Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2013"

Transkriptio

1 Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely

2 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kannen suunnittelija: Ulriikka Lipasti Julkaisija: Tieteentekijöiden liitto Painopaikka: Grano, Joensuu 2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus PERUSTIETOJA Sukupuoli, ikä ja perhetilanne Koulutus Jatko-opintojen suorittaminen TIETEENTEKIJÄT TYÖELÄMÄSSÄ Työelämään sijoittuminen Ei-ammatissa toimivat Apurahalla työskentely Palvelussuhteen laji PALKKAUS Säännöllisen työajan ansio Korvaukset Palkkauksen ja palkkausjärjestelmien arviointia TYÖAJAT Viikoittainen työaika Ylityöt Ilta- ja viikonlopputyöt TYÖHYVINVOINTI Työuupumuksen ja yleisen stressin kokemukset Haitallisen työstressin aiheuttajat Työhyvinvoinnin parannuskeinot TULEVAISUUDEN RISKIT Työsuhteen uhkatekijät Uranvaihtosuunnitelmat Työilmapiiri yliopistoissa ja tyytyväisyys yliopistoon KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälinen liikkuvuus Liikkuvuutta estävät tekijät Liite 1. Jäsenistön koko kuva Liite 2. Kyselylomake

4 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma sukupuolittain... 9 Taulukko 2. Vastaajien koulutusalajakauma sukupuolittain Taulukko 3. Jäsenistön tutkintotasojakauma Taulukko 4. Korkeimman tutkinnon suoritusvuosi Taulukko 5. Korkein tutkinto koulutusaloittain Taulukko 6. Ammattiryhmien kuvailevia tunnuslukukuja Taulukko 7. Ammattiryhmät Taulukko 8. Ei-ammatissa toimivat Taulukko 9. Yli 3 vuotta apurahalla toimineet koulutustasoittain Taulukko 10. Pysyvät palvelussuhteet ammattiryhmittäin Taulukko 11. Ammattiryhmittäiset keskipalkat ja keskihajonta sukupuolittain.. 27 Taulukko 12. Työmatkakustannusten korvaaminen työnantajittain Taulukko 13. Palkkausta liian pienenä pitävien osuus Taulukko 14. Ammattiryhmittäiset viikkotuntimäärät Taulukko 15. Koulutustasoittaiset viikkotuntimäärät Taulukko 16. Työnantajittaiset viikkotuntimäärät Taulukko 17. Opetustehtävien määrän kehitys edellisen kahden vuoden aikana 36 Taulukko 18. Opetustehtävät ammattiryhmittäin Taulukko 19. Ylitöiden tekeminen ammattiryhmittäin Taulukko 20. Ei koskaan kotona iltaisin työskentelevät työnantajittain Taulukko 21. Kotona iltaisin tehtävä päätoimeen liittyvä työ ammattiryhmittäin 40 Taulukko 22. Vähintään kahtena iltana viikossa kotonaan työskentelevät opettajat sukupuolittain Taulukko 23. Työuupumusta jonkin verran tai paljon kokeneet ikäluokittain Taulukko 24. Iltatyöt ja työuupumuksen ja stressin kokeminen Taulukko 25. Viikonlopputyöt ja työuupumuksen ja stressin kokeminen Taulukko 26. Haitallista työstressiä aiheuttavat tekijät ammattiryhmittäin Taulukko 27. Työhyvinvoinnin parantamisen keinot ammattiryhmittäin Taulukko 28. Palkkatyössä ulkomailla Taulukko 29. Apurahalla ulkomailla Taulukko 30. Kansainvälisen liikkuvuuden esteet ikäluokittain Taulukko 31. Kansainvälinen liikkuvuus vuonna 2009 tai sen jälkeen väitelleillä yliopistolaisilla

5 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Kotona asuvien huollettavien lasten lukumäärä... 9 Kuvio 2. Tieteentekijöiden, akavalaisten ja koko väestön koulutusasteet Kuvio 3. Korkein suoritettu tutkinto sukupuolittain Kuvio 4. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus Kuvio 5. Eri keinoilla jatko-opintoja rahoittaneiden osuus Kuvio 6. Jatko-opintojen pääasiallinen rahoituslähde kyselyhetkellä Kuvio 7. Jatko-opintojen pääasialliset rahoituslähteet ikäluokittain Kuvio 8. Vastaajien työnantajasektorit sukupuolittain Kuvio 9. Jatkotutkinnon suorittaneet työnantajasektoreittain Kuvio 10. Nimikkeet marraskuussa Kuvio 11. Naisten osuus tutkijoista ja opettajista Kuvio 12. Kaikkien työttömyysjaksojen yhteenlaskettu keston jakauma Kuvio 13. Apurahalla työskentely Kuvio 14. Määräaikaisuudet työnantajasektoreittain Kuvio 15. Palvelussuhteiden lukumäärät Kuvio 16. Naisten keskipalkat ja ero miesten keskipalkkoihin Kuvio 17. Tohtoreiden keskipalkat sukupuolittain eri työnantajilla Kuvio 18. Yliopistolaisten keskipalkat koulutustasoittain ja sukupuolittain Kuvio 19. Ammattiryhmien keskipalkat yliopistosektorilla koulutustasoittain ja sukupuolittain Kuvio 20. Palkkausjärjestelmän vääräksi koettu soveltaminen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sukupuolittain Kuvio 21. Palkkausjärjestelmän väärä soveltaminen vaativuus- ja henkitasoissa.. 33 Kuvio 22. Kotona iltaisin tehtävien töiden jakauma sukupuolittain Kuvio 23. Vähintään kahtena iltana viikossa kotonaan työskentelevät työnantajittain Kuvio 24. Viikonlopputöiden yleisyys sukupuolittain Kuvio 25. Jonkin verran tai paljon työuupumuksen oireita kokeneiden osuudet vuosina Kuvio 26. Stressin tuntemukset Kuvio 27. Paljon stressiä kokeneet ammattiryhmittäin Kuvio 28. Paljon stressiä kokeneet työnantajittain Kuvio 29. Viikkotuntityömäärä ja työuupumuksen ja stressin kokeminen Kuvio 30. Haitallista työstressiä aiheuttavat tekijät Kuvio 31. Tärkeimmät haitallisen työstressin aiheuttajat Kuvio 32. Opettamisen, hallintotehtävien sekä opiskelijoiden omaan työhön kuulumattomuus yliopistotutkijoilla Kuvio 33. Työhyvinvoinnin lisäämisen keinojen arviointi Kuvio 34. Työhyvinvoinnin lisäämisen keinojen keskiarvot Kuvio 35. Epävarmuus työsuhteesta sekä työsuhteen uhkatekijät

6 Kuvio 36. Yliopistolaisten pois yliopistolta hakeutumista koskeneet harkinnat kahden edellisen vuoden aikana, sukupuolittain ja ikäryhmittäin Kuvio 37. Edellisen kahden vuoden aikana uramuutosharkinnat yliopistolaisilla ammattiryhmittäin Kuvio 38. Työilmapiirin paraneminen kahden edellisen vuoden aikana Kuvio 39. Tyytyväisyys yliopistoon työpaikkana Kuvio 40. Edellisten 3 vuoden aikainen kv. liikkuvuus työnantajittain Kuvio 41. Kansainvälistä liikkuvuutta estävät tekijät Kuvio 42. Kansainvälisen liikkuvuuden esteet sukupuolittain Kuvio 43. Kansainvälisen liikkuvuuden esteet jatko-opiskelijoilla Kuvio 44. Kv. liikkuvuuden esteet yliopistolaisilla ammattiryhmittäin Kuvio 45. Alle 2 viikkoa kestäviin kansainvälisiin tapahtumiin osallistuminen vuonna 2009 tai sen jälkeen väitelleillä yliopistolaisilla Kuvio 46. Työyhteisöstä saatu tuki ulkomaille lähtiessä vuonna 2009 tai myöhemmin väitelleillä yliopistolaisilla

7 1 JOHDANTO Tieteentekijöiden liitto on vuonna 1967 perustettu yliopistojen ja tutkimuslaitosten opettajien, tutkijoiden, tietopalveluhenkilöstön ja muiden akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestö. Jäsenistön kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli Tieteentekijöiden liitto on Akavan suurimpana yliopistosektorin järjestönä merkittävä vaikuttaja suomalaisen tiedepolitiikan, yliopistokoulutuksen sekä tietohuollon kehittämisessä. Tieteentekijöiden liitto teki historiansa kuudennen koko jäsenistön kattavan jäsenkyselyn joulukuussa Jäsenkyselyssä selvitettiin muun maussa jäsenistön koulutusta, palvelussuhteita, palkkausta, työllisyyttä, apurahalla työskentelyä ja työoloja. Suurin osa kyselyn kysymyksistä on pyritty pitämään samoina, jolloin voidaan verrata eri vuosia toisiinsa, ja sitä kautta valottaa niitä muutoksia, joita tiedekentällä koko Suomessa tapahtuu. Jokaiseen kyselyyn on kuitenkin lisätty osioita, joilla on kyselyn toteutushetkellä katsottu olevan erityistä kiinnostavuutta. Uusimpaan jäsenkyselyyn lisättiin kansainvälistä liikkuvuutta koskevia kysymyksiä, sillä kansainvälistyminen ja etenkin sen väitetty tai oletettu puute näyttää olevan tällä hetkellä tiedepoliittisessa keskustelussa käytössä oleva ase, jolla etenkin yliopistoja vastaan hyökätään. Voimakkaasti uusiutumaan kannustetuissa yliopistoissa, joissa henkilöstön vähentämiseen liittyvistä yhteistoimintaneuvotteluista näyttää tulleen jokavuotinen ilmiö, on tärkeää selvittää myös työpahoinvointiin liittyviä tekijöitä sekä myös niitä keinoja, joilla tieteentekijät katsovat omaa työssä jaksamistaan voitavan parantaa. Tutkimuksen tekijöinä ovat toimineet YTT Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta ja KT Juhani Rautopuro Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta. Raportissa kyselyn tietoja verrataan edellisiin vuosina 1998, 2001, 2004, 2007 ja 2010 toteutettuihin jäsenkyselyihin, liiton jäsenrekisterin tietoihin sekä erilaisiin muihin tilastomateriaaleihin. Tieteentekijöiden liiton toimintaan liittyviä järjestöllisiä kysymyksiä, kuten työtaisteluun suhtautumista koskevia kysymyksiä, ei raportoida tässä yhteydessä. Jäsenkyselyn tuloksia hyödynnetään liiton toiminnan kehittämisessä. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttiosuuksia, graafisia esityksiä sekä keski- ja hajontalukuja (aritmeettinen keskiarvo, mediaani, keskihajonta ja kvartiilit). Tutkittavien ominaisuuksien keskinäisiä riippuvuuksia on tarkasteltu ristiintaulukoinneilla ja niihin liittyvillä khiin-neliötestillä ja residuaalitarkasteluilla. Ryhmien väliset keskiarvovertailut on suoritettu kahden ryhmän (esimerkiksi sukupuoli) vertailussa t-testin avulla. Useamman ryhmän vertailussa (esimerkiksi ammattiryhmät) on käytetty yksisuuntaista varianssianalyysia. Tilastollisesti merkitsevät ryhmäerot ja riippuvuudet tarkoittavat tässä raportissa alle 5 % merkitsevyystasoa (p<0,05). Pääsääntöisesti raportissa käytetään lukijaystävällisyyden vuoksi kokonaisprosenttilukuja, mistä syystä kaikki taulukot ja kuviot eivät välttämättä summaudu sataan. 7

8 1.1 Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus Jäsenkysely toteutettiin joulukuussa Poikkileikkaustutkimuksen tarkasteluajankohtana toimi vuoden 2013 marraskuu. Kysely (liite 2) postitettiin vain Tieteentekijöiden liiton Suomessa asuville jäsenille. Lomakkeen ruotsinkielinen versio postitettiin Forskarföreningen vid Svenska Handelshögskolan rf:n ja Forskarföreningen vid Åbo Akademi rf:n jäsenille. Lomakkeita ei postitettu eläkkeelle oleville eikä niille jäsenille, joiden osoite oli ulkomailla. Kaikkiaan lomakkeita postitettiin Vastauksia saatiin kaikkiaan 1694 jäsentä, eli kyselyn saaneista jäsenistä 28 % vastasi kyselyyn. Vastausprosentti on täsmälleen sama kuin edellisessä kyselyssä vuonna Aiemmin vastausaktiivisuus on ollut parempi. Vuonna 2004 vastanneita oli 38 % ja 2007 vielä 33 %, tähän kyselyyn, kuten edelliseenkin vastasi runsas neljännes jäsenistöstä. Jäsenkyselyssä ei tehty uusintakyselyä. Jäsenkysely toteutettiin nimettömänä. Nimettömyydestä johtuen vastaamattomista ei ole käytettävissä sellaisia tietoja, että katoanalyysi voitaisiin luotettavasti suorittaa. Kyselyn perusteella ei siten tiedetä poikkeavatko vastaamattomat merkitsevästi vastaajista. Koska katoanalyysia ei voida luotettavasti suorittaa, kuvaavat raportissa myöhemmin esitettävät tulokset kyselyyn vastanneita eivätkä ole välttämättä täysin yleistettävissä koko jäsenistöön. Raportissa vastaajien tietoja verrataan kuitenkin koko jäsenistöstä saatavilla oleviin tietoihin ja pohditaan joidenkin ryhmien mahdollisia yli- ja aliedustavuuksia. Koska liiton jäsenten kokonaistutkimukseen perustuvan kyselyn vastausaktiivisuus on toistuvasti alhainen, on jatkossa harkittava satunnaisotantaan pohjautuvaa kyselyä. Tulevissa kyselyissä on syytä selvittää myös työsuhteen kokoaikaisuutta ja pohtia tulisiko kyselylomaketta kehittää edelleen siten, että liiton muualla kuin yliopistoissa työskentelevät jäsenet voisivat helpommin vastata kysymyksiin. Tieteentekijöiden liiton ulkomaalaisten jäsenten osuus on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Kun jäsenkyselyä lähdettiin syksyllä 2013 toteuttamaan, pohdittiin kyselylomakkeen kääntämistä englanniksi. Tällöin päädyttiin kuitenkin siihen, että ulkomaalaisille jäsenille tehdään erillinen kysely, jossa hyödynnetään jäsenkyselyn kysymyksiä, mutta kysytään etenkin sitä, miten tiedeyhteisöön integroituminen on tapahtunut sekä sitä millaisia vaikeuksia ulkomaalaiset jäsenet ovat tiellään kohdanneet. Kysely tullaan toteuttamaan lähitulevaisuudessa. 8

9 2 PERUSTIETOJA 2.1 Sukupuoli, ikä ja perhetilanne Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa (67 %) oli naisia ja 33 % miehiä. Koko jäsenistöstä naisia on 59 %, joten naiset ovat hieman yliedustettuina vastaajien joukossa. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 43 vuotta (mediaani 42 v, keskihajonta 9,9 v). Jäsenrekisteristä laskettu jäsenistön keski-ikä on 45 vuotta eikä miesten ja naisten keski-iässä ole eroa. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma sukupuolittain Ikäryhmä Naiset Miehet Kaikki alle 30 5 % 6 % 5 % % 38 % 37 % % 31 % 29 % % 20 % 22 % 60 ja yli 10 % 5 % 7 % Kuten taulukosta 1 havaitaan, vähemmän kuin yksi kahdestakymmenestä vastanneesta miehestä ja noin yksi nainen seitsemästätoista oli alle 30-vuotias. Edellisessä kyselyssä vastaavat osuudet olivat 6 % ja 8 %. Nuorten osuus vastanneissa on siis vähentynyt. Ilmiö havaittiin myös edellisessä kyselyssä. Vastanneiden ikäjakauma vastaa varsin hyvin liiton jäsenrekisterin ikäjakaumaa. 1 lapsi 20 % Ei lapsia 53 % 2 lasta 21 % Yli 3 lasta 1 % 3 lasta 5 % Kuvio 1. Kotona asuvien huollettavien lasten lukumäärä 9

10 Vastanneista hieman alle puolella (47 %) oli omia tai huollettavana olevia lapsia kotonaan (kuvio 1). Sukupuolten välillä ei ollut eroja. Alle 7-vuotiaita lapsia oli kotona lähes joka kolmannella (32 %) vastaajalla. Yli 7-vuotiaita lapsia oli yli kolmasosalla vastaajista (36 %). Vastanneiden tyypillisin siviilisääty oli avio-, avoliitto tai rekisteröity parisuhde (75 %), naimattomia oli joka kuudes (17 %) ja eronneiden tai leskien osuus oli 8 %. Sukupuolten välillä ei ollut eroja siviilisäädyssä. 2.2 Koulutus Liiton jäsenistö on erittäin korkeasti koulutettua jopa yleiseen akavalaiseen tasoon verrattuna. Kaikista akavalaisista työvoimaan kuuluvista joka seitsemästoista on suorittanut tieteellisen jatkotutkinnon. Tieteentekijöiden liiton jäsenistä tieteellisen jatkotutkinnon on suorittanut lähes kuusi kymmenestä, kuten kuviosta 2 voidaan havaita. Tieteellinen jatkotutkinto 5,8 % 0,9 % 59,3 % Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto 39,7 % 52,6 % 8,1 % 0,7 % 24,1 % 9,5 % Tieteentekijät, 2013 Akavalaiset, 2010 Koko väestö 2012 Muu tutkinto 0,3 % 20,2 % 81,5 % Kuvio 2. Tieteentekijöiden, akavalaisten ja koko väestön koulutusasteet Vastanneiden koulutusaloissa on selviä eroja sukupuolten välillä (taulukko 2). Taulukko 2. Vastaajien koulutusalajakauma sukupuolittain Koulutusala Naiset Miehet Kaikki Humanistinen 34 % 25 % 31 % Luonnontieteellinen 21 % 31 % 24 % Yhteiskuntatieteellinen 20 % 20 % 20 % Kasvatustieteellinen 8 % 4 % 6 % Muut 18 % 20 % 19 % 10

11 Naisista joka kolmas (34 %) oli suorittanut humanistisen alan tutkinnon, miehistä joka neljäs (25 %). Miesten osalta yleisin koulutusala on puolestaan luonnontieteellinen, jolta ylimmän tutkintonsa on suorittanut lähes joka kolmas (31 %). Naisista luonnontieteilijöitä on hieman yli viidennes (21 %). Seuraavassa taulukossa esitetään jäsenistön tutkintojakauma. Tieteellisen jatkotutkinnon on suorittanut 59 % jäsenistöstä ja tohtorin tutkintokin on peräti 55 %:lla. Taulukko 3. Jäsenistön tutkintotasojakauma Tutkinto Lukumäärä Prosenttiosuus Kumulatiivinen prosenttiosuus Jatkotutkinnot Tohtori Lisensiaatti ,0 4,3 55,0 59,3 Ylempi korkeakoulututkinto ,7 99,0 Alempi korkeakoulututkinto 12 0,7 99,7 Muut tutkinnot 5 0,3 100,0 YHTEENSÄ Sukupuolten väliset erot suoritetuissa tutkinnoissa ovat erittäin selvät (kuvio 3). Miehistä peräti 69 %:lla on tieteellinen jatkotutkinto, ja tohtoreitakin oli selvästi yli puolet (65 %). Vaikka naiset ovat suorittaneet vähemmän jatkotutkintoja kuin miehet, ovat hekin erittäin korkeasti koulutettuja, sillä yli puolella (51 %) on tohtorin tutkinto. 75 % 68,7 % 50 % 54,4 % 44,5 % 30,4 % 25 % 0 % 1,1 % 0,9 % Naiset, n=1125 Miehet, n=565 Tieteellinen jatkotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu tutkinto Kuvio 3. Korkein suoritettu tutkinto sukupuolittain 11

12 Työnantajasektoreittain tarkasteltuna koulutustasossa oli merkitsevä ero vain yliopistosektorilla, jossa lähes kolmella miehellä neljästä (72 %) oli tieteellinen jatkotutkinto, naisilla vastaava osuus oli 58 %. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna sukupuolten välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä opettajien sekä muiden asiantuntijoiden osalta. Opettajista hieman vajaalla viidenneksellä (18 %) naisista oli ylempi korkeakoulututkinto, miehistä joka kuudennellatoista (7 %). Suurin osa liiton jäsenistä on suorittanut korkeimman tutkintonsa vuosien välisenä aikana (taulukko 4). Kaikki vastanneet (12 %) eivät raportoineet tutkintonsa suoritusvuotta. Taulukko 4. Korkeimman tutkinnon suoritusvuosi Suoritusvuosi Tohtorin tutkinto n= 816 Lisensiaatin tutkinto n= 61 Ylempi korkeakoulututkinto n= tai aikaisemmin 18 % 38 % 29 % % 46 % 47 % 2009 tai myöhemmin 38 % 16 % 27 % Kuten taulukosta 5 havaitaan, on jatkotutkinnon suorittaminen yleisintä luonnontieteellisellä koulutusalalla. Jatkotutkintojen suorittamisessa on koulutusalojen sisällä suuria eroja sukupuolten välillä. Humanistimiehistä jatkotutkinto on noin kahdella kolmesta (62 %), naisista lähes puolella (48 %). Luonnontieteilijämiehistä jatkotutkinto on kolmella neljästä (77 %), ja naisista enemmän kuin kahdella kolmesta (66 %). Yhteiskuntatieteilijöistä miehillä jatkotutkinto on kahdella kolmesta (65 %), naisista noin puolella (48 %). Taulukko 5. Korkein tutkinto koulutusaloittain Koulutusala Jatkotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu tutkinto Humanistinen (n= 520) 52 % 47 % 2 % Yhteiskuntatieteellinen (n= 341) 54 % 46 % 1 % Luonnontieteellinen (n= 411) 71 % 29 % 1 % Kasvatustieteellinen (n= 109) 48 % 52 % 0 % Muut koulutusalat (n= 313) 67 % 32 % 1 % Jäsenistön koulutustaso on kasvanut jatkuvasti, kuten tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuuden noususta voidaan havaita (kuvio 4). Tohtoreiden osuus liiton jäsenistössä on siis kaksinkertaistunut vuoteen 1998 verrattuna. Tieteentekijöiden liiton jäsenistä dosentteja on lähes joka viides (19 %). Kyselyn perusteella havaitaan erittäin selvä ero sukupuolten välillä, sillä miehistä hieman runsaalla neljänneksellä (28 %) ja naisista joka seitsemännellä (14 %) oli dosentin arvo. Luonnontieteellisellä alalla (miehet 26 %, naiset 18 %), yhteiskuntatieteissä (miehet 35 %, naiset 12 %) ja muilla tieteenaloilla (miehet 30 %, naiset 16 %) noin joka viides vastaaja oli dosentti. Kasvatustieteellisellä alalla dosentteja oli vastaajis- 12

13 ta noin joka kymmenes, kyselyyn vastanneista kasvatustieteilijämiehistä yhdelläkään ei ollut dosentin arvoa. 75 % 50 % 25 % 27 % 32 % 37 % 43 % 52 % 56 % 0 % Kuvio 4. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus Jatko-opintojen suorittaminen Hieman runsas neljännes (28 %) suoritti kyselyhetkellä jatko-opintoja. Jatkoopintojen suorittajien osuus kyselyssä on laskussa, sillä vuoden 2007 kyselyssä jatko-opintoja suoritti yli kolmannes (39 %) ja vuoden 2010 kyselyssä lähes kolmannes (32 %). Havaintoa ei voida pitää kovinkaan yllättävänä, sillä tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuushan oli selvästi noussut edellisiin kyselyihin verrattuna. Naisten osuus jatko-opintojen suorittajista on selvästi suurempi kuin miesten. Naisista 31 % suorittaa jatko-opintoja, miehistä joka neljäs (24 %). Eroa selittää se, että miehistä selvästi suurempi osa oli jo tehnyt omat jatko-opintonsa. Maistereista lähes kaksi kolmesta (60 %) suorittaa jatko-opintoja. Lisensiaateista yli puolet (57 %) jatko-opiskelee ja tohtoreistakin joka kolmaskymmeneskolmas (3 %) suorittaa jonkin toisen alan jatko-opintoja. Koulutustasoittain tarkasteltuna ei miesten ja naisten välillä ollut eroja jatko-opintojen suorittamisessa. Jatko-opintojen rahoittamiseen liittynyt kysymys on muuttanut muotoaan eri kyselyissä. Tällä kertaa kyselyssä pyrittiin hahmottamaan jatko-opintojen rahoittamisen moniulotteisuutta tiedustelemalla ensin sitä millä kaikilla eri tavoilla vastaaja on omia jatko-opintojaan rahoittanut ja tämän lisäksi sitä mikä oli pääasiallinen rahoituslähde kyselyhetkellä. Kysymyksen muotoilun muutoksista johtuen vertailukelpoisuus edellisiin vuosiin on heikko. Seuraavassa kuviossa esitetään eri rahoituskeinojen yleisyys. Koska henkilö on voinut eri aikoina rahoittaa jatko-opintojaan eri tavoin, eivät luvut summaudu sa- 13

14 taan. Tarkastelussa ovat ainoastaan ne vastaajat, jotka ilmoittivat suorittavansa kyselyhetkellä jatko-opintoja. Peräti 74 % on jossain vaiheessa rahoittanut jatkoopintojaan apurahalla. Yli kolmannes on puolestaan suorittanut jatko-opintojaan ilman rahoitusta, muualla olevan työnsä ohessa. Suurin osa jatko-opintoja suorittavista on rahoittanut opintojaan useammalla kuin yhdellä tavalla. Varsin silppumaiseksi jatko-opintojen rahoitus siten näyttää muodostuvan. Apuraha 74 Yliopiston tutkimus- tai opetustehtävä 55 Tutkijakoulupaikka Muu projektirahoitus Ilman rahoitusta (työ muualla) Akatemian projekti Opintotuki 20 Tutkimustehtävä muualla kuin yliopistossa Kuvio 5. Eri keinoilla jatko-opintoja rahoittaneiden osuus, prosentteina Kyselyssä haluttiin kuitenkin selvittää myös sitä, mikä oli vastaushetkellä pääasiallinen keino rahoittaa omia jatko-opintoja (kuvio 6). Muu projekti 6 % Akatemian projekti 8 % Muuten 7 % Apuraha 25 % Kuvio 6. Jatko-opintojen pääasiallinen rahoituslähde kyselyhetkellä 14 Tutkimus- tai opetustehtävä 13 % Tutkijakoulupaik ka 19 % Ei rahoitusta (työ muualla) 22 %

15 Apuraha ja jatko-opintojen suorittaminen muualla olevan työn ohella ovat yleisimmät rahoituskanavat. Sukupuolten välillä ei ollut eroja pääasiallisen rahoituslähteen osalta. Opetustehtävissä toimivista kolmannes (33 %) rahoitti jatkoopintojaan työn ohella tai vapaa-ajalla, tutkijoista samoin teki joka kahdestoista (8 %). Näiden tutkijoiden ja opettajien työtehtäviin ei kuulu jatkotutkimuksen tekeminen, vaan he suorittivat jatko-opintoja omien tehtäviensä lisäksi ilman palkkaa. Myös iällä on suuri merkitys jatko-opintojen rahoitukseen (kuvio 7). Alle 40- vuotiaat tekevät jatko-opintojaan palkattuina, kun vanhemmat ikäryhmät rahoittavat jatko-opintonsa muusta työstä saatavalla palkalla ja tekevät jatkotutkimustaan siten omalla vapaa-ajallaan. Myös apurahoilla pääasiallisesti jatko-opintojaan rahoittavien osuus pienenee iän myötä. Sukupuolten välillä ei ole iän suhteen eroja tieteellisen jatkotutkinnon rahoittamisessa Alle ja yli Työllä Apurahalla Vapaa-ajalla Kuvio 7. Jatko-opintojen pääasialliset rahoituslähteet ikäluokittain, prosentteina 15

16 3 TIETEENTEKIJÄT TYÖELÄMÄSSÄ 3.1 Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittumista tiedusteltiin marraskuun 2013 tilanteen perusteella. Kyselyyn vastanneista tieteentekijöistä neljä viidestä (80 %) oli palkkatyössä, eiammatissa toimivia oli viidennes (20 %). Työelämässä olevien osuus oli hieman pienempi kuin vuoden 2010 kyselyssä, jolloin 18 % vastaajista oli työelämän ulkopuolella vastaushetkellä. Yliopistosektori on selvästi tärkein tieteentekijöiden työllistäjä (79 %), kuten seuraavasta kuviosta huomataan. Miehistä 81 % työskentelee yliopistoissa, naisista 78 %. Kyselyyn vastanneista naisista 9 % ja miehistä 6 % työskenteli kunta- tai valtio-sektorilla (kuvio 8). Naiset, n=883 Miehet, n=467 Kaikki, n= % 25 % 50 % 75 % 100 % Yliopisto Tutkimuslaitokset Kunta/valtio Muut Kuvio 8. Vastaajien työnantajasektorit sukupuolittain Koulutusaloittain sijoittumisessa eri työnantajasektoreille on selviä ja tilastollisesti merkitseviä eroja. Kasvatustieteellisen alan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat muita useammin yliopistosektorille (85 %). Luonnontieteelliseltä alalta valmistuneet sijoittuvat muita harvemmin yliopistosektorille, tosin heistäkin kolme neljästä (75 %) työskenteli yliopistoissa. Luonnontieteilijät (11 %) työskentelivät muita yleisimmin tutkimuslaitoksissa, kasvatustieteilijöillä vastaava osuus oli 2 % ja humanisteilla 3 %. Muille työnantajasektoreille sijoittumisessa ei ollut aiempiin kyselyihin verrattuna merkitseviä eroja. 16

17 Jatkotutkinnon suorittaneiden osalta yliopistosektori (kuvio 9) on edelleen tärkein työllistäjä. Noin joka viides (19 %) tieteellisen jatkotutkinnon suorittanut työskenteli muualla kuin yliopistosektorilla. Koulutusalan tai sukupuolen mukaan ei jatko-opintoja suorittaneiden osalta eroja työnantajasektoreiden suhteen ollut havaittavissa. Jatkotutkinnon suorittaneiden mahdollisuudet sijoittua muihin tehtäviin näyttävät siten edelleen rajoittuneilta. Ennusteet tohtorin tutkinnon suorittaneiden suuresta tarpeesta elinkeinoelämän palveluksessa ovat ainakin toistaiseksi osoittautuneet siten virheellisiksi. Tutkimuslaitos 7 % Kunta/valtio 7 % Muut 5 % Yliopisto 81 % Kuvio 9. Jatkotutkinnon suorittaneet työnantajasektoreittain Yliopistosektorilla työskentelevien suuri osuus näkyy myös virka- ja toiminimikkeiden yleisyydessä. Kuviossa 10 esitetään työssä vastaushetkellä olleiden jäsenten nimikkeet suuruusjärjestyksessä. Jäsenistön koko kuva esitetään liitteessä 1. Yleisimmät nimikkeet olivat yliopistonlehtori, tutkijatohtori sekä tutkijakoulutettava/tutkijaopiskelija/nuorempi tutkija. Kaikkien näiden nimikkeiden osuus oli 12 %, joten he muodostivat hieman yli kolmanneksen vastaajista. Tutkijoiden osuus oli 9 %. Yliopistojen tekemien erilaisten tutkijanuramallien muutokset heijastuvat selvästi myös jäsenistön nimikkeistöön. Etenkin assistenttien ja yliassistenttien häviäminen ja korvautuminen toisenlaisella nimikkeistöllä on vaikuttanut sekä nuorempien tutkijoiden nimikkeiden lisääntymiseen että yliopistonlehtorinimikkeen nousuun jäsenistön yleisimmäksi nimikkeeksi. 17

18 Yliopistonlehtori Tutkijatohtori Nuorempi tutkija Tutkija Muu Päällikkö Erikoistutkija tmv Kirjastonhoitaja/informaatikko Yliopisto-opettaja Suunnittelija Asiantuntija Lehtori Professori Koordinaattori Muu kirjastotehtävä 3,5 2,7 2,6 2,4 2,1 4,9 4,7 9,1 8,8 8,1 8,1 7,5 11,7 11,5 12,3 Kuvio 10. Nimikkeet marraskuussa 2013, prosentteina Jatkoanalyyseja varten nimikkeistä muodostettiin neliportainen luokittelu, jonka kolme pääryhmää ovat Tutkijat, Opettajat sekä Muut asiantuntijat. Taulukossa 6 esitetään näiden ryhmien keskeisiä tunnuslukuja. Ammattiryhmät eroavat selvästi toisistaan. Tutkijoiden keski-ikä on merkitsevästi alempi kuin muiden ammattiryhmien. Opettajat ovat muita useammin suorittaneet tieteellisen jatkotutkinnon, Ryhmä muut asiantuntijat on muita naisvaltaisempi, pysyvämmin palkattu ja koulutustasoltaan muita matalampi, tosin senkin koulutustaso on matala ainoastaan näihin poikkeuksellisen korkeasti koulutettuihin ammattiryhmiin verrattuna. Taulukko 6. Ammattiryhmien kuvailevia tunnuslukukuja Ammattiryhmä Keskiikä, v Naisia, % Jatkotutkinto, % Pysyvä työsuhde, % Tutkijat (n= 591) 40, Opettajat (n=336) 48, Muut asiantuntijat (n= 411) 46, Muut (n= 16) 44,

19 Koska ammattiryhmä muut on niin pieni muihin verrattuna, sitä ei jatkossa käytetä analyyseissa, joissa suoritetaan ryhmävertailuja. Vastanneet on kuitenkin mukana kaikkia vastanneita koskevissa kohdissa. Ammattiasemien suhteissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia edellisiin kyselyihin verrattuina, kuten seuraava taulukko osoittaa. Tutkijoiden osuuden kasvu vastanneiden joukossa on taittunut, ja muiden asiantuntijoiden osuus on lievässä kasvussa. Taulukko 7. Ammattiryhmät Ammattiryhmä 1998 (1782) 2001 (1679) 2004 (1893) 2007 (1679) 2010 (1563) 2013 (1354) Tutkijat 36 % 40 % 39 % 40 % 46 % 44 % Opettajat 35 % 31 % 33 % 29 % 26 % 25 % Asiantuntijat 25 % 25 % 25 % 26 % 27 % 30 % Muut 4 % 4 % 3 % 5 % 2 % 1 % Naisten osuuden lisääntyminen tutkijoiden joukossa näyttäisi jatkuvan, sen sijaan opettajien kohdalla miesten ja naisten osuus on suurin piirtein sama edelliseen kyselyyn verrattuna (kuvio 11) Tutkijat Opettajat Kuvio 11. Naisten osuus tutkijoista ja opettajista , prosentteina 3.2 Ei-ammatissa toimivat Kaikista kyselyyn vastanneista 336 (20 %) ei ollut marraskuussa 2013 palvelussuhteessa mihinkään työnantajaan. Heistä suurin osa (42 %) toimi apurahatutkijoina. Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat työttömät (34 %), kuten taulukosta 8 havai- 19

20 taan. Työttömien osuus vastaajien joukossa onkin selkeästi suurempi kuin edellisessä kyselyssä. Miesten osuus (40 %) työttömistä oli selkeästi pienempi kuin naisten (60 %). Toisaalta ei-ammatissa olevista miehistä (n = 97) hieman vajaa puolet (46 %) oli työttömänä, naisista puolestaan runsas neljännes (29 %). Taulukko 8. Ei-ammatissa toimivat Asema Lukumäärä % kaikista % ei-ammatissa toimivista Apurahatutkija 142 8,4 42,3 Työtön 114 6,7 33,9 Äitiys-, isyys- tms, vapaa 43 2,5 12,8 Muut 37 2,6 11,0 YHTEENSÄ ,8 100 Tieteentekijöiden liittoon kuuluvat miehet eivät ainakaan kyselyhetkellä olleet käyttäneet perhevapaita hyväkseen, sillä ainoastaan yksi mies oli marraskuussa 2013 isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. Lukumäärä on täsmälleen sama kuin kolme vuotta aiemmassa kyselyssä. Ei-ammatissa toimivista naisista vajaa viidennes (18 %) oli perhevapaalla. Yli neljännes miehistä (26 %) ilmoitti jossain vaiheessa perustutkintonsa suorittamisen jälkeen olleensa perhevapailla, lisäystä edelliseen kyselyyn on seitsemän prosenttiyksikköä. Naisista perustutkinnon suorittamisen jälkeen oli perhevapailla ollut 37 %, olennaista muutosta edelliseen kyselyyn (39 %) ei ollut havaittavissa. Vaikka julkisuudessa puhutaan paljon työn ja perhe-elämän yhdistämisestä, ja vaikka tiedemaailmassa esimerkiksi Suomen Akatemia on osoittanut hyvää esimerkkiä tasa-arvosuunnitelmissaan, pätkätyö linkittyy negatiivisesti myös perhevapaisiin. Määräaikaisten sairaus- ja perhevapaiden johdosta työsopimusta ei pidennetä - toisin sanoen usein isät eivät voi käyttää perhevapaita. Tätä asiaa pitäisi tasa-arvon edistämiseksi parantaa. Työttömänä jäsenkyselyyn vastanneista oli vastaushetkellä 7 %, joten lisäystä edelliseen kyselyyn on kaksi prosenttiyksikköä. Kyselyyn vastanneista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 7,3 % oli työttömänä marraskuussa Lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti oli 15,1 % ja tohtoreiden 5,7 %. Työttömien osuus vastanneiden joukossa on kasvanut kaikilla koulutusasteilla edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä heijastaa myös laajemminkin niitä muutoksia, joita akateemisilla työmarkkinoilla on viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtunut. Kuviossa 12 esitetään koko aineiston tasolla vastaajien koko työuran aikaisten yhteenlaskettujen työttömyysjaksojen kesto. Ei ollenkaan työttömänä olleiden määrä on selvästi vähentynyt. Vielä 2001 yli puolella (54 %) ei ollut työurallaan ollut yhtään työttömyysjaksoa, vuonna 2010 yli puolet (51 %) on ollut työttömänä 20

Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Huojuva lato isäntiä ja isäntien varjoja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2010

Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Huojuva lato isäntiä ja isäntien varjoja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2010 Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Huojuva lato isäntiä ja isäntien varjoja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2010 1 ISBN 978-952-67153-2-2 (nid.) ISBN 978-952-67153-3-9 (PDF) Kannen suunnittelija:

Lisätiedot

Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Työ tekijäänsä kiittää entäs työnantaja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2007

Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Työ tekijäänsä kiittää entäs työnantaja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2007 Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Työ tekijäänsä kiittää entäs työnantaja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2007 1 ISBN 978-951-96437-8-6 (nid.) ISBN 978-951-96437-9-3 (PDF) Kannen suunnittelija: Ulriikka

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta Juha-Matti Ritvanen Turun yliopiston julkaisusarja 1/2012 TOHTORIT

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Viiden vuoden jälkeen

Viiden vuoden jälkeen Viiden vuoden jälkeen Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden maistereiden työllistyminen Piia Lavikainen Tutkimusraportti 20.6.2006 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Julkaisuvapaa heti Lehdistötiedote 22.9.2006 Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus Lisätietoja Tiedottaja Heikki

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa?

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa? SIJOITTUMISSEURANNAN 2013 TULOKSET Sijoittumisseurannassa selvitettiin vuonna 2013 ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Kyselyyn kertyi vastauksia yhteensä 702 kappaletta vastausprosentin

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta 16.8.2004 Jukka Vänskä Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 VASTAVALMISTUNEIDEN

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Asiantuntijana Työmarkkinoille

Asiantuntijana Työmarkkinoille Juha Sainio Asiantuntijana Työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta Tämä julkaisu on tuotettu Aarresaari-verkoston

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Viisi vuotta työelämässä

Viisi vuotta työelämässä SEFEN RAPORTTEJA 5/2011 Viisi vuotta työelämässä Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Antti Raita SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN SEFE & AARRESAARI ERKOSTO Sisältö

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot