ja sukupuolittain...31 Kuvio 13. Vaativuustasojakauma sukupuolittain...32 Kuvio 14. Vaativuustasoille sijoittuminen sukupuolittain...33 Kuvio 15. Tohtoreiden vaativuustasojakauma sukupuolittain...34 Kuvio 16. Uuden palkkausjärjestelmän vaikutukset työpaikalle...36 Kuvio 17. Upj:n vaikutukset yliopistoissa eri arviointijärjestelmissä...36 Kuvio 18. Upj:n vaikutukset yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa...37 Kuvio 19. Kotona iltaisin tehtävien töiden yleisyys...40 Kuvio 20. Viikonlopputöiden yleisyys...41 Kuvio 21. Jonkin verran tai paljon työuupumuksen oireita kokeneiden osuudet vuosina Kuvio 22. Työuupumuksen ja stressin oireiden yhteys viikkotyömäärään...44 Kuvio 23. Haitallista työstressiä aiheuttavat tekijät...45 Kuvio 24. Epävarmuus työsuhteesta sekä työsuhteen uhkatekijät...46 Kuvio 25. Työhyvinvoinnin lisäämisen keinojen tärkeys...47 Kuvio 26. Uranvaihtoaikeet ikäryhmittäin

6 6

7 1 JOHDANTO Tieteentekijöiden liitto on vuonna 1967 perustettu akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestö, jonka jäsenistöstä valtaosa työskentelee yliopistosektorilla, tutkimus-, opetus- tai muissa asiantuntijatehtävissä. Jäsenistön kokonaismäärä vuoden 2007 lopussa oli Tieteentekijöiden liitto on Akavan suurimpana valtiosektorin järjestönä merkittävä vaikuttaja suomalaisen tiedepolitiikan, yliopistokoulutuksen sekä tietohuollon kehittämisessä. Tieteentekijöiden liitto teki historiansa neljännen koko jäsenistön kattavan jäsenkyselyn syksyllä Tutkimuksen tekijöinä ovat toimineet YTT Antero Puhakka ja KL Juhani Rautopuro Joensuun yliopistosta. Raportissa kyselyn tietoja verrataan edellisiin vuosina 1998, 2001 ja 2004 toteutettuihin jäsenkyselyihin, liiton jäsenrekisterin tietoihin, Akavan vuotta 2006 koskevaan työmarkkinatutkimukseen, Tilastokeskuksen erilaisiin julkaistuihin tilastomateriaaleihin sekä Kota-tietokannan tietoihin. Tieteentekijöiden liiton toimintaan liittyviä järjestöllisiä kysymyksiä, kuten työtaisteluun suhtautumista koskevia kysymyksiä, ei raportoida tässä yhteydessä. Jäsenkyselyn tuloksia hyödynnetään liiton toiminnan kehittämisessä. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttiosuuksia, graafisia esityksiä sekä keski- ja hajontalukuja (aritmeettinen keskiarvo, mediaani, keskihajonta ja kvartiilit). Tutkittavien ominaisuuksien keskinäisiä riippuvuuksia on tarkasteltu ristiintaulukoinneilla ja niihin liittyvällä khiin-neliötestillä ja residuaalitarkasteluilla. Ryhmien väliset keskiarvovertailut on suoritettu kahden ryhmän (esimerkiksi sukupuoli) vertailussa t-testin avulla. Useamman ryhmän vertailussa (esimerkiksi ammattiryhmät) on käytetty yksisuuntaista varianssianalyysia. Tilastollisesti merkitsevät ryhmäerot ja riippuvuudet tarkoittavat tässä raportissa alle 5 % merkitsevyystasoa (p<0,05). 7

8 2 RAKENNETIETOJA 2.1 Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus Tieteentekijöiden liiton uusin jäsenkysely toteutettiin joulukuussa 2007 ja tammikuussa Poikkileikkaustutkimuksen tarkasteluajankohtaa siirrettiin aiempien kyselyjen huhtikuusta marraskuuhun. Tutkimuksessa jäseniä pyydettiin siten vastaamaan kysymyksiin vuoden 2007 marraskuun tilanteen perusteella. Ajankohdan muuttamisen vuoksi kyselyt eivät kaikilta osin ole suoraan verrattavissa toisiinsa, mikä tulee huomioida tuloksia tulkittaessa. Kysely (liite 3) postitettiin vain Tieteentekijöiden liiton Suomessa asuville jäsenille. Lomakkeen ruotsinkielinen versio postitettiin Forskarföreningen vid Svenska Handelshögskolan rf:n ja Forskarföreningen vid Åbo Akademi rf:n jäsenille. Yksittäisiä lomakkeita palautui täyttämättöminä, koska vastaajat kaipasivat englanninkielistä kyselyä. Jäsenkysely toteutettiin nimettömänä. Nimettömyydestä johtuen vastaamattomista ei ole käytettävissä sellaisia tietoja, että katoanalyysi voitaisiin luotettavasti suorittaa. Kyselyn perusteella ei siten tiedetä poikkeavatko vastaamattomat merkitsevästi vastaajista. Koska katoanalyysia ei voida luotettavasti suorittaa, kuvaavat raportissa myöhemmin esitettävät tulokset kyselyyn vastanneita eivätkä ole välttämättä täysin yleistettävissä koko jäsenistöön. Myöhemmin raportissa vastaajien tietoja verrataan kuitenkin koko jäsenistöstä saatavilla oleviin tietoihin ja pohditaan joidenkin ryhmien mahdollisia yli- ja aliedustavuuksia. Kaikkiaan lomakkeita postitettiin Väärän osoitteen takia palautui muutama lomake, ja parisenkymmentä vastausta palautui selkeästi vastausajan päättymisen ja lomakkeiden koodauksen jälkeen. Vastauksia saatiin kaikkiaan 2097, eli kyselyn saaneista jäsenistä 32,5 % vastasi kyselyyn. Kyselyn vastausprosenttia voidaan pitää tyydyttävänä, kun otetaan huomioon se, että tutkimuksessa ei käytetty uusintakyselykierrosta. Kyselyyn vastaaminen jäsenyhdistyksittäin on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Jäsenyhdistysten vastausprosentit vaihtelivat 14,7 % - 44,8 %:iin. Alle 30% prosentin vastausmääriä on pidettävä huonoina. Tutkimuksessa ei kuitenkaan tarkastella tietoja yhdistyksittäin, ja siten kokonaisvastausprosentti on merkittävämpi. Verrattaessa vastausprosenttia edellisen kyselyn 37,8 % vastausaktiivisuuteen voidaan aktiivisuuden todeta hivenen laskeneen. Innokkuus vastata kyselyihin näyttäisi yleisimminkin olevan vähenemässä, sillä esimerkiksi Akavan työmarkkinatutkimuksessa vastausaktiivisuus on tippunut selvästi ja oli vuoden 2006 työmarkkinatutkimuksessa 40 %, kun se vielä 2003 oli ollut 53 %. Koska liiton jäsenet vastaavat laiskahkosti erilaisiin kyselyihin, on tulevien jäsenkyselyjen aineiston keruutapoja arvioitava tätä taustaa vasten. Jatkossa on vakavasti mietittävä onko kokonaistutkimuksen tekemiselle enää riittäviä perusteita. Satunnaisotannalla toteutettu kysely saattaisi antaa jopa paremman kuvan jäsenis- 8

9 töstä. Joidenkin vastaajien ehdottama verkkokysely on myös teknisesti mahdollinen, mutta sen tehokkuudesta verrattuna perinteiseen postikyselyyn on käytännössä saatu varsin ristiriitaisia tuloksia. 2.2 Kyselyyn vastanneet Kyselyyn vastanneista 63,4 % oli naisia ja 36,6 % miehiä. Koko jäsenistöstä naisia on 59,2 %, joten naiset ovat hieman yliedustettuina vastaajien joukossa. Naisten osuus liiton jäsenistöstä on ollut selvässä nousussa jo pitkään, ja vuoden 2004 tilanteeseenkin verrattuna kasvua on tapahtunut parin prosenttiyksikön verran. Osaltaan tämä selittyy sillä, että Tieteentekijöiden liiton potentiaalinen jäsenkunta on selvästi muuttunut naisvaltaisemmaksi etenkin yliopistoissa. Yhä suurempi osa asiantuntijoista, opettajista ja tutkijoista on naisia. Liitto on onnistunut saamaan osansa tästä naisten määrän lisääntymisestä omaan jäsenkuntaansa. Vaihtoehtoinen tulkinta on se, että liitto ja sen paikallisyhdistykset ovat onnistuneet paremmin rekrytoimaan naisia kuin miehiä. Kun verrataan liiton jäsenmäärän kasvua yliopistojen relevanttien henkilöstöryhmien määrän kasvuun, huomataan liiton jäsenmäärän kasvaneen suhteellisesti enemmän. Jäsenrekisteristä laskettuun jäsenistön keski-ikään (42,3 v) verrattuna kyselyyn vastanneet ovat jonkin verran nuorempia (keskiarvo 41,5 v; mediaani 40 v; keskihajonta 10,1 v). Naiset ovat keskimäärin jonkin verran nuorempia kuin miehet (40,8 vs. 42,6 vuotta). Vuoden 2004 tilanteeseen verrattuna sekä jäsenistö että vastaajat ovat keskimäärin noin puolitoista vuotta vanhempia. Vastanneista lähes joka kahdeksas nainen on alle 30-vuotias, kun taas miesjäsenistä vain joka kahdestoista on alle 30-vuotias (taulukko 1). Ero on tilastollisesti merkitsevä. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma sukupuolittain Ikäryhmä Naiset Miehet alle 30 v 13,0 % 8,4 % v 36,9 % 33,2 % v 29,9 % 31,9 % v 15,0 % 21,3 % 60 v tai enemmän 5,1 % 5,4 % Lähes joka neljäs vastaaja (24,0 %) ilmoitti, että hänellä on alle 7-vuotiaita lapsia kotonaan. Yli 7-vuotiaita lapsia oli hieman yli neljänneksellä (28,4 %). Vastanneista hieman yli puolella (54,8 %) ei ollut omia tai huollettavana olevia lapsia kotonaan. Miesvastaajilla oli hieman useammin huolettavia lapsia kuin naisvastaajilla. Miehistä lapsia oli huollettavanaan lähes puolella (48,5 %), naisvastaajista lapsia oli 43,4 %:lla. Vastanneiden tyypillisin siviilisääty oli avio- tai avoliitto (72,8 %), naimattomia oli 18,6 % ja eronneiden tai leskien osuus oli 8,7 %. Muutama vastaaja kommentoi sitä, että lomakkeessa ei eritelty erikseen rekisteröityä parisuhdetta. 9

10 3 TIETEENTEKIJÖIDEN KOULUTUS Tieteentekijöiden liiton jäsenistö on erittäin korkeasti koulutettua jopa yleiseen akavalaiseen tasoon verrattuna. Kaikista akavalaisista työvoimaan kuuluvista joka kuudestoista on suorittanut tieteellisen jatkotutkinnon. Tieteentekijöiden liiton jäsenistä tieteellisen jatkotutkinnon on suorittanut yli puolet, kuten kuviosta 1 voidaan havaita. Kuvio 1. Tieteentekijöiden, akavalaisten ja koko työvoiman koulutusasteet Jäsenistön koulutustaso on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 1998 hieman yli neljännes (26,5 %) oli suorittanut tieteellisenä jatkotutkintonaan tohtorin tutkinnon. Sen jälkeen tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrä on lisääntynyt noin 5 prosenttiyksikön verran kolmen vuoden välein tehdyissä kyselyissä (vuonna 2001: 31,6 %; vuonna 2004: 36,6 %). Tässä jäsenkyselyssä tohtorin tutkinnon suorittaneita on jo 42,8 % vastanneista (taulukko 2). Vuosien välisenä aikana tohtorin tutkintojen vuosittainen määrä lisääntyi Kota-tietokannan tietojen mukaan 54 %. Samaan aikaan Tieteentekijöiden liiton jäsenistössä tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus lisääntyi 62 %. 10

11 Taulukko 2. Jäsenistön tutkintojakauma Tutkinto Lukumäärä Prosenttiosuus Kumulatiivinen prosenttiosuus Jatkotutkinnot Tohtori Lisensiaatti ,8 9,1 42,8 51,9 Ylempi kandidaattiaste ,2 98,1 Alempi kandidaattiaste 29 1,4 99,5 Muut tutkinnot 10 0,5 100,0 YHTEENSÄ ,0 Puuttuva tieto 15 0,7 Suurin osa liiton jäsenistä on suorittanut korkeimman tutkintonsa vuonna 2003 tai sen jälkeen (taulukko 3). Eriasteisten tutkinnon suorittaneiden lukumäärät eivät täsmää täysin edelliseen taulukkoon, koska kaikki vastaajat eivät kertoneet milloin olivat tutkintonsa suorittaneet. Tohtoreiden määrän nopeasta lisääntymisestä kertoo se, että valtaosa (61,9 %) tohtoreista oli suorittanut tutkintonsa viimeisten viiden vuoden aikana. Taulukko 3. Tutkinnon suoritusvuosi Suoritusvuosi Tohtorin tutkinto n= 813 Lisensiaatin tutkinto n=170 Ylempi korkeakoulututkinto n= tai aikaisemmin 7,4 % 12,9 % 17,2 % ,8 % 32,9 % 26,0 % 2003 tai myöhemmin 61,9 % 54,1 % 56,8 % Ylimmän suoritetun tutkinnon osalta erot koulutusalojen (taulukko 4) ja sukupuolten välillä (kuvio 2) ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Kuten taulukosta 3 havaitaan, on jatkotutkinnon suorittaminen huomattavasti yleisempää sekä luonnontieteellisellä koulutusalalla että koulutusalalla muut. Taulukko 4. Ylin tutkinto koulutusaloittain Koulutusala Jatkotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu tutkinto Humanistinen (n = 624) 48,2 % 48,6 % 3,2 % Yhteiskuntatieteellinen (n = 377) 47,2 % 51,7 % 1,1 % Luonnontieteellinen (n = 572) 58,7 % 40,2 % 1,0 % Kasvatustieteellinen (n = 121) 42,1 % 57,0 % 0,8 % Muut koulutusalat (n = 343) 58,3 % 39,7 % 2,0 % Miehistä peräti 64,2 %:lla on tieteellisen jatkotutkinto, ja tohtoreitakin oli yli puolet (53,6 %). Vaikka naiset ovat suorittaneet vähemmän jatkotutkintoja kuin miehet, ovat hekin erittäin korkeasti koulutettuja, sillä 45 %:lla on tieteellinen jatkotutkinto ja yli joka kolmannella naisella (36,7 %) on tohtorin tutkinto. Tieteenteki- 11

12 jöiden liiton naisjäsenillä on tieteellinen jatkotutkinto seitsemän kertaa useammin kuin kaikilla akavalaisilla. Kuvio 2. Ylin suoritettu tutkinto sukupuolittain Jatkotutkintojen suorittamisessa on koulutusalojen sisällä eroja sukupuolten välillä. Suurimmat erot ovat kasvatustieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla. Kasvatustieteilijämiehistä jatkotutkinto on 60,9 %:lla, naisista hieman yli kolmanneksella (37,8 %). Yhteiskuntatieteilijöillä erot ovat samankaltaiset (61,1 % miehillä, 40 % naisilla). Tieteentekijöiden liiton jäsenistä dosentteja kyselyn perusteella on 18,9 %, joten kasvua vuoden 2004 tilanteeseen (15,2 %) on tapahtunut muutaman prosenttiyksikön verran. Dosenttina toimimisessa on erittäin selvä sukupuolten välinen ero, sillä yli neljännes miehistä (29,5 %), mutta vain joka kahdeksas (12,5 %) nainen toimii dosenttina jossain yliopistossa. Luonnontieteellisen alan vastaajista joka neljäs (24,6 %), yhteiskuntatieteilijöistä lähes joka viides (19,1 %), humanisteista noin joka seitsemäs (14,8 %), mutta kasvatustieteilijöistä vain joka kolmastoista (7,7 %) toimii dosenttina. Kasvatustieteellistä koulutusalaa lukuun ottamatta dosenttien määrä on kasvanut kaikilla koulutusaloilla useita prosenttiyksiköitä kolmen vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. 3.1 Jatko-opintojen suorittaminen Jäsenkyselyssä kartoitettiin jäsenistön meneillään olevia jatko-opintoja. Lähes neljä kymmenestä (39,3 %) vastaajasta suorittaa jatko-opintoja. Naisten osuus jatko- 12

