PERHE TYÖVUOROJEN VÄLISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHE TYÖVUOROJEN VÄLISSÄ"

Transkriptio

1 PERHE TYÖVUOROJEN VÄLISSÄ Hoitajien käsityksiä vuorotyön ja perheen yhteensovittamisesta Irina Ahonen, Irina Viianen ja Anna Vänne Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ahonen, Irina; Viianen, Irina ja Vänne, Anna. Perhe työvuorojen välissä vuorotyön ja perheen yhteensovittaminen hoitajan kokemuksen näkökulmasta. Helsinki, kevät s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) pätevöitymiskoulutus. Terveydenhuollon henkilöstöstä suuri osa tekee epäsäännöllistä vuorotyötä, joka on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti kuormittavaa. Opinnäytetyön aiheena oli vuorotyö ja perhe. Tarkoituksena tässä työssä oli selvittää ja kuvailla, minkälainen on vuorotyötä tekevän työntekijän perheen arki ja onko työntekijöillä mahdollisuutta itse helpottaa vuorotyöhön sopeutumista. Halusimme kyselylomakkeen avulla selvittää vuorotyön vaikutusta hoitotyöntekijän perhe- ja sosiaaliseen elämään. Kysely toteutettiin paperilomakkeilla. Tässä opinnäytetyössä perhe-elämällä tarkoitetaan suhdetta muihin perheenjäseniin: avio- tai avopuolisoon ja lapsiin. Sosiaalisella elämällä tarkoitetaan suhdetta ystäviin, tuttaviin ja sukulaisiin. Vuorotyön vaikutuksia tarkastellaan suhteessa ikään. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen. Opinnäytetyö aineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Tutkimus henkilönä olivat Helsingin vanhusten palvelukeskuksen kahdentoista osastojen hoitajat. Kyselyjä jaamme yhteensä 120 kappaletta, ja niitä palautettiin 98. kappaletta. Tässä tutkimuksessa kyselylomakkeen vastausprosentti oli 82 %. Tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä suurin osa teki kolmivuorotyötä. Vuorotyön haittoina nousevat esille perhe-elämän ja sosiaalisen toiminnan häiriintyminen lähes yhtä usein kuin terveyteen ja nukkumiseen liittyvät ongelmat. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että työvuorosuunnittelu vanhuskeskuksessa ei tue tasapuolisesti kaikkia hoitajia. Vaikka kolmivuorotyö on raskasta, siinä myös viihdytään. Asiasanat: vuorotyö, perhe, vuorotyöhön sopeutuminen, kvantitatiivinen tutkimus, vuorotyö ja perheen yhteensovittaminen, työaika-autonomia

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PERHE VUOROTYÖ HOITOALALLA Työaikalainsäädäntö Työaikajärjestelyt hoitoalalla Vuorotyön edut ja haitat VUOROTYÖN YHTEYDET HYVINVOINTIIN Vuorotyön yhteys fyysiseen hyvinvointiin Vuorotyön yhteys henkiseen hyvinvointiin Vuorotyön yhteys sosiaaliseen elämään VUOROTYÖHÖN SOPEUTUMINEN HOITOALALLA Ergonominen työvuorosuunnittelu Lapsiperhe ja vuorotyö OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Tutkimusympäristö ja tutkimushenkilöt Aineiston keruu ja analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimukseen osallistujien taustatiedot Vuorotyön vaikutuksia perheen arkielämään Vuorotyön, sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan yhteensovittaminen Vastaajien mahdollisuus vaikuttaa työvuorojen suunnitteluun TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TUTKIMUKSEN ETIIKKA...41

4 11 POHDINTA Pohdintaa työaika-autonomiasta tutkimustulosten valossa Pohdintaa vastaajien käsityksistä vuorotyön, arkielämän ja sosiaalisen elämän yhteen sovittamisesta tutkimustulosten valossa Omaa ammatillisen kasvu pohdintaa...50 LÄHTEET...54 LIITE 1: Kirje vastaajalle LIITE 2: Kysymyslomake LIITE 3 Taulukot

5 1 JOHDANTO Työn ja perheen yhteensovittaminen on nostettu vuona 2007 yhdeksi tärkeäksi työ-, perhe- sekä tasa-arvopolitiikan teemaksi. On peräänkuulutettu työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia perheystävällisiä käytäntöjä ja perhemyönteistä yrityskulttuuria. (Turpeinen 2008, 13.) Vuorotyötä on perinteisesti tarkasteltu lääketieteellisestä näkökulmasta, jolloin tutkimus on kartoittanut vuoro- ja yötyön fysiologisia ja terveydellisiä vaikutuksia. Käyttäytymistieteellisesti suuntautunut tutkimus selvittää vuorotyön vaikutuksia työntekijän toiminta- ja aikarakenteisiin sekä sosiaalisiin suhteisiin. Erityisesti vuorotyön kielteiset vaikutukset työntekijän perhe-elämän ovat olleet usein 1980-luvulla tutkimuksen kohteena. (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000, 98.) Vuorotyön ja perheen yhteensovittamista koskevat tutkimukset ovat lisääntyneet Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana (Miettinen 2006). Opinnäytetyön lähtökohteena on tosiasia, että vuorotyö aiheuttaa haittoja vuorotyöntekijöille, joiden työtä on tutkittu vain vähän ja sitä on tehty pääasiassa vain Työterveyslaitoksen toimesta. Kuitenkin jo teollistumisen alkuajoista lähtien on keskusteltu itse työnteosta ja erityisesti palkkatyön tuomasta onnesta ja autuudesta tai surkeudesta ja kurjuudesta. Epätavallisina aikoina suoritetulla ansiotyöllä on toisinaan myös kielteisiä vaikutuksia perhe-elämään. Epätavalliset työvuorot vaikuttavat myös lasten kanssa vietettyyn yhteiseen aikaan. Vuorotyö aiheuttaa monille huonoa omaatuntoa, koska lapset, puoliso, vanhemmat sekä ystävät jäävät aivan liian vähälle huomiolle. Tutkimusten mukaan noin neljännes miehistä ja viidennes naisista kokee, että on usein viettänyt työn vuoksi perheen kanssa vähemmän aikaa kuin haluaisi. (Moisio & Huuhtanen 2007, 28.)

6 6 Viimeisten vuosien aikana vuorotyötä koskevan keskustelun painopisteeseen ovat nousseet pohdinnat vuorotyön epäedullista vaikutuksista terveydentilaan ja uneen sekä vuorotyöntekijän käytännön vaikeuksista ylläpitää normaalia perheelämää ja sosiaalista kanssakäymistä. Suomen työaikalainsäädäntö elää muutospaineessa, joten vuorotyön merkitystä ja vaikutusta työntekijälle ja työnantajalle joudutaan pohtimaan uudelleen (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000, 354). Työn ja perheen hyvä yhteensovittaminen lisää henkilöstön sitoutumista ja hyvinvointia ja voi tätä kautta edistää työn tuottavuutta. Työn ja perheen yhteensovittamista tarkastellaan koko elämänkaaren näkökulmasta, mikä on saanut lisääntyvää huomiota myös EU:n piirissä. Tätä tarkastelunäkökulmaa puoltavat väestön ikääntymistä koskevat muutokset. Monelle työ, perhe ja yksityiselämä eivät näyttäydy vastakkaisina elementteinä: vaikka työ ajoittain tempaisee mukaansa ja työajat venyvät, niin ristiriidat eivät välttämättä heijastu hyvinvoinnin ongelmina. (Kauppinen & Toivanen 2006.) Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata vuorotyötä hoitoalan työntekijöiden kokemuksen näkökulmasta. Selvitämme hoitajien kokemuksia vuorotyön, perheen ja sosiaalisen elämän yhteensovittamisesta. Lisäksi selvitämme heidän vaikutusmahdollisuuksiaan työvuorolistan laatimisessa.

7 7 2 PERHE Suomessa oli vuoden 2007 lopussa perhettä. Määrä on kasvanut 6000 perheellä edellisestä vuodesta. Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä. Kaksi kolmasosaa perheistä oli avioparien perheitä. Avoparien perheitä oli 21 prosenttia ja yhden vanhemman perheitä hieman alle13 prosenttia. Saman sukupuolen rekisteröityjen parien perheitä oli (Tilastokeskus 2008.) Perhe-käsitettä käytettään paljon ja se määritellään eri tavalla eri tieteissä ja aiheyhteyksissä. Määritelmään vaikuttaa se, kuinka laajana perhe ymmärretään. Ydinperhe, jonka muodostavat isä, äiti ja lapset, on vuosisatoja toteutunut vanhempien avioliiton kautta ja sen katsotaan olevan olemassa niin kauan kuin vanhempien liitto on voimassa. Länsimaissa ydinperhe on tärkein ja tavallisin perhemuoto. Muita perhemuotoja ovat esimerkiksi adoptioperheet, yhden vanhemman perheet, uusperheet, avoperheet ja lesboperheet. (Tilastokeskus 2008.) Perhe on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteisö, jossa usein vähintään kahden yksilön välillä on pitkäaikainen kiintymyssuhde. Tavallisimmillaan perheeseen kuuluu kaksi eri sukupuolta edustavaa henkilöä sekä heidän mahdolliset jälkeläisensä eli lapset. Mikäli lapset ovat alle 18-vuotiaita, eli eivät täysi-ikäisiä, perhettä kutsutaan lapsiperheeksi. (Wikipedia 2008.) Perhe-sanan merkitys vaihtelee ajallisesti ja kulttuureittain hyvin paljon. Sanan nykymerkityksen mukainen käyttö alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin perhettä ei enää muodostunut kokotalo vaan lasten ja vanhempien muodostama kasvatusyhteisö. Perhe on sosiaalinen yhteisö, joka koostuu toinen toisilleen läheisistä jäsenistä. Jäsenet ovat riippuvaisia monin eri tavoin toisistaan, ja heidän välillään vallitsee voimakas emotionaalinen yhteenkuuluvuuden tunne. (Sirola 1998, ) Ennen perheet olivat monilapsisia ja äiti oli kotona hoitamassa lapsia. Äitiys hallitsi naisen elämää. Sosiaalinen ja henkinen nykyaikaistumisen murros synnytti

8 luvulla modernin perheen. Koulutus ja ura ovat perheen perustamiseen ja sen ajankohtaan merkittäviä tekijöitä. Myös taloudellinen tilanne vaikuttaa omaan talouteen siirtymiseen ja avioitumisikään. (Sirola 1998, ) Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toisensa kanssa ja kohdistavat odotuksia toisiinsa, syntyy sosiaalisia järjestelmiä. Perhe on yksi sosiaalisista järjestelmistä. Perheessä roolit ja rooliodotukset ovat pysyvyydeltään erilaisia. Kaikissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa on jonkinlainen perhe- ja sukulaissuhteiden järjestelmä, joka säätelee perheenjäsenten käyttäytymistä. (Tilastokeskus 2006.) Monissa kulttuureissa perhe käsitetään huomattavasti laajemmaksi kuin perinteinen ydinperhe. Tällöin perheeseen saattaa kuulua useampia vaimoja tai perhe ymmärretään laajana sukulaisista muodostuvana perheenä. (Tilastokeskus 2006.) 3 VUOROTYÖ HOITOALALLA Päivätyö on selvästi vähentynyt viimeisten parin vuosikymmenen aikana (Tilastokeskuksen työolotutkimukset). Vuonna 2003 vastanneista palkansaajista 68 % teki säännöllistä päivätyötä (klo 6-18 välillä). Noin kymmenesosa palkansaajista teki 3-vuorotyötä tai muuta yötyötä. Vuorotyö asettaa haasteita yksilön sopeutumiselle ja palautumiselle sekä myös työn ja muun elämän yhteensovittamiselle. (Työterveyslaitos 2007.)

9 9 3.1 Työaikalainsäädäntö Työturvallisuuslakilaki vuodelta 2002 antaa ohjeet työnantajalle yleisestä huolehtimisvelvoitteesta. Lain 8 :ssa sanotaan mm. että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin liittyvät seikat. Samassa pykälässä sanotaan myös, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. (Työturvallisuuslaki /738.) Työaika määritellään yleensä 2 3 viikon jaksoissa ja työaikalaki vuodelta 1996 antaa jaksotyölle suuret vaihtoehtomahdollisuudet. Työaikalaki määrittää vuorokautisen lepoajan vähintään yhdeksään tuntiin ja viikoittaisen keskeytymättömän lepoajan vähintään 24 tuntiin. Työaika voidaan jaksottaa joustavasti toiminnan tarpeiden mukaan ja inhimillisiä voimavaroja voidaan suunnata monella tavalla. (Työterveyslaitos 2007.) 3.2 Työaikajärjestelyt hoitoalalla Vuorotyön ergonomian avulla on mahdollista suunnitella työvuorojen kesto, ajoitus ja rytmitys mahdollisimman hyvin sekä ihmiselle sopiviksi että tuotannollisten ehtojen mukaan. Tärkeitä seikkoja suunnittelussa ovat työn ja levon rytmitys. (Hakola; Hublin; Härmä; Kandolin; Laitinen & Sallinen 2007,75.) Vuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa kaksi tai useampia vuoroja seuraa toisiaan säännöllisesti tiettyinä vuorokaudenaikoina. Ensimmäisen vuoron päätyttyä alkaa toinen ja kolmivuorotyössä toisen päätyttyä kolmas. Kaksivuorotyötä tehdään kahdessa vuorossa, joista tavallisesti toinen on aamuvuoro ja toinen iltavuoro. Kolmivuorotyötä tehdään kolmessa vuorossa siten, että työtä tehdään läpi vuorokauden. (Hakola ym. 2007,73 76.)

10 10 Vuorotyössä aamuvuoro alkaa yleensä kello 06 08, iltavuoro kello ja yövuoro kello Työntekijä työskentelee samassa vuorossa ainoastaan tietyn ajanjakson kerrallaan. Työolosuhdetiedustelussa työntekijä luettiin aamutyötä tekeväksi, jos hänen työaikansa alkoi ennen kello kuutta, mutta pääosa työajasta sijoittui tätä myöhemmäksi. Työntekijän katsottiin tekevän iltatyötä, jos osa hänen työajastaan sijoittui kello 18 jälkeen, mutta pääosa aikaisemmaksi kuin kello 21. Yötyötä tehdään työaikalain mukaan kello (Härmä; Sallinen & Kandolin 2000, ) 3.3 Vuorotyön edut ja haitat Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vuorotyötä varsinkin kolmivuorotyötä, tehdään lähinnä suuremman palkkaedun ja sen vuoksi, että vuorotyössä on enemmän vapaa-aikaa. Kandolinin ja Huidan (1995, 54 55) mukaan vuorotyötä tekevät kätilöt pitivät ylivoimaisesti suurempana vuorotyön etuna arkivapaita, jolloin on mahdollista hoitaa asioita. Vuorotyön suurimpina etuina vastaajat mainitsivat myös työajan vaihtelut ja niiden sopivuuden elämäntyyliin, vuorolisät sekä mahdollisuutta lastenhoidon järjestämiseen perhepiirissä. Vuorotyö ja siinä etenkin ilta- ja viikonloppuvuorot merkitsevät eritahtisuutta perheen ja muun sosiaalisen elämän toimintojen kanssa. Jos vuorotyö on epäsäännöllistä ja vuorolistat ovat tiedossa vain lyhyen aikaa eteenpäin, on vaikea suunnitella yhteistä aikaa perheen ja muiden ihmisten kanssa. Jos ei itse pysty vaikuttamaan työaikoihinsa tai vaikuttaminen on vähäistä, ovat työajat jäykät eivätkä jousta yksilöllisten tarpeiden mukaan. Pitkistä työajoista, vuorotyöstä ja vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista syntyy usein ongelmia ja ajan myötä stressiä. (Hakola ym.2007,40.) Aikaisemmat tutkimuksen ovat osoittaneet, että työntekijälle vuorotyöstä on selviä etuja mutta myös haittoja. Keskeytymätön kolmivuorotyö vaikuttaa vuorotyöläisen elämän rytmiin, mutta säätelee myös hänen perheensä elämää.

11 11 Ongelmat vuorotyön ja perhe-elämän vuorovaikutuksessa johtuvat osittain yhdessäolomahdollisuuksien vähenemisestä ja erilaisten elämän rytmin yhteensovittamisen vaikeudesta, osittain epäsäännöllisyyden aiheuttamasta väsymyksestä ja ärtyisyydestä. Epäsäännöllinen työaika voi vaikeuttaa myös vapaa-ajan suunnittelua ja harrastustoimintoja. Vuorotyön koetaan myös vaikeuttavan sosiaalista elämää yleensä, esimerkiksi yhteydenpitoa ystäviin. (Kauppinen- Toropainen ym. 1983, 95.) Vuorotyön yleisemmät terveyshaitat ovat unettomuus ja poikkeuksellinen väsymys valveilla ollessa (Härmä, Rosa, Pulli, Mulder & Näsmän 1994, 12). On kuitenkin huomattava, että vuorotyöhön liittyvät vaihtelevat työajat myös helpottavat asioiden hoitamista, kuten ostoksilla ja pankissa käyntejä. Vuorotyössä saattavat myös houkutella vapaapäivien lukumäärä tai säännöllistä päivätyötä parempi palkkaus. Nämä myönteiset suhtautumistavat tulee myös ottaa huomion vuorotyön seurauksia arvioitaessa. Koska lapsiperheissä kotitöiden määrä lisääntyy voimakkaasti ja lasten hoitoa on vaikea järjestää, on perusteltua valita kysymyksiä, jotka liittyvät kiinteästi näihin ongelmiin. Se miten perheet viettävät vapaa-aikaansa ja suorittavat arkiaskareitaan, heijastaa myös niitä arvoja ja asenteita, joita perheessä vaalitaan. Arjen sujuvuutta tarkastellaan siis lastenhoidon järjestämisen, kotitöiden jakamisen sekä vapaa-ajan vieton näkökulmasta.(salmimies 2008, ) Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikkö on julkaissut tutkimuksen, jossa on selvitetty työn ja perheen vuorovaikutusta. Tutkimuksen mukaan työn ja perheelämän välisen vuorovaikutuksen tarkastelu osoitti, että työ häiritsi useammin perhe-elämää kuin päinvastoin. Eniten työllä koettiin olevan kielteisiä vaikutuksia vanhemmuuteen. Vuorovaikutusongelmia lisäsivät monilapsisuus ja alle kouluikäistenlasten olemassaolo perheessä. Jos molemmat vanhemmat ovat työssä ja perheessä on sekä kouluikäisiä että nuorempia lapsia, on perheen yhdistettävä suuri joukko eri aikoina ja eri paikoissa tapahtuvia eri perheenjäsenten toimintoja kokonaisuudeksi. (Kinnunen ym. 1995, 1.)

12 12 Vuorotyöläisen ajankäyttö jäsentyy ratkaisevasti eri tavoin kuin tavallisena työaikana työskentelevän. Vuorotyöläisen elämä on jäsentynyt aikajärjestelmän mukaan. Vuorotyö estää työntekijää osallistumasta aikaan sidottuihin vapaaajan viettomuotoihin. (Hakola ym. 2007,42.) Vuorotyöntekijän ilta- ja yötyön ympärillä elämänrytmi on ristiriidassa yhteiskunnallisen päivä- ja viikkorytmin kanssa. Siksi vuorotyötä tekevien ajankäyttö jäsentyy ratkaisevasti eri tavoin kuin päivätyötä tekevien. Vuorotyöhön liittyvä aikarakenne vaikuttaa myös yksilön sosiaaliseen elämään. Vuorotyöntekijöistä tuntuu vaikealta suunnitella vapaa-ajan käyttöä. Haittoja aiheutuu kuitenkin perhe-elämälle, joka voi ilmetä vaikeutena järjestää yhteistä aikaa. Perheenjäsenen tekemä vuorotyö asettaa näin vaatimuksia myös perheen jäsenille ja aiheuttaa sopeutumisvaikeuksia. Nämä heijastuvat myös perheen ulkopuolelle ystäväpiiriin ja harrastuksiin. Epäsäännöllisten työaikojen aiheuttaa hankaluksia vuorotyöntekijän perhe-elämälle, vapaa-ajan toiminnoille ja sosiaaliselle elämälle. (Härmä 2002, ) Vuorotyöhön liittyviä terveyshaittoja voidaan ennaltaehkäistä vaikuttamalla myönteisesti omalla työpaikalla käytössä oleviin vuorojärjestelmiin. Jokainen vuorotyöläinen voi itse vaikuttaa vuorotyön haittojen ehkäisyyn oikean unirytmin, ruokailun, muiden terveellisten elämäntapojen sekä työn ja perheen tarpeiden yhteensovittamisen avulla. (Karhula 2005, 389.) Taulukossa 1 esitetään yhtäaikaisesti vuorotyön aiheuttamia haittoja. TAULUKKO 1: Vuorotyön aiheuttamia haittoja (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000, 45). työaikamalli vuorotyö, jaksotyö mahdolliset haitat - unihäiriöt, lisääntyvä väsymys, ruokahaluttomuus, vatsavaivat - sosiaalisen elämän kaventuminen, perhe-elämän häiriytyminen - tapaturmien ja virheiden lisääntyminen

13 13 Vuorotyön haittoja ja sopeutumista epäsäännöllisiin työaikoihin voidaan helpottaa monin keinoin. Vuorotyöläisen kannattaa harrastaa liikuntaa. Säännöllinen liikunnan harrastaminen parantaa unen laatua ja nukkumista, vireyttä työssä ja vapaa-aikana sekä yleistä terveydentilaa. (Härmä 2002, 7-13.) Säännölliset terveystarkastukset saattavat toimia terveyshaittojen ennaltaehkäisijöinä.( Härmä & Sallinen 2004) 4 VUOROTYÖN YHTEYDET HYVINVOINTIIN Vuorotyön tekeminen hoitoalalla on välttämätön. Säännöllistä päivätyötä tekee terveydenhuollon alalla toimivista vain puolet, kun taas kolmivuorotyön tekijöitä on neljännes ja kaksivuorotyötä tekee joka viides. Vuorotyön tekeminen merkitsee työntekijälle epäsäännöllisiä työaikoja. Epäsäännölliset työajat ja vuorotyö kuormittavat työntekijää sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Kuormittavuus heijastuu terveys- ja jaksamisongelmina sekä väsymisestä johtuvana työsuorituksen heikkenemisenä ja työtapaturmina. (Kandolin 2003.) Vuorotyö ja epäsäännölliset työajat vaikuttavat väsymyksen kautta henkiseen toimintakykyyn. 4.1 Vuorotyön yhteys fyysiseen hyvinvointiin Suomalaisista kolmivuorotyöntekijöistä noin puolet kokee vuorojärjestelmän aiheuttavan stressiä. Ne työntekijät, joiden työvuoroihin kuului yötyö, kärsivät eniten stressioireista. (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000, ) Vuorotyön vaatima elämänrytmin muutos aiheuttaa yleensä nukkumisvaikeuksia, joista puolestaan seuraa usein väsymystä ja stressioireita, kuten hermostuneisuutta. (Hakola ym. 2007, 42 43).

14 14 Vuorotyön aiheuttamista terveyshaitoista unihäiriöt ovat merkittävimpiä. Epäsäännöllinen työ johtaa univajeeseen, jolloin nukutaan usein määrällisesti liian vähän. Nukahtamisen vaikeus ja heräily kesken unien ovat myös tavallisia unihäiriöiden ilmenemismuotoja. Epäsäännöllistä työtä tekevillä on myös enemmän ruoansulatusvaivoja kuin säännöllisessä työssä olevilla. (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000.) Vuorotyön haitat näyttävät olevan samat riippumatta työympäristöstä. Epäsäännöllinen vuorotyö kuormittaa enemmän kuin säännöllinen vuorotyö. Vaikka vuorotyö sinänsä ei aiheuta sairastumista, liittyy siihen terveysriskejä, varsinkin yövuorojakson aikana. Normaali vuorokausirytmi häiriintyy, mistä seuraa unihäiriöitä, vastuskyvyn heikkenemistä ja aineenvaihduntahäiriöitä. Vuorotyö rajoittaa myös mahdollisuuksia hoitaa fyysistä kuntoa. (Agge 2006.) Vuorotyöhön sopeutumiseen voi vaikuttaa valon ja unirytmin avulla. Olemalla oikeaan aikaan valossa ja nukkumalla oikeaan aikaan vuorotyöntekijä voi säädellä vuorokausirytmiä tahdistavan biologisen kellonsa toimintaa. (Agge 2006.) Koska vuorotyön terveyshaitat ovat yksilöllisiä ja niiden ennustaminen on vaikeaa. Vuorotyössä huonosti selviytyvät pyrkivät siirtymään kevyempään päivätyöhön esimerkeiksi hoitotyössä ja aloilla, joilla voidaan valita erilaisten työaikamuotojen välillä. (Karhula 2005, 387.) Yksilöön liittyvänä vaihteluna vaikuttaa vuorotyöhön sopeutumiseen se, onko henkilö tyypiltään aamu- vai iltaihminen. Tätä ominaisuutta on vaikeaa muuttaa pysyvästi, jonkin asteinen, väliaikainen mukauttaminen on mahdollista. Ikääntymisen myötä ihmiset yleensä muuttuvat enemmän aamutyyppisiksi. (Miettinen 2008.) Ihmisen biologian kannalta yötyö tai epäsäännölliset työvuorot eivät sovi kenellekään. Ihminen on päiväeläin, jonka näköjärjestelmä ja hormonitoiminta esimerkiksi on viritetty päivänvaloon. Ihmisen soluista jokaisella on oma kellonsa, joka alkaa käydä epätahdissa, kun säännöllisestä päivärytmistä poiketaan. (Härmä & Sallinen 2004.)

15 15 Unihäiriöt ja univajaat ovat terveydellisiä riskejä, koska uni vaikuttaa keskeisesti aivojen vireyden ja toimintakyvyn ylläpitoon. Univajeen ja unihäiriöiden kokeminen työelämässä liittyy työn psykologisiin vaatimuksiin ja vapauteen päättää työstään. Niillä ihmisillä, joilla on paljon työssään kiirettä, suuri työmäärä ja vähän mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä esiintyy univajetta, unihäiriöitä ja päiväaikaista väsymystä eniten. Riittävän nukkumisen merkitys tulisi nostaa samalle tasolle kuin terveellisen ravinnon ja liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille. (Härmä & Sallinen 2004, ) 4.2 Vuorotyön yhteys henkiseen hyvinvointiin Henkistä jaksamista ja hyvinvointia pyritään tukemaan laaja-alaisesti. Työssä jaksamiseen vaikuttavat yksilön oma henkinen ja fyysinen terveys. Työn ja perheen yhteensovittaminen sekä mahdollisuudet joustoihin työntekijän ehdoin ovat tärkeitä näkökohtia puhuttaessa kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnista. (Työministeriö 2000, 1 2.) Työtyytyväisyys on kokonaisvaltainen työhön liittyvä tunnereaktio. Työyhteisön, osastonhoitajan ja ylihoitajan tuki sekä vaikuttavuus oman työn suunnitteluun ovat työtyytyväisyyden osatekijöitä. (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000, 33.) Työstressiä aiheuttavat yleensä työn kiireisyys ja aikapaineet sekä työyhteisön ilmapiirin häiriöt (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000, 33). Psyykkinen stressi ja kuormittuminen ovat usein yhteydessä unen puutteeseen ja vuorotyöstä johtuvaan sosiaalisen elämän kapeutumiseen. Väsymys, hermostuneisuus, masentuneisuus ja keskittymiskyvyn heikkeneminen ovat tyypillisiä henkisen stressin oireita. Tällöin ongelmien selvittäminen ja työtyytyväisyys on tärkeää. Työyhteisön avoin ilmapiiri sekä työtovereiden ja esimiesten tuki auttavat hyvinvoinnin säilyttämisessä sekä ratkaisujen löytymisessä. (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000.)

16 16 Tasapainoinen elämänkokonaisuus työelämän sekä perhe- elämän välillä on yksi merkittävä osa ihmisen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin perustekijöistä. Työelämän ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen parantaa perheen hyvinvointia, mutta yhtälailla silla on vaikutusta työelämässä. Tyytyväinen työntekijä, jolla on perhe-asiat tasapainossa, jaksaa paremmin työssään ja työyhteisössään. (Suhonen 1999, 37.) 4.3 Vuorotyön yhteys sosiaaliseen elämään Epäsäännölliset työajat eivät vaikuta ainoastaan vuorotyöläisen omaan elämän rytmiin, vaan säätelevät myös hänen perheensä elämä ja sen vuorovaikutussuhteita. Vuorotyön vaikutukset riippuvat paljon työntekijän perhetilanteesta ja perheen mahdollisuuksista sopeuttaa elämäänsä vuorotyöläisen elämänrytmiin. Tarkasteltaessa vuorotyön vaikutuksia perheeseen voidaan erottaa toisaalta sen vaikutukset kotielämään (esimerkiksi vapaa-ajan kotikeskeisyys ja kotitöiden jakautuminen) ja toisaalta perheen sisäisiin suhteisiin.(hakola ym.2007, ) Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on keskeinen työntekijän hyvinvointiin liittyvä kysymys. Työ ja perhe ovat toisiaan täydentäviä, yksilön eri tarpeita tyydyttäviä elämänalueita. (Kauppinen & Toivanen 2006.) Kolmivuorotyöhön liittyvä yö- ja viikonlopputyö merkitsee suurempaa epäsäännöllisyyttä, joka häiritsee erityisesti vapaa-ajan harrastuksia ja sosiaalista elämää. Päivätyöllä on yleisesti sosiokulttuurisia puolia, koska se suosii järjestettyjä ja yhteisiä, enemmistön rytmissä toimivia vapaa-ajan harrastuksia. Vuoro ja yötyö taas pyrkivät jättämään niiden ulkopuolelle. Tutkimuksessa on todettu normaalista poikkeavien työaikamuotojen, kuten vuorotyön lisäävän perhekeskeisyyttä ja itsenäisharrastuksia, mutta vähentävän aktiivisuutta vaativien yhteisöllisten harrastusten toimintaa. Yhtäältä on tuotu esiin vuorotyöläisten harrastusten satunnaisuus, koska vaihteleva työaika on esteenä säännöllisesti tapahtuville pitkäjänteisille harrastuksille. (Kandolin 2003)

17 17 Vapaa-aika on merkityksellinen riittävän unen määrän, väsymyksen torjumisen, hyvinvoinnin sekä tasapainoisen sosiaalisen elämän kannalta. Usein vuorotyötä tekevät suosivat pitkiä vapaita ergonomisen kiertosuunnan tai työvuorojen määrän kustannuksella. Pitkät työvuorojaksot mahdollistavat pitkät yhtenäiset vapaat, mutta toisaalta lisäävät väsymystä. Ongelmia voivat aiheuttaa myös lyhyet, alle 11 tunnin vuorovälit. Näin on usein esimerkiksi kuin iltavuoroa seuraa aamuvuoro. Niiden väliin jäävä elpymisaika on hyvin lyhyt. Työvuorojen välinen aika kuluu lisäksi helposti muuhunkin kuin nukkumiseen, työmatkoihin, ruokailuun ja muuhun virkistykseen. (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000, 76.) Ystävien ja läheisten rytmistä poikkeava työn ja vapaa-ajan rytmittäminen saattaa heikentää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vaikeuttaa säännöllisiä harrastuksia. Henkiseen hyvinvointiin vaikuttaa paljon se, miten stressiin suhtaudutaan ja miten siihen vastataan sekä minkälaiset ovat yksilön selviytymiskeinot. (Härmä, Kandolin, Sallinen & Laitinen 2000, )

18 18 5 VUOROTYÖHÖN SOPEUTUMINEN HOITOALALLA Vuorotyötä tekevien ihmisten määrä Suomessa on jatkuvasti lisääntynyt. Syynä tähän ovat yhteiskunnan kasvavat vaatimukset palveluiden saatavuudesta 24 tuntia vuorokaudessa, tuotannollisten vaatimusten lisääntyminen ja globalisaatio. Vuorotyöhön liittyy monenlaisia terveydellisiä haittoja, vuorotyö rajoittaa sosiaalista elämää ja aiheuttaa sitä kautta yksilölle monitahoisia paineita. (Miettinen 2008.) Vuorotyötä tekee Suomessa hieman yli 30 % työntekijöistä. Vielä vuonna 2003 vuorotyötä tekeviä oli 24 %, joten vuorotyöläisten määrä lisääntyy koko ajan. Vuorotyötä tekevistä kolmannes tekee myös yötyötä. Työ katsotaan yötyöksi silloin, kun sitä tehdään vähintään kolme tuntia klo välisenä aikana ja työntekijä voidaan luokitella yötyötä tekeväksi silloin, kun työhön sisältyy vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Sosiaali- ja terveysalalla tekee vuorotyötä ihmistä eli 38 %. (Miettinen 2008.) Vuorotyöhön suhtautumiseen vaikuttaa olennaisesti myös se, kuinka hyvin työntekijä on sopeutunut vuorotyöhön. Kandolin ja Huida (1995) käyttivät tutkimuksessaan sopeutumisen kriteereinä sitä, miten halukkaat työntekijät ovat vaihtamaan päivätyöhön, ja ovatko heidän mielestä vuorojärjestelmässä enemmän etuja vai haittoja. Tutkimuksessaan he havaitsivat, että vuorotyöhön sopeutuneimpia ovat ne, jotka eivät vaihtaisi päivätyöhön ja joiden mielestä vuorotyössä on ehdottomasti enemmän etuja kuin haittoja. Vuorotyöhön sopeutumista edesauttoivat erityisesti vaikutusmahdollisuudet omien vuorojen järjestelyssä: sopeutuminen oli helpompaa niille, jotka pystyivät itse vaikuttamaan omien vuorojen järjestelyyn. Koska nuoret pitivät vaikutusmahdollisuuksiaan parhaimpina, heidän mielestään vuorotyöstä aiheutuvat haitat olivat vähäisimmät. Vuorotyökokemuksella ei katsottu olevan yhteyttä vuorotyöhön sopeutumiseen. Kuitenkin osa ikääntyvistä kätilöistä katsoi yötyöstä toipumisen tulleen vuosien myötä vaikeammaksi. (Kandolin & Huida 1995, )

19 Ergonominen työvuorosuunnittelu Hoitotyössä työvuorojen suunnittelu ergonomisin perustein on tärkeää työssä jaksamisen kannalta. Työvuorojärjestelmän ominaisuudet vaikuttavat suuresti työtyytyväisyyteen, turvallisuuteen, terveyteen ja mahdollisuuksiin viettää tasapainoista perhe-elämä. Huomioitavia seikkoja tällöin ovat työvuorojen kierron suunta, vuorojen pituus, peräkkäisten vuorojen määrä sekä lepojaksot vuorojen välillä. (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000.) Taaksepäin kiertävien työvuorojen järjestelmässä peräkkäisten vuorojen (yövuorot> iltavuorot> aamuvuorot tai iltavuorot >aamuvuorot> yövuorot) alkamisajat aikaistuvat. Tällaisia vuoroja tekevillä on havaittu vuorotyöhaittoja sekä kroonista väsymystä enemmän kuin eteenpäin kiertäviä vuoroja (aamu vuorot> iltavuorot> yövuorot) tekevillä. Taaksepäin kiertävä vuorotyö on kuitenkin usein suosittua työntekijöiden keskuudessa, varsinkin jos työjakso päättyy aamuvuoron jälkeiseen vapaapäivään. Tällöin vapaa-aika alkaa aikaisemmin iltapäivällä. Myös yövuoroista toipuminen ja vuorokausirytmin asettuminen on tapahtunut osaksi työajalla, yövuorojen jälkeisten ilta- ja aamuvuorojen aikana. Erot eteen - tai taaksepäin kiertävissä järjestelmissä ovat kuitenkin merkitseviä vain, jos taaksepäin kiertävissä vuoroissa on nopeita vuoronvaihdoksia, esimerkiksi vain 8 tunnin vuoroväli. (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000, 70.) Nopea vuorokierto tarkoittaa kahta samaa vuoroa peräkkäin. Kahden aamu-, ilta- ja yövuoron jaksot on sijoitettu peräkkäin ja työvuorojaksojen väliin jää neljän vuorokauden mittainen yhtenäinen vapaajakso. Etuna on nopea vuorokierto ja lyhyt yövuorojakso, jolloin elimistön vuorokausirytmin ja sosiaalisen elämän häiriintyminen on vähäisintä. (Hakola ym.2007, 84 85) Ongelmallinen on myös vuorojärjestelmä, jossa samassa vuorossa ollaan aina viikko yhteen menoon. Kaikilta sopeutuminen uuteen rytmiin ei onnistu, joten rytmien vaihtelu aiheuttaa univajetta. Perhe-elämäkin kärsii vähemmän nopeasta kierrosta kuin esimerkiksi monista peräkkäisistä iltavuoroista.

20 20 Jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa siihen, kuinka hyvin hän työssään jaksaa. Työvuorosuunnittelussa pidetään usein tärkeänä tasapuolisuutta, mutta täytyy muistaa, ettei tasapuolisuus tarkoita työaikasuunnittelussa sitä, että kaikille suunnitellaan samanlaisia ja samanpituisia vuoroja sekä kiertoja. Tällainen tasapuolisuus ei useinkaan tuota sitä tyytyväisyyttä mihin pyritään. (Agge 2006.) Tutkimusten mukaan oman työajan hallinta vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen. Työaika-autonomian tavoitteena on mahdollistaa työntekijälle yksilöllisemmät työvuorot, jotka sopivat hänen sen hetkiseen elämäänsä - helpottamalla työn ja muun elämän yhteensovittamista parannetaan jaksamista kuormittavassa vuorotyössä. Lastenhoito, opiskelu, harrastukset ja nykyään myös omien iäkkäiden vanhempien hoito ovat niitä asioita, joita olisi hyvä voida ottaa entistä paremmin huomioon työvuoroja suunnitellessa. Ikääntyessä työntekijä arvostaa usein työajan säännöllisyyttä ja riittäviä palautumisaikoja vuorojen välissä. (Hus 2005.) Työaika-autonomia käsitetään työyhteisön ja työntekijöiden itsemääräämisoikeudeksi työvuorosuunnittelussa. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että työntekijät suunnittelevat omat työvuoronsa reunaehtojen puitteissa. Reunaehtoja ovat työaikalaki, kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus, paikalliset sopimukset sekä työyksikön toiminta. (Hus 2005.) 5.2 Lapsiperhe ja vuorotyö Työ on yksi tapa hallita elämää. Työtä tarvitaan, että uskalletaan perustaa perhe. Perheitä ei välttämättä perusteta, eikä lapsia hankita, jos työtä ei ole luvassa. (Klemelä 2006.) Aikuisuuteen tultaessa työ ryhmittää elämää ja aikaa. Työ pitää virkeänä. Työ ja tavoitteellinen toiminta ylipäätään ovat keskeisiä hyvinvoinnillemme. Niiden kautta liitymme sosiaaliseen yhteisöön ja rakennamme itsetuntoamme ja arvostustamme, opimme uusia asioita ja kehitämme kykyjämme ja taitojamme. Työ on perustuslakimme mukaan jokaisen oikeus. (Klemelä 2006.)

21 21 Työ ja perhe tukevat toisiaan. Perhe tuo elämään tasapainottavaa arkea ja kokemuksen, että elämä ei ole pelkästään työtä. Työ taas antaa parhaimmillaan myönteisiä kokemuksia ja toimeentulon perheelle. Tietysti ristiriitoja tulee omistautumisen ja ajankäytön suhteen, mutta ristiriidat täytyisi pystyä ratkaisemaan mahdollisimman hyvin. (Helasti 2002.) Perhe-elämä ja sen hyvät ihmissuhteet ovatkin suomalaisille tärkein onnellisuuden osatekijä, ja täten elämän kokonaisuutta arvioitaessa perhe-elämä ja ihmissuhteet ovat työtä merkittävämpiä (Utriainen 2006). Vuorotyön koetaan haittaavan perhe-elämää, perheen kiinteyttä ja perheenjäsenten yhdessäolomahdollisuuksia. Keskinäinen kanssakäyminen vaikeutuu paitsi yhteisen ajan vähyyden vuoksi, myös epäsäännöllisyyden aiheuttaman väsymyksen vuoksi. Koska uni on vuorotyöläiselle tärkeää, on myös perheenjäsenten huomioitava tämä, ja varottava häiritsemästä nukkuvaa yövuorolaista. Yhteinen aika kasaantuu harvoihin ajankohtiin. Usein joudutaan luopumaan iltojen, viikonloppujen ja juhlapyhien yhteisestä vietosta, jotka ovat etenkin lapsiperheissä arvokasta yhdessäolon aikaa. Lastenhoitojärjestelyt tuottavat etenkin yksinhuoltajille vaikeuksia. (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000, 30.) Perheeseen liittyviä konfliktin aiheuttajia ovat esimerkiksi lasten lukumäärä ja ikä sekä puolison työssäkäynti. Tutkimukset osittavat, että mitä enemmän lapsia perheessä ja mitä nuorempia he ovat, sitä enemmän esiintyy työn ja perheen vuorovaikutus ongelmia. Tutkimusten mukaan erityisesti perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat palkkatyössä tai urasuuntautuneita, koetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmia. (Kinnunen ym. 1995, 3.) Kouluikäisten lasten vanhemmille iltavuoro on kaikkein hankalin. Iltavuorossa oleva isä tai äiti ei käytännöllisesti katsoen ollenkaan tapaa lapsiaan. Hänen lähtiessään työhön lapset ovat vielä koulussa ja hänen herätessään aamulla lapset ovat jo taas lähteneet kouluun. Yleensäkin vuorotyöläiset valittavat sen ajan vähyyttä, jonka he ehtivät viettää lastensa kanssa.

22 22 Ongelmat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta johtuvat kuitenkin useimmiten ihmisestä riippumattomista syistä. Työelämässä koettu kiire ja työpaineiden lisääntyminen on perheen kannalta yhtä ongelmallista kuin työn ollessa liian aikaa vievää ja stressaavaa, myös normaalin työajan puitteissa. (Lehto 2000, 105.) Heikolla työviihtyvyydellä sekä työn stressitekijöillä onkin työn ja perheen välisiin ristiriitoihin lisäävä vaikutus (Seppälä 2000, 44). Vuorotyön haittoina nousevat esille perhe-elämän ja sosiaalisen toiminnan häiriintyminen lähes yhtä usein kuin terveyteen ja nukkumiseen liittyvät ongelmat. Epäsäännölliset työajat, joissa työvuorot tiedetään lyhyeksi jaksoksi eteenpäin, hankaloittavat työn ja muun elämän yhteensovittamista enemmän kuin säännölliset työvuorot ja pidemmät työvuorojaksot. (Härmä, Sallinen & Kandolin 2000, ) Työhön liittyvän konfliktin aiheuttajina on tutkittu työaikakysymyksiä, erityisesti vuoro-, ilta- ja viikonpuutyötä eli säännöllisestä päivätyöstä poikkeavia työaikamuotoja. Useimmiten näitä työaikamuotoja noudattavilla on ilmennyt työn ja perheen vuorovaikutuksen ongelmia enemmän kuin säännöllisessä päivätyössä käyvillä. Joustavalla työajalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kannalta. (Kinnunen ym. 1995, 4.) Erityisen vaikeita olivat lastenhoitojärjestelyt yksinhuoltajilla. Eräissä perheissä ongelmia lisäsi se, että vanhemmat työskentelevät eri vuoroissa järjestääkseen näin lastenhoidon. Vaikka tällainen järjestely ratkaise itse lastenhoitokysymyksen, se vaikeuttaa muuten perheen elämään. Synty helposti ns. lappu pöydälle perheitä, joissa vanhemmat eivät ole juuri koskaan yhtä aikaa kotona. (Työterveyslaitos 2008b.) Pienten lasten vanhemmille työn ja perhe-elämän yhdistäminen voi olla hankalaa. Yhteensovittamisen näkyvin ongelma on Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivasen mukaan työntekijöiden poissaolot, jotka johtuvat yleisimmin lasten sairastamisesta tai vanhempien perhevapaista. (Työterveyslaitos 2008b.)

23 23 6 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien näkemyksiä ja kokemuksia kolmivuorotyön ja perhe-elämän, vapaa-ajan toimintojen ja sosiaaliseen elämään yhteensovittamisesta. Tässä opinnäytetyössä perhe-elämällä tarkoitetaan suhdetta muihin perheenjäsenin: avio- tai avopuolisoon ja lapsiin. Sosiaalisella elämällä tarkoitetaan suhdetta ystäviin, tuttaviin ja sukulaisiin. Vuorotyön vaikutuksia tarkastellaan ikään suhteessa. Empiirisen osan avulla pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Minkälaisia käsityksiä hoitajilla on kolmivuorotyön ja perhe-elämän yhteensovittamisella? 2. Minkälaisia käsityksiä hoitajilla on kolmivuorotyön ja sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisella? 3 Miten hoitajat voivat vaikuttaa työvuorolistojen laatimiseen?

24 24 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 7.1 Tutkimusmenetelmä Opinnäytetyössä on käytetty kvantitatiivinen menetelmä. Kvantitatiivisena aineistonkeruumenetelmänä on käytetty kyselyä. Kvantitatiivisen tutkimuksen etuna on vertailukelpoisten, toistettavissa olevien tulosten tuottaminen. (Vilkka 2007, ) Opinnäytetyön tulokset ovat relevantteja ja valideja vain tässä tutkimusympäristössä, missä tutkimus tehty. Kyselylomakkeen laatimisessa erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota kysymysten tekemiseen ja kysymysten muotoon, sillä ne aiheuttavat eniten virheitä tutkimusten tuloksiin. Kysymysten tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä, jotta kyselyyn vastaava henkilö ymmärtää kysymykset sillä tavalla kuin tutkija on halunnut ne ymmärrettävän. Kyselylomaketta lähdetään rakentamaan tutkimuksen tavoitteiden ja tutkimusongelmien mukaisesti. (Valli 2007.) Kyselyn idea on hyvin yksikertainen. Kun haluamme tietää, mitä ihminen ajattelee tai miksi hän toimii niin kuin toimii, on järkevää kysyä asiaa häneltä. Tutkimus aineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Voidaan käsitellä nopeasti sekä analysoida sitä tietokoneen avulla. Kvantitatiivista aineistoa on myös helppo esittää graafisesti, mikä osaltaan helpottaa tutkimustuloksien lukemista. Kyselyn ongelmana on se, että vastauslomakkeet palautuvat hitaasti tutkijalle. Tavallisesti tutkija joutuu tekemään myös uusintakyselyn, joka tuo tutkijalle lisäkustannuksia. (Vilkka 2007, 28.) Kyselyyn osallistui yhteensä 98 työntekijää. Kysely toteutettiin paperiversiona. Tämä opinnäytetyö on mielipiteitä kartoittava tutkimus. Tavoitteenamme on ollut saada suhteellisen suuri vastaajajoukko, jolloin kvantitatiivinen kysely soveltuu parhaiten tutkimusmenetelmäksi. Kvantitatiivisen aineiston keruun tehokkuus ja

25 25 taloudellisuus on todettu hyödylliseksi silloin, kun kyse on suurista ihmismääristä. Tämä tutkimus on kvantitatiiviselle tutkimukselle luonteenuomaisesti deduktiivinen eli teorialähtöinen. Teoria ohjaa uuden tiedon etsimisessä samalla kun se jäsentää kerättyä aineistoa. (Heikkilä 2004, 19.) Määrällinen tutkimusmenetelmä eli kvantitatiivinen menetelmä on tutkimustapa, jossa tietoa tarkastellaan numeerisesti. Kvantitatiiviset menetelmät perustuvat mittaamiseen, jossa mittayksikkö voi ilmiön luonteen mukaan vaihdella. (Erätuuli, Leino & Yli-Luoma 1996, 10.) Tiedonkeruu voi tapahtua yhtä hyvin kadun kulmassa, puhelimessa tai Internetistä (Vilkka 2007). Kvantitatiivisella aineistolla tarkoitetaan vastaavasti numeerisessa muodossa olevaa empiiristä materiaalia. Sitä löytyy tilastoista. Sen lisäksi sitä kootaan monilla edellä mainituilla tavoilla, mutta siten että tutkittavat ilmiöt on määritetty etukäteen.( Vilkka 2007, 14.) Kvantitatiivisessa tutkimusprosessissa tietoja kerätään vain ongelmanasettelun lähtökohdista (Erätuuli, Leino & Yli-Luoma 1996, 15). 7.2 Tutkimusympäristö ja tutkimushenkilöt Tutkimushenkilönä olivat helsinkiläisen vanhusten palvelukeskuksen 12:sta osastojen hoitajat. Kaikki osastot ovat työaikajärjestelyiltään samankaltaisia. Kohderyhmän henkilöiden taustat ovat erilaisia (sukupuoli, ammattinimike, ikä ja kokemus) Tässä opinnäytetyössä hoitajalla tarkoitetaan koulutettua hoitohenkilökuntaa kuten sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitaja ja sosionomeja. Henkilökunnalle pidettiin tutkimuksen tarkoituksesta ja kyselylomakkeesta informaatiotilaisuus ennen tutkimuksen käynnistämistä. Sen tarkoituksena oli motivoida työntekijöitä osallistumaan tutkimukseen sekä selvittää mahdollisia epäselvyyksiä tai kysymyksiä. Kyselylomakkeita (LIITE 2) jaettaessa työntekijöille

26 26 kerrottiin, että tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja heidän vastauksensa olivat arvokkaita. Vastaamalla kyselyyn henkilökunnalla oli tilaisuus ilmaista mielipiteensä ja kokemuksensa vuorotyöstä. Kyselylomakkeen ohjeissa lisäksi kerrottiin, että vastaaminen tapahtuu nimettömänä, ja kyselyn tekijät käsittelevät annetut vastaukset luottamuksella, joten yksittäisiä vastauksia ei voida opinnäytetyössä tunnistaa. Lomakkeet palautettiin kansliassa olleeseen lukittuun keräyslaatikkoon. 7.3 Aineiston keruu ja analysointi Jätimme kahdelletoista osastoa yhteensä 120 kyselylomakkeita, ja niitä palautettiin 98. Osastot valittiin satunnaisotanta arpomalla. Tässä tutkimuksessa kyselylomakkeen vastausprosentti oli 82 %. Näistä hylkäsimme 12 lomaketta, jotka olivat selvästi puutteellisia. Lopulliseen analyysiin jäi siis 86 vastausta, jotka muodostavat kyselymme lopullisen otoksen. Tutkittavien perusjoukko on riittävä, että tutkimusta voidaan otoskoon perusteella pitää luotettavana. Muutamassa hyväksytetyssä lomakkeessa oli kaksi vastausta yhteen kysymykseen. Jonkin osan oli vastattu esim. en osaa sanoa ja melkein samaa mieltä samaan kysymykseen. Näissä lomakkeissa päädyimme vastaukseen en osaa sanoa koska emme ole varmoja, mitä vastaaja haluaa vastata. Kysymyslomakkeet olivat testissä toisella osastolla hetken aikaa. Testissä osallistu kolme sairaanhoitajaa. Sen jälkeen muutimme muutaman kysymyksen muotoa, jotta kysymys ymmärrettäisiin paremmin. Esimerkiksi ennen avoinkysymys oli: Onko sinulla mahdollisuus osallistua työvuorojen suunnitteluun? Testin jälkeen, kysymys muuttui strukturoitukysymyksiin: Voitko vaikuttaa siihen, missä vuorossa työskentelet? Olimme ottaneet pois muutama kysymyksiä. Esimerkiksi: Kuka suorittaa perheessäsi kotityöt? ja Miten käytät vapaaaikasi?

27 27 Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidun kyselyn avulla. (Liite 2) Strukturoituihin kysymyksiin annettiin valmiit vastausvaihtoehdot väittämämuodossa, jotka noudattivat Likertin asteikkoa. Vastausasteikkona oli: 1= täysin eri mieltä, 2= melko eri mieltä, 3= en osaa sanoa, 4= melko samaa mieltä ja 5= täysin samaa mieltä. (Heikkilä 1999,52.) Kyselyn lopussa oli varattu vastaajille tilaa kirjoittaa vapaasti omia kokemuksiaan ja mielipiteitään kyseisestä aiheesta yleisesti. Analyysissa yhdistimme samaan luokkaan: täysin samaa mieltä ja samaa mieltä -luokat ja nimesimme sen SAMAA MIELTÄ- luokaksi. ERI MIELTÄ -luokka muodostui: täysin erimieltä ja erimieltä luokista. Aineisto analysoitiin SPSS- (Statistical Package for Sosial Sciences) 16,0 ohjelman avulla, joka on suunniteltu nimenomaan kvantitatiivisen aineiston analysointia varten (Nummenmaa 2006, 45). Kyselylomakkeen tuloksista tehtiin ensimmäisessä vaiheessa havaintomatriisi, jonka muuttujista laskettiin frekvenssit ja prosenttiosuudet

28 28 8 TUTKIMUKSEN TULOKSET 8.1 Tutkimukseen osallistujien taustatiedot Kyselyyn hyväksytyistä vastaajista naisia oli 86. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin, joten kysymyskohtainen vastaajamäärä vaihtelee jokaisen kysymyksen kohdalla. Joihinkin kysymyksiin vastaajat olivat voineet merkitä useampia kohtia, mikä on hyvä muistaa vastauksia analysoitaessa. Taustatietomuuttujina käytettiin työtehtävää, ikää ja vuorotyökokemuksen kestoa. Näistä 86 vastaajasta oli sairaanhoitajia 17 (19,8 %), hoitajia oli 65 (75,6 %), sosionomeja oli 2 (2,3 %) ja hoitoapulaisia oli 2 (2,3 %). Koska meidän tarkoituksena oli määrittää vuorotyön vaikutusta elämänlaatuun (esim. perhe-elämä, ihmissuhteet) ammatista riippumatta, tutkittavien ammatilla ei ollut suurta merkitystä työn tuloksiin. Taustatietoja käytimme kuvaamaan kyselyyn vastanneita. Kuva 1. Vastaajien ammatit % (N=86) Kyselyyn vastanneista (N=86) oli tehnyt vuorotyötä yli viisi vuotta 56 (65,1 %), alle kaksi vuotta 15 (17,4 %) ja 2 5 vuotta oli tehnyt 15 (17,4 %). Katso kuva 2.

29 29 Kuva 2. Vastaajien työsuhteen kesto % (N=86) Vastaajat jaettiin ristiintaulukointia varten neljään ikäryhmään, koska Ikä on objektiivinen tekijä ja siihen voidaan verrata vastaajien antamat vastaukset (N=86). - alle 25-vuotiaista oli n=11 (12,8 %) vuotiaista oli n=27 (31,4 %) vuotiaista oli n=39 (45,3 %) - yli 56-vuotiaista oli n=9 (10,5 %) Alla olevasta kuviosta nähdään, että vastaajista suurin ryhmä oli vuotiaat. Kuva 3.Vastaajien ikäryhmät (N=86)

30 Vuorotyön vaikutuksia perheen arkielämään Tässä luvussa käsitellään, miten vuorotyö vaikuttaa perhe-elämään ja suhteisiin perheenjäsenten kesken. Monet ovat kokeneet, että laadukas perhe-elämä ei aina onnistu, jos tekee jatkuvasti vuorotyötä. On olemassa tiettyjä velvollisuuksia, jotka liittyvät perheeseen ja perhe-elämään. Esim. tietyt arkielämän rutiinit on jätettävä muiden perheenjäsenten hoidettavaksi, mikä voi johtaa jännittyneisyyteen perheen sisällä. Suurin osa vastanneista ikäluokassa vuotta (44 %) eivät ole tyytyväisiä siihen, miten kotityöjako tapahtuu. Mutta, kuten taulukosta1 näkyy, alle 25- vuotiaiden 63,3 % ja yli 56-vuotiaiden 55,6 % ikäryhmissä kotitöiden jako perheenjäsenten kesken ei aiheuta niin suuria ongelmia. Alle 25-vuotiaista 12,5 % mainitsi, että heillä on lastenhoito-ongelmia, jotka johtuvat vuorotyöstä. Yhtä pieni prosenttiluku on yli 56-vuotiaiden ryhmässä (14,3 %). Taulukko 2. Muut kotityöt ja niiden jakaminen perheenjäsenten kesken tässä ikäryhmässä aiheuttavat vähiten ongelmia (alle 25 vuotta 9, 1 % ja yli 56 vuotta 22,2 %). TAULUKKO 2. Vuorotyön vaikutuksia perheen arki-elämään, % (N=86) tekijät eri mieltä ei osa sanoa samaa mieltä n ikä tyytyväinen kotitöiden jakamiseen perheessä tyytymätön kotitöiden jakamiseen perheessä vuorotyö häiritse kotiaskareiden tekemistä vuorotyö häiritse asioiden hoitamista (pankissa käyminen ) saa arkivapaita, jolloin voi hoitaa asioita alle yli 56 alle yli 56 alle yli 56 18,2 42,3 41,0 33,3 18,2 15,4 25,6 11,1 63,6 42,3 33,3 55,6 81,8 44,0 35,9 66,7 9,1 12,0 20,5 11,1 9,1 44,0 43,6 22,2 45,5 33,3 35,9 55,6 0 18,5 17,9 22,2 54,5 48,1 46,2 22,2 27,3 59,3 61,5 44,4 9,1 14,8 15,4 11,1 63,6 25,9 23,1 44,4 18,2 14,8 10,3 11,1 36,4 37,0 35,9 33,3 45,5 48,1 53,8 55,6 Alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä nimenomaan vuorotyörytmi aiheuttaa eniten ongelmia. Pankkiasiointi, lääkärissäkäynti (oma tai lapsista aiheutuva), lasten-

31 31 hoito-ongelmat ym. vaikeutuvat. Ryhmästä 63,6 % oli sitä mieltä, että vuorotyö vaikuttaa kielteisesti jokapäiväisten rutiinien hoitamisessa. Taulukko 2. Ikäryhmissä vuotiaista n=27 (44 %) ja vuotiaista n=39 (43,6 %) kyselyyn vastanneista vuorotyön sovittaminen perhe-elämään aiheuttaa vaikeuksia: kotitöiden suorittamisessa: siivoaminen, ruoanlaitto ym. Taulukko 2. Meidän tarkoituksena oli myös selvittää, miten vuorotyötä tekevät suorittavat heidän jokapäiväiset rutiinit ja ratkaisevat omat ongelmansa perheessä, jotka johtuvat heidän vuorotyörytmistä. Kuten taulukosta 2 näkyy, Ikäryhmästä vuotiaista n=27 (42,3 %) ja vuotiaista n=39 (33,3 %), ovat sitä mieltä, että perheen heidän työrytminsä hyväksyminen ja perheenjäsenten apu kotitöissä tukee vuorotyötä tekevää hänen jokapäiväisessä elämässä. Oma motivaatio sekä perheen ja ystävien tukihelpottavat kuitenkin aikataulujen yhteensovittamista ja auttavat jaksamaan vuorotyössä. TAULUKKO 3. Vuorotyön vaikutuksista vastaajien puolisoon ja lapsiin, % (N=86) tekijät eri mieltä ei osa sanoa samaa mieltä n ikä vuorotyön tekeminen aiheuttaa lastenhoitoongelmia lapset suhtautuvat myönteisesti siihen, että teen vuorotyötä puoliso suhtautuu myönteisesti siihen, että teen vuorotyötä vuorotyö haittaa perheelämälle alle yli 56 alle yli 56 alle yli 56 12,5 12,0 22,2 14,3 75,0 36,0 22,2 71,4 12,5 52,0 55,6 14,3 25,0 25,0 47,2 14,3 62,5 66,7 27,8 85,7 12,5 8,3 25,0 0 22,2 34,6 33,3 28,6 44,4 23,1 33,3 42,9 33,3 42,3 33,3 28,6 27,3 14,8 20,5 0 45,5 37,0 41,0 77,8 27,3 48,1 38,5 22,2 Kyselyyn vastanneista vuorotyön tekeminen aiheuttaa lastenhoidonongelmia oli ikäryhmissä vuotiaista n=27 (52 %) ja vuotiaista n=39 (55,6 %).

32 32 Tulokset osoittavat, että perheen ja vuorotyön yhteensovittamista helpotti eniten se, että puoliso suhtautuu myönteisesti vuorotyöhön. Jokaisella ikäryhmässä vastaajista oli tätä mieltä. Alle 25 33,3 %, vuotiaista 42,3 %, vuotiaista 33,3 %, yli 56 vuotiaista 28,6 %. Taulukko 3. Turpeisen ja Toivasen (2008) mukaan tyytymättömyyttä vuorotyöhön aiheuttaa puolisoiden työaikataulujen yhteensovittamattomuus, joka on erityisen ongelmallista juuri lasten ollessa pieniä. Toisaalta vuorotyön samat arkivapaat antavat yksilön viettää enemmän aikaa perheensä ja puolisonsa kanssa, mutta haitta puolena on, että aikaa perheen kanssa ei voi viettää silloin kun siihen on eniten tarvetta kuten esimerkiksi iltaisin. 8.3 Vuorotyön, sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan yhteensovittaminen Tässä luvussa selvitettiin vuorotyön vaikutukseen työntekijän sosiaaliseen elämään ja vapaa-ajan viettoon. Henkilön sosiaalinen elämä harrastukset, ulkoileminen, tutustuminen museoihin ja näyttelyihin, teatterikäynnit, osallistuminen yhteiskuntaelämään ja toimiminen erilaisissa vapaaehtoisjärjestöissä on erittäin tärkeä osa hänen elämästään ja sen perusteella määritellään itse käsitys elämänlaatu, me halusimme selvittää, miten vuorotyö vaikuttaa jatkuvaa vuorotyötä tekevän ihmisen sosiaaliseen elämään. Miten työntekijät sovittavat vuorotyön ja vapaa-ajan aktiviteetit (esim. perhejuhlat ja tilaisuudet, tapaamiset ystävien kanssa yms.) Kysyessä, onko vuorotyöstä haittaa harrastuksille ja vapaa-ajan (kysymykset 27 ja 43) viettoon sen eri muodoissa. Ikäryhmä vuotta (74,1 % ja 66,7 % katso taulukko.4) ja vuotta (53,8 % ja 51,3 % katso taulukko 4) sitä mieltä, että vuorotyöstä on haittaa heidän sosiaaliselle elämälle ja on vaikeuksia työn ja erilaisten tilaisuuksien (tapaamiset ystävien ja sukulaisten kanssa, perhejuhlat ym.) yhteen sovittamassa. Ikäryhmässä alle 25 vuotta (45,5 % ja 63,6 % katso taulukko 4) olivat sitä mieltä, että vuorotyöstä on haittaa heidän sosiaaliselle elämälle. Osa heistä (18,2 %) ei osannut vastata tähän kysymykseen. Katso taulukko 4

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Kuormituksen ehkäisy työajoilla

Kuormituksen ehkäisy työajoilla Kuormituksen ehkäisy työajoilla Työturvallisuus terveydenhuollossa-seminaari 11.3.2008 Marja Paukkonen työsuojelupäällikkö Helsingin terveyskeskus Aiheet Helsingin terveyskeskus Vuorosuunnittelu Terveet

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA Perheet 24/7 -tutkimusprojektiin osallistui yhteensä 1294 vanhempaa Suomesta, Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimuksessa verrattiin epätyypillisinä aikoina (eli iltaisin,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY

TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY Työterveyshuollon käyttöön OHJEET VASTAAJALLE Vuorotyökyselyn avulla tutkitaan vuorotyön vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tuloksia voidaan

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Perheseteli-innovaatio

Perheseteli-innovaatio Perheseteli-innovaatio Alkoholihaittojen vähentäminen lisää tuottavuutta 31.5.2012 Perheliikuntaverkosto Ari Inkinen Helsingin NMKY Tavoitteena Perheseteli Perheseteli olisi työnantajan tarjoama veroton

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA

HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA VUOROTYÖN VAIKUTUKSISTA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA TYÖKYKYYN PUOTILAN VANHAINKODISSA Tiina Lindholm Opinnäytetyö, Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Take Care 24/7 alkukartoitus: epäsäännöllistä työaikaa tekevien työntekijöiden kokemuksia työstä, vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista

Take Care 24/7 alkukartoitus: epäsäännöllistä työaikaa tekevien työntekijöiden kokemuksia työstä, vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista 11.10.2013 Take Care 24/7 alkukartoitus: epäsäännöllistä työaikaa tekevien työntekijöiden kokemuksia työstä, vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista Rönkä Anna, Sihvonen Sanna, Punna Mari, Teppo Ulla Työntekijänä

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot