Työaikalaki käytännönläheisesti

Transkriptio

1 Jaakko Sainio Työaikalaki käytännönläheisesti Helsingin seudun kauppakamari

2 Ulkoasu ja taitto Heljä Silvennoinen Kansi Heljä Silvennoinen Kannen kuva Shutterstock Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin Kamari Oy ja Jaakko Sainio ISBN Edita Prima 2010

3 Sisällys 1 Johdanto Työaikalain soveltamisala Työaikalaki yleislakina Työaikalain alueellinen soveltamisala Poikkeukset työaikalain soveltamisalasta Merityö Nuoret työntekijät Toimitusjohtaja Työaikalain mukaiset poikkeukset Johtava asema Uskonnolliset toimitukset Kotona tehtävä ja muu itsenäinen työ Metsätyöt Lasten perhepäivähoito Perheenjäsenten työ Poronhoito ja kalastus Erityiset työaikalait Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkamiehet Moottoriajoneuvon kuljettajan työ Asetuksella säädettävät poikkeukset Työneuvoston lausunto soveltamisalasta 26 3 Työajaksi luettava aika Työaika Koulutus Terveystarkastukset ja sairausaika Sosiaaliset tilaisuudet Henkilöstön edustajien luottamustehtävään käyttämä aika Ruokatunnit ja muut päivittäiset lepoajat Matkaan käytetty aika Työajaksi luettavasta ajasta poikkeaminen työehtosopimuksella Varallaolo Päivystys Varallaolosopimus Varallaolokorvaus Varallaolo julkisyhteisössä 33

4 4 Säännöllinen työaika Yleissäännös Keskimääräinen työaika Jaksotyöaika Keskimääräinen jaksotyöaika Moottoriajoneuvon kuljettajan työaika Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika Työehtosopimuksen sopijapuolet Paikallinen sopiminen Työehtosopimuksen määräysten soveltamispiiri Työehtosopimuksen määräysten sopimisrajat Työehtosopimuksen jälkivaikutus Yleissitovaan työehtosopimukseen perustuva sopimus säännöllisestä työajasta Edellyttää paikalliseen sopimiseen kelpuuttavaa määräystä Sopimuksen osapuolet Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen tekeminen Myös kehyssopimuksen sopiminen mahdollista Sopimuksen muoto Tiedoksianto ja työntekijän oikeus noudattaa vanhaa työaikaansa Sopimuksen kesto ja irtisanominen Lakiin perustuva paikallinen sopimus säännöllisestä työajasta Sopimisen rajat Liukuva työaika Edellyttää sopimista Sopimuksen muoto ja kesto Sovittavat asiat Liukumien kertymä vapaa-aikana tai rahana Poikkeuksellinen säännöllinen työaika Lyhennetty työaika sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tai osa-aikaeläkkeen vuoksi Sosiaaliset ja terveydelliset syyt Sopimus osa-aikatyöstä Lyhennetty työaika osa-aikaeläkkeen vuoksi Nuorten työntekijöiden työaika Säännöllinen työaika Työajan sijoittelu Vuorokauden ja viikon vaihtuminen 52

5 5 Säännöllisen työajan ylittäminen Lisätyö Työnantajan aloite Työntekijän suostumus Lisätyön muodostuminen Pääsäännön mukainen työaika Keskimääräinen viikkotyöaika Jaksotyöaika Sopimukseen perustuva keskimääräinen työaika Liukuva työaika Ylityö Työnantajan aloite Työntekijän suostumus Ylityökielto Ylityön enimmäismäärät Kalenterivuosi ja neljän kuukauden jakso rajoittavina tekijöinä Mahdollisuus poiketa neljän kuukauden ajanjaksosta työehtosopimuksella Ylityön muodostuminen Pääsäännön mukainen työaika Keskimääräinen viikkotyöaika Jaksotyöaika Sopimukseen perustuva säännöllinen työaika Liukuva työaika Poissaolojen vaikutus lisä- ja ylityölaskentaan Säännöllisen työajan ylittämisestä suoritettava korvaus Lisätyö Ylityö Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö Ylityö jaksotyössä Poikkeuslupaan tai työehtosopimukseen perustuva työaika Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana Vapaa-ajan antaminen Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson Lisä- ja ylityökorvauksen perusosan laskeminen Kiinteä jakaja Luontoisedut ja muut palkkaerät Kiinteä korvaus Aloittamis- ja lopettamistyö Määritelmä Suostumus Enimmäismäärä Korvaus 84

6 5.6 Hätätyö Edellytykset Toiminnan keskeytymisen vaara Hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantuminen Kesto Mahdollisuus poiketa työaikalain muista säännöksistä Korvaus Valvonta 86 6 Yö- ja vuorotyö Yötyö Teettämisedellytykset Työehtosopimukset Vaaralliset ja rasittavat työt Ilmoitusvelvollisuus Yötyötä tekevän työmatkakuljetukset Vuorotyö Vuorotyöltä vaadittavat edellytykset Poikkeuslupa 90 7 Lepoajat ja sunnuntaityö Päivittäiset lepoajat Oikeus lepoaikaan Poistumisoikeus Lepoajan pituus Toinen lepoaika Jakso- ja vuorotyö Moottoriajoneuvon kuljettaja Nuoret työntekijät Vuorokausilepo Pääsääntö Poikkeuksellinen säännöllinen työaika Varallaolo Vuorokausilepo poikkeustilanteissa Korvaavan lepoajan antaminen Sopimus vuorokausilevon lyhentämisestä Työvuoroluettelo Moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo Viikoittainen vapaa-aika Pääsääntö Viikoittaisen vapaa-ajan täyttyminen Viikon käsite Vapaan sijoittaminen Sunnuntain yhteyteen Kahdelle viikolle 98

7 Vapaan keskeytymättömyys Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika vuorokauden tasoittumisjakso viikon tasoittumisjakso Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen Lyhyt työaika ja maatalous Työnkulun ylläpitäminen ja tekninen laatu Viikoittaisen vapaa-ajan menettämisen korvaaminen Sunnuntaityö Teettämisen edellytykset Sunnuntaityökorvaus Työaika-asiakirjat Työajan tasoittumisjärjestelmä Tasoittumisjärjestelmän muuttaminen Työvuoroluettelo Työvuoroluettelon sisältö Työvuoroluettelon laatiminen Työvuoroluettelon tiedoksianto ja muuttaminen Vapautus työvuoroluettelon laatimisvelvollisuudesta Työaikakirjanpito Työaikakirjanpidon tekeminen Kiinteä korvaus Työaikakirjanpidon merkitys Valvonta Moottoriajoneuvon kuljettajan henkilökohtainen ajopäiväkirja Erinäiset säännökset Kanneaika Työaikalain säännösten pakottavuus ja niistä poikkeaminen Poikkeaminen työsopimuksella Kuukausikorvaus lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä Erillinen korvaus aloittamis- ja lopettamistyöstä Poikkeaminen työehtosopimuksella Rangaistussäännökset Valvonta 113 Lähteet 114 Työaikalaki 605/

8 Alkusanat Työaikalaki käytännönläheisesti on tehty vastaamaan työaikaa koskeviin käytännön kysymyksiin. Teos on yleisesitys, jossa käydään läpi koko työaikalaki. Teoksessa on huomioitu myös muita työaikaa koskevia säädöksiä, kuten laki nuorista työntekijöistä. Työehtosopimusten määräyk siä teoksessa on esitetty vain esimerkinomaisesti. Painopiste teoksessa on lisä- ja ylityölaskentaa koskevassa problematiikassa, jota on pyritty havainnollistamaan runsain esimerkein. Työaikalaki tarjoaa monta eri tapaa järjestää työntekijöiden säännöllinen työaika ja lain lisä- ja ylityötä koskevat säännökset ovat hyvin niukat eivätkä tarjoa yksiselitteisiä vastauksia säännöllisen työajan ylittämistä koskeviin ongel miin. Teoksessa on pyritty tarjoamaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja näihin kysymyksiin loistavan lähdemateriaalin ja kirjoittajan omien näkemysten valossa. Kiitän OTK Kirsi Parnilaa käsikirjoituksen lukemisesta ja kommentoimisesta sekä kustannustoimittaja Martina Castrénia teoksen saattamisesta luettavaan ja ymmärrettävään kuntoon. Helsingissä heinäkuun 14. päivänä 2010 Jaakko Sainio

9 1 Johdanto Teoksessa käydään läpi työaikalaki noudattaen sitä järjestystä, jossa asioista laissa säädetään. Näin ollen ensimmäiseksi käsitellään työaikalain soveltamisalaa, jonka hahmottaminen on lain soveltamisen edellytys. Esimerkiksi, jos työaikalaki ei sovellu työntekijään työaikalain 2 :n perusteella, ei mikään työaikalaissa säädetty asia tule lain perusteella noudatettavaksi työsuhteessa, lukuun ottamatta työntekijän oikeutta osa-aikatyöhön hänen halutessaan siirtyä osa-aikaeläkkeelle. Kolmannessa luvussa käsitellään työajaksi luettavaa aikaa. Työaikaa ei aina ole se aika, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa. Vain työajalla on merkitystä silloin, kun lasketaan kuinka monta tuntia työtä työntekijä on vuorokaudessa ja viikossa tehnyt ja vain näiden tehtyjen tuntien perusteella määräytyy, onko työntekijälle muodostunut lisä- ja ylityötä. On tosin huomioitava, että työehtosopimuksissa on voitu sopia työajaksi luettavan myös sellaista aikaa, jota ei työaikalain perusteella katsota työajaksi. Kolmannessa luvussa käsitellään lisäksi varallaoloa. Neljäs luku koskee säännöllisen työajan järjestelyjä. Työaikalaki tarjoaa monta eri tapaa työntekijän työajan järjestämiseen. Laki tarjoaa myös mahdollisuuden sopia tilapäisistä työaikajärjestelyistä, joilla työaika voidaan yrityksessä järjestää hyvin joustavaksi ja erilaiset tuotantovaatimukset huomioonottavaksi. Useissa työehtosopimuksissa määrätään säännöllisen työajan järjestelyistä. Työaikalaki mahdollistaa kuitenkin sen, että työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevista määräyksistä huolimatta työaika voidaan järjestää liukuvaksi. Työehtosopimusten säännöllistä työaikaa koskevat määräykset perustuvat hyvin pitkälti työaikalain säännöksiin. Työaikalain säännösten sisäistäminen helpottaakin työehtosopimusten ymmärtämistä. Viides luku, joka liittyy läheisesti kolmanteen lukuun, koskee säännöllisen työajan ylittämistä ja sisältää näin ollen lisä- ja ylityötä sekä aloittamis- ja lopettamis- että hätätyötä koskevat jaksot. Koska säännöllinen työaika voidaan järjestää monin eri tavoin, pyritään viidennessä luvussa esittämään monipuolisesti erilaisiin työaikamuotoihin pohjautuvaa lisä- ja ylityölaskentaa. Kuudennessa luvussa käsitellään yö- ja vuorotyötä. Yötyötä voidaan teettää vain tietyissä töissä, ja sen teettämisessä on erityisesti huomioitava muun muassa 11

10 1 Johdanto nuorten työntekijöiden työaikaa koskeva sääntely, jota käsitellään jaksossa Vaikka mikä tahansa työ voidaan järjestää vuorotyöksi, on työlle asetettu edellytyksiä, jotta se täyttää vuorotyön määritelmän. Seitsemäs luku koskee lepoaikoja ja sunnuntaityötä. Kun säännöllistä työaikaa järjestetään, on lepoajat syytä huomioida, koska ne käytännössä rajaavat hyvin paljon esimerkiksi työvuorojen sijoittamista. Lepoaikasääntely on erittäin oleellinen muun muassa työntekijöiden jaksamisen kannalta. Se vaikuttaa myös työaikakorvauksiin, kuten viikkovapaata koskevasta jaksosta ilmenee. Kahdeksannessa luvussa käsitellään työaika-asiakirjoja ja yhdeksännessä luvussa erinäisiä muita työaikalain säännöksiä, joista olennaisimpina mainittakoon työaikalain pakottavuutta ja pakottavuudesta poikkeamista koskevat jaksot. Työaika-asiakirjojen merkitystä ei voida liiaksi korostaa, sillä erimielisyystilanteessa, esimerkiksi ylityökorvauksia koskevissa kiistoissa, niille annetaan hyvin suuri merkitys. Työaikalaki on erittäin tärkeä laki, jonka tarkoitus on suojella työntekijää. Työaikalakia on syytä noudattaa ja lain tärkeydestä kertoo jo sekin, että sen rikkomisesta voi seurata jopa vankeutta. 12