13 opintojen suorittajista on selvästi suurempi kuin miesten. Naisista 42,1 % suorittaa jatko-opintoja kun miehillä vastaava osuus on hieman yli kolmannes (34,1 %). Tätä eroa selittää se, että miehistä selvästi suurempi osa oli jo tehnyt omat jatkoopintonsa. Maistereista kaksi kolmesta (63,2 %) suorittaa jatko-opintoja. Lisensiaateista kolme neljästä (73,6 %) jatko-opiskelee ja tohtoreistakin joka kahdeksastoista (5,7 %) suorittaa jonkin toisen alan jatko-opintoja. Koulutustasoittain tarkasteltuna ei miesten ja naisten välillä ollut eroja jatko-opintojen suorittamisessa. Liiton jäsenistön koulutustason voidaan siis olettaa jatkossa entisestäänkin nousevan. Kuviossa 3 esitetään vastaajien ilmoittamat tavat rahoittaa jatko-opintojaan. Kovin ammattimaisena ei tutkijanuran rakentamista siten ainakaan vielä voida pitää. Kuvio 3. Jatko-opintojen rahoituslähteet Yliopiston tutkimus- tai opetustehtävässä työskentelemällä jatko-opintojaan rahoittaa noin neljännes ja muualla kuin yliopistossa tutkimustehtävä liittyy jatkoopintoihin vain yhdellä viidestäkymmenestä. Yli 60 % rahoittaa jatko-opintonsa joko apurahalla tai tekemällä tutkimusta työn ohella vapaa-aikanaan. Jatko-opintojen rahoituksessa on selviä eroja sukupuolten välillä. Kun miehistä neljännes (26,4 %) on rahoittanut jatko-opintojaan apurahoilla, on naisista kolmannes (35,3 %) käyttänyt tätä kanavaa. Miehistä puolestaan kolmasosa (34,5 %) on tehnyt jatkotutkimustaan työn ohella tai vapaa-ajalla, kun naisista hieman yli neljännes (26,2 %) on rahoittanut tutkimustaan tällä tavoin. Myös iällä on suuri merkitys jatko-opintojen rahoitukseen. Yli 40-vuotiaista yli puolet (54,8%) mahdollistaa jatko-opintonsa omalla vapaa-ajankäytöllään. Alle 30-13

14 vuotiaista näin tekee vain joka yhdeksästoista (5,3 %) ja vuotiaista joka neljäs (24,6 %). Apurahan käyttäminen jatkotutkimuksen rahoittamisessa näyttää keskittyvän nuorempiin ikäryhmiin. Alle 30-vuotiaista joka kolmas (35,3 %), vuotiaista neljä kymmenestä (38,5 %) ja vuotiaista joka neljäs (24 %) rahoittaa jatko-opintonsa tätä kautta. Yli 50-vuotiaista vain hieman yli 10 % rahoittaa tutkimustaan tällä tavalla. Kyselyn perusteella ei tiedetä johtuuko tämä siitä, että vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat eivät hae apurahoja, vai siitä että rahoitusta myöntävät tahot preferoivat nuorempia rahoituspäätöksiä tehdessään. Viime mainittua tulkintaa tukee se, että sekä OPM:n tutkijakoulujen että Akatemian projektien osalta nuoremmat ikäryhmät ovat yliedustettuina vastanneissa. Akatemian projektin mainitsee rahoituslähteekseen joka viides alle 40-vuotias, kun vuotiaista vain joka kymmenes ilmaisee saavansa rahaa näistä projekteista. Tutkijakouluista rahansa saa joka kolmas (32,6 %) alle 30-vuotiaista ja joka kuudes (17,3 %) vuotiaista. Tämän jälkeen rahoitusta saaneiden osuudet kutistuvat muutamaan prosenttiin ikäryhmästä. Jatko-opintoja suorittavat jakautuvat iän mukaan selvästi siten, että ulkopuoliset rahoittajat näyttävät suosivan nuorempia. Vanhemmat ikäryhmät rahoittavat jatko-opintonsa muusta työstä saatavalla palkalla ja tekevät jatkotutkimustaan siten omalla vapaa-ajallaan. 14

15 4 TIETEENTEKIJÄT TYÖELÄMÄSSÄ 4.1 Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittumista tiedusteltiin marraskuun 2007 tilanteen perusteella. Kyselyyn vastanneista tieteentekijöistä yli neljä viidestä (81,4 %) oli palkkatyössä. Eiammatissa toimivia oli lähes viidennes 18,9 % (390). Työelämässä olevista 118 (6,9 % työelämässä toimivista) ei ilmoittanut virka-asemaansa tai toimeansa. Yliopistosektori, joka raportissa käytetyssä luokittelussa sisältää yliopistojen lisäksi Suomen Akatemian, on selvästi tärkein tieteentekijöiden työllistäjä (81,3 %), kuten seuraavasta kuviosta huomataan. Miehistä 83,8 % työskentelee yliopistoissa, naisista 79,8 %. Kyselyyn vastanneista naisista 10,2 % ja miehistä 6,8 % työskenteli kunta/valtio sektorilla. Kuvio 4. Vastaajat työnantajasektoreittain Vaikka yliopistosektori onkin suurin työllistäjä, vuoden 2004 kyselyyn (84,8) verrattuna sen osuus on hieman pienentynyt. Yliopistosektorin pienentyminen näkyy tasaisesti muiden työnantajasektoreiden osuuden lievänä kasvuna. Koulutusaloittain eri työnantajasektoreille sijoittumisessa on selviä ja tilastollisesti merkitseviä eroja. Humanistisen (85,2 %) ja kasvatustieteellisen (86,1 %) alan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat muita enemmän yliopistosektorille. Luonnontieteellisen (8,3 %) tai muun koulutusalan (8,1 %) suorittaneet työllistyvät puolestaan muita useammin tutkimuslaitosten palvelukseen. Humanisteista ainoastaan yksi 15

16 sadasta ja kasvatustieteilijöistä vähemmän kuin yksi kolmestakymmenestä oli työllistynyt tutkimuslaitoksiin. Jatkotutkinnon suorittaneet sijoittuvat koulutusaloittain hieman eri tavalla eri työnantajasektoreille. Luonnontieteilijöistä lähes joka kymmenes (9,3 %) työskentelee tutkimuslaitoksissa. Ero on merkitsevä muihin koulutusaloihin verrattuna. Yhteiskuntatieteellisen koulutusalan jatkotutkinnon suorittaneet (8,9 %) sijoittuvat taas muita useammin kunta/valtio sektorille. Kaikkien koulutusalojen jatkokoulutut sijoittuvat kuitenkin yleisimmin yliopistosektorille. Suurin osuus on humanisteilla (91,5 %) ja pienin yhteiskuntatieteilijöillä (80,4 %). Sukupuolten välillä tilastollisesti merkitseviä eroja ei ollut myöskään koulutusalojen suhteen. Jatkotutkinnon suorittaneiden osalta yliopistosektori (kuvio 5) on luonnollisesti tärkein työllistäjä. Kuvio 5. Jatkotutkinnon suorittaneet työnantajasektoreittain Yliopistosektorilla työskentelevien suuri osuus näkyy myös virka- ja toiminimikkeiden yleisyydessä. Seuraavassa kuviossa esitetään työssä vastaushetkellä olleiden jäsenten nimikkeet suuruusjärjestyksessä. Jäsenistön koko kuva esitetään liitteessä 2. 16

17 Kuvio 6. Nimikkeet marraskuussa 2007 Yleisimmät nimikkeet olivat virka- tai työsopimussuhteinen tutkija (16,3 %, edellisessä 20 %), tutkijakoulutettava (12,3 %, edellisessä 9,0 %) sekä lehtori (6,5 %) ja yliassistentti (6,4 %). Muutokset edellisiin kyselyihin ovat huomattavat. Yksittäisistä nimikkeistä assistentti-nimike kuvaa kenties selvimmin yliopiston suurta muutosta. Kota-tietokannan mukaan assistenttien tekemien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt vuosien välisenä aikana lähes kolmanneksen. Vuoden 1998 kyselyssä joka kuudes tieteentekijä oli assistentti, vuonna 2001 joka yhdeksäs, vuoden 2004 kyselyssä joka kymmenes ja nyt assistentteja on enää joka kahdeksastoista (5,8 %). Tieteentekijöiden liiton jäsenkunnan heterogeenistymistä kuvaa hyvin se, että virka- tai työsopimussuhteisten tutkijoiden, tutkijakoulutettavien ja assistenttien yhteenlaskettu osuus vuoden 1998 jäsenkyselyssä oli lähes puolet (47 %), vuonna %, vuonna %, mutta vuonna 2007 enää hieman yli kolmannes 34,4 %. Liiton jäsenmäärä on kuitenkin kasvanut koko ajan. Uudet jäsenet rekrytoituvat siten eri nimikkeistä kuin aiemmin. Jatkoanalyyseja varten nimikkeistä muodostettiin neliportainen luokittelu, jonka kolme pääryhmää ovat Tutkijat, Opettajat sekä Muut asiantuntijat. Taulukossa 5 esitetään näiden ryhmien keskeisiä tunnuslukuja. Ammattiryhmät eroavat selvästi toisistaan. Tutkijoiden keski-ikä on merkitsevästi alempi kuin muiden ammattiryhmien. Opettajat ovat selvästi useammin suorittaneet tieteellisen jatkotutkinnon kuin muut ryhmät, ja ero on myös tilastollisesti merkitsevä. Ryhmä muut asiantuntijat on keski-iältään muita hivenen vanhempi, naisvaltaisempi ja koulutustasoltaan selvästi muita matalampi. 17

18 Taulukko 5. Ammattiryhmien kuvailevia tunnuslukukuja Ammattiryhmä Naisia Keskiikä Jatkotutkinto Pysyvä työsuhde Tutkijat (n = 673) 58,5 % 38,1 v 53,7 % 13,5 % Opettajat (n =478) 56,3 % 43,6 v 76,5 % 26,3 % Muut asiantuntijat (n = 443) 72,2 % 45,7 v 31,2 % 66,3 % Muut (n = 85) 68,2 % 43,9 v 47,1 % 47,5 % Ammattiasemien suhteissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia edellisiin kyselyihin verrattuina kuten seuraava taulukko osoittaa. Taulukko 6. Ammattiryhmät Ammattiryhmä 1998 n= n= n= n=1679 Tutkijat 35,7 % 40,1 % 38,6 % 40,1 % Opettajat 35,3 % 31,0 % 33,3 % 28,5 % Muut asiantuntijat 24,7 % 25,2 % 25,3 % 26,4 % Muut 4,3 % 3,8 % 2,8 % 5,1 % Naisten määrän lisääntyminen yliopistoissa näkyy selvästi ammattiryhmittäisissä muutoksissa. Vuonna 1998 opettajista naisia oli 48,6 %, vuonna ,2 %, vuonna ,8 % ja nyt uusimmassa kyselyssä 56,3 %. Myös naistutkijoiden määrä on ollut selvässä kasvussa. Yhdeksän vuotta sitten naisia oli 51,6 %, kuusi vuotta sitten 55,3 % ja vuonna 2004 lähes kuusi kymmenestä (59,9 %). Uusimmassa kyselyssä naisten osuuden kasvu oli hieman taittunut. Nyt naisia oli 58,5 % tutkijoista. 4.2 Ei-ammatissa toimivat Kaikista kyselyyn vastanneista 390 (18,7 %) ei ollut marraskuussa 2007 palvelussuhteessa mihinkään työnantajaan. Heistä suurin osa toimi apurahatutkijoina. Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat työttömät kuten taulukosta 7 havaitaan. Taulukko 7. Ei-ammatissa toimivien asema Asema Lukumäärä % kaikista % ei-ammatissa toimivista Apurahatutkija 164 7,8 % 42,1 % Työtön 102 4,9 % 26,2 % Äitiys-, isyys- tms. vapaa 64 3,1 % 16,4 % Muut 60 2,9 % 15,3 % YHTEENSÄ ,7 % 100,0 % 18

19 Tieteentekijöiden liittoon kuuluvat miehet eivät ainakaan kyselyhetkellä ole käyttäneet perhevapaita hyväkseen, sillä ainoastaan kolme miestä oli marraskuussa 2007 isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. Lähes viidennes miehistä (19,0 %) oli kuitenkin jossain vaiheessa työuraansa ollut vanhempainlomalla. Naisista äitiys- tai vanhempainlomalla oli ollut reilusti yli puolet (58 %). Työttöminä jäsenkyselyyn vastanneista oli 4,9 %. Miesten työttömyys oli hieman korkeampaa kuin naisten (7,4 % vs. 3,4 %). Ammatissa toimimattomista miehistä työttömänä oli 46,0 % ja naisista 16,9 %. Liiton jäsenten työttömyys on korkeampaa kuin Akavan jäsenkyselyssä lokakuussa 2006 esiin tullut 2,6 %. Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste marraskuussa 2007 oli 6,1 %, mihin verrattuna liiton jäsenten työttömyysaste näyttää jonkin verran valoisammalta. On kuitenkin syytä olettaa, että työttömät ovat jonkin verran aliedustettuina vastaajissa. Työttömyyskassan tietojen perusteella ansiosidonnaista päivärahaa saa 5,1 % jäsenistöstä. Kun otetaan huomioon se, että osa liiton jäsenistä on myös tippunut ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle, on todellinen työttömien määrä suurempi. Kyselyyn vastanneista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 4,7 % (45) oli työttömänä marraskuussa. Lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti oli 7,9 % (15) ja tohtoreiden 4,5 % (40). Jatkotutkinnon koulutusalalla on merkitystä työllisyyteen. Humanistisella koulutusalalla jatkotutkinnon suorittaneista työttömänä oli 5,6 % ja luonnontieteilijöistä 4,9 %. Pienin työttömyysprosentti oli kasvatustieteilijöillä (3,3 %). Kahden viimeisen vuoden aikana joko työttömänä tai lomautettuina oli ollut 16,7 % vastaajista. Näiden henkilöiden keskimääräinen työttömyysaika oli ollut 8,6 kuukautta (mediaani 7 kuukautta ja keskihajonta 6,8 kuukautta). Vähintään vuoden kestävä työttömyysputki oli ollut lähes joka neljännellä (22,3 %) niistä, jotka olivat olleet kahden edellisen vuoden aikana työttömänä. Edelliseen kyselyyn verrattuna tilanne näyttäisi kääntyneen huonompaan suuntaan, sillä vuonna 2004 työttömänä tai lomautettuna edeltävän kahden vuoden aikana oli ollut 14,3 % vastaajista. Vuoden 2001 kyselyssä työttömänä tai lomautettuna oli ollut 16,6 % ja vuoden 1998 kyselyssä 22,7 %. Korkea koulutus ei näytä turvaavan työttömyyskokemuksilta. Joka kahdeksas (12,7 %) dosentti, joka kuudes (16,9 %) tohtori ja joka seitsemäs (15,7 %) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli ollut joko työttömänä tai lomautettuna kahden edellisen vuoden aikana. Humanistiselta alalta valmistuneiden tilanne oli suhteellisesti huonoin sekä jatkotutkinnon suorittaneissa että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneissakin. Humanisteista lähes joka neljäs (23,5 %) jatkotutkinnon suorittaneista ja 16,9 % ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli edeltävien kahden vuoden aikana ollut työttömänä, kun esimerkiksi kasvatustieteelliseltä alalta valmistuneista joka yhdeksäs (11,8 %) ja luonnontieteelliseltä alalta joka seitsemäs (14,8 %) jatkotutkinnon suorittaneista oli ollut työttömänä. 19

