Työvuorosuunnittelu hoitoalalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvuorosuunnittelu hoitoalalla"

Transkriptio

1 Työvuorosuunnittelu hoitoalalla Ergonomiaa, autonomiaa, hyvinvointia TIIVISTELMÄ 2010 Tarja Hakola Tiina Kalliomäki-Levanto 1

2 Innovatiiviset työajat hoitoalalle Tämä on Työvuorosuunnittelu hoitoalalla. Ergonomiaa, autonomiaa ja hyvinvointia -kirjan tiivistelmä. Kirjassa käsitellään työaikojen johtamista ja työvuorosuunnittelun teemoja työn tekemisen kannalta. Työvuorosuunnittelua tarkastellaan hoitoalan näkökulmasta, mutta kirjasta on iloa ja hyötyä myös niille, jotka suunnittelevat työvuoroja jaksotyöhön muilla aloilla. Kirja sopii sekä aloittelevalle että kokeneemmalle työvuoroluettelon laatijalle. 2

3 I Työvuorosuunnittelun mahdollisuudet Epäsäännölliset työajat ovat osassa hoitotyötä yleisiä ja vaikuttavat sekä potilaan hyvinvointiin että työntekijän terveyteen ja suoriutumiseen. Hoitotyössä eri maiden väliset erot työvuorojärjestelyissä ja työajoissa ovat selkeät. Erilaiset yhteiskunnat ja kulttuurit heijastuvat hoitotyön työaikakäytäntöihin. Hoitajien työtyytyväisyyteen ovat yhteydessä monet työn piirteet, kuten riittävä henkilöstö, osallistuva suunnittelu, johdon tuki ja arvostus, mahdollisuus edetä uralla, palkka ja etuudet, työolot, työtehtävät ja työvuorojärjestelyt. Koettu työaikojen ja vuorojärjestelyjen hallinta lisää työtyytyväisyyttä. Itse suunnitellut, omat työaikamieltymykset toteuttavat työvuorot on tärkeä voimavarojen ylläpitäjä. Myös perhemyönteinen työaikakulttuuri tukee työssä jaksamista. 3

4 Työaikojen säätely Työaikadirektiivi Euroopan unionin jäsenvaltioita velvoittaa työaikadirektiivi 2003/88/ EY, jonka perusteella on säädetty kansalliset työaikaa koskevat lait. Työaikadirektiivi on EU:n työelämän perusdirektiivejä, jossa vahvistetaan turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset työajan järjestämistä varten. Työaikalaki Suomessa työaikaa säätelee yleinen työaikalaki /605. Työaikalaissa on määritelty työajan yleissäännös ja jaksotyöaika tietyille aloille sallittuna poikkeuksena. Jaksotyöaika sallii erittäin joustavan säännöllisen työajan työvuorosuunnittelun sekä yleissäännöksestä poikkeavat työaikajärjestelyt ja ylityön korvaukset. Virka- ja työehtosopimukset Valtaosa hoitohenkilöstöstä työskentelee kuntasektorilla. Näihin hoitajiin sovelletaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Hoitohenkilöstöä työskentelee myös yksityissektorin sekä valtion ja kirkon palveluksessa. Tällöin sovelletaan näiden sopimusalojen omia virka- ja työehtosopimuksia. Säätelystä suunnitteluun Työvuorojen suunnittelussa on huomioitava toiminnan tehokas ja tarkoituksenmukainen järjestäminen. Eri lähteistä tulee työaikajärjestelyjä määrittäviä asioita. Työajan järjestämisestä päättää esimies. Hyvä työvuorosuunnittelu on toimintaa kehittävää ja tasapuolista sekä henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista tukevaa. 4

5 Todellisuus ja käytännöt Innovatiivisten työaikojen edistäminen hoitoalalla -hankkeessa tehtiin kysely, jolla koottiin tietoa työaikakäytännöistä sekä työaikojen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä ratkaisuja. Kysely tehtiin yhteistyössä alan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyselyyn vastasi 328 kuntasektorin työaikojen suunnittelijaa ja esimiestä hoitoalalta. Mukana oli eri toimialoja, eniten oli sairaalahoidon, vanhustyön ja lasten päivähoidon yksiköitä. Kyselyyn vastanneiden yksiköiden yleisin toiminta-aika on ympäri vuorokauden, kaikkina viikonpäivinä työvuoroluettelon laatii osastonhoitaja tai vastaava yksilölliset toiveet otetaan yleensä huomioon työntekijöiden vuorojen vaihtaminen sujuu joustavasti työvuoroluettelo on epäsäännöllinen tasoittumisjakso on 3 viikkoa työvuoroluettelossa on yleensä vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää, yksi kolmesta viikonlopusta on vapaa ja vapaapäivät jakaantuvat tasapuolisesti yksilöllisiä työaikajärjestelyitä olivat palkaton vapaa, vuorotteluvapaa, osa-aikatyö, osittainen hoitovapaa, opintovapaa ja osa-aikaeläke henkilöstö on sitoutunut työhönsä ja työ on heistä motivoivaa ja palkitsevaa. 5

6 Työaikojen organisoinnin mahdollisuudet Vuorotyön vaikutuksista terveyteen on sangen paljon tutkimustietoa. Vuoro- ja yötyöllä näyttää olevan yhteyksiä lukuisiin oireisiin ja sairauksiin, joiden taustalla on fysiologisten vuorokausirytmien häiriintyminen epäsäännöllisissä työaikajärjestelyissä. Rytmien häiriintymisellä on myös psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Vuorotyön sosiaalinen eriaikaisuus näkyy työn ja muun elämän yhteensovittamisen pulmina. Kun vuorotyön haittoja pyritään vähentämään, pitää sovittaa yhteen työntekijöiden, työnantajien ja yhteiskunnan näkökulmia. Vuorotyön haittojen ehkäisy kohdistuu sekä työaikajärjestelyihin että työntekijään. Yksilön jaksamista vuorotyössä auttavat esimerkiksi kirkasvalohoito, mahdollisuus nokosiin yövuorossa, valistus ja neuvonta, elintavat, terveystarkastukset ja lääkitys. Vuorotyön rasitusta voidaan vähentää työajan organisoinnilla, kehittämällä työvuorojärjestelmää sekä sopivalla tauotuksella. Aamusta iltaan vai illasta aamuun Työntekijän jaksamisen kannalta työvuoroluetteloiden laadinnassa olisi hyvä soveltaa vuorotyön ergonomisia periaatteita työvuorojen, työjaksojen ja lepoaikojen suhteen. Jaksotyöajassa ergonomian soveltaminen työvuorosuunnittelussa on toki haastavampaa kuin teollisuuden ratkaisuissa pitemmän kokonaistyöajan vuoksi. Suunnittelun kohteena on aina oltava riittävä määrä työntekijöitä. 6 Ergonomisen työvuorojärjestelmän piirteitä ovat säännöllisyys nopea, eteenpäin kiertävä järjestelmä 8 10 tunnin vuorot vähintään 11 tunnin vapaa vuorojen välillä enintään 48 tunnin työjaksot ja yhtenäiset vapaajaksot, myös viikonloppuisin.

7 Työmäärä Työn suunnittelussa sovitetaan yhteen tehtävät ja henkilöt sekä määrällisesti että ajallisesti. Työvuorosuunnittelu on myös mitoituksen suunnittelua. Työmäärä vaikuttaa hoitajan kuormittumiseen, terveyteen ja työkykyyn. Työvuorosuunnittelussa pitäisi henkilöstömitoitukseen ottaa mukaan ennakoitavissa olevat ja yllättävät poissaolot. Tämä edellyttäisi varahenkilöstöjärjestelmiä ja sijaisten saatavuutta myös käytännössä. Yötyö Yövuoro on kiistatta hankalin työvuoro kolmivuorotyötä tekevillä. Yöllä valvominen ja päivällä nukkuminen ovat ihmisen biologian vastaisia, mistä voi seurata erilaisia ongelmia niin fyysisesti, henkisesti kuin sosiaalisesti. Työvuorojen järjestämisessä vuorokauden ympäri onkin noudatettava niin tutkimusperäistä tietoa kuin tervettä järkeä. Yötyön suunnittelun suosituksia Vakituista yötyötä tulee olla mahdollisimman vähän. Jos yötyötä ei voi vähentää, työvuorojen nopea kierto on suositeltavampi kuin hidas. Peräkkäisiä yövuoroja saa olla enintään 2 3. Yövuorojen jälkeen tulee olla vähintään kaksi vapaapäivää. Jatkuva yötyö ei ole suositeltavaa työntekijöiden enemmistölle. Jatkuvan yötyön tulee olla vapaaehtoista. Lyhyempien yövuorojen käyttäminen, suosituksena on, että yövuoro on lyhyempi kuin muut työvuorot, direktiivin mukaan 8 tuntia. 7

8 Montako yövuoroa peräkkäin? Yksi yövuoro Perinteisesti yksittäisiä yövuoroja ei suositella, koska silloin yötyöntekijä kohtaa joka kerran rankimman yövuoron eli ensimmäisen. Yhden yövuoron tekeminen kerrallaan on helpompaa verrattuna peräkkäisiin öihin. Siirtyminen iltavuoron kautta yövuoroon on monelle luontevaa. Kaksi yövuoroa peräkkäin Jos jaksaa valvoa ja pystyy nukkumaan päivällä, toinen yö on helpompi kuin ensimmäinen. Tekemällä kaksi yötä peräkkäin saadaan listalle viikkoja ilman yötyötä. Kolme yövuoroa peräkkäin Keskittäminen kannattaa, jos pystyy valvomaan ja etenkin nukkumaan päivisin riittävästi. Neljä tai viisi yötä peräkkäin Teollisuuden säännöllisissä järjestelmissä on usein neljä tai viisi yövuoroa. Kolmivuorotyössä pitkät yötyöjaksot ovat vaikeampia kuin lyhyet. Useamman peräkkäisen yövuoron yhteydessä kertyy kuitenkin univelkaa, sitä enemmän mitä useamman yön jälkeen nukutaan liian vähän. Kuusi yötä peräkkäin Järjestelmä, jossa olisi yötyökiintiö, jolloin kukin tekisi esim. yhden kuuden yövuoron jakson kuudessa viikossa. 8

9 Seitsemän yötä eli jatkuva yötyö Seitsemän yötä seitsemän vapaata on hoitotyön yksi erikoisimmista työvuorojärjestelyistä. Säännöllinen ja mahdollistaa joka toisen viikonlopun vapaaksi. Kuormittavaksi järjestelmän tekee tunnin mittainen työvuoro. Järjestelmää pitää tarkastella työturvallisuuslain ja työnantajan vastuun näkökulmista sekä työyhteisön tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta. Ylipitkät työvuorot Pitemmät kuin virka- ja työehtosopimusten mukaiset enintään tuntiset työvuorot ovat yhä halutumpia hoitoalalla. Käyttöön ehdotetaan otettavaksi jopa tunnin työvuoroja. Perusteluna ovat toisaalta hoidon jatkuvuus ja toisaalta pitkät vapaat. Työn kuormittavuuden näkökulmasta ylipitkät työvuorot ovat pulmallisia. Työvuoron pidentämiseen pitäisi aina olla työstä lähtevä tarve, kuten työn sujuvuuden tai laadun parantaminen. Esimerkiksi suunnitellut pitkät työvuorot ennakoimattomien ylitöiden tilalla on hallittavampi vaihtoehto. Myös työvuoroergonomian paraneminen on varteen otettava näkökulma. Pitkiä työvuoroja (yli 8 tuntia) voidaan harkita vain, jos pitkä vuoro sopii työn luonteeseen ja kuormittavuuteen tauotus on riittävää vuorojärjestelmä on suunniteltu siten, että uupumisen kertyminen vältetään eli vuorojen väliin jää tarpeeksi aikaa poissaolot hoidetaan riittävällä varamiehistöllä ylitöitä ei teetetä altistuminen terveydelle vaarallisille aineille on rajoitettu täydellinen elpyminen työstä on mahdollista. 9

10 Ylityö Työaikajoustoilla, kuten ylitöillä pyritään vastaamaan ennakoimattomasti kasvaneeseen palvelujen tarpeeseen. Jaksotyöajassa ylityö on työaikajaksokohtaista. Ylityöt voivat lisätä väsymystä ja heikentää työsuoritusta työn muiden vaatimusten lisänä ja olla siten ylikuormituksen syynä. Työmatkaan kuluva aika lisää kuormitusta. Ylityön kuormitus korostuu niillä ylityötä tekevillä, jotka eivät itse voi vaikuttaa ylityöaikoihinsa. Runsaat ylityöt altistavat työn ja perheen väliselle ristiriidalle. Ylityö ei myöskään sovi ylipitkien työvuorojen yhteyteen. Toistuvan ennakoimattoman ylityön välttäminen on sekä jaksamisen kannalta että taloudellisesti tärkeää. Jaksamisen kannalta ylityön korvaaminen vapaana on rahakorvausta parempi ratkaisu. Korvauksettomia ylitöitä ei pitäisi olla olemassakaan. Työaikapankki Työaikapankki on paikallisesti sovittu työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamis-järjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaaajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia säästetään tai lainataan tai yhdistetään toisiinsa pitkäjänteisesti. Tällaisia voivat olla säännöllisen työajan tasoittumisjaksojen tai liukuvan työajan tasauserät, lisä- ja ylityön sekä epämukavan työajan korvaukset, vuosiloma ja lomarahavapaa. Kuntasektorilla työaikapankkijärjestelmä on osa joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien valikoimaa. Kuntasektorilla työaikapankin ehdot sovitaan paikallisesti. Ehdot on kirjattava sopimukseen, jossa ovat soveltamisala, sisältö, vapaan pitäminen, pankin toiminta ja muut tarpeelliset seikat. 10

11 Työaikapankkia voi käyttää sekä tuotannollisen että yksilöllisen jouston tarpeisiin, esimerkiksi ylityökertymiä korvataan rahan sijasta vapaa-aikana. Keskeistä järjestelyssä on myös työaikojen itsesäätelyn lisääntyminen. Määräaikaisiin työsuhteisiin työajan säästäminen myöhempään käyttöön ei juurikaan sovellu. Vuosityöaika Vuosityöajan käytön tavoitteena on lisätä joustavuutta toiminnallisten tarpeiden mukaan. Vuosityöaika voisi olla ratkaisu yksiköissä, joissa potilasmäärät ruuhkautuvat tiettynä aikana vuodesta ja välillä on hiljaista. Työajan suunnittelussa työmäärän vaihtelut työpäivän, työviikon ja kauden mukaan voidaan huomioida, jolloin työajan käyttö tehostuu. Työvuorosuunnittelussa ja vapaapäivien antamisajankohdissa työntekijän toivomukset voidaan ottaa huomioon. Vuosityöaikajärjestelmässä voi sopia, että työaika seuraa joustavasti palvelujen kysyntää. Työaikaa tehdään enemmän silloin, kun siihen on tarvetta ja vähemmän silloin, kun tarve vähenee. Säännöllisen työajan tasoittumisjaksoksi voidaan sopia 52 viikkoa. Jakson alkamis- ja loppumisaika pitää määritellä. Sopimukseen on kirjattava kaikki ehdot, muun muassa säännöllisen työajan ylityksen ja alituksen enimmäismäärät tasoittumisjakson aikana. 11

12 Työaika-autonomia Hyvän työvuorosuunnittelun lähtökohtana on, että työajat suunnitellaan siihen työhön, mitä ollaan tekemässä, ja niille työntekijöille, jotka työtä tekevät. Valmiita malleja ei välttämättä ole. Hyvä työvuorosuunnittelu toteuttaa lait ja virka- ja työehtosopimukset, taloudelliset ja tuotannolliset seikat, eri työntekijöiden yksilölliset tarpeet sekä terveys- ja turvallisuusseikat. Työn hallinta on osa työhyvinvointia. Siihen kuuluu työntekijän mahdollisuus vaikuttaa työoloihin, työn sisältöön ja monipuolisuuteen sekä osallistuminen omaa työtä koskevaan päätöksentekoon. Työn hallintaan kuuluu myös työntekijän vaikutusmahdollisuus työaikoihinsa. Työntekijöiden osallistumista omaan työvuorosuunnitteluunsa, ns. yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, kutsutaan työaika-autonomiaksi. Työaika-autonomiassa työntekijöillä ja työyhteisöllä on itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa, joskin työaikalaki ja virka- ja työehtosopimukset sekä organisaation toiminta asettavat rajat itsenäiselle työvuorojen suunnittelulle. Työaika-autonomiaa voi hahmottaa parhaiten osallistuvan suunnittelun näkökulmasta. Osallistuva suunnittelu on tapa tuoda toiminnan vaatimukset sekä työn ja muun elämän yhdistämisen näkökulmat esille. Osallistuva suunnittelu ei kuitenkaan toimi itsestään. Tehokas yhteistoiminta edellyttää suunnitteluprosessin jäsentämistä niin, että osallistumiselle on tilaa. Tarvitaan myös menetelmiä, joilla yhteistä suunnittelua voidaan toteuttaa. Työaika-autonomiassa työvuorosuunnittelun lähtökohtana on työn organisoinnin toimivuus ja töiden sisältö. Tavoitteena on paitsi tehokkuuden parantaminen myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen epäsäännöllisistä työaikajärjestelyistä huolimatta. Koko 12

13 työyhteisö on vastuussa yksikön toiminnan sujuvuudesta ja työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta huomioimisesta. Esimiehen tehtävänä on tarvittaessa tukea ja ohjata henkilöstöään työvuorosuunnittelussa. Työaika-autonomia ei ole vuorojen valikoimista eikä sanelua. Onnistumisen edellytys on, että tavoitteet ja pelisäännöt ovat selvät ja johdon ja henkilöstön välillä vallitsee luottamus. Suunnittelulla tuotetaan ehdotus työvuoroluetteloksi, jossa työvuorot on jaettu henkilöille osaston toiminnan tavoitteiden ja yhteisten pelisääntöjen mukaan. Vastuu lopullisesta työvuoroluettelosta on aina työnantajan edustajalla. 13

14 II Työvuorosuunnittelu osastolla Näkökulmana työn kokonaissuunnittelu osastolla Työvuorosuunnittelu kuuluu osaston toiminnan kokonaissuunnitteluun, jonka muita osia ovat työn etenemisen suunnittelu ja henkilöstösuunnittelu. On hyvä muistaa, että työn etenemisen suunnittelu ja henkilöstösuunnittelu ovat laajempia kokonaisuuksia kuin mitä tässä esitetään. Työn etenemisen suunnittelu tarkoittaa ainakin hoidon jatkuvuutta, tiedon jatkuvuutta ja varasuunnitelmia muutostilanteita varten. Hoidon jatkuvuutta suunnitellaan esimerkiksi hoitolistan ja omahoitaja- tai vastuuhoitajaperiaatteen avulla. Hoitolista on päivittäisen työn etenemisen suunnittelun apuväline. Hoitolistan laatimista varten tarvitaan potilaslista ja työvuoroluettelo. Työvuoroluettelosta näkyvät työvuorossa olijat ja potilaslistassa hoidettavat. Hoitolistaan voi laittaa esimerkiksi potilaat, joiden hoitovaiheisiin tarvitaan työparia. Jos työvuoroon on tulossa sijainen, tieto on myös hoitolistassa ja potilaat ovat hänelle sijoitettuna. Näin hoitolistasta heti näkyy esimerkiksi ketä sijainen hoitaa yksin ja mihin sijainen tarvitsee apua. 14 Tiedon jatkuvuutta ylläpidetään suullisilla ja hiljaisilla raporteilla sekä muilla avoimilla välineillä, kuten kansioilla (esimerkiksi hoitolistat), vihoilla ja seinätauluilla. Tilanteet, jotka estävät suunnitellun työn etenemisen ja työvuoroluettelon toteuttamisen ovat hankalimpia sekä kuormituksen että tavoitellun hoitotyön kannalta.

15 Yksi keskeinen muutostilanne on se, kun joku on yllättäen poissa, eikä sijaista saada. Jos osastolla on mahdollisuus soveltaa varasuunnitelmia, kenenkään ei tarvitse pidentää työaikaansa. Voidaanko jotain tehdä toisin tai voidaanko joitain tehtäviä lykätä tuonnemmaksi? Jos ei ole mahdollista toteuttaa varasuunnitelmia eikä ole sijaista saatavilla, jonkun osaston henkilöstöstä täytyy tehdä poissaolosta johtuvat työt. Henkilöstö- ja työvuorosuunnittelun tärkeä periaate on, että henkilöstöä on työssä oikeaan aikaan, oikea määrä ja oikeassa paikassa siten, että toiminnalliset huiput ja hiljaiset hetket on otettu huomioon. Lisäksi työn etenemistä ja työhyvinvointia edistää se, että henkilöstöä on silloin tällöin yksi yli minimin kasautuneita töitä varten. Suunnitellun työvuoroluettelon toteuttamisessa keskeistä on se, että yllättäviin poissaolotilanteisiin on sijainen saatavilla. Osaston työt tuntevan sijaisen saatavuus on ratkaistu osastolla eri tavoin. Osastolla voi olla oma vakituinen sijainen. Organisaatiossa voi olla oma sijais- tai resurssipankki, josta voi saada sijaisen. Osastolla voi olla myös oma sijainen kuten opiskelija tai osastolta eläkkeelle jäänyt henkilö. Opiskelija tai eläkeläinen tulee tarvittaessa töihin, he tuntevat osaston rutiinit ja ovat heti valmiita töihin. Kohti yhteistä työvuorosuunnittelua osastolla Kohti yhteistä työvuorosuunnittelua -mallin keskeinen ajatus on siirtyä osastolla yhden henkilön tekemästä työvuorosuunnittelusta yhteiseen suunnitteluun neljän vaiheen kautta. Eri vaiheissa osaston henkilöstölle tulee erilaisia rooleja ja tehtäviä työvuorosuunnittelussa. Osastot voivat huomata olevansa tietyssä vaiheessa työvuorosuunnittelussaan. 15

16 Työvuorosuunnittelun vaiheet ovat: 1) osastonhoitaja laatii listan yksin, 2) listan laatijoina on osastonhoitajan lisäksi 1-2 muuta listavastaavaa, 3) itsenäisessä vaiheessa jokainen laittaa omat vuoronsa listaan, 4) yhteisen suunnittelun vaiheessa jokainen huomioi omien työaikamieltymystensä lisäksi myös muiden mieltymykset, kun listaa täytetään. Jokaisessa vaiheessa on huomioitava toiveiden ja mieltymysten lisäksi myös osaston osaamis- ja miehitystarpeet ja suunnittelua varten olemassa olevat tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuusperiaatteet. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöstöllä on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työvuoroihinsa kuin neljännessä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa osallistumisessa korostuu se, että erilliseen vihkoon merkitään toiveet suunniteltavalle jaksolle. Neljännessä vaiheessa osallistuminen on laajempaa: henkilöstö tekee itsenäisesti ja yhteisesti osaamis- ja miehitystarpeet huomioiden ja sovittujen pelisääntöjen mukaan toimivan työvuoroluettelon, jonka esimies hyväksyy. Vaiheesta 1 siirtyminen vaiheeseen 4 voi vaatia esimerkiksi kaksi vuotta aikaa. Jokaisessa vaiheessa tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus on ratkaistava jotenkin. Tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymykset tulevat sitä tärkeämmiksi mitä enemmän työaikamieltymyksiä otetaan huomioon ja mitä yhteisempää suunnittelu on. Jos osasto tunnistaa olevansa esimerkiksi vaiheessa 1, voi vaihe 2 olla seuraava helpoiten otettava askel. Esitetyssä vaihe-mallissa seuraava vaihe edustaa seuraavaa pientä askelta matkalla kohti yhteistä työvuorosuunnittelua. Oikotietä vaiheesta 1 suoraan ja nopeasti vaiheeseen 4 ei ole. 16

17 Muutokset hyväksyttyyn työvuoroluetteloon Työvuoroluetteloon kumpuaa muutoksia monenlaisista lähteistä. Yksi keskeinen muutostilanne on se, kun joku on yllättäen poissa. Jos sijaista ei saada, jonkun osaston henkilöstöstä täytyy tehdä poissaolosta johtuvat työt ja pidentää työvuoronsa työaikaa. Henkilöstösuunnittelu ja muut yllättävän poissaolon samanaikaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten laajaksi yllättävästä poissaolosta aiheutuva työvuoroluettelon muutos kehittyy. Jos työntekijä (henkilö 1) voi jatkaa työajan pidentämisen jälkeen omalla kohdallaan työvuoroja työvuoroluettelon mukaisesti, muutos ei vaikuta muiden työvuoroihin eikä työvuoroluetteloon. Jos työajan pidentäminen aiheuttaa sen, että henkilö 1:n on saatava vuorokausilepo seuraavasta työvuorosta, eikä hän voi tehdä seuraavaa työvuoroaan, täytyy osastolta jonkun muun (henkilö 2) tehdä tuo (henkilö 1:n) vajaaksi jäänyt vuoro. Näin henkilö 2:n työvuoroluetteloon merkityt työvuorot taas muuttuvat, josta edelleen voi olla seurauksia tehtyyn yhteiseen työvuoroluetteloon. Jos osaaminen (kenellä on puutevuorossa tarvittavaa osaamista) ja palautumistilanne (jollain henkilöllä on osaamista mutta ei voi palautumistarpeen vuoksi tehdä puutevuoroa) vaikuttavat vielä puutevuoron tekijän valintaan, yksittäisestä yllättävästä puutevuorosta voi seurata monipolvinen muutos ketju hyväksyttyyn työvuoroluetteloon. 17

18 Ehdotus ihanteellisesta työvuorosuunnittelusta Työvuorosuunnittelu on monen tekijän yhteissumma Työvuorosuunnittelun taustalla on osaston toiminta ja sen vaatima osaamis- ja miehitystarve. 2. Työvuorosuunnittelu lähtee liikkeelle työaikamieltymyksistä ja työvuoroluettelokohtaisista yksittäisistä toiveista. Työaikamieltymykset voidaan kartoittaa osastolla systemaattisesti. 3. Osastolla on keskusteltu ja hyväksytty yhdessä tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuusperiaatteet ja käytännöt hankalissa tilanteissa. Miten menetellään esimerkiksi silloin, kun työvuoroluetteloon on tulossa mieltymysten perusteella ali- tai ylimiehitystä? 4. Työaikamieltymyslähtöinen työvuoroluettelo voidaan tehdä listavastaavan toimesta, itsenäisesti tai yhteisesti. 5. Työaikamieltymyksenä on mahdollisuus tehdä ergonominen työvuoroluettelo. 6. Palautumisen kannalta paras vaihtoehto on, että kaikki haluavat tehdä ergonomisen työvuoroluettelon. 7. Tavoitteena on, että hyväksyttyyn työvuoroluetteloon ei tule henkilöstöltä enää runsaasti uusia toiveita ja siten muutoksia. 8. Palautumisesta huolehditaan. Osastolla on keskusteltu ja yhteisesti päätetty suunniteltujen pitkien työvuorojen tekemisestä. Pitkä työvuoro voi olla perusteltu silloin, kun pitkän vuoron aikana voi esimerkiksi hoitaa samaa potilasta alusta loppuun. Tämä voi lisätä työn hallintaa. Osastolla on keskusteltu ja yhteisesti päätetty työputkien tekemisestä. Lisäksi on keskusteltu ja yhteisesti päätetty myös peräkkäin tehtävien öiden määrästä. Aikahyvitykset voidaan saada esimerkiksi kokonaisina vapaapäivinä.

19 Yllättävistä poissaoloista johtuvien oman työvuoron työajan pidentämisen tavoista ja määristä on osastolla keskusteltu ja yhteisesti päätetty. 9. Yllättäviin poissaoloihin on varauduttu henkilöstösuunnitelmassa. Työvuoroluettelon toteuttamiseen tarvitaan osaavan henkilöstön lisäksi osaavat sijaiset tai sopiva miehitys osastolla, jotta esimerkiksi yllättävistä puutevuoroista selvitään. Selviäminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kenenkään ei tarvitse pidentää oman työvuoronsa työaikaa eikä työvuoroluetteloon tule siten muutoksia. 10. Tavoitteena on työvuoroluettelo, jonka voi toteuttaa vähäisin muutoksin. Lisää tietoa Työajat ja hyvinvointi: /fi /tyohyvinvointi/tyoaika/ Sivut/default.aspx Ratkaisuja työaikakysymyksiin: /fi /asiantuntijapalvelut/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/tyoaikapalvelu/sivut/default.aspx Osta oma opas: /fi /ttl_kirjakauppa/sivut/default. aspx 19

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Kuormituksen ehkäisy työajoilla

Kuormituksen ehkäisy työajoilla Kuormituksen ehkäisy työajoilla Työturvallisuus terveydenhuollossa-seminaari 11.3.2008 Marja Paukkonen työsuojelupäällikkö Helsingin terveyskeskus Aiheet Helsingin terveyskeskus Vuorosuunnittelu Terveet

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni.

Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Työaikajärjestelmä Työnantaja valitsee toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimman työaikamuodon.

Lisätiedot

Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni.

Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Työaikajärjestelmä Työnantaja valitsee työaikamuodon, joka on toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimman

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia KANNANOTTO HYVISTÄ TYÖAIKAKÄYTÄNNÖISTÄ Työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

Työaikamuistio PTYTES 2010 2011

Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 PTY ry Muistio 2 (19) SISÄLLYS 1 TOIMIVAT JA TYÖHYVINVOINTIA TUKEVAT TYÖAIKAJÄRJESTELYT... 3 1.1 Alkusanat... 3 1.2 Työaikasuunnittelu... 4 1.3 Miten lähteä liikkeelle työaikakäytäntöjen

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen Lasikeraaminen teollisuus 14.11.13, Vantaa Työaika, työ ja perhe-elämä Työ ja perhe-elämä, miksei vain elämä? Työajoista voi ja pitää sopia. Joustavien

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan

Lisätiedot

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA Akavan Erityisalat ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Johdanto Akavan Erityisalat

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

Työaika ja siihen liittyvän kuormituksen säätely. OHOI- osaamista vuorohoitoon Ulla Teppo

Työaika ja siihen liittyvän kuormituksen säätely. OHOI- osaamista vuorohoitoon Ulla Teppo Työaika ja siihen liittyvän kuormituksen säätely OHOI- osaamista vuorohoitoon Ulla Teppo Käsiteltävät teemat Työajan viisi ulottuvuutta Työaikaratkaisujen merkitys hyvinvoinnille Omat keinot työaikoihin

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1 (5) PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Soveltamisala Sopimusta sovelletaan KVTES:n, LS:n ja TS:n soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön, lukuun ottamatta johtavassa ja itsenäisessä

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Vuorosuunnittelusovellutuksen kognitiivisen ergonomian ja vaikuttavuuden tutkiminen Vuorosuunnittelusovelluksen käyttö, työaikaergonomian näkökulma

Vuorosuunnittelusovellutuksen kognitiivisen ergonomian ja vaikuttavuuden tutkiminen Vuorosuunnittelusovelluksen käyttö, työaikaergonomian näkökulma Vuorosuunnittelusovellutuksen kognitiivisen ergonomian ja vaikuttavuuden tutkiminen Vuorosuunnittelusovelluksen käyttö, työaikaergonomian näkökulma Tarja Hakola 20.9.2012 TTL Työaikapalvelu 2 Titania Ergonomia

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO ry. TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO ry. TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY Terveet ja tulokselliset työajat vihkonen on laadittu yhteistyössä Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen kanssa. Edellisellä neuvottelukierroksella perustettiin työryhmä,

Lisätiedot

Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen

Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa PUUSEPÄNTEOLLISUUS RY SISÄLLYS Alkusanat... 1. Toimintaympäristön muutos edellyttää meiltä enemmän...

Lisätiedot

Vihkosen laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat järjestöt: TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry

Vihkosen laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat järjestöt: TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry 05/2013 Tällä Terveet ja tulokselliset työajat sosiaalipalvelualalla vihkosella on saatettu ajan tasalle vuoden 2007 lopulla tehty Terveet ja tulokselliset työajat - vihkonen. Sen ovat laatineet Yksityisen

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Työaikalaki käytännönläheisesti

Työaikalaki käytännönläheisesti Jaakko Sainio Työaikalaki käytännönläheisesti Helsingin seudun kauppakamari Ulkoasu ja taitto Heljä Silvennoinen Kansi Heljä Silvennoinen Kannen kuva Shutterstock Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004 Lausunnonpyytäjä: Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto Asianosaiset:

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työaikojen ergonominen suunnittelu 30.1.2015. Esittäjän nimi / 8.2.2011 1

Hyvinvointia työstä. Työaikojen ergonominen suunnittelu 30.1.2015. Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Hyvinvointia työstä Työaikojen ergonominen suunnittelu Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen Työterveyslaitos Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Työaikojen ergonominen suunnittelu:

Lisätiedot

Viikkotyöaika sijoitetaan työvuoroluetteloon esim. seuraavasti:

Viikkotyöaika sijoitetaan työvuoroluetteloon esim. seuraavasti: KT Yleiskirjeen 9/2016 liite 3 1 (10) TTES:n muuttuneet määräykset TYÖAIKA 9 Työaika työaikalain 6 :n mukaisessa päivätyössä ja kaksivuorotyössä 1 mom. Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on osa-aikaisia

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

SAK:n työaikapankkiohjeistus

SAK:n työaikapankkiohjeistus 1 2007 SAK:n työaikapankkiohjeistus Joulukuu 2007 Lisätietoja: Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila juha.antila@sak.fi puh. 020 774 0169, 050 575 1790 Lakimies Anu-Tuija Lehto anu-tuija.lehto@sak.fi

Lisätiedot

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Yhteenveto ja johtopäätökset Otosrakenne / taustatiedot Onnistuneen työnteon

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille JÄSENKIRJE 7/2004 Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVAT UUDET MÄÄRÄYKSET Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Siirtymäaika 1.6.2015 saakka Tuplajaksoja ei suunnitella Taustalla

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Kunnallisessa kotihoitopalvelussa noudatettavan varallaolojärjestelyn arviointi työaikalain 5 :n kannalta

Kunnallisessa kotihoitopalvelussa noudatettavan varallaolojärjestelyn arviointi työaikalain 5 :n kannalta TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1459-14 Ratakatu 3, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 13.10.2014 2/2014 Kotihoitopalvelun työntekijä oli sitoutunut olemaan lauantaina, sunnuntaina ja/tai arkipyhänä tavoitettavissa

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

4. toimivat työaikamallit

4. toimivat työaikamallit 4. toimivat työaikamallit irja kandolin tarja hakola mikko härmä mikael sallinen uusia työaikamalleja tarvitaan sekä tuotannollisiin ja työn vaatimuksiin liittyvien tekijöiden että työntekijöiden yksilöllisten,

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPI- MUS KONEELLISESTA TYÖAJAN TARKKAI- LUSTA JA LIUKUVASTA TYÖAJASTA

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPI- MUS KONEELLISESTA TYÖAJAN TARKKAI- LUSTA JA LIUKUVASTA TYÖAJASTA 1 (5) PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPI- MUS KONEELLISESTA TYÖAJAN TARKKAI- LUSTA JA LIUKUVASTA TYÖAJASTA Työsuojelujaosto 25.2.2016 13 ja 19.4.2016 17 Yhteistyötoimikunta 30.5.2016 42 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt

Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt Timo Haverinen, aluetoimitsija, Metallityöväen Liitto ry Esa Näätänen, aluepäällikkö Teknologiateollisuus ry 2.3.2016 Investoinnit

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat työaikalain alaisuuteen; sovitut työaikamääräysten muutokset (KVTES liite 12)

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot