Osallisena Suomessa ARTTU Arvioinnin tukemana työelämään -hanke LOPPURAPORTTI NOPEASTI TYÖHÖN! POLKU 1. Esther Leander

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallisena Suomessa ARTTU Arvioinnin tukemana työelämään -hanke LOPPURAPORTTI NOPEASTI TYÖHÖN! POLKU 1. Esther Leander"

Transkriptio

1 Osallisena Suomessa ARTTU Arvioinnin tukemana työelämään -hanke LOPPURAPORTTI NOPEASTI TYÖHÖN! POLKU 1 Esther Leander

2

3 Hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Osallisena Suomessa ARTTU- Arvioinnin tukemana työelämään -hanke Hallintomalli: Hanketta hallinnoi Hämeenlinnan kaupungin kehittämispalvelu. Polku: Nopeasti työmarkkinoille suuntautuvien polku (polku 1) Toteutuksen aika: Yhteistyökumppanit Vanajaveden Opisto Työn paikka -hanke Maahanmuuttoinfo-hanke Lammin vastaanottokeskus Koulutuskeskus Tavastia Kotilähiö ry Kehittämiskeskus Oy Häme Hämeenlinnan yrittäjät ry Hämeen TE-toimisto (Hämeenlinnan ja Riihimäen toimipisteet) Hämeenlinnan Setlementti ry Hämeen Ammattikorkeakoulu Hämeenlinnan kaupungin Kehittämispalvelut Hämeenlinnan kaupungin Henkilöstöpalvelut Hämeenlinnan Kaupungin Maahanmuuttajapalvelut Hämeenlinnan seudun Työvalmennussäätiö Luotsi Hämeen ELY-keskus Hämeenlinnan 4H ry Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskus Hämeenlinnan Innopark Programmes Oy (konseptori-hanke) Janakkalan ja Hattulan kunnat Iittalan Taidetalo-hanke Projektin ohjausryhmän jäsenet Sirpa Ylikerälä, tilaajapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki (puheenjohtaja) Anne Tuominen, kehittämispäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki Esther Leander, projektipäällikkö, Osallisena Suomessa (ARTTU) -hanke Raija Hätinen, henkilöstöjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki Heli Pirkkalainen, suunnittelija, kehittämisyksikkö, Hämeenlinnan kaupunki Risto Jokinen, palvelujohtaja, Hämeenlinnan kaupunki Anna-Kaisa Häppölä, palveluesimies, (sijainen Davorka Komsi, asiantuntija), Hämeen TE - toimisto Ari Räsänen, yrityspalvelujohtaja, Kehittämiskeskus Oy Häme Antti Karrimaa, tilaajapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki Liisa Tiilikkala, toimitusjohtaja, (sijainen Sonja Aarnio, palvelupäällikkö) Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi Tua Sjöblom, palvelupäällikkö, Hämeenlinnan maahanmuuttajapalvelut Anita Salonen, työvoimapalveluasiantuntija, Hämeen ELY-keskus Maaret Viskari, suunnittelija, Hämeen Ammattikorkeakoulu Juha Mäkirinta, suunnittelijaopettaja, Vanajaveden opisto Ranjithkumar Prabhakaran, Hameenlinnan kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja, maahanmuuttajien edustaja Tarja Helanen, työhönvalmentaja, Osallisena Suomessa -hanke (sihteeri) 1

4 Hankkeen kaupungin tukihenkilöt Sirpa Ylikerälä, tilaajapäällikkö, Hämeenlinna, ARTTU- hankkeen tilaaja. Anne Tuominen, kehittämispäällikkö, Hämeenlinna, hanke kaupungin ja rahoittajan koordinaattori. Tarja Filatov, kansaedustaja. Hämeenlinnan Osallisena Suomessa (ARTTU) -hankkeen kummi. Hankkeen henkilöstö Tarja Helanen, ARTTU- hankkeen työhönvalmentaja. Mari Walli, ARTTU- hankkeen Melba- arviointi menetelmän kartoittaja Esther Leander, Hämeenlinnan Osallisena Suomessa (ARTTU) hankkeen projektipäällikkö 2

5 Sisällys Johdanto... 3 Lähtötilanne ja kehittämistarve... 4 Kehittämisprosessi Verkostotyömenetelmä ja vuosikello Työnhakuklubin menetelmä Nopeasti työhön kotokoulutus menetelmä Melba arviointimenetelmä Perehdytyssetelin menetelmä Markkinointimenetelmä Johdanto Tähän raporttiin on lyhyesti koottu Hämeenlinnan kaupungin Osallisena Suomessa -hankkeen (ARTTU) toteuttamien menetelmäkokeilujen eteneminen ja tulokset. Hankkeen päätavoite oli luoda maahanmuuttajien nopean työllistymisen edistämiseksi pysyvä, eheä ja asiakaslähtöinen malli, jossa osallisina olisivat sekä yritykset ja muut työnantajat, keskeiset palvelutoimijat ja kouluttajat että paikalliset järjestöt ja työnhakijat. Verkostoitumisen ja ulkomaalaistaustaisen työvoiman markkinoinnin lisäksi hankkeessa kokeiltiin työnhakuklubitoimintaa, osuuskuntatoimintaa, Melba-arviointimenetelmää, työnantajille myönnettävää perehdytysseteliä sekä uuden tyyppistä, Nopeasti työhön -kotoutumiskoulutusta. Tehokkaiden menetelmien löytäminen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen sekä ammatillisen osaamisen tunnistamiseen ovat tällä hetkellä valtion kotouttamispolitiikan ajankohtainen tavoite. Kokeilujen taustalla oli ajatus menetelmien soveltuvuudesta maahanmuuttajatyössä. Osallisena suomessa (ARTTU) -hankkeen kokeilu Hämeenlinnassa toteutettiin osana valtakunnallista Osallisena Suomessa -hanketta, joka on maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseen tähtäävä hanke. Hanke kehitti muun muassa maahanmuuttajien koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallisia valmiuksia kuntien kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea. Osallisena Suomessa oli määräaikainen ( ) kokeiluhanke, ja siitä säädettiin kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9. luvussa. Hankkeen tulokset on tarkoitus ottaa valtakunnalliseen käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Hanketta toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella. (www.tem.fi) 3