20 Työuralla koetussa työttömyydessä näyttäisi myös tapahtuneen käänne edellisiin kyselyihin verrattuna. Uusimmassa kyselyssä kysymyksen vastanneista 53,3 % oli ollut joskus työttömänä. Vuonna 2004 työttömyyttä kohdanneiden määrä oli 45,3 %, vuonna ,6 % ja vuonna ,7 %. Uusimmassa jäsenkyselyssä neljännes vastaajista (27 %, 567 kpl) ei vastannut kysymykseen. Kovin turvattua ja pitkäjänteistä ei tieteen tekeminen Suomessa siten ole. 4.3 Apurahalla työskentely Työuran aloittamisen jälkeen kotimaisella apurahalla on työskennellyt yli kaksi kolmesta (69,9 %) ja ulkomaisella apurahalla lähes joka neljäs (24,3 %) tieteentekijä. Apurahalla työskentely on lisääntynyt selvästi kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, jolloin hieman yli puolet (51 %) oli saanut kotimaisia ja joka kuudes (17,1 %) tieteentekijä ulkomaisia apurahoja. Samalla henkilöllä on voinut olla sekä ulkomaisia että kotimaisia apurahoja. Kun apurahalla työskentelystä kysyttiin hieman toisin, saatiin selville, että 64,6 % on saanut jossain vaiheessa apurahoja. Edellisiin kyselyihin verrattuna apurahoilla työskentely on jälleen lisääntynyt (48 % vuonna 1998, 60 % vuonna 2001 ja 62,1 % vuonna 2004). Tyypillisimmin apurahalla on työskennelty vähintään yksi, mutta alle kolme vuotta (27,2 %). Kuvio 7. Apurahalla työskentely , prosentteina Apurahalla työskentely on siten selvästi lisääntynyt ja pidentynyt kuten kuviosta 7 havaitaan. Sukupuolten välisiä eroja apurahalla työskentelyn suhteen ei ollut havaittavissa. Apurahalla työskentelyssä on selvät erot koulutustasoittain ja ammatti- 20

21 ryhmittäin. Ylimpiä koulutustasoja saavutetaan vain apurahoilla toimimalla. Jatkotutkinnon suorittaneista peräti 81,4 % on työskennellyt jossain vaiheessa apurahalla. Pitkään apurahalla (yli 3 vuotta) toimineiden osuus on esitelty taulukossa 8. Dosenteista ja tohtoreista enemmän kuin joka neljäs on toiminut pitkään apurahalla. Taulukko 8. Yli 3 vuotta apurahalla toimineet koulutustasoittain Koulutustaso Dosentti 29,4 % 25,3 % Tohtori 26,9 % 27,6 % Lisensiaatti 18,0 % 16,3 % Ylempi korkeakoulututkinto 7,2 % 8,2 % Muut 2,0 % 2,6 % KAIKKI 15,6 % 17,2 % Pitkään apurahalla toimiminen vaihtelee merkitsevästi ammattiryhmittäin. Tutkijoista ja opettajista noin 17 % oli toiminut apurahalla yli 3 vuotta, muilla asiantuntijoilla vastaava osuus oli 8,3 % ja ammattiryhmällä muut 21,4 %. Kun yliopistoista ja tutkimuslaitoksista puuttuu tutkijan ja opettajan virkoja, on tiedettä tekevien pakko hakea rahoitusta muiden kanavien kautta. Kovinkaan ammattimaisesta ura- tai virkakehityksestä ei siten voitane suomalaisessa tiedemaailmassa puhua. Minun ja kaltaisteni apurahatutkijoiden epävarmuus rahoituksesta ja tutkimustyön jatkuvuudesta on kalvavaa ja vaikuttaa moniin ratkaisuihin mm. perheen perustamista koskeviin valintoihin. Myös itse tutkimus kärsii. Kuka saa tutkia? Ja kuka täällä kohta enää tutkii, kun maailmallekin voi lähteä? Apurahatutkijoiden asema kuntoon ja palkattuja tutkijoita lisää kiitos! Ongelma vain on se, ettei pitkäkestoisia tehtäviä yleensäkään pitäisi tehdä apurahalla, koska tekijä jää monien etujen ulkopuolelle ja teettäjä väistää työnantajan velvoitteet. 4.4 Palvelussuhteen laji Kun on suuri perhe --- pitkäaikaistyötön puoliso, opintolainaa, asuntolainaa ja kulutusluottoa (jolle ostettu kodinkoneita hajonneiden tilalle ja maksettu vuokria työttömyysjaksojen aikana) ja itse samanaikaisesti ollut välillä työtön välillä apurahalla ja nyt tutkimustyön asemasta enemmän hallinnollisessa työssä perheen elättämiseksi, toivoisi jäsenenä toimenpiteitä tarpeettoman pätkätyön kitkemiseen. Tieteentekijöiden liiton jäsenistö poikkeaa palvelussuhteen lajin osalta selvästi kaikista muista palkansaajista. Akavan työmarkkinatutkimuksen mukaan lokakuussa 2006 pysyvässä palvelussuhteessa työskenteli 84 % akavalaisista. Näiden tietojen valossa Tieteentekijöiden liiton jäsenistön palvelussuhteet ovat todellakin erikoislaatuisia. Jäsenkyselyyn 2007 vastanneista ammatissa toimivista tieteenteki- 21

22 jöistä vain noin kolmannes (32,8 %) työskenteli vakituisessa ja 67,2 % määräaikaisessa työsuhteessa (25 henkilöä, eli 1,5 % ammatissa toimivista ei vastannut). Sukupuolittain tarkasteltuna eroa määräaikaisuuksissa ei käytännössä ole, sillä miehistä 32,6 % ja naisista 32,9 % on pysyvässä palvelussuhteessa. Vuoden 2004 kyselyssä naiset olivat miehiä useammin pysyvissä työsuhteissa, mutta tuo ero on nyt poistunut. Tutkijakoulutuksen suorittaminen ei näytä parantavan pysyvään palvelussuhteeseen sijoittumisen mahdollisuuksia. Akavan työmarkkinatutkimuksen 2006 mukaan tutkijakoulutuksen suorittaneista vajaa neljännes (23 %) työskenteli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Yleisintä määräaikaiset palvelussuhteet olivat Akavan selvitysten mukaan yliopistojen ja korkeakoulujen opetushenkilöstön keskuudessa, joista 47 % työskenteli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Tieteentekijöiden liiton jäsenistä tutkijakoulutuksen suorittaneista miehistä puolestaan 68,3 % (vuonna ,4 %) ja naisista 70,1 % (vuonna ,7 %) työskentelee määräaikaisen sopimuksen turvin. Naistohtorit sijoittuvat useammin määräaikaisiin palvelussuhteisiin kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kanssasisarensa (70,7 % vs. 65,0 %). Miesten osalta vastaava eroa ei ole havaittavissa. Eräänä selityksenä pysyvien palvelussuhteiden puuttumiseen on se, että yli neljä viidestä (81,3 %) liiton jäsenestä työskentelee yliopistosektorilla. Työsuhteen laji riippuukin merkitsevästi työnantajasta; yliopistosektorin työntekijät toimivat selkeästi muita enemmän määräaikaisissa palvelussuhteissa, ja ero on tilastollisesti merkitsevä. Kuvio 8. Määräaikaisuudet työnantajasektoreittain , prosentteina 22

23 Kuviosta 8 huomataan kuinka määräaikaisten osuus on muuttunut edellisiin kyselyihin verrattuna eri työnantajilla. Yliopistojen osalta määräaikaisten osuus on laskusuunnassa. Runsas julkinen keskustelu määräaikaisuuksista ja niiden ongelmista on saanut yliopistoja muuttamaan toimintaansa. Oletettavasti tähän on vaikuttanut myös se, että useat yliopistot ovat joutuneet maksamaan korvauksia laittomista määräaikaisuuksista. Vaikka suunta pysyvien palvelussuhteiden lisääntymisestä onkin oikeansuuntainen, on kehitys vielä valitettavan hidasta. Nykyisillä palvelussuhteen ehdoilla, yliopistot eivät jatkossa ole kilpailukykyisiä työnantajia. Pysyvissä työsuhteissa työskentelevien yleisimmät nimikkeet olivat: lehtori (12,1 %), informaatikko (9,2 %), kirjastonhoitaja (8,3 %) ja amanuenssi (7,4 %). Seuraavassa taulukossa tarkastellaan pysyvien palvelussuhteiden muutoksia ammattiryhmittäin eri jäsenkyselyissä. Taulukko 9. Pysyvät palvelussuhteet ammattiryhmittäin vuosina Ammattiryhmä Tutkijat 8,8 % 10,1 % 13,5 % Opettajat 11,0 % 17,7 % 26,3 % Muut asiantuntijat 59,0 % 59,7 % 66,3 % Muut 46,8 % 39,2 % 47,5 % KAIKKI 23,5 % 25,9 % 32,8 % Opettajien osalta pysyvien palvelussuhteiden määrän lisääntymistä edelliseen kyselyyn verrattuna selittää varsin pitkälti lehtoreiden ja yliopistonlehtoreiden määrän lisääntyminen Tieteentekijöiden liiton jäsenistössä. Tutkijoiden osalta on mielenkiintoista havaita se, kuinka erilaisia linjoja tutkimusta suorittavat työnantajat ovat valinneet. Tutkimuslaitoksissa on selvästi enemmän pysyviä tutkijan vakansseja kuin yliopistoissa. Tutkimuslaitoksessa työskentelevistä tutkijoista neljällä kymmenestä (41,7 %) vastaajalla on pysyvä palvelussuhde, kun yliopistoissa vakinainen palvelussuhde on vain joka kahdennellatoista (8,3 %). Yliopistot eivät itse ole vapaaehtoisesti katsoneet tarpeelliseksi vakinaistaa etenkään tutkimustehtävissä toimivien henkilöiden määräyksiä. Kun tarkastellaan tutkimustehtävissä toimivia, jotka ovat suorittaneet tohtorin tutkinnon ennen vuotta 2002, huomataan, että yliopistossa työskentelevistä alle viidennes (18,8 %) on pysyvässä palvelussuhteessa, kun tutkimuslaitoksilla työskentelevistä yli puolet (56 %) on vakinaisessa palvelussuhteessa. Kun tutkimuslaitostenkin rahoitus koostuu suuressa määrin ulkopuolisesta rahoituksesta, ei voi kuin ihmetellä yliopistojen asennetta yliopistojen perustehtäviä hoitavia kohtaan. Määräaikaisten palvelussuhteiden keston keskiarvo oli 26,4 kuukautta, mutta keskiarvoa nostavat muutamat pitkät palvelussuhteet. Määräaikaisten palvelussuhteiden mediaanipituus on selvästi noussut edellisestä jäsenkyselystä. Kun edellisessä kyselyssä määräysten mediaanipituus oli 12 kuukautta, oli se nyt 21 kuukautta. Joka neljännellä määräaikaisen sopimuksen nojalla työskentelevällä määräaikai- 23

24 suuden kesto oli korkeintaan 12 kuukautta (edellisessä 10 kuukautta). Yli kolmen vuoden määräyksiä oli vain alle viidenneksellä (19,7 %) vastaajista. Tutkimuslaitoksia lukuun ottamatta määräaikaisuuksien keskimääräiset pituudet ovat kasvaneet. Keskimääräinen pituus yliopistosektorilla on 27,0 kuukautta (2004: 25,5 kk), tutkimuslaitoksissa 20,7 kk (2004: 24,2 kk), kunta-/valtiosektorilla 22,9 kk (2004: 16 kk) ja sektorilla muut 22,7 kk (2004: 13,5 kk). Yliopistosektorin muita pitempiin keskimääräisiin määräyksiin vaikuttavat osaltaan assistenttien ja yliassistenttien määräysten pituudet. Myös Suomen akatemian ohjeistuksella, jonka mukaan Akatemian rahoittamissa projekteissa tulee palkata tutkijat koko rahoituskauden ajaksi, on epäilemättä ollut oma vaikutuksensa määräysten pidentymiseen. Koulutustasolla on vaikutusta määräysten kokonaispituuteen. Tohtoreiden ja lisensiaattien määräykset ovat keskimäärin pitempiä kuin muiden. Kun tohtorin tutkinnon suorittaneilla keskimääräinen määräyksen kokonaispituus on 29,7 kuukautta ja lisensiaateilla 28,7 kuukautta, ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määräykset keskimäärin 23,3 kk. Määräaikaisissa palvelussuhteissa toimivilla oli ollut keskimäärin 7 erillistä määräystä saman työnantajan palveluksessa (mediaani 5 määräystä, keskihajonta 8,2 määräystä). Vastaajista 25 %:lla oli ollut korkeintaan 2 määräystä ja vastaavasti 25 %:lla vähintään 10 erillistä määräystä. Erillisten määräysten maksimimäärä oli 100. Naisten (keskimäärin 25,6 kk) ja miesten (keskimäärin 27,6 kk) keskimääräisten määräysten pituudessa ei ollut merkitseviä eroja. Tilastollisesti merkitsevä ero on kuitenkin määräysten lukumäärässä, sillä miehillä oli keskimäärin ollut 8,1 erillistä määräystä, kun naisilla vastaava määrä oli 6,5. Minulla on meneillään 20. Ma. virkasuhde (sama yo, sama laitos). Teen samaa työtä mitä --- minulla on sama työmäärä, sama vastuu ja samat velvollisuudet kuin 2:ssa edellisessä virkasuhteessa lehtorina. Määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivista joka kymmenes oli tullut saman työnantajan palvelukseen jo vuonna 1994 tai aikaisemmin. Suurin osa (53,2 %) oli aloittanut työskentelyn saman työnantajan palveluksessa vuonna 2003 tai sen jälkeen. Vakituisessa palvelussuhteessa olevista puolestaan 50,0 % oli aloittanut saman työnantajan palveluksessa vuonna 1997 tai aikaisemmin. Vuonna 2003 tai sen jälkeen aloittaneiden osuus oli 20,4 %. Erillisten palkallisten palvelussuhteiden lukumäärä esitetään kuviossa 9. Palvelussuhteiden määrä vaihtelee merkitsevästi työnantajasektorin, palvelussuhteen lajin sekä ammattiryhmän mukaan. Yliopistosektorilla 42,2 %:lla vastaajista oli ollut vähintään 10 palvelusuhdetta. Vastaavat osuudet tutkimuslaitoksissa työskentelevillä olivat 35,4 %, kunta/valtiosektorilla noin 36,7 ja sektorilla muut 44,4 %. Noin kolmanneksella sektorin muut työntekijöistä oli ollut korkeintaan 3 palvelussuhdetta. Muilla sektoreilla vastaava osuus oli noin viidennes. 24

25 Kuvio 9. Palvelussuhteiden lukumäärät Pysyvässä työsuhteessa olevilla oli luonnollisesti vähemmän erillisiä palvelussuhteita kuin määräaikaisessa työsuhteessa olevilla. Määräaikaisessa työsuhteessa toimivista yli 40 %:lla oli ollut 10 tai useampia palvelussuhteita, kun vastaava luku pysyvässä työsuhteessa toimivilla oli 33,8 %. Eri ammateissa toimivista tutkijoilla oli selkeästi vähiten erillisiä palvelussuhteita ja opettajilla eniten. Opettajista lähes joka toisella (49,3 %) oli ollut yli 10 erillistä palvelussuhdetta. Hieman alle joka kymmenennellä tutkijalla (8,1 %) oli ollut vain yksi palvelussuhde kun muissa ammattiryhmissä tämä osuus oli vain noin 3-4 % luokkaa. Yliopistoissa voi olla yli kymmenenkin vuotta työskennelleitä, laitokseensa integroituneita tutkijoita ym. pätkätyöläisiä ilman virkasuhdetta. Heidän asemansa ja roolinsa on kaikkein surkein. Välillä saavat hoidettavaksi määräaikaisia tehtäviä, mutta status on hyvin heikko. Silti heidän työnsä on usein todella tärkeä laitokselle, vaikka siis rahoitus vaihtelee. Vakituisessa palvelussuhteessa olevista 53,0 % oli ollut työelämässä jo vuonna 1986 tai aiemmin. Vuonna 2000 tai myöhemmin oli työsuhteensa aloittanut vakituisessa työsuhteessa olevista ainoastaan 4,8 %. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista puolestaan yli puolet (55,1 %) oli ollut työelämässä vuonna 1997 tai aikaisemmin. Vuonna 2000 tai sen jälkeen työelämään oli astunut 28,8 % määräaikaisessa työsuhteessa olevista. Olen koko työurani ajan ollut ns. pätkätyössä ja nyt eläkkeeni on hyvin pieni. Pitäisin tärkeänä, että nämä pätkätyöt vakinaistettaisiin. Kävin ---yhdistyksen sihteerin puheilla ja heräsin tähän pätkätyöhön. Asiaa tutkittiin yliopiston puolesta ja 25

26 todettiin, että heillä on 20 sellaista henkilöä jotka voitaisiin vakinaistaa, mutta joita ei vakinaistettu. 4.5 Palkkaus Kyselyyn vastanneiden ansiotyössä toimivien keskipalkka marraskuussa 2007 oli 2966 euroa kuukaudessa (keskihajonta 933 euroa; mediaani 2900 /kk). Neljännes vastaajista ansaitsi korkeintaan 2300 /kk ja parhaiten ansaitseva neljännes ilmoitti kuukausituloikseen vähintään 3434 euroa. Vuoden 2004 huhtikuun tietoihin verrattuna keskimääräinen palkkaus on noussut 15 %. Kaikkien palkansaajien keskiansioihin (2634 /kk; mediaani 2344) verrattuna tieteentekijöiden keskipalkat ovat selvästi korkeammat. Tieteentekijöiden liiton jäsenten palkkojennousu on lisäksi ollut hieman suurempaa kuin kaikkien palkansaajien keskiansion kehittyminen. Tieteentekijät ovat kuitenkin kaukana keskimääräisistä akavalaisista. Akavalaisten päätoimen säännöllisen työajan ansio oli lokakuussa 2006 keskimäärin 3490 euroa, josta tieteentekijät jäävät jälkeen siis 524. Myös mediaanipalkoissa on 380 euron ero (akavalaiset 3280 ja tieteentekijät 2900 ). Edelliseen jäsenkyselyyn verrattuna erot Tieteentekijöiden liiton ja kaikkien akavalaisten keski- ja mediaanipalkkojen välillä ovat kuitenkin kaventuneet. Koulutustason noustessa myös palkkaus nousee. Keskipalkoissa jatkotutkinnon suorittaneiden ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden väliset erot ovat työnantajasektoreittain seuraavat: yliopistosektori 873, kunta/valtiotyönantaja 559, tutkimuslaitokset 1018 sekä muut työpaikat 384. Lukuun ottamatta sektoria muut, ovat erot kasvaneet jatkotutkinnon suorittaneiden eduksi. Tieteentekijöiden liiton tutkijankoulutusasteen suorittaneiden jäsenten keskipalkkaus (3336 /kk) on kaukana Akavan jäsenkyselyssä esiin tulevasta 4460 euron kuukausipalkasta. Tärkeimpänä tekijänä selvästi keskimääräistä akavalaista matalampaan tulotasoon on se, että valtaosa jäsenistöstä työskentelee yliopistoissa. Yliopistojen palkkataso korkeaa koulutusta edellyttävissä asiantuntijatehtävissä, joihin myös opetus- ja tutkimustehtävät kuuluvat, on selvästi matalampi kuin yksityisellä sektorilla tai muulla julkisella sektorilla. Palkat ovat surkeat vapaiden markkinoiden palkkoihin verrattuna. Koulutus on kuitenkin huomattavasti korkeampi akateemisilla aloilla, silti palkkaus huono. Työsuhde-edut surkeat, arvostuksella ei elä. Sukupuolten välinen ero palkkauksessa on erittäin merkittävä. Koko aineistossa miesten keskipalkka oli 3132 euroa (hajonta 836; mediaani 3100) ja naisten keskipalkka 2963 euroa (hajonta 976; mediaani 2800). Vuoden 1998 jäsenkyselyssä keskipalkkojen ero miesten hyväksi oli 190 euroa kuukaudessa (miehillä 2129 /kk, naisilla 1939 /kk). Vuoden 2001 kyselyssä ero miesten hyväksi oli kasva- 26

27 nut 228 euroon kuukaudessa (miehillä 2432 /kk, naisilla 2204 /kk). Suurimmillaan ero (313 euroa) oli vuoden 2004 kyselyssä (miehillä 2773 ja naisilla 2460 ). Vuoden 2007 kyselyssä ero oli kaventunut 169 euroon. Osaltaan palkkaeroa selittää miesten korkeampi koulutustaso ja sijoittuminen eri ammattiryhmiin. Palkkaero on kuitenkin selvästi pienentynyt edelliseen kyselyyn verrattuna. Seuraavassa kuviossa esitetään naisten ja miesten keskipalkat koulutustasoittain jaoteltuna. Kuvio 10. Naisten ja miesten keskipalkat koulutustasoittain Ammattiryhmittäin palkkauksessa on selviä eroja. Tutkijoiden palkkaus on merkitsevästi pienempi kuin opettajien ja muissa toimissa/viroissa olevien (taulukko 10). Opetusviroissa toimivat ansaitsevat myös merkitsevästi enemmän kuin muissa asiantuntijatehtävissä toimivat. Taulukko 10. Palkkaus ammattiryhmittäin (euroa/kk) Ammattiryhmä Lukumäärä Keskiarvo Keskihajonta Tutkija Opettaja Muu asiantuntija Muu virka/toimi On vaikea käsittää miksi kukaan suostuu tekemään töitä tutkijana. Huonompi palkka kuin missä ja kenellä tahansa, nöyryyttävää aina hakea rahoitusta työlleen ja perustella miksi työtä kannattaa tukea. Nöyryyttävää kysellä esimieheltä, että entäs jos en saa näistä apurahaa, onkohan minulla palkkaa? Periaatteessa tiedän, 27

28 että palkka löytyy tarvittaessa, mutta nihkeästi sitä lupaillaan, kun kaikki on aina kaikille epävarmaa rahoitusten suhteen. Kun palkkausta tarkastellaan ammattiryhmittäin, ovat sukupuolittaiset erot edelleen olemassa (taulukko 11). Tilastollisesti merkitseviä eroja on tutkijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden keskipalkoissa. Taulukko 11. Ammattiryhmittäiset keskipalkat ja keskihajonta sukupuolittain Ammattiryhmä Naiset Miehet Kaikki Tutkija 2658 (1178) 2861 (810) 2741 (1045) Opettaja 3078 (820) 3559 (767) 3292 (832) Muu asiantuntija 2927 (726) 2977 (636) 2941 (701) Muu virka/toimi 3036 (1068) 3134 (964) 3070 (1027) Työnantajasektoreittain tarkasteltuna yliopistot ovat ainoa sektori, jossa naisten ja miesten välinen palkkaus on tilastollisesti merkitsevällä tavalla erilainen. Koulutustasoittain tarkasteluna sekä tohtoreiden (3552 vs euroa) että lisensiaattien (2832 vs euroa) keskimääräiset palkat ovat miehillä korkeammat kuin naisilla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkkauksessa ei käytännössä ole eroa (2401 vs euroa). Edelliseen jäsenkyselyyn verrattuna tohtoreiden palkkaero yliopistoissa on kasvanut. Vuonna 2004 se oli 178 miesten hyväksi, vuonna 2007 ero oli kasvanut 241. Sen sijaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta tilanne on selvästi muuttunut. Kun vuonna 2004 ero oli miesten hyväksi 138, on yliopistossa työskentelevien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten keskipalkkaus nyt 30 korkeampi kuin vastaavan koulutuksen suorittaneilla miehillä. Tohtoreiden osalta sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain naisten ja miesten sijoittuminen erilaisiin nimikkeisiin, mutta kuten myöhemmin palkkausjärjestelmiä käsittelevässä kohdassa tuodaan ilmi, se ei selitä koko eroa. Tohtorin tutkinnon suorittaneista miehistä 8,1 % toimi professorina marraskuussa 2007, kun naistohtoreista professoreita oli vain 5,2 %. Seuraavassa kuviossa esitetään sukupuolittain eriytettynä yliopistoissa työskentelevien ammattiryhmittäiset keskipalkat. 28

29 Kuvio 11. Naisten ja miesten keskipalkat yliopistoissa ammattiryhmittäin Kyselyssä tarkasteltiin myös työmatkoja ja niistä saatavia korvauksia. Joka neljäs vastaaja (24,3 %) ilmoitti, ettei aina veloita virka- tai työmatkoistaan. Joka kolmas (35,3 %) ei ole aina saanut päivärahoja ja joka seitsemäs (15,8 %) ei ole aina saanut majoitus- ja hotellikorvausta virka- tai työmatkoiltaan. Sukupuolten välillä ei ollut eroja korvausten saamisen suhteen. Suurena yllätyksenä ei voida pitää havaintoa, jonka mukaan määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevät saavat selvästi harvemmin päivärahoja tai veloittavat työ- tai virkamatkoistaan kuin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat. Määräaikaisista 27,1 % ei aina veloita matkoistaan, kun vakinaisessa palvelussuhteessa olevista vain alle viidennes (19,0 %) jättää toisinaan työmatkat veloittamatta. Kolme neljästä (76,1 %) vakinaisista saa aina päivärahakorvaukset, mutta määräaikaista vain kuusi kymmenestä (58,6 %) saa virka- ja työehtosopimusten mukaiset korvaukset aina tekemistään työmatkoista. Kuten kolme vuottaa aiemminkin yliopistot ovat peränpitäjiä säädösten mukaisten korvausten maksajina. Yliopistoissa työskentelevistä yli neljännes (26,1 %) ei aina veloita virkamatkoistaan, kun kunta/valtiolla näin tekee vain joka kuudes (15,5 %) ja tutkimuslaitoksissa joka seitsemäs (13,8 %). Myös päivärahojen maksamisessa yliopistot ovat hännän huippuja. Kun kaikilla muilla sektoreilla vain viidennes (21 %) ei saa aina asianmukaisia korvauksia, on korvauksia saamattomien osuus yliopistoissa lähes kaksinkertainen (39,2 %). 29

30 4.6 Palkkauksen ja palkkausjärjestelmien arviointia Hieman alle puolet vastanneista (48,9 %) piti palkkaansa liian pienenä, 50,3 % sopivana ja vain 0,8 % liian suurena. Aiempiin kyselyin verrattuna tilanne on hieman parantunut, sillä vuonna 1998 ja 2001 palkkaansa liian pienenä pitävien osuus oli 59 %. Edellisessä kyselyssä osus oli 54,2 %. Vaikka parempaan suuntaan ollaankin menossa, ei tilannetta, jossa vain puolet katsoo että saatu palkka vastaa työtehtäviä voida pitää hyvänä tuloksena. Naiset (50,9 %) pitivät saamaansa palkkaa miehiä (45,6 %) useammin liian pienenä. Edellisen jäsenkyselyn jälkeen yliopistojen palkkausjärjestelmä uudistettiin. Tämän vuoksi jäsenkyselyssä haluttiin kartoittaa palkkausjärjestelmän toiminnasta saatuja kokemuksia. Kyselyn vastaushetkellä työssä olleista ainoastaan joka yhdeksännen (11,5 %) vastaajan työpaikalla ei ollut käytössä tehtävien vaativuuteen pohjautuvaa palkkausjärjestelmää. Kaksi kolmasosaa vastanneista (67,8 %) oli yliopiston opettajien ja tutkijoiden, viidennes (20,5 %) yliopiston muun henkilöstön ja joka kahdeksas (11,7 %) muiden tehtävän vaativuuteen pohjautuvien järjestelmien piirissä. Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista (52,9 %) koki palkkausjärjestelmää sovelletun oikein omalla kohdallaan. Selkeä enemmistö miehistä (59,2 %) oli tätä mieltä, naisten vastaava osuus oli alle puolet (49,0 %). Valtaosa vastanneista tieteentekijöistä (56,9 %) oli sitä mieltä, että vahvistettu vaativuustaso oli sopusoinnussa tehtäviin nähden, liian korkeana vaativuustasoa piti ainoastaan 0,5 % ja liian alhaisena 42,6 %. Henkilökohtaisen suoriutumistason osalta noin kolmannes (35,5 %) piti vahvistettua henkilökohtaisen suoriutumisen tasoa liian alhaisena, kun sopivana sitä piti lähes kaksi kolmasosaa vastaajista (63,5 %). UPJ toteutettiin osittain argumentilla, että palkkaa saavat jatkossa ne ihmiset, jotka tekevätkin jotain. Kyseessä oli valhe. Palkat on edelleen sidottu virkanimikkeisiin ja niinpä ei-mitään-tekevät professorit saavat yhä vain enemmän palkkaa kuin ahkerat kollegansa. Omalla laitoksellani professorit uurastavat, mutta kaikkialla näin ei tiedetysti ole. Näkemykset vaativuustason oikeasta soveltamisesta vaihtelevat ammattiryhmittäin. Muista asiantuntijoista (47,2 %) ja opettajista (46,3 %) lähes puolet sekä tutkijoista reilu kolmannes (36,6 %) katsoi vaativuustasonsa olevan liian alhainen tehtäviin nähden. Henkilökohtaisen suoriutumistason osalta ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja. Myöskään palkkausjärjestelmän soveltamisen oikeellisuudessa ei ammattiryhmien näkemysten välillä ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Vaatiluokassa olen jo ylimmässä mahdollisessa, yliassistenttina en pääse enää eteenpäin vaikka miten huhkisin, sillä ylimmät luokat ovat professoreille, jotka jo muutonkin ovat hyötyneet erittäin suurista palkankorotuksista. Silti teen professorin vastuita omassa työssäni, eikä siitä voi palkita muuten kuin henki-osiolla. Tällä systeemillä ihmiset kulutetaan loppuun. 30

Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Huojuva lato isäntiä ja isäntien varjoja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2010

Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Huojuva lato isäntiä ja isäntien varjoja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2010 Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Huojuva lato isäntiä ja isäntien varjoja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2010 1 ISBN 978-952-67153-2-2 (nid.) ISBN 978-952-67153-3-9 (PDF) Kannen suunnittelija:

Lisätiedot

Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2013

Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2013 Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2013 1 ISBN 978-952-68171-0-1 (nid.) ISBN 978-952-68171-1-8 (PDF) Kannen suunnittelija: Ulriikka Lipasti Julkaisija:

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta Juha-Matti Ritvanen Turun yliopiston julkaisusarja 1/2012 TOHTORIT

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Viiden vuoden jälkeen

Viiden vuoden jälkeen Viiden vuoden jälkeen Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden maistereiden työllistyminen Piia Lavikainen Tutkimusraportti 20.6.2006 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Asiantuntijana Työmarkkinoille

Asiantuntijana Työmarkkinoille Juha Sainio Asiantuntijana Työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta Tämä julkaisu on tuotettu Aarresaari-verkoston

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa?

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa? SIJOITTUMISSEURANNAN 2013 TULOKSET Sijoittumisseurannassa selvitettiin vuonna 2013 ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Kyselyyn kertyi vastauksia yhteensä 702 kappaletta vastausprosentin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Viisi vuotta työelämässä

Viisi vuotta työelämässä SEFEN RAPORTTEJA 5/2011 Viisi vuotta työelämässä Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Antti Raita SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN SEFE & AARRESAARI ERKOSTO Sisältö

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Julkaisuvapaa heti Lehdistötiedote 22.9.2006 Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus Lisätietoja Tiedottaja Heikki

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Selvitys ei-palvelussuhteessa olevien tutkijoiden asemasta Tampereen yliopistossa. Kari Lilja

Selvitys ei-palvelussuhteessa olevien tutkijoiden asemasta Tampereen yliopistossa. Kari Lilja Selvitys ei-palvelussuhteessa olevien tutkijoiden asemasta Tampereen yliopistossa Kari Lilja Syyskuu 2009 Sisällysluettelo EPOT esiin...3 EPOT tarkastelussa...4 Vastaajien taustatiedot...5 Apurahalla yliopistolla

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 23 Jalkapalloilijoiden palkat ja luontoisedut 21-23 25 2 281 246 189 15 1 1892 2123 175 Luontoisedut Peruspalkka 5 21 22 23 Palkkatutkimus 23 Pelaajayhdistys tekee vuosittain

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot