Salon ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma 2015"

Transkriptio

1 Salon ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma 2015 Dnro 1194/ /2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Normaaliolojen erityistilanteet Poikkeusolojen erityistilanteet 6 2. Valmiustasot Perusvalmius Ympäristöterveydenhuolto Käytettävät laboratoriot Tehostettu valmius Täysvalmius Paikalliset uhat ja riskit sekä toimenpiteet vaaratilanteissa Talousvesi Toimenpiteet epäiltäessä vesiperäistä epidemiaa Uimavesi Toimenpiteet uimaveden saastumistilanteessa Elintarvikkeet Elintarvikehuollon erityistilanteet Kulutustavarat ja kuluttajapalvelut Toiminta kuluttajaturvallisuuden erityistilanteessa Säteilyvaaratilanne Kemikaalipäästöt Zoonoosit Toiminta normaalioloissa Toiminta poikkeustilassa 18

3 Pitkä sähkökatko Toimintavalmius Hälytystilanteet Viestintä kriisitilanteessa Valmiussuunnitelman päivittäminen Suunnitelman saatavuus 21

4 4 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon toiminnan tarkoituksena on normaalioloissa ylläpitää ja edistää väestön, yksilön ja eläinten terveyttä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa tai terveysriskin. Eläinlääkintähuolto pyrkii tarjoamaan hyvää perus- ja ehkäisevää eläinlääkintähuoltoa alueen eläimille. Erityistilanteella tarkoitetaan normaaliolojen, häiriötilan tai poikkeusolojen aikaista yllättävää tai äkillistä uhkaa tai tapahtumaa, joka voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet. Tilanteen hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää. Kyseessä voi olla esim. sähkönjakelun häiriö, epäily koulun tai päiväkodin huonosta sisäilmasta tai epäily vesi- tai elintarvike-epidemiasta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin. Ympäristöterveydenhuollolla on velvollisuus elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaisiin erityistilanteisiin varautumiseen. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto tekee eläinlääkintähuoltolain, tupakkalain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaista valvontaa. Terveydensuojelulain (763/94) 8 :n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin. Elintarvikelain (23/06) 46 :n mukaan kunnan valvontaviranomaisen on laadittava erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma. Kuluttajaturvallisuuslain (920/11) 24 :n mukaan kunnan kuluttajaturvallisuusviranomaisen on suunniteltava erityistilanteiden aiheuttamien terveysvaarojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittavat valmius- ja varotoimenpiteet ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ennakolta varauduttava niihin. Valmiuden tulee käsittää sekä normaaliolojen että poikkeusolojen aikaiset häiriöt. Poikkeusolot käsittävät kolme valmiustasoa tilanteen vakavuudesta riippuen: perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. Salon kaupungissa ympäristöterveydenhuollosta vastaavana toimielimenä toimii rakennus- ja ympäristölautakunta.

5 Normaaliolojen erityistilanteet Ympäristöterveyden erityistilanteita voi syntyä mikrobien, kemikaalien tai radioaktiivisten aineiden saastuttaessa talous- tai uimavettä, ravintoa tai ilmaa. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluva erityistilanne voi olla esim. kuluttajapalveluksen suorittamisen yhteydessä sattuva vakava onnettomuus. Erityistilanne saattaa aiheuttaa myös tietoverkon ja sähkönjakelun häiriöitä. Näissä tapauksissa menetellään tavallisen lainsäädännön mukaisesti. Normaalioloissa käytettäviä resursseja on voitava hyödyntää myös häiriöiden yhteydessä ja eritystilanteissa. Esimerkkejä erityistilanteista ovat: talousveden puute veden, ilman tai ravinnon saastuminen kulutustavaran tai kuluttajapalveluksen aiheuttama onnettomuus erittäin voimakas säteily maaperän saastuminen kemikaalionnettomuudet epidemiat yhteiskuntaan kohdistuva tahallinen vahingonteko eläinlääkintähuollon uhkatilanteet Yleensä erityistilanteet ovat lyhytaikaisia eivätkä johda suuronnettomuuteen tai poikkeusoloihin. Erityistilanteet saattavat olla erilaisia. Eroavuuksista huolimatta tilanteilla on yhteisiä piirteitä ja niin ollen niihin on mahdollista varautua ennakolta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä erityistilanteissa on riskien tunnistaminen, riskinarviointi, riskinhallinta, yhteydenpito toimijoiden välillä, tiedottaminen sekä tilanteen seuranta: Arvioida erityistilanteen terveyshaitat ja tehdä päätöksiä yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tällaisia toimia voivat olla esim. vedenjakelun keskeyttäminen, elintarvikkeen poistaminen käytöstä, koulun sulkeminen ja alueen eristäminen Tiedottaa erityistilanteesta oikea-aikaisesti ja totuudenmukaisesti. On oltava valmius koko väestöä, huoneistoa, aluetta tai yksilöä koskevaan tiedottamiseen, samoin tiedotusvälineille, omalle organisaatiolle ja muille yhteistyötahoille jaettavaan informaatioon. Avustaa muita viranomaisia päätöksenteossa. Muita viranomaisia voivat olla pelastusviranomaiset, poliisi, ympäristönsuojelu, sosiaali- ja terveydenhuolto, opetustoimi. Huolehtia tilanteen ja ympäristön seurannasta terveydelliseltä kannalta, keinoina voivat olla tarkkailuvelvoite vedenottamolle, sairastavuuden seuranta ja epidemialähteen jatkoselvittely. Tehdä omalta osaltaan johtopäätöksiä ja antaa määräyksiä erityistilanteiden toistumisen välttämiseksi. Tällaisia voivat olla pysyväismääräyksen antaminen, lupaehtojen muuttaminen tai valvonnan tehostaminen.

6 Poikkeusolojen erityistilanteet Valmiuslain (1552/11) 12 :n mukaan viranomaiset ovat velvollisia varautumaan poikkeusoloihin. Poikkeusoloilla tarkoitetaan koko valtakuntaan tai sen osaankin julistettua poikkeustilannetta, joka vaatii tavanomaisuudesta poikkeavia valtuuksia ja resursseja ja toimintatapoja. Tärkeimmät poikkeusoloja koskevat säädökset ovat pelastuslaki (379/11) ja puolustustilalaki (1083/91). Esimerkkejä poikkeusoloista ovat: talouskriisi katastrofi/suuronnettomuus välttämättömien raaka-aineiden/polttoaineiden saatavuuden heikentyminen sabotaasi kansainvälisen tilanteen kiristyminen sodanuhka aseellinen hyökkäys, sota ja sodan jälkitila ABC-tilanteet Ympäristöterveydenhuollon viranomaisten tulee varautua erityyppisiin erityistilanteisiin sekä normaaliettä poikkeusoloissa. Tilanteet voidaan jakaa A- (radioaktiiviset aineet), B- (mikrobit) ja C- (kemikaalit ) tilanteisiin. A-radioaktiiviset aineet Tilanteet voivat olla säteilyonnettomuuksia, ydinonnettomuuksia, ydinpolttoaineen kuljettamiseen liittyviä onnettomuuksia ydinaseonnettomuuksia. B-mikrobit Biologisia tilanteita voivat olla suurehkot tartuntatautiepidemiat, laajat vesiepidemiat, laajat ruokamyrkytykset ja elintarvikeinfektiot, vakavat eläinsairaus- tai zoonoosiepidemiat tai mikrobien tai niiden toksiinien aiheuttamat laajalle levinnet pandemiat. C-kemikaalit Kemiallisiin tilanteisiin luetaan tulipalo, räjähdys tai vuoto tai tuotantolaitoksen prosessissa tai varastossa, vaarallisten kuljetusten yhteydessä sattuvat onnettomuudet, elintarvikkeisiin joutuvat kemikaalit ja kemikaalin epäasiallinen hävittäminen. Väestön ympäristön- ja terveydensuojelun turvaamiseksi erityistilanteissa ja poikkeusoloissa on luotu keskus-, alue- ja paikallistason ABC-laboratorioiden verkosto. Niiden tarkoituksena on selvittää vaaratilanteita, kuten säteilyä, mikrobeja ja kemikaaleja sekä antaa ohjeita vaaran torjumisesta. Säteilyturvakeskus (STUK) toimii säteilytilanteiden (A-tilanteet) keskuslaboratoriona. Terveydenhuollon valtakunnallinen biologinen ja kemiallinen laboratoriojärjestelmä on luotu kolmivaiheiseksi ja sen muodostavat paikalliset ja alueelliset laboratoriot sekä keskuslaboratoriot. Terveyden ja hyvinvoinnin

7 7 laitos (THL) vastaa biologisen ja kemiallisen valvonnan suunnittelusta yhdessä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Työterveyslaitoksen kanssa. Lisäksi puolustusvoimilla on oma laboratoriojärjestelmä. Järjestelmää täydentävät eräiden yliopistojen ja keskussairaaloiden laboratoriot. 2. Valmiustasot Ympäristöterveydenhuollolla on kolme eri valmiusmuotoa: 1. Perusvalmius 2. Tehostettu valmius 3. Täysvalmius Valmiuden tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään eri häiriöiden ja kriisitilanteiden aiheuttamia haittoja ja vahinkoja sekä pyrkiä turvaamaan yhteiskunnan toiminnot kaikissa olosuhteissa Perusvalmius Ympäristöterveydenhuolto Perusvalmiudessa suoritetaan yleistä terveysvalvontaa. Ympäristöterveydenhuolto vastaa yleisestä ympäristöterveysvalvonnasta ja näytteenotosta. Tehtäviin kuuluu mm. elintarvikkeiden, talousveden ja kuluttajaturvallisuuden valvonta ja eläinlääkintähuolto. Valvonnan tehtävänä on: elintarvikkeiden laadun turvaaminen talousveden juomakelpoisuuden turvaaminen tartuntatautien syntymisen ja leviämisen ehkäiseminen yleisen hygienian heikentymisen ehkäiseminen kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonta Ympäristöterveydenhuollossa on seuraava henkilöstö: ympäristöterveydenhuollon esimies toimistosihteeri 4 terveystarkastajaa (ehkä 1.8. alkaen 5 terveystarkastajaa) 3 praktikkoeläinlääkäriä valvontaeläinlääkäri

8 8 Henkilöstön tehtävät: Ympäristöterveydenhuollon esimies Riitta Suutari Sijaisia: Marjo Härkönen Riikka Nikula Terveystarkastajat: Marjo Härkönen Sanna-Mari Hardwick Nina Rostiala Sami Saari Toimistosihteeri Soile Blomqvist Eläinlääkärit: Riikka Nikula Anne Partti Johanna Auranen Valvontaeläinlääkäri Sofia Väärikkälä Johtaa toimintaa ja päättää tehtävien jaosta Valvonta ja näytteenotto Toimistotehtävät ja näytteenoton valmistelu Eläinlääkintähuolto Eläinsuojelu Tilat ja laitteet: Tiloja ovat toimistotilat Halikon virastotalolla, Halikon eläinlääkäritilat (2 eläinlääkäriä) ja Perniön eläinlääkärin vastaanottotilat Laitteet ja varusteet: Mittausvälineet ja näytteenottolaitteet 6-vaiheimpaktori (Andersenin keräin) ilmanäytteenottoa varten, 1 kpl Pintakosteusmittari HD8901, 1 kpl Lämpömittari Raytemp 8, 4 kpl Melumittari MIP 7078, 1 kpl Ilman formaldehydi/ammoniakki-keräin, 1 kpl Stereomikroskooppi Kamera, 2 kpl Ruttner ja näytteenottovarsia vesinäytteenottoa varten 10 l muovikanistereita Muovipulloja Steriilejä lasipulloja Suojavarustus Hengityssuojaimia Suojavaatteita

9 9 Desinfiointiaineet Kertakäyttökäsineitä Kengänsuojuksia Saappaansuojuksia Kertakäyttöpäähineitä Virkon-S Käsidesi Kuljetukset Omilla autoilla Viestintä Viestintä hoidetaan matkapuhelimilla (11 kpl), sähköpostilla ja Virve-puhelimella Laitteet ja varusteet säilytetään Halikon virastotalon ympäristöterveydenhuollon näytteiden vastaanottopisteen tiloissa tai virastotalon kellarikerroksen ympäristöterveydenhuollon taukotilan yhteydessä olevissa varastotiloissa Käytettävät laboratoriot Näytteiden tutkimiseen käytetään Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n laboratoriota ja MetropoliLabia. Kyseiset laboratoriot ovat Eviran hyväksymiä tekemään elintarvikelain sekä terveydensuojelulain vaatimusten mukaisia tutkimuksia. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:llä on Lohjalla FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 (akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005). Näytteet menevät pääasiassa Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n laboratorioon, joka teettää tutkimukset, joihin sillä ei ole akkreditoitua menetelmää, alihankintana muissa laboratorioissa (lähinnä MetropoliLabissa). Yhteystiedot laboratoriohin: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Länsi-Louhenkatu 31 PL Lohja laboratoriopäällikkö Satu Henriksson, p. (044) mikrobiologia ma-pe kemisti p. (019) keskus p. (019) MetropoliLab ma-to käyntiosoite Viikinkaari 4, Helsinki postiosoite PL 550, Helsingin kaupunki Laboratoriopalvelujen järjestäminen päivystysaikana:

10 10 Laboratorion johtaja Seija Kalso p. (09) Virka-aikana: mikrobiolobia, Eeva Klemetti-Kirjavainen p. (09) Tiina Kaakkuri p. (09) kemia, Pirjo Tikkanen p. (09) toimisto p. (09) p. (09) Tehostettu valmius Suuronnettomuuden tai laajan erityistilanteen vaarassa valmius siirtyy perusvalmiudesta tehostettuun valmiuteen. Tehostettu valmius tarkoittaa sitä, että valvontakapasiteettiä kohotetaan perusvalmiudesta kahden vuorokauden kuluessa. Tehostetun valmiuden saavuttamiseksi vähennetään normaalioloissa tehtäviä tarkastuksia ja toimintoja, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä. Kohotetussa valmiudessa tehostetaan tilanteen luonteesta riippuen säteilyriskin valvontaa, elintarvikevalvontaa tai juomaveden valvontaa. Toiminta tapahtuu normaaliajan säädösten puitteissa, mutta valmiussäädökset ja väestönsuojelujärjestelmä huomioidaan jo tehostetussa valmiudessa. Ympäristöterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä tehostetaan etenkin epidemiologisten tietojen keruussa Täysvalmius Suuronnettomuuksien ja vaikeiden erityistilanteiden aikana siirrytään täysvalmiuteen. Täysvalmiuteen on siirryttävä 2 6 vuorokauden kuluessa. Täysvalmius voi koskea aluetta tai koko maata. Täysvalmiuteen siirtymisestä päättää valtioneuvosto (hallitus). Näytteenottojen, tutkimusten ja näytteiden kuljetusten lisääntyminen edellyttävät työskentelyä useassa vuorossa sekä jatkuvaa päivystystä koko valvontasektorilla. Täysvalmiudessa otetaan kaikki voimavarat käyttöön ja keskitytään kriisitilanteesta selviytymiseen. Vähemmän tärkeät tehtävät jätetään väliin ja uusia tehtäviä tulee tilalle. Täysvalmiudessa ympäristöterveydenhuollon ja käytettävien laboratorioiden yhteistyötä tehostetaan. Täysvalmiudessa tehtävät keskitetään lähinnä seuraavaa: näytteenotto elintarvikkeista ja talousvedestä, näytteiden kuljetus laboratorioon, hygieniavalvonta sairauksien leviämisen ehkäisemiseksi, säteilymittaukset, raportointi ja ympärivuorokautinen päivystys.

11 11 3. Paikalliset uhat ja riskit sekä toimenpiteet vaaratilanteissa Seuraavassa käsitellään Salon kaupungin alueen mahdollisia riskejä. Riskinarvioinnin mukaan todennäköisimpiä paikallisia riskejä ovat vesiperäinen epidemia ja ruokamyrkytysepidemia suurissa yleisötilaisuuksissa, joissa tarjotaan ruokaa Talousvesi Salossa on yksi iso kaupungin vesilaitos ja 19 pientä vesilaitosta. Tiedot vesilaitoksista ja niiden vastuuhenkilöistä yhteystietoineen löytyvät TerveKuu-ohjelmasta sekä Valmiuskansiosta. Liikelaitos Salon Vesi perustettiin v.2009 Salon seudun kuntien yhdistyessä ja se toimittaa vettä kaikkien entisten kuntien alueelle, yhteensä n käyttäjälle. Liikelaitos Salon Veden tehtävänä on toimittaa asiakkailleen korkealaatuista puhdasta vettä sekä hoitaa jätevesien viemäröinti. Kaikki käytettävä vesi on pohjavettä ja se otetaan noin neljältäkymmeneltä eri ottamolta. Pieniä yksityisiä vesiosuuskuntia on erityisesti Perniön ja Perttelin entisten kuntien alueella, käyttäjämäärän vaihdellessa kolmestakymmenestä vähän yli neljäänsataan käyttäjään. Yhteensä pienten vesiosuuskuntien vedenkäyttäjiä on n Vesiperäisen epidemian riski on erityisen suuri vaikeissa sääolosuhteissa: rankkasade saattaa johtaa tulviin, jolloin jätevesi voi nousta ylös kaivoista ja aiheuttaa pohjaveden likaantumista jätevedenpumppaamot ja puhdistamot saattavat joutua pumppaamaan jätevettä suoraan vesistöihin rankkasateen vuoksi pohjaveden laatu heikentyy myös kuivuuden seurauksena, mikä näkyy erityisesti rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamisena (harvoin kuitenkin suoranaista vaaraa terveydelle) Vedenhankinnan muita mahdollisia erityistilanteita ovat: patogeenisten mikrobien aiheuttama saastuminen (riski huomattava) raakaveden kemiallinen saastuminen (riski huomattava) vedenkäsittelyn virheet ja häiriöt (esim. pitkä sähkökatkos, riski huomattava) sinilevän aiheuttama saastuminen terrorismi tai ilkivalta

12 12 Vesilaitos vastaa vesihuollon järjestelyistä ympäristöterveydenhuollon valvoessa vesilaitosten tuottaman talousveden laatua Toimenpiteet epäiltäessä vesiperäistä epidemiaa Ympäristöterveydenhuollon tehtävät epäiltäessä vesiperäistä epidemiaa: saatuaan tiedon laboratoriosta, että vesilaitoksen vedestä on löytynyt yksittäinenkin E.coli tai koliforminen bakteeri, varmistaa tuloksen ottamalla uuden näytteen mahdollisimman pikaisesti ottaa vettä talteen vähintään kymmenen litraa taudinaiheuttajamikrobien tutkimuksia varten mahdollisimman pian (jos uusintanäytteen alustavat tulokset kertovat veden saastumisepäilystä) ja säilyttää talteen otettua vettä jääkaapissa jos sairaustapauksia epäillään, lähettää näytteen heti taudinaiheuttaja-analyyseihin, ja ottaa lisää vettä talteen ilmoittaa epidemiaepäilystä välittömästi talousvettä toimittavalle laitokselle ja terveyskeskukseen määrää laitoksen desinfioimaan veden (jos ei desinfiointia) tai tehostamaan kloorausta tiedottaa heti veden käyttäjille veden saastumisepäilystä ja antaa tarvittaessa veden keittokehotuksen tai määräyksen kutsuu epidemiatyöryhmän koolle, tekee epidemiaepäilyilmoituksen THL:lle ottaa lisää näytteitä yhdessä vesilaitoksen kanssa tarpeellisista kohteista antaa mahdollisen kehotuksen shokkikloorauksesta arvioi yhdessä vesilaitoksen kanssa, tarvitaanko väliaikaista vedenjakelua Vesilaitoksen tehtävät epäiltäessä vesiperäistä epidemiaa: jos epäilyilmoitus tulee veden käyttäjältä, ilmoittaa välittömästi terveydensuojeluviranomaiselle epäilystä sulkee vedenottamon, jonka epäillään saastuneen aloittaa desinfioinnin tai tehostaa sitä ottaa näytteitä yhdessä terveydensuojeluviranomaisen kanssa pyrkii selvittämään saastumisen syyn ottaa käyttöön vaihtoehtoisen vedenhankinnan aloittaa verkoston huuhtelun hoitaa tiedottamisen yhdessä terveydensuojeluviranomaisen kanssa Vesi voi olla myös kemiallisesti saastunutta. Syynä voi olla raakavesilähteen saastuminen, prosessikemikaalin väärä annostus vesilaitoksella tai esim. liikenneonnettomuus Uimavesi Salossa on yhteensä kahdeksan yleistä uimarantaa, yksitoista pientä yleistä uimarantaa sekä lisäksi leirikeskusten ja kyläyhdistysten, yms. ylläpitämiä uimarantoja. Uimarannat sijaitsevat eripuolilla Saloa ja pääosa rannoista on pienten järvien rantoja, vain muutama uimaranta on meren rannalla.

13 13 Uimavesiä koskevat erityistilanteet liittyvät useimmiten syanobakteerien esiintymään tai uimaveden saastumiseen ulosteperäisillä mikrobeilla. Myös uimaveden kemiallinen saastuminen on mahdollista, todennäköisimpänä saastumisen aiheuttajana voidaan pitää öljypäästöä tai uima-allasveden käsittelyssä käytettävien kemikaalien käyttöhäiriötä. Luonnon olosuhteet, kuten tuuli- ja lämpötilaolosuhteet vaikuttavat suuresti erityistilanteiden syntymiseen. Uimaveden saastumisen epäily tulee vireille yleensä joko uimaveden valvontatutkimusten poikkeavista tuloksista, viemärilaitoksen ilmoituksella ylivuodosta tai muusta häiriötilanteesta, muiden viranomaisten tai yhteistyötahojen ilmoituksella aistinvaraisista havainnoista, terveydenhuollon ilmoituksella potilaista tai käyttäjien valitusten kautta Toimenpiteet uimaveden saastumistilanteessa kirjataan epäilyä koskevat kaikki tiedot tehdään tilannearvio, jossa määritellään liittyykö saastumisepäilyyn terveyshaitan mahdollisuus. Arvioidaan, onko tiedottamistarvetta uimareiden lisäksi muille vedenkäyttäjille (eläinten juomavesi, saunavesi, kalastus) käynnistetään tarvittaessa välittömästi näytteenotto, syanobakteerien esiintymistä seurataan myös aistinvaraisesti jos uimavesivälitteinen epidemiaepäily, ilmoitetaan epidemiaselvitystyöryhmälle arvioidaan, onko tarvetta konsultaatioon yhteistyötahojen kanssa annetaan määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja tarpeelliset ohjeet korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä, tarvittaessa uimaranta asetetaan käyttökieltoon varmistetaan, että uimarannan ylläpitäjä huolehtii määräysten ja ohjeiden tiedottamisesta yleisölle tehdään uimavesivälitteisestä epidemiaepäilystä ilmoitus THL:lle ja AVI:in seurataan uimaveden laatua lisänäyttein, kunnes laatu on palautunut normaalille tasolle tehdään päätös uimarannan käyttöönotosta varmistetaan, että tieto välittyy uimarannan käyttäjille 3.3. Elintarvikkeet

14 14 Salosta puuttuu laajamittainen elintarviketeollisuus lähes kokonaan. Kala-alan laitoksia Salossa on 2 kpl, liha-alan laitoksia 5 kpl, leipomoita yksi isompi ja kymmenkunta pienempää. Elintarvikkeiden myyntipaikkoja on lähes sata ja tarjoilupaikkoja noin Elintarvikehuollon erityistilanteet Elintarvikehuollon erityistilanteita ovat: ruokamyrkytysepidemia ruuasta aiheutuvat vakavat allergiset reaktiot, jotka johtuvat puutteellisesta tiedotuksesta, riski on huomattava, mutta koskee yksittäisiä ihmisiä huolimattomuus ja vilppi elintarvikemerkinnöissä ovat lisääntymässä elintarvikkeiden saastuminen, esim. vieraalla aineella terrorismi ja ilkivalta Ruokamyrkytysepäily tulee yleensä vireille joko suoraan ympäristöterveydenhuoltoon tulevan tiedon kautta, terveyskeskuksen kautta (useita tautitapauksia, joilla epäilty yhteinen tekijä, tieto poikkeavasta löydöksestä laboratoriosta), elintarviketoimijalta, toisen kunnan viranomaiselta tai tieto vaarallisesta elintarvikkeesta Eviralta. Säännösten mukaan elintarvikealan toimijoiden velvollisuutena on, kun tuote ei ole elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten mukainen ja kun tuote on jo kuluttajien saatavilla: poistaa elintarvike markkinoilta (takaisinveto) ilmoittaa takaisinvedosta valvontaviranomaisille, eli omaan kuntaan ja Eviraan ilmoittaa kuluttajille tuotteen virheestä ja takaisinvedon syystä sekä toimimisesta virheellisen tuotteen suhteen (esim. palauttamisesta ostopaikkaan) Kunnan elintarvikeviranomainen ohjaa, opastaa ja valvoo yritystä takaisinvedon suorittamisessa ja takaisinvedettyjen tuotteiden jatkokäsittelyssä. Evira vastaa takaisinvetojen yhteydessä viranomaisten valtakunnallisesta tiedottamisesta, jotta nämä voivat varmistaa takaisinvedon toteutumisen omalla valvonta-alueellaan. Epidemia edellyttää yleensä ainakin kahta tapausta, joilla on todennäköisimmin yhteinen altistus. Botulismia epäiltäessä yksittäinen tapaus luetaan ruokamyrkytysepidemiaksi. Tapausten rajoittuessa samaan kotitalouteen on kyse perhe-epidemiasta. Vähintään viittä sairastunutta koskeva epidemia (botulismia epäiltäessä yhtä henkilöä koskeva) tehdään ilmoitus RYMY-järjestelmään. Tieto välittyy järjestelmän kautta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ja sieltä edelleen aluehallintovirastolle (AVI) ja sairaanhoitopiirille sekä Eviralle ja Valviralle.

15 15 Toimenpiteet epidemiaepäilytilanteessa: kirjataan epäilystä koskevat kaikki tiedot käynnistetään elintarvikenäytteenotto ja asian selvittäminen elintarvikealan toimijan kanssa ja huolehditaan potilasnäytteiden ottamisesta mikrobiologisia tutkimuksia varten ilmoitus epidemiaselvitystyöryhmälle ilmoitetaan laboratoriolle, että kyseessä on epidemiaepäily Epidemiaselvitystyöryhmän saatua tiedon epidemiaepäilystä se kokoontuu kiireellisesti ja ryhtyy selvittämään epäilyä. Epidemiaselvitystyöryhmän toimintaohjeet löytyvät ohjeesta Toiminta epidemiaa selvitettäessä, joka löytyy kaupungin intranetti Santrasta sekä epidemiaselvityskansiosta Kulutustavarat ja kuluttajapalvelut Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) edellyttää, että kunnallinen kuluttajaturvallisuusvalvonta kykenee toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla kuluttajien turvallisuutta koskevissa tilanteissa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehtävänä ei ole onnettomuustilanteessa tehdä pelastus- ja evakuointitoimia eikä ottaa tilanteen johtoa haltuunsa, koska se on pääsääntöisesti pelastustoimen tehtävä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnalla on sen sijaan tärkeä tehtävä varmistua siitä, että palvelun suorittaminen on keskeytetty kuluttajaturvallisuuslain väliaikaista kieltoa koskevan 35 :n mukaisesti. Kuuleminen voidaan hoitaa suullisesti tai ohittaa kokonaan vaativassa tilanteessa. Pääsääntönä on kuitenkin kirjallinen kuuleminen. Keskeytettäessä palvelua kiireellisessä tapauksessa, jossa toiminnanharjoittaja ei suostu kuluttajaturvallisuusvalvonnan kehotukseen vapaaehtoisesti, voidaan asia hoitaa poliisin tai pelastusviranomaisen kanssa. Vaarallisten kulutustavaroiden osalta otetaan yhteys Tukesiin, joka ottaa asian hoitaakseen. Esimerkkejä kuluttajaturvallisuuden poikkeustilanteista ovat: moottorikelkkasafarilla ollut turistiryhmä ajaa sulaan veteen useita ihmisiä on jäänyt jumiin pysähtyneeseen hiihtohissiin ja paleltunut yksi ihminen on menehtynyt huvipuistolaitteessa tapahtuneessa onnettomuudessa Toiminta kuluttajaturvallisuuden erityistilanteessa 1. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia siitä, että palvelun tuottaminen keskeytetään esim. tilanteessa, jossa kuluttajille aiheutuu vaaraa. Ei voida pitää itsestäänselvyytenä, että onnettomuuden tapahduttua tai vaaran tultua ilmi toiminnanharjoittaja lopettaa vaaraa aiheuttavan toiminnan. Sen vuoksi toiminnanharjoittajalta on saatava kirjallinen selvitys tai asiaan on puututtava valvontakeinoilla. Valvontaviranomaisen on varmistuttava siitä, että vaara on poistettu tai palvelu lopetettu, jos se on tarpeen lopettaa. 2. Tapahtumat on kirjattava myöhempiä selvittelyitä, esim. poliisiselvityksiä varten

16 16 3. Toiminnanharjoittajan on kuluttajaturvallisuuslain 8 :n mukaan ilmoitettava valvontaviranomaiselle syntyneistä vaaratilanteista tai tapahtuneista onnettomuuksista. 4. Erityistilanteissa on oltava yhteydessä Tukesiin ja aluehallintovirastoon jo varhaisessa vaiheessa. Eräissä tapauksissa Tukes voi ottaa tilanteen hoitamisen kokonaan haltuunsa. Lähtökohtana on kuitenkin, että erityistilanteet hoidetaan loppuun saakka kunnassa. 5. Erityistilanteiden jälkivalvonnalla viranomainen varmistaa, että toiminnanharjoittaja on suorittanut riittävät toimenpiteet Säteilyvaaratilanne Säteilyvaaratilanteella tarkoitetaan uhkaavaa tai toteutunutta tapahtumaa, jonka seurauksena väestö sekä pelastus- ja suojelutoimiin osallistuvat työntekijät voivat altistua ionisoivalle säteilylle normaalia enemmän. Säteilyvaaratilanteisiin tulee varautua paikallistasolla. Terveydensuojeluviranomaisella on vain yleinen velvollisuus olla selvillä säteilynsuojeluun liityvistä seikoista. Normaalioloissa säteilysuojelun ylin ohjaus ja johto kuuluvat STM:lle ja Säteilyturvakeskus (STUK) on säteilysuojelun toimeenpanosta ja valvonnasta vastaava viranomainen. Säteilyvaaratilanteessa sen sijaan STUK toimii asiantuntijaorganisaationa ja antaa suosituksia eri toimivaltaisille viranomaisille väestön, pelastustyöntekijöiden ja ympäristön suojelemiseksi säteilyn haittavaikutuksilta. Säteilyvaaratilanteessa kunnan pelastusviranomaiset vastaavat väestön varoittamisesta ja toimintaohjeiden antamisesta, huolehtivat säteilymittauksista ja tiedottavat omasta toiminnastaan. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät keskittyvät lähinnä itse tapahtuman jälkeiseen valvontaan sekä tarvittaessa elintarvike- ja vesinäytteiden ottamiseen. Yhteistyö ympäristönsuojelun kanssa on tärkeää erityisesti jätteidenkäsittelyn kannalta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on: avustaa säteilyturvakeskusta riskinarvioinnissa arvioida rajoittavien toimenpiteiden tarve altistuksen välttämiseksi tarvittaessa avustaa näytteenotossa terveysvalvonta toimittaa ohjeita, jotka koskevat esim. elintarvikkeiden ja talousveden suojaamista, käyttöä ja puhdistamista, elintarvikkeiden hankintaa, vihannestuotantoa, kauppaa ja eläintenpitoa, sekä valvoo ohjeiden noudattamista Kemikaalipäästöt

17 17 Merkittävä riskitekijä on veden, maaperän ja ilman saastuminen kemikaalionnettomuuksien yhteydessä. Todennäköisimpiä kemikaalionnettomuuksia ovat kuljetusonnettomuudet, kemikaalien vuotaminen maaperään, vesistöön ja viemärijärjestelmään, tulipalot ja räjähdykset sekä teollisuuden laitteiden käyttövirheet ja vauriot. Yleisimpiä kemikaalivarastoja ovat palavien nesteiden varastot huoltamoiden yhteydessä, ammoniakkivarastot kylmälaitteita varten ja kloorivarastot vedenpuhdistusta varten. Salossa suurimmat kemikaalivarastot löytyvät Voimavasu Oy:n energiantuotantolaitokselta, Piiroinen Oy:n pintakäsittelylaitokselta, jätevedenpuhdistamolta ja polttoaineen jakeluasemilta. Salo on myös risteyskohta Helsinki-Turku-moottoritielle ja Tammisaari-Forssa-tielle sekä Helsinki-Turku- rautatie kulkee Salon kautta. Merkittävän vaaran muodostavat siis myös kemikaalien kauttakuljetukset sekä autoilla että junalla. Pelastusviranomaiset vastaavat pelastus- ja torjuntatoimien yleisestä johdosta ja koordinoinnista kemiallisten riskiolosuhteiden aikana. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on: avustaa tarvittaessa pelastusviranomaista arvioida terveysvaara tarvittaessa huolehtia näytteenotosta selvittää, onko talousvesi, vedenottamo tai uimaranta vaarassa saastua arvioida akuutin tilanteen jälkihoitovaiheessa onko tarvetta määrätä tilojen tai alueiden oleskelu- tai käyttörajoituksia arvioida tarvetta jälkiseurannan järjestämiseen terveyshaittojen ehkäisemiseksi 5.7. Zoonoosit Toiminta normaalioloissa Kaupungineläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri vastaavat zoonoottisten eli eläimistä ihmisiin leviävien tautien valvonnasta ja ilmoittavat tautitapauksissa terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Salossa tartuntataudeista vastaa terveyspalveluiden päällikkö. Ilmoitettavia tauteja ovat mm. Brusella-tartunnat, botulismi, apina- ja lehmärokko, leptospiroosi, lintuinfluenssa, orf, pernarutto, salmonellat ja rabies. Johtava hygieenikko on sekä epidemiaselvitystyöryhmän että hygieniatoimikunnan jäsen. Nämä auttavat yhteistyötä ja verkottumista kunnan terveydenhuollon kanssa ja siten edesauttavat kahdensuuntaista tiedon kulkua. Kaupungineläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri huolehtivat eläintautilain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta Salon alueella virka-aikana.

18 18 Eläintautilain mukaan eläintaudit jaetaan vastustettaviin, ilmoitettaviin ja muihin eläintauteihin. Vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen kolmeen luokkaan: helposti leviävät, vaaralliset ja valvottavat eläintaudit. Todetusta tai epäillystä vastustettavasta eläintaudista tai uudesta vakavasta eläintaudista ilmoitetaan viipymättä aluehallintoviraston läänineläinlääkärille. Vakavissa eläintautitapauksissa tarvittavat toimenpiteet suoritetaan aluehallintoviraston tai Eviran ohjauksessa. Tällaisia toimenpiteitä ovat saneeraus, rajoittavien määräysten ja toimenpidemääräysten antaminen sekä tiedottaminen. Virka-ajan ulkopuolella eläintautiepäilystä ilmoitetaan päivystävälle läänineläinlääkärille. Eläinten terveyden valvontaan liittyy keskeisenä osana varautuminen helposti leviävien eläintautien leviämisen uhkaan, vaikka Suomessa on yleisesti ottaen hyvä tautitilanne. Salossa valmiuseläinlääkärinä toimiva valvontaeläinlääkäri on päävastuussa paikallistason varautumisesta ja taudintorjunnasta tautia epäiltäessä tai taudinpurkauksen varhaisessa vaiheessa. Valmiuseläinlääkäri kouluttautuu vuosittain helposti leviävien eläintautien torjuntatyöhön osallistumalla Eviran ja aluehallintoviraston järjestämään koulutukseen. Praktikkoeläinlääkärit saavat lisäkoulutusta ja ajankohtaista tietoa eläintaudeista aluehallintoviraston järjestämissä työnohjauspäivissä. Kummallakin vastaanotolla ja Halikon virastotalolla on varautumislaatikko, joka pitää sisällään välineitä ja tarvikkeita akuuttien eläintautitilanteiden varalta. Praktikkoeläinlääkärit vastaavat vastaanotollaan olevan varautumislaatikon sisällöstä ja tarkastavat sen vuosittain Toiminta poikkeustilassa Poikkeustilassa eläinlääkäreitä pystytään irrottamaan normaaleista tehtävistään. Valmiuseläinlääkäri yhdessä johtavan hygieenikon kanssa voivat siirtyä välittömästi tilanteen vaatimiin tehtäviin. Lisäksi yhdestä kahteen muuta praktikkoa voidaan lyhytkestoisesti ohjata toisiin tehtäviin. Vähintään yksi praktikko kuitenkin vaaditaan hoitamaan akuutit eläinten sairastapaukset (päivystyksenomaisena toimintana) Salon kokoisella alueella virka-aikaan. Tämänkaltainen supistettu järjestely ei silti voi kestää muutamaa päivää pitempää, vaan kaksi praktikkoa on pitemmällä aikavälillä minimimäärä alueen eläinlääkintähuollon jonkinlaisen toimivuuden vakuudeksi. Poikkeustilassa johtovastuu siirtyy aluehallintovirastolle. Läänineläinlääkäri voi määrätä eläinlääkärin hoitamaan myös saman aluehallintoviraston alueella sijaitsevan toisen kunnan tehtäviä ja Eviralla on vastaava oikeus koko maan kaikkien eläinlääkäreiden suhteen Pitkä sähkökatko Pitkä sähkökatko aiheuttaa yhteiskunnan toiminnalle häiriötilanteen, joka voi lisätä merkittävästi ympäristöterveydenhuollon viranomaisten tehtäviä. Samalla viranomaisen toiminta voi vaikeutua muun muassa tiedonkulun vaikeutumisen vuoksi. Koko kunta voi ajautua kriisitilanteeseen sähkökat kon pitkittyessä. Pitkät sähkökatkot ovat tilastollisesti nykyään erittäin harvinaisia. Tavallisim min sähkökatkoja koetaan harvaan asutuilla alueilla, ja silloinkin katkot ovat pisimmillään muutamia tunteja. Yleisimpänä syynä ovat myrskyt, runsaat lumisateet, jäätävät sateet ja salaman iskut. Luonnonilmiöille ovat alttiimpia pien- ja

19 19 keskijänniteverkot. Suurjänniteverkkoa varten metsiin on raivattu niin sanotut johtokadut, jolloin kaatuvat puut eivät pääse vaurioittamaan linjoja. Kaupungeissa sähköverkot kulkevat kaapeleissa maan alla. Kaapeliverkkoja salama vaurioittaa harvoin, mutta silloin vian korjaus voi kestää pidempään. Sähköverkkoyhtiöt ovat jakaneet alueensa pienempiin alueisiin, joilta yhtiö vakavan tehopulan tilanteessa voi lopettaa sähkönjakelu kerrallaan tunniksi tai kahdeksi. Sähköyhtiöt tiedottavat katkoista ja niiden kestosta kuluttajille etukäteen. Tärkeimmät kohteet, esimerkiksi sairaalat, saavat sähköä. Myös koko Suomen laajuinen sähkökatko on mahdollinen. Yllättävät viat tehopulatilanteessa, esimerkiksi voimalan putoaminen pois verkosta, tai kaksi yhtäaikaista, merkittävää vikaa tuotannossa, voivat romahduttaa koko sähkö järjestelmän. Jos maan laajuinen sähkökatko johtuu kantaverkosta, etelä pysyy pimeänä pisimpään. Sähkön palauttaminen aloitetaan Pohjois-Suomesta. Sähkökatkon aiheuttamia pahimpia ongelmia voi olla veden tulon loppuminen. Vesitornin turvin vettä saadaan alueille, joihin se kulkee ilman pumppausta. Vesitornin tyhjeneminen kestää keskimäärin noin puoli, enimmillään kaksi vuorokautta. Ilman sähköä torni ei täyty uudestaan. Myös veden laadun reaaliaikainen seuranta vaatii sähköä. Vedensaannin turvaamiseksi monet vesihuoltolaitokset ovat hankkineet kiinteitä varavoimakoneita ja rakentaneet liityntäpisteet siirrettäviä koneita varten. Käytännössä vesilaitokset ovat varautuneet lähinnä paikallisiin säh kökatkoihin. Laajaa aluetta koskeva sähkökatko vaikeuttaisi vesihuoltoa mer kittävästi. Lämpimän talousveden saanti loppuu, vaikka vettä verkostosta riittäisikin, sillä veden lämmittämiseen tarvitaan sähköä tai kaukolämpöä kiinteistössä. Vessat voi vetää vain kerran, mikä aiheuttaa hankaluutta kodeissa, työpaikoilla ja laitoksissa. Myös hygieniasta huolehtiminen vaikeutuu. Jäteveden kuljetus viemäriverkostossa eteenpäin perustuu pumppaamiseen, minkä vuoksi jätevettä voi päästä vuotamaan maastoon. Kaupungeissakin jäte vettä voi tulvia pihoille tai kaduille. Sähkökatkotilanne voi aiheuttaa talousveden saastumisen. Aiheuttaja voi olla vedenottamon lähellä mahdollisesti sijaitseva jäteveden pumppuasema, joka tulvii yli, elleivät sen pumput toimi. Kylmenevät tilat ovat ongelmana sähkökatkon pitkittyessä. Myös kau kolämpöä käyttävät kiinteistöt pääsääntöisesti kylmenevät, sillä lämpimän kaukojohtoveden kuljetus ja pumppaaminen ja säätöautomatiikka tarvitsevat sähköä. Nopeimmin kylmenevät luvuilla rakennetut elementtikerrostalot ja puurakenteiset omakotitalot. Ympäristöterveyden kannalta tärkeän kylmäketjun (ruuan jäähdytys) katkeaminen sähkökatkon myötä osaltaan edelleen laskee ympäristöhygienian tasoa erityisesti kesällä. Lämmityksen loputtua elementtikerrostalon lasketaan jäähtyvän -20 asteen ulkolämpötilassa noin viikossa nollaan. Jos vain kaukolämpö katkeaa, talot jäähtyvät vielä nopeammin. Silloin automaattinen ilmastointi nopeuttaa lämmön haihtumista. Kerrostalon lämpiäminen uudelleen on hidasta. Vankkarakenteinen kerrostalo lämpiää 5 asteesta 20 asteeseen viikossa. Elementtitalon läm piämiseen menee yli viikko (oletuksena -20 ulkolämpötila). Vähittäiskaupan liikkeet pääosin sulkevat ovensa pian sähkökatkon alet tua. Suuret marketit, joissa on varavoimaa, pysyvät auki enimmillään noin neljä tuntia. Kylmäkoneet pysähtyvät sähkökatkon alkaessa, ja henkilökunta suojaa kylmäaltaat turvallisuusohjeidensa mukaisesti. Varmin tapa säilyttää tuotteet kylminä

20 20 pitkään, on siirtää ne kylmäkontteihin tai -autoihin. Kyl mäaltaiden peitoilla ja kansilla, ei voida estää kylmätuotteiden pilaantumista, jos sähkökatko pitkittyy. Myös ravintoloissa ongelmaksi muodostuvat kylmä- ja kuumatuotteet, joita ei saada pidettyä säädetyissä lämpötiloissa. Hävitettäviä elintarvikkeita voi sähkökatkon jälkeen olla paikallisesti suuria määriä. Kodeissa elintarvik keet lämpiävät, jos jääkaappi ei toimi. Terveydenhuollossa sähkökatkoihin on parhaiten varauduttu leikkaavissa ter veydenhuollon yksiköissä, sairaaloissa ja isoissa terveyskeskuksissa. Sairaaloissa varavoimalla voidaan pitää yllä keskimäärin neljäsosa sairaalan toiminnoista. Toiminnat keskitetään valmiussuunnitelman mukaisesti tiettyyn osaan sai raalaa. Sairaanhoidossa keskitytään kiireelliseen hoitoon. Hoitolaitoksissa ja kouluissa hygienian noudattaminen vaikeutuu, jos vettä ei tule. Juomaveden saanti vaikeutuu, eikä vessoja voi käyttää tavalliseen tapaan. Pakkasella myös tilojen kylmeneminen alkaa tuntua. Sähkökatko pysäyttää koneellisen ilmanvaihdon, jolloin huoneilman laatu heikkenee. Laitoskeittiöissä valmistetaan kylmiä aterioita. Terveydensuojeluviranomainen arvioi, koituuko lasten ja henkilökunnan terveydelle haittaa sähkökatkon aikana. Päiväkoti tai koulu suljetaan tarvittaessa terveydensuojelulain nojalla. Puhelin- ja tietoliikenteen toimivuus on tärkeää varmistaa. Sähkökatkon alet tua tele- ja tietoliikenneverkot pysyvät joitakin tunteja toiminnassa. Taajamassa työskentelevän viranhaltijan puhelin ja verkkoyhteydet käyttävät tukiasemia, jotka toimivat todennäköisesti 3 6 tuntia sähkökatkoksen alettua. Kannettavat tietokoneet ja matkapuhelimet toimivat niin kauan kuin nii den akuissa on virtaa. Kannettavalla tietokoneella tai puhelimella voit saada myös internetyhteyden. 4. Toimintavalmius Onnettomuustilanteessa ympäristöterveydenhuollon toiminta noudattaa pääpiirteittäin seuraavaa kaavaa: ensinäytteet ja lisävaaran torjunta riskinarviointi ja vaaran torjunta toistuva arviointi turvallisuuden palauttaminen ja jatkonäytteet tarvittaessa alueen väestön evakuointi 4.1. Hälytystilanteet Ympäristöterveydenhuoltoon saattaa tulla ilmoitus monelta eri taholta. Tilanteen luonteen ja laajuuden mukaan päätetään, ilmoitetaanko asiasta edelleen ja mille taholle. Jos kyseessä on vakava tilanne, joka vaatii yhteistyötä pelastustoimen kanssa ja ilmoitus tulee muulta taholta kuin hälytyskeskuksesta tai

21 21 pelastustoimesta, on ilmoituksen oikeellisuus tarkistettava ja varmistettava, että hälytyskeskus saa tiedon puhelimitse. Ympäristöterveydenhuollossa häiriöilmoituksen vastaanottanut ja tarkistanut henkilö toimittaa ilmoituksen edelleen ympäristöterveydenhuollon esimiehelle ja muille terveystarkastajille. Ympäristöterveydenhuollon esimies tiedottaa asiasta puolestaan häiriön luonteesta riippuen terveyspalvelujen päällikölle, tartuntatautilääkärille, asiantuntijalaitoksille sekä laboratorioon, jonne mahdolliset näytteet toimitetaan Viestintä kriisitilanteessa Määritellään vastuut ja sovitaan tehtävät: kriisiviestinnän käynnistämisestä vastaa ympäristöterveydenhuollon esimies tai hänen sijaisensa kriisin aikana tiedotuksesta vastaa ympäristöterveydenhuollon esimies tai hänen sijaisensa, apunaan kaupungin viestinnästä vastaavat henkilöt listataan kriisiviestinnän kohderyhmät pidetään huoli, että kohderyhmien yhteystiedot ovat ajan tasalla Viestintävälineet: kaupungin kotisivut internetissä puhelin sanomalehdet radio ja televisio ovelta ovelle tiedotus kauiutinautot väestöhälyttimet Kun annat lausuntoja kriisitilanteessa: älä arvaile tai oleta, kommentoi vain sellaista minkä tiedät jos et osaa vastata, sano, että et tiedä, mutta selvität asiaa toimi nopeasti tiedota ehdottomasti rehellisesti Tiedotuksen sisältö: - mitä on tapahtunut, missä ja milloin - mihin toimenpiteisiin on ryhdytty - mistä saa lisätietoja - milloin seuraava tiedote - tiedota riittävän usein vaikka ei uutta kerrottavaakaan Kriisin jälkeen on muistettava tiedottaa kriisin päättymisestä:

22 22 - päättymisestä tiedotetaan kaikille, jotka ovat saaneet tiedon kriisin olemassaolosta - kerrotaan miten tilanne hoidettiin ja että kriisitilanne on ohi - rauhoitetaan tilanne ja varmistetaan paluu normaaliin arkeen 4.3. Valmiussuunnitelman päivittäminen Ympäristöterveydenhuolto päivittää valmiussuunnitelman tarvittaessa ja rakennus- ja ympäristölautakunta vahvistaa valmiussuunnitelman Suunnitelman saatavuus Ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten varmistamiseksi erityistilanteissa on varauduttava myös tietokoneyhteyksien puuttumiseen. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että kunnalla on tärkein lainsäädäntö ja valmiussuunnitelma sekä yhteystiedot ja tiedotusohjeet ja mallit myös paperimuodossa. Ne ovat paperisina Valmiuskansiossa, jota säilytetään ympäristöterveydenhuollon toimistosihteerin huoneessa.

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2016 20.-21.9. Oulu 11.-12.10. Vantaa Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Terveydensuojelujaosto TERVEYDENSUOJELUN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI TERVSJST

Terveydensuojelujaosto TERVEYDENSUOJELUN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI TERVSJST Terveydensuojelujaosto 84 29.11.2016 TERVEYDENSUOJELUN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI TERVSJST 29.11.2016 84 Valmistelu ja lisätiedot: I kaupungineläinlääkäri-hygieenikko Tiina Tiainen puh. 040 7234141, tiina.tiainen(at)porvoo.fi

Lisätiedot

TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA

TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA Toimivallan siirtäminen 1.10.2016 alkaen. 1 / 7 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää siirtää

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Raili Venäläinen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Ympäristöterveyden yksikkö Talousveteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

1

1 raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

Nummimäen vesiosuuskunta varautumissuunnitelma

Nummimäen vesiosuuskunta varautumissuunnitelma Nummimäen vesiosuuskunta varautumissuunnitelma 30.12.2016 Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: Muutoksen tekijä: Laatimiseen osallistuneet yhteistyötahot: Hanna Nieminen, hankekoordinaattori, Nurmijärven

Lisätiedot

Vesiepidemiat Suomessa

Vesiepidemiat Suomessa RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Kupiainen Niina 13.5.2014 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 1/3 Kuntien valvontayksiköissä keskitytään

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka 12.10.2015 Osa III : sisältö Toimenpiteet häiriötilanteessa

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) 16.3.2016 Kajsa Hakulin Lainsäädäntö Parlamentin ja neuvoston asetus 652/2014 Euroopan unionin valtiontukisäännökset maa- ja metsätalousalalle

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 8/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi terveydensuojelulain, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 8/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi terveydensuojelulain, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi EDUSKUNNAN VASTAUS 8/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi terveydensuojelulain, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain ja kemikaalilain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite ELINTARVIKELAIN MUKAINEN VALVONTASUUNNITELMA

Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite ELINTARVIKELAIN MUKAINEN VALVONTASUUNNITELMA Mikkelin seudun ympäristölautakunta 8.12.2016 Liite 3 104 ELINTARVIKELAIN MUKAINEN VALVONTASUUNNITELMA 2015 2019 Päivitys vuodelle 2017 SISÄLTÖ 1 VALVONTAKOHTEET... 1 2 VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI...

Lisätiedot

Pelastussuunnittelu taloyhtiössä. Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Pelastussuunnittelu taloyhtiössä. Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Pelastussuunnittelu taloyhtiössä Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Valtakunnan tason suunnitelmat/ohjelmat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustuspolitiikka Turvallisuus-

Lisätiedot

Elintarvike- ja vesiväliteiset epidemiat

Elintarvike- ja vesiväliteiset epidemiat Elintarvike- ja vesiväliteiset epidemiat Tartuntatautikurssi 2016 Sari Huusko, Infektiotautien torjuntayksikkö, THL Mikä on epidemia? Epidemia: tiettyjä tautitapauksia todetaan tavanomaista enemmän jonakin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja Väestönsuoja Väestönsuoja Normaalioloissa varasto harrastetila yms. Käyttökuntoon laitto tarvittaessa 24 tunnissa suunnitelma suojan kuntoon saattamisesta suojan huolto vuosittain Siirtyminen suojaan suojaudutaan

Lisätiedot

Perusturvalautakunta esityslistan liite

Perusturvalautakunta esityslistan liite Perusturvalautakunta 10.12.2008 esityslistan liite Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES

UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES 8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI Sataman uimaranta Nurmes UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES UIMAVESIPROFIILI Sataman uimaranta Nurmes 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET 1 Soveltamisala Juankosken ja Nilsiän kaupunkien sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kuntien muodostamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella

Lisätiedot

Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 30.03.2015 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 30.03.2015 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Ilkka Miettinen Kuopio 22.3.2011 Maailman vesipäivä / Ilkka Miettinen, THL 1 Kuopion tiedepuisto - vesiosaaminen Kuopiossa hyvä tutkimukseen perustuva asiantuntijuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Ympäristökeskus 21/2015 Elintarviketurvallisuusosasto 26.08.2015 Elintarviketurvallisuuspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Ympäristökeskus 21/2015 Elintarviketurvallisuusosasto 26.08.2015 Elintarviketurvallisuuspäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 25 Elintarvikelain 55 :n mukaisen määräyksen antaminen Medina Foods Oy:lle HEL 2015-008610 T 11 02 00 Päätös Toimija Elintarvikehuoneisto Elintarviketurvallisuuspäällikön

Lisätiedot

Ohje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta

Ohje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta 28.5.2007 Ohje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta Yleistä Talousvettä toimittavassa laitoksessa tai uimahalleissa ja kylpylöissä tai vastaavissa työskentelevällä,

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- VALVONTA

TERVEYDENSUOJELU- VALVONTA TERVEYDENSUOJELU- VALVONTA 4. 1. 2 0 1 7 TERVEYDENSUOJELUVALVONTA PALVELUPROSESSIT TALOUSVEDEN VALVONTA Vesilaitokset ja niiden vedenjakelualueet; Tarkastukset (suunnitelmalliset ja akuutit ), Vesilaitosten

Lisätiedot

OHJE TALON / PIENYRITYKSEN TAI LAITOKSEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ

OHJE TALON / PIENYRITYKSEN TAI LAITOKSEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ 1 OHJE TALON / PIENYRITYKSEN TAI LAITOKSEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ SUUNNITELMAN TEKEE KO. KOHTEEN SUOJELUJOHTAJA, JOKA MYÖS SÄI- LYTTÄÄ JA PÄIVITTÄÄ SUUNNITELMAN SEKÄ ESITTELEE SEN TALON

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.-20.3.2013 Rovaniemi 21.3.2013 1 YM:n valvontaohje Annettu 7.11.2012, korvaa aiemmin 2005

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kotivalmistus Oivassa. Ympäristöterveyden valtakunnalliset koulutuspäivät Kotka Pirjo Korpela Evira

Liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kotivalmistus Oivassa. Ympäristöterveyden valtakunnalliset koulutuspäivät Kotka Pirjo Korpela Evira Liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kotivalmistus Oivassa Ympäristöterveyden valtakunnalliset koulutuspäivät 18.5.2016 Kotka Pirjo Korpela Evira Liikkuvat elintarvikehuoneistot Elintarvikelaki 6 kohta 18a

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Liite II 3(8) 1 Johdanto

Liite II 3(8) 1 Johdanto Liite II Liite II 2(8) 1 Johdanto... 3 2 Säädösmuutokset... 3 3 Tarkastuksen sisällön määrittely... 4 4 Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä työaika... 5 5. Näytteenotto ja näytteiden

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. vuosille

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. vuosille KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019 Hyväksytty sote-kuntayhtymän hallituksessa / 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön Petrea 29.10.2014 1 Toimivaltapykäliä SHL 3.2 : aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu,

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli

Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli Ympäristöterveydenhuolto / Terveysvalvonta Terveystarkastaja Tiina Munck Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. / Ympäristöterveydenhuolto

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2015

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 401/11.02/2015 5 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2015 Terveystarkastaja Kirsi Puola 26.1.2015: Kunnan tulee vuosittain arvioida

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen Kuluttajaturvallisuuden valvontakeinot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen Kuluttajaturvallisuuden valvontakeinot Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen 13.-14.5.2014 Kuluttajaturvallisuuden valvontakeinot Lähtökohtia Valvontakeinoilla puututaan kohteen oikeuksiin. (omaisuuden suoja, elinkeinovapaus)

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot