SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden
|
|
- Kirsti Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIHIN SEKÄ VANHUSPALVELUIHIN KOHDISTUVIA UUSIA OSAAMISTARPEITA Seuraavana esitetään esimiesten näkemyksiin perustuvia ennakointituloksia aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja vammaispalvelujen sekä vanhuspalvelujen tulevaisuuden osaamistarpeista. Edellä esitetyt, kaikille sosiaali- ja terveydenhuollossa toimiville henkilöille yhteiset työelämän avaintaidot ja alan kokonaisuuden hallintaan liittyvä osaaminen koskevat myös perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä vanhuspalveluissa toimivaa henkilöstöä. Työelämän avaintaidot, alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinnan osaaminen on kuvattu jo edellä. AIKUISSOSIAALITYÖ Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien julkisten organisaatioiden sekä KELA ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyötä on koottu työvoiman palvelukeskuksiin. Aukottoman ja yksiselitteisen työnjaon varmistamiseksi olisi kyseisten organisaatioiden määrittävä omat roolinsa, rajapintansa ja yhteistyön toimintamuodot prosesseina. Sosiaalityöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden koulutuksessa on tämä järjestelmä ja eri organisaatioiden ja ammattiryhmien työnjako sekä työn sisältö käytävä läpi. Aikuissosiaalityön kasvava alue on köyhyyden ja syrjäytymisen kasautuminen, työttömyyden pitkittymisestä johtuvat sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat sekä moniongelmaiset asiakkaat. Toinen kasvualue on useilla alueilla monikulttuurisuuspalvelut. Maahanmuuttopalveluissa annetaan maahanmuuttajille palveluohjausta ja neuvontaa sekä järjestetään tukitoimia. Lisäksi maahanmuuttajille laaditaan kotoutumissuunnitelma, hoidetaan asumiseen liittyviä järjestelyjä, avustetaan ja ohjataan asiakkaita erilaisten hakemusten täytössä, sopimusten teossa, kodin tarvikkeiden hankinnassa jne. Lisäksi palvelukeskuksessa hoidetaan asiakkaiden toimeentuloturva- ja tulkkauspalveluita. Monikulttuurisuuspalveluissa nousevat keskeisiksi osaamisalueiksi maahanmuuttajien palvelujärjestelmän ja sen eri osapuolten tunteminen ja kyky ohjata asiakasta palvelun saamisessa. Lisäksi oleellisia uusia osaamisalueita ovat uuden kotouttamislain sisällön tunteminen ja kotouttamissuunnitelmien tekeminen, kulttuurien tuntemus ja tulkin käyttötaito tai oma kielitaito. Aikuissosiaalityötä toteutetaan tiimeissä, joten työmuotojen ja tiimin sisäisten työnjakoperiaatteiden oppiminen olisi opittava jo opiskelun aikana. Hyviä käytäntöjä tiimityöstä löytyy esimerkiksi Etelä-
2 Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä, jossa tiimit on muodostettu asiakkaittain aakkosjärjestyksen perusteella. Nuorisososiaalityön uudet piirteet, mm. sosiaalinen media nuorisososiaalityössä, on lisättävä opetussisältöihin. Koulutukseen tarvitaan tietoa ja menetelmäosaamista siitä, miten erilaisisa tilanteissa menetelllään, miten puututaan nettiasiakkaan ongelmaan, annetaan ohjausta ja ehdotetaan palvelujen piiriin hakeutumista. Vanhussosiaalityö ja sen integrointi muuhun vanhuspalveluun sekä siinä tehtävä palveluohjaus, moniammatillinen yhteistyö ja palveluprosessin mukainen toiminta olisi opittava tuntemaan koulu-tuksen aikana, jotta v anhussosiaalityö opitaan ymmärtämään osaksi vanhuspalveluja. Siksi vanhussosiaalityön osaamistarpeita käsitellään tässä artikkelissa osana vanhuspalveluja. VAMMAISPALVELUT Syyskuun alussa 2009 tulivat voimaan vammaispalvelulain (380/1987) uudet säännökset palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelmasta ja asian viivytyksettömästä käsittelystä sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisesta avusta. Vammaispalvelulaki toi palveluverkostoon vammaisten henkilökohtaisen avun laajennuksen ja subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen avustajaan. Lisäksi itsenäisen tai tuetun asumisen tavoite on muuttanut vammaispalveluhenkilöstön osaamisvaatimuksia. Työnsä juuri päättänyt maan hallitus on asettanut tavoitteeksi purkaa kuudessa vuodessa kehitysvammaisten nykyisen laitoshoidon. Henkilökohtaisia avustajia koulutetaan ammattitutkintokoulutuksena. Sosiaalipalvelujen tehtävänä on organisoida sopivien avustajien saamista vammaisille. Vammaispalveluissa, kuten muussakin sosiaali- ja terveyspalveluissa, on tavoitteena avopalvelujen lisääminen. Tätä toteutetaan vammaisten kuntoutuksen ja tuetun/ itsenäisen asumisen lisäämisellä. Uusien asumisyksiköiden henkilökunnan osaamista on kehitettävä ja suunnattava asukkaan oman toimintakyvyn vahvistamiseen ja kokonaisvaltaisen kuntouttavan työotteen omaksumiseen Ennakoinnin tuloksena ovat tärkeimpiä uusia tai tehostettavia osaamisvaatimuksia ohjaus ja seuranta yhteistyössä henkilökohtaisten avustajien kanssa, asiakkaalle sopivan asumismuodon arviointi, elämäntilanteen muutoksen hallinnan tuki ja taito valmentaa itsenäiseen asumiseen. Hoitohenkilöstöltä odotetaan sekä avopalveluissa että laitosmaisissa asumispalveluissa entistä vahvemmin sosiaalista ja lääkinnällistä kuntouttavaa ja vammaista itseään kannustavaa työotetta. Vammaista henkilöä on valmennettava itsenäiseen asumiseen hänen siirtyessään pois laitosmaisesta yksiköstä. Samoin häntä on osattava tukea elämäntilanteen muutoksen hallintaan. Itsenäisen ja tuetun asumisen yksiköissä olisi henkilökunnan osattava vahvistaa asukkaan omaa toimintakykyä kokonaisvaltaisella kuntouttavalla työotteella. Vammaispalveluhenkilöstön koulutuksessa (lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosionomit, sosiaalityöntekijät) on huolehdittava siitä, että koulutettaville syntyy vammaisten apuna olevan teknologian tuntemus ja yhteistyö työelämän kanssa, koska sieltä tulevat teknologiset ja toiminnalliset uudistukset. Konkreettisiin terveysteknologian tuomiin uudistuksiin, kuten esimerkiksi sähköpyörätuolin
3 käyttöön ja sen käytön opetukseen asiakkaalle on perehdyttävä koulutuksessa ja työssäoppimisjaksoilla tai harjoittelujaksoilla. Vammaispalveluissa on jo syntynyt uusia osaamistarpeita mm. uusien työtapojen myötä: kotikäynneillä on mukana kannettavat tietokoneet kuten vanhusten kotihoidossa. Tällä tavoin voidaan säästää aikaa, koska ei tarvitse kirjata kahteen kertaan. Työtavan muutoksen vuoksi nousee tärkeäksi tulevaisuuden osaamisalueeksi atk- ja järjestelmätaidot. Nuorilla koulutuksessa olevilla ne syntyvät opetuksessa automaattisesti, mutta työssä olevilla on täydennyskoulutustarvetta. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutukseen tarvitaan lisää tietoa kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisen kohtaamisesta. Vammaisilla on varsin usein myös mielenterveydellisiä ongelmia. Tästä syystä mielenterveystyötä tekevillä hoitajilla tulee olla nykyistä enemmän vammaispalveluosaamista ja kääntäen vammaispalveluhenkilöstölle mielenterveys- ja päihdetyön osaamista. Lastensuojelulliset kysymykset ovat yhä enemmän näkyvissä myös vammaisperheissä. Lisäosaamista tarvitaan siitä, miten toimitaan, kun vammainen on lastensuojeluasiakkaana. Osaamista on vahvistettava myös vammaisten hyväksikäytön ehkäisyä ja tunnistamista varten, puheeksi ottamisen taitoa varten sekä heikkojen signaalien tulkinta ja puuttumista varten. Lähihoitajakoulutus/vammaistyön koulutusohjelma ei anna haastateltujen esimiesten mielestä riittäviä valmiuksia työskentelyyn kehitysvammahuollossa. Koulutuksessa liian lyhyt erikoistumisaika/osuus kehitysvammaisten parissa työskentelyn opiskelua varten. Opiskelijoiden tulee oppia paremmin tuntemaan vammaisuuden syitä ja erityispiirteitä (liikunta-, kehitys-, neurologiset ja aistivammaiset). Lähihoitajakoulutukseen toivottiin uusia tai vahvistettavia sisältöalueita, kuten kehitysvammaisen kohtaamisen taitoa, erilaisten kommunikointimenetelmien käyttöä ja soveltamista erilaisiin tilanteisiin sekä mielenterveysosaamista vammaistyössä. Koulutuksessa on huolehdittava, että opiskelijat oppivat huolehtimaan omasta jaksamisestaan ja kehittävät elämänhallintataitojaan. Moniammatillisen palvelujärjestelmän ja ketjun tunteminen, työnjako ja yhteistyö vammaispoliklinikoilla sekä muun ammattihenkilöstön kanssa (lääkäri-, psykologi- ja sosiaalipalvelut) nousevat tärkeiksi päivitettäviksi osaamisalueiksi sitä mukaa kuin palvelurakenteet ja työnajot uudistuvat. Asiakaskeskeisyyden vahvistumiseksi on opinnoissa painotettava asennemuutoksen tärkeyttä ammattihenkilölähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen ja siihen, että kodeissa mennään asukkaiden kotiin, ei hoitajien työpaikalle. Vammaislain ja palvelurakenteen uudistumisen vuoksi palveluohjauksen tarve ja palveluverkoston tuntemisen tarve kasvaa. Terveyden edistämisen näkökulmaa on vahvistettava vammaispalveluissa siten, että ei tehdä puolesta, vaan kanssa, jolloin asiakkaan omatoimisuus lisääntyy. Tätä tarvitaan erityisen paljon, jotta siirtymä laitoksista itsenäiseen tuettuun asumiseen onnistuu. Sosionomien(AMK) tehtäväkenttään toivottiin vahvistettavaksi tukemisen osaamista, jota tarvitaan, jos perheeseen syntyy vammainen lapsi. Ylipäänsä sosionomien(amk), sosiaalityöntekijöiden ja lähihoitajien koulutuksessa on vahvistettava näkökulmaa siitä, että koko perhe on nähtävä asiakkaana myös vammaispalveluissa.
4 Opiskelijoiden oppimistehtävien kautta tuli ennakoinnissa ilmi se, että kaikessa perhe- ja sosiaalityössä koulutukseen tarvitaan enemmän menetelmäosaamista ja vuorovaikutusosaamista. Kehitysvammapalvelujen tulevaisuuden ennakoinnissa nousi esiin varsinkin lainmuutosten tuoma tarve avustavan henkilöstön kouluttamisesta (henkilökohtaisen avustajan näyttö- ja ammattitutkinto sekä tai hoiva-assistenttikoulutus, joka voidaan suunnata joko vammais- tai vanhuspalveluihin). Vammaisten lasten perhehoitoon, jolla korvataan laitoshoitoa, tarvitaan perhehoitajien koulutusta esimerkiksi ammattitutkintona. Pilottikoulutuksia on jo toteutettu (esim. Socom). LASTENSUOJELU Lastensuojelu on tarkasti lailla säänneltyä toimintaa ja siitä syystä on lainsäädännön ajantasainen ja tarkka tunteminen oleellista sosionomien (AMK), sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoitajien opinnoissa. Koska lastensuojelun ennalta ehkäisevää työtä tehdään laajasti moniammatillisissa verkostoissa, on myös kasvatus- ja varhaiskasvatushenkilöstön sekä terveydenhuollon koko henkilöstön (kaikki vastaanotot, ensihoito) tunnettava po. lainsäädäntö erityisesti lastensuojeluilmoitusten tekemisen osalta. Lastensuojelun käsite on laaja ja se alkaa ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta ja päätyy raskaimpaan vaihtoehtoon eli huostaanottoon. Ennalta ehkäisevän lastensuojelu alkaa lapsen kodista jatkuen neuvoiloihin, päivähoitoon, kouluun ja opiskeluun. Lastensuojeluasiakkuus päätyy pahimmassa tapauksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen lastensuojelun organisaation toimenpiteiksi (huostaanotot, sijoitukset jne.). Lastensuojelu on monissa kaupungeissa ja kunnissa yhdistetty osaksi perhe- ja sosiaalipalveluja. Aikaisemmin lastensuojelu oli osa sosiaalipalveluja, mutta nykytrendin mukainen yhdistäminen perhepalveluihin korostaa lastensuojelun laaja-alaisuutta, moniammatillista verkostoa ja laajaa vastuuta erityisesti ennalta ehkäisevän työn osalta. Ennen kaikkea se korostaa asiakaslähtöistä palvelua, jossa palvelut kootaan lapsen ja perheen ympärille palvelu- ja tukirenkaaksi entisen luukulta luukulle ohjaamisen sijaan. Tämä muutos näkyy perhekeskuksina, neuvola- tai hyvinvointikeskuksina ja ennalta ehkäisevän lastensuojelun keskuksina. Lastensuojelutyössä edustavat sosiaalityöntekijäkoulutuksen saaneet henkilöt virkasuhteisia asiantuntijoita, jotka tekevät työssään myös lastensuojeluun liittyviä päätöksiä. He tuntevat palvelujärjestelmän hyvin ja osaavat toimia johtajana moniammatillisessa, hallintokuntarajat sekä julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävässä verkosto- ja kumppanuustyössä. Verkoston ja kumppaneiden eri ammattiryhmien koulutukseen tulee sisältyä ajantasainen palvelujärjestelmän ja sen prosessien oppiminen. Sekä tutkintoon johtavassa koulutuksessa että työssä olevien täydennyskoulutuksessa on tärkeitä tavoitteita moniammatillisen yhteistyön osaaminen ja siinä olevien roolitusten sekä vastuiden tunteminen, uskallus kaataa raja-aitoja ja olla oma-aloitteinen yhteyksien luomisessa. Lastensuojelun kokonaisuudessa on hiljattain luotu uusia toimintamalleja, kuten em. perhekeskuksia, hyvinvointineuvoloita jne., joilla on sekä ennaltaehkäisevä että korjaava tehtävä. Opiskelijoiden on hyvä tutustua uusiin yhteistyömalleihin ja niiden filosofiaan ja toimintatapoihin jo opiskeluaikana osana moniammatillisuuden kasvua ja rakenteiden uudistumista. Lastensuojelullisen ja perhekeskeisen työotteen merkitystä ja toteuttamista varsinaisen lastensuojelun ulkopuolellakin (erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa)
5 tulee opinnoissa korostaa, koska esim. päihdevanhempien tai vaikeasti sairastuvien vanhempien lapset voivat olla erityisessä vaarassa, mikäli perhe ei saa apua sukulaisilta tai ystäviltä. Jälleen tärkeään asemaan nousee palveluverkoston ja sen vastuiden tunteminen tällaisissa tapauksissa. Lastensuojelulliset kysymykset ovat yhä enemmän näkyvissä myös vammaisperheissä. Lisäosaamista tarvitaan siitä, miten toimitaan, kun vammainen on lastensuojeluasiakkaana. Osaamista on vahvistettava myös vammaisten hyväksikäytön ehkäisyä ja tunnistamista varten, puheeksi ottamisen taitoa varten sekä heikkojen signaalien tulkinta ja puuttumista varten. Lastensuojelun esimiehet toivoivat haastatteluissa, että koulutukseen sisältyisi menetelmäkoulutusta kriisitilanteisiin, vanhemmuuden tukemisen oppimista, tietoa ja palveluosaamista vammaisista lastensuojeluasiakkaana, monikulttuurista osaamista sekä kouluilla toimiville työntekijöille (esim. kuraattorit) tietoja ja menetelmäosaamista mm. hyvän kouluilmapiirin rakentamisesta. Koska perhe- ja lastensuojelutyö ei ole virkatyötä (klo 8-16) vaan yhä enemmän vuorotyötä, on opiskelijoita valmennettava asennoitumaan vuorotyöhön myönteisesti. Perhe- ja sosiaalityön palveluja tarvitaan yhä enemmän ilman, että henkilöstömääriä suunnitellaan kasvatettavan. Tulevaisuutta rakennetaan mieluummin ennalta ehkäisevän työn ja työtapojen kustannustehokkaan kehittämisen varaan. Asiakastapaukset ovat harvoin henkisesti helppoja työntekijöillekään, joten uupumisen tai alan vaihdon ehkäisemiseksi perhe- ja sosiaalityössä tarvitaan opintoja omasta työhyvinvoinnista huolehtimista, omien tuntemusten käsittelyä ja jaksamista varten sekä esimiesosaamista em. asioista huolehtimiseksi. Perhe- ja sosiaalipalveluissa kuten muussakin sosiaali- ja terveystyössä palveluja viedään asiakkaan luo. Kotiin vietävät palvelut, kuten neuvolan kotikäynnit, vanhus- ja vammaisasiakkaiden kotikäynnit ja syrjäytymisen ehkäisy perheiden kodeissa, tulee tulla tutuksi jo opiskelun aikana työmenetelmineen. Varsinainen työtapojen sisäistäminen tapahtuu työn kautta. Myös perhe- ja sosiaalipalvelujen alueella käytetään tulevaisuudesaa merkittävässä määrin hyväksi terveysteknologiaa ja sähköisiä toimintajärjestelmiä. Opinnoissa tulee tutustua nähin teknologioihin ja järjestelmiin samalla periaatteella kuin terveyspalvelujen puolella ehdotimme eli hyödyntäen alueen sote-organisaatioiden opetusluokkia ja tyuössoppimis-/ harjoittelujaksoja. VANHUSPALVELUT Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vanhustyön koulutuksessa tulisi opetussisältöjä kehittää ja syntyvää osaamista vahvistaa seuraavilla osa-alueilla: vanhenemisprosessin syvällinen tunteminen, muistihäiriöt, voimavaralähtöinen vanhustyö, medikalisaatio ja palveluohjausosaaminen. Edellä olleessa Pia Laibertin ja Anna-Maija Koskisen artikkelissa on selvitetty ennakointityömme tulokset lähihoitajan uusista tai vahvistettavista osaamistarpeista vanhuspalveluissa. Oheiseen kuvioon 1 on koottu sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan tärkeitä osaamisalueita tulevaisuuden vanhustyössä Mannisen (2008) esittämänä. Mannisen esittämistä osaamisalueista kasvaa erityisesti muistihäiriöiden ennalta ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon osaamistarve, koska muistihäiriöiden määrä vanhuksilla kasvaa ennusteiden mukaan.
6 Sairaanhoitajien koulutuksessa on tarpeen perehtyä vanhenemiseen ja vanhuuteen paitsi fyysisen, niin myös psyykkisen, sosiaalisen, hengellisen ja kulttuurisen vanhenemisen näkökulmista, koska ne kaikki koskettavat vanhenevaa ihmistä eri tavalla kuin työikäisiä. Iäkkäillä henkilöillä on fyysisen kunnon heiketessä ja liikkumisen vähetessä suuri syrjäytymisvaara. Sosiaaliset kontaktit saattavat rajoittua vain vanhuksen kotona käyviin kotihoidon työntekijöihin. Toisaalta eliniän vähetessä hengellisyyden kaipuu saattaa lisääntyä ja tulla aiempaa merkityksellisemmäksi asiaksi. Jotta näitä hyvinvointia vähentäviä tekijöitä voitaisiin ennalta ehkäistä, tulee vanhuspalveluihin suuntautuvilla hoitajilla olla gerontologinen monialainen tietoperusta ja osaamista gerontologisesta hoito- ja sosiaalityöstä. Nämä taidot syntyvät parhaiten geronomikoulutuksessa, mutta niitä tulee sisältyä myös sairaanhoitaja- ja lähihoitajakoulutukseen. Sairaanhoitajan tulee hallita vanhenemisprosessi niin syvällisesti, että hän voi erottaa toisistaan normaalin vanhenemisen ja sairaudet. Hänen tulee pystyä myös ohjaamaan kotihoidon henkilöstöä arvioitaessa yksittäisen vanhuksen ravitsemusta ja toimintakykyä sekä muuta palvelutarvetta. Kuvioon 1 on koottu vanhuspalveluihin suuntautuneen sairaanhoitajan vahvistettavia osaamisalueita Mannisen (2008) mukaan. Vanhenemisprosessin syvällinen tunteminen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, hengellinen ja kulttuurinen vanheneminen gerontologinen monialainen tietoperusta, gerontologien hoito- ja sosiaalityö vanheneminen ja sairaudet ravitsemus ja toimintakyky Muistihäiriöt dementoivien sairauksien eri muodot ja niiden tunnistaminen auttamismenetelmät muistisairauksien erityisosaaminen, lääkkeettömän hoidon hallinta Voimavaralähtöinen vanhustyö ikääntyvän kokonaisvaltainen kohtaaminen toiminta- ja fysioterapian menetelmät voimavaroina kulttuuri voimavarana Medikalisaatio lääkehoidon perustelut ja etiikkaa geriatrinen lääkehoito lääkkeettömät hoitomuodot ylihoitaminen ja ylilääkintä alihoitaminen ja lääkitseminen Palveluohjausosaaminen ikääntyvän hoitamisen sosiaalistaloudelliset oikeudet ja etuudet palvelujärjestelmät ja palveluketju, julkinen, yksityinen ja 3. sektori lisäksi yrittäjyys ja kilpailuttaminen muuttuvissa palvelurakenteissa vanhusten mielenterveys- ja päihdetyö vanhenevan ja kuolevan sielunhoitotyö Kulttuurinen vanhustyö Saattohoito kotona Kuvio 1 Vanhuspalveluihin suuntautuneen sairaanhoitajan vahvistettavia osaamisalueita (Manninen 2008). Ennakointitutkimuksemme perusteella tuli edellisen lisäksi esiin seuraavia uusia tai vahvistettavia ammatillisen erityisosaamisen tarpeita:
7 Palvelurakenteen muutos ja sen toteutumisen merkitys kansantaloudessa ja kuntataloudessa on ymmärrettävä myös kansantalouden näkökulmasta, jolloin ymmärretään myös avopalvelun ja terveyden edistämisen merkitys työtä ohjaavana tekijänä. Gerontologinen osaamisen vahvistamista toivottiin erityisesti vanhustyön-, kuntoutuksen- sekä sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmissa. Vanhusten uudet palvelukonseptit avopalveluissa ja kotihoidossa tulee oppia tuntemaan opiskelun tuloksena, vaikka niiden erilaiset teknologiset ratkaisut, sähköiset palvelut ja mobiiliratkaisut sekä vuorovaikutteiset välineet, HyvinvointiTV, kumppanuudet hoitokokonaisuudessa omaksutaan työvälineiksi lopullisesti vasta työkokemuksen avulla. Koulutuksen toivotaan läpäisevänä periaatteena asennemuutoksen syntymistä siten, että jokainen valmistuva hoitaja omaksuu asiakaslähtöisen ja voimavarakeskeisen ajattelutavan: mennään asiakkaan kotiin palvelutehtävässä ja toimitaan asiakkaan ehdoilla sen mukaan kuin hän haluaa ja mihin hän pystyy. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehittämisjohtaja Merja Tepponen on edellä visioinut tulevaisuutta tältä osin tarkemmin. Vanhusasiakkaan palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus toteutetaan pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisesti. Omahoitajana voi toimia kotihoidon lähihoitaja ja koordinoijana sairaanhoitaja. Mallin mukainen uusi työnjako opitaan jo opiskeluaikana ja eri ammattiryhmien osaamisen perehdytään siten, että varmistetaan sen optimaalinen käyttöönotto vanhuspalveluissa. Moniammatillista ja integroitua palvelua varten tunnetaan vanhussosiaalityön tehtävät ja toimintatavat. Vanhuspalveluihin suuntautuvien hoitajien on tunnettava kuntoutuksen keskeinen merkitys laitoshoitoon joutumisen ehkäisynä ja elämänlaatukysymyksenä sekä kuntoutuksen toteuttamistavat eri palvelutapahtumissa. Muistihäiriöt ovat vanhusten keskeinen avun ja hoivan tarpeen syy tulevaisuudessa. Muistihäiriöiden ennakoidaan kasvavan oheisen kuvin mukaisesti. Suomessa on tällä hetkellä runsaat muistisairasta ja vuonna 2020 heitä ennakoidaan olevan jo Yksi osa vanhusten kuntoutusta ja terveydenedistämistä on muistikuntoutus. Terveyskeskuksiin on palkattu muistikoordinaattoreita ja muistihoitajia, joiden tehtävänä on antaa muistisairaalle ja hänen perheelleen säännöllistä tukea, palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta. Sairauden kustannukset ovat noin euroa vuodessa / potilas. Koska muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä, lieventää ja hoitaa, asettaa tilanne sekä sairaanhoitajien että lähihoitajien koulutukselle uusia haasteita. Muistisairauksien ehkäisyn ja hoidon menetelmät erilaisissa päivätoiminnan muistiryhmissä ryhmissä ovat tärkeitä osaamisalueita. Vesterinen & Lankoski ovat kuvanneet edellä olevassa artikkelissaan oppimiskokeilua/ uutta opetusmenetelmää, jolla lähihoitajaopiskelijat saivat perehtyä ja oppia käytännössä muistisairaiden hoitoa. Uusien menetelmien avulla tulokset asiakaskunnassa ovat hyviä. Palveluja integroidaan toisiinsa modernissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa toimivan ja asiakaslähtöisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Niinpä käsittele vanhussosiaalityön uusia tai v ahvistettavai osaamistarpeita tässä muun vanhustyön yhteydessä. Vanhussosiaalityössä on sosiaaliohjaajien (usein sosionomi(amk)) työn tavoitteena vahvistaa vanhusten toimintakykyä, hyvinvointia, elilnympäristöä, sosiaalisia olosuhteita ja yhteisöjen toimivuutta.vanhussosiaalityön menetelmien oppiminen koulutuksessa antaa pohjaa vanhussosiaalityön uudenlaiselle toteutukselle esimerkiksi muistisairaiden kanssa. (esim. muistelutyö osana sosiokultturista vanhus-
8 työtä). Vanhussosiaalityössä tehdään tiivistä yhteistyötä vanhusten kotihoidon ja omaishoidon kanssa, joten koulutuksessa on tarpeen oppia ymmrätämään, miten nämä palvelut integroituvat toisiinsa. Yhä tärkeämmäksi osaksi vanhussosiaalityötä on nousemassa ennaltaehkäisevän työn osuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä hyvinvoinnin vajeiden ehkäisy on työtä, jota toteutetaan yhteistyössä muiden vanhustyön ammattiryhmien, erityisesti kotihoidon kanssa. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi erilaisia neuvontapalveluja tai ehkäiseviä kotikäyntejä. (Pajunen, Seppänen ja Kuusinen-James 2009). Hyvänä toimintamallina voidaan mainita oman sotepiirimme alueella toimiva vanhusten ja omaishoitajien tukikeskus, nimeltään IsoApu. IsoAvun vanhussosiaalityön ohjaajan keskeisin tehtävä on tukea ikääntyvien kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä sekä arjen sujuvuutta. Sosiaaliohjaaja auttaa muun muassa palveluiden tarpeen arvioinnissa ja palveluiden piiriin ohjaamisessa sekä ohjaa ja neuvoo taloudelliseen toimeentuloon liittyvissä etuuksissa. Hän tekee tiivistä yhteistyötä kotihoidon kanssa. Uusina haasteina ovat määrälliset kasvaneet ikääntyneiden lisääntyneet alkoholiongelmat, taloudelliset ongelmat ja henkinen tai fyysinen kaltoin kohtelu omaisten taholta. Tällaisten ongelmien parissa työskentelyyn tarvitaan lisää osaamista, aikaa ja resursseja. Kotihoidon työntekijöillä olisi oltava herkkyyttä tunnistaa, miten vanhus arjessaan selviytyy muutenkin kuin sairauden osalta. Ohjausosaamista tarvitaan ikääntyneiden kohdalla myös siitä, miten huomioitaisiin mahdolliset psykososiaaliset ongelmat, kuten yksinäisyys ja siihen löytyvät ratkaisut. Ammattikorkeakoulun sosionomitutkintoon tarvitaan sosiaalialan osaamisen lisäksi terveysalan osaamista, etenkin huonokuntoisten vanhusten terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen, vanhuspalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä valmius toimia itsenäisenä yrittäjänä. (OPM 2007). Hoiva-avustaja vanhus- ja vammaispalveluissa Vanhus- ja vammaispalveluissa tarvitaan henkilöstöä, jolla on vahvaa hoidollista osaamista, mutta myös sellaista henkilöstöä, jonka osaamisella ja työllä helpotetaan hoidettavan/ hoivattavan arkea ruokailussa, pukemisessa, siivouksessa, asioilla käymisessä, ulkoilussa, oman kuntoutusohjelman mukaisessa päivittäisessä harjoittelussa jne. Siksi tarvitaan myös erilaisia tutkintoja ja koulutusta eo. osaamisen syntymiseksi. Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lähihoitajat ovat tähän asti jakaneet vanhusten ja vammaisten koti- ja palveluasumisen hoito- ja hoivatehtävät keskenään. Osa tehtävistä on jäänyt hoitamatta, koska resurssit eivät yksinkertaisesti riitä niihin. Henkilöstömitoitukset onkin arvioitu mm. Valviran tarkastuksissa riittämättömiksi. Puutteita on ilmennyt ruokailun, ulkoilun, wc-käyntinen ja sosiaalisen kanssakäymisen sekä ammattihenkilöstöön pidettävien yhteyksien hoitamisessa. On alettu vaatia uutta ammattiryhmää, jonka nimike voisi olla hoiva-avustaja, hoiva-assistentti, vanhustyöntekijä tms. Palvelutarpeisiin vastaamiseksi on STM päättänyt aikuiskoulutuksessa pilottikokeiluna hoiva-avustajakoulutuksen. Hoiva-avustajan tehtävissä korostuu asiakkaan kodissa, palvelutalossa tai laitoksessa henkilökohtaisiin arkitoimiin liittyvä avustaminen ikääntyneiden ja vammaisten palveluissa Hoiva-avustajakoulutuksen ja hoiva-avustajien tarve on noussut esiin kolmesta eri syystä, joita ovat resurssien riittämättömyys, työnajon kehittäminen ja kustannuskehityksen hillitseminen. Henkilöstörakenteeseen ja henkilöstön mitoitusvaatimuksiin haetaan ratkaisuja, joissa asiakkaan palvelutarpeisiin voidaan vastata ja tehdä se aiempaa kustannustehokkaammalla henkilöstörakenteella. Hoitohenkilöstö, erityisesti lähihoitajat, voivat koulutuksensa perusteella tehdä nykyisiä
9 tehtäviään vaativampaa työtä (omahoitajana vanhuspalveluissa, lääkehoidossa ja hoitosuunnitelman tekemisessä), mikäli heiltä vapautetaan aikaa siihen. Lähihoitajien työnkuvan uudistaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että nykyisiä sairaanhoitajien osaamista voidaan hyödyntää tehokkaammin muissa tehtävissä. Edellä mainituista syistä on keskustelua käyty jo usean vuoden ajan hoiva-avustajakoulutuksen tarpeellisuudesta. Pilottikoulutuksia on järjestetty eri puolilla Suomea. Koulutukset ovat painottuneet hyvin eri tavoin joko kotipalvelutyöhön tai enemmän hoidolliseen suuntaan. Koulutuksiin osallistuneet ovat työllistyneet hyvin varsinkin yksityissektorin palveluyrityksiin, jotka myyvät kotipalvelua, ei kotihoitoa. Sen sijaan julkiselle sektorille ei ole vastaavalla tavalla palkattu hoiva-avustavia, koska he olisivat lisäresurssi, jota ei lasketa mukaan laatusuositusten mukaisiin mitoituksiin puuttuvan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen vuoksi. Koulutus on ollut kirjavaa, koska opetushallitus ei voi antaa määrästä opetussuunnitelmasta silloin kun kyseessä ei ole tutkintoon johtava koulutus. SOTE-ENNAKOINTI-projektissa on haastatteluissa kysytty hoiva-avustajien/ hoiva-assistenttien/ vanhustyöntekijöiden tarpeesta. Vastaajien mielestä vanhuspalveluihin tarvitaan työntekijöitä, jotka osaavat hoitaa asiakkaan/ asiakasperheen puolesta arjen töitä, kuten ruoanlaittoa, siivousta, asiointia kaupungille, peseytymisessä ja pyykkihuollossa avustamista sekä ulkoiluttaa asiakkaita. Lisäksi odotetaan, että po. työntekijät ehkäisevät vanhusten yksinäisyyden tunnetta ja syrjäytymistä. Näiden arjen askareiden lisäksi po. työntekijöiden edellytetään osaavan sosiaali- ja terveydenhuollon perusteita siten, että he pystyvät antamaan palveluohjausta, ottamaan asiakkaan puolesta yhteyttä ammattihenkilöstöön tarvittaessa. Työntekijöiden edellytetään tuntevan myös vanhenemista ja vanhuuteen liittyviä tekijöitä siten, että he tunnistavat, mikäli vanhuksen toiminta ja tila poikkeaa normaalista ja vaatii ammattihenkilön puoleen kääntymistä. Hoiva-avustajia tarvitaan palveluasumiseen ja laitoshoitoon ruokailussa avustamiseen, ulkoiluttamiseen ja yksinäisyyden ehkäisyyn. Uutta ammattiryhmää on ennakointitutkimuksessamme sekä kannatettu (vanhuspalvelujen ja vammaispalvelujen henkilöstö kautta linjan) ja vastustettu (lähihoitajakoulutuksen opettajat). Heidän näkökulmansa ovat erilaiset. Opettajat ovat huolissaan lähihoitajakoulutukseen tulevien määrästä ja tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä, sote-alan henkilöstö taas siitä, että asiakkaat eivät saa riittävästi palveluja. OPM:n päätöksen mukaan hoiva-avustajakoulutus sisältää sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) kaksi pakollista tutkinnonosaa, kasvun tukeminen ja ohjaus sekä kuntoutuksen tukeminen. Näiden lisäksi koulutukseen kuuluu yksi valinnainen tutkinnon osa, joka voi olla muiden perustutkintojen osa, esimerkiksi kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon osa, joka tuottaa osaamista kodinhoidollisiin ja ruoanlaittotehtäviin. Koulutus tulee rakentaa lähihoitajatutkinnon osista siten, että hoiva-avustaja voi halutessaan jatkaa opintojaan ja suorittaa lähihoitajan tutkinnon. Edellä mainitut sosiaali- ja terveydenhuollon tai muut toisen asteen opinnot tulee voida lukea hyväksi, mikäli tutkinnon suorittanut henkilö jatkaa opintojaan lähihoitajatutkintoon. SOTE-ENNAKOINTI- projektissa esitämme, että hoiva-avustajan tehtävää varten luodaan valtakunnalliset, yhtenäiset ammattitutkinnon perusteet. Hoiva-avustajan koulutukseen sisältyy ehdotuksessamme perustutkinnon pakollisista tutkinnon osista joko hoito- ja huolenpito-osa tai kasvun tukeminen ja ohjaus-osa sekä kuntoutumisen tukeminen-osa. Kolmas, valinnainen osa otetaan
10 joko kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnosta tai vanhustyöstä/ vammaistyöstä. Edellinen vaihtoehto sopii kotihoitoon suuntaaville, jälkimmäinen tai asumispalveluihin ja laitoshoitoon suuntaaville hoiva-avustajille Ehdotamme, että ammattitutkinnon suorittaneet ja alalle rekrytoidut henkilöt luetaan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömitoituksiin siltä osin kuin heidän tutkinnossaan on sosiaali- ja terveydenhuollon perusteita sekä vanhusten tai vammaisten hoito ja huolenpidon ja kuntoutuksen opintoja työssäoppimisineen. Lähteet: Manninen A. 2008, STAF`GE, Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatti. Diakoniaammattikorkeakoulu Helsinki Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja D Työpapereita 48. Tampere 2008 Pajunen E., Seppänen M. ja Kuusinen-James K Vanhussosiaalityö Päijät-Hämeessä - selvitys nykytilasta ja kehittämishaasteista. Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso. OPM 2007, Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selityksiä 2007:43 Tekijät: Kananoja A., Rautajoki A.& Pösö T.
Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa
Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI projekti
ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotUudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.
Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotVanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä
Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä HARRI AARTELO, VARAPUHEENJOHTAJA, LAPPEENRANNAN VANHUSNEUVOSTO VANHUSNEUVOSTON KOKOUS 26.5.2017 Ammatti-ja tehtäväryhmät lähihoitajat ja
LisätiedotAikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa
Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotPerhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen
Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotHumanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.
Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotIkäihminen toimijana hanke
Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotJulkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN YHDISTYS KJY ry:n VERKOSTOSEMINAARI Helsinki Julkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki Puheenvuoroni
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotTampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotNäkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotPerustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014
Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
LisätiedotGERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja
GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan opintotarjonta
Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Syksy 2012 1 Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta on tarkoitettu lisä- ja täydennyskoulutukseksi lähihoitajan tutkinnon suorittaneille tai sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Ammattitaitaatimukset ja sisällöt Opiskelijan arvioinnin toteutus Ammattiosaamisen näyttö = suunnitelma näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Muu
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotNeuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015
Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus
LisätiedotVANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008
1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotKoske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen
LisätiedotGerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta
Tiedosta hyvinvointia 1 Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Rakenteet muuttuvat - kehittyykö kotihoito? TERVE-SOS 21.5.2008 Marjaana Seppänen Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Gerontologisen sosiaalityön
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.
Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotAlueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )
1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden
SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotKeski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016
Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,
LisätiedotPalveluneuvo Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala
7.8.2017 Palveluneuvo Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala Palveluneuvon tavoite ja tarkoitus Tunnistetaan asiakkaan palvelun tarve yhdessä asiakkaan kanssa Palveluneuvossa
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotTurvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke
LisätiedotSlow-go ja Helsingin kotihoito
Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotTeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa
akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016
Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotKunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito
KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotVammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotIkääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu
PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotToimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,
Perusturvalautakunta 50 26.09.2018 Perusturvan toimialan esitys henkilöstömuutoksista vuodelle 2019 779/01.01.00/2018 PETUR 26.09.2018 50 Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset
LisätiedotGERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS
GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONOMIN PALVELUOHJAUS- JA NEUVONTAOSAAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUOHJAUKSESSA PÄIVI TORVINEN-SANDHOLM SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN (STM 2017) LAATUSUOSITUSTEN MUKAAN
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotLähihoitajasta on moneksi
Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson
Lisätiedot