6 Lähtötilanne ja kehittämistarve Hämeenlinnassa maahanmuuttajat halutaan nähdä voimavarana sekä elinkeinoelämän että koko yhteiskunnan kannalta. Seudulla on vahva maahanmuuttajatyön osaaminen ja verkosto. Hämeenlinnan kaupungilla on ollut useita maahanmuuttotyöhön liittyviä hankkeita. Mm. Lammin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus toimii Hämeenlinnassa. Kehittämiskeskus Oy Häme on ollut myös aktiivisesti ja lisääntyvästi mukana työllisyyteen ja maahanmuuttoon liittyvissä verkostoissa. Hämeenlinnan kaupungin työllisyyspoliittisen virkamiestyöryhmän ja Nuorten työllisyystyöryhmän linjauksen mukaan pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajien ja nuorten tukityöpaikkojen määrää nostettiin vuonna MMP:n vuoden 2011 painopistealueena oli työllisyyden edistäminen. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta on pystytty järjestämään nopeasti miltei kaikille ja odotusaika koulutukseen pääsyyn on ollut keskimäärin kaksi kuukautta. Koulutusta on pystytty järjestämään asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tästä huolimatta kehittämistyötä tarvittiin nopean työllistymisen polulla. Koulutuksen loppuvaiheessa asiakkaalle tulisi järjestää asiakkaan tarpeiden mukainen, räätälöity työssäoppimisen paikka. Hämeenlinnan seudun maahanmuuttajaneuvonta ja opastusjärjestelmän kehittäminen -hankkeen kokemuksen mukaan maahanmuuttajien työharjoitteluun sijoittumisen/työllistymisen keskeinen este oli sellaisen selkeän työvälineen puuttuminen, jolla maahanmuuttajien yksilölliset kompetenssit ja informaali osaaminen saataisiin näkyväksi. Työvoimahallinto ei omannut tarkkaa tietämystä työantajien tilanteesta, eikä perheiden tilanteista, eivätkä työnhakijat tunteneet heille potentiaalisesti tarjolla olevaa työtä tai työolosuhteita. Tarvittiin toimintamalli, joka sisältäisi arviointityökalun työnhakijan osaamisen ja työnantajan tarpeiden yhteensovittamiseksi. Lisäksi työnantajien kiinnostus kansainvälistymiseen ja maahanmuuttajien työllistämiseen oli vielä vähäistä. Työnantajat mm. tunsivat huonosti työllistämiseen liittyviä tukia. Kaupungin hyvästä maahanmuuttotyöstä ja -verkostosta huolimatta oli kehitettävä uusi, pysyvä verkostomainen toimintamalli maahanmuuttajien nopean työllistymisen mahdollistamiseksi. Kehittämiskeskus Oy Häme edustaa alueen elinkeinoelämää. Siellä nähtiin tärkeäksi tuoda kotouttamistyössä esiin maahanmuuttajien työllistämisprosessien mallintamista ja syvempää henkilöprofilointia. Maahanmuuttajatyöhön tarvittiin elinkeinopoliittista näkökulmaa: nopeaan työllistämiseen pyrkivä työskentelymalli tarvitsi toteutuakseen joustavan kotoutumisohjelman, joka kykenee mahdollisimman oikea-aikaisesti ja tehokkaasti kohdistamaan maahanmuuttajaresurssit alueen yrityselämän tarpeisiin. Työllisyyden edistäminen ja työttömien työpolkujen rakentaminen vaatii useiden toimenpiteiden yhtäaikaisuutta ja eri osapuolten yhteistä näkymistä erityistä kehittämistä vaativissa toimenpiteissä. Hämeenlinnan kaupungilla ei ollut ollut vuosiin työllisyyden edistämiseen liittyviä hankkeita, ml. maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen. Tämän vuoksi nopean kotoutumisen edistämisellä ei voitaisi saavuttaa todellista vaikuttavuutta, ellei samanaikaisesti edistettäisi sekä maahanmuuttajien että työelämän toimijoiden valmiuksia monikulttuuriseen työelämään. Nopean työllistymisen edistäminen vaatisi siten riittäviä henkilöstöresursseja, jotka toimisivat yhtä aikaa hankkeen eri kohderyhmien (maahanmuuttajat ja työelämä) kanssa, kohderyhmien tarpeista käsin. Hämeenlinnan kaupungissa oli toiminut ainoastaan yksi työvalmentaja, jonka asiakaskuntaan eivät sisältyneet nopean kotoutumisen piiriin kuuluvat asiakkaat. Kohderyhmänä olivat työnantajien, elinkeinoelämän, julkisten työnantajien ja kolmannen sektorin lisäksi maahanmuuttajat, joilla oli valmiudet työllistyä nopeasti: ammattitutkinto, ammattitaito, kielitaito (suomen kieli tai muu työkieli) tai muut edellytykset ja joiden nopeaa työllistymistä edistää yksilöllinen räätälöity siirtyminen työelämään. Näitä olivat esimerkiksi 1) maahantulon perusteesta 4

7 huolimatta tulleet henkilöt, joiden oli tarkoitus jäädä pysyvästi Suomeen, 2) turvapaikkaprosessin kautta A-luvan saaneet, joilla ei ollut vielä kuntapaikkaa, 3) henkilöt, joilla oli jo työpaikka Suomessa, mutta kotoutuminen oli kesken kieli- tai kansalaistaitojen osalta ja 4) ulkomaalaiset opiskelijat, joilla oli edellytykset työllistyä Suomessa sekä 5) em. henkilöiden perheenjäsenet. Hankkeessa piti työskennellä 30 maahanmuuttajan kanssa. Yrityksiä oli arvioitu olevan hankkeen välittömän toiminnan piirissä 30. Välillisesti pyrittiin tavoittamaan 100 yritystä. Hämeenlinnan kaupungin Osallisena Suomessa (ARTTU) -hanke kohdistuisi nopeasti työmarkkinoille suuntaaviin maahanmuuttajiin (koulutettuja, ammatti- ja työkielitaitoisia). Maahanmuuttajien määrä Hämeenlinnan seudulla on ollut kasvussa ja seudulla opiskelee myös paljon ulkomaalaisia esimerkiksi Hämeen Ammattikorkeakoulussa. Monella maahanmuuttajalla oli jo joko ammatillinen koulutus tai ammattitaitoa kotimaasta, mutta maahanmuuttajien työttömyys seudulla oli kuitenkin korkea. Koko Kanta-Hämeen muuttovoitto ja väestönkasvu perustui vuonna 2012 maahanmuuttoon. Hämeenlinnan asukkaista ulkomaalaisia oli vuoden 2012 lopussa 2,6 prosenttia (1730). Naapurikunnissa prosentuaalinen osuus oli pienempi, Janakkalassa 1,7 (281) ja Hattulassa 0,9 prosenttia (86). Koko Kanta-Hämeessä ulkomaalaisten osuus oli 2,2 prosenttia. Valtakunnallisesti ulkomaalaisten osuus väestöstä oli tilastokeskuksen mukaan 3,6 prosenttia koko väestöstä. Hämeenlinnan seudun ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä on lähtenyt kasvuun vasta viime vuosina. Niinpä alueella on vielä paljon työnantajia, joilla ei ole kokemusta maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta. Maahanmuuton syitä ei tunneta eikä myöskään alueella asuvien maahanmuuttajataustaisten kirjavaa ammatti- ja kielitaitoa. Hämeen ELY -keskuksen mukaan ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta vuonna 2012 oli Hämeenlinnan seudulla keskimäärin 26 prosenttia. Hankkeen tavoitteena oli edistää ja luoda malleja maahanmuuttajien työllistymisen edistymiseksi sekä lisätä työnantajien mahdollisuuksia työllistää maahanmuuttajia. 5

8 Kehittämisprosessi Alla olevassa kuvassa näkyy miten hankkeen henkilöstö, verkosto ja Hämeenlinnan kaupungin palvelut vaikuttivat menetelmien luomiseen ja kokeiluun Hankkeen henkilöstö Hankkeen verkosto Hämeenlinna kaupungin palvelut Hankeprojektipäällikkö: toiminut työvoimavirkailijana Riihimäellä, joten alueen työmarkkinatilanne ja asiakkaiden työllisyystarve olivat tuttuja. -aloitti verkostoinnin ja hanke markkinoitiin heti. -ylläpiti menetelmää koko hankkeen aikana. - kauppatieteiden maisterin, joten oli helppoa kehittää, kokeilla ja markkinoida erilaisia monikulttuurisen työvoimamenetelmiä onnistuvasti. -johtamis- ja yhteistyökykyä luoda vahva luotettava työllisyysverkosto erilaisten organisaatioiden kanssa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. -määrätietoinen, joten sai hankkeen tavoitteen suoritettua tuloksellisesti yhteistyökumppanien avulla. Työhönvalmentaja: -kokemusta ulkomailla työskentelystä, joten tiesi tarkkaan, kuinka vaikeaa aloittaa uransa alusta uudessa maassa, ja miten voi tarjoa asiakaslähtöistä palvelua. riittävästi aikaa ohjata, opastaa ja tukea maahanmuuttajien työllisyyttä työnhakuklubilla. - tehtävänä ottaa yhteyttä 100 työnantajaan ja päästää 30 maanmuuttajaa työelämään. - sitoutunut palvelemaan asiakkaita tasapuolisesti ja tunnollisesti. -paikallinen historia ja maantiede - tuntemus, syntyperältään hämeenlinnalainen ja asuu edelleen Hämeenlinnassa. Hanke loi vahvan verkoston ja teki tiivistä yhteistyötä 23 eri organisaation kanssa. Verkoston johtajat toimivat hankkeen ohjausryhmässä. Ohjausryhmän jäsenet osallistuivat kokouksiin ja olivat erittäin sitoutuneita toimintakarttaan, jossa oli määritelty osapuolten tehtävät, työnjako sekä palvelukonseptit, joihin on kehitetty asianmukaiset työvälineet. Verkostomme valvoi hankkeen työllisyyttä edistävän toiminnan suunnittelua, toteutusta, seurantaa, arviointia ja jatkokehittämistä aktiivisesti. Verkostomme kautta saimme julkisuutta sekä vinkkejä markkinointiin ja menetelmien kehittämiseen. Verkoston työnantajien kanssa kokeilimme matalan kynnyksen työharjoitteluja ja tuetun kotoutumispolun menetelmiä, joissa tuettiin kohdennetusti maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistymistä. Nopeasti työhön -kurssi toteutettiin Hämeenlinnassa yhteistyössä Hämeen TE- toimiston, Elykeskuksen, Vanajaveden opiston ja Ammattiopisto Tavastian kanssa. Kehittämiskeskus Oy Hämeen kanssa yhdessä ideoidussa Tekijä tapahtumassa hanke toi esiin maahanmuuttajataustaisten kykyjä ripustamalla paikalla olevien työtä etsivien kanssa heidän ansioluettelonsa sermeille työnantajien tutkittavaksi. Hankkeen toimisto ja työnhakuklubin huoneen sijainti kaupungintalossa nopeutti ja helpotti verkoston yhteistyötä. TE-toimisto, tilaaja, tuotanto ja kehittämispalvelut sekä Alpo-hanke toimivat samassa rakennuksessa. Kaupungin kehittämispalvelun, tilaajapalvelun, tuotantopalvelun ja henkilöstöpalvelun kanssa tehtiin hedelmällistä yhteistyötä. Hankkeen aikana pidettiin projektiryhmän kokouksia ja erilaisia virallisia ja epävirallisia palavereja menetelmien kokeilujen neuvotteluja varten. Kaupungin palveluedustajat toivat omat näkymät menetelmien soveltuvuudesta. Omissa tehtävissämme yhdessä löysimme parhaan ratkaisun. Verkoston edustajien lisäksi hankeen projektiryhmän jäsenet koostivat tuotanto-, kehittämis- ja tilaajapalvelun henkilöstön. Hanke oli mukana järjestämässä yhteisiä tapahtumia maahanmuuttajataustaisten työllisyyden edistämiseksi. Hanke järjesti yhteistyössä kaupungin henkilöstöpalvelun kanssa työnantajien esimiehille suunnatun perehdyttämisseminaarin, joka onnistui erittäin hyvin. Kehittämiskeskus Oy Hämeen ja Hämeen Te-toimiston kanssa ideoitiin yhdessä yrittäjien aamukahvitilaisuus, jossa tuotiin tietoa erilaisista ulkomaalaistaustaisten työllistymiseen liittyvistä asioista. Myös hankkeen osaavia työtä etsiviä asiakkaita tuotiin esiin näissä tilaisuuksissa. Tarja Filatov,kansanedustaja ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu, toimi hankkeen kummina. Hän toi hankkeelle sekä lisäarvoa että julkisuutta ja antoi hankkeen henkilöstölle työllisyyslähestymisen vinkkejä. Hankkeen henkilöstön ja verkoston, rohkeus, avoimuus, läpinäkyvyys, vuorovaikutus, laaja ja jatkuva viestintätoiminta sekä luotettavuus nostivat maahanmuuttajien työllisyysteemaa korkealle tasolle. 6

9 TULOKSET Verkostotyön menetelmä ja vuosikello Verkostointimenetelmän kokeilu oli yksi hankkeessa kokeilluista malleista. Hankkeen piti ottaa yhteyttä työnantajiin sekä suoraan että seminaarien, koulutusten, rekrytorien ja infotilaisuuksien järjestämisen kautta. Tavoitteena oli käynnistää ja luoda maahanmuuttajien nopean työllistämisen edistämiseksi pysyvä, eheä ja asiakaslähtöinen työllistymistä tukeva toimintamalli. Toimintamallissa piti olla osallisena yritykset ja työnantajat, keskeiset palvelutoimijat, kouluttajat sekä työnhakijat. Käytännössä tätä piti toteuttaa elinkeinoelämän verkostoihin soluttautumisella, siltojen luomisella, hankeidean levittämisellä, yhteisten näkemysten etsimisellä ja luomisella niin Kehittämiskeskus Oy Hämeen kuin muiden verkostojen ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena oli ottaa yhteyttä 100 työantajaan hankkeen aikana ja luoda verkosto, joka on sitoutunut toimintakarttaan, jossa määritellään osapuolten tehtävät, työnjako sekä palvelukonseptit, joihin on kehitetty asianmukaiset työvälineet. Verkoston tehtävänä oli työllisyyttä edistävän toiminnan suunnittelu, toteutus, seuranta, arviointi ja jatkokehittäminen. Tulokset: Hankkeen aikana käynnisteltiin verkostotyötä 22 organisaation kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehtiin mm. seuraavien yritysten kanssa: Hämeenlinnan Yrittäjät Ry, Konseptori-hanke, HAMK:n Business Point, Hämeen seudun TE-toimisto, Kehittämiskeskus Oy Häme, Maahanmuuttoinfo-hanke, Hämeenlinnan setlementti ry, Maahanmuuttajapalvelut (monikulttuurinen työ), Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi, Hämeen Ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Tavastia ja Vanajaveden Opisto. Projektipäällikkö otti yhteyttä erilaisiin organisaatioihin heti työnsä alussa, , puhelimitse ja/tai sähköpostitse. Vastuuhenkilöiden kanssa sovittiin yhteistyöneuvottelupalaveri, jossa projektipäällikkö kävi paikanpäällä ja seurasi tarkasti organisaation toimintaa, tavoitteita sekä tuloksia. Projektipäällikkö muokkasi ARTTU-hankkeen vision ja mission sekä markkinoi suoraan osallistujille organisaation käytäntöjen kautta. Tällä tavalla hän sai 22 organisaatiota innostumaan sekä osallistumaan hankkeeseen ja maahanmuuttajien kotoutumiseen eri työtehtävien kautta. Hanke vahvisti ja ylläpiti luotettavaa yhteistyöverkostoa positiivisella vuorovaikutuksella, tukemalla ja osallistumalla organisaatioiden tapahtumiin ja tiedostamalla ARTTU- hankkeen edustamista. Työhönvalmentaja tuurasi projektipäällikköä tarvittaessa. 7

10 Arttu-hankkeen verkostoituminen Hämeen Ammattikorkeakoulu KV- ( ): konseptori-hanke ( ): Business Point ( Hämeenlinna kaupungin kehittämispalvelut Osallisena Suomessa (ARTTU) -hanke Vantaa ( ): Vaasan OSSU hanke ( ): Janakkalan ja Hattulan kunnat Kehittämiskeskus Oy Häme ( ): Uusiyrityskeskus ( ) Maahanmuuttajainfo- hanke ( ) Maahanmuuttaja- ja monnikulttuurityö ( ) Hämeenlinnan Seudun TE-toimisto ( ) TEM ja Hämeen ELY-keskus. ( ) Koulutuskeskus Tavastia ( ) Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi ( ) Lammin-vastaanottokeskus ( ): 4H ry ( ): Hämeenlinnan työsilta HäTy ry ( ) Hämeenlinnan setlementti ry ( ) Vanajaveden Opisto ( ) Muut Hämeen/Hämeenlinnan toimintakykyä edistävät palvelut ( ) Riihimäen Te - toimisto Hämeenlinnan Yrittäjät ry ja muut työnantajat ( ) Tarja Filatov hankkeen kummi. ( ) Iittalan Taidetalo-hanke ( ) Työn paikka -hanke ( ) 22 verkoston hanketta ja monikulttuurista työvoimaa on markkinoitu kovasti. Maahanmuuttajat ovat työllistyneet (40 palkkatyö ja 13 työelämävalmennus) nopeasti, ja uusia luotuja työllistämistä tukevia malleja on juurrutettu. 142 työnantajaan on otettu yhteyttä hankkeen aikana. Juurruttaminen (Vuosikello) Keväällä 2012 ( ) hanke aloitti verkostotyön mallintamisen prosessin. Maahanmuuttajien nopean työllistämisen edistämiseksi juurrutettiin pysyvä, eheä ja asiakaslähtöinen työllistymistä tukeva toimintamalli (kehittämällä pysyvä vuosikello). Toimintamallissa oli osallisena yritykset ja työnantajat, keskeiset palvelutoimijat ja kouluttajat sekä työnhakijoiden edustajat. 8

11 Vuosikellon valmisteluprosessi Palaveri: yhteistoiminnan toimenpideluettelon valmistelu vuosikellopajaa varten. Osallistujat:Kehittämiskeskus Oy :n Hämeen, Koulutuskeskus Tavastian ja kaupungin tilaajapalvelun edustajat sekä ARTTU- hankkeen henkistö Palaveri: Vuosikello-ideointipajan työskentelysuunnitteleminen. Osallistujat: ARTTU-hankkeen tilaajapäällikkö, projektipäälliikkö ja HAMK:n Business Pointin edustaja (Pajavetäjä) Jauhin-vuosikellon ideointityöpaja Osallistujat: Edustajat Hämeenlinnan Maahanmuuttajapalveluista, Kehittämiskeskus Oy Hämeestä, KK Tavastiasta, HAMK:ista, Vanajanveden opistosta, Hämeenlinnan kaupungilta, Hämeen TE-toimistosta, Hämeenlinnan seudun ja Työvalmennusäätiö Luotsilta, Työn paikka - hankkeesta Jatkotyöpaja, joka työsti valmiiksi sekä alueen yhteisen työnhakuklubin tuotteena että työnantajan tukipaketti (asiakasnäkökulma -helposti saataville) ja työpaikalla tapahtuva kielen oppiminen -toimintamallit Osallistujat: Edustajat Hämeenlinnan Maahanmuuttajapalveluista, Kehittämiskeskus Oy Hämeestä, HAMK:ista, Hämeenlinnan kaupungilta, Työn paikka -hankkeesta ja Hämeenlinnan setlementti ry:stä vuosikellopajassa sovittiin näihin malleihin liittyen 1) olemassa olevan hyödyntämistä ja 2) mallien ohjaamista seuraavasti: 9

12 Työnantajan tukipaketti (Asiakasnäkökulma & helposti saataville) Face to Face -palvelut ja ryhmäpalvelut: Yritysten rekrytointitarpeiden selvittäminen, verkostoituminen työnantajien kesken ja työllistäminen. Vastuu: Kehittämiskeskus Oy Häme ja Hämeen Ammattikorkeakoulu Headhunting rekrypalvelu: Ulkomaalainen työntekijä saa työtä. Vastuu: Työn paikkahanke Kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu : Kulttuurien välinen vuorovaikutus/näkökulm at (tuotteet, palvelut, yleinen kulttuuritietoisuus, mentorointi, yhteiskuntasuhteiden yrityskonsultti. Vastuu: HAMK, (Pajatso- hanke pilotoi 3op kokonaisuudeksi) Mätsäyspalvelu- Coaching: Tukea maahanmuuttajien rekrytointiin ja työhön perehdytykseen työpaikoilla. Onnistunut rekrytointi, tehokas prosessi pysyvä työ. Vastuu: KEHKE Perehdytystuki: Hyvä aloitus työtehtävissä, joustava taloustuki. Vastaa: KEHKE (Työn paikka -hanke) Relocation palvelut: työntekijän perheen kotouttaminen, osaajien houkutteleminen alueelle. Vastuu: Maahanmuuttoinfo Työpaikalla tapahtuva kielen oppiminen (toimintamalli) Työntekijän vastuu: työpäivän aikana opitut uudet sanat sanakirjaan työpaikan samankieliset työntekijät toimivat kielimentoreina kukin vuorollaan tietyn ajan työpäivän aikana yleisten kielitutkintojen suorittaminen työnteon ohella annetaan käyttää työaikaa kielen oppimiseen, työpäiviin erilliset kielenopetuksen hetket -> ammattisanasto, työpaikan slangi (ulkopuolinen opettaja tai oppilaitos) määrä esim. 1 krt/viikko kielikahvila työpaikoille (on myös palvelu työnantajille): puhuttaisiin sitä kieltä mitä halutaan oppia muilta työntekijöiltä edellytetään maahanmuuttajataustaisten kielenoppimisen tukemista kaikkien etu tapaamisia eri teemoin: työsuojelu, työturvallisuus -> motivaatio ja rohkeus käyttää vierasta kieltä, vaikka virheellisesti kysymyspankki vastaamo -idea puhutaan selkokielellä: voidaan käyttää kuvitettua materiaalia ja näyttää enemmän konkreettisesti kädestä pitäen. annetaan mahdollisuus tehdä virheitä käytetään apuna vertaistukea (siitä kieliryhmästä josta kielenopettaja tulee) -> työnantaja työnantaja -yhteistyö molempien työntekijöiden kielitaidon parantamiseksi suodaan lupa kysyä neuvoa muilta Työnantajan vastuu: kehittämispäivillä kielenopiskelu ilmapiirin parantamiseksi leikkimielisin harjoittein englanniksi (suomalainen) ja suomeksi (ulkomaalainen) palaverit joskus esim. englanniksi kielityöpari: ulkomaalainen puhuu suomea, suomalainen esim. englantia Toiminnasta vastaa oppilaitokset, työnantajat ja kaupunki Alueen yhteinen työnhakuklubi (tuotteena) Alueen yhteinen työnhakuklubi: Tarkoitus: Löytää töitä maahanmuuttajille. Koulutetun, ammatti- ja kielitaitoisen maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen ja markkinointi työnantajille aggressiivisesti! Lopputulos: Maahanmuuttaja-työnhakija osaa työnhaun prosessit Toiminnasta vastaa: Työn Paikka -hanke Hämeenlinnan Setlementti ry Palvelupiste Kastellin Maahanmuuttoinfo 10

13 Työnantajan tukipaketti Face to Face -palvelut ja ryhmäpalvelut: Yritysten rekrytointitarpeiden selvittäminen, verkostoistuminen työnantajien kesken ja työllistäminen. Vastuutahot: Kehittämiskeskus Häme ja Hämeen Ammattikorkeakoulu Headhunting rekrypalvelu: Ulkomaalainen työntekijä saa työtä. Vastuu: Työn paikka -hanke Kulttuurilähtöinen palvelumuoto: Kulttuurien välinen vuorovaikutus/näkökulmat (tuotteet, palvelut, yleinen kulttuuritietoisuus, mentorointi, yhteiskuntasuhteiden yrityskonsultti). Vastuu: HAMK (Pajatso-hanke pilotoi 3 op:n kokonaisuudeksi) Mätsäyspalvelu-Coaching: Tukea maahanmuuttajien rekrytointiin ja työhön perehdytykseen työpaikoilla. Onnistunut rekrytointi, tehokas prosessi pysyvä työ. Vastuu: KEHKE Perehdytystuki: Hyvä aloitus työtehtävissä, joustava taloustuki. Vastuu: KEHKE (Työn paikkahanke) Relocation-palvelut: työntekijän perheen kotouttaminen, osaajien houkutteleminen alueelle. Vastuu: Maahanmuuttoinfo Alueen yhteinen työnhakuklubi (tuotteena) Työnhakuklubin tavoitteena on koulutetun, ammatti- ja kielitaitoisen maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen ja markkinointi työnantajille aggressiivisesti! Maahanmuuttaja työnhakijana osaa työnhaun prosessit Tarkoitus: Löytää töitä (päämäärä) Vastuutahot: Hämeenlinnan setlementti ry, Palvelupiste Kastellin Maahanmuuttoinfo, Työn Paikka -hanke Työpaikalla tapahtuva kielen oppiminen (toimintamalli, ideoinnin tulokset ) Työntekijän näkökulma työpäivän aikana opitut uudet sanat sanakirjaan työpaikan samankieliset työntekijät toimivat kielimentoreina kukin vuorollaan tietyn ajan työpäivän aikana yleisten kielitutkintojen suorittaminen työnteon ohella annetaan käyttää työaikaa kielen oppimiseen, työpäiviin erilliset kielenopetuksen hetket ammattisanasto, työpaikan slangi (ulkopuolinen opettaja tai oppilaitos) määrä esim. 1 krt/viikko kielikahvila työpaikoille (on myös palvelu työnantajille): puhuttaisiin sitä kieltä mitä halutaan oppia muilta työntekijöiltä edellytetään maahanmuuttajataustaisten kielenoppimisen tukemista kaikkien etu tapaamisia eri teemoin: työsuojelu, työturvallisuus motivaatio ja rohkeus käyttää vierasta kieltä, vaikka virheellisesti kysymyspankki vastaamo -idea puhutaan selkokielellä: voidaan käyttää kuvitettua materiaalia ja näyttää enemmän konkreettisesti kädestä pitäen. annetaan mahdollisuus tehdä virheitä 11

14 käytetään apuna vertaistukea (siitä kieliryhmästä josta kielenopettaja tulee) työnantaja työnantaja -yhteistyö molempien työntekijöiden kielitaidon parantamiseksi suodaan lupa kysyä neuvoa muilta Työnantajan näkökulma kehittämispäivillä kielenopiskelu ilmapiirin parantamiseksi leikkimielisin harjoittein englanniksi (suomalainen) ja suomeksi (ulkomaalainen) palaverit joskus esim. englanniksi kielityöpari: ulkomaalainen puhuu suomea, suomalainen esim. englantia harjoitetaan yritysesittelyä/tuotteiden esittelyä englanniksi: erikoissanaston oppimista molemmin päin henkilöstön yhteinen harrastus vieraalla kielellä erikoissanaston oppimista iltakielitunnit tai aamukielijumpat ulkomaalais suomalais -mentorit koulutusmyönteisyys: opiskelulle aikaa kaikkien kielitaidon tukeminen hyödynnetään kielitaitoja: esim. asiakaspalvelutehtäviin maahanmuuttajia pystytään palvelemaan asiakkaita useilla kielillä yrityksen etu on kielitaitoinen ihminen hyödynnetään työntekijöiden kieli- ja kulttuuritaitoa liiketoiminnassa ja sen kehittämisessä nettisivujen kehittäminen ja kääntäminen uudet näkökulmat markkinointiin 12

15 Työnhakuklubi Osallisena Suomessa (ARTTU) -hanke Tarja Helanen 13

16 Johdanto Tähän raporttiin on koottu Hämeenlinnan kaupungin Osallisena Suomessa (ARTTU) -hankkeen työnhakuklubin taustat, kuvaus työnhakuklubin toiminnasta ja menetelmistä, tietoa työnhakuklubin asiakkaista ja heidän tuen tarpeestaan sekä toiminnan tulokset ja johtopäätöksiä. Hämeenlinnan Osallisena Suomessa (ARTTU) -hanke toteutettiin osana valtakunnallista Osallisena Suomessa -hanketta, joka on maahanmuuttajien kotoutumisen tehostamiseen tähtäävä hanke. Hanke kehittää muun muassa maahanmuuttajien koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallisia valmiuksia kuntien kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea. Osallisena Suomessa on määräaikainen ( ) kokeiluhanke, ja siitä säädetään kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 luvussa. Hanketta toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen Kuntaliiton, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella. (www.tem.fi) Hämeenlinnan kaupungin Osallisena Suomessa (ARTTU) -hanke ( ) kohdistui nopeasti työmarkkinoille suuntaaviin maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajien määrä Hämeenlinnan seudulla on kasvussa, ja seudulle on muuttanut myös paljon opiskelijoita ulkomailta (Hämeen Ammattikorkeakoulun englanninkieliset opinnot). Väestörekisteritietojen mukaan Hämeenlinnassa asui äidinkieleltään muita kuin suomenkielisiä yhteensä Näistä ruotsinkielisiä oli 217 ja saamenkielisiä 3. Monella maahanmuuttajalla on ammatillinen tai yliopistotason tutkinto ja runsaasti työkokemusta omasta kotimaastaan. Tästä huolimatta maahanmuuttajataustaisten työttömyys on Hämeenlinnan seudulla korkea. Hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja maahanmuuttajataustaisten aikaisempaa nopeampaan työllistymiseen. Määrällisenä tavoitteena oli saada hankkeen eri menetelmien avulla hankkeen aikana 30 työnetsijää työelämään. Yhdeksi hankkeen käytännön menetelmäksi käynnistettiin lokakuussa 2011 kokeiluna avoin työnhakuklubi, jonka tarkoituksena oli löytää työtä etsivien joukosta nopeasti työllistyvät, tukea heitä kehittämään työnhakuvalmiuksiaan ja rakentaa yhteistyötä työnantajien kanssa etsimällä tarjolla oleviin työtehtäviin parhaiten sopivat työntekijät. Suunnitelmassa oli myös tarvittaessa tarjota työhönvalmennusta työpaikoilla. Työnhakuklubin kävijämäärä kasvoi nopeasti suureksi, ja tämän tyyppisen tukitoiminnan tarve osoittautui Hämeenlinnan seudulla kiistämättömäksi. Niinpä työnhakuklubin toimintaa jatkettiin suunniteltua kauemmin. 14

17 1. Työnhakuklubin idea, käynnistäminen ja käytännön toteutus Työnhakuklubin idean hankkeelle toi sen projektipäällikkö, jolle toiminta oli tuttua Vantaan kaupungista. Myös muun muassa nuorten työllistymiseen liittyvissä hankkeissa oli käytetty työnhakuklubin tyyppistä menetelmää. Toiminta oli helppo käynnistää, sillä tilat löytyivät kaupungin keskeisimmältä paikalta, torin ja kirkon vieressä sijaitsevasta Hämeenlinnan kaupungin Palvelupiste Kastellista. Työnhakuklubia varten vuokrattiin Kastellin Maahanmuuttoinfon huone. Työnhakuklubi oli avoinna kaikille maahanmuuttajataustaisille asiakkaille Hämeenlinnan kaupungin Palvelupiste Kastellin Maahanmuuttoinfon huoneessa perjantaisin lokakuusta 2011 tammikuun 2013 loppuun. Ajanvarausta ei tällöin tarvittu. Muina aikoina työnhakuklubia päivystävä työhönvalmentaja otti asiakkaita vastaan ajanvarauksella. Asiakkaat ohjautuivat työnhakuklubiin monella eri tavalla: TE-toimiston, kotoutumiskouluttajan tai muun oppilaitoksen ohjaamana, Hämeenlinnan Maahanmuuttoinfo-hankkeen ja maahanmuuttajapalvelujen / monikulttuurisen työn tai Hämeenlinnan Setlementti ry:n neuvomana tai puskaradion välittämän tiedon perusteella. Tuki oli pääasiassa henkilökohtaista ohjausta. Ryhmäohjausta työhönvalmentaja antoi vieraillessaan Ammattiopisto Tavastian koulutusryhmissä ja kotoutumiskoulutusta tarjoavassa Vanajaveden opistossa sekä kaupungin lähiökeskuksissa. Ohjauksessa käytetty kieli oli joko suomi tai englanti. Joskus asiakas tuli paikalle itse hankkimansa tulkin (ystävä tai sukulainen) kanssa. Ensimmäisellä tapaamisella keskusteltiin asiakkaan tarpeista ja taustoista, ja asiakas allekirjoitti yksinkertaisen taustatietolomakkeen. Jo ensimmäisellä tapaamiskerralla tarttui työhönvalmentaja usein puhelimeen ottaen yhteyttä potentiaalisiin työnantajiin. Asiakkaan tarpeista riippuen työ jatkui: 1) uravalmennuksella (ohjaus tutkinnon rinnastamiseen / laillistamiseen, ohjaus työelämävalmennukseen tai koulutuksen asiantuntijoille), 2) työnhakuvalmennuksella (työpaikkasivuihin tutustuminen, ansioluettelo, työhakemukset, yhteydenotto potentiaaliseen työnantajaan) tai 3) ohjaamalla asiakas toiselle asiantuntijalle. Työpaikalla tapahtuvaan työhönvalmennukseen eivät resurssit riittäneet. Tarvittaessa työhönvalmentaja saattoi asiakkaan työhaastatteluun. 15

18 2. Työnhakuklubin asiakkaat Kaikkiaan työnhakuklubin yksilö- ja ryhmäohjauksessa kävi 119 asiakasta. Heistä naisia oli 52 % ja miehiä 47 %. Lähtömaa (oma tai vanhempien) 1 Afganistan 12 2 Venäjä 12 3 Viro 12 4 Somalia 9 5 Irak 6 6 Puola 6 7 Muut 62 Asiakkaiden ikä vuotiaat vuotiaat ei tietoa Asiakkaista 42 % kuului ikäryhmään vuotiaat ja 40 % ikäryhmään vuotiaat. Yli 50-vuotiaita asiakkaita oli noin 5 %, kuten myös alle 25-vuotiaita. Muiden (7 %) ikä ei ole tiedossa, sillä oppilaitoksissa tapahtuvissa ryhmävalmennuksissa ei kerätty tarkkoja asiakastietoja. Asiakkaista 29 %:lla oli joko ulkomailla tai Suomessa suoritettu ammatillinen tutkinto, 20 %:lla ulkomailla suoritettu alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Suomessa suoritettu englanninkielinen ammattikorkeakoulututkinto oli 5 %:lla asiakkaista. Sen sijaan kenelläkään asiakkaista ei ollut suomen kielellä suoritettua ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa. Työkokemusta lähtömaassa tai jossain kolmannessa maassa oli kertynyt luonnollisesti eniten ikäryhmässä vuotiaat, mutta paljon myös ikäryhmässä vuotiaat. Heikoin tai vaikeimmin tunnistettava oman kotimaan työkokemus ja koulutus oli Suomeen pakolaisina tai turvapaikan hakijoina saapuneilla asiakkailla. Osallisena Suomessa (ARTTU) -hankkeen aikana oltiin yhteydessä 142 työnantajaan. Valtaosa yhteydenotoista liittyi työnhakuklubin asiakkaisiin. Edistääkseen asiakkaiden työllistymistä työhönvalmentaja soitti ja lähetti sähköpostia usein myös työnantajille, jotka eivät sillä hetkellä hakeneet uutta työvoimaa. Työhönvalmentaja teki myös yritysvierailuja, joilla hän keskusteli rekrytoinnista vastaavien henkilöiden kanssa maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden suomen kielen taitotasovaatimuksista ja muista rekrytointiin vaikuttavista asioista. Erityistä huomiota työhönvalmentaja kiinnitti myös sopivan, työtä etsivän asiak- 16

19 kaan ammattitaitoa tai suuntautumista vastaavan ja mahdollista työllistymistä edistävän työelämävalmennus- tai työssäoppimispaikan löytämiseen. Hämeenlinnan seudun työnantajien kokemuksia ja ajatuksia maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta Osallisena Suomessa (ARTTU) -hanke selvitti Hämeen Ammattikorkeakoulun Business Pointilta tilatussa kartoituksessa Ulkomaantaustaisten työllistyminen. (http://hameenlinna.fi/pages/402073/hämeenlinnan%20ossu%20ulkomaantaustaisten%2 0työllistyminen%20(2).pdf) 3. Asiakkaiden tuen tarve 3.1. Uusi kieli ja kulttuuri, puuttuvat verkostot, syrjintä Työtä, harjoittelupaikkaa tai koulutuspaikkaa etsiviä maahanmuuttajataustaisia asiakkaita yhdistävät työnhakuklubin kokemusten perusteella samat kielitaitoon, uuteen elinympäristöön ja kulttuuriin liittyvät vaikeudet. Suomenkielisen tekstin tuottaminen Vaikka suomen kielen puhuminen ja sekä puhutun että luetun ymmärtäminen olisivat jo tyydyttävällä tasolla, voi sujuvan tekstin tuottamisessa olla vielä suuria puutteita. Sähköpostin, työ- tai koulutushakemuksen ja ansioluettelon kirjoittaminen tuntuvat vaikealta. Kommunikointi puhelimessa Esittäytyminen tai tapaamisesta sopiminen ja lisätietojen hankkiminen avoinna olevasta työpaikasta puhelimitse ovat monelle maahanmuuttajataustaiselle korkean kynnyksen takana. Uuden kielen ymmärtäminen on puhelimessa huomattavasti vaikeampaa kuin kasvotusten. Sanattomasta viestinnästä, elekielestä ei ole silloin apua. Työhakemuksiin ja harjoittelupaikkatiedusteluihin ei vastata Moni aktiivinen työnhakija turhautuu, sillä usein työhakemukseen ei tule minkäänlaista vastausta. Harvoin edes kuitataan työhakemuksen saapuneen vastaanottajalle. Maahanmuuttajataustainen jää epätietoiseksi hiljaisuuden syistä. Vieraaseen kulttuuritaustaan ja erilaiseen ulkonäköön liittyvät ennakkoluulot Yleisesti tiedetään, että vieraskielinen nimi ja alkuperämaa vaikuttavat työnsaantiin. Pitkäänkin Suomessa asuneilla ja täällä ammattitutkinnon hankkineilla on vaikeuksia päästä palkkatyöhön. Hämeenlinnan seudulla maahanmuuttajien määrä on lähtenyt kasvuun vasta viime vuosina, eikä maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä ole yhtä paljon kokemusta kuin pääkaupunkiseudulla. Myöskään työvoimapulaa ei monilla aloilla ole ollut samassa määrin kuin Suomen suurempien kaupunkien työssäkäyntialueilla. Työnantajien epäily ja työtä etsivän oma pelko kielitaidon riittämättömyydestä 17

20 Potentiaalisten työnantajien ja työpaikkojen heikko tuntemus ja verkostojen puute 3.2. Asiakasryhmiä: Työnhaussa kokeneen asiakkaan vastaus työhönvalmentajan kysymykseen Mikä on oma kokemuksesi siitä, vaikuttaako ihonväri työnsaantiin? : A big issue! The darker it is, the more scary it becomes. (Iso juttu! Mitä tummempi, sitä pelottavampi.) Aikaisemmin yrittäjänä Suomessa toiminut ja sittemmin pitkään työttömänä ollut asiakas pyysi apua työelämävalmennuspaikan löytämiseen. Hän oli varma, että hänen suomen kielen taitonsa oli ruostunut, ja tämän vuoksi hän ei voinut saada palkkatyötä. Häneltä puuttui myös suomenkielinen ansioluettelo. Työhönvalmentaja auttoi häntä kääntämään ansioluettelon virheettömälle suomen kielelle, kannusti asiakasta lähettämään ansioluettelon työnantajalle, jolle tämä oli jo työhakemuksensa toimittanut, ja hakemaan uusia avoimia työpaikkoja. Työhönvalmentaja etsi asiakkaalle harjoittelupaikan. Sitä ei kuitenkaan tarvittu, sillä asiakas sai hakemansa palkkatyön. Viikon kuluttua hän lähetti viestin, jossa hän kertoi selviytyvänsä työtehtävistään hyvin ja kielitaitonsa palautuvan ja kehittyvän hyvää vauhtia. Ensimmäinen työsopimus tehtiin kahdeksi kuukaudeksi, mutta se uusittiin ja työ jatkuu edelleen. Omatoimiset ja aktiiviset työnhakijat Vastikään Suomeen muuttaneet Opiskelijat Uudelleenkouluttautujat Asiakkaat, joilla heikot työnhakutaidot Työperäiset maahanmuuttajat Omatoimiset ja aktiiviset työnhakijat Työnhakuklubin suurin asiakasryhmä koostui henkilöistä, jotka olivat hyvin motivoituneita ja omatoimisia työnhakijoita. Useimmilla heistä oli jo kotoutumiskoulutus takana, ja monella myös Suomessa hankittu ammattitutkinto. Kuudella asiakkaalla oli tutkinto ammattikorkeakoulun englanninkielisestä koulutuksesta. Nämä asiakkaat tulivat työnhakuklubille, koska: Heidän aktiivinen työnhakunsa ei tuottanut tulosta. He eivät saaneet vastauksia työhakemuksiinsa ja halusivat tietää, mistä se johtuu. He halusivat mitä tahansa työtä tai työelämävalmennukseen, koska eivät jaksa olla enää kotona tai pelkäävät unohtavansa suomen kielen. He halusivat vinkkejä työnantajista, joita kannattaisi lähestyä. Muutamalla asiakkaalla oli vähintäänkin osa-aikainen työpaikka varastotyöntekijänä, siivousalalla tai lehdenjakajana, mutta he toivoivat löytävänsä oman alan työtä. Osa asiakkaista epäili, että heidän suomen kielen taitonsa on edelleen riittämätön. He toivoivat löytävänsä työelämävalmennuspaikan. 18

21 Asiakkaalla oli kotimaastaan kirjanpitäjän tutkinto sekä hyvä ja monipuolinen työkokemus. Suomen kieli oli jo tyydyttävällä tasolla. Hän oli aktiivinen työnhakija, mutta työhakemuksiin ei yleensä tullut vastauksia. Parissa työhaastattelussa hän oli käynyt. Työhönvalmentaja otti yhteyttä paikalliseen alan työnantajaan ja sopi tapaamisajan. Rekrytoijan ja työhönvalmentajan tapaamisessa keskusteltiin työnhakijan puuttuvasta ruotsin kielen taidosta ja muun muassa työntekijälle vaadittavasta rikosrekisteriotteesta. Työhönvalmentaja kertoi rikosrekisteriotteen olevan saatavissa yhtä helposti kuin kantasuomalaisen työntekijän. Keskustelua käytiin myös työpaikan muiden työntekijöiden ruotsin kielen todellisesta osaamisesta. Asiakas pääsi ensin työelämävalmennukseen ja pian myös määräaikaiseen palkkatyösuhteeseen. Työsuhdetta on sittemmin jatkettu useamman kerran. Asiakkaalla oli kaksi tutkintoa suomalaisen ammattikorkeakoulun englanninkielisestä opetusohjelmasta. Hänen suomen kielen taitonsa oli olematon. Työnhaku ei tuottanut tulosta, ja hän toivoi kielitaitonsa kartuttamiseksi löytävänsä harjoittelupaikan omalta alaltaan. Hänen samasta maasta kotoisin oleva puolisonsa oli myös opiskellut Suomessa englannin kielellä, mutta alalla, jolla on työvoimapulaa. Puoliso oli ollut työssä, vaikkakin määräaikaisissa työsuhteissa. Työhönvalmentaja etsi ja kyseli työelämävalmennuspaikkaa asiakkaalle tuloksetta. Alan tai sitä lähellä olevien yritysten harjoittelupaikat oli täytetty alan suomenkielisillä opiskelijoilla. Asiakas päätyi suomen kielen kurssille. Vastikään Suomeen muuttaneet Toinen suuri asiakasryhmä oli vastikään Suomeen muuttaneet. Tässä ryhmässä oli toisesta EU-maasta Suomeen työnhakuun tulleita tai perhesiteiden takia Suomeen muuttaneita. Heistä useimmilla oli tutkinto ja työkokemusta kotimaasta. Suomen kielen taidot heillä olivat heikot tai puuttuivat kokonaan, mutta muu kielitaito oli monella monipuolinen. Muutama heistä haki ensisijaisesti työpaikkaa, mutta useimmat olivat aloittaneet kotoutumiskoulutuksen ja tarvitsivat tukea työssäoppimispaikan löytämisessä. Näissä asiakkaissa oli eniten henkilöitä, joiden toisessa maassa hankittu tutkinto tulisi tunnistaa, rinnastaa tai laillistaa. Monilta puuttui suomenkielinen ansioluettelo, ja myös tiedot työnhausta Suomessa olivat puutteelliset. Tähän asiakasryhmään sisältyivät myös useimmat Osallisena Suomessa (ARTTU) -hankkeeseen liittyvän, ELY-keskuksen tilaaman ja Vanajanveden opiston ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian yhteistyössä toteuttaman Nopeasti työhön -kotoutumiskoulutuksen opiskelijat, joiden työllistymistä edistävien työssäoppimispaikkojen hakuun työhönvalmentaja osallistui. (Nopeasti työhön -koulutuksen raportti löytyy osoitteesta ). Nämä asiakkaat hakivat työnhakuklubilta apua ja neuvoja: Nopeaan työllistymiseen (tietoa potentiaalisista työnantajista) Työllistymistä ja suomen kielitaitoa edistävän työssäoppimispaikan löytämiseen Tutkinnon tunnistamiseen, rinnastamiseen ja laillistamiseen Yleisen kielitutkinnon suorittamiseen Suomenkielisen ansioluettelon kirjoittamiseen, työ- ja elinkeinohallinnon CV-netin tietojen täyttämiseen 19

22 Suomenkielisen työhakemuksen kirjoittamiseen ja nettihakemuslomakkeiden täyttämiseen Asiakas oli rajapoliisi. Hänellä oli korkeakoulututkinto kotimaastaan, erittäin hyvä ja monipuolinen osaaminen eurooppalaisissa kielissä ja työkokemusta muun muassa Euroopan rajavalvonnasta. Hän suoritti nopeasti osan kotoutumiskoulutuksesta, oppi nopeasti suomen kieltä ja siirtyi Nopeasti työhön -kotoutumiskouluksen opiskelijaksi. Työhönvalmentajan avustuksella hän pääsi työssäoppimisjaksolle Hämeenlinnan Poliisin lupapalveluihin. Määräaikainen kuuden (6) kuukauden työsopimus solmittiin samassa työpaikassa pari kuukautta Nopeasti työhön -koulutuksen päättymisestä. Asiakas oli muuttanut Suomeen ja Hämeenlinnaan edellisellä viikolla. Hänellä oli tutkinto ja vakuuttavaa työkokemusta kotimaastaan. Äidinkielensä lisäksi hän osasi jonkun verran englantia, mutta suomen kielen taito oli olematon. Hän oli hakemassa koulutustaan vastaavaa työtä pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta yrityksestä. Työhönvalmentaja kertoi hänelle hankkeen työnantajille tarjolla olevasta perehdytyssetelistä ja suositteli asiakkaalle sen esittelyä myös työntekijää rekrytoivalle yritykselle. Asiakas sai työpaikan toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Opiskelijat Kolmas asiakasryhmä muodostui osa-aikatyötä, kesätyötä ja työssäoppimispaikkoja hakevista opiskelijoista. Oppilaitokset edellyttävät opiskelijan etsivän työssäoppimispaikkansa itse. Maahanmuuttajataustainen opiskelija ei ehkä tunne harjoitteluun sopivia työpaikkoja yhtä hyvin kuin kantasuomalainen opiskelija, hänellä ei ole yhtä hyviä verkostoja turvanaan tai hän jää helposti toiseksi kilpailussa opiskelijoiden harjoittelu- tai osaaikatyöpaikoista. Tämä ryhmä kaipasi tukea Työhakemusten täyttämiseen ja kirjoittamiseen Työssäoppimispaikkojen löytämiseen Ammatillista tutkintoa toista vuotta opiskeleva asiakas saapui työnhakuklubille hätääntyneenä, sillä hän oli käynyt jokaisen hänen tiedossaan olevan alan työnantajan ovella kysymässä työssäoppimispaikkaa. Tuloksena oli ollut joskus töykeäkin käännytys ovelta. Työhönvalmentaja kysyi, missä yrityksessä hän mieluiten harjoittelisi. Asiakas kertoi yrityksen nimen, mutta juuri sieltä hänet oli käännytetty jo ennen kuin hän pääsi esittämään asiaansa. Työhönvalmentaja soitti yrityksen toimitusjohtajalle tiedustellen, josko yritys ylipäänsä voi ottaa ammattioppilaitoksessa kyseistä alaa opiskelevia harjoitteluun. Toimitusjohtaja kertoi, että joka vuosi ottavat ja toivotti opiskelijan tervetulleeksi tekemään sopimusta jo ennen kuin sai asiakkaasta mitään muuta tietoa. Asiakas meni tapaamiseen sovittuna aikana ja sai harjoittelupaikan ihonväristään ja ulkomaalaistaustastaan huolimatta. Uudelleenkouluttautujat Neljättä ryhmää voisi kutsua uudelleenkouluttautujiksi tai ammatinvaihtajiksi. Nämä työnetsijät eivät olleet onnistuneet samaan työtä, vaikka heillä oli lähtömaassa saatu alan koulutus ja työkokemusta. Jos heidän ammattialansa oli hyvin työllistävä ala Suomessa, he olivat saaneet epäpätevinä korkeintaan lyhyitä sijaisuuksia. He olivat yrittäneet tutkinton- 20

23 sa rinnastamista tai laillistamista, mutta eivät olleet siinä puutteellisten tutkintotodistusten takia onnistuneet. Joissain tapauksissa lähtömaan koulutus ei ollut rinnastettavissa suomalaiseen tutkintoon. Nämä asiakkaat toivovat apua Pätevöitymiseen Suomessa / uudelleen koulutukseen Koulutushakemusten laatimiseen Asiakkaalla oli terveydenhuollon alan tutkinto kotimaastaan. Myös työkokemusta hänelle oli kertynyt kotimaassa, kolmannessa maassa ja jossain määrin myös Suomessa. Hänen puhuttu suomen kielen taitonsa sekä kuullun ja luetun ymmärtäminen riittivät työelämään (yleistä kielitutkintoa hän ei ollut suorittanut), ja hänen asiakaspalveluasenteestaan pidettiin työpaikoilla. Työsuhteet Suomessa olivat kuitenkin lyhytaikaisia ja epävarmoja, sillä hänen tutkintonsa oli laillistamatta. Suurin este tutkinnon tunnistamiseen ja laillistamiseen oli vaikeus saada kotimaasta kaikki tarvittavat asiakirjat. Työhönvalmentaja kannusti vielä yrittämään ja asiakas lähetti myös rahaa ystävälleen, jotta asiakirjat saataisiin kokoon. Asiakas pyrki useaan otteeseen lähihoitajakoulutukseen, mutta ei päässyt. Lyhyet sijaisuudet alan työpaikoissa jatkuivat. Työhönvalmentaja etsi hänelle vuoden 2012 aikana mahdollista oppisopimuspaikkaa, mutta työnantajien oppisopimuskiintiö oli täynnä. Lopulta vuoden 2013 alussa asiakas onnistui aloittamaan suomalaisen lähihoitajakoulutuksen. Asiakkaat, joilla heikot työnhakutaidot Työnhakuklubilla kävi myös asiakkaita, joiden työnhakutaidot olivat heikot. Heidän koulutustaustansa oli yleensä vaatimaton, mutta joukossa oli henkilöitä, jotka olivat hankkineet peruskoulun päättötodistuksen ja ammattitutkinnon Suomessa. Heiltä puuttui monessa tapauksessa: Päivitetty ansioluettelo, työ- ja elinkeinohallinnon CV-netin tiedot Työhakemuksen kirjoittamiseen liittyvä osaaminen Riittävät atk-taidot Tietoa alan työnantajien kirjosta Työperäiset maahanmuuttajat Työperäinen maahanmuutto on tuonut myös omat ongelmansa. Jos työ on syystä tai toisesta päättynyt tai työntekijä on huomannut räikeän alipalkkauksen tai muita väärinkäytöksiä, joutuu maahanmuuttajataustainen perheineen akuuttiin hätään. Työnhakuklubin asiakkaista neljä oli joutunut konfliktiin ensimmäisen työnantajansa kanssa huomattuaan olevansa alipalkattu tai kun työnantaja oli jättänyt palkat maksamatta. Näillä asiakkailla oli tarve löytää nopeasti: Oikeusapua 21

24 Ohjausta työsuojeluasioissa Uusi työpaikka Työnhakuklubin asiakkaissa oli myös henkilöitä, jotka eivät kuuluneet TE-toimiston palvelujen piiriin. Heitä olivat: turvapaikan hakija, joka oli saanut ensimmäisen kielteisen päätöksen hakemukseensa, entinen turvapaikan hakija, joka oli saanut opiskelujensa perusteella tilapäisen, opiskelijan oleskeluluvan (B-lupa) ja tarvitsi toimeentulonsa takia osaaikatyön sekä henkilöitä, joilla oli oleskelulupa toisessa EU:n jäsenvaltiossa, mutta ei minkään EU-maan kansalaisuutta. Matalan kynnyksen työnhakuklubiin oli helppo tulla myös keskustelemaan suomalaisessa työelämässä ja sen kulttuurissa askarruttavista asioista, esimerkiksi hiukset peittävän huivin käyttämisestä asiakastyössä, alkoholin myyntiä sisältävästä työstä tai suomalaisen työyhteisön sosiaalisista tilanteista. 4. Asiakkaiden työllistyminen Osallisena Suomessa (ARTTU) -hanke määritteli nopean työllistymisen tapahtuvaksi kuuden kuukauden sisällä asiakkuuden alkamisesta. Tavoite oli kunnianhimoinen. Nopeasti työhön -kotoutumiskoulutuksen opiskelijoiden kohdalla tämä tavoite täyttyi vain parin henkilön kohdalla. Koulutuksen aikana hankituista työssäoppimispaikoista löytyi kuitenkin muutamissa tapauksissa myöhemmin kesätyö tai muu määräaikainen työpaikka. Työnhaussa onnistumisen ensimmäinen edellytys oli työtä etsivän oma päämäärätietoisuus ja sinnikkyys. Työhönvalmentaja onnistui raottamaan työpaikan ovea kertomalla työnhakijasta ennakkoon ja sopimalla haastatteluaikoja myös työpaikkoihin, jotka eivät olleet avoimessa haussa. Työsuhteeseen johtavien työelämävalmennuspaikkojen löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, sillä useimmat näitä paikkoja tarjoavista työnantajista eivät rekrytoineet uusia työntekijöitä. Sen sijaan huolella valitut, esimerkiksi kotoutumiskoulutuksessa opiskelevan ammattitaitoa tai suuntautumista vastaavat työssäoppimispaikat, johtivat rohkaiseviin tuloksiin. Työnhakuklubin asiakkuuden jälkeinen urapolkujen seuranta perustui pääasiassa työhönvalmentajan puhelimitse tai sähköpostitse tekemiin yhteydenottoihin. Kaikkia asiakkaita ei tavoitettu. Huhtikuun 2013 seurannan perusteella palkkatyöhön hankkeen aikana pääsi yhteensä 42 asiakasta (21 naista ja 21 miestä) ja työelämävalmennukseen 13 asiakasta. Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa tai maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa oli huhtikuussa 2013 ainakin 20 työnhakuklubin asiakasta. 22

25 5. Työnhakuklubin juurruttaminen Työnhakuklubikokeilu oli uusi käytäntö Hämeenlinnan seudulla. Työnhakuklubeja on ollut aikaisemmin muun muassa Vantaalla, ja menetelmää on kokeiltu muissa, varsinkin nuorisotyöttömyyteen pureutuvissa hankkeissa. Klubitoiminta oli helppo käynnistää Hämeenlinnassa. Verkostot tiedottivat työnhakuklubista aktiivisesti, ja toimintaa varten vuokrattu tila oli ihanteellinen. Hämeenlinnan kaupungin Palvelupiste Kastelli oli helposti löydettävissä ja saavutettavissa myös julkisilla liikennevälineillä. Käytössä ollut Kastellin Maahanmuuttoinfon huone oli monelle asiakkaalle jo ennestään tuttu. Osallisena Suomessa (ARTTU) -hankkeen lähimmässä toimintaverkostossa (TE-toimiston maahanmuuttaja-asiakkaita palveleva henkilöstö, Hämeenlinnan kaupunki, alueen oppilaitokset, Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeenlinnan Setlementti ry, Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi) ja hankkeen ohjausryhmässä on arvioitu tarve työnhakuklubin kaltaiselle palvelulle suureksi. Siitä todistaa myös nopeasti karttunut asiakkaiden lukumäärä (119). Asiakaspalautetta ei valitettavasti ole järjestelmällisesti kerätty. Työnhakuklubin päätyttyä suullisesti saadun palautteen perusteella asiakkaat näkivät toiminnan päättymisen ongelmalliseksi, koska vastaavaa tukea on vaikea muista palveluista löytää. Työnhakuklubin juurruttamiseksi käytiin keskustelua jo keväällä 2012 TYP:n (Työvoiman palvelukeskus) kanssa. TYP:n asiakkaat ovat henkilöitä, joiden yhtämittainen työttömyys on kestänyt pitkään (yli 500 päivää). Tähän joukkoon ei kovin paljon maahanmuuttajataustaisia kuulu, sillä heidän työttömyysaikansa kertyminen keskeytyy kotoutumiskoulutuksen eri vaiheiden ja muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden takia. Työnhakuklubin juurruttaminen osaksi TE-toimistojen palveluja ei ollut mahdollista vuoden 2013 alussa tapahtuneiden TE-palvelujen muutosten takia. Sen sijaan ELY-keskus kilpailutti vuoden 2013 alussa työnhakuklubityyppisen palvelun maahanmuuttajataustaisille TEtoimiston asiakkaille. Palvelu sisältää uravalmennuksen, työhönhakuvalmennuksen ja työhönvalmennuksen. Elokuussa 2013 käynnistyvän palvelun tuottajaksi valittiin tarjouksen perusteella Hämeenlinnan setlementti ry. Työn Paikka -hanke käynnisti työnhakuklubin helmikuussa 2013 Palvelupiste Kastellissa. Se oli avoinna iltapäivisin noin joka toinen perjantai. Valtakunnallisen kuntakokeilun osana Työn Paikka -hanke voi kuitenkin palvella vain 12 kuukautta ja yli 500 päivää työttömänä olleita. Näitä työnhakuklubeja käynnistettiin Työn Paikka -hankkeen toimesta myös naapurikunnissa, Janakkalassa ja Hattulassa. Hämeenlinnan Palvelupiste Kastellin Maahanmuuttoinfo tarjoaa myös jossain määrin työllistymiseen ja urapolkuihin liittyvää neuvontaa. Hankkeen maahanmuuttajien työllistämistä edistävään verkostoyhteistyöhön liittyvä Vuosikello-työpaja jatkoi maaliskuussa 2013 työnhakuklubin mallintamista alueelliseen käyttöön. Verkostoon kuuluivat edustajat seuraavista organisaatioista: Hämeenlinnan kaupunki ja sen maahanmuuttajapalvelut, Työn Paikka -hanke, Kehittämiskeskus Oy Häme, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Vanajaveden opisto, Hämeen TE-toimisto, Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi ja Hämeenlinnan setlementti ry. 23

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus tänään

Kotoutumiskoulutus tänään Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

JULKISHALLINNON TYÖPAIKKOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS TYÖLLISTYMISEN TUKENA

JULKISHALLINNON TYÖPAIKKOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS TYÖLLISTYMISEN TUKENA Kotouttamisrahasto Integrationsfonden Integration fund JULKISHALLINNON TYÖPAIKKOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS TYÖLLISTYMISEN TUKENA KOKEMUKSIA AFRO-HANKKEESTA AFRO Asenneilmapiiriin vaikuttaminen positiivisen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Käynnissä olevat maahanmuuttoprojektit Tampereella

Käynnissä olevat maahanmuuttoprojektit Tampereella Käynnissä olevat maahanmuuttoprojektit Tampereella Maahanmuuttajaneuvosto 15.12. 2016 1 Kiito Vastuutaho: Tampereen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Rahoittaja: ESR, Keski-Suomen ELY-keskus, Tampereen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Päivitetty 26.07./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ

TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ 9.5.2016 TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry hallinnoi ja toteuttaa ESR-rahoitteista KAIKU-hanketta. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry pyytää

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi 22.1.2014 klo 12.00 15.45 MONATTA-hanke 2011-2014 Työnantajat Kulttuurisesti moniarvoinen työyhteisö -tutkimus Työharjoittelu

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM 20.03.2009 1 Arvot ohjaavat toimintaamme LISÄÄ KUVA Yhteiskunnallinen vastuullisuus

Lisätiedot