Salon ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma 2015"

Transkriptio

1 Salon ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma 2015 Dnro 1194/ /2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Normaaliolojen erityistilanteet Poikkeusolojen erityistilanteet 6 2. Valmiustasot Perusvalmius Ympäristöterveydenhuolto Käytettävät laboratoriot Tehostettu valmius Täysvalmius Paikalliset uhat ja riskit sekä toimenpiteet vaaratilanteissa Talousvesi Toimenpiteet epäiltäessä vesiperäistä epidemiaa Uimavesi Toimenpiteet uimaveden saastumistilanteessa Elintarvikkeet Elintarvikehuollon erityistilanteet Kulutustavarat ja kuluttajapalvelut Toiminta kuluttajaturvallisuuden erityistilanteessa Säteilyvaaratilanne Kemikaalipäästöt Zoonoosit Toiminta normaalioloissa Toiminta poikkeustilassa 18

3 Pitkä sähkökatko Toimintavalmius Hälytystilanteet Viestintä kriisitilanteessa Valmiussuunnitelman päivittäminen Suunnitelman saatavuus 21

4 4 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon toiminnan tarkoituksena on normaalioloissa ylläpitää ja edistää väestön, yksilön ja eläinten terveyttä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa tai terveysriskin. Eläinlääkintähuolto pyrkii tarjoamaan hyvää perus- ja ehkäisevää eläinlääkintähuoltoa alueen eläimille. Erityistilanteella tarkoitetaan normaaliolojen, häiriötilan tai poikkeusolojen aikaista yllättävää tai äkillistä uhkaa tai tapahtumaa, joka voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet. Tilanteen hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää. Kyseessä voi olla esim. sähkönjakelun häiriö, epäily koulun tai päiväkodin huonosta sisäilmasta tai epäily vesi- tai elintarvike-epidemiasta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin. Ympäristöterveydenhuollolla on velvollisuus elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaisiin erityistilanteisiin varautumiseen. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto tekee eläinlääkintähuoltolain, tupakkalain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaista valvontaa. Terveydensuojelulain (763/94) 8 :n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin. Elintarvikelain (23/06) 46 :n mukaan kunnan valvontaviranomaisen on laadittava erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma. Kuluttajaturvallisuuslain (920/11) 24 :n mukaan kunnan kuluttajaturvallisuusviranomaisen on suunniteltava erityistilanteiden aiheuttamien terveysvaarojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittavat valmius- ja varotoimenpiteet ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ennakolta varauduttava niihin. Valmiuden tulee käsittää sekä normaaliolojen että poikkeusolojen aikaiset häiriöt. Poikkeusolot käsittävät kolme valmiustasoa tilanteen vakavuudesta riippuen: perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. Salon kaupungissa ympäristöterveydenhuollosta vastaavana toimielimenä toimii rakennus- ja ympäristölautakunta.

5 Normaaliolojen erityistilanteet Ympäristöterveyden erityistilanteita voi syntyä mikrobien, kemikaalien tai radioaktiivisten aineiden saastuttaessa talous- tai uimavettä, ravintoa tai ilmaa. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluva erityistilanne voi olla esim. kuluttajapalveluksen suorittamisen yhteydessä sattuva vakava onnettomuus. Erityistilanne saattaa aiheuttaa myös tietoverkon ja sähkönjakelun häiriöitä. Näissä tapauksissa menetellään tavallisen lainsäädännön mukaisesti. Normaalioloissa käytettäviä resursseja on voitava hyödyntää myös häiriöiden yhteydessä ja eritystilanteissa. Esimerkkejä erityistilanteista ovat: talousveden puute veden, ilman tai ravinnon saastuminen kulutustavaran tai kuluttajapalveluksen aiheuttama onnettomuus erittäin voimakas säteily maaperän saastuminen kemikaalionnettomuudet epidemiat yhteiskuntaan kohdistuva tahallinen vahingonteko eläinlääkintähuollon uhkatilanteet Yleensä erityistilanteet ovat lyhytaikaisia eivätkä johda suuronnettomuuteen tai poikkeusoloihin. Erityistilanteet saattavat olla erilaisia. Eroavuuksista huolimatta tilanteilla on yhteisiä piirteitä ja niin ollen niihin on mahdollista varautua ennakolta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä erityistilanteissa on riskien tunnistaminen, riskinarviointi, riskinhallinta, yhteydenpito toimijoiden välillä, tiedottaminen sekä tilanteen seuranta: Arvioida erityistilanteen terveyshaitat ja tehdä päätöksiä yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tällaisia toimia voivat olla esim. vedenjakelun keskeyttäminen, elintarvikkeen poistaminen käytöstä, koulun sulkeminen ja alueen eristäminen Tiedottaa erityistilanteesta oikea-aikaisesti ja totuudenmukaisesti. On oltava valmius koko väestöä, huoneistoa, aluetta tai yksilöä koskevaan tiedottamiseen, samoin tiedotusvälineille, omalle organisaatiolle ja muille yhteistyötahoille jaettavaan informaatioon. Avustaa muita viranomaisia päätöksenteossa. Muita viranomaisia voivat olla pelastusviranomaiset, poliisi, ympäristönsuojelu, sosiaali- ja terveydenhuolto, opetustoimi. Huolehtia tilanteen ja ympäristön seurannasta terveydelliseltä kannalta, keinoina voivat olla tarkkailuvelvoite vedenottamolle, sairastavuuden seuranta ja epidemialähteen jatkoselvittely. Tehdä omalta osaltaan johtopäätöksiä ja antaa määräyksiä erityistilanteiden toistumisen välttämiseksi. Tällaisia voivat olla pysyväismääräyksen antaminen, lupaehtojen muuttaminen tai valvonnan tehostaminen.

6 Poikkeusolojen erityistilanteet Valmiuslain (1552/11) 12 :n mukaan viranomaiset ovat velvollisia varautumaan poikkeusoloihin. Poikkeusoloilla tarkoitetaan koko valtakuntaan tai sen osaankin julistettua poikkeustilannetta, joka vaatii tavanomaisuudesta poikkeavia valtuuksia ja resursseja ja toimintatapoja. Tärkeimmät poikkeusoloja koskevat säädökset ovat pelastuslaki (379/11) ja puolustustilalaki (1083/91). Esimerkkejä poikkeusoloista ovat: talouskriisi katastrofi/suuronnettomuus välttämättömien raaka-aineiden/polttoaineiden saatavuuden heikentyminen sabotaasi kansainvälisen tilanteen kiristyminen sodanuhka aseellinen hyökkäys, sota ja sodan jälkitila ABC-tilanteet Ympäristöterveydenhuollon viranomaisten tulee varautua erityyppisiin erityistilanteisiin sekä normaaliettä poikkeusoloissa. Tilanteet voidaan jakaa A- (radioaktiiviset aineet), B- (mikrobit) ja C- (kemikaalit ) tilanteisiin. A-radioaktiiviset aineet Tilanteet voivat olla säteilyonnettomuuksia, ydinonnettomuuksia, ydinpolttoaineen kuljettamiseen liittyviä onnettomuuksia ydinaseonnettomuuksia. B-mikrobit Biologisia tilanteita voivat olla suurehkot tartuntatautiepidemiat, laajat vesiepidemiat, laajat ruokamyrkytykset ja elintarvikeinfektiot, vakavat eläinsairaus- tai zoonoosiepidemiat tai mikrobien tai niiden toksiinien aiheuttamat laajalle levinnet pandemiat. C-kemikaalit Kemiallisiin tilanteisiin luetaan tulipalo, räjähdys tai vuoto tai tuotantolaitoksen prosessissa tai varastossa, vaarallisten kuljetusten yhteydessä sattuvat onnettomuudet, elintarvikkeisiin joutuvat kemikaalit ja kemikaalin epäasiallinen hävittäminen. Väestön ympäristön- ja terveydensuojelun turvaamiseksi erityistilanteissa ja poikkeusoloissa on luotu keskus-, alue- ja paikallistason ABC-laboratorioiden verkosto. Niiden tarkoituksena on selvittää vaaratilanteita, kuten säteilyä, mikrobeja ja kemikaaleja sekä antaa ohjeita vaaran torjumisesta. Säteilyturvakeskus (STUK) toimii säteilytilanteiden (A-tilanteet) keskuslaboratoriona. Terveydenhuollon valtakunnallinen biologinen ja kemiallinen laboratoriojärjestelmä on luotu kolmivaiheiseksi ja sen muodostavat paikalliset ja alueelliset laboratoriot sekä keskuslaboratoriot. Terveyden ja hyvinvoinnin

7 7 laitos (THL) vastaa biologisen ja kemiallisen valvonnan suunnittelusta yhdessä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Työterveyslaitoksen kanssa. Lisäksi puolustusvoimilla on oma laboratoriojärjestelmä. Järjestelmää täydentävät eräiden yliopistojen ja keskussairaaloiden laboratoriot. 2. Valmiustasot Ympäristöterveydenhuollolla on kolme eri valmiusmuotoa: 1. Perusvalmius 2. Tehostettu valmius 3. Täysvalmius Valmiuden tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään eri häiriöiden ja kriisitilanteiden aiheuttamia haittoja ja vahinkoja sekä pyrkiä turvaamaan yhteiskunnan toiminnot kaikissa olosuhteissa Perusvalmius Ympäristöterveydenhuolto Perusvalmiudessa suoritetaan yleistä terveysvalvontaa. Ympäristöterveydenhuolto vastaa yleisestä ympäristöterveysvalvonnasta ja näytteenotosta. Tehtäviin kuuluu mm. elintarvikkeiden, talousveden ja kuluttajaturvallisuuden valvonta ja eläinlääkintähuolto. Valvonnan tehtävänä on: elintarvikkeiden laadun turvaaminen talousveden juomakelpoisuuden turvaaminen tartuntatautien syntymisen ja leviämisen ehkäiseminen yleisen hygienian heikentymisen ehkäiseminen kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonta Ympäristöterveydenhuollossa on seuraava henkilöstö: ympäristöterveydenhuollon esimies toimistosihteeri 4 terveystarkastajaa (ehkä 1.8. alkaen 5 terveystarkastajaa) 3 praktikkoeläinlääkäriä valvontaeläinlääkäri

8 8 Henkilöstön tehtävät: Ympäristöterveydenhuollon esimies Riitta Suutari Sijaisia: Marjo Härkönen Riikka Nikula Terveystarkastajat: Marjo Härkönen Sanna-Mari Hardwick Nina Rostiala Sami Saari Toimistosihteeri Soile Blomqvist Eläinlääkärit: Riikka Nikula Anne Partti Johanna Auranen Valvontaeläinlääkäri Sofia Väärikkälä Johtaa toimintaa ja päättää tehtävien jaosta Valvonta ja näytteenotto Toimistotehtävät ja näytteenoton valmistelu Eläinlääkintähuolto Eläinsuojelu Tilat ja laitteet: Tiloja ovat toimistotilat Halikon virastotalolla, Halikon eläinlääkäritilat (2 eläinlääkäriä) ja Perniön eläinlääkärin vastaanottotilat Laitteet ja varusteet: Mittausvälineet ja näytteenottolaitteet 6-vaiheimpaktori (Andersenin keräin) ilmanäytteenottoa varten, 1 kpl Pintakosteusmittari HD8901, 1 kpl Lämpömittari Raytemp 8, 4 kpl Melumittari MIP 7078, 1 kpl Ilman formaldehydi/ammoniakki-keräin, 1 kpl Stereomikroskooppi Kamera, 2 kpl Ruttner ja näytteenottovarsia vesinäytteenottoa varten 10 l muovikanistereita Muovipulloja Steriilejä lasipulloja Suojavarustus Hengityssuojaimia Suojavaatteita

9 9 Desinfiointiaineet Kertakäyttökäsineitä Kengänsuojuksia Saappaansuojuksia Kertakäyttöpäähineitä Virkon-S Käsidesi Kuljetukset Omilla autoilla Viestintä Viestintä hoidetaan matkapuhelimilla (11 kpl), sähköpostilla ja Virve-puhelimella Laitteet ja varusteet säilytetään Halikon virastotalon ympäristöterveydenhuollon näytteiden vastaanottopisteen tiloissa tai virastotalon kellarikerroksen ympäristöterveydenhuollon taukotilan yhteydessä olevissa varastotiloissa Käytettävät laboratoriot Näytteiden tutkimiseen käytetään Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n laboratoriota ja MetropoliLabia. Kyseiset laboratoriot ovat Eviran hyväksymiä tekemään elintarvikelain sekä terveydensuojelulain vaatimusten mukaisia tutkimuksia. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:llä on Lohjalla FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 (akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005). Näytteet menevät pääasiassa Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n laboratorioon, joka teettää tutkimukset, joihin sillä ei ole akkreditoitua menetelmää, alihankintana muissa laboratorioissa (lähinnä MetropoliLabissa). Yhteystiedot laboratoriohin: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Länsi-Louhenkatu 31 PL Lohja laboratoriopäällikkö Satu Henriksson, p. (044) mikrobiologia ma-pe kemisti p. (019) keskus p. (019) MetropoliLab ma-to käyntiosoite Viikinkaari 4, Helsinki postiosoite PL 550, Helsingin kaupunki Laboratoriopalvelujen järjestäminen päivystysaikana:

10 10 Laboratorion johtaja Seija Kalso p. (09) Virka-aikana: mikrobiolobia, Eeva Klemetti-Kirjavainen p. (09) Tiina Kaakkuri p. (09) kemia, Pirjo Tikkanen p. (09) toimisto p. (09) p. (09) Tehostettu valmius Suuronnettomuuden tai laajan erityistilanteen vaarassa valmius siirtyy perusvalmiudesta tehostettuun valmiuteen. Tehostettu valmius tarkoittaa sitä, että valvontakapasiteettiä kohotetaan perusvalmiudesta kahden vuorokauden kuluessa. Tehostetun valmiuden saavuttamiseksi vähennetään normaalioloissa tehtäviä tarkastuksia ja toimintoja, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä. Kohotetussa valmiudessa tehostetaan tilanteen luonteesta riippuen säteilyriskin valvontaa, elintarvikevalvontaa tai juomaveden valvontaa. Toiminta tapahtuu normaaliajan säädösten puitteissa, mutta valmiussäädökset ja väestönsuojelujärjestelmä huomioidaan jo tehostetussa valmiudessa. Ympäristöterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä tehostetaan etenkin epidemiologisten tietojen keruussa Täysvalmius Suuronnettomuuksien ja vaikeiden erityistilanteiden aikana siirrytään täysvalmiuteen. Täysvalmiuteen on siirryttävä 2 6 vuorokauden kuluessa. Täysvalmius voi koskea aluetta tai koko maata. Täysvalmiuteen siirtymisestä päättää valtioneuvosto (hallitus). Näytteenottojen, tutkimusten ja näytteiden kuljetusten lisääntyminen edellyttävät työskentelyä useassa vuorossa sekä jatkuvaa päivystystä koko valvontasektorilla. Täysvalmiudessa otetaan kaikki voimavarat käyttöön ja keskitytään kriisitilanteesta selviytymiseen. Vähemmän tärkeät tehtävät jätetään väliin ja uusia tehtäviä tulee tilalle. Täysvalmiudessa ympäristöterveydenhuollon ja käytettävien laboratorioiden yhteistyötä tehostetaan. Täysvalmiudessa tehtävät keskitetään lähinnä seuraavaa: näytteenotto elintarvikkeista ja talousvedestä, näytteiden kuljetus laboratorioon, hygieniavalvonta sairauksien leviämisen ehkäisemiseksi, säteilymittaukset, raportointi ja ympärivuorokautinen päivystys.

11 11 3. Paikalliset uhat ja riskit sekä toimenpiteet vaaratilanteissa Seuraavassa käsitellään Salon kaupungin alueen mahdollisia riskejä. Riskinarvioinnin mukaan todennäköisimpiä paikallisia riskejä ovat vesiperäinen epidemia ja ruokamyrkytysepidemia suurissa yleisötilaisuuksissa, joissa tarjotaan ruokaa Talousvesi Salossa on yksi iso kaupungin vesilaitos ja 19 pientä vesilaitosta. Tiedot vesilaitoksista ja niiden vastuuhenkilöistä yhteystietoineen löytyvät TerveKuu-ohjelmasta sekä Valmiuskansiosta. Liikelaitos Salon Vesi perustettiin v.2009 Salon seudun kuntien yhdistyessä ja se toimittaa vettä kaikkien entisten kuntien alueelle, yhteensä n käyttäjälle. Liikelaitos Salon Veden tehtävänä on toimittaa asiakkailleen korkealaatuista puhdasta vettä sekä hoitaa jätevesien viemäröinti. Kaikki käytettävä vesi on pohjavettä ja se otetaan noin neljältäkymmeneltä eri ottamolta. Pieniä yksityisiä vesiosuuskuntia on erityisesti Perniön ja Perttelin entisten kuntien alueella, käyttäjämäärän vaihdellessa kolmestakymmenestä vähän yli neljäänsataan käyttäjään. Yhteensä pienten vesiosuuskuntien vedenkäyttäjiä on n Vesiperäisen epidemian riski on erityisen suuri vaikeissa sääolosuhteissa: rankkasade saattaa johtaa tulviin, jolloin jätevesi voi nousta ylös kaivoista ja aiheuttaa pohjaveden likaantumista jätevedenpumppaamot ja puhdistamot saattavat joutua pumppaamaan jätevettä suoraan vesistöihin rankkasateen vuoksi pohjaveden laatu heikentyy myös kuivuuden seurauksena, mikä näkyy erityisesti rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamisena (harvoin kuitenkin suoranaista vaaraa terveydelle) Vedenhankinnan muita mahdollisia erityistilanteita ovat: patogeenisten mikrobien aiheuttama saastuminen (riski huomattava) raakaveden kemiallinen saastuminen (riski huomattava) vedenkäsittelyn virheet ja häiriöt (esim. pitkä sähkökatkos, riski huomattava) sinilevän aiheuttama saastuminen terrorismi tai ilkivalta

12 12 Vesilaitos vastaa vesihuollon järjestelyistä ympäristöterveydenhuollon valvoessa vesilaitosten tuottaman talousveden laatua Toimenpiteet epäiltäessä vesiperäistä epidemiaa Ympäristöterveydenhuollon tehtävät epäiltäessä vesiperäistä epidemiaa: saatuaan tiedon laboratoriosta, että vesilaitoksen vedestä on löytynyt yksittäinenkin E.coli tai koliforminen bakteeri, varmistaa tuloksen ottamalla uuden näytteen mahdollisimman pikaisesti ottaa vettä talteen vähintään kymmenen litraa taudinaiheuttajamikrobien tutkimuksia varten mahdollisimman pian (jos uusintanäytteen alustavat tulokset kertovat veden saastumisepäilystä) ja säilyttää talteen otettua vettä jääkaapissa jos sairaustapauksia epäillään, lähettää näytteen heti taudinaiheuttaja-analyyseihin, ja ottaa lisää vettä talteen ilmoittaa epidemiaepäilystä välittömästi talousvettä toimittavalle laitokselle ja terveyskeskukseen määrää laitoksen desinfioimaan veden (jos ei desinfiointia) tai tehostamaan kloorausta tiedottaa heti veden käyttäjille veden saastumisepäilystä ja antaa tarvittaessa veden keittokehotuksen tai määräyksen kutsuu epidemiatyöryhmän koolle, tekee epidemiaepäilyilmoituksen THL:lle ottaa lisää näytteitä yhdessä vesilaitoksen kanssa tarpeellisista kohteista antaa mahdollisen kehotuksen shokkikloorauksesta arvioi yhdessä vesilaitoksen kanssa, tarvitaanko väliaikaista vedenjakelua Vesilaitoksen tehtävät epäiltäessä vesiperäistä epidemiaa: jos epäilyilmoitus tulee veden käyttäjältä, ilmoittaa välittömästi terveydensuojeluviranomaiselle epäilystä sulkee vedenottamon, jonka epäillään saastuneen aloittaa desinfioinnin tai tehostaa sitä ottaa näytteitä yhdessä terveydensuojeluviranomaisen kanssa pyrkii selvittämään saastumisen syyn ottaa käyttöön vaihtoehtoisen vedenhankinnan aloittaa verkoston huuhtelun hoitaa tiedottamisen yhdessä terveydensuojeluviranomaisen kanssa Vesi voi olla myös kemiallisesti saastunutta. Syynä voi olla raakavesilähteen saastuminen, prosessikemikaalin väärä annostus vesilaitoksella tai esim. liikenneonnettomuus Uimavesi Salossa on yhteensä kahdeksan yleistä uimarantaa, yksitoista pientä yleistä uimarantaa sekä lisäksi leirikeskusten ja kyläyhdistysten, yms. ylläpitämiä uimarantoja. Uimarannat sijaitsevat eripuolilla Saloa ja pääosa rannoista on pienten järvien rantoja, vain muutama uimaranta on meren rannalla.

13 13 Uimavesiä koskevat erityistilanteet liittyvät useimmiten syanobakteerien esiintymään tai uimaveden saastumiseen ulosteperäisillä mikrobeilla. Myös uimaveden kemiallinen saastuminen on mahdollista, todennäköisimpänä saastumisen aiheuttajana voidaan pitää öljypäästöä tai uima-allasveden käsittelyssä käytettävien kemikaalien käyttöhäiriötä. Luonnon olosuhteet, kuten tuuli- ja lämpötilaolosuhteet vaikuttavat suuresti erityistilanteiden syntymiseen. Uimaveden saastumisen epäily tulee vireille yleensä joko uimaveden valvontatutkimusten poikkeavista tuloksista, viemärilaitoksen ilmoituksella ylivuodosta tai muusta häiriötilanteesta, muiden viranomaisten tai yhteistyötahojen ilmoituksella aistinvaraisista havainnoista, terveydenhuollon ilmoituksella potilaista tai käyttäjien valitusten kautta Toimenpiteet uimaveden saastumistilanteessa kirjataan epäilyä koskevat kaikki tiedot tehdään tilannearvio, jossa määritellään liittyykö saastumisepäilyyn terveyshaitan mahdollisuus. Arvioidaan, onko tiedottamistarvetta uimareiden lisäksi muille vedenkäyttäjille (eläinten juomavesi, saunavesi, kalastus) käynnistetään tarvittaessa välittömästi näytteenotto, syanobakteerien esiintymistä seurataan myös aistinvaraisesti jos uimavesivälitteinen epidemiaepäily, ilmoitetaan epidemiaselvitystyöryhmälle arvioidaan, onko tarvetta konsultaatioon yhteistyötahojen kanssa annetaan määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja tarpeelliset ohjeet korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä, tarvittaessa uimaranta asetetaan käyttökieltoon varmistetaan, että uimarannan ylläpitäjä huolehtii määräysten ja ohjeiden tiedottamisesta yleisölle tehdään uimavesivälitteisestä epidemiaepäilystä ilmoitus THL:lle ja AVI:in seurataan uimaveden laatua lisänäyttein, kunnes laatu on palautunut normaalille tasolle tehdään päätös uimarannan käyttöönotosta varmistetaan, että tieto välittyy uimarannan käyttäjille 3.3. Elintarvikkeet

14 14 Salosta puuttuu laajamittainen elintarviketeollisuus lähes kokonaan. Kala-alan laitoksia Salossa on 2 kpl, liha-alan laitoksia 5 kpl, leipomoita yksi isompi ja kymmenkunta pienempää. Elintarvikkeiden myyntipaikkoja on lähes sata ja tarjoilupaikkoja noin Elintarvikehuollon erityistilanteet Elintarvikehuollon erityistilanteita ovat: ruokamyrkytysepidemia ruuasta aiheutuvat vakavat allergiset reaktiot, jotka johtuvat puutteellisesta tiedotuksesta, riski on huomattava, mutta koskee yksittäisiä ihmisiä huolimattomuus ja vilppi elintarvikemerkinnöissä ovat lisääntymässä elintarvikkeiden saastuminen, esim. vieraalla aineella terrorismi ja ilkivalta Ruokamyrkytysepäily tulee yleensä vireille joko suoraan ympäristöterveydenhuoltoon tulevan tiedon kautta, terveyskeskuksen kautta (useita tautitapauksia, joilla epäilty yhteinen tekijä, tieto poikkeavasta löydöksestä laboratoriosta), elintarviketoimijalta, toisen kunnan viranomaiselta tai tieto vaarallisesta elintarvikkeesta Eviralta. Säännösten mukaan elintarvikealan toimijoiden velvollisuutena on, kun tuote ei ole elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten mukainen ja kun tuote on jo kuluttajien saatavilla: poistaa elintarvike markkinoilta (takaisinveto) ilmoittaa takaisinvedosta valvontaviranomaisille, eli omaan kuntaan ja Eviraan ilmoittaa kuluttajille tuotteen virheestä ja takaisinvedon syystä sekä toimimisesta virheellisen tuotteen suhteen (esim. palauttamisesta ostopaikkaan) Kunnan elintarvikeviranomainen ohjaa, opastaa ja valvoo yritystä takaisinvedon suorittamisessa ja takaisinvedettyjen tuotteiden jatkokäsittelyssä. Evira vastaa takaisinvetojen yhteydessä viranomaisten valtakunnallisesta tiedottamisesta, jotta nämä voivat varmistaa takaisinvedon toteutumisen omalla valvonta-alueellaan. Epidemia edellyttää yleensä ainakin kahta tapausta, joilla on todennäköisimmin yhteinen altistus. Botulismia epäiltäessä yksittäinen tapaus luetaan ruokamyrkytysepidemiaksi. Tapausten rajoittuessa samaan kotitalouteen on kyse perhe-epidemiasta. Vähintään viittä sairastunutta koskeva epidemia (botulismia epäiltäessä yhtä henkilöä koskeva) tehdään ilmoitus RYMY-järjestelmään. Tieto välittyy järjestelmän kautta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ja sieltä edelleen aluehallintovirastolle (AVI) ja sairaanhoitopiirille sekä Eviralle ja Valviralle.

15 15 Toimenpiteet epidemiaepäilytilanteessa: kirjataan epäilystä koskevat kaikki tiedot käynnistetään elintarvikenäytteenotto ja asian selvittäminen elintarvikealan toimijan kanssa ja huolehditaan potilasnäytteiden ottamisesta mikrobiologisia tutkimuksia varten ilmoitus epidemiaselvitystyöryhmälle ilmoitetaan laboratoriolle, että kyseessä on epidemiaepäily Epidemiaselvitystyöryhmän saatua tiedon epidemiaepäilystä se kokoontuu kiireellisesti ja ryhtyy selvittämään epäilyä. Epidemiaselvitystyöryhmän toimintaohjeet löytyvät ohjeesta Toiminta epidemiaa selvitettäessä, joka löytyy kaupungin intranetti Santrasta sekä epidemiaselvityskansiosta Kulutustavarat ja kuluttajapalvelut Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) edellyttää, että kunnallinen kuluttajaturvallisuusvalvonta kykenee toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla kuluttajien turvallisuutta koskevissa tilanteissa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehtävänä ei ole onnettomuustilanteessa tehdä pelastus- ja evakuointitoimia eikä ottaa tilanteen johtoa haltuunsa, koska se on pääsääntöisesti pelastustoimen tehtävä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnalla on sen sijaan tärkeä tehtävä varmistua siitä, että palvelun suorittaminen on keskeytetty kuluttajaturvallisuuslain väliaikaista kieltoa koskevan 35 :n mukaisesti. Kuuleminen voidaan hoitaa suullisesti tai ohittaa kokonaan vaativassa tilanteessa. Pääsääntönä on kuitenkin kirjallinen kuuleminen. Keskeytettäessä palvelua kiireellisessä tapauksessa, jossa toiminnanharjoittaja ei suostu kuluttajaturvallisuusvalvonnan kehotukseen vapaaehtoisesti, voidaan asia hoitaa poliisin tai pelastusviranomaisen kanssa. Vaarallisten kulutustavaroiden osalta otetaan yhteys Tukesiin, joka ottaa asian hoitaakseen. Esimerkkejä kuluttajaturvallisuuden poikkeustilanteista ovat: moottorikelkkasafarilla ollut turistiryhmä ajaa sulaan veteen useita ihmisiä on jäänyt jumiin pysähtyneeseen hiihtohissiin ja paleltunut yksi ihminen on menehtynyt huvipuistolaitteessa tapahtuneessa onnettomuudessa Toiminta kuluttajaturvallisuuden erityistilanteessa 1. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia siitä, että palvelun tuottaminen keskeytetään esim. tilanteessa, jossa kuluttajille aiheutuu vaaraa. Ei voida pitää itsestäänselvyytenä, että onnettomuuden tapahduttua tai vaaran tultua ilmi toiminnanharjoittaja lopettaa vaaraa aiheuttavan toiminnan. Sen vuoksi toiminnanharjoittajalta on saatava kirjallinen selvitys tai asiaan on puututtava valvontakeinoilla. Valvontaviranomaisen on varmistuttava siitä, että vaara on poistettu tai palvelu lopetettu, jos se on tarpeen lopettaa. 2. Tapahtumat on kirjattava myöhempiä selvittelyitä, esim. poliisiselvityksiä varten

16 16 3. Toiminnanharjoittajan on kuluttajaturvallisuuslain 8 :n mukaan ilmoitettava valvontaviranomaiselle syntyneistä vaaratilanteista tai tapahtuneista onnettomuuksista. 4. Erityistilanteissa on oltava yhteydessä Tukesiin ja aluehallintovirastoon jo varhaisessa vaiheessa. Eräissä tapauksissa Tukes voi ottaa tilanteen hoitamisen kokonaan haltuunsa. Lähtökohtana on kuitenkin, että erityistilanteet hoidetaan loppuun saakka kunnassa. 5. Erityistilanteiden jälkivalvonnalla viranomainen varmistaa, että toiminnanharjoittaja on suorittanut riittävät toimenpiteet Säteilyvaaratilanne Säteilyvaaratilanteella tarkoitetaan uhkaavaa tai toteutunutta tapahtumaa, jonka seurauksena väestö sekä pelastus- ja suojelutoimiin osallistuvat työntekijät voivat altistua ionisoivalle säteilylle normaalia enemmän. Säteilyvaaratilanteisiin tulee varautua paikallistasolla. Terveydensuojeluviranomaisella on vain yleinen velvollisuus olla selvillä säteilynsuojeluun liityvistä seikoista. Normaalioloissa säteilysuojelun ylin ohjaus ja johto kuuluvat STM:lle ja Säteilyturvakeskus (STUK) on säteilysuojelun toimeenpanosta ja valvonnasta vastaava viranomainen. Säteilyvaaratilanteessa sen sijaan STUK toimii asiantuntijaorganisaationa ja antaa suosituksia eri toimivaltaisille viranomaisille väestön, pelastustyöntekijöiden ja ympäristön suojelemiseksi säteilyn haittavaikutuksilta. Säteilyvaaratilanteessa kunnan pelastusviranomaiset vastaavat väestön varoittamisesta ja toimintaohjeiden antamisesta, huolehtivat säteilymittauksista ja tiedottavat omasta toiminnastaan. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät keskittyvät lähinnä itse tapahtuman jälkeiseen valvontaan sekä tarvittaessa elintarvike- ja vesinäytteiden ottamiseen. Yhteistyö ympäristönsuojelun kanssa on tärkeää erityisesti jätteidenkäsittelyn kannalta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on: avustaa säteilyturvakeskusta riskinarvioinnissa arvioida rajoittavien toimenpiteiden tarve altistuksen välttämiseksi tarvittaessa avustaa näytteenotossa terveysvalvonta toimittaa ohjeita, jotka koskevat esim. elintarvikkeiden ja talousveden suojaamista, käyttöä ja puhdistamista, elintarvikkeiden hankintaa, vihannestuotantoa, kauppaa ja eläintenpitoa, sekä valvoo ohjeiden noudattamista Kemikaalipäästöt

17 17 Merkittävä riskitekijä on veden, maaperän ja ilman saastuminen kemikaalionnettomuuksien yhteydessä. Todennäköisimpiä kemikaalionnettomuuksia ovat kuljetusonnettomuudet, kemikaalien vuotaminen maaperään, vesistöön ja viemärijärjestelmään, tulipalot ja räjähdykset sekä teollisuuden laitteiden käyttövirheet ja vauriot. Yleisimpiä kemikaalivarastoja ovat palavien nesteiden varastot huoltamoiden yhteydessä, ammoniakkivarastot kylmälaitteita varten ja kloorivarastot vedenpuhdistusta varten. Salossa suurimmat kemikaalivarastot löytyvät Voimavasu Oy:n energiantuotantolaitokselta, Piiroinen Oy:n pintakäsittelylaitokselta, jätevedenpuhdistamolta ja polttoaineen jakeluasemilta. Salo on myös risteyskohta Helsinki-Turku-moottoritielle ja Tammisaari-Forssa-tielle sekä Helsinki-Turku- rautatie kulkee Salon kautta. Merkittävän vaaran muodostavat siis myös kemikaalien kauttakuljetukset sekä autoilla että junalla. Pelastusviranomaiset vastaavat pelastus- ja torjuntatoimien yleisestä johdosta ja koordinoinnista kemiallisten riskiolosuhteiden aikana. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on: avustaa tarvittaessa pelastusviranomaista arvioida terveysvaara tarvittaessa huolehtia näytteenotosta selvittää, onko talousvesi, vedenottamo tai uimaranta vaarassa saastua arvioida akuutin tilanteen jälkihoitovaiheessa onko tarvetta määrätä tilojen tai alueiden oleskelu- tai käyttörajoituksia arvioida tarvetta jälkiseurannan järjestämiseen terveyshaittojen ehkäisemiseksi 5.7. Zoonoosit Toiminta normaalioloissa Kaupungineläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri vastaavat zoonoottisten eli eläimistä ihmisiin leviävien tautien valvonnasta ja ilmoittavat tautitapauksissa terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Salossa tartuntataudeista vastaa terveyspalveluiden päällikkö. Ilmoitettavia tauteja ovat mm. Brusella-tartunnat, botulismi, apina- ja lehmärokko, leptospiroosi, lintuinfluenssa, orf, pernarutto, salmonellat ja rabies. Johtava hygieenikko on sekä epidemiaselvitystyöryhmän että hygieniatoimikunnan jäsen. Nämä auttavat yhteistyötä ja verkottumista kunnan terveydenhuollon kanssa ja siten edesauttavat kahdensuuntaista tiedon kulkua. Kaupungineläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri huolehtivat eläintautilain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta Salon alueella virka-aikana.

18 18 Eläintautilain mukaan eläintaudit jaetaan vastustettaviin, ilmoitettaviin ja muihin eläintauteihin. Vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen kolmeen luokkaan: helposti leviävät, vaaralliset ja valvottavat eläintaudit. Todetusta tai epäillystä vastustettavasta eläintaudista tai uudesta vakavasta eläintaudista ilmoitetaan viipymättä aluehallintoviraston läänineläinlääkärille. Vakavissa eläintautitapauksissa tarvittavat toimenpiteet suoritetaan aluehallintoviraston tai Eviran ohjauksessa. Tällaisia toimenpiteitä ovat saneeraus, rajoittavien määräysten ja toimenpidemääräysten antaminen sekä tiedottaminen. Virka-ajan ulkopuolella eläintautiepäilystä ilmoitetaan päivystävälle läänineläinlääkärille. Eläinten terveyden valvontaan liittyy keskeisenä osana varautuminen helposti leviävien eläintautien leviämisen uhkaan, vaikka Suomessa on yleisesti ottaen hyvä tautitilanne. Salossa valmiuseläinlääkärinä toimiva valvontaeläinlääkäri on päävastuussa paikallistason varautumisesta ja taudintorjunnasta tautia epäiltäessä tai taudinpurkauksen varhaisessa vaiheessa. Valmiuseläinlääkäri kouluttautuu vuosittain helposti leviävien eläintautien torjuntatyöhön osallistumalla Eviran ja aluehallintoviraston järjestämään koulutukseen. Praktikkoeläinlääkärit saavat lisäkoulutusta ja ajankohtaista tietoa eläintaudeista aluehallintoviraston järjestämissä työnohjauspäivissä. Kummallakin vastaanotolla ja Halikon virastotalolla on varautumislaatikko, joka pitää sisällään välineitä ja tarvikkeita akuuttien eläintautitilanteiden varalta. Praktikkoeläinlääkärit vastaavat vastaanotollaan olevan varautumislaatikon sisällöstä ja tarkastavat sen vuosittain Toiminta poikkeustilassa Poikkeustilassa eläinlääkäreitä pystytään irrottamaan normaaleista tehtävistään. Valmiuseläinlääkäri yhdessä johtavan hygieenikon kanssa voivat siirtyä välittömästi tilanteen vaatimiin tehtäviin. Lisäksi yhdestä kahteen muuta praktikkoa voidaan lyhytkestoisesti ohjata toisiin tehtäviin. Vähintään yksi praktikko kuitenkin vaaditaan hoitamaan akuutit eläinten sairastapaukset (päivystyksenomaisena toimintana) Salon kokoisella alueella virka-aikaan. Tämänkaltainen supistettu järjestely ei silti voi kestää muutamaa päivää pitempää, vaan kaksi praktikkoa on pitemmällä aikavälillä minimimäärä alueen eläinlääkintähuollon jonkinlaisen toimivuuden vakuudeksi. Poikkeustilassa johtovastuu siirtyy aluehallintovirastolle. Läänineläinlääkäri voi määrätä eläinlääkärin hoitamaan myös saman aluehallintoviraston alueella sijaitsevan toisen kunnan tehtäviä ja Eviralla on vastaava oikeus koko maan kaikkien eläinlääkäreiden suhteen Pitkä sähkökatko Pitkä sähkökatko aiheuttaa yhteiskunnan toiminnalle häiriötilanteen, joka voi lisätä merkittävästi ympäristöterveydenhuollon viranomaisten tehtäviä. Samalla viranomaisen toiminta voi vaikeutua muun muassa tiedonkulun vaikeutumisen vuoksi. Koko kunta voi ajautua kriisitilanteeseen sähkökat kon pitkittyessä. Pitkät sähkökatkot ovat tilastollisesti nykyään erittäin harvinaisia. Tavallisim min sähkökatkoja koetaan harvaan asutuilla alueilla, ja silloinkin katkot ovat pisimmillään muutamia tunteja. Yleisimpänä syynä ovat myrskyt, runsaat lumisateet, jäätävät sateet ja salaman iskut. Luonnonilmiöille ovat alttiimpia pien- ja

19 19 keskijänniteverkot. Suurjänniteverkkoa varten metsiin on raivattu niin sanotut johtokadut, jolloin kaatuvat puut eivät pääse vaurioittamaan linjoja. Kaupungeissa sähköverkot kulkevat kaapeleissa maan alla. Kaapeliverkkoja salama vaurioittaa harvoin, mutta silloin vian korjaus voi kestää pidempään. Sähköverkkoyhtiöt ovat jakaneet alueensa pienempiin alueisiin, joilta yhtiö vakavan tehopulan tilanteessa voi lopettaa sähkönjakelu kerrallaan tunniksi tai kahdeksi. Sähköyhtiöt tiedottavat katkoista ja niiden kestosta kuluttajille etukäteen. Tärkeimmät kohteet, esimerkiksi sairaalat, saavat sähköä. Myös koko Suomen laajuinen sähkökatko on mahdollinen. Yllättävät viat tehopulatilanteessa, esimerkiksi voimalan putoaminen pois verkosta, tai kaksi yhtäaikaista, merkittävää vikaa tuotannossa, voivat romahduttaa koko sähkö järjestelmän. Jos maan laajuinen sähkökatko johtuu kantaverkosta, etelä pysyy pimeänä pisimpään. Sähkön palauttaminen aloitetaan Pohjois-Suomesta. Sähkökatkon aiheuttamia pahimpia ongelmia voi olla veden tulon loppuminen. Vesitornin turvin vettä saadaan alueille, joihin se kulkee ilman pumppausta. Vesitornin tyhjeneminen kestää keskimäärin noin puoli, enimmillään kaksi vuorokautta. Ilman sähköä torni ei täyty uudestaan. Myös veden laadun reaaliaikainen seuranta vaatii sähköä. Vedensaannin turvaamiseksi monet vesihuoltolaitokset ovat hankkineet kiinteitä varavoimakoneita ja rakentaneet liityntäpisteet siirrettäviä koneita varten. Käytännössä vesilaitokset ovat varautuneet lähinnä paikallisiin säh kökatkoihin. Laajaa aluetta koskeva sähkökatko vaikeuttaisi vesihuoltoa mer kittävästi. Lämpimän talousveden saanti loppuu, vaikka vettä verkostosta riittäisikin, sillä veden lämmittämiseen tarvitaan sähköä tai kaukolämpöä kiinteistössä. Vessat voi vetää vain kerran, mikä aiheuttaa hankaluutta kodeissa, työpaikoilla ja laitoksissa. Myös hygieniasta huolehtiminen vaikeutuu. Jäteveden kuljetus viemäriverkostossa eteenpäin perustuu pumppaamiseen, minkä vuoksi jätevettä voi päästä vuotamaan maastoon. Kaupungeissakin jäte vettä voi tulvia pihoille tai kaduille. Sähkökatkotilanne voi aiheuttaa talousveden saastumisen. Aiheuttaja voi olla vedenottamon lähellä mahdollisesti sijaitseva jäteveden pumppuasema, joka tulvii yli, elleivät sen pumput toimi. Kylmenevät tilat ovat ongelmana sähkökatkon pitkittyessä. Myös kau kolämpöä käyttävät kiinteistöt pääsääntöisesti kylmenevät, sillä lämpimän kaukojohtoveden kuljetus ja pumppaaminen ja säätöautomatiikka tarvitsevat sähköä. Nopeimmin kylmenevät luvuilla rakennetut elementtikerrostalot ja puurakenteiset omakotitalot. Ympäristöterveyden kannalta tärkeän kylmäketjun (ruuan jäähdytys) katkeaminen sähkökatkon myötä osaltaan edelleen laskee ympäristöhygienian tasoa erityisesti kesällä. Lämmityksen loputtua elementtikerrostalon lasketaan jäähtyvän -20 asteen ulkolämpötilassa noin viikossa nollaan. Jos vain kaukolämpö katkeaa, talot jäähtyvät vielä nopeammin. Silloin automaattinen ilmastointi nopeuttaa lämmön haihtumista. Kerrostalon lämpiäminen uudelleen on hidasta. Vankkarakenteinen kerrostalo lämpiää 5 asteesta 20 asteeseen viikossa. Elementtitalon läm piämiseen menee yli viikko (oletuksena -20 ulkolämpötila). Vähittäiskaupan liikkeet pääosin sulkevat ovensa pian sähkökatkon alet tua. Suuret marketit, joissa on varavoimaa, pysyvät auki enimmillään noin neljä tuntia. Kylmäkoneet pysähtyvät sähkökatkon alkaessa, ja henkilökunta suojaa kylmäaltaat turvallisuusohjeidensa mukaisesti. Varmin tapa säilyttää tuotteet kylminä

20 20 pitkään, on siirtää ne kylmäkontteihin tai -autoihin. Kyl mäaltaiden peitoilla ja kansilla, ei voida estää kylmätuotteiden pilaantumista, jos sähkökatko pitkittyy. Myös ravintoloissa ongelmaksi muodostuvat kylmä- ja kuumatuotteet, joita ei saada pidettyä säädetyissä lämpötiloissa. Hävitettäviä elintarvikkeita voi sähkökatkon jälkeen olla paikallisesti suuria määriä. Kodeissa elintarvik keet lämpiävät, jos jääkaappi ei toimi. Terveydenhuollossa sähkökatkoihin on parhaiten varauduttu leikkaavissa ter veydenhuollon yksiköissä, sairaaloissa ja isoissa terveyskeskuksissa. Sairaaloissa varavoimalla voidaan pitää yllä keskimäärin neljäsosa sairaalan toiminnoista. Toiminnat keskitetään valmiussuunnitelman mukaisesti tiettyyn osaan sai raalaa. Sairaanhoidossa keskitytään kiireelliseen hoitoon. Hoitolaitoksissa ja kouluissa hygienian noudattaminen vaikeutuu, jos vettä ei tule. Juomaveden saanti vaikeutuu, eikä vessoja voi käyttää tavalliseen tapaan. Pakkasella myös tilojen kylmeneminen alkaa tuntua. Sähkökatko pysäyttää koneellisen ilmanvaihdon, jolloin huoneilman laatu heikkenee. Laitoskeittiöissä valmistetaan kylmiä aterioita. Terveydensuojeluviranomainen arvioi, koituuko lasten ja henkilökunnan terveydelle haittaa sähkökatkon aikana. Päiväkoti tai koulu suljetaan tarvittaessa terveydensuojelulain nojalla. Puhelin- ja tietoliikenteen toimivuus on tärkeää varmistaa. Sähkökatkon alet tua tele- ja tietoliikenneverkot pysyvät joitakin tunteja toiminnassa. Taajamassa työskentelevän viranhaltijan puhelin ja verkkoyhteydet käyttävät tukiasemia, jotka toimivat todennäköisesti 3 6 tuntia sähkökatkoksen alettua. Kannettavat tietokoneet ja matkapuhelimet toimivat niin kauan kuin nii den akuissa on virtaa. Kannettavalla tietokoneella tai puhelimella voit saada myös internetyhteyden. 4. Toimintavalmius Onnettomuustilanteessa ympäristöterveydenhuollon toiminta noudattaa pääpiirteittäin seuraavaa kaavaa: ensinäytteet ja lisävaaran torjunta riskinarviointi ja vaaran torjunta toistuva arviointi turvallisuuden palauttaminen ja jatkonäytteet tarvittaessa alueen väestön evakuointi 4.1. Hälytystilanteet Ympäristöterveydenhuoltoon saattaa tulla ilmoitus monelta eri taholta. Tilanteen luonteen ja laajuuden mukaan päätetään, ilmoitetaanko asiasta edelleen ja mille taholle. Jos kyseessä on vakava tilanne, joka vaatii yhteistyötä pelastustoimen kanssa ja ilmoitus tulee muulta taholta kuin hälytyskeskuksesta tai

21 21 pelastustoimesta, on ilmoituksen oikeellisuus tarkistettava ja varmistettava, että hälytyskeskus saa tiedon puhelimitse. Ympäristöterveydenhuollossa häiriöilmoituksen vastaanottanut ja tarkistanut henkilö toimittaa ilmoituksen edelleen ympäristöterveydenhuollon esimiehelle ja muille terveystarkastajille. Ympäristöterveydenhuollon esimies tiedottaa asiasta puolestaan häiriön luonteesta riippuen terveyspalvelujen päällikölle, tartuntatautilääkärille, asiantuntijalaitoksille sekä laboratorioon, jonne mahdolliset näytteet toimitetaan Viestintä kriisitilanteessa Määritellään vastuut ja sovitaan tehtävät: kriisiviestinnän käynnistämisestä vastaa ympäristöterveydenhuollon esimies tai hänen sijaisensa kriisin aikana tiedotuksesta vastaa ympäristöterveydenhuollon esimies tai hänen sijaisensa, apunaan kaupungin viestinnästä vastaavat henkilöt listataan kriisiviestinnän kohderyhmät pidetään huoli, että kohderyhmien yhteystiedot ovat ajan tasalla Viestintävälineet: kaupungin kotisivut internetissä puhelin sanomalehdet radio ja televisio ovelta ovelle tiedotus kauiutinautot väestöhälyttimet Kun annat lausuntoja kriisitilanteessa: älä arvaile tai oleta, kommentoi vain sellaista minkä tiedät jos et osaa vastata, sano, että et tiedä, mutta selvität asiaa toimi nopeasti tiedota ehdottomasti rehellisesti Tiedotuksen sisältö: - mitä on tapahtunut, missä ja milloin - mihin toimenpiteisiin on ryhdytty - mistä saa lisätietoja - milloin seuraava tiedote - tiedota riittävän usein vaikka ei uutta kerrottavaakaan Kriisin jälkeen on muistettava tiedottaa kriisin päättymisestä:

22 22 - päättymisestä tiedotetaan kaikille, jotka ovat saaneet tiedon kriisin olemassaolosta - kerrotaan miten tilanne hoidettiin ja että kriisitilanne on ohi - rauhoitetaan tilanne ja varmistetaan paluu normaaliin arkeen 4.3. Valmiussuunnitelman päivittäminen Ympäristöterveydenhuolto päivittää valmiussuunnitelman tarvittaessa ja rakennus- ja ympäristölautakunta vahvistaa valmiussuunnitelman Suunnitelman saatavuus Ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten varmistamiseksi erityistilanteissa on varauduttava myös tietokoneyhteyksien puuttumiseen. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että kunnalla on tärkein lainsäädäntö ja valmiussuunnitelma sekä yhteystiedot ja tiedotusohjeet ja mallit myös paperimuodossa. Ne ovat paperisina Valmiuskansiossa, jota säilytetään ympäristöterveydenhuollon toimistosihteerin huoneessa.

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Tarja Pitkänen, FT, Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vesi ja terveys-yksikkö 6.10.2013 1 www.thl.fi/vesi 6.10.2013 2 Toimintaohjeet

Lisätiedot

Päättäjät varajäsenet

Päättäjät varajäsenet KOKOUSKUTSU Kokouskutsu Tiistai klo. 14.00, Ympäristötalo, Kaikutie 11, Pietarsaari Päättäjät Varsinaiset jäsenet Ulrika Rönnback, puheenjohtaja Ulf Stenman, varapuheenjohtaja Helena Berger Jan-Erik Högdahl

Lisätiedot

16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014

16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Vesiosuuskuntien Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Lähtökohta Talousvesi ei saa sisältää tekijöitä, joista voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle Kiinnostus kaivosta ja sen lähiympäristön kunnosta,

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos Ministerille allekirjoitettavaksi toukokuun

Lisätiedot

Terveydenhuollon kriisivalmius

Terveydenhuollon kriisivalmius Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta

Lisätiedot

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto Jatkodelegointi 28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Terveydensuojelulaki 763/1994 6 5 mom. Laivatarkastukset

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Jaakko Kuustonen 6.5.2015 Kuluttajaturvallisuuteen liittyvät erityistilanteet

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Jaakko Kuustonen 6.5.2015 Kuluttajaturvallisuuteen liittyvät erityistilanteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Jaakko Kuustonen 6.5.2015 Kuluttajaturvallisuuteen liittyvät erityistilanteet Kuluttajaturvallisuuslaki & erityistilanne Kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) ei erityistilanteen

Lisätiedot

Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi

Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi Sisäilmapaja 2 24.11.2010 Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Ympäristöterveysosasto 13.12.2010 Terveystarkastaja Seija Pulkkinen

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

9. Kemikaalionnettomuus

9. Kemikaalionnettomuus 9. Kemikaalionnettomuus KKemikaalionnettomuuksien laajuus ja luonne vaihtelevat huomattavasti. Tilanteiden omaleimaisuus tekee eri tahojen toiminnasta onnettomuustilanteessa vaativan tehtävän. Lisäksi

Lisätiedot

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 16.9.2015 12. Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 16.9.2015 12. Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7 Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA 1. TERVEYDENSUOJELULAKI (763/1994 muutoksineen)

Lisätiedot

Valvira toimii- mitä on tulossa

Valvira toimii- mitä on tulossa Valvira toimii- mitä on tulossa Ajankohtaista laboratoriorintamalla 11.-12.10.2011 Ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen Ohjeita valmisteilla... ja asetusmuutoksia Asumisterveysohjeen uudistaminen asetuksen muotoon

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3 Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille. Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille. Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi Luentorunko a. Normaali tilanne eli kun laboratoriossa todetaan laatuvaatimusten

Lisätiedot

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo Liite IV Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät... 3 3. Valvonnan maksullisuus... 4 4. Tarkastukset ja niiden sisältö... 4 5. Valvontakohteiden

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Oulun seudun ympäristötoimen toiminta-alue Oulun kaupunki: Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii, Ylikiiminki Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki

Lisätiedot

LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ERITYISTILANTEIDEN VALMIUSSUUNNITELMA 2014

LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ERITYISTILANTEIDEN VALMIUSSUUNNITELMA 2014 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ERITYISTILANTEIDEN VALMIUSSUUNNITELMA 2014 Hyväksytty Laukaan ympäristöterveyslautakunnassa 3.9.2014 14 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ, VIRANOMAISOHJEET...

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014 Ajankohtaista laboratoriorintamalla Ylitarkastaja Kaisa Mäntynen 1 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Ravintolisätoimijan velvollisuudet (1) - toiminta Elintarvikealan toimijan on noudatettava

Lisätiedot

Vesiepidemiat Suomessa

Vesiepidemiat Suomessa RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1. Uimavesidirektiivin toimeenpano Suomessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, Direktiivi i uimaveden laadun hallinnasta (2006/6/EY) Direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Keurusselän ympäristölautakunnan päätösvallan ja tehtävien delegointi viranhaltijoille, Keurusselän ympäristölautakunta 18.3.

Keurusselän ympäristölautakunnan päätösvallan ja tehtävien delegointi viranhaltijoille, Keurusselän ympäristölautakunta 18.3. Keurusselän ympäristölautakunnan päätösvallan ja tehtävien delegointi viranhaltijoille, Keurusselän ympäristölautakunta 18.3.2015, 6 Ympäristöterveyspäällikölle ja ympäristöterveystarkastajalle delegoitavat

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Tuottaja antaa tilaajalle tarpeelliset ohjeet ja neuvot näytteiden ottoon, kuljetukseen, analyysien

Tuottaja antaa tilaajalle tarpeelliset ohjeet ja neuvot näytteiden ottoon, kuljetukseen, analyysien 27.1.2015 1(5) Laboratoriopalvelut 1. MÄÄRITYKSET JA ANALYYSIMÄÄRÄT 2. PALVELUN TOTEUTUS 2.1. Kaikki näytetyypit Laboratoriopalvelu koskee liitteen 2 (hintalomake) mukaista analytiikkaa tässä palvelukuvauksessa

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Liite II 2(7)

Sisällysluettelo. Liite II 2(7) Liite II Liite II 2(7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tarkastuksen sisällön määrittely... 3 3 Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä työaika... 4 4. Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen...

Lisätiedot

Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan

Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan Kyselyn tulokset vuoden 2011 Tapanin ja Hannun päivien myrskyjen vaikutuksista Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 13.11.2012

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 HELI HÄRKKI Hallitusohjelma STM:n johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma,

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo

Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo 8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI LOKKISAARI Valtimo Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo Kuva: TimoKarreinen UIMAVESIPROFIILI Lokkisaaren uimaranta Valtimo 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

8.5.2015. UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES

8.5.2015. UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES 8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

VEDEN LAATU JA VALVONTA KALAA KÄSITTELEVISSÄ ELINTARVIKE- HUONEISTOISSA JA LAITOKSISSA

VEDEN LAATU JA VALVONTA KALAA KÄSITTELEVISSÄ ELINTARVIKE- HUONEISTOISSA JA LAITOKSISSA VEDEN LAATU JA VALVONTA KALAA KÄSITTELEVISSÄ ELINTARVIKE- HUONEISTOISSA JA LAITOKSISSA Tomi Kekki Tuoteturvallisuusyksikkö Evira Helsinki, 15.2.2012 Kala-alan valvonnan koulutuspäivä elintarvikevalvontaviranomaisille

Lisätiedot

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa

Lisätiedot

Case: Sähkökatkon seuraukset Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella 4.8.2012 TURVALLISTA JA LAADUKASTA TALOUSVETTÄ! SEMINAARI 27.11.

Case: Sähkökatkon seuraukset Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella 4.8.2012 TURVALLISTA JA LAADUKASTA TALOUSVETTÄ! SEMINAARI 27.11. Case: Sähkökatkon seuraukset Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella 4.8.2012 TURVALLISTA JA LAADUKASTA TALOUSVETTÄ! SEMINAARI 27.11.2013 VESI UHKASI LOPPUA 250 000 IHMISELTÄ!? 10.1.2013 Alatunniste

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA n seudun hyvinvointi ky. 1 (1) n seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan seuraavien lakien ja asetusten nojalla

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymävaltuuston 20.11.2006 hyväksymä Voimaantulo 1.1.2007 1 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat eläinlääkintähuolto,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:stä

Ajankohtaista STM:stä Ajankohtaista STM:stä Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö valtakunnalliset koulutuspäivät Kotkassa Esityksen sisältö Ympäristöterveydenhuolto maakuntiin Terveydensuojelulain muutos ilmoitusmenettely

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli

Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli Ympäristöterveydenhuolto / Terveysvalvonta Terveystarkastaja Tiina Munck Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. / Ympäristöterveydenhuolto

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES

UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES 8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI Sataman uimaranta Nurmes UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES UIMAVESIPROFIILI Sataman uimaranta Nurmes 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet 2015-2019

Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet 2015-2019 Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet 2015-2019 Elintarvikelain valvonta Näytteen laatu Valvontakohde heinä-, elo-, Aihe Näytteen tutkimus ovv vov syyskuu Tarkastus Vastuuhenkilö(t) myynti- ja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja Väestönsuoja Väestönsuoja Normaalioloissa varasto harrastetila yms. Käyttökuntoon laitto tarvittaessa 24 tunnissa suunnitelma suojan kuntoon saattamisesta suojan huolto vuosittain Siirtyminen suojaan suojaudutaan

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi

Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi

Lisätiedot

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Talousveden laadunvalvonta» Valvontanäytteet» Valvontatutkimusohjelma»

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET 1 Soveltamisala Juankosken ja Nilsiän kaupunkien sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kuntien muodostamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Säilytä tämä! Turvallinen TILA. Opas maatilan varautumiseen

Säilytä tämä! Turvallinen TILA. Opas maatilan varautumiseen Säilytä tämä! Turvallinen TILA Opas maatilan varautumiseen 2 Maatilan varautuminen Yritystoiminnassa ennakointi ja riskien hallinta eri tilanteissa on tärkeää. Suomalainen maatila on tyypillisesti samaan

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VUODEN 2014 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

KEURUSSELÄN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VUODEN 2014 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI KEURUSSELÄN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VUODEN 2014 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI ELINTARVIKELAIN MUKAISEN VALVONNAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014 Valvontayksikön tulee laatia säännöllistä valvontaa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

18.10.2013. Pikku Saimaa, Savonlinna (Avantouintipaikka on kesällä pieni yleinen uimaranta)

18.10.2013. Pikku Saimaa, Savonlinna (Avantouintipaikka on kesällä pieni yleinen uimaranta) TARKASTUSKERTOMUS 18.10.2013 Savonlinnan kaupunki Vapaa-aikatoimi/ Liikuntatoimi Simo Räty Olavinkatu 27 57130 Savonlinna PIKKU SAIMAAN AVANTOUINTIPAIKAN TARKASTUS Aika: 4.10.2013 klo 13:00-14:30 Paikka:

Lisätiedot

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 214/11.02/2014 5 Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014 Terveystarkastaja Kirsi Puola 2.2.2015: Kunnan tulee vuosittain arvioida valvontasuunnitelman toteutumista

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - HIEKKAHELMI

UIMAVESIPROFIILI - HIEKKAHELMI 1 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Jaana Kilponen

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009 30.3.2009 Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 25.3.2009 VARAUTUMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkon perustehtävän toteuttamien kaikissa olosuhteissa Varmistetaan valmiussuunnitelmissa.

Lisätiedot

Johtava ympäristötarkastaja 30.01.2012 1

Johtava ympäristötarkastaja 30.01.2012 1 576/67/675/2011 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN (86/2000) 60 :N MUKAINEN ILMOITUS MELUA JA TÄRINÄÄ AIHEUTTAVASTA TILAPÄISESTÄ TOIMINNASTA; Lujatalo Oy, Kiveläntie 4, Lohja. Ilmoitus erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta

Lisätiedot

7. Vaaratilanteet, niiden vaikutukset ja toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi VAARATILANNE

7. Vaaratilanteet, niiden vaikutukset ja toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi VAARATILANNE 7. Vaaratilanteet, niiden vaikutukset ja toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi versio 2a j.m. Sivu 1/6 2.2.04 versio 2a j.m. Sivu 2/6 2.2.04 Esimerkit Päivittäiset onnettomuudet Huoneistopalo Välitön

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot