Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2013"

Transkriptio

1 Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely

2 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kannen suunnittelija: Ulriikka Lipasti Julkaisija: Tieteentekijöiden liitto Painopaikka: Grano, Joensuu 2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus PERUSTIETOJA Sukupuoli, ikä ja perhetilanne Koulutus Jatko-opintojen suorittaminen TIETEENTEKIJÄT TYÖELÄMÄSSÄ Työelämään sijoittuminen Ei-ammatissa toimivat Apurahalla työskentely Palvelussuhteen laji PALKKAUS Säännöllisen työajan ansio Korvaukset Palkkauksen ja palkkausjärjestelmien arviointia TYÖAJAT Viikoittainen työaika Ylityöt Ilta- ja viikonlopputyöt TYÖHYVINVOINTI Työuupumuksen ja yleisen stressin kokemukset Haitallisen työstressin aiheuttajat Työhyvinvoinnin parannuskeinot TULEVAISUUDEN RISKIT Työsuhteen uhkatekijät Uranvaihtosuunnitelmat Työilmapiiri yliopistoissa ja tyytyväisyys yliopistoon KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälinen liikkuvuus Liikkuvuutta estävät tekijät Liite 1. Jäsenistön koko kuva Liite 2. Kyselylomake

4 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma sukupuolittain... 9 Taulukko 2. Vastaajien koulutusalajakauma sukupuolittain Taulukko 3. Jäsenistön tutkintotasojakauma Taulukko 4. Korkeimman tutkinnon suoritusvuosi Taulukko 5. Korkein tutkinto koulutusaloittain Taulukko 6. Ammattiryhmien kuvailevia tunnuslukukuja Taulukko 7. Ammattiryhmät Taulukko 8. Ei-ammatissa toimivat Taulukko 9. Yli 3 vuotta apurahalla toimineet koulutustasoittain Taulukko 10. Pysyvät palvelussuhteet ammattiryhmittäin Taulukko 11. Ammattiryhmittäiset keskipalkat ja keskihajonta sukupuolittain.. 27 Taulukko 12. Työmatkakustannusten korvaaminen työnantajittain Taulukko 13. Palkkausta liian pienenä pitävien osuus Taulukko 14. Ammattiryhmittäiset viikkotuntimäärät Taulukko 15. Koulutustasoittaiset viikkotuntimäärät Taulukko 16. Työnantajittaiset viikkotuntimäärät Taulukko 17. Opetustehtävien määrän kehitys edellisen kahden vuoden aikana 36 Taulukko 18. Opetustehtävät ammattiryhmittäin Taulukko 19. Ylitöiden tekeminen ammattiryhmittäin Taulukko 20. Ei koskaan kotona iltaisin työskentelevät työnantajittain Taulukko 21. Kotona iltaisin tehtävä päätoimeen liittyvä työ ammattiryhmittäin 40 Taulukko 22. Vähintään kahtena iltana viikossa kotonaan työskentelevät opettajat sukupuolittain Taulukko 23. Työuupumusta jonkin verran tai paljon kokeneet ikäluokittain Taulukko 24. Iltatyöt ja työuupumuksen ja stressin kokeminen Taulukko 25. Viikonlopputyöt ja työuupumuksen ja stressin kokeminen Taulukko 26. Haitallista työstressiä aiheuttavat tekijät ammattiryhmittäin Taulukko 27. Työhyvinvoinnin parantamisen keinot ammattiryhmittäin Taulukko 28. Palkkatyössä ulkomailla Taulukko 29. Apurahalla ulkomailla Taulukko 30. Kansainvälisen liikkuvuuden esteet ikäluokittain Taulukko 31. Kansainvälinen liikkuvuus vuonna 2009 tai sen jälkeen väitelleillä yliopistolaisilla

5 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Kotona asuvien huollettavien lasten lukumäärä... 9 Kuvio 2. Tieteentekijöiden, akavalaisten ja koko väestön koulutusasteet Kuvio 3. Korkein suoritettu tutkinto sukupuolittain Kuvio 4. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus Kuvio 5. Eri keinoilla jatko-opintoja rahoittaneiden osuus Kuvio 6. Jatko-opintojen pääasiallinen rahoituslähde kyselyhetkellä Kuvio 7. Jatko-opintojen pääasialliset rahoituslähteet ikäluokittain Kuvio 8. Vastaajien työnantajasektorit sukupuolittain Kuvio 9. Jatkotutkinnon suorittaneet työnantajasektoreittain Kuvio 10. Nimikkeet marraskuussa Kuvio 11. Naisten osuus tutkijoista ja opettajista Kuvio 12. Kaikkien työttömyysjaksojen yhteenlaskettu keston jakauma Kuvio 13. Apurahalla työskentely Kuvio 14. Määräaikaisuudet työnantajasektoreittain Kuvio 15. Palvelussuhteiden lukumäärät Kuvio 16. Naisten keskipalkat ja ero miesten keskipalkkoihin Kuvio 17. Tohtoreiden keskipalkat sukupuolittain eri työnantajilla Kuvio 18. Yliopistolaisten keskipalkat koulutustasoittain ja sukupuolittain Kuvio 19. Ammattiryhmien keskipalkat yliopistosektorilla koulutustasoittain ja sukupuolittain Kuvio 20. Palkkausjärjestelmän vääräksi koettu soveltaminen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sukupuolittain Kuvio 21. Palkkausjärjestelmän väärä soveltaminen vaativuus- ja henkitasoissa.. 33 Kuvio 22. Kotona iltaisin tehtävien töiden jakauma sukupuolittain Kuvio 23. Vähintään kahtena iltana viikossa kotonaan työskentelevät työnantajittain Kuvio 24. Viikonlopputöiden yleisyys sukupuolittain Kuvio 25. Jonkin verran tai paljon työuupumuksen oireita kokeneiden osuudet vuosina Kuvio 26. Stressin tuntemukset Kuvio 27. Paljon stressiä kokeneet ammattiryhmittäin Kuvio 28. Paljon stressiä kokeneet työnantajittain Kuvio 29. Viikkotuntityömäärä ja työuupumuksen ja stressin kokeminen Kuvio 30. Haitallista työstressiä aiheuttavat tekijät Kuvio 31. Tärkeimmät haitallisen työstressin aiheuttajat Kuvio 32. Opettamisen, hallintotehtävien sekä opiskelijoiden omaan työhön kuulumattomuus yliopistotutkijoilla Kuvio 33. Työhyvinvoinnin lisäämisen keinojen arviointi Kuvio 34. Työhyvinvoinnin lisäämisen keinojen keskiarvot Kuvio 35. Epävarmuus työsuhteesta sekä työsuhteen uhkatekijät

6 Kuvio 36. Yliopistolaisten pois yliopistolta hakeutumista koskeneet harkinnat kahden edellisen vuoden aikana, sukupuolittain ja ikäryhmittäin Kuvio 37. Edellisen kahden vuoden aikana uramuutosharkinnat yliopistolaisilla ammattiryhmittäin Kuvio 38. Työilmapiirin paraneminen kahden edellisen vuoden aikana Kuvio 39. Tyytyväisyys yliopistoon työpaikkana Kuvio 40. Edellisten 3 vuoden aikainen kv. liikkuvuus työnantajittain Kuvio 41. Kansainvälistä liikkuvuutta estävät tekijät Kuvio 42. Kansainvälisen liikkuvuuden esteet sukupuolittain Kuvio 43. Kansainvälisen liikkuvuuden esteet jatko-opiskelijoilla Kuvio 44. Kv. liikkuvuuden esteet yliopistolaisilla ammattiryhmittäin Kuvio 45. Alle 2 viikkoa kestäviin kansainvälisiin tapahtumiin osallistuminen vuonna 2009 tai sen jälkeen väitelleillä yliopistolaisilla Kuvio 46. Työyhteisöstä saatu tuki ulkomaille lähtiessä vuonna 2009 tai myöhemmin väitelleillä yliopistolaisilla

7 1 JOHDANTO Tieteentekijöiden liitto on vuonna 1967 perustettu yliopistojen ja tutkimuslaitosten opettajien, tutkijoiden, tietopalveluhenkilöstön ja muiden akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestö. Jäsenistön kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli Tieteentekijöiden liitto on Akavan suurimpana yliopistosektorin järjestönä merkittävä vaikuttaja suomalaisen tiedepolitiikan, yliopistokoulutuksen sekä tietohuollon kehittämisessä. Tieteentekijöiden liitto teki historiansa kuudennen koko jäsenistön kattavan jäsenkyselyn joulukuussa Jäsenkyselyssä selvitettiin muun maussa jäsenistön koulutusta, palvelussuhteita, palkkausta, työllisyyttä, apurahalla työskentelyä ja työoloja. Suurin osa kyselyn kysymyksistä on pyritty pitämään samoina, jolloin voidaan verrata eri vuosia toisiinsa, ja sitä kautta valottaa niitä muutoksia, joita tiedekentällä koko Suomessa tapahtuu. Jokaiseen kyselyyn on kuitenkin lisätty osioita, joilla on kyselyn toteutushetkellä katsottu olevan erityistä kiinnostavuutta. Uusimpaan jäsenkyselyyn lisättiin kansainvälistä liikkuvuutta koskevia kysymyksiä, sillä kansainvälistyminen ja etenkin sen väitetty tai oletettu puute näyttää olevan tällä hetkellä tiedepoliittisessa keskustelussa käytössä oleva ase, jolla etenkin yliopistoja vastaan hyökätään. Voimakkaasti uusiutumaan kannustetuissa yliopistoissa, joissa henkilöstön vähentämiseen liittyvistä yhteistoimintaneuvotteluista näyttää tulleen jokavuotinen ilmiö, on tärkeää selvittää myös työpahoinvointiin liittyviä tekijöitä sekä myös niitä keinoja, joilla tieteentekijät katsovat omaa työssä jaksamistaan voitavan parantaa. Tutkimuksen tekijöinä ovat toimineet YTT Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta ja KT Juhani Rautopuro Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta. Raportissa kyselyn tietoja verrataan edellisiin vuosina 1998, 2001, 2004, 2007 ja 2010 toteutettuihin jäsenkyselyihin, liiton jäsenrekisterin tietoihin sekä erilaisiin muihin tilastomateriaaleihin. Tieteentekijöiden liiton toimintaan liittyviä järjestöllisiä kysymyksiä, kuten työtaisteluun suhtautumista koskevia kysymyksiä, ei raportoida tässä yhteydessä. Jäsenkyselyn tuloksia hyödynnetään liiton toiminnan kehittämisessä. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttiosuuksia, graafisia esityksiä sekä keski- ja hajontalukuja (aritmeettinen keskiarvo, mediaani, keskihajonta ja kvartiilit). Tutkittavien ominaisuuksien keskinäisiä riippuvuuksia on tarkasteltu ristiintaulukoinneilla ja niihin liittyvillä khiin-neliötestillä ja residuaalitarkasteluilla. Ryhmien väliset keskiarvovertailut on suoritettu kahden ryhmän (esimerkiksi sukupuoli) vertailussa t-testin avulla. Useamman ryhmän vertailussa (esimerkiksi ammattiryhmät) on käytetty yksisuuntaista varianssianalyysia. Tilastollisesti merkitsevät ryhmäerot ja riippuvuudet tarkoittavat tässä raportissa alle 5 % merkitsevyystasoa (p<0,05). Pääsääntöisesti raportissa käytetään lukijaystävällisyyden vuoksi kokonaisprosenttilukuja, mistä syystä kaikki taulukot ja kuviot eivät välttämättä summaudu sataan. 7

8 1.1 Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus Jäsenkysely toteutettiin joulukuussa Poikkileikkaustutkimuksen tarkasteluajankohtana toimi vuoden 2013 marraskuu. Kysely (liite 2) postitettiin vain Tieteentekijöiden liiton Suomessa asuville jäsenille. Lomakkeen ruotsinkielinen versio postitettiin Forskarföreningen vid Svenska Handelshögskolan rf:n ja Forskarföreningen vid Åbo Akademi rf:n jäsenille. Lomakkeita ei postitettu eläkkeelle oleville eikä niille jäsenille, joiden osoite oli ulkomailla. Kaikkiaan lomakkeita postitettiin Vastauksia saatiin kaikkiaan 1694 jäsentä, eli kyselyn saaneista jäsenistä 28 % vastasi kyselyyn. Vastausprosentti on täsmälleen sama kuin edellisessä kyselyssä vuonna Aiemmin vastausaktiivisuus on ollut parempi. Vuonna 2004 vastanneita oli 38 % ja 2007 vielä 33 %, tähän kyselyyn, kuten edelliseenkin vastasi runsas neljännes jäsenistöstä. Jäsenkyselyssä ei tehty uusintakyselyä. Jäsenkysely toteutettiin nimettömänä. Nimettömyydestä johtuen vastaamattomista ei ole käytettävissä sellaisia tietoja, että katoanalyysi voitaisiin luotettavasti suorittaa. Kyselyn perusteella ei siten tiedetä poikkeavatko vastaamattomat merkitsevästi vastaajista. Koska katoanalyysia ei voida luotettavasti suorittaa, kuvaavat raportissa myöhemmin esitettävät tulokset kyselyyn vastanneita eivätkä ole välttämättä täysin yleistettävissä koko jäsenistöön. Raportissa vastaajien tietoja verrataan kuitenkin koko jäsenistöstä saatavilla oleviin tietoihin ja pohditaan joidenkin ryhmien mahdollisia yli- ja aliedustavuuksia. Koska liiton jäsenten kokonaistutkimukseen perustuvan kyselyn vastausaktiivisuus on toistuvasti alhainen, on jatkossa harkittava satunnaisotantaan pohjautuvaa kyselyä. Tulevissa kyselyissä on syytä selvittää myös työsuhteen kokoaikaisuutta ja pohtia tulisiko kyselylomaketta kehittää edelleen siten, että liiton muualla kuin yliopistoissa työskentelevät jäsenet voisivat helpommin vastata kysymyksiin. Tieteentekijöiden liiton ulkomaalaisten jäsenten osuus on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Kun jäsenkyselyä lähdettiin syksyllä 2013 toteuttamaan, pohdittiin kyselylomakkeen kääntämistä englanniksi. Tällöin päädyttiin kuitenkin siihen, että ulkomaalaisille jäsenille tehdään erillinen kysely, jossa hyödynnetään jäsenkyselyn kysymyksiä, mutta kysytään etenkin sitä, miten tiedeyhteisöön integroituminen on tapahtunut sekä sitä millaisia vaikeuksia ulkomaalaiset jäsenet ovat tiellään kohdanneet. Kysely tullaan toteuttamaan lähitulevaisuudessa. 8

9 2 PERUSTIETOJA 2.1 Sukupuoli, ikä ja perhetilanne Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa (67 %) oli naisia ja 33 % miehiä. Koko jäsenistöstä naisia on 59 %, joten naiset ovat hieman yliedustettuina vastaajien joukossa. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 43 vuotta (mediaani 42 v, keskihajonta 9,9 v). Jäsenrekisteristä laskettu jäsenistön keski-ikä on 45 vuotta eikä miesten ja naisten keski-iässä ole eroa. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma sukupuolittain Ikäryhmä Naiset Miehet Kaikki alle 30 5 % 6 % 5 % % 38 % 37 % % 31 % 29 % % 20 % 22 % 60 ja yli 10 % 5 % 7 % Kuten taulukosta 1 havaitaan, vähemmän kuin yksi kahdestakymmenestä vastanneesta miehestä ja noin yksi nainen seitsemästätoista oli alle 30-vuotias. Edellisessä kyselyssä vastaavat osuudet olivat 6 % ja 8 %. Nuorten osuus vastanneissa on siis vähentynyt. Ilmiö havaittiin myös edellisessä kyselyssä. Vastanneiden ikäjakauma vastaa varsin hyvin liiton jäsenrekisterin ikäjakaumaa. 1 lapsi 20 % Ei lapsia 53 % 2 lasta 21 % Yli 3 lasta 1 % 3 lasta 5 % Kuvio 1. Kotona asuvien huollettavien lasten lukumäärä 9

10 Vastanneista hieman alle puolella (47 %) oli omia tai huollettavana olevia lapsia kotonaan (kuvio 1). Sukupuolten välillä ei ollut eroja. Alle 7-vuotiaita lapsia oli kotona lähes joka kolmannella (32 %) vastaajalla. Yli 7-vuotiaita lapsia oli yli kolmasosalla vastaajista (36 %). Vastanneiden tyypillisin siviilisääty oli avio-, avoliitto tai rekisteröity parisuhde (75 %), naimattomia oli joka kuudes (17 %) ja eronneiden tai leskien osuus oli 8 %. Sukupuolten välillä ei ollut eroja siviilisäädyssä. 2.2 Koulutus Liiton jäsenistö on erittäin korkeasti koulutettua jopa yleiseen akavalaiseen tasoon verrattuna. Kaikista akavalaisista työvoimaan kuuluvista joka seitsemästoista on suorittanut tieteellisen jatkotutkinnon. Tieteentekijöiden liiton jäsenistä tieteellisen jatkotutkinnon on suorittanut lähes kuusi kymmenestä, kuten kuviosta 2 voidaan havaita. Tieteellinen jatkotutkinto 5,8 % 0,9 % 59,3 % Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto 39,7 % 52,6 % 8,1 % 0,7 % 24,1 % 9,5 % Tieteentekijät, 2013 Akavalaiset, 2010 Koko väestö 2012 Muu tutkinto 0,3 % 20,2 % 81,5 % Kuvio 2. Tieteentekijöiden, akavalaisten ja koko väestön koulutusasteet Vastanneiden koulutusaloissa on selviä eroja sukupuolten välillä (taulukko 2). Taulukko 2. Vastaajien koulutusalajakauma sukupuolittain Koulutusala Naiset Miehet Kaikki Humanistinen 34 % 25 % 31 % Luonnontieteellinen 21 % 31 % 24 % Yhteiskuntatieteellinen 20 % 20 % 20 % Kasvatustieteellinen 8 % 4 % 6 % Muut 18 % 20 % 19 % 10

11 Naisista joka kolmas (34 %) oli suorittanut humanistisen alan tutkinnon, miehistä joka neljäs (25 %). Miesten osalta yleisin koulutusala on puolestaan luonnontieteellinen, jolta ylimmän tutkintonsa on suorittanut lähes joka kolmas (31 %). Naisista luonnontieteilijöitä on hieman yli viidennes (21 %). Seuraavassa taulukossa esitetään jäsenistön tutkintojakauma. Tieteellisen jatkotutkinnon on suorittanut 59 % jäsenistöstä ja tohtorin tutkintokin on peräti 55 %:lla. Taulukko 3. Jäsenistön tutkintotasojakauma Tutkinto Lukumäärä Prosenttiosuus Kumulatiivinen prosenttiosuus Jatkotutkinnot Tohtori Lisensiaatti ,0 4,3 55,0 59,3 Ylempi korkeakoulututkinto ,7 99,0 Alempi korkeakoulututkinto 12 0,7 99,7 Muut tutkinnot 5 0,3 100,0 YHTEENSÄ Sukupuolten väliset erot suoritetuissa tutkinnoissa ovat erittäin selvät (kuvio 3). Miehistä peräti 69 %:lla on tieteellinen jatkotutkinto, ja tohtoreitakin oli selvästi yli puolet (65 %). Vaikka naiset ovat suorittaneet vähemmän jatkotutkintoja kuin miehet, ovat hekin erittäin korkeasti koulutettuja, sillä yli puolella (51 %) on tohtorin tutkinto. 75 % 68,7 % 50 % 54,4 % 44,5 % 30,4 % 25 % 0 % 1,1 % 0,9 % Naiset, n=1125 Miehet, n=565 Tieteellinen jatkotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu tutkinto Kuvio 3. Korkein suoritettu tutkinto sukupuolittain 11

12 Työnantajasektoreittain tarkasteltuna koulutustasossa oli merkitsevä ero vain yliopistosektorilla, jossa lähes kolmella miehellä neljästä (72 %) oli tieteellinen jatkotutkinto, naisilla vastaava osuus oli 58 %. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna sukupuolten välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä opettajien sekä muiden asiantuntijoiden osalta. Opettajista hieman vajaalla viidenneksellä (18 %) naisista oli ylempi korkeakoulututkinto, miehistä joka kuudennellatoista (7 %). Suurin osa liiton jäsenistä on suorittanut korkeimman tutkintonsa vuosien välisenä aikana (taulukko 4). Kaikki vastanneet (12 %) eivät raportoineet tutkintonsa suoritusvuotta. Taulukko 4. Korkeimman tutkinnon suoritusvuosi Suoritusvuosi Tohtorin tutkinto n= 816 Lisensiaatin tutkinto n= 61 Ylempi korkeakoulututkinto n= tai aikaisemmin 18 % 38 % 29 % % 46 % 47 % 2009 tai myöhemmin 38 % 16 % 27 % Kuten taulukosta 5 havaitaan, on jatkotutkinnon suorittaminen yleisintä luonnontieteellisellä koulutusalalla. Jatkotutkintojen suorittamisessa on koulutusalojen sisällä suuria eroja sukupuolten välillä. Humanistimiehistä jatkotutkinto on noin kahdella kolmesta (62 %), naisista lähes puolella (48 %). Luonnontieteilijämiehistä jatkotutkinto on kolmella neljästä (77 %), ja naisista enemmän kuin kahdella kolmesta (66 %). Yhteiskuntatieteilijöistä miehillä jatkotutkinto on kahdella kolmesta (65 %), naisista noin puolella (48 %). Taulukko 5. Korkein tutkinto koulutusaloittain Koulutusala Jatkotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu tutkinto Humanistinen (n= 520) 52 % 47 % 2 % Yhteiskuntatieteellinen (n= 341) 54 % 46 % 1 % Luonnontieteellinen (n= 411) 71 % 29 % 1 % Kasvatustieteellinen (n= 109) 48 % 52 % 0 % Muut koulutusalat (n= 313) 67 % 32 % 1 % Jäsenistön koulutustaso on kasvanut jatkuvasti, kuten tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuuden noususta voidaan havaita (kuvio 4). Tohtoreiden osuus liiton jäsenistössä on siis kaksinkertaistunut vuoteen 1998 verrattuna. Tieteentekijöiden liiton jäsenistä dosentteja on lähes joka viides (19 %). Kyselyn perusteella havaitaan erittäin selvä ero sukupuolten välillä, sillä miehistä hieman runsaalla neljänneksellä (28 %) ja naisista joka seitsemännellä (14 %) oli dosentin arvo. Luonnontieteellisellä alalla (miehet 26 %, naiset 18 %), yhteiskuntatieteissä (miehet 35 %, naiset 12 %) ja muilla tieteenaloilla (miehet 30 %, naiset 16 %) noin joka viides vastaaja oli dosentti. Kasvatustieteellisellä alalla dosentteja oli vastaajis- 12

13 ta noin joka kymmenes, kyselyyn vastanneista kasvatustieteilijämiehistä yhdelläkään ei ollut dosentin arvoa. 75 % 50 % 25 % 27 % 32 % 37 % 43 % 52 % 56 % 0 % Kuvio 4. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus Jatko-opintojen suorittaminen Hieman runsas neljännes (28 %) suoritti kyselyhetkellä jatko-opintoja. Jatkoopintojen suorittajien osuus kyselyssä on laskussa, sillä vuoden 2007 kyselyssä jatko-opintoja suoritti yli kolmannes (39 %) ja vuoden 2010 kyselyssä lähes kolmannes (32 %). Havaintoa ei voida pitää kovinkaan yllättävänä, sillä tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuushan oli selvästi noussut edellisiin kyselyihin verrattuna. Naisten osuus jatko-opintojen suorittajista on selvästi suurempi kuin miesten. Naisista 31 % suorittaa jatko-opintoja, miehistä joka neljäs (24 %). Eroa selittää se, että miehistä selvästi suurempi osa oli jo tehnyt omat jatko-opintonsa. Maistereista lähes kaksi kolmesta (60 %) suorittaa jatko-opintoja. Lisensiaateista yli puolet (57 %) jatko-opiskelee ja tohtoreistakin joka kolmaskymmeneskolmas (3 %) suorittaa jonkin toisen alan jatko-opintoja. Koulutustasoittain tarkasteltuna ei miesten ja naisten välillä ollut eroja jatko-opintojen suorittamisessa. Jatko-opintojen rahoittamiseen liittynyt kysymys on muuttanut muotoaan eri kyselyissä. Tällä kertaa kyselyssä pyrittiin hahmottamaan jatko-opintojen rahoittamisen moniulotteisuutta tiedustelemalla ensin sitä millä kaikilla eri tavoilla vastaaja on omia jatko-opintojaan rahoittanut ja tämän lisäksi sitä mikä oli pääasiallinen rahoituslähde kyselyhetkellä. Kysymyksen muotoilun muutoksista johtuen vertailukelpoisuus edellisiin vuosiin on heikko. Seuraavassa kuviossa esitetään eri rahoituskeinojen yleisyys. Koska henkilö on voinut eri aikoina rahoittaa jatko-opintojaan eri tavoin, eivät luvut summaudu sa- 13

14 taan. Tarkastelussa ovat ainoastaan ne vastaajat, jotka ilmoittivat suorittavansa kyselyhetkellä jatko-opintoja. Peräti 74 % on jossain vaiheessa rahoittanut jatkoopintojaan apurahalla. Yli kolmannes on puolestaan suorittanut jatko-opintojaan ilman rahoitusta, muualla olevan työnsä ohessa. Suurin osa jatko-opintoja suorittavista on rahoittanut opintojaan useammalla kuin yhdellä tavalla. Varsin silppumaiseksi jatko-opintojen rahoitus siten näyttää muodostuvan. Apuraha 74 Yliopiston tutkimus- tai opetustehtävä 55 Tutkijakoulupaikka Muu projektirahoitus Ilman rahoitusta (työ muualla) Akatemian projekti Opintotuki 20 Tutkimustehtävä muualla kuin yliopistossa Kuvio 5. Eri keinoilla jatko-opintoja rahoittaneiden osuus, prosentteina Kyselyssä haluttiin kuitenkin selvittää myös sitä, mikä oli vastaushetkellä pääasiallinen keino rahoittaa omia jatko-opintoja (kuvio 6). Muu projekti 6 % Akatemian projekti 8 % Muuten 7 % Apuraha 25 % Kuvio 6. Jatko-opintojen pääasiallinen rahoituslähde kyselyhetkellä 14 Tutkimus- tai opetustehtävä 13 % Tutkijakoulupaik ka 19 % Ei rahoitusta (työ muualla) 22 %

15 Apuraha ja jatko-opintojen suorittaminen muualla olevan työn ohella ovat yleisimmät rahoituskanavat. Sukupuolten välillä ei ollut eroja pääasiallisen rahoituslähteen osalta. Opetustehtävissä toimivista kolmannes (33 %) rahoitti jatkoopintojaan työn ohella tai vapaa-ajalla, tutkijoista samoin teki joka kahdestoista (8 %). Näiden tutkijoiden ja opettajien työtehtäviin ei kuulu jatkotutkimuksen tekeminen, vaan he suorittivat jatko-opintoja omien tehtäviensä lisäksi ilman palkkaa. Myös iällä on suuri merkitys jatko-opintojen rahoitukseen (kuvio 7). Alle 40- vuotiaat tekevät jatko-opintojaan palkattuina, kun vanhemmat ikäryhmät rahoittavat jatko-opintonsa muusta työstä saatavalla palkalla ja tekevät jatkotutkimustaan siten omalla vapaa-ajallaan. Myös apurahoilla pääasiallisesti jatko-opintojaan rahoittavien osuus pienenee iän myötä. Sukupuolten välillä ei ole iän suhteen eroja tieteellisen jatkotutkinnon rahoittamisessa Alle ja yli Työllä Apurahalla Vapaa-ajalla Kuvio 7. Jatko-opintojen pääasialliset rahoituslähteet ikäluokittain, prosentteina 15

16 3 TIETEENTEKIJÄT TYÖELÄMÄSSÄ 3.1 Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittumista tiedusteltiin marraskuun 2013 tilanteen perusteella. Kyselyyn vastanneista tieteentekijöistä neljä viidestä (80 %) oli palkkatyössä, eiammatissa toimivia oli viidennes (20 %). Työelämässä olevien osuus oli hieman pienempi kuin vuoden 2010 kyselyssä, jolloin 18 % vastaajista oli työelämän ulkopuolella vastaushetkellä. Yliopistosektori on selvästi tärkein tieteentekijöiden työllistäjä (79 %), kuten seuraavasta kuviosta huomataan. Miehistä 81 % työskentelee yliopistoissa, naisista 78 %. Kyselyyn vastanneista naisista 9 % ja miehistä 6 % työskenteli kunta- tai valtio-sektorilla (kuvio 8). Naiset, n=883 Miehet, n=467 Kaikki, n= % 25 % 50 % 75 % 100 % Yliopisto Tutkimuslaitokset Kunta/valtio Muut Kuvio 8. Vastaajien työnantajasektorit sukupuolittain Koulutusaloittain sijoittumisessa eri työnantajasektoreille on selviä ja tilastollisesti merkitseviä eroja. Kasvatustieteellisen alan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat muita useammin yliopistosektorille (85 %). Luonnontieteelliseltä alalta valmistuneet sijoittuvat muita harvemmin yliopistosektorille, tosin heistäkin kolme neljästä (75 %) työskenteli yliopistoissa. Luonnontieteilijät (11 %) työskentelivät muita yleisimmin tutkimuslaitoksissa, kasvatustieteilijöillä vastaava osuus oli 2 % ja humanisteilla 3 %. Muille työnantajasektoreille sijoittumisessa ei ollut aiempiin kyselyihin verrattuna merkitseviä eroja. 16

17 Jatkotutkinnon suorittaneiden osalta yliopistosektori (kuvio 9) on edelleen tärkein työllistäjä. Noin joka viides (19 %) tieteellisen jatkotutkinnon suorittanut työskenteli muualla kuin yliopistosektorilla. Koulutusalan tai sukupuolen mukaan ei jatko-opintoja suorittaneiden osalta eroja työnantajasektoreiden suhteen ollut havaittavissa. Jatkotutkinnon suorittaneiden mahdollisuudet sijoittua muihin tehtäviin näyttävät siten edelleen rajoittuneilta. Ennusteet tohtorin tutkinnon suorittaneiden suuresta tarpeesta elinkeinoelämän palveluksessa ovat ainakin toistaiseksi osoittautuneet siten virheellisiksi. Tutkimuslaitos 7 % Kunta/valtio 7 % Muut 5 % Yliopisto 81 % Kuvio 9. Jatkotutkinnon suorittaneet työnantajasektoreittain Yliopistosektorilla työskentelevien suuri osuus näkyy myös virka- ja toiminimikkeiden yleisyydessä. Kuviossa 10 esitetään työssä vastaushetkellä olleiden jäsenten nimikkeet suuruusjärjestyksessä. Jäsenistön koko kuva esitetään liitteessä 1. Yleisimmät nimikkeet olivat yliopistonlehtori, tutkijatohtori sekä tutkijakoulutettava/tutkijaopiskelija/nuorempi tutkija. Kaikkien näiden nimikkeiden osuus oli 12 %, joten he muodostivat hieman yli kolmanneksen vastaajista. Tutkijoiden osuus oli 9 %. Yliopistojen tekemien erilaisten tutkijanuramallien muutokset heijastuvat selvästi myös jäsenistön nimikkeistöön. Etenkin assistenttien ja yliassistenttien häviäminen ja korvautuminen toisenlaisella nimikkeistöllä on vaikuttanut sekä nuorempien tutkijoiden nimikkeiden lisääntymiseen että yliopistonlehtorinimikkeen nousuun jäsenistön yleisimmäksi nimikkeeksi. 17

18 Yliopistonlehtori Tutkijatohtori Nuorempi tutkija Tutkija Muu Päällikkö Erikoistutkija tmv Kirjastonhoitaja/informaatikko Yliopisto-opettaja Suunnittelija Asiantuntija Lehtori Professori Koordinaattori Muu kirjastotehtävä 3,5 2,7 2,6 2,4 2,1 4,9 4,7 9,1 8,8 8,1 8,1 7,5 11,7 11,5 12,3 Kuvio 10. Nimikkeet marraskuussa 2013, prosentteina Jatkoanalyyseja varten nimikkeistä muodostettiin neliportainen luokittelu, jonka kolme pääryhmää ovat Tutkijat, Opettajat sekä Muut asiantuntijat. Taulukossa 6 esitetään näiden ryhmien keskeisiä tunnuslukuja. Ammattiryhmät eroavat selvästi toisistaan. Tutkijoiden keski-ikä on merkitsevästi alempi kuin muiden ammattiryhmien. Opettajat ovat muita useammin suorittaneet tieteellisen jatkotutkinnon, Ryhmä muut asiantuntijat on muita naisvaltaisempi, pysyvämmin palkattu ja koulutustasoltaan muita matalampi, tosin senkin koulutustaso on matala ainoastaan näihin poikkeuksellisen korkeasti koulutettuihin ammattiryhmiin verrattuna. Taulukko 6. Ammattiryhmien kuvailevia tunnuslukukuja Ammattiryhmä Keskiikä, v Naisia, % Jatkotutkinto, % Pysyvä työsuhde, % Tutkijat (n= 591) 40, Opettajat (n=336) 48, Muut asiantuntijat (n= 411) 46, Muut (n= 16) 44,

19 Koska ammattiryhmä muut on niin pieni muihin verrattuna, sitä ei jatkossa käytetä analyyseissa, joissa suoritetaan ryhmävertailuja. Vastanneet on kuitenkin mukana kaikkia vastanneita koskevissa kohdissa. Ammattiasemien suhteissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia edellisiin kyselyihin verrattuina, kuten seuraava taulukko osoittaa. Tutkijoiden osuuden kasvu vastanneiden joukossa on taittunut, ja muiden asiantuntijoiden osuus on lievässä kasvussa. Taulukko 7. Ammattiryhmät Ammattiryhmä 1998 (1782) 2001 (1679) 2004 (1893) 2007 (1679) 2010 (1563) 2013 (1354) Tutkijat 36 % 40 % 39 % 40 % 46 % 44 % Opettajat 35 % 31 % 33 % 29 % 26 % 25 % Asiantuntijat 25 % 25 % 25 % 26 % 27 % 30 % Muut 4 % 4 % 3 % 5 % 2 % 1 % Naisten osuuden lisääntyminen tutkijoiden joukossa näyttäisi jatkuvan, sen sijaan opettajien kohdalla miesten ja naisten osuus on suurin piirtein sama edelliseen kyselyyn verrattuna (kuvio 11) Tutkijat Opettajat Kuvio 11. Naisten osuus tutkijoista ja opettajista , prosentteina 3.2 Ei-ammatissa toimivat Kaikista kyselyyn vastanneista 336 (20 %) ei ollut marraskuussa 2013 palvelussuhteessa mihinkään työnantajaan. Heistä suurin osa (42 %) toimi apurahatutkijoina. Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat työttömät (34 %), kuten taulukosta 8 havai- 19

20 taan. Työttömien osuus vastaajien joukossa onkin selkeästi suurempi kuin edellisessä kyselyssä. Miesten osuus (40 %) työttömistä oli selkeästi pienempi kuin naisten (60 %). Toisaalta ei-ammatissa olevista miehistä (n = 97) hieman vajaa puolet (46 %) oli työttömänä, naisista puolestaan runsas neljännes (29 %). Taulukko 8. Ei-ammatissa toimivat Asema Lukumäärä % kaikista % ei-ammatissa toimivista Apurahatutkija 142 8,4 42,3 Työtön 114 6,7 33,9 Äitiys-, isyys- tms, vapaa 43 2,5 12,8 Muut 37 2,6 11,0 YHTEENSÄ ,8 100 Tieteentekijöiden liittoon kuuluvat miehet eivät ainakaan kyselyhetkellä olleet käyttäneet perhevapaita hyväkseen, sillä ainoastaan yksi mies oli marraskuussa 2013 isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. Lukumäärä on täsmälleen sama kuin kolme vuotta aiemmassa kyselyssä. Ei-ammatissa toimivista naisista vajaa viidennes (18 %) oli perhevapaalla. Yli neljännes miehistä (26 %) ilmoitti jossain vaiheessa perustutkintonsa suorittamisen jälkeen olleensa perhevapailla, lisäystä edelliseen kyselyyn on seitsemän prosenttiyksikköä. Naisista perustutkinnon suorittamisen jälkeen oli perhevapailla ollut 37 %, olennaista muutosta edelliseen kyselyyn (39 %) ei ollut havaittavissa. Vaikka julkisuudessa puhutaan paljon työn ja perhe-elämän yhdistämisestä, ja vaikka tiedemaailmassa esimerkiksi Suomen Akatemia on osoittanut hyvää esimerkkiä tasa-arvosuunnitelmissaan, pätkätyö linkittyy negatiivisesti myös perhevapaisiin. Määräaikaisten sairaus- ja perhevapaiden johdosta työsopimusta ei pidennetä - toisin sanoen usein isät eivät voi käyttää perhevapaita. Tätä asiaa pitäisi tasa-arvon edistämiseksi parantaa. Työttömänä jäsenkyselyyn vastanneista oli vastaushetkellä 7 %, joten lisäystä edelliseen kyselyyn on kaksi prosenttiyksikköä. Kyselyyn vastanneista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 7,3 % oli työttömänä marraskuussa Lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti oli 15,1 % ja tohtoreiden 5,7 %. Työttömien osuus vastanneiden joukossa on kasvanut kaikilla koulutusasteilla edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä heijastaa myös laajemminkin niitä muutoksia, joita akateemisilla työmarkkinoilla on viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtunut. Kuviossa 12 esitetään koko aineiston tasolla vastaajien koko työuran aikaisten yhteenlaskettujen työttömyysjaksojen kesto. Ei ollenkaan työttömänä olleiden määrä on selvästi vähentynyt. Vielä 2001 yli puolella (54 %) ei ollut työurallaan ollut yhtään työttömyysjaksoa, vuonna 2010 yli puolet (51 %) on ollut työttömänä 20

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta Juha-Matti Ritvanen Turun yliopiston julkaisusarja 1/2012 TOHTORIT

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Viiden vuoden jälkeen

Viiden vuoden jälkeen Viiden vuoden jälkeen Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden maistereiden työllistyminen Piia Lavikainen Tutkimusraportti 20.6.2006 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012) Jyväskylän yliopistosta vuonna 27 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 212) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 47 valmistuneista) 1 Sukupuoli

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja työelämäpalvelu

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja työelämäpalvelu Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja työelämäpalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla..996-3.2.2000 valmistuneiden tohtorien sijoittumisesta työelämään ~ Koko yliopisto & tiedekunnat~ 3. helmikuuta

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna valmistuneille tohtoreille

Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna valmistuneille tohtoreille Ura ja työmarkkinaseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2006 2007 valmistuneille tohtoreille Satu Peteri Työelämä ja rekrytointipalvelut 11.10.2010 Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti vuonna

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Akateemiset työt, työurat ja työmarkkinat

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2008

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2008 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2010 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2008 Lähes joka toinen tutkijakoulutettu työskentelee koulutuksen toimialalla Tutkijakoulutuksen suorittaneista 44 prosenttia

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta 16.8.2004 Jukka Vänskä Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 VASTAVALMISTUNEIDEN

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tuloksia Vastausprosentti 50% (163/328)

Jyväskylän yliopiston tuloksia Vastausprosentti 50% (163/328) Uraseurantakysely vuosina 212-213 tohtorin tutkinnon suorittaneille Tilanne ja mielipiteet / syksy 2 Jyväskylän yliopiston tuloksia Vastausprosentti (163/328) Jari Penttilä / Työelämäpalvelut 7 Sukupuoli

Lisätiedot

Uraseuranta. Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia

Uraseuranta. Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Uraseuranta Vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Taustatietoja kysely tehtiin kaikille vuonna 2005 loppututkinnon suorittaneille eli farmaseuteille, lastentarhaopettajille, maistereille sekä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Viisi vuotta työelämässä

Viisi vuotta työelämässä SEFEN RAPORTTEJA 5/2011 Viisi vuotta työelämässä Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Antti Raita SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN SEFE & AARRESAARI ERKOSTO Sisältö

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot