SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden"

Transkriptio

1 SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIHIN SEKÄ VANHUSPALVELUIHIN KOHDISTUVIA UUSIA OSAAMISTARPEITA Seuraavana esitetään esimiesten näkemyksiin perustuvia ennakointituloksia aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja vammaispalvelujen sekä vanhuspalvelujen tulevaisuuden osaamistarpeista. Edellä esitetyt, kaikille sosiaali- ja terveydenhuollossa toimiville henkilöille yhteiset työelämän avaintaidot ja alan kokonaisuuden hallintaan liittyvä osaaminen koskevat myös perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä vanhuspalveluissa toimivaa henkilöstöä. Työelämän avaintaidot, alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinnan osaaminen on kuvattu jo edellä. AIKUISSOSIAALITYÖ Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien julkisten organisaatioiden sekä KELA ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyötä on koottu työvoiman palvelukeskuksiin. Aukottoman ja yksiselitteisen työnjaon varmistamiseksi olisi kyseisten organisaatioiden määrittävä omat roolinsa, rajapintansa ja yhteistyön toimintamuodot prosesseina. Sosiaalityöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden koulutuksessa on tämä järjestelmä ja eri organisaatioiden ja ammattiryhmien työnjako sekä työn sisältö käytävä läpi. Aikuissosiaalityön kasvava alue on köyhyyden ja syrjäytymisen kasautuminen, työttömyyden pitkittymisestä johtuvat sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat sekä moniongelmaiset asiakkaat. Toinen kasvualue on useilla alueilla monikulttuurisuuspalvelut. Maahanmuuttopalveluissa annetaan maahanmuuttajille palveluohjausta ja neuvontaa sekä järjestetään tukitoimia. Lisäksi maahanmuuttajille laaditaan kotoutumissuunnitelma, hoidetaan asumiseen liittyviä järjestelyjä, avustetaan ja ohjataan asiakkaita erilaisten hakemusten täytössä, sopimusten teossa, kodin tarvikkeiden hankinnassa jne. Lisäksi palvelukeskuksessa hoidetaan asiakkaiden toimeentuloturva- ja tulkkauspalveluita. Monikulttuurisuuspalveluissa nousevat keskeisiksi osaamisalueiksi maahanmuuttajien palvelujärjestelmän ja sen eri osapuolten tunteminen ja kyky ohjata asiakasta palvelun saamisessa. Lisäksi oleellisia uusia osaamisalueita ovat uuden kotouttamislain sisällön tunteminen ja kotouttamissuunnitelmien tekeminen, kulttuurien tuntemus ja tulkin käyttötaito tai oma kielitaito. Aikuissosiaalityötä toteutetaan tiimeissä, joten työmuotojen ja tiimin sisäisten työnjakoperiaatteiden oppiminen olisi opittava jo opiskelun aikana. Hyviä käytäntöjä tiimityöstä löytyy esimerkiksi Etelä-

2 Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä, jossa tiimit on muodostettu asiakkaittain aakkosjärjestyksen perusteella. Nuorisososiaalityön uudet piirteet, mm. sosiaalinen media nuorisososiaalityössä, on lisättävä opetussisältöihin. Koulutukseen tarvitaan tietoa ja menetelmäosaamista siitä, miten erilaisisa tilanteissa menetelllään, miten puututaan nettiasiakkaan ongelmaan, annetaan ohjausta ja ehdotetaan palvelujen piiriin hakeutumista. Vanhussosiaalityö ja sen integrointi muuhun vanhuspalveluun sekä siinä tehtävä palveluohjaus, moniammatillinen yhteistyö ja palveluprosessin mukainen toiminta olisi opittava tuntemaan koulu-tuksen aikana, jotta v anhussosiaalityö opitaan ymmärtämään osaksi vanhuspalveluja. Siksi vanhussosiaalityön osaamistarpeita käsitellään tässä artikkelissa osana vanhuspalveluja. VAMMAISPALVELUT Syyskuun alussa 2009 tulivat voimaan vammaispalvelulain (380/1987) uudet säännökset palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelmasta ja asian viivytyksettömästä käsittelystä sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisesta avusta. Vammaispalvelulaki toi palveluverkostoon vammaisten henkilökohtaisen avun laajennuksen ja subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen avustajaan. Lisäksi itsenäisen tai tuetun asumisen tavoite on muuttanut vammaispalveluhenkilöstön osaamisvaatimuksia. Työnsä juuri päättänyt maan hallitus on asettanut tavoitteeksi purkaa kuudessa vuodessa kehitysvammaisten nykyisen laitoshoidon. Henkilökohtaisia avustajia koulutetaan ammattitutkintokoulutuksena. Sosiaalipalvelujen tehtävänä on organisoida sopivien avustajien saamista vammaisille. Vammaispalveluissa, kuten muussakin sosiaali- ja terveyspalveluissa, on tavoitteena avopalvelujen lisääminen. Tätä toteutetaan vammaisten kuntoutuksen ja tuetun/ itsenäisen asumisen lisäämisellä. Uusien asumisyksiköiden henkilökunnan osaamista on kehitettävä ja suunnattava asukkaan oman toimintakyvyn vahvistamiseen ja kokonaisvaltaisen kuntouttavan työotteen omaksumiseen Ennakoinnin tuloksena ovat tärkeimpiä uusia tai tehostettavia osaamisvaatimuksia ohjaus ja seuranta yhteistyössä henkilökohtaisten avustajien kanssa, asiakkaalle sopivan asumismuodon arviointi, elämäntilanteen muutoksen hallinnan tuki ja taito valmentaa itsenäiseen asumiseen. Hoitohenkilöstöltä odotetaan sekä avopalveluissa että laitosmaisissa asumispalveluissa entistä vahvemmin sosiaalista ja lääkinnällistä kuntouttavaa ja vammaista itseään kannustavaa työotetta. Vammaista henkilöä on valmennettava itsenäiseen asumiseen hänen siirtyessään pois laitosmaisesta yksiköstä. Samoin häntä on osattava tukea elämäntilanteen muutoksen hallintaan. Itsenäisen ja tuetun asumisen yksiköissä olisi henkilökunnan osattava vahvistaa asukkaan omaa toimintakykyä kokonaisvaltaisella kuntouttavalla työotteella. Vammaispalveluhenkilöstön koulutuksessa (lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosionomit, sosiaalityöntekijät) on huolehdittava siitä, että koulutettaville syntyy vammaisten apuna olevan teknologian tuntemus ja yhteistyö työelämän kanssa, koska sieltä tulevat teknologiset ja toiminnalliset uudistukset. Konkreettisiin terveysteknologian tuomiin uudistuksiin, kuten esimerkiksi sähköpyörätuolin

3 käyttöön ja sen käytön opetukseen asiakkaalle on perehdyttävä koulutuksessa ja työssäoppimisjaksoilla tai harjoittelujaksoilla. Vammaispalveluissa on jo syntynyt uusia osaamistarpeita mm. uusien työtapojen myötä: kotikäynneillä on mukana kannettavat tietokoneet kuten vanhusten kotihoidossa. Tällä tavoin voidaan säästää aikaa, koska ei tarvitse kirjata kahteen kertaan. Työtavan muutoksen vuoksi nousee tärkeäksi tulevaisuuden osaamisalueeksi atk- ja järjestelmätaidot. Nuorilla koulutuksessa olevilla ne syntyvät opetuksessa automaattisesti, mutta työssä olevilla on täydennyskoulutustarvetta. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutukseen tarvitaan lisää tietoa kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisen kohtaamisesta. Vammaisilla on varsin usein myös mielenterveydellisiä ongelmia. Tästä syystä mielenterveystyötä tekevillä hoitajilla tulee olla nykyistä enemmän vammaispalveluosaamista ja kääntäen vammaispalveluhenkilöstölle mielenterveys- ja päihdetyön osaamista. Lastensuojelulliset kysymykset ovat yhä enemmän näkyvissä myös vammaisperheissä. Lisäosaamista tarvitaan siitä, miten toimitaan, kun vammainen on lastensuojeluasiakkaana. Osaamista on vahvistettava myös vammaisten hyväksikäytön ehkäisyä ja tunnistamista varten, puheeksi ottamisen taitoa varten sekä heikkojen signaalien tulkinta ja puuttumista varten. Lähihoitajakoulutus/vammaistyön koulutusohjelma ei anna haastateltujen esimiesten mielestä riittäviä valmiuksia työskentelyyn kehitysvammahuollossa. Koulutuksessa liian lyhyt erikoistumisaika/osuus kehitysvammaisten parissa työskentelyn opiskelua varten. Opiskelijoiden tulee oppia paremmin tuntemaan vammaisuuden syitä ja erityispiirteitä (liikunta-, kehitys-, neurologiset ja aistivammaiset). Lähihoitajakoulutukseen toivottiin uusia tai vahvistettavia sisältöalueita, kuten kehitysvammaisen kohtaamisen taitoa, erilaisten kommunikointimenetelmien käyttöä ja soveltamista erilaisiin tilanteisiin sekä mielenterveysosaamista vammaistyössä. Koulutuksessa on huolehdittava, että opiskelijat oppivat huolehtimaan omasta jaksamisestaan ja kehittävät elämänhallintataitojaan. Moniammatillisen palvelujärjestelmän ja ketjun tunteminen, työnjako ja yhteistyö vammaispoliklinikoilla sekä muun ammattihenkilöstön kanssa (lääkäri-, psykologi- ja sosiaalipalvelut) nousevat tärkeiksi päivitettäviksi osaamisalueiksi sitä mukaa kuin palvelurakenteet ja työnajot uudistuvat. Asiakaskeskeisyyden vahvistumiseksi on opinnoissa painotettava asennemuutoksen tärkeyttä ammattihenkilölähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen ja siihen, että kodeissa mennään asukkaiden kotiin, ei hoitajien työpaikalle. Vammaislain ja palvelurakenteen uudistumisen vuoksi palveluohjauksen tarve ja palveluverkoston tuntemisen tarve kasvaa. Terveyden edistämisen näkökulmaa on vahvistettava vammaispalveluissa siten, että ei tehdä puolesta, vaan kanssa, jolloin asiakkaan omatoimisuus lisääntyy. Tätä tarvitaan erityisen paljon, jotta siirtymä laitoksista itsenäiseen tuettuun asumiseen onnistuu. Sosionomien(AMK) tehtäväkenttään toivottiin vahvistettavaksi tukemisen osaamista, jota tarvitaan, jos perheeseen syntyy vammainen lapsi. Ylipäänsä sosionomien(amk), sosiaalityöntekijöiden ja lähihoitajien koulutuksessa on vahvistettava näkökulmaa siitä, että koko perhe on nähtävä asiakkaana myös vammaispalveluissa.

4 Opiskelijoiden oppimistehtävien kautta tuli ennakoinnissa ilmi se, että kaikessa perhe- ja sosiaalityössä koulutukseen tarvitaan enemmän menetelmäosaamista ja vuorovaikutusosaamista. Kehitysvammapalvelujen tulevaisuuden ennakoinnissa nousi esiin varsinkin lainmuutosten tuoma tarve avustavan henkilöstön kouluttamisesta (henkilökohtaisen avustajan näyttö- ja ammattitutkinto sekä tai hoiva-assistenttikoulutus, joka voidaan suunnata joko vammais- tai vanhuspalveluihin). Vammaisten lasten perhehoitoon, jolla korvataan laitoshoitoa, tarvitaan perhehoitajien koulutusta esimerkiksi ammattitutkintona. Pilottikoulutuksia on jo toteutettu (esim. Socom). LASTENSUOJELU Lastensuojelu on tarkasti lailla säänneltyä toimintaa ja siitä syystä on lainsäädännön ajantasainen ja tarkka tunteminen oleellista sosionomien (AMK), sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoitajien opinnoissa. Koska lastensuojelun ennalta ehkäisevää työtä tehdään laajasti moniammatillisissa verkostoissa, on myös kasvatus- ja varhaiskasvatushenkilöstön sekä terveydenhuollon koko henkilöstön (kaikki vastaanotot, ensihoito) tunnettava po. lainsäädäntö erityisesti lastensuojeluilmoitusten tekemisen osalta. Lastensuojelun käsite on laaja ja se alkaa ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta ja päätyy raskaimpaan vaihtoehtoon eli huostaanottoon. Ennalta ehkäisevän lastensuojelu alkaa lapsen kodista jatkuen neuvoiloihin, päivähoitoon, kouluun ja opiskeluun. Lastensuojeluasiakkuus päätyy pahimmassa tapauksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen lastensuojelun organisaation toimenpiteiksi (huostaanotot, sijoitukset jne.). Lastensuojelu on monissa kaupungeissa ja kunnissa yhdistetty osaksi perhe- ja sosiaalipalveluja. Aikaisemmin lastensuojelu oli osa sosiaalipalveluja, mutta nykytrendin mukainen yhdistäminen perhepalveluihin korostaa lastensuojelun laaja-alaisuutta, moniammatillista verkostoa ja laajaa vastuuta erityisesti ennalta ehkäisevän työn osalta. Ennen kaikkea se korostaa asiakaslähtöistä palvelua, jossa palvelut kootaan lapsen ja perheen ympärille palvelu- ja tukirenkaaksi entisen luukulta luukulle ohjaamisen sijaan. Tämä muutos näkyy perhekeskuksina, neuvola- tai hyvinvointikeskuksina ja ennalta ehkäisevän lastensuojelun keskuksina. Lastensuojelutyössä edustavat sosiaalityöntekijäkoulutuksen saaneet henkilöt virkasuhteisia asiantuntijoita, jotka tekevät työssään myös lastensuojeluun liittyviä päätöksiä. He tuntevat palvelujärjestelmän hyvin ja osaavat toimia johtajana moniammatillisessa, hallintokuntarajat sekä julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävässä verkosto- ja kumppanuustyössä. Verkoston ja kumppaneiden eri ammattiryhmien koulutukseen tulee sisältyä ajantasainen palvelujärjestelmän ja sen prosessien oppiminen. Sekä tutkintoon johtavassa koulutuksessa että työssä olevien täydennyskoulutuksessa on tärkeitä tavoitteita moniammatillisen yhteistyön osaaminen ja siinä olevien roolitusten sekä vastuiden tunteminen, uskallus kaataa raja-aitoja ja olla oma-aloitteinen yhteyksien luomisessa. Lastensuojelun kokonaisuudessa on hiljattain luotu uusia toimintamalleja, kuten em. perhekeskuksia, hyvinvointineuvoloita jne., joilla on sekä ennaltaehkäisevä että korjaava tehtävä. Opiskelijoiden on hyvä tutustua uusiin yhteistyömalleihin ja niiden filosofiaan ja toimintatapoihin jo opiskeluaikana osana moniammatillisuuden kasvua ja rakenteiden uudistumista. Lastensuojelullisen ja perhekeskeisen työotteen merkitystä ja toteuttamista varsinaisen lastensuojelun ulkopuolellakin (erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa)

5 tulee opinnoissa korostaa, koska esim. päihdevanhempien tai vaikeasti sairastuvien vanhempien lapset voivat olla erityisessä vaarassa, mikäli perhe ei saa apua sukulaisilta tai ystäviltä. Jälleen tärkeään asemaan nousee palveluverkoston ja sen vastuiden tunteminen tällaisissa tapauksissa. Lastensuojelulliset kysymykset ovat yhä enemmän näkyvissä myös vammaisperheissä. Lisäosaamista tarvitaan siitä, miten toimitaan, kun vammainen on lastensuojeluasiakkaana. Osaamista on vahvistettava myös vammaisten hyväksikäytön ehkäisyä ja tunnistamista varten, puheeksi ottamisen taitoa varten sekä heikkojen signaalien tulkinta ja puuttumista varten. Lastensuojelun esimiehet toivoivat haastatteluissa, että koulutukseen sisältyisi menetelmäkoulutusta kriisitilanteisiin, vanhemmuuden tukemisen oppimista, tietoa ja palveluosaamista vammaisista lastensuojeluasiakkaana, monikulttuurista osaamista sekä kouluilla toimiville työntekijöille (esim. kuraattorit) tietoja ja menetelmäosaamista mm. hyvän kouluilmapiirin rakentamisesta. Koska perhe- ja lastensuojelutyö ei ole virkatyötä (klo 8-16) vaan yhä enemmän vuorotyötä, on opiskelijoita valmennettava asennoitumaan vuorotyöhön myönteisesti. Perhe- ja sosiaalityön palveluja tarvitaan yhä enemmän ilman, että henkilöstömääriä suunnitellaan kasvatettavan. Tulevaisuutta rakennetaan mieluummin ennalta ehkäisevän työn ja työtapojen kustannustehokkaan kehittämisen varaan. Asiakastapaukset ovat harvoin henkisesti helppoja työntekijöillekään, joten uupumisen tai alan vaihdon ehkäisemiseksi perhe- ja sosiaalityössä tarvitaan opintoja omasta työhyvinvoinnista huolehtimista, omien tuntemusten käsittelyä ja jaksamista varten sekä esimiesosaamista em. asioista huolehtimiseksi. Perhe- ja sosiaalipalveluissa kuten muussakin sosiaali- ja terveystyössä palveluja viedään asiakkaan luo. Kotiin vietävät palvelut, kuten neuvolan kotikäynnit, vanhus- ja vammaisasiakkaiden kotikäynnit ja syrjäytymisen ehkäisy perheiden kodeissa, tulee tulla tutuksi jo opiskelun aikana työmenetelmineen. Varsinainen työtapojen sisäistäminen tapahtuu työn kautta. Myös perhe- ja sosiaalipalvelujen alueella käytetään tulevaisuudesaa merkittävässä määrin hyväksi terveysteknologiaa ja sähköisiä toimintajärjestelmiä. Opinnoissa tulee tutustua nähin teknologioihin ja järjestelmiin samalla periaatteella kuin terveyspalvelujen puolella ehdotimme eli hyödyntäen alueen sote-organisaatioiden opetusluokkia ja tyuössoppimis-/ harjoittelujaksoja. VANHUSPALVELUT Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vanhustyön koulutuksessa tulisi opetussisältöjä kehittää ja syntyvää osaamista vahvistaa seuraavilla osa-alueilla: vanhenemisprosessin syvällinen tunteminen, muistihäiriöt, voimavaralähtöinen vanhustyö, medikalisaatio ja palveluohjausosaaminen. Edellä olleessa Pia Laibertin ja Anna-Maija Koskisen artikkelissa on selvitetty ennakointityömme tulokset lähihoitajan uusista tai vahvistettavista osaamistarpeista vanhuspalveluissa. Oheiseen kuvioon 1 on koottu sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan tärkeitä osaamisalueita tulevaisuuden vanhustyössä Mannisen (2008) esittämänä. Mannisen esittämistä osaamisalueista kasvaa erityisesti muistihäiriöiden ennalta ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon osaamistarve, koska muistihäiriöiden määrä vanhuksilla kasvaa ennusteiden mukaan.

6 Sairaanhoitajien koulutuksessa on tarpeen perehtyä vanhenemiseen ja vanhuuteen paitsi fyysisen, niin myös psyykkisen, sosiaalisen, hengellisen ja kulttuurisen vanhenemisen näkökulmista, koska ne kaikki koskettavat vanhenevaa ihmistä eri tavalla kuin työikäisiä. Iäkkäillä henkilöillä on fyysisen kunnon heiketessä ja liikkumisen vähetessä suuri syrjäytymisvaara. Sosiaaliset kontaktit saattavat rajoittua vain vanhuksen kotona käyviin kotihoidon työntekijöihin. Toisaalta eliniän vähetessä hengellisyyden kaipuu saattaa lisääntyä ja tulla aiempaa merkityksellisemmäksi asiaksi. Jotta näitä hyvinvointia vähentäviä tekijöitä voitaisiin ennalta ehkäistä, tulee vanhuspalveluihin suuntautuvilla hoitajilla olla gerontologinen monialainen tietoperusta ja osaamista gerontologisesta hoito- ja sosiaalityöstä. Nämä taidot syntyvät parhaiten geronomikoulutuksessa, mutta niitä tulee sisältyä myös sairaanhoitaja- ja lähihoitajakoulutukseen. Sairaanhoitajan tulee hallita vanhenemisprosessi niin syvällisesti, että hän voi erottaa toisistaan normaalin vanhenemisen ja sairaudet. Hänen tulee pystyä myös ohjaamaan kotihoidon henkilöstöä arvioitaessa yksittäisen vanhuksen ravitsemusta ja toimintakykyä sekä muuta palvelutarvetta. Kuvioon 1 on koottu vanhuspalveluihin suuntautuneen sairaanhoitajan vahvistettavia osaamisalueita Mannisen (2008) mukaan. Vanhenemisprosessin syvällinen tunteminen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, hengellinen ja kulttuurinen vanheneminen gerontologinen monialainen tietoperusta, gerontologien hoito- ja sosiaalityö vanheneminen ja sairaudet ravitsemus ja toimintakyky Muistihäiriöt dementoivien sairauksien eri muodot ja niiden tunnistaminen auttamismenetelmät muistisairauksien erityisosaaminen, lääkkeettömän hoidon hallinta Voimavaralähtöinen vanhustyö ikääntyvän kokonaisvaltainen kohtaaminen toiminta- ja fysioterapian menetelmät voimavaroina kulttuuri voimavarana Medikalisaatio lääkehoidon perustelut ja etiikkaa geriatrinen lääkehoito lääkkeettömät hoitomuodot ylihoitaminen ja ylilääkintä alihoitaminen ja lääkitseminen Palveluohjausosaaminen ikääntyvän hoitamisen sosiaalistaloudelliset oikeudet ja etuudet palvelujärjestelmät ja palveluketju, julkinen, yksityinen ja 3. sektori lisäksi yrittäjyys ja kilpailuttaminen muuttuvissa palvelurakenteissa vanhusten mielenterveys- ja päihdetyö vanhenevan ja kuolevan sielunhoitotyö Kulttuurinen vanhustyö Saattohoito kotona Kuvio 1 Vanhuspalveluihin suuntautuneen sairaanhoitajan vahvistettavia osaamisalueita (Manninen 2008). Ennakointitutkimuksemme perusteella tuli edellisen lisäksi esiin seuraavia uusia tai vahvistettavia ammatillisen erityisosaamisen tarpeita:

7 Palvelurakenteen muutos ja sen toteutumisen merkitys kansantaloudessa ja kuntataloudessa on ymmärrettävä myös kansantalouden näkökulmasta, jolloin ymmärretään myös avopalvelun ja terveyden edistämisen merkitys työtä ohjaavana tekijänä. Gerontologinen osaamisen vahvistamista toivottiin erityisesti vanhustyön-, kuntoutuksen- sekä sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmissa. Vanhusten uudet palvelukonseptit avopalveluissa ja kotihoidossa tulee oppia tuntemaan opiskelun tuloksena, vaikka niiden erilaiset teknologiset ratkaisut, sähköiset palvelut ja mobiiliratkaisut sekä vuorovaikutteiset välineet, HyvinvointiTV, kumppanuudet hoitokokonaisuudessa omaksutaan työvälineiksi lopullisesti vasta työkokemuksen avulla. Koulutuksen toivotaan läpäisevänä periaatteena asennemuutoksen syntymistä siten, että jokainen valmistuva hoitaja omaksuu asiakaslähtöisen ja voimavarakeskeisen ajattelutavan: mennään asiakkaan kotiin palvelutehtävässä ja toimitaan asiakkaan ehdoilla sen mukaan kuin hän haluaa ja mihin hän pystyy. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehittämisjohtaja Merja Tepponen on edellä visioinut tulevaisuutta tältä osin tarkemmin. Vanhusasiakkaan palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus toteutetaan pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisesti. Omahoitajana voi toimia kotihoidon lähihoitaja ja koordinoijana sairaanhoitaja. Mallin mukainen uusi työnjako opitaan jo opiskeluaikana ja eri ammattiryhmien osaamisen perehdytään siten, että varmistetaan sen optimaalinen käyttöönotto vanhuspalveluissa. Moniammatillista ja integroitua palvelua varten tunnetaan vanhussosiaalityön tehtävät ja toimintatavat. Vanhuspalveluihin suuntautuvien hoitajien on tunnettava kuntoutuksen keskeinen merkitys laitoshoitoon joutumisen ehkäisynä ja elämänlaatukysymyksenä sekä kuntoutuksen toteuttamistavat eri palvelutapahtumissa. Muistihäiriöt ovat vanhusten keskeinen avun ja hoivan tarpeen syy tulevaisuudessa. Muistihäiriöiden ennakoidaan kasvavan oheisen kuvin mukaisesti. Suomessa on tällä hetkellä runsaat muistisairasta ja vuonna 2020 heitä ennakoidaan olevan jo Yksi osa vanhusten kuntoutusta ja terveydenedistämistä on muistikuntoutus. Terveyskeskuksiin on palkattu muistikoordinaattoreita ja muistihoitajia, joiden tehtävänä on antaa muistisairaalle ja hänen perheelleen säännöllistä tukea, palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta. Sairauden kustannukset ovat noin euroa vuodessa / potilas. Koska muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä, lieventää ja hoitaa, asettaa tilanne sekä sairaanhoitajien että lähihoitajien koulutukselle uusia haasteita. Muistisairauksien ehkäisyn ja hoidon menetelmät erilaisissa päivätoiminnan muistiryhmissä ryhmissä ovat tärkeitä osaamisalueita. Vesterinen & Lankoski ovat kuvanneet edellä olevassa artikkelissaan oppimiskokeilua/ uutta opetusmenetelmää, jolla lähihoitajaopiskelijat saivat perehtyä ja oppia käytännössä muistisairaiden hoitoa. Uusien menetelmien avulla tulokset asiakaskunnassa ovat hyviä. Palveluja integroidaan toisiinsa modernissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa toimivan ja asiakaslähtöisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Niinpä käsittele vanhussosiaalityön uusia tai v ahvistettavai osaamistarpeita tässä muun vanhustyön yhteydessä. Vanhussosiaalityössä on sosiaaliohjaajien (usein sosionomi(amk)) työn tavoitteena vahvistaa vanhusten toimintakykyä, hyvinvointia, elilnympäristöä, sosiaalisia olosuhteita ja yhteisöjen toimivuutta.vanhussosiaalityön menetelmien oppiminen koulutuksessa antaa pohjaa vanhussosiaalityön uudenlaiselle toteutukselle esimerkiksi muistisairaiden kanssa. (esim. muistelutyö osana sosiokultturista vanhus-

8 työtä). Vanhussosiaalityössä tehdään tiivistä yhteistyötä vanhusten kotihoidon ja omaishoidon kanssa, joten koulutuksessa on tarpeen oppia ymmrätämään, miten nämä palvelut integroituvat toisiinsa. Yhä tärkeämmäksi osaksi vanhussosiaalityötä on nousemassa ennaltaehkäisevän työn osuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä hyvinvoinnin vajeiden ehkäisy on työtä, jota toteutetaan yhteistyössä muiden vanhustyön ammattiryhmien, erityisesti kotihoidon kanssa. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi erilaisia neuvontapalveluja tai ehkäiseviä kotikäyntejä. (Pajunen, Seppänen ja Kuusinen-James 2009). Hyvänä toimintamallina voidaan mainita oman sotepiirimme alueella toimiva vanhusten ja omaishoitajien tukikeskus, nimeltään IsoApu. IsoAvun vanhussosiaalityön ohjaajan keskeisin tehtävä on tukea ikääntyvien kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä sekä arjen sujuvuutta. Sosiaaliohjaaja auttaa muun muassa palveluiden tarpeen arvioinnissa ja palveluiden piiriin ohjaamisessa sekä ohjaa ja neuvoo taloudelliseen toimeentuloon liittyvissä etuuksissa. Hän tekee tiivistä yhteistyötä kotihoidon kanssa. Uusina haasteina ovat määrälliset kasvaneet ikääntyneiden lisääntyneet alkoholiongelmat, taloudelliset ongelmat ja henkinen tai fyysinen kaltoin kohtelu omaisten taholta. Tällaisten ongelmien parissa työskentelyyn tarvitaan lisää osaamista, aikaa ja resursseja. Kotihoidon työntekijöillä olisi oltava herkkyyttä tunnistaa, miten vanhus arjessaan selviytyy muutenkin kuin sairauden osalta. Ohjausosaamista tarvitaan ikääntyneiden kohdalla myös siitä, miten huomioitaisiin mahdolliset psykososiaaliset ongelmat, kuten yksinäisyys ja siihen löytyvät ratkaisut. Ammattikorkeakoulun sosionomitutkintoon tarvitaan sosiaalialan osaamisen lisäksi terveysalan osaamista, etenkin huonokuntoisten vanhusten terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen, vanhuspalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä valmius toimia itsenäisenä yrittäjänä. (OPM 2007). Hoiva-avustaja vanhus- ja vammaispalveluissa Vanhus- ja vammaispalveluissa tarvitaan henkilöstöä, jolla on vahvaa hoidollista osaamista, mutta myös sellaista henkilöstöä, jonka osaamisella ja työllä helpotetaan hoidettavan/ hoivattavan arkea ruokailussa, pukemisessa, siivouksessa, asioilla käymisessä, ulkoilussa, oman kuntoutusohjelman mukaisessa päivittäisessä harjoittelussa jne. Siksi tarvitaan myös erilaisia tutkintoja ja koulutusta eo. osaamisen syntymiseksi. Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lähihoitajat ovat tähän asti jakaneet vanhusten ja vammaisten koti- ja palveluasumisen hoito- ja hoivatehtävät keskenään. Osa tehtävistä on jäänyt hoitamatta, koska resurssit eivät yksinkertaisesti riitä niihin. Henkilöstömitoitukset onkin arvioitu mm. Valviran tarkastuksissa riittämättömiksi. Puutteita on ilmennyt ruokailun, ulkoilun, wc-käyntinen ja sosiaalisen kanssakäymisen sekä ammattihenkilöstöön pidettävien yhteyksien hoitamisessa. On alettu vaatia uutta ammattiryhmää, jonka nimike voisi olla hoiva-avustaja, hoiva-assistentti, vanhustyöntekijä tms. Palvelutarpeisiin vastaamiseksi on STM päättänyt aikuiskoulutuksessa pilottikokeiluna hoiva-avustajakoulutuksen. Hoiva-avustajan tehtävissä korostuu asiakkaan kodissa, palvelutalossa tai laitoksessa henkilökohtaisiin arkitoimiin liittyvä avustaminen ikääntyneiden ja vammaisten palveluissa Hoiva-avustajakoulutuksen ja hoiva-avustajien tarve on noussut esiin kolmesta eri syystä, joita ovat resurssien riittämättömyys, työnajon kehittäminen ja kustannuskehityksen hillitseminen. Henkilöstörakenteeseen ja henkilöstön mitoitusvaatimuksiin haetaan ratkaisuja, joissa asiakkaan palvelutarpeisiin voidaan vastata ja tehdä se aiempaa kustannustehokkaammalla henkilöstörakenteella. Hoitohenkilöstö, erityisesti lähihoitajat, voivat koulutuksensa perusteella tehdä nykyisiä

9 tehtäviään vaativampaa työtä (omahoitajana vanhuspalveluissa, lääkehoidossa ja hoitosuunnitelman tekemisessä), mikäli heiltä vapautetaan aikaa siihen. Lähihoitajien työnkuvan uudistaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että nykyisiä sairaanhoitajien osaamista voidaan hyödyntää tehokkaammin muissa tehtävissä. Edellä mainituista syistä on keskustelua käyty jo usean vuoden ajan hoiva-avustajakoulutuksen tarpeellisuudesta. Pilottikoulutuksia on järjestetty eri puolilla Suomea. Koulutukset ovat painottuneet hyvin eri tavoin joko kotipalvelutyöhön tai enemmän hoidolliseen suuntaan. Koulutuksiin osallistuneet ovat työllistyneet hyvin varsinkin yksityissektorin palveluyrityksiin, jotka myyvät kotipalvelua, ei kotihoitoa. Sen sijaan julkiselle sektorille ei ole vastaavalla tavalla palkattu hoiva-avustavia, koska he olisivat lisäresurssi, jota ei lasketa mukaan laatusuositusten mukaisiin mitoituksiin puuttuvan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen vuoksi. Koulutus on ollut kirjavaa, koska opetushallitus ei voi antaa määrästä opetussuunnitelmasta silloin kun kyseessä ei ole tutkintoon johtava koulutus. SOTE-ENNAKOINTI-projektissa on haastatteluissa kysytty hoiva-avustajien/ hoiva-assistenttien/ vanhustyöntekijöiden tarpeesta. Vastaajien mielestä vanhuspalveluihin tarvitaan työntekijöitä, jotka osaavat hoitaa asiakkaan/ asiakasperheen puolesta arjen töitä, kuten ruoanlaittoa, siivousta, asiointia kaupungille, peseytymisessä ja pyykkihuollossa avustamista sekä ulkoiluttaa asiakkaita. Lisäksi odotetaan, että po. työntekijät ehkäisevät vanhusten yksinäisyyden tunnetta ja syrjäytymistä. Näiden arjen askareiden lisäksi po. työntekijöiden edellytetään osaavan sosiaali- ja terveydenhuollon perusteita siten, että he pystyvät antamaan palveluohjausta, ottamaan asiakkaan puolesta yhteyttä ammattihenkilöstöön tarvittaessa. Työntekijöiden edellytetään tuntevan myös vanhenemista ja vanhuuteen liittyviä tekijöitä siten, että he tunnistavat, mikäli vanhuksen toiminta ja tila poikkeaa normaalista ja vaatii ammattihenkilön puoleen kääntymistä. Hoiva-avustajia tarvitaan palveluasumiseen ja laitoshoitoon ruokailussa avustamiseen, ulkoiluttamiseen ja yksinäisyyden ehkäisyyn. Uutta ammattiryhmää on ennakointitutkimuksessamme sekä kannatettu (vanhuspalvelujen ja vammaispalvelujen henkilöstö kautta linjan) ja vastustettu (lähihoitajakoulutuksen opettajat). Heidän näkökulmansa ovat erilaiset. Opettajat ovat huolissaan lähihoitajakoulutukseen tulevien määrästä ja tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä, sote-alan henkilöstö taas siitä, että asiakkaat eivät saa riittävästi palveluja. OPM:n päätöksen mukaan hoiva-avustajakoulutus sisältää sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) kaksi pakollista tutkinnonosaa, kasvun tukeminen ja ohjaus sekä kuntoutuksen tukeminen. Näiden lisäksi koulutukseen kuuluu yksi valinnainen tutkinnon osa, joka voi olla muiden perustutkintojen osa, esimerkiksi kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon osa, joka tuottaa osaamista kodinhoidollisiin ja ruoanlaittotehtäviin. Koulutus tulee rakentaa lähihoitajatutkinnon osista siten, että hoiva-avustaja voi halutessaan jatkaa opintojaan ja suorittaa lähihoitajan tutkinnon. Edellä mainitut sosiaali- ja terveydenhuollon tai muut toisen asteen opinnot tulee voida lukea hyväksi, mikäli tutkinnon suorittanut henkilö jatkaa opintojaan lähihoitajatutkintoon. SOTE-ENNAKOINTI- projektissa esitämme, että hoiva-avustajan tehtävää varten luodaan valtakunnalliset, yhtenäiset ammattitutkinnon perusteet. Hoiva-avustajan koulutukseen sisältyy ehdotuksessamme perustutkinnon pakollisista tutkinnon osista joko hoito- ja huolenpito-osa tai kasvun tukeminen ja ohjaus-osa sekä kuntoutumisen tukeminen-osa. Kolmas, valinnainen osa otetaan

10 joko kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnosta tai vanhustyöstä/ vammaistyöstä. Edellinen vaihtoehto sopii kotihoitoon suuntaaville, jälkimmäinen tai asumispalveluihin ja laitoshoitoon suuntaaville hoiva-avustajille Ehdotamme, että ammattitutkinnon suorittaneet ja alalle rekrytoidut henkilöt luetaan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömitoituksiin siltä osin kuin heidän tutkinnossaan on sosiaali- ja terveydenhuollon perusteita sekä vanhusten tai vammaisten hoito ja huolenpidon ja kuntoutuksen opintoja työssäoppimisineen. Lähteet: Manninen A. 2008, STAF`GE, Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatti. Diakoniaammattikorkeakoulu Helsinki Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja D Työpapereita 48. Tampere 2008 Pajunen E., Seppänen M. ja Kuusinen-James K Vanhussosiaalityö Päijät-Hämeessä - selvitys nykytilasta ja kehittämishaasteista. Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso. OPM 2007, Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selityksiä 2007:43 Tekijät: Kananoja A., Rautajoki A.& Pösö T.

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Ammattitaitaatimukset ja sisällöt Opiskelijan arvioinnin toteutus Ammattiosaamisen näyttö = suunnitelma näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Muu

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Julkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki

Julkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN YHDISTYS KJY ry:n VERKOSTOSEMINAARI Helsinki Julkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki Puheenvuoroni

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Tiedosta hyvinvointia 1 Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Rakenteet muuttuvat - kehittyykö kotihoito? TERVE-SOS 21.5.2008 Marjaana Seppänen Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Gerontologisen sosiaalityön

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

21702174 Mielenterveystyö

21702174 Mielenterveystyö Kaupunginhallitus 30 01.02.2016 Uusien virkojen ja työsuhteiden perustaminen ja vakanssien lakkauttaminen 2016 170/01.01.00.00/2016 Kaupunginhallitus 01.02.2016 30 Valmistelijat: taloussuunnittelija Janne

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot