Etelä-Pirkanmaan kehittämistoimien tulosten arviointi
|
|
- Esko Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Pirkanmaan kehittämistoimien tulosten arviointi yhteenveto seutustrategian arvioinnista ja ehdotuksista TOP 5 : PLUSSAT Paljon hyviä ja strategian mukaisia projekteja Verkottunut toteuttamismalli kehitysprojekteissa Sektorikohtainen seudullinen palvelukehittäminen (kirjasto, sote, kulttuuri...) Kuntalaisten halu saada palvelut seudullisina lähes yhtä vahva, kuin saada palvelut kuntakohtaisina (a Vahva mandaatti) Kuntajohtajavetoinen toimialatyöskentely parhaimmillaan TOP 5 : KORJATTAVAA Ylikunnallisen ylimpien poliittisten toimijoiden keskinäisen keskustelun puute (valtuustot, kh:t) Strategian konkreettisuus, mitattavuus ja haastavuus Toimialaryhmätyöskentely reagoivaa kun voisi olla strategista Projektien luomisen ja tarjoamisen intressi tuottajalla ei tilaajalla Meidän kunnan on hyödyttävä heti ja aina -ajattelu Pasi-Heikki Rannisto, Tutkimusjohtaja, HT, Silta Oy
2 Etelä-Pirkanmaan seutustrategian arviointi - yhteenveto arvioinnista ja ehdotuksista Pasi-Heikki Rannisto, Tutkimusjohtaja, HT, Silta Oy ARVIOITAVA KOHDE TOTEUTUSMALLI ARVIOINTIKRITEERIT ARVIO JA EHDOTUKSET SEUDUN TOTTUMUS JA HALU SEUTU- YHTEISTYÖHÖN Seutuorganisaation toiminta Valkeakosken kaupungin sisällä isäntäkuntamallilla. Kunta- ja hankekohtainen päätös mukaan menemisestä ja strategioiden toteuttamisesta. Toteutus pääsääntöisesti projektien kautta. Kunnanjohtajien vahva tahtotila seutustrategian toteuttamiseksi, sitoutumisen vahvistamiseksi sekä uusien yhteisten avausten, toimintojen ja toimintamallien kehittämiseksi. Organisoitumismalli mahdollistaa arviointikriteerissä mainitut kunnanjohtajien asettamat tavoitteet. Seutuyhteistyö toimii Etelä-Pirkanmaalla erityisen hyvin silloin kun saman sektorin viranhaltijat kehittävät yhdessä toimialalleen toimintamalleja ja yhteistyön muotoja. Kyseessä on tällöin olemassa olevan toiminnan kehittäminen omana projektinaan. Mikäli kunnilla on projektikohtaisia epäluuloja tai riskejä, aiheutti tämä ainakin toisinaan projekteista jättäytymisen. Seutuyhteistyön projektikohtainen toteutusmalli ei lähtökohtaisesti kuvasta vahvaa sitoutumista, jonka kuntajohtajat asettivat tavoitteekseen. Mahdollistahan on myös toteuttaa laajempia kokonaisuuksia, joissa kokonaisuuden voittaessa kaikki voittavat, vaikka jonkin yksittäisen projektin kohdalla näin ei tapahtuisikaan. STRATEGIA- PROSESSI Seitsemänvaiheinen seminaarien sarja, jossa kokoontumisia oli yhteensä 21, erilaisia toimijaryhmiä: - kuntajohtajat - valtuustot - seutuvaliokunta - teollisuuden neuv.k. - muut sidosryhmät Prosessin kesto noin 6kk, kuntajohtajat valmistelun keskiössä, kunnat käsittelivät strategiaversioita prosessin puolivälissä ja lopussa. Seutustrategiaa päivitetty 2 vuotta hyväksymisen jälkeen. Kuntajohtajien tavoitteista ja määrittelystä poimitut arviointikriteerit: - Osallistujapohjan laajuus - Viestinnän avoimuus ja toimivuus - Prosessin aikaisten teemojen käsittely ja tulevaisuuden hahmottaminen - Prosessin sitouttavuus - Seudullisen yhteistyön vahvistaminen - Prosessin tehokas toteuttaminen Prosessi oli tehokas, toimiva ja tavoitteellinen. Luottamushenkilöitä ja kunnanjohtajia osallistui prosessiin aktiivisesti paljon. Sidosryhmistä mukana oli vain teollisuuden neuvottelukunta. Prosessi ei lisännyt erityisesti sitoutumista, koska avoin ylikunnallinen keskustelu puuttui. Kuntakohtaiset tapaamiset olivat vasta prosessin puolivälissä ja lopussa ja niiden keskeinen sisältö oli jo strategiaversion muotoilua. Kuntastrategioiden päivittäminen pitäisi saada samanaikaiseksi seutustrategian luomisen kanssa. Strategiaprosessista tiedotettiin paikallislehdissä, mutta julkista keskustelua ei juuri käyty. Toinen kuntakierros voitaisiin korvata yhdellä isolla seudullisella seminaarilla sekä toimialakohtaisilla seudullisilla seminaareilla. Näissä keskeisessä roolissa voisivat olla myös kunnanjohtajien vetämät toimialaryhmät. VISIO, STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TASAPAINOTTAMI- NEN KRIITTISIKSI TEKIJÖIKSI On luotu visio ja sitä konkretisoivat strategiset päämäärät. Strategisista päämääristä on kehitetty tasapainottamalla kriittisiä menestystekijöitä ja sijoitettu ne tuloskortin neljään eri näkökulmaan. Tasapainottamisen onnistuminen, kriittisten menestystekijöiden määrä ja muotoilun konkreettisuus, mitattavuus ja tavoitteellisuus Seutuyhteistyölle asetetut strategiset päämäärät konkretisoivat vision, olivat hyvin muotoiltuja ja mahdollistivat konkreettisten tavoitteiden asettamisen. Tasapainottamisen seurauksena tuloskortin eri näkökulmiin muotoiltiin jokaiseen 2 3 kriittistä menestystekijää, tämä on johtamisen kannalta sopiva määrä. Erityisesti kuntien vahvuuksia hyödyntävä seutuyhteistyö ja laaja verkostoituminen nähtiin tärkeäksi ja löytyy kaikista tuloskortin näkökulmista. Kriittisten menestystekijöiden muotoilu ei kaikin osin konkretisoinut strategisia päämääriä ja asettanut toteutukselle selkeitä tavoitteita. Jatkossa näihin pitäisi paneutua paremmin joko strategiaprosessin aikana tai toimialaryhmien työskentelyn kautta. Projektointi ja parempi suunnittelu varmistaisi rahoituksen strategian toteutukselle. 2 7
3 TEKIJÄ 1: Seudun laadukkaat ja edulliset palvelut Seudulliset toimialojen kehittämisprojektit kirjastoja kulttuuritoimen sekä sosiaalitoimen alueella. Laadukkuuden ja, saatavuuden arviointi- ja kehittämishankkeet. - Seudun laadukkuuden ja vetovoimaisuuden lisääntyminen - Seudun asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin - Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Kulttuuri- ja kirjastoala sekä sosiaaliala toteuttivat seutustrategiaa strategialähtöisesti ja kehittivät omaa toimintaansa ja osaamistaan. Kummankin toimialan osalta toteutus on hyvää ja kunnianhimoista. Yrityksille on seudulla tarjolla hyvin palveluja ja kehittämisprojekteja. Kuntapalvelujen saavutettavuus seudullisesti (selvitys) osoitti, että palvelujen tarjonta seudullisina on kansalaisten mielestä lähes yhtä toivottava vaihtoehto kuin palvelujen tuottaminen oman kunnan toimesta (oman kunnan tuotanto oli toivotuin vaihtoehto). Seutuyhteistyö palvelutuotannossa sai vahvan mandaatin. Ammattilaisista ja toimialoista itsestään lähtevä palvelukehitys lisää yhteistyötä ja toiminnan kehitystä. Ne ovat kustannustehokkaita tapoja toteuttaa seutuyhteistyötä. TEKIJÄ 2: Seudun korkeatasoisen osaamisen kehittäminen Kehityskeskuksen perustaminen sekä yritysten toiminnan kehittämisprojektit, joissa on mukana seudun toimijat laajasti (yrityksiä, oppilaitoksia sekä julkisia projektirahoittajia) - Seudun laadukkuuden ja vetovoimaisuuden lisääntyminen - Seutuyhteistyöhön sitoutuminen ja - Luovatko toimenpiteet seudulle osaamista, jolle on kysyntää? - Yhteistyön tiivistäminen yliopistokentän ja amk:n kanssa - Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen - Seudun oppilaitosten vetovoiman kasvu Seutustrategian painopisteitä toteutettiin hyvin, olivathan yliopisto- ja oppilaitosyhteistyön tiivistäminen, MAC -koulutus- ja tutkimuskeskuksen sekä professuurien jatkon varmistaminen voimakkaasti strategiassa esillä. Yrityskasvatusta sekä toisen asteen koulutusyhteistyötä toteutettiin aktiivisesti. Teollisuuden rakennemuutoksesta sekä alueen teollisesta perinteestä johtuen ammatillisen koulutuksen merkitystä voisi harkita uudelleen. Käden taitajista ja teollisuuden ammattilaisista on pulaa valtakunnallisestikin, erityisesti metallialalla. 3 7
4 TEKIJÄ 3: Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen Kehittämis- ja palveluprojektien kautta laaja verkottunut toimintamalli. Yrityspalvelujen ja neuvonnan tuottaminen ja tuotannon laajentaminen projektirahoituksella. - seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Palvelujen laadukkuuden ja - Seutuyhteistyöhön sitoutuminen ja - Tukevatko toimenpiteet seudun vetovoimaa yritysten sijoittumisessa - Kehittämispanoksia suunnataan seudun vahvoille toimialoille - Yritysten innovaatiokyvyn nosto, työpaikkojen synnytys ja työllisyysasteen nosto? Kokonaisuudessa on kahden päälinjan toimintaa: yritysten neuvontapalvelujen tuotantoa sekä yritysten ja julkisten organisaatioiden työyhteisöjen kehittämistoimintaa. Yritysten neuvontapalvelujen tuotanto projektien kautta voi osoittaa perusrahoituksen puutetta tai sitten palveluorganisaation halua oman toimintansa laajentamiseen. Erityisesti konsulttipalveluja on saatavissa myös alan yrityksiltä. Niissä tuettu julkinen palvelutuotanto voi ehkäistä palvelukysyntää ja siten olla ajatuksensa vastaista. Työyhteisöjen kehittämisprojektit toteutettiin yhteistyössä yliopisto/korkeakoulutoimijoiden kanssa, ja olivat suunnatut seudun keskeisille toimialoille. Jatkossa projektirahoitus vähenee. Seudullisesti kannattaa käydä keskustelu projektirahojen käytön painopisteistä ja laajuudesta. TEKIJÄ 4: Tarkoituksenmukaisesti ja kokonaistaloudellisesti järjestetyt palvelut Kehittämisprojektien kautta verkottuneesti sekä toimialojen omiin strategioihin perustuvien kehittämishankkeiden kautta (sote, kulttu+kirjasto, yrityspalvelut, tekniset palvelut). - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Lisäävätkö hankkeet julkisten palvelun tuottajien tuotteistus, kilpailu ja hankintaosaamista? - Lisäävätkö hankkeet kuntien ja toimijoiden välistä erikoistumista? - Kehittävätkö hankkeet seudun palvelumarkkinoita, -kokonaisuuksia ja toimijoita Toteutetuissa hallinnon sisäisissä hankkeissa oli voimakas yhteinen intressi. Usein onnistuneille hankkeille tyypillistä oli toimijoiden omakohtainen voimakas motiivi. Hallinnon sisäiset ja väliset hankkeet ovat tyyppiesimerkkejä kustannustehokkaista projekteista. Osa kehittämistyöstä tähtää PARAS -hankkeen edellyttämien selvitysten tuottamiseen. Näissä toteutus on selkeästi harkitsevampi, toisaalta osallistujapohjakin on seutua laajempi. Kuntakohtaisten intressien mennessä ristiin, pysähtyyseutukehittäminen. Helpot yhteistyöprojektit on kohta tehty, joten jatkossa yhteistyö vain hankaloituu, mikäli kunnat katsovat vain omia hetkellisiä etujaan. Tuleva seutustrategiakierros on tärkeä, jotta yhteistyö saadaan todella etenemään. Paineita valtiovallan, talouden ja kuntalaisten puolelta nousee koko ajan entistä enemmän esiin. 4 7
5 TEKIJÄ 5: Seutuyhteistyön organisointi Seutusopimuksen uusimista valmisteleva työryhmän perustaminen. Kuntajohtajien vetämät toimialatyöryhmät. Kuntien erilaisissa kokoonpanoissa omistamat yhteisorganisaatiot, joiden kautta tuotetaan merkittäviä palvelukokonaisuuksia. - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Pystyttiinkö luomaan uusia seutuyhteistyön malleja? - Uudelle Aluekeskusohjelmakaudelle pääseminen? - Seudullisen edunvalvonnan onnistuminen? Uusi seutusopimus luo pohjan ja pelisäännöt tiivistyvälle yhteistyölle kuntien kesken. Uudelle Aluekeskuskaudelle päästiin. Sidosryhmäyhteistyö eteni strategiakaudella erityisesti oppilaitosten ja yliopistojen kanssa. Toimialojen omista intresseistä lähteneet kehittämisprojektit olivat erityisen hyviä panos / tuotos suhteessa. Toiminnan ja yhteistyön kehittäminen onnistuu toimialojen sisältä hyvin, radikaaleihin muutoksiin tarvitaan ylimmän johdon tahto ennen kuin ne toteutuvat. TEKIJÄ 6: Seudun kehittämisen riittävä resurssointi Projektitoiminnan kautta kehittäminen, hankkeiden toimintakohtainen jakauma, yhteensä 85: - Sosiaaliala 4 - Kulttuuri- ja kirjastoala 12 - Ympäristön ja luonnon parantaminen 15 - Yrittäjyyden edistäminen ja elinkeinopolitiikan toteutus 14 - Työllisyyden parantaminen 10 - Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten osaamisen kehittämishankkeet 18 - Maankäytön, liikenteen ja tekniikan kehittäminen 7 - Seudullisen palvelutuotannon / organisaatioiden kehittämishankkeet 4 - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Onko kehittämistoiminta seudun tarpeista lähtevää? - Onko hankearviointi systemaattista ja toimintaa kehittävää? - Järjestyykö kehittämisen rahoitus sovitulla tavalla? Projektitoiminta ja verkottunut toimintamalli on valittu seutustrategian ja seudullisen kehittämisen toimintamalliksi. Verkottunut toimintatapa edellyttää strategisesti ajattelevaa ja vahvaa tilaajaorganisaatiota, jotta strategiaa voidaan toteuttaa projektien kautta. Arvioidut projektit ovat seudun intressejä toteuttavia, valistunut hakija on kussakin tapauksessa oletettavasti perehtynyt tilaajan tarpeisiin. Kuitenkin strategista ohjaamista ja tilaajavetoisuutta voisi entisestään projektitoiminnassa vahvistaa. Todennäköisesti hallinnonalojen sisällä ja seudun kuntien kesken tapahtuu kehitystyötä, jota ei ole erikseen projektoitu vaan pidetään normaalina osana virkatyötä. 5 7
6 TEKIJÄ 7: Sijainnin ja infrastruktuurin hyödyntäminen Hallinnon verkko- ja laajakaistapalvelut ovat käytössä seudullisesti. Kehitystyö on tapahtunut yhteistuumin. Palvelut tuotetaan Valkeakosken kaupungin toimesta. Kansalaisille tarjottavat laajakaistapalvelut ovat operaattorien toimesta hoidettu. Projekteina on toteutettu keskustojen kehittämistä, yrittäjyyshankkeita (Iittala- Nuutajärvi) sekä Konhon alueen kehittämistä. - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Onko tietoliikenneverkko kattava ja laajasti käytössä? - Kuntien kaavoitusyhteistyön onnistuminen rajaalueilla - Liikenneyhteyksien hyödyntäminen ja kehittäminen Tietoliikenneverkkojen ja palvelujen kehitys on ollut päämäärätietoista ja toimivaa sekä hallinnon että asukkaiden osalta kokonaisuudessa. Tämä mahdollistaa palveluyhteistyön laajentamisen ja tehokkaan tietohallinnon, joka lisää alueen vetovoimaa ja mahdollistaa palvelujen laadukkuuden ja kustannustehokkuuden. Strateginen näkemys eri liikennemuotojen tärkeydestä ja mahdollisuuksista on yhteinen, kuitenkin seudun maankäyttöön ja sijainnin hyödyntämiseen liittyvä yhteistyö on ollut mahdollisuudet huomioiden vähäistä. VT3:n hyödyntäminen on edessä oleva mahdollisuus. Kasvukäytävä -tyyppiset hankkeet eivät ole mielekkäitä, jolleivät kunnat löydä seudullista ja epäitsekästä näkemystä kehittämiseen. Liikenteen kehittäminen etenee näissä hankkeissa ja muutekin suurimpien kasvukeskusten vetämänä. TEKIJÄ 8: Uusien palveluntuottamistapojen pilotointi Tietoverkkojen hyväksikäytön laajentamista palvelutuotannossa on kehitetty Nuorten seutunettihankkeella. Palvelukehitystä on tehty mm. kirjastopalvelujen kotipalvelulla sekä vanhusten kotipalveluhankkeella, jossa on kehitetty myös tuotteistusosaamista ja suunniteltu rakenteellisia muutoksia kotihoidon palvelujen tuottamiseen. Toisen asteen oppilaitosyhteistyöllä on tiivistetty seudun oppilaitosten verkottumista ja laajennettu oppisisältöjen tarjontaa oppilaitosten välillä. Elämän eväänä yrittäjyys on kehittänyt yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen alueella. - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Onko pilotoitu ja otettu käyttöön uusia palvelujen tuottamistapoja? - Onko päästy mukaan valtakunnallisiin palvelutuotannon kokeiluhankkeisiin? Palvelujen tuottamistapojen pilotointihankkeet ovat monin osin kesken. Eteneminen hankkeissa on ollut hyvää ja opettavaista. Hankkeet lisäävät osaamispääomaa ja tiivistävät seutuyhteistyötä erityisesti hallinnonalojen sisällä. Tämä lisää myös käytännön sitoutumista seutuyhteistyöhön. Todennäköisesti palvelukehittämistä ja uusien toimintatapojen pilotointia tapahtuu ilman erityistä projektointia osana normaalia hallinnon kehittämistyötä. Seutustrategiassa tämä osuus on merkittävämmässä roolissa kuin mitä projektitoiminnan kautta voi päätellä. Jatkossa palvelukehittämistä voi olla myös yksityisten toimijoiden kanssa eikä ainoastaan hallinnon sisällä. Sosiaalitoimen strategiassa tähän toki viitataankin. 6 7
7 TEKIJÄ 9: Yhteistyö kuntien henkilöstön kehittämisessä Elämän eväänä yrittäjyys projektin toteutus seudullisena painopisteenä. Seudullisen henkilöstöstrategian Etelä-Pirkanmaa osaamme ja kehitymme hyväksyminen ja toteuttaminen. Tavoitteena on yhteisten henkilöstöpoliittisten pelisääntöjen luominen seutukunnalle ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittyminen ja parempi jaksaminen. - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Onko seudullinen henkilöstöstrategia tehty ja otettu käyttöön? - Onko seudullista yhteistyötä henkilöstökoulutuksessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä? Seudullinen henkilöstöstrategia on tehty ja otettu käyttöön. Henkilöstön jaksamista, työhyvinvointia, kouluttautumista jne ei ole otettu toteutuman tavoitteiksi ja mittareiksi seutustrategiassa vaikka ne olisivat helppoja mitattavia ja seurattavia. Strategia on tältä osin turhan ylimalkainen. Elämän eväänä yrittäjyys on mielenkiintoinen seudullinen hanke opettajien ja oppilaiden yrittäjämyönteisyyden kasvattamiseksi. Seutustrategiaa toteuttavan kriittisen menestystekijän keskeiseksi sisällöksi se ei kuitenkaan riitä. Karkeat ja pelkistetyt huomiot kokonaisuudesta huomioitavaksi seuraavalla strategiajaksolla. Kohdat ovat syyseuraus suhteessa. Ilman ykköstä ei kakkonen voi toteutua, ilman ykköstä ja kakkosta ei kolmonen voi toteutua. 1. Sitoutuminen on välttämätöntä aina strategian luomisesta toteutukseen. Yhteistyössä ja kaikessa kehittämisessä on siedettävä ja uskallettava ottaa myös riskejä ja tappioita toisinaan. 2. Strateginen johtaminen on mahdollista, jos on konkreettisia tavoitteita ja mittareita. Tilaajaorganisaatioon ja tilaamistoimintaan kannattaa panostaa. Siinä ratkaistaan strategian toteutuminen. 3. Kehittäminen on aina hidasta, siksi ammattilaisten oman innostuksen varassa tapahtuvaa kehittämistä kannattaa suosia. Aikaperspektiivinä kannattaa katsoa tulevaisuuden hyötyjä. Harvan kehittämistyön hyödyt realisoituvat budjettikaudelle, hyvä jos strategiakaudelle. Strategiaprosessia kannattaa harkita ja päättää, mitä siltä haluaa. Tehokas strategian luominen edellyttää keskeisten vaikuttajien yksituumaista näke-mystä ja vahvaa tahtoa toteuttaa hyväksyttyä strategiaa omissa organisaatioissaan. Muuten strategiasta ei tiedetä, eikä sitä silloin voida myös toteuttaa. Laaja osallistuminen mahdollistaa sidosryhmien vaikuttamisen ja strategian toteutumisen osallistujien toimintana. Tämä ei vie vastuuta pois johtamiselta, mutta helpottaa painopisteiden ymmärtämistä, osin myös hyväksymistä ja sitä kautta toteuttamista. Kuntajohtajien vetämistä seudullisista toimialatyöryhmistä ei saatu parasta irti vaikka hyviä tuloksia saatiinkin. Tehokas projektointi ja strategian jalkautus voisi lähteä tätä kautta viranhaltijaorganisaatioon. Ryhmillä on riittävän vahva miehitys, että suunnitelmallisella toteutuksella voidaan saadaan tuloksia. Jos kuntien strategiatyötä ei kytketä seutustrategian toteuttamiseen, niin toimialaryhmien työlle on erityistä painetta. 7 7
8 Etelä-Pirkanmaan kehittämistoimien tulosten arviointi yhteenveto seutustrategian arvioinnista ja ehdotuksista TOP 5 : TOIMENPITEET Keskeisten toimijoiden vahvempi sitoutuminen ja seututoiminnan priorisointi jopa oman toiminnan edelle Tilaajan vahvistaminen ja strategian konkretisointi Toimialaryhmätyöskentelyn suunnitelmallisuuden ja strategisuuden parantaminen Yhteinen elinkeinopolitiikka ja toteutusorganisaatio Seutustrategian ja toiminnan tavoitteiden viestintä loppuun asti läpi kaikkien organisaatioiden Pasi-Heikki Rannisto, Tutkimusjohtaja, HT, Silta Oy
MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt
MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA
TEHTÄVÄKUVA 2017 19.1.2017 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Henkilön nimi: Pätevyysvaatimukset: Välittömät alaiset: Esimiehen nimi ja tehtävänimike: Toimialan/tulosalueen/yksikön perustehtävä:
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotKehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012
Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotKommentteja FinELibin strategiaan
24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto
Lisätiedot6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD
6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ
LisätiedotRauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.
Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotStrategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli
Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016
LisätiedotÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH
ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:
LisätiedotKotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia
Cursor Oy Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia Hyväksytty seutuvaltuustossa 18.6.2019 Tiivistelmä Tämä on Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia. Strategialla
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotKriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi
1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on
LisätiedotMiten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?
Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria
LisätiedotElinvoimainen Ylivieska 2021
Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotStrategia prosessista käytäntöön!
Strategia prosessista käytäntöön! Kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TtM Maire Ahopelto, Kainuun sote Hyve-johtamisen kartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Kainuun osahankkeen tavoitteet
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotStrategiatyön toimintasuunnitelma 2013
Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotStrategiakortit 2015
Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset
LisätiedotTAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.
LisätiedotKAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS
KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS Jari Niemelä 5.3.2018 www.sijoitusaloon.fi SALO JOKA PÄIVÄ PAREMPI Asiakaslähtöisyys Rohkeus Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Salon kaupunki kehittää alueensa
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotKOKKOLAN STRATEGIA. Sisältöluonnos
KOKKOLAN STRATEGIA Sisältöluonnos 5.9.2017 5.9.2017 Mitä kuuluu Kokkola? Kokkolan keskeiset kehitysmittarit ovat kansallisessa vertailussa erittäin hyvät taloutta lukuun ottamatta. Toimintaympäristö muuttuu
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotKOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko
KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen
LisätiedotPohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset 10.9.2019 Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT Tietojohtamisen vastuuvalmistelija ad.31.3.2019 Tietojohtamisen kehittämiskokemukset Alla olevia asioita
LisätiedotSTRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT
MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotJohtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin samiedu.fi
Johtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin 1.8.2019-31.12.2019 Tervetuloa opiskelemaan Ammattiopisto SAMIeduun! Tähän esitteeseen olemme koonneet johtamisen ja yritysjohtamisen opintokokonaisuuksia
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotLTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018
Budjettiyhteenveto Kehittämiskeskus Selite TA 2017 Raami 2018 LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 779 960 223 297 190 796 164 025 149 727 Tuet ja avustukset 573 291
LisätiedotTyöpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN
Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,
LisätiedotEnnakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt
ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotPoliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava
Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-
LisätiedotKUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari
KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotNäkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri
Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri 6.6.2019 Esityksen sisältö Tausta näkemyksilleni Tiedolla johtamisen ja raportoinnin kehittäminen maakunnan valmistelutyö
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MATKAILUN
KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA. Tehtävänimike: Kunnanjohtaja (vs 5.3. alkaen ja virassa alkaen) Kelpoisuusehdot:
TEHTÄVÄKUVA Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Kelpoisuusehdot: Henkilön nimi: Välittömät alaiset: Nurmijärven kunta, ylin päätöksenteko Kunnanjohtaja (vs 5.3. alkaen ja virassa 1.5.2018 alkaen)
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014
Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotSUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008
SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotTurun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki
Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana
LisätiedotMuutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta
Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta Johtajuussymposium: Kehitämme yhdessä- TKI:llä vaikuttavuutta Soteen, Tampere 11.9.2019 Päivi Nerg, Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, Valtiovarainministeriö
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotPelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk
Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
Lisätiedot