Etelä-Pirkanmaan kehittämistoimien tulosten arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pirkanmaan kehittämistoimien tulosten arviointi"

Transkriptio

1 Etelä-Pirkanmaan kehittämistoimien tulosten arviointi yhteenveto seutustrategian arvioinnista ja ehdotuksista TOP 5 : PLUSSAT Paljon hyviä ja strategian mukaisia projekteja Verkottunut toteuttamismalli kehitysprojekteissa Sektorikohtainen seudullinen palvelukehittäminen (kirjasto, sote, kulttuuri...) Kuntalaisten halu saada palvelut seudullisina lähes yhtä vahva, kuin saada palvelut kuntakohtaisina (a Vahva mandaatti) Kuntajohtajavetoinen toimialatyöskentely parhaimmillaan TOP 5 : KORJATTAVAA Ylikunnallisen ylimpien poliittisten toimijoiden keskinäisen keskustelun puute (valtuustot, kh:t) Strategian konkreettisuus, mitattavuus ja haastavuus Toimialaryhmätyöskentely reagoivaa kun voisi olla strategista Projektien luomisen ja tarjoamisen intressi tuottajalla ei tilaajalla Meidän kunnan on hyödyttävä heti ja aina -ajattelu Pasi-Heikki Rannisto, Tutkimusjohtaja, HT, Silta Oy

2 Etelä-Pirkanmaan seutustrategian arviointi - yhteenveto arvioinnista ja ehdotuksista Pasi-Heikki Rannisto, Tutkimusjohtaja, HT, Silta Oy ARVIOITAVA KOHDE TOTEUTUSMALLI ARVIOINTIKRITEERIT ARVIO JA EHDOTUKSET SEUDUN TOTTUMUS JA HALU SEUTU- YHTEISTYÖHÖN Seutuorganisaation toiminta Valkeakosken kaupungin sisällä isäntäkuntamallilla. Kunta- ja hankekohtainen päätös mukaan menemisestä ja strategioiden toteuttamisesta. Toteutus pääsääntöisesti projektien kautta. Kunnanjohtajien vahva tahtotila seutustrategian toteuttamiseksi, sitoutumisen vahvistamiseksi sekä uusien yhteisten avausten, toimintojen ja toimintamallien kehittämiseksi. Organisoitumismalli mahdollistaa arviointikriteerissä mainitut kunnanjohtajien asettamat tavoitteet. Seutuyhteistyö toimii Etelä-Pirkanmaalla erityisen hyvin silloin kun saman sektorin viranhaltijat kehittävät yhdessä toimialalleen toimintamalleja ja yhteistyön muotoja. Kyseessä on tällöin olemassa olevan toiminnan kehittäminen omana projektinaan. Mikäli kunnilla on projektikohtaisia epäluuloja tai riskejä, aiheutti tämä ainakin toisinaan projekteista jättäytymisen. Seutuyhteistyön projektikohtainen toteutusmalli ei lähtökohtaisesti kuvasta vahvaa sitoutumista, jonka kuntajohtajat asettivat tavoitteekseen. Mahdollistahan on myös toteuttaa laajempia kokonaisuuksia, joissa kokonaisuuden voittaessa kaikki voittavat, vaikka jonkin yksittäisen projektin kohdalla näin ei tapahtuisikaan. STRATEGIA- PROSESSI Seitsemänvaiheinen seminaarien sarja, jossa kokoontumisia oli yhteensä 21, erilaisia toimijaryhmiä: - kuntajohtajat - valtuustot - seutuvaliokunta - teollisuuden neuv.k. - muut sidosryhmät Prosessin kesto noin 6kk, kuntajohtajat valmistelun keskiössä, kunnat käsittelivät strategiaversioita prosessin puolivälissä ja lopussa. Seutustrategiaa päivitetty 2 vuotta hyväksymisen jälkeen. Kuntajohtajien tavoitteista ja määrittelystä poimitut arviointikriteerit: - Osallistujapohjan laajuus - Viestinnän avoimuus ja toimivuus - Prosessin aikaisten teemojen käsittely ja tulevaisuuden hahmottaminen - Prosessin sitouttavuus - Seudullisen yhteistyön vahvistaminen - Prosessin tehokas toteuttaminen Prosessi oli tehokas, toimiva ja tavoitteellinen. Luottamushenkilöitä ja kunnanjohtajia osallistui prosessiin aktiivisesti paljon. Sidosryhmistä mukana oli vain teollisuuden neuvottelukunta. Prosessi ei lisännyt erityisesti sitoutumista, koska avoin ylikunnallinen keskustelu puuttui. Kuntakohtaiset tapaamiset olivat vasta prosessin puolivälissä ja lopussa ja niiden keskeinen sisältö oli jo strategiaversion muotoilua. Kuntastrategioiden päivittäminen pitäisi saada samanaikaiseksi seutustrategian luomisen kanssa. Strategiaprosessista tiedotettiin paikallislehdissä, mutta julkista keskustelua ei juuri käyty. Toinen kuntakierros voitaisiin korvata yhdellä isolla seudullisella seminaarilla sekä toimialakohtaisilla seudullisilla seminaareilla. Näissä keskeisessä roolissa voisivat olla myös kunnanjohtajien vetämät toimialaryhmät. VISIO, STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TASAPAINOTTAMI- NEN KRIITTISIKSI TEKIJÖIKSI On luotu visio ja sitä konkretisoivat strategiset päämäärät. Strategisista päämääristä on kehitetty tasapainottamalla kriittisiä menestystekijöitä ja sijoitettu ne tuloskortin neljään eri näkökulmaan. Tasapainottamisen onnistuminen, kriittisten menestystekijöiden määrä ja muotoilun konkreettisuus, mitattavuus ja tavoitteellisuus Seutuyhteistyölle asetetut strategiset päämäärät konkretisoivat vision, olivat hyvin muotoiltuja ja mahdollistivat konkreettisten tavoitteiden asettamisen. Tasapainottamisen seurauksena tuloskortin eri näkökulmiin muotoiltiin jokaiseen 2 3 kriittistä menestystekijää, tämä on johtamisen kannalta sopiva määrä. Erityisesti kuntien vahvuuksia hyödyntävä seutuyhteistyö ja laaja verkostoituminen nähtiin tärkeäksi ja löytyy kaikista tuloskortin näkökulmista. Kriittisten menestystekijöiden muotoilu ei kaikin osin konkretisoinut strategisia päämääriä ja asettanut toteutukselle selkeitä tavoitteita. Jatkossa näihin pitäisi paneutua paremmin joko strategiaprosessin aikana tai toimialaryhmien työskentelyn kautta. Projektointi ja parempi suunnittelu varmistaisi rahoituksen strategian toteutukselle. 2 7

3 TEKIJÄ 1: Seudun laadukkaat ja edulliset palvelut Seudulliset toimialojen kehittämisprojektit kirjastoja kulttuuritoimen sekä sosiaalitoimen alueella. Laadukkuuden ja, saatavuuden arviointi- ja kehittämishankkeet. - Seudun laadukkuuden ja vetovoimaisuuden lisääntyminen - Seudun asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin - Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Kulttuuri- ja kirjastoala sekä sosiaaliala toteuttivat seutustrategiaa strategialähtöisesti ja kehittivät omaa toimintaansa ja osaamistaan. Kummankin toimialan osalta toteutus on hyvää ja kunnianhimoista. Yrityksille on seudulla tarjolla hyvin palveluja ja kehittämisprojekteja. Kuntapalvelujen saavutettavuus seudullisesti (selvitys) osoitti, että palvelujen tarjonta seudullisina on kansalaisten mielestä lähes yhtä toivottava vaihtoehto kuin palvelujen tuottaminen oman kunnan toimesta (oman kunnan tuotanto oli toivotuin vaihtoehto). Seutuyhteistyö palvelutuotannossa sai vahvan mandaatin. Ammattilaisista ja toimialoista itsestään lähtevä palvelukehitys lisää yhteistyötä ja toiminnan kehitystä. Ne ovat kustannustehokkaita tapoja toteuttaa seutuyhteistyötä. TEKIJÄ 2: Seudun korkeatasoisen osaamisen kehittäminen Kehityskeskuksen perustaminen sekä yritysten toiminnan kehittämisprojektit, joissa on mukana seudun toimijat laajasti (yrityksiä, oppilaitoksia sekä julkisia projektirahoittajia) - Seudun laadukkuuden ja vetovoimaisuuden lisääntyminen - Seutuyhteistyöhön sitoutuminen ja - Luovatko toimenpiteet seudulle osaamista, jolle on kysyntää? - Yhteistyön tiivistäminen yliopistokentän ja amk:n kanssa - Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen - Seudun oppilaitosten vetovoiman kasvu Seutustrategian painopisteitä toteutettiin hyvin, olivathan yliopisto- ja oppilaitosyhteistyön tiivistäminen, MAC -koulutus- ja tutkimuskeskuksen sekä professuurien jatkon varmistaminen voimakkaasti strategiassa esillä. Yrityskasvatusta sekä toisen asteen koulutusyhteistyötä toteutettiin aktiivisesti. Teollisuuden rakennemuutoksesta sekä alueen teollisesta perinteestä johtuen ammatillisen koulutuksen merkitystä voisi harkita uudelleen. Käden taitajista ja teollisuuden ammattilaisista on pulaa valtakunnallisestikin, erityisesti metallialalla. 3 7

4 TEKIJÄ 3: Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen Kehittämis- ja palveluprojektien kautta laaja verkottunut toimintamalli. Yrityspalvelujen ja neuvonnan tuottaminen ja tuotannon laajentaminen projektirahoituksella. - seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Palvelujen laadukkuuden ja - Seutuyhteistyöhön sitoutuminen ja - Tukevatko toimenpiteet seudun vetovoimaa yritysten sijoittumisessa - Kehittämispanoksia suunnataan seudun vahvoille toimialoille - Yritysten innovaatiokyvyn nosto, työpaikkojen synnytys ja työllisyysasteen nosto? Kokonaisuudessa on kahden päälinjan toimintaa: yritysten neuvontapalvelujen tuotantoa sekä yritysten ja julkisten organisaatioiden työyhteisöjen kehittämistoimintaa. Yritysten neuvontapalvelujen tuotanto projektien kautta voi osoittaa perusrahoituksen puutetta tai sitten palveluorganisaation halua oman toimintansa laajentamiseen. Erityisesti konsulttipalveluja on saatavissa myös alan yrityksiltä. Niissä tuettu julkinen palvelutuotanto voi ehkäistä palvelukysyntää ja siten olla ajatuksensa vastaista. Työyhteisöjen kehittämisprojektit toteutettiin yhteistyössä yliopisto/korkeakoulutoimijoiden kanssa, ja olivat suunnatut seudun keskeisille toimialoille. Jatkossa projektirahoitus vähenee. Seudullisesti kannattaa käydä keskustelu projektirahojen käytön painopisteistä ja laajuudesta. TEKIJÄ 4: Tarkoituksenmukaisesti ja kokonaistaloudellisesti järjestetyt palvelut Kehittämisprojektien kautta verkottuneesti sekä toimialojen omiin strategioihin perustuvien kehittämishankkeiden kautta (sote, kulttu+kirjasto, yrityspalvelut, tekniset palvelut). - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Lisäävätkö hankkeet julkisten palvelun tuottajien tuotteistus, kilpailu ja hankintaosaamista? - Lisäävätkö hankkeet kuntien ja toimijoiden välistä erikoistumista? - Kehittävätkö hankkeet seudun palvelumarkkinoita, -kokonaisuuksia ja toimijoita Toteutetuissa hallinnon sisäisissä hankkeissa oli voimakas yhteinen intressi. Usein onnistuneille hankkeille tyypillistä oli toimijoiden omakohtainen voimakas motiivi. Hallinnon sisäiset ja väliset hankkeet ovat tyyppiesimerkkejä kustannustehokkaista projekteista. Osa kehittämistyöstä tähtää PARAS -hankkeen edellyttämien selvitysten tuottamiseen. Näissä toteutus on selkeästi harkitsevampi, toisaalta osallistujapohjakin on seutua laajempi. Kuntakohtaisten intressien mennessä ristiin, pysähtyyseutukehittäminen. Helpot yhteistyöprojektit on kohta tehty, joten jatkossa yhteistyö vain hankaloituu, mikäli kunnat katsovat vain omia hetkellisiä etujaan. Tuleva seutustrategiakierros on tärkeä, jotta yhteistyö saadaan todella etenemään. Paineita valtiovallan, talouden ja kuntalaisten puolelta nousee koko ajan entistä enemmän esiin. 4 7

5 TEKIJÄ 5: Seutuyhteistyön organisointi Seutusopimuksen uusimista valmisteleva työryhmän perustaminen. Kuntajohtajien vetämät toimialatyöryhmät. Kuntien erilaisissa kokoonpanoissa omistamat yhteisorganisaatiot, joiden kautta tuotetaan merkittäviä palvelukokonaisuuksia. - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Pystyttiinkö luomaan uusia seutuyhteistyön malleja? - Uudelle Aluekeskusohjelmakaudelle pääseminen? - Seudullisen edunvalvonnan onnistuminen? Uusi seutusopimus luo pohjan ja pelisäännöt tiivistyvälle yhteistyölle kuntien kesken. Uudelle Aluekeskuskaudelle päästiin. Sidosryhmäyhteistyö eteni strategiakaudella erityisesti oppilaitosten ja yliopistojen kanssa. Toimialojen omista intresseistä lähteneet kehittämisprojektit olivat erityisen hyviä panos / tuotos suhteessa. Toiminnan ja yhteistyön kehittäminen onnistuu toimialojen sisältä hyvin, radikaaleihin muutoksiin tarvitaan ylimmän johdon tahto ennen kuin ne toteutuvat. TEKIJÄ 6: Seudun kehittämisen riittävä resurssointi Projektitoiminnan kautta kehittäminen, hankkeiden toimintakohtainen jakauma, yhteensä 85: - Sosiaaliala 4 - Kulttuuri- ja kirjastoala 12 - Ympäristön ja luonnon parantaminen 15 - Yrittäjyyden edistäminen ja elinkeinopolitiikan toteutus 14 - Työllisyyden parantaminen 10 - Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten osaamisen kehittämishankkeet 18 - Maankäytön, liikenteen ja tekniikan kehittäminen 7 - Seudullisen palvelutuotannon / organisaatioiden kehittämishankkeet 4 - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Onko kehittämistoiminta seudun tarpeista lähtevää? - Onko hankearviointi systemaattista ja toimintaa kehittävää? - Järjestyykö kehittämisen rahoitus sovitulla tavalla? Projektitoiminta ja verkottunut toimintamalli on valittu seutustrategian ja seudullisen kehittämisen toimintamalliksi. Verkottunut toimintatapa edellyttää strategisesti ajattelevaa ja vahvaa tilaajaorganisaatiota, jotta strategiaa voidaan toteuttaa projektien kautta. Arvioidut projektit ovat seudun intressejä toteuttavia, valistunut hakija on kussakin tapauksessa oletettavasti perehtynyt tilaajan tarpeisiin. Kuitenkin strategista ohjaamista ja tilaajavetoisuutta voisi entisestään projektitoiminnassa vahvistaa. Todennäköisesti hallinnonalojen sisällä ja seudun kuntien kesken tapahtuu kehitystyötä, jota ei ole erikseen projektoitu vaan pidetään normaalina osana virkatyötä. 5 7

6 TEKIJÄ 7: Sijainnin ja infrastruktuurin hyödyntäminen Hallinnon verkko- ja laajakaistapalvelut ovat käytössä seudullisesti. Kehitystyö on tapahtunut yhteistuumin. Palvelut tuotetaan Valkeakosken kaupungin toimesta. Kansalaisille tarjottavat laajakaistapalvelut ovat operaattorien toimesta hoidettu. Projekteina on toteutettu keskustojen kehittämistä, yrittäjyyshankkeita (Iittala- Nuutajärvi) sekä Konhon alueen kehittämistä. - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Onko tietoliikenneverkko kattava ja laajasti käytössä? - Kuntien kaavoitusyhteistyön onnistuminen rajaalueilla - Liikenneyhteyksien hyödyntäminen ja kehittäminen Tietoliikenneverkkojen ja palvelujen kehitys on ollut päämäärätietoista ja toimivaa sekä hallinnon että asukkaiden osalta kokonaisuudessa. Tämä mahdollistaa palveluyhteistyön laajentamisen ja tehokkaan tietohallinnon, joka lisää alueen vetovoimaa ja mahdollistaa palvelujen laadukkuuden ja kustannustehokkuuden. Strateginen näkemys eri liikennemuotojen tärkeydestä ja mahdollisuuksista on yhteinen, kuitenkin seudun maankäyttöön ja sijainnin hyödyntämiseen liittyvä yhteistyö on ollut mahdollisuudet huomioiden vähäistä. VT3:n hyödyntäminen on edessä oleva mahdollisuus. Kasvukäytävä -tyyppiset hankkeet eivät ole mielekkäitä, jolleivät kunnat löydä seudullista ja epäitsekästä näkemystä kehittämiseen. Liikenteen kehittäminen etenee näissä hankkeissa ja muutekin suurimpien kasvukeskusten vetämänä. TEKIJÄ 8: Uusien palveluntuottamistapojen pilotointi Tietoverkkojen hyväksikäytön laajentamista palvelutuotannossa on kehitetty Nuorten seutunettihankkeella. Palvelukehitystä on tehty mm. kirjastopalvelujen kotipalvelulla sekä vanhusten kotipalveluhankkeella, jossa on kehitetty myös tuotteistusosaamista ja suunniteltu rakenteellisia muutoksia kotihoidon palvelujen tuottamiseen. Toisen asteen oppilaitosyhteistyöllä on tiivistetty seudun oppilaitosten verkottumista ja laajennettu oppisisältöjen tarjontaa oppilaitosten välillä. Elämän eväänä yrittäjyys on kehittänyt yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen alueella. - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Onko pilotoitu ja otettu käyttöön uusia palvelujen tuottamistapoja? - Onko päästy mukaan valtakunnallisiin palvelutuotannon kokeiluhankkeisiin? Palvelujen tuottamistapojen pilotointihankkeet ovat monin osin kesken. Eteneminen hankkeissa on ollut hyvää ja opettavaista. Hankkeet lisäävät osaamispääomaa ja tiivistävät seutuyhteistyötä erityisesti hallinnonalojen sisällä. Tämä lisää myös käytännön sitoutumista seutuyhteistyöhön. Todennäköisesti palvelukehittämistä ja uusien toimintatapojen pilotointia tapahtuu ilman erityistä projektointia osana normaalia hallinnon kehittämistyötä. Seutustrategiassa tämä osuus on merkittävämmässä roolissa kuin mitä projektitoiminnan kautta voi päätellä. Jatkossa palvelukehittämistä voi olla myös yksityisten toimijoiden kanssa eikä ainoastaan hallinnon sisällä. Sosiaalitoimen strategiassa tähän toki viitataankin. 6 7

7 TEKIJÄ 9: Yhteistyö kuntien henkilöstön kehittämisessä Elämän eväänä yrittäjyys projektin toteutus seudullisena painopisteenä. Seudullisen henkilöstöstrategian Etelä-Pirkanmaa osaamme ja kehitymme hyväksyminen ja toteuttaminen. Tavoitteena on yhteisten henkilöstöpoliittisten pelisääntöjen luominen seutukunnalle ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittyminen ja parempi jaksaminen. - Seudun vetovoimaisuuden lisääntyminen - Onko seudullinen henkilöstöstrategia tehty ja otettu käyttöön? - Onko seudullista yhteistyötä henkilöstökoulutuksessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä? Seudullinen henkilöstöstrategia on tehty ja otettu käyttöön. Henkilöstön jaksamista, työhyvinvointia, kouluttautumista jne ei ole otettu toteutuman tavoitteiksi ja mittareiksi seutustrategiassa vaikka ne olisivat helppoja mitattavia ja seurattavia. Strategia on tältä osin turhan ylimalkainen. Elämän eväänä yrittäjyys on mielenkiintoinen seudullinen hanke opettajien ja oppilaiden yrittäjämyönteisyyden kasvattamiseksi. Seutustrategiaa toteuttavan kriittisen menestystekijän keskeiseksi sisällöksi se ei kuitenkaan riitä. Karkeat ja pelkistetyt huomiot kokonaisuudesta huomioitavaksi seuraavalla strategiajaksolla. Kohdat ovat syyseuraus suhteessa. Ilman ykköstä ei kakkonen voi toteutua, ilman ykköstä ja kakkosta ei kolmonen voi toteutua. 1. Sitoutuminen on välttämätöntä aina strategian luomisesta toteutukseen. Yhteistyössä ja kaikessa kehittämisessä on siedettävä ja uskallettava ottaa myös riskejä ja tappioita toisinaan. 2. Strateginen johtaminen on mahdollista, jos on konkreettisia tavoitteita ja mittareita. Tilaajaorganisaatioon ja tilaamistoimintaan kannattaa panostaa. Siinä ratkaistaan strategian toteutuminen. 3. Kehittäminen on aina hidasta, siksi ammattilaisten oman innostuksen varassa tapahtuvaa kehittämistä kannattaa suosia. Aikaperspektiivinä kannattaa katsoa tulevaisuuden hyötyjä. Harvan kehittämistyön hyödyt realisoituvat budjettikaudelle, hyvä jos strategiakaudelle. Strategiaprosessia kannattaa harkita ja päättää, mitä siltä haluaa. Tehokas strategian luominen edellyttää keskeisten vaikuttajien yksituumaista näke-mystä ja vahvaa tahtoa toteuttaa hyväksyttyä strategiaa omissa organisaatioissaan. Muuten strategiasta ei tiedetä, eikä sitä silloin voida myös toteuttaa. Laaja osallistuminen mahdollistaa sidosryhmien vaikuttamisen ja strategian toteutumisen osallistujien toimintana. Tämä ei vie vastuuta pois johtamiselta, mutta helpottaa painopisteiden ymmärtämistä, osin myös hyväksymistä ja sitä kautta toteuttamista. Kuntajohtajien vetämistä seudullisista toimialatyöryhmistä ei saatu parasta irti vaikka hyviä tuloksia saatiinkin. Tehokas projektointi ja strategian jalkautus voisi lähteä tätä kautta viranhaltijaorganisaatioon. Ryhmillä on riittävän vahva miehitys, että suunnitelmallisella toteutuksella voidaan saadaan tuloksia. Jos kuntien strategiatyötä ei kytketä seutustrategian toteuttamiseen, niin toimialaryhmien työlle on erityistä painetta. 7 7

8 Etelä-Pirkanmaan kehittämistoimien tulosten arviointi yhteenveto seutustrategian arvioinnista ja ehdotuksista TOP 5 : TOIMENPITEET Keskeisten toimijoiden vahvempi sitoutuminen ja seututoiminnan priorisointi jopa oman toiminnan edelle Tilaajan vahvistaminen ja strategian konkretisointi Toimialaryhmätyöskentelyn suunnitelmallisuuden ja strategisuuden parantaminen Yhteinen elinkeinopolitiikka ja toteutusorganisaatio Seutustrategian ja toiminnan tavoitteiden viestintä loppuun asti läpi kaikkien organisaatioiden Pasi-Heikki Rannisto, Tutkimusjohtaja, HT, Silta Oy

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0 "... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

- päätösotteet toimitettu kuntiin välittömästi ja tuettu näin asioiden käsittelyä samoin aineistoin joka KUUMA-kunnassa

- päätösotteet toimitettu kuntiin välittömästi ja tuettu näin asioiden käsittelyä samoin aineistoin joka KUUMA-kunnassa KUUMA OSAVUOSITOIMINTAKATSAUS sekä katsaus vuosien 2014-2017 painopisteisiin Johtokunta 4.6.2014 / 28, liite 18 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA Valmis Toteutuu ennustetusti, kesken Toteutuu ennustetusti,

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan seutustrategian arviointi

Etelä-Pirkanmaan seutustrategian arviointi Etelä-Pirkanmaan seutustrategian arviointi Sisällys 1. Seutustrategian arviointityö ja kohde 2 2. Arviointitutkimus 3 3. Strateginen johtaminen ja strategian arviointi 5 4. Strategiaprosessi 8 5. Strategian

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot