Työvuorosuunnittelu hoitoalalla
|
|
- Ari-Pekka Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työvuorosuunnittelu hoitoalalla Ergonomiaa, autonomiaa, hyvinvointia TIIVISTELMÄ 2010 Tarja Hakola Tiina Kalliomäki-Levanto 1
2 Innovatiiviset työajat hoitoalalle Tämä on Työvuorosuunnittelu hoitoalalla. Ergonomiaa, autonomiaa ja hyvinvointia -kirjan tiivistelmä. Kirjassa käsitellään työaikojen johtamista ja työvuorosuunnittelun teemoja työn tekemisen kannalta. Työvuorosuunnittelua tarkastellaan hoitoalan näkökulmasta, mutta kirjasta on iloa ja hyötyä myös niille, jotka suunnittelevat työvuoroja jaksotyöhön muilla aloilla. Kirja sopii sekä aloittelevalle että kokeneemmalle työvuoroluettelon laatijalle. 2
3 I Työvuorosuunnittelun mahdollisuudet Epäsäännölliset työajat ovat osassa hoitotyötä yleisiä ja vaikuttavat sekä potilaan hyvinvointiin että työntekijän terveyteen ja suoriutumiseen. Hoitotyössä eri maiden väliset erot työvuorojärjestelyissä ja työajoissa ovat selkeät. Erilaiset yhteiskunnat ja kulttuurit heijastuvat hoitotyön työaikakäytäntöihin. Hoitajien työtyytyväisyyteen ovat yhteydessä monet työn piirteet, kuten riittävä henkilöstö, osallistuva suunnittelu, johdon tuki ja arvostus, mahdollisuus edetä uralla, palkka ja etuudet, työolot, työtehtävät ja työvuorojärjestelyt. Koettu työaikojen ja vuorojärjestelyjen hallinta lisää työtyytyväisyyttä. Itse suunnitellut, omat työaikamieltymykset toteuttavat työvuorot on tärkeä voimavarojen ylläpitäjä. Myös perhemyönteinen työaikakulttuuri tukee työssä jaksamista. 3
4 Työaikojen säätely Työaikadirektiivi Euroopan unionin jäsenvaltioita velvoittaa työaikadirektiivi 2003/88/ EY, jonka perusteella on säädetty kansalliset työaikaa koskevat lait. Työaikadirektiivi on EU:n työelämän perusdirektiivejä, jossa vahvistetaan turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset työajan järjestämistä varten. Työaikalaki Suomessa työaikaa säätelee yleinen työaikalaki /605. Työaikalaissa on määritelty työajan yleissäännös ja jaksotyöaika tietyille aloille sallittuna poikkeuksena. Jaksotyöaika sallii erittäin joustavan säännöllisen työajan työvuorosuunnittelun sekä yleissäännöksestä poikkeavat työaikajärjestelyt ja ylityön korvaukset. Virka- ja työehtosopimukset Valtaosa hoitohenkilöstöstä työskentelee kuntasektorilla. Näihin hoitajiin sovelletaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Hoitohenkilöstöä työskentelee myös yksityissektorin sekä valtion ja kirkon palveluksessa. Tällöin sovelletaan näiden sopimusalojen omia virka- ja työehtosopimuksia. Säätelystä suunnitteluun Työvuorojen suunnittelussa on huomioitava toiminnan tehokas ja tarkoituksenmukainen järjestäminen. Eri lähteistä tulee työaikajärjestelyjä määrittäviä asioita. Työajan järjestämisestä päättää esimies. Hyvä työvuorosuunnittelu on toimintaa kehittävää ja tasapuolista sekä henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista tukevaa. 4
5 Todellisuus ja käytännöt Innovatiivisten työaikojen edistäminen hoitoalalla -hankkeessa tehtiin kysely, jolla koottiin tietoa työaikakäytännöistä sekä työaikojen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä ratkaisuja. Kysely tehtiin yhteistyössä alan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyselyyn vastasi 328 kuntasektorin työaikojen suunnittelijaa ja esimiestä hoitoalalta. Mukana oli eri toimialoja, eniten oli sairaalahoidon, vanhustyön ja lasten päivähoidon yksiköitä. Kyselyyn vastanneiden yksiköiden yleisin toiminta-aika on ympäri vuorokauden, kaikkina viikonpäivinä työvuoroluettelon laatii osastonhoitaja tai vastaava yksilölliset toiveet otetaan yleensä huomioon työntekijöiden vuorojen vaihtaminen sujuu joustavasti työvuoroluettelo on epäsäännöllinen tasoittumisjakso on 3 viikkoa työvuoroluettelossa on yleensä vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää, yksi kolmesta viikonlopusta on vapaa ja vapaapäivät jakaantuvat tasapuolisesti yksilöllisiä työaikajärjestelyitä olivat palkaton vapaa, vuorotteluvapaa, osa-aikatyö, osittainen hoitovapaa, opintovapaa ja osa-aikaeläke henkilöstö on sitoutunut työhönsä ja työ on heistä motivoivaa ja palkitsevaa. 5
6 Työaikojen organisoinnin mahdollisuudet Vuorotyön vaikutuksista terveyteen on sangen paljon tutkimustietoa. Vuoro- ja yötyöllä näyttää olevan yhteyksiä lukuisiin oireisiin ja sairauksiin, joiden taustalla on fysiologisten vuorokausirytmien häiriintyminen epäsäännöllisissä työaikajärjestelyissä. Rytmien häiriintymisellä on myös psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Vuorotyön sosiaalinen eriaikaisuus näkyy työn ja muun elämän yhteensovittamisen pulmina. Kun vuorotyön haittoja pyritään vähentämään, pitää sovittaa yhteen työntekijöiden, työnantajien ja yhteiskunnan näkökulmia. Vuorotyön haittojen ehkäisy kohdistuu sekä työaikajärjestelyihin että työntekijään. Yksilön jaksamista vuorotyössä auttavat esimerkiksi kirkasvalohoito, mahdollisuus nokosiin yövuorossa, valistus ja neuvonta, elintavat, terveystarkastukset ja lääkitys. Vuorotyön rasitusta voidaan vähentää työajan organisoinnilla, kehittämällä työvuorojärjestelmää sekä sopivalla tauotuksella. Aamusta iltaan vai illasta aamuun Työntekijän jaksamisen kannalta työvuoroluetteloiden laadinnassa olisi hyvä soveltaa vuorotyön ergonomisia periaatteita työvuorojen, työjaksojen ja lepoaikojen suhteen. Jaksotyöajassa ergonomian soveltaminen työvuorosuunnittelussa on toki haastavampaa kuin teollisuuden ratkaisuissa pitemmän kokonaistyöajan vuoksi. Suunnittelun kohteena on aina oltava riittävä määrä työntekijöitä. 6 Ergonomisen työvuorojärjestelmän piirteitä ovat säännöllisyys nopea, eteenpäin kiertävä järjestelmä 8 10 tunnin vuorot vähintään 11 tunnin vapaa vuorojen välillä enintään 48 tunnin työjaksot ja yhtenäiset vapaajaksot, myös viikonloppuisin.
7 Työmäärä Työn suunnittelussa sovitetaan yhteen tehtävät ja henkilöt sekä määrällisesti että ajallisesti. Työvuorosuunnittelu on myös mitoituksen suunnittelua. Työmäärä vaikuttaa hoitajan kuormittumiseen, terveyteen ja työkykyyn. Työvuorosuunnittelussa pitäisi henkilöstömitoitukseen ottaa mukaan ennakoitavissa olevat ja yllättävät poissaolot. Tämä edellyttäisi varahenkilöstöjärjestelmiä ja sijaisten saatavuutta myös käytännössä. Yötyö Yövuoro on kiistatta hankalin työvuoro kolmivuorotyötä tekevillä. Yöllä valvominen ja päivällä nukkuminen ovat ihmisen biologian vastaisia, mistä voi seurata erilaisia ongelmia niin fyysisesti, henkisesti kuin sosiaalisesti. Työvuorojen järjestämisessä vuorokauden ympäri onkin noudatettava niin tutkimusperäistä tietoa kuin tervettä järkeä. Yötyön suunnittelun suosituksia Vakituista yötyötä tulee olla mahdollisimman vähän. Jos yötyötä ei voi vähentää, työvuorojen nopea kierto on suositeltavampi kuin hidas. Peräkkäisiä yövuoroja saa olla enintään 2 3. Yövuorojen jälkeen tulee olla vähintään kaksi vapaapäivää. Jatkuva yötyö ei ole suositeltavaa työntekijöiden enemmistölle. Jatkuvan yötyön tulee olla vapaaehtoista. Lyhyempien yövuorojen käyttäminen, suosituksena on, että yövuoro on lyhyempi kuin muut työvuorot, direktiivin mukaan 8 tuntia. 7
8 Montako yövuoroa peräkkäin? Yksi yövuoro Perinteisesti yksittäisiä yövuoroja ei suositella, koska silloin yötyöntekijä kohtaa joka kerran rankimman yövuoron eli ensimmäisen. Yhden yövuoron tekeminen kerrallaan on helpompaa verrattuna peräkkäisiin öihin. Siirtyminen iltavuoron kautta yövuoroon on monelle luontevaa. Kaksi yövuoroa peräkkäin Jos jaksaa valvoa ja pystyy nukkumaan päivällä, toinen yö on helpompi kuin ensimmäinen. Tekemällä kaksi yötä peräkkäin saadaan listalle viikkoja ilman yötyötä. Kolme yövuoroa peräkkäin Keskittäminen kannattaa, jos pystyy valvomaan ja etenkin nukkumaan päivisin riittävästi. Neljä tai viisi yötä peräkkäin Teollisuuden säännöllisissä järjestelmissä on usein neljä tai viisi yövuoroa. Kolmivuorotyössä pitkät yötyöjaksot ovat vaikeampia kuin lyhyet. Useamman peräkkäisen yövuoron yhteydessä kertyy kuitenkin univelkaa, sitä enemmän mitä useamman yön jälkeen nukutaan liian vähän. Kuusi yötä peräkkäin Järjestelmä, jossa olisi yötyökiintiö, jolloin kukin tekisi esim. yhden kuuden yövuoron jakson kuudessa viikossa. 8
9 Seitsemän yötä eli jatkuva yötyö Seitsemän yötä seitsemän vapaata on hoitotyön yksi erikoisimmista työvuorojärjestelyistä. Säännöllinen ja mahdollistaa joka toisen viikonlopun vapaaksi. Kuormittavaksi järjestelmän tekee tunnin mittainen työvuoro. Järjestelmää pitää tarkastella työturvallisuuslain ja työnantajan vastuun näkökulmista sekä työyhteisön tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta. Ylipitkät työvuorot Pitemmät kuin virka- ja työehtosopimusten mukaiset enintään tuntiset työvuorot ovat yhä halutumpia hoitoalalla. Käyttöön ehdotetaan otettavaksi jopa tunnin työvuoroja. Perusteluna ovat toisaalta hoidon jatkuvuus ja toisaalta pitkät vapaat. Työn kuormittavuuden näkökulmasta ylipitkät työvuorot ovat pulmallisia. Työvuoron pidentämiseen pitäisi aina olla työstä lähtevä tarve, kuten työn sujuvuuden tai laadun parantaminen. Esimerkiksi suunnitellut pitkät työvuorot ennakoimattomien ylitöiden tilalla on hallittavampi vaihtoehto. Myös työvuoroergonomian paraneminen on varteen otettava näkökulma. Pitkiä työvuoroja (yli 8 tuntia) voidaan harkita vain, jos pitkä vuoro sopii työn luonteeseen ja kuormittavuuteen tauotus on riittävää vuorojärjestelmä on suunniteltu siten, että uupumisen kertyminen vältetään eli vuorojen väliin jää tarpeeksi aikaa poissaolot hoidetaan riittävällä varamiehistöllä ylitöitä ei teetetä altistuminen terveydelle vaarallisille aineille on rajoitettu täydellinen elpyminen työstä on mahdollista. 9
10 Ylityö Työaikajoustoilla, kuten ylitöillä pyritään vastaamaan ennakoimattomasti kasvaneeseen palvelujen tarpeeseen. Jaksotyöajassa ylityö on työaikajaksokohtaista. Ylityöt voivat lisätä väsymystä ja heikentää työsuoritusta työn muiden vaatimusten lisänä ja olla siten ylikuormituksen syynä. Työmatkaan kuluva aika lisää kuormitusta. Ylityön kuormitus korostuu niillä ylityötä tekevillä, jotka eivät itse voi vaikuttaa ylityöaikoihinsa. Runsaat ylityöt altistavat työn ja perheen väliselle ristiriidalle. Ylityö ei myöskään sovi ylipitkien työvuorojen yhteyteen. Toistuvan ennakoimattoman ylityön välttäminen on sekä jaksamisen kannalta että taloudellisesti tärkeää. Jaksamisen kannalta ylityön korvaaminen vapaana on rahakorvausta parempi ratkaisu. Korvauksettomia ylitöitä ei pitäisi olla olemassakaan. Työaikapankki Työaikapankki on paikallisesti sovittu työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamis-järjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaaajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia säästetään tai lainataan tai yhdistetään toisiinsa pitkäjänteisesti. Tällaisia voivat olla säännöllisen työajan tasoittumisjaksojen tai liukuvan työajan tasauserät, lisä- ja ylityön sekä epämukavan työajan korvaukset, vuosiloma ja lomarahavapaa. Kuntasektorilla työaikapankkijärjestelmä on osa joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien valikoimaa. Kuntasektorilla työaikapankin ehdot sovitaan paikallisesti. Ehdot on kirjattava sopimukseen, jossa ovat soveltamisala, sisältö, vapaan pitäminen, pankin toiminta ja muut tarpeelliset seikat. 10
11 Työaikapankkia voi käyttää sekä tuotannollisen että yksilöllisen jouston tarpeisiin, esimerkiksi ylityökertymiä korvataan rahan sijasta vapaa-aikana. Keskeistä järjestelyssä on myös työaikojen itsesäätelyn lisääntyminen. Määräaikaisiin työsuhteisiin työajan säästäminen myöhempään käyttöön ei juurikaan sovellu. Vuosityöaika Vuosityöajan käytön tavoitteena on lisätä joustavuutta toiminnallisten tarpeiden mukaan. Vuosityöaika voisi olla ratkaisu yksiköissä, joissa potilasmäärät ruuhkautuvat tiettynä aikana vuodesta ja välillä on hiljaista. Työajan suunnittelussa työmäärän vaihtelut työpäivän, työviikon ja kauden mukaan voidaan huomioida, jolloin työajan käyttö tehostuu. Työvuorosuunnittelussa ja vapaapäivien antamisajankohdissa työntekijän toivomukset voidaan ottaa huomioon. Vuosityöaikajärjestelmässä voi sopia, että työaika seuraa joustavasti palvelujen kysyntää. Työaikaa tehdään enemmän silloin, kun siihen on tarvetta ja vähemmän silloin, kun tarve vähenee. Säännöllisen työajan tasoittumisjaksoksi voidaan sopia 52 viikkoa. Jakson alkamis- ja loppumisaika pitää määritellä. Sopimukseen on kirjattava kaikki ehdot, muun muassa säännöllisen työajan ylityksen ja alituksen enimmäismäärät tasoittumisjakson aikana. 11
12 Työaika-autonomia Hyvän työvuorosuunnittelun lähtökohtana on, että työajat suunnitellaan siihen työhön, mitä ollaan tekemässä, ja niille työntekijöille, jotka työtä tekevät. Valmiita malleja ei välttämättä ole. Hyvä työvuorosuunnittelu toteuttaa lait ja virka- ja työehtosopimukset, taloudelliset ja tuotannolliset seikat, eri työntekijöiden yksilölliset tarpeet sekä terveys- ja turvallisuusseikat. Työn hallinta on osa työhyvinvointia. Siihen kuuluu työntekijän mahdollisuus vaikuttaa työoloihin, työn sisältöön ja monipuolisuuteen sekä osallistuminen omaa työtä koskevaan päätöksentekoon. Työn hallintaan kuuluu myös työntekijän vaikutusmahdollisuus työaikoihinsa. Työntekijöiden osallistumista omaan työvuorosuunnitteluunsa, ns. yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, kutsutaan työaika-autonomiaksi. Työaika-autonomiassa työntekijöillä ja työyhteisöllä on itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa, joskin työaikalaki ja virka- ja työehtosopimukset sekä organisaation toiminta asettavat rajat itsenäiselle työvuorojen suunnittelulle. Työaika-autonomiaa voi hahmottaa parhaiten osallistuvan suunnittelun näkökulmasta. Osallistuva suunnittelu on tapa tuoda toiminnan vaatimukset sekä työn ja muun elämän yhdistämisen näkökulmat esille. Osallistuva suunnittelu ei kuitenkaan toimi itsestään. Tehokas yhteistoiminta edellyttää suunnitteluprosessin jäsentämistä niin, että osallistumiselle on tilaa. Tarvitaan myös menetelmiä, joilla yhteistä suunnittelua voidaan toteuttaa. Työaika-autonomiassa työvuorosuunnittelun lähtökohtana on työn organisoinnin toimivuus ja töiden sisältö. Tavoitteena on paitsi tehokkuuden parantaminen myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen epäsäännöllisistä työaikajärjestelyistä huolimatta. Koko 12
13 työyhteisö on vastuussa yksikön toiminnan sujuvuudesta ja työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta huomioimisesta. Esimiehen tehtävänä on tarvittaessa tukea ja ohjata henkilöstöään työvuorosuunnittelussa. Työaika-autonomia ei ole vuorojen valikoimista eikä sanelua. Onnistumisen edellytys on, että tavoitteet ja pelisäännöt ovat selvät ja johdon ja henkilöstön välillä vallitsee luottamus. Suunnittelulla tuotetaan ehdotus työvuoroluetteloksi, jossa työvuorot on jaettu henkilöille osaston toiminnan tavoitteiden ja yhteisten pelisääntöjen mukaan. Vastuu lopullisesta työvuoroluettelosta on aina työnantajan edustajalla. 13
14 II Työvuorosuunnittelu osastolla Näkökulmana työn kokonaissuunnittelu osastolla Työvuorosuunnittelu kuuluu osaston toiminnan kokonaissuunnitteluun, jonka muita osia ovat työn etenemisen suunnittelu ja henkilöstösuunnittelu. On hyvä muistaa, että työn etenemisen suunnittelu ja henkilöstösuunnittelu ovat laajempia kokonaisuuksia kuin mitä tässä esitetään. Työn etenemisen suunnittelu tarkoittaa ainakin hoidon jatkuvuutta, tiedon jatkuvuutta ja varasuunnitelmia muutostilanteita varten. Hoidon jatkuvuutta suunnitellaan esimerkiksi hoitolistan ja omahoitaja- tai vastuuhoitajaperiaatteen avulla. Hoitolista on päivittäisen työn etenemisen suunnittelun apuväline. Hoitolistan laatimista varten tarvitaan potilaslista ja työvuoroluettelo. Työvuoroluettelosta näkyvät työvuorossa olijat ja potilaslistassa hoidettavat. Hoitolistaan voi laittaa esimerkiksi potilaat, joiden hoitovaiheisiin tarvitaan työparia. Jos työvuoroon on tulossa sijainen, tieto on myös hoitolistassa ja potilaat ovat hänelle sijoitettuna. Näin hoitolistasta heti näkyy esimerkiksi ketä sijainen hoitaa yksin ja mihin sijainen tarvitsee apua. 14 Tiedon jatkuvuutta ylläpidetään suullisilla ja hiljaisilla raporteilla sekä muilla avoimilla välineillä, kuten kansioilla (esimerkiksi hoitolistat), vihoilla ja seinätauluilla. Tilanteet, jotka estävät suunnitellun työn etenemisen ja työvuoroluettelon toteuttamisen ovat hankalimpia sekä kuormituksen että tavoitellun hoitotyön kannalta.
15 Yksi keskeinen muutostilanne on se, kun joku on yllättäen poissa, eikä sijaista saada. Jos osastolla on mahdollisuus soveltaa varasuunnitelmia, kenenkään ei tarvitse pidentää työaikaansa. Voidaanko jotain tehdä toisin tai voidaanko joitain tehtäviä lykätä tuonnemmaksi? Jos ei ole mahdollista toteuttaa varasuunnitelmia eikä ole sijaista saatavilla, jonkun osaston henkilöstöstä täytyy tehdä poissaolosta johtuvat työt. Henkilöstö- ja työvuorosuunnittelun tärkeä periaate on, että henkilöstöä on työssä oikeaan aikaan, oikea määrä ja oikeassa paikassa siten, että toiminnalliset huiput ja hiljaiset hetket on otettu huomioon. Lisäksi työn etenemistä ja työhyvinvointia edistää se, että henkilöstöä on silloin tällöin yksi yli minimin kasautuneita töitä varten. Suunnitellun työvuoroluettelon toteuttamisessa keskeistä on se, että yllättäviin poissaolotilanteisiin on sijainen saatavilla. Osaston työt tuntevan sijaisen saatavuus on ratkaistu osastolla eri tavoin. Osastolla voi olla oma vakituinen sijainen. Organisaatiossa voi olla oma sijais- tai resurssipankki, josta voi saada sijaisen. Osastolla voi olla myös oma sijainen kuten opiskelija tai osastolta eläkkeelle jäänyt henkilö. Opiskelija tai eläkeläinen tulee tarvittaessa töihin, he tuntevat osaston rutiinit ja ovat heti valmiita töihin. Kohti yhteistä työvuorosuunnittelua osastolla Kohti yhteistä työvuorosuunnittelua -mallin keskeinen ajatus on siirtyä osastolla yhden henkilön tekemästä työvuorosuunnittelusta yhteiseen suunnitteluun neljän vaiheen kautta. Eri vaiheissa osaston henkilöstölle tulee erilaisia rooleja ja tehtäviä työvuorosuunnittelussa. Osastot voivat huomata olevansa tietyssä vaiheessa työvuorosuunnittelussaan. 15
16 Työvuorosuunnittelun vaiheet ovat: 1) osastonhoitaja laatii listan yksin, 2) listan laatijoina on osastonhoitajan lisäksi 1-2 muuta listavastaavaa, 3) itsenäisessä vaiheessa jokainen laittaa omat vuoronsa listaan, 4) yhteisen suunnittelun vaiheessa jokainen huomioi omien työaikamieltymystensä lisäksi myös muiden mieltymykset, kun listaa täytetään. Jokaisessa vaiheessa on huomioitava toiveiden ja mieltymysten lisäksi myös osaston osaamis- ja miehitystarpeet ja suunnittelua varten olemassa olevat tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuusperiaatteet. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöstöllä on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työvuoroihinsa kuin neljännessä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa osallistumisessa korostuu se, että erilliseen vihkoon merkitään toiveet suunniteltavalle jaksolle. Neljännessä vaiheessa osallistuminen on laajempaa: henkilöstö tekee itsenäisesti ja yhteisesti osaamis- ja miehitystarpeet huomioiden ja sovittujen pelisääntöjen mukaan toimivan työvuoroluettelon, jonka esimies hyväksyy. Vaiheesta 1 siirtyminen vaiheeseen 4 voi vaatia esimerkiksi kaksi vuotta aikaa. Jokaisessa vaiheessa tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus on ratkaistava jotenkin. Tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymykset tulevat sitä tärkeämmiksi mitä enemmän työaikamieltymyksiä otetaan huomioon ja mitä yhteisempää suunnittelu on. Jos osasto tunnistaa olevansa esimerkiksi vaiheessa 1, voi vaihe 2 olla seuraava helpoiten otettava askel. Esitetyssä vaihe-mallissa seuraava vaihe edustaa seuraavaa pientä askelta matkalla kohti yhteistä työvuorosuunnittelua. Oikotietä vaiheesta 1 suoraan ja nopeasti vaiheeseen 4 ei ole. 16
17 Muutokset hyväksyttyyn työvuoroluetteloon Työvuoroluetteloon kumpuaa muutoksia monenlaisista lähteistä. Yksi keskeinen muutostilanne on se, kun joku on yllättäen poissa. Jos sijaista ei saada, jonkun osaston henkilöstöstä täytyy tehdä poissaolosta johtuvat työt ja pidentää työvuoronsa työaikaa. Henkilöstösuunnittelu ja muut yllättävän poissaolon samanaikaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten laajaksi yllättävästä poissaolosta aiheutuva työvuoroluettelon muutos kehittyy. Jos työntekijä (henkilö 1) voi jatkaa työajan pidentämisen jälkeen omalla kohdallaan työvuoroja työvuoroluettelon mukaisesti, muutos ei vaikuta muiden työvuoroihin eikä työvuoroluetteloon. Jos työajan pidentäminen aiheuttaa sen, että henkilö 1:n on saatava vuorokausilepo seuraavasta työvuorosta, eikä hän voi tehdä seuraavaa työvuoroaan, täytyy osastolta jonkun muun (henkilö 2) tehdä tuo (henkilö 1:n) vajaaksi jäänyt vuoro. Näin henkilö 2:n työvuoroluetteloon merkityt työvuorot taas muuttuvat, josta edelleen voi olla seurauksia tehtyyn yhteiseen työvuoroluetteloon. Jos osaaminen (kenellä on puutevuorossa tarvittavaa osaamista) ja palautumistilanne (jollain henkilöllä on osaamista mutta ei voi palautumistarpeen vuoksi tehdä puutevuoroa) vaikuttavat vielä puutevuoron tekijän valintaan, yksittäisestä yllättävästä puutevuorosta voi seurata monipolvinen muutos ketju hyväksyttyyn työvuoroluetteloon. 17
18 Ehdotus ihanteellisesta työvuorosuunnittelusta Työvuorosuunnittelu on monen tekijän yhteissumma Työvuorosuunnittelun taustalla on osaston toiminta ja sen vaatima osaamis- ja miehitystarve. 2. Työvuorosuunnittelu lähtee liikkeelle työaikamieltymyksistä ja työvuoroluettelokohtaisista yksittäisistä toiveista. Työaikamieltymykset voidaan kartoittaa osastolla systemaattisesti. 3. Osastolla on keskusteltu ja hyväksytty yhdessä tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuusperiaatteet ja käytännöt hankalissa tilanteissa. Miten menetellään esimerkiksi silloin, kun työvuoroluetteloon on tulossa mieltymysten perusteella ali- tai ylimiehitystä? 4. Työaikamieltymyslähtöinen työvuoroluettelo voidaan tehdä listavastaavan toimesta, itsenäisesti tai yhteisesti. 5. Työaikamieltymyksenä on mahdollisuus tehdä ergonominen työvuoroluettelo. 6. Palautumisen kannalta paras vaihtoehto on, että kaikki haluavat tehdä ergonomisen työvuoroluettelon. 7. Tavoitteena on, että hyväksyttyyn työvuoroluetteloon ei tule henkilöstöltä enää runsaasti uusia toiveita ja siten muutoksia. 8. Palautumisesta huolehditaan. Osastolla on keskusteltu ja yhteisesti päätetty suunniteltujen pitkien työvuorojen tekemisestä. Pitkä työvuoro voi olla perusteltu silloin, kun pitkän vuoron aikana voi esimerkiksi hoitaa samaa potilasta alusta loppuun. Tämä voi lisätä työn hallintaa. Osastolla on keskusteltu ja yhteisesti päätetty työputkien tekemisestä. Lisäksi on keskusteltu ja yhteisesti päätetty myös peräkkäin tehtävien öiden määrästä. Aikahyvitykset voidaan saada esimerkiksi kokonaisina vapaapäivinä.
19 Yllättävistä poissaoloista johtuvien oman työvuoron työajan pidentämisen tavoista ja määristä on osastolla keskusteltu ja yhteisesti päätetty. 9. Yllättäviin poissaoloihin on varauduttu henkilöstösuunnitelmassa. Työvuoroluettelon toteuttamiseen tarvitaan osaavan henkilöstön lisäksi osaavat sijaiset tai sopiva miehitys osastolla, jotta esimerkiksi yllättävistä puutevuoroista selvitään. Selviäminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kenenkään ei tarvitse pidentää oman työvuoronsa työaikaa eikä työvuoroluetteloon tule siten muutoksia. 10. Tavoitteena on työvuoroluettelo, jonka voi toteuttaa vähäisin muutoksin. Lisää tietoa Työajat ja hyvinvointi: /fi /tyohyvinvointi/tyoaika/ Sivut/default.aspx Ratkaisuja työaikakysymyksiin: /fi /asiantuntijapalvelut/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/tyoaikapalvelu/sivut/default.aspx Osta oma opas: /fi /ttl_kirjakauppa/sivut/default. aspx 19
Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt
Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,
LisätiedotHenkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa
Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa
LisätiedotKuormituksen ehkäisy työajoilla
Kuormituksen ehkäisy työajoilla Työturvallisuus terveydenhuollossa-seminaari 11.3.2008 Marja Paukkonen työsuojelupäällikkö Helsingin terveyskeskus Aiheet Helsingin terveyskeskus Vuorosuunnittelu Terveet
LisätiedotPaikallinen sopiminen työaika-asioissa
TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä
LisätiedotTyöaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö - työaikalaki. Yleistä. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry. Lausunto
Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Lausunto 31.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne
LisätiedotTyöaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.
KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.
LisätiedotTaustaa tutkielmalle
TYÖVUOROSUUNNITTELUKÄY- TÄNNÖN JA ERGONOMISTEN TYÖAIKOJEN TOTEUTUMINEN TYÖAIKA-AUTONOMIASSA Pro-gradu-tutkielma Mervi Jääskeläinen Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Kansanterveystieteen
LisätiedotFINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA
14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan
LisätiedotJo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni.
Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Työaikajärjestelmä Työnantaja valitsee toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimman työaikamuodon.
LisätiedotKeskeytysmääräykset sisältävät voimaantulevat yleistyöaikamääräykset
KVTES yleistyöaika Keskeytysmääräykset sisältävät 7.5.2018 voimaantulevat yleistyöaikamääräykset Edustajisto 15.2.2018 Määräysten voimaantulo Määräykset korvaavat KVTES III luvun 7, 14 ja 15 yleistyöaikaa
LisätiedotJo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni.
Jo riittää liika jousto ja kiltteys. Tiedä oikeutesi ja pidä niistä kiinni. Työaikajärjestelmä Työnantaja valitsee työaikamuodon, joka on toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimman
LisätiedotTyöaikoihin liittyvät kuormitustekijät *
Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn
LisätiedotTyöaika yleisiä määräyksiä
Tekstimuutoksia Koulutustilaisuus Työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän/viranhaltijan osallistumaan Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei lueta
LisätiedotTyöaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö - työaikalaki. Yleistä. Helsingin kaupunki. Lausunto Asia: TEM/1225/00.04.
Helsingin kaupunki Lausunto 30.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä,
LisätiedotTolkkua työaikoihin kampanjan lähtötasokyselyn tuloksia. Tarja Arkio Asiantuntija
Tolkkua työaikoihin kampanjan lähtötasokyselyn tuloksia Tarja Arkio Asiantuntija 1. Kirjataanko työaikasi työajan seurantajärjestelmään? 10 8 77% Kyllä - erinomaista. Toimiva ja moderni työajanseurantajärjestelmä
Lisätiedot3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.
3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on
LisätiedotJHL:n hallitus Mari Keturi
Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelutulos 3.6.2016 JHL:n hallitus Mari Keturi Neuvottelutuloksen sisältö Tekstimuutokset Työajan pidentäminen Paikallinen työaikasopiminen
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Lausunto 01.09.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä, pääpiirteissään
LisätiedotVoiman hyödyt ASIAKKAIDEN AKTIIVISTA ARKEA JA HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TYÖVUOROSUUNNITTELU
Voiman hyödyt ASIAKKAIDEN AKTIIVISTA ARKEA JA HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TYÖVUOROSUUNNITTELU MARI SALONEN Tausta Hoitoalan henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen on suuri haaste heidän työnsä ollessa
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA
YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat
LisätiedotJHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström
Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan
LisätiedotTYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula
TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden
LisätiedotMuuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset
Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...
LisätiedotTyöaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia
KANNANOTTO HYVISTÄ TYÖAIKAKÄYTÄNNÖISTÄ Työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun
LisätiedotJHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso
Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta
Lisätiedot2 mom. Sopimusmuutokset tulevat voimaan lukien.
Yleiskirjeen 11/2011 liite 1 TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010 2011 LIITTEEN 12 MUUTTAMISESTA (omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien tultua työaikalain
LisätiedotKUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS mom. Vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan seuraavasti:
YLEISKIRJEEN 26/2003 LIITE 2 1 (5) KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2003 2004 LIITE 5 KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ 1 Soveltamisala ja säännöllinen työaika 2 Vuosityöaika Tämän liitteen
LisätiedotKeskimääräisessä työajassa on huomioitu Työehtosopimuksen 20 :n mukaiset työaikaa lyhentävät
1(2) Paikallinen sopimus vuorotyötä tekevien ylempien toimihenkilöiden työaikajärjestelyistä ja niihin liittyvistä korvauksista Finnair Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä 1. Sopimuksella on sovittu Finnair
LisätiedotAmmatillisten vuosityöaika
Ammatillisten vuosityöaika Markku Perttunen OAJ VUOSITYÖAIKA Vanha lainsäädäntö Nuorisoasteen koulutus -> Nuorisoasteen sopimukset Aikuiskoulutus -> Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sopimukset Ammatillinen
LisätiedotHyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun
LisätiedotUusi työaikalaki ja sen vaikutukset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. Kuntamarkkinat Neuvottelupäällikkö Anne Kiiski
Uusi työaikalaki ja sen vaikutukset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin Kuntamarkkinat 12.9.2019 Neuvottelupäällikkö Anne Kiiski Uusi työaikalaki ja sen vaikutus KVTES:n määräyksiin: Uusi työaikalaki
LisätiedotSuomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta.
30.9.2016 1 OHJEET VUOSITYÖAJAN PIDENTÄMISEKSI Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta. Vuosityöajan
LisätiedotUuden työaikalain (872/2019) keskeisten säännösten soveltaminen kunta-alalla
Yleiskirjeen 11/2019 liite 1 1 (6) Uuden työaikalain (872/2019) keskeisten säännösten soveltaminen kunta-alalla Luku 1 Soveltamisala Tässä muistiossa selostetaan lyhyesti uuden työaikalain sisältöä. Muistion
LisätiedotKilpailukykysopimus: Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta.
YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 11.1.2017 Työajan pidentäminen Kilpailukykysopimus: Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentämisessä ratkaisut vaihtelevat
LisätiedotVeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b
Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä
LisätiedotTyöaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen
Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen Lasikeraaminen teollisuus 14.11.13, Vantaa Työaika, työ ja perhe-elämä Työ ja perhe-elämä, miksei vain elämä? Työajoista voi ja pitää sopia. Joustavien
LisätiedotTyöaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia
LisätiedotValtion työaikasopimuksen sisältämät joustot Eräitä muita joustomahdollisuuksia
Valtion työaikasopimuksen sisältämät joustot Eräitä muita joustomahdollisuuksia HAUS kehittämiskeskus Oy Joustavat työaikajärjestelyt valtiolla -teemapäivä 31.10.2017 Anna Kaarina Piepponen Valtion työmarkkinalaitos
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotKVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015
KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt
LisätiedotTYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS
1 TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden
LisätiedotYÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS
YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS LUOTTAMUKSELLINEN Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, koska työntekijän vuorokausirytmiä muutetaan. Yötyö aiheuttaa lähes kaikille sitä
LisätiedotKT Yleiskirjeen 4/2018 liite 5 1 (10) TS-18 liitteen 8, määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta
KT Yleiskirjeen 4/2018 liite 5 1 (10) TS-18 liitteen 8, määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta sopimuskauden loppuun asti (Liitteen 8 kokeilumääräyksen mukaista työaikaa voidaan soveltaa
LisätiedotKSLAPE, -työpaja
Hyvinvointia työstä KSLAPE, Työ@Elämä -työpaja 10.11.2017 Cygnaeustalo 2.krs. kokoustila Anni, Cygnaeuksenkatu 1., Jyväskylä. Marjukka Laine ja Nina Olin 10.11.2017 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Työpajan
LisätiedotTyöaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen
Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja
LisätiedotTyöaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö - työaikalaki. Yleistä. Työterveyslaitos. Lausunto Asia: TEM/1225/00.04.
Työterveyslaitos Lausunto 22.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä,
LisätiedotTyöaikapankkiin siirrettävät osatekijät
Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa
LisätiedotTYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.
TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry Lausunto 23.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä?
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Finanssiala ry Lausunto 28.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Yleiset
Lisätiedot303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto
826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön
LisätiedotJoustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne
Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa
Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...
LisätiedotTyöaikamuistio PTYTES 2010 2011
Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 PTY ry Muistio 2 (19) SISÄLLYS 1 TOIMIVAT JA TYÖHYVINVOINTIA TUKEVAT TYÖAIKAJÄRJESTELYT... 3 1.1 Alkusanat... 3 1.2 Työaikasuunnittelu... 4 1.3 Miten lähteä liikkeelle työaikakäytäntöjen
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Suomen lähi ja perushoitajaliitto SuPer ry Lausunto 31.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne
LisätiedotTyypillisesti työnantaja vaatii työntekijää tasoittamaan syntyneet ylityöt saman työvuoroluettelon aikana ns. tunti tunnista -korvauksella:
Tehy ry / Okkeri päivitetty 31.8.2017 YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS Jaksotyö Ylityö Paikallinen sopiminen työaikajoustoista SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA YLITYÖ Ylityöhön on aina pyydettävä työntekijän
LisätiedotSUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA
SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA Akavan Erityisalat ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Johdanto Akavan Erityisalat
LisätiedotLausunto Kohdistan kommenttini työni nykytilassa esiintyviin epäkohtiin. Epäkohdat liittyvät varallaoloon ja vapaa-aikaan.
HUS kuntayhtymä Lausunto 27.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä,
LisätiedotPerhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset
Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely
Lisätiedotsäännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk
KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan
Lisätiedotpoissaolo Viikoittainen ylityöraja viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on hyväksyttävä
KT Yleiskirjeen 2/2018 liite 3 1 (11) 7.5.2018 voimaan tulevien toimistotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1 Toimistotyöaikaa koskevat määräykset poissaolon vaikutuksesta työaikaan... 2 2 Säännöllinen
LisätiedotPerustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa
1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...
LisätiedotKT Yleiskirjeen 2/2018 liite 2 1 (10) voimaan tulevien yleistyöaikamääräysten soveltamisohje. Sisällys
KT Yleiskirjeen 2/2018 liite 2 1 (10) 7.5.2018 voimaan tulevien yleistyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1 Yleistyöaikaa koskevat määräykset poissaolon vaikutuksesta työaikaan... 2 2 Säännöllinen
LisätiedotTyöaika ja siihen liittyvän kuormituksen säätely. OHOI- osaamista vuorohoitoon Ulla Teppo
Työaika ja siihen liittyvän kuormituksen säätely OHOI- osaamista vuorohoitoon Ulla Teppo Käsiteltävät teemat Työajan viisi ulottuvuutta Työaikaratkaisujen merkitys hyvinvoinnille Omat keinot työaikoihin
LisätiedotTyypillisesti työnantaja vaatii työntekijää tasoittamaan syntyneet ylityöt saman työvuoroluettelon aikana ns. tunti tunnista -korvauksella:
Tehy ry, edunvalvonta Vappu Okkeri päivitetty 31..2017 YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS - Työaika ja ylityö yleistyöajassa - Paikallinen sopiminen Ylityöhön on aina pyydettävä työntekijän
LisätiedotLausunto Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry lausuu alla yksittäisistä pykälistä ja muutoin yhtyy SAK:n lausuntoon.
Teatteri ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry Lausunto 30.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotTyöehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen
Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS
LisätiedotViestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS
0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotVuorosuunnittelusovellutuksen kognitiivisen ergonomian ja vaikuttavuuden tutkiminen Vuorosuunnittelusovelluksen käyttö, työaikaergonomian näkökulma
Vuorosuunnittelusovellutuksen kognitiivisen ergonomian ja vaikuttavuuden tutkiminen Vuorosuunnittelusovelluksen käyttö, työaikaergonomian näkökulma Tarja Hakola 20.9.2012 TTL Työaikapalvelu 2 Titania Ergonomia
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena
LisätiedotKokonaistyöajassa olevat kansanopistot
Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa
Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...
LisätiedotSOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO ry. TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
Terveet ja tulokselliset työajat vihkonen on laadittu yhteistyössä Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen kanssa. Edellisellä neuvottelukierroksella perustettiin työryhmä,
LisätiedotVIRASTOTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖAJAN SIJOITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA
1(5) Työaikatyöryhmä Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt 8.6.2018 VIRASTOTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖAJAN SIJOITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA JOHDANTO Sopimuskaudelle 2018-2020 9.3.2018 tehdyn valtion
LisätiedotSuomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen
Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotSuositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen
LisätiedotVihkosen laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat järjestöt: TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN ry
05/2013 Tällä Terveet ja tulokselliset työajat sosiaalipalvelualalla vihkosella on saatettu ajan tasalle vuoden 2007 lopulla tehty Terveet ja tulokselliset työajat - vihkonen. Sen ovat laatineet Yksityisen
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotPAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA
1 (5) PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Soveltamisala Sopimusta sovelletaan KVTES:n, LS:n ja TS:n soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön, lukuun ottamatta johtavassa ja itsenäisessä
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotJoustavien työaikakäytäntöjen edistäminen
Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa PUUSEPÄNTEOLLISUUS RY SISÄLLYS Alkusanat... 1. Toimintaympäristön muutos edellyttää meiltä enemmän...
LisätiedotUusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015
Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon
LisätiedotModuulityöaikakokeilu
Moduulityöaikakokeilu Hengellisen työn viranhaltijoiden siirtyminen moduulityöaikaan kokeilun ajaksi 1 Kokeilun perusta Erillinen VES moduulityöaikakokeilusta (KirVESTES Liite 21) Edellyttää paikallista
LisätiedotKiky yksityissektorin työehtosopimuksissa
Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen
LisätiedotVuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla
1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.
LisätiedotUlos pätkävankilasta
Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi
LisätiedotYrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012
Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön
LisätiedotTyöaikalaki käytännönläheisesti
Jaakko Sainio Työaikalaki käytännönläheisesti Helsingin seudun kauppakamari Ulkoasu ja taitto Heljä Silvennoinen Kansi Heljä Silvennoinen Kannen kuva Shutterstock Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin
LisätiedotTyöaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia
LisätiedotSähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry
Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa
LisätiedotOSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)
LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotHenkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.
ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa
Lisätiedot