Toimialakatsaus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialakatsaus 2007"

Transkriptio

1 Toimialakatsaus 27 Metalliteollisuus ja autoala Metallin toimialojen tuotannon määrä, indeksi (1995=1) 75 Koko teollisuus Perusmetallien valmistus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus e 28e Koko Metalli Lähde: Tilastokeskus 8 Työllisten määrä metallin toimialoilla 1 henkeä Perusmetallien valmistus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus E 28E Lähde: Tilastokeskus METALLITYÖVÄEN LlITTO RY Tutkimustoiminta/syksy 27

2 2 (32) LUKIJALLE Yleinen suhdannetilanne heikkenee jonkin verran ensi vuoden aikana, tai jo vuoden vaihteessa. Metalliteollisuuden yrityksiin tämä huipputasoltaan heikentyvä kysyntä vaikuttaa vuodesta 29 eteenpäin. Suhdannekäänteen alkulähteet voi paikantaa Pohjois- Amerikkaan. Kansainvälisen taloustilanteen keskeisin huolenaihe on ollut kevät-kesästä 27 lähtien USA:n asuntomarkkinat. Amerikkalaiset pankit ovat lainoittaneet massiivisesti myös sellaista asiakaskuntaa, joiden luottokelpoisuus on huonoa tasoa. Kun korot ovat viime vuoden aikana nousseet, näihin lainoihin liittyvät takaisinmaksuongelmat ovat karanneet käsistä. Vaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet kansainvälisten luottomarkkinoiden kiristymisenä ja suurten rahoitusyritysten tekeminä alaskirjauksina tuloksiin. Keskeinen kysymys jatkossa on se, kuinka paljon rahoitusmarkkinakriisi vaikuttaa USA:n nk. reaalitalouteen eli työllisyyteen ja ihmisten kulutukseen. Lähinnä tähän voisi johtaa asuntojen hintojen lähteminen voimakkaaseen laskuun, mistä on havaittu pientä esimakua. Parhaassa tapauksessa vaikutukset ovat kuitenkin lieviä, ja kyseessä olisi perustaltaan kertaluonteinen shokki. Suomen kansantalous on kasvanut nopeasti vuodesta 24 lähtien eikä kuluva vuosi ainakaan katkaise kehitystä. Ensi vuoden BKT-kasvuksi ennustetaan kuitenkin noin prosenttiyksikköä pienempää lukua kuin tälle vuodelle. Epävarmuudet 28 jälkeen ovat hyvin suuret, mutta liittyvät enemmän kansainvälisen talouden kuin kotimaisen talouden ongelmiin. Jos kotimainen tilanne heikkenee samaan aikaan, kun kansainvälinen kysyntä vaimenee, seuraukset voivat olla vakavampiakin. Konepajateollisuus menestyy Suomessa hyvin nyt, mutta on esitetty myös arveluja sen kilpailukyvystä huippukysynnän vaimentuessa. Elektroniikka- ja sähköteollisuus keskittyy Suomessa Nokia-klusterin ympärille, ja tilanne on kaiken kaikkiaan valoista. Nokia porskuttaa edelleen hurjaa vauhtia sekä kannattavuuden että markkinaosuutensa kasvun osalta. Menneet vuodet ovat olleet raskaita sen alihankkijaverkostolle Suomessa, mutta tästä eteenpäin tilanne ei enää pahemmaksi voi oikein mennä alihankinta on tämän sektorin osalta muiden maiden varassa. METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS 24-28E Määrän muutos prosentteina edellisvuodesta E 28E Vienti Tuotanto Työllisyys

3 3(32) Metalliteollisuuden toimialakatsaus on osa liiton tutkimustoiminnan yritys- ja toimialaseurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yritysten kehitystä toimialan kehitykseen. Katsaus on toteutettu tutkimustoiminnan yhteistyönä. Metalliteollisuuden tuotannon ja työllisyyden sekä palkkojen kehityksestä on kirjoittanut Ville Kopra. Katsauksen kannattavuuteen ja omavaraisuuteen on tehnyt Kari Sairo. Toimialakohtaiset näkymät on toteutettu toimialaseurantavastuiden perusteella, ja autoalan katsauksen on tehnyt Jorma Antila. Metalliteollisuuden toimialakatsaus julkaistaan nyt 21. kerran. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. Helsingissä, marraskuussa 27

4 4 (32) Sisältö LUKIJALLE METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS VUOSINA TALOUDELLINEN KEHITYS SUOMESSA... 5 METALLITEOLLISUUDEN TUOTANTO... 7 TYÖLLISYYS... 7 VIENTI... 1 TUOTTAVUUS PALKAT VÄLITUOTEKÄYTTÖ INVESTOINNIT METALLITEOLLISUUDEN KANNATTAVUUS JA VAKAVARAISUUS VUOSINA METALLIEN JALOSTUS METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS KEHITYS VUONNA 27 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT METALLITEOLLISUUS METALLITUOTE- JA KONEPAJATEOLLISUUS ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KULKUNEUVOTEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS JA KAIVOKSET AUTOALAN KATSAUS AUTOALAN TYÖLLISYYS MOOTTORIAJONEUVOJEN VÄHITTÄISKAUPAN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT AUTOALAN PALKKAKEHITYS... 3 AUTOALAN KEHITYS VUONNA 27 JA ENSI VUODEN NÄKYMÄT... 32

5 5(32) 1. METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS VUOSINA TALOUDELLINEN KEHITYS SUOMESSA TAULUKKO 1 Maailmantaloudessa eletään pitkää supersykliä, kun kuluva vuosi tulee olemaan jo kuudes peräkkäinen reilusti yli 4 % kasvuvuosi maailman yhteenlasketulla reaalituotannon arvolla mitattuna. Syklin huippuvuodeksi on silti jäämässä vuosi 26 (5,4 %), ja tänä sekä seuraavana vuonna kasvun odotetaan hidastuvan 5 %:iin ja vähän sen alle. Kasvun dynamiikka on lähtöisin paljolti Aasian suurista talouksista, joiden keskipitkän aikavälin näkymä viittaa edelleen kasvun jatkumiseen. Toisaalta USA:n kansantalous on edelleen arvoltaan maailman suurin, ja sen yskimisellä on vaikutuksensa ympäri maailmaa. Todennäköistä silti on, Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä kasvuprosentit ensi vuonna tippuvat vain hieman, ja näin metalliteollisuuden kysyntä säilyy vahvana. Ulkomainen kysyntä on vetänyt myös Suomen kansantalouden kovaan kasvupyrähdykseen. Suomi on hyötynyt globalisaation etenemisestä valtavasti, kun kehittyvien maiden investointikysyntä on lisännyt perinteisen metalliteollisuuden vientiä. Teollisuudessa kaikki päätoimialat ovat lisänneet vientimääriään merkittävästi viime vuosina, metalliteollisuus näistä merkittävimpänä. Suomenkin osalta kasvuluvut ovat kuitenkin jo hidastumassa viime vuodesta. Talouskasvu on pitänyt myös työllisyyskehityksen hyvällä uralla. Viime vuonna Suomeen syntyi noin 5 uutta työpaikkaa, joista valtaosa yksityisille palvelualoille. Kuluvana vuonna uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän suunnilleen samaa tahtia kuin viime vuonna. Työttömyys laskee jo alle 7 prosentin, kun se viime vuonna oli vielä 7,8 %. Työllisyysaste nousee tänä vuonna vihdoin yli 7 %, ja jatkaa hidasta kasvuaan myös ensi vuonna. Inflaation odotetaan kiihtyvän ensi vuonna selvästi kuluvaan vuoteen verrattuna. Kun kuluttajahintaindeksin muutos tänä vuonna on noin 2,6 %, saatetaan ensi vuonna päätyä tätäkin nopeampaan vauhtiin lähinnä välillisen verotuksen kiristymisen ja ansiotason kohoamisen vuoksi. Inflaation odotetaan kuitenkin hidastuvan jälleen 29. Julkisen talouden tila on Suomessa vahva. Kuluvana vuonna valtiontalouden ylijäämä nousee 1,5 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, ja koko julkisen talouden ylijäämä (sisältäen työeläkerahastot) 4,3 prosenttiin. Ensi vuonna ylijäämät edelleen kasvavat, ja valtion velka suhteessa BKT:hen painuu alle 3 prosentin. Suomen taloudellinen kehitys % % Bruttokansantuote 2,9 * 5 Tehdasteollisuuden tuotanto 4,3 11,4 Metalliteollisuuden tuotanto 12 15,5 Tavaroiden ja palvelusten vienti 7,1 1,4 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 12,2 8,3 Kulutusmenot 3,2 3,3 Investoinnit 3,7 4,1 Työttömyysaste 8,4 7,7 Inflaatio,9 1,6 * Metsäteollisuuden työsulku pienensi BKT:n kasvua vuonna 25 noin prosenttiyksiköllä.

6 6 (32) Metalliteollisuuden ja koko teollisuuden tuotannon kehitys, indeksi (1995=1) Koko teollisuus Metalliteollisuus Lähde: Tilastokeskus Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta, % 1 % 9 % Kulkuneuvojen valmistus 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1996 Lähde: Tilastokeskus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Perusmetallien valmistus

7 7(32) METALLITEOLLISUUDEN TUOTANTO Vuonna 26 tuotanto kasvoi metalli- ja elektroniikkateollisuudessa 14,3 % ja koko teollisuudessa 1,5 % kansantalouden tilinpidon mukaan. Metallin kasvu on siten ollut selvästi nopeampaa kuin teollisuuden keskimäärin. Metalliteollisuus on teollisuuden päätoimialoista kaikilla mittareilla suurin. Sen osuus koko teollisuuden jalostusarvosta oli viime vuonna noin 53 prosenttia. Nopeinta tuotannon kasvu oli kulkuneuvoteollisuudessa, jossa tuotannon määrä lisääntyi viime vuonna noin 18 % edellisvuoteen verrattuna. Koneiden ja laitteiden tuotanto lisääntyi 16,2 %, ja elektroniikka- ja sähköteollisuuskin kasvoi 15,4 % vauhtia. Metallituotteiden valmistus kasvoi 1,7 % ja metallien jalostus noin 8 % vuodesta 25. Liikevaihdon kasvu oli vahvaa viime vuonna kaikilla kolmella metalliteollisuuden päätoimialalla. Metallien jalostuksessa liikevaihto kasvoi jopa 26 prosentilla vuoteen 25 verrattuna. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihtokin lisääntyi viime vuonna vajaalla 2 prosentilla. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta. TYÖLLISYYS Metalliteollisuuden koko henkilöstömäärä oli vuonna 26 noin 217, jossa oli lisäystä edellisvuoteen lähes 8 henkilöä. Koko teollisuus työllisti samana vuonna yhteensä noin 437 suomalaista. Työttömyyspäivärahan saajamäärä kasvoi vuodesta 21 vuoteen 23 asti. Vuodesta 23 eteenpäin määrä on ollut laskussa. Vuonna 26 työttömyyspäivärahan saajia oli 22 4 ja kuluvana vuonna päivärahan saajien kertymä tulee jäämään selvästi viimevuotista pienemmäksi. Myönteinen suhdannekehitys on heijastunut alan työllisyyteen ja työttömyyteen. Suomalaisen metalliteollisuuden kansainvälistyminen heijastuu selvästi myös alan työllisyyskehitykseen. Työllisyyden kasvu kohdistuu yhä selvemmin suomalaisten metallialan yritysten ulkomaisiin tytäryrityksiin. Vuoden 26 lopulla ulkomaisissa tytäryrityksissä työskenteli 23 ihmistä, kun luku vielä vuonna 1998 oli 15. Erityisesti elektroniikka-alan yritykset mutta myös muiden päätoimialojen yritykset ovat kasvattaneet henkilöstömääriään selvästi erityisesti kehittyvissä talouksissa.

8 8 (32) Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä * *Kunkin vuoden lopussa Lähde: Teknologiateollisuus ry 14 Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden suhteellinen työvoimakehitys, indeksi (1995=1) Metalliteollisuus 21 henkeä 1 Koko teollisuus 417 henkeä Lähde: Tilastokeskus

9 9(32) Työntekijöiden määrä metallin toimialoilla * Metallien jalostus Metallituoteteollisuus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Kulkuneuvoteollisuus Lähde: Tilastokeskus, teollisuustilasto, 26 ennakkotieto 25 Työttömyyspäivärahan saajat kuukausittain (tuorein havainto syyskuu 27) Lähde:Metallityöväen Työttömyyskassa

10 1 (32) VIENTI Metalliteollisuuden viennin määrä kasvoi viime vuonna edellisvuodesta noin 11 prosenttia. Metalliteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna noin 36 miljardia euroa, jossa kasvua edellisvuodesta noin 16 prosenttia. Metalliteollisuuden osuus Suomen kaikesta tavaraviennistä oli viime vuonna reilut 58 prosenttia. Tämä rakentui siten, että elektroniikka- ja sähköteollisuuden osuus oli noin 25 %, jalostuksen 12,5 %, koneiden ja laitteiden 12 %, kulkuneuvojen 7,5 % ja metallituotteiden 2 % kaikesta tavaraviennistä. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa metalliteollisuuden kokonaisviennin arvo kasvoi 13 prosentti verrattuna vuoden 26 vastaavaan jaksoon. Jalostuksen vienti lisääntyi 36 prosenttia ja kone- ja metallituoteteollisuuden vienti 17 prosenttia, mutta elektroniikkaja sähköteollisuuden vienti jäi nollakasvun tasolle. Syksyllä 27 on havaittu myös jalostuksen viennin kasvun alkaneen hidastua selvästi. Metalliteollisuuden vienti alueittain E 1 % 8 % Muut maat Kauko-Itä 6 % 4 % 2 % Pohjois- Amerikka Keski- ja Itä- Eurooppa Muu EU15 ja EFTA Euroalue % E Lähde: Tullihallitus

11 11(32) TUOTTAVUUS Metalliteollisuuden työn tuottavuuskehitys on ollut kaiken kaikkiaan vahvaa 199-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuus on parantanut tuottavuutta huimasti viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolla. Metallituoteteollisuudessa tuottavuuden kasvu on ollut hitaampaa. Viime vuonna metalli- ja elektroniikkateollisuuden tuottavuus kasvoi 11,2 prosenttia vuoteen 25 verrattuna. Metalliteollisuus ilman elektroniikka- ja sähkö -toimialaa kasvatti tuottavuuttaan myös 1 prosentilla viime vuonna. Koko teollisuuden tuottavuus lisääntyi 9,3 prosentin vauhdilla vuodessa. Mittarina tuottavuudelle olemme käyttäneet kiinteähintaista tuotosta palkansaajien ja yrittäjien yhteenlaskettua työn tuntimäärää kohden. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (1995=1) Koko teollisuus Metalliteollisuus Metalliteollisuus ilman sähköteknistä Lähde: Tilastokeskus

12 12 (32) PALKAT Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalliteollisuudessa viime vuonna nimellisesti 2 prosenttia ja reaalisesti,3 prosenttia. Vuoden 26 toisen neljänneksen ja kuluvan vuoden toisen neljänneksen välisenä aikana metalliteollisuuden tuntiansio nousi 4 senttiä eli noin 3 prosenttia, mikä merkitsee noin puolen prosenttiyksikön luokkaa olevaa reaaliansiokehitystä. Autoalan tieto vuoden 27 toiselta neljännekseltä puuttuu. Palkkakehitys neljänneksen palkkatilastot senttiä/tunti METALLITEOLLISUUS Metallien jalostus Metallituoteteollisuus Kone- ja kukuneuvoteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Autokorjaamot * KOKO TEOLLISUUS Lähde:Teknologiateollisuus ry ja AKL * Vuoden 2 havainto 3. neljännekseltä Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys metalliteollisuudessa vuosina , indeksi (1995=1) Nimellispalkka Reaalipalkka Lähde: TT, Tilastokeskus

13 13(32) VÄLITUOTEKÄYTTÖ Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita toimialayksikkö hankkii ulkopuolelta tuotoksensa aikaansaamiseksi. Välituotekäytöksi lasketaan myös esimerkiksi kaluston ja rakennusten säännölliset huollot ja korjaukset sekä erilaiset aputoiminnot kuten kirjanpito tai markkinointi. Välituotekäytön osuus metalliteollisuuden tuotoksesta on lisääntynyt hiljalleen mutta selvästi 198-luvulta lähtien. Taustalla on kulkenut yritysten pyrkimys keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja rönsyjen karsimiseen, mikä on näkynyt toimintojen ulkoistamisina ja alihankinnan yleistymisenä. Aivan viime vuosina välituotekäytön kasvu on jälleen kiihtynyt etenkin tietyillä toimialoilla kuten kulkuneuvojen valmistuksessa. Suomalaiset telakat osoittavat yhä suuremman osan matkustaja-alusten rakennustöistä kokonaistoimittajilleen. Välituotekäytön osuus tuotoksesta metalliteollisuuden toimialoilla, % Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkötekn. tuott. ja optisten laitteiden valm. Kulkuneuvojen valmistus Metalliteollisuus Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito

14 14 (32) INVESTOINNIT Investointien suhde metalliteollisuuden arvonlisäykseen laski lievästi vuonna 26 edellisvuoteen verrattuna. Investointiaste on laskenut edelleen etenkin metallien jalostuksessa, kun se puolestaan kulkuneuvoteollisuudessa kasvoi. Muilla metallin päätoimialoilla investointiaste pysyi suurin piirtein ennallaan. Koko teollisuudessa investoinnit kasvavat tänä vuonna noin 4 % vauhtia. Tahti kiihtyy ensi vuonna merkittävästi, mutta kyseessä on tällöin energiasektorille osuvat kertahankinnat eli Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin rakennustyöt. Tehdasteollisuudessa investoidaan kuitenkin myös koneisiin ja laitteisiin lähivuosina kiihtyvään tahtiin. Investointiaste metalliteollisuudessa ,8 13,2 11,8 1 1,2 9,7 9,7 9, ,3 8,2 6,7 6, Lähde: Tilastokeskus

15 15(32) Investointiaste, metallien jalostus ,4 4 35,3 4,4 35,5 3 28, 2 17,1 21,2 18,1 21,7 1 1,3 7, Lähde: Tilastokeskus Investointiaste, metallituotteiden valmistus ,4 12,6 14,9 12,5 12,8 11,8 11,1 1,4 8, 1, 9, Lähde: Tilastokeskus

16 16 (32) Investointiaste, koneiden ja laitteiden valmistus ,8 8,9 8,1 7,5 6,7 5,9 6, 7,6 3,8 4,7 4, Lähde: Tilastokeskus Investointiaste, sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus ,5 1, 9,6 9,6 8,1 9,3 4,8 4,2 4,6 5,6 4, Lähde: Tilastokeskus

17 17(32) Investointiaste, kulkuneuvojen valmistus ,4 9,3 11,6 11, 1,5 1,4 6,6 5,7 8,7 8,9 1, Lähde: Tilastokeskus

18 18 (32) 2. METALLITEOLLISUUDEN KANNATTAVUUS JA VAKAVARAISUUS VUOSINA 2-25 Kannattavuuskatsaus perustuu pääosin Tilastokeskuksen tuottamiin teollisuuden tilinpäätöstilastoihin, jossa vuoden 26 tiedot ovat ennakkotietoja. Sen mukaan metalli- ja elektroniikkateollisuudessa oli vuonna 25 kaikkiaan yritystä, joista pkyrityksiä oli Metalli- ja elektroniikkateollisuuden aiempi suhdannehuippu osui vuosien 2-22 paikkeille, jolloin myös yritys kannattavuus saavutti korkean käyttökatteen pyöriessä 15-12,5 % välillä. Viimeisen parin vuoden tuotannon reipas kasvu ei ole näkynyt alan yritysten kannattavuuden kasvuna, sillä vuonna 25 käyttökate oli 1,2 % ja säilyi tällä tasolla myös seuraavan vuoden 26. Vuonna 26 toimialan yritysten nettotulos kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Oheisessa kuviossa se näkyy nettotulososuuden kasvuna 12,4 %:iin. Kehitys selittyy yhden yrityksen poikkeuksellisen suurella rahoitustuottojen lisäyksellä. Nokian (emoyhtiö) rahoitustuotot olivat vuonna 26 4,4 miljardia euroa (ed. vuonna,7 miljardia euroa) johtuen osinkotuotoista konsernin yrityksistä. Siten toimialan kotimaisen toiminnan kannattavuudessa ei liikevaihdon reippaasta kasvusta huolimatta tapahtunut erityistä muutosta. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden kannattavuus % Käyttökate-% 8 Nettotulos-% * Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Vuoden 26 kokonaistulosta kasvattivat myös poikkeuksellisen suuret käyttöomaisuuden myyntivoitot ja fuusiovoitot, jotka olivat lähes 1,2 miljardia euroa (ed. vuonna,35 miljardia euroa). Metalli- ja elektroniikkayritysten kokonaistulos vuonna 26 oli 11 miljardia euroa. Edellisenä vuonna se oli 4,9 miljardia.

19 19(32) METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostusyritysten kasvu jatkui vuonna 25 viidettä perättäistä vuotta. Kasvu ei kuitenkaan siirtynyt kokonaisuutena kannattavuuteen. Metallien jalostusyritysten kannattavuus kävi aallonpohjassa vuonna 22. Sen jälkeen yritykset ovat parantaneet varsinaista toimintaansa ja se näkyy käyttökatteen vakaana paranemisena. Vuonna 25 käyttökate oli reilut 12 %. Vuonna 25 toimialan nettotuloksella mitattava kannattavuus kuitenkin romahti vajaaseen 3 %. Syynä tähän oli rahoituskulujen reipas kasvu. Metallien jalostuksen kannattavuus Käyttökate-% Nettotulos-% Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Metallien jalostuksen omavaraisuusaste säilyi edellisten vuosien tasolla 42 %:ssa, joka on hyvä. METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Metallituotteiden valmistusyritysten liikevaihto on kasvanut tasaisesti vuosina Kasvua ei kuitenkaan pystytty siirtämään kannattavuuteen vasta kuin tarkastelujakson loppupuolella. Käyttökatteella mitattuna alan kannattavuus heikkeni tasaisesti vuoteen 24 asti, jolloin käyttökate oli 1 %. Johtuen kysynnän jatkuneesta kasvusta ja kapasiteetin käyttöasteesta kannattavuus alkoi vihdoin parantua vuonna 25, jolloin se nousi 12 %:iin. Varsinaisen toiminnan kannattavuus näkyi nettotuloksessa, joka nousi 6 %:iin liikevaihdosta. Myös sijoitetun pääoman tuotto nousi 14 %:iin. Uskomme metallituoteteollisuuden edelleenkin hyötyvän toimialan kasvusta ja siten kannattavuuden parantuvan.

20 2 (32) Metallituotteiden valmistuksen kannattavuus Käyttökate-% Nettotulos-% Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Vaikka oheinen kuvio näyttääkin toimialan omavaraisuuden laskeneen tarkastelujakson aikana reilusta 5 %:sta, on se edelleen hyvällä 46 %:n tasolla. Metallituotteiden valmistuksen omavaraisuusaste Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto

21 21(32) KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialan liikevaihdon kasvu jatkui vuonna 25 kolmatta perättäistä vuotta. Liikevaihtoa kertyi 12,7 miljardia euroa. Hyvistä kasvunäkymistä johtuen on harmillista, että toimialalla on kannattavuusongelma. Toimiala ei ole pystynyt nostamaan käyttökateastettaan yli 1 prosentin tarkastelujakson aikana kuin vuosina 2 ja 21. Koneiden ja laitteiden valmistuksen kannattavuus Käyttökate-% Nettotulos-% Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Tämä luonnollisesti näkyy sijoitetun pääoman tuotossa, joka on pysynyt alle 1 %:ssa kolme viimeistä vuotta. Sijoitetun pääoman tuotto koneiden ja laitteiden valmistuksessa Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto

22 22 (32) Kannattavuuden heikko tason on pohjimmiltaan seurasta alan huonosta tuottavuuskehityksestä. Tästä johtuen ala on jo pitkään potenut investointien puutteesta. Ilman investointeja tuottavuus ei kehity ja kannattavuus pysyy heikkona. Onneksi alan yritysten omavaraisuusaste on vahva, sillä heikon kannattavuus ei kestä raskasta velkataakkaa. Omavaraisuusaste oli 51,5 % vuonna 25. Omavaraisuusaste koneiden ja laitteiden valmistuksessa Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto

23 23(32) 3. KEHITYS VUONNA 27 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT Maailman kokonaistuotannon kasvu pysyy tänä vuonna yli 5 prosentin tasolla, ja laskee ensi vuonnakin vain hieman sen alle. Kasvun painopiste siirtyy USA:n hyytyessä yhä selvemmin Aasiaan, Venäjälle sekä Keski- ja Itä-Eurooppaan. Maailmankauppa jatkaa kasvuaan 7-9 prosentin vauhdilla vuosina Voimakas ja pitkään jatkunut globaali investointikysyntä on nostanut raaka-aineiden ja energian hintoja viime vuosina. Raakaöljyn hinta nousi lokakuun lopulla 27 yli 93 euroon barrelilta. Suomen teollisuuden osalta ongelmana on vientihintojen heikko kehitys suhteessa tuontihintoihin, eli heikkenevä vaihtosuhde. Laskeva vientihintatrendi koskee lähinnä elektroniikka- ja sähköteollisuutta, mikä voi ennen pitkää heijastua kauppataseen ylijäämän kutistumisena. Toisaalta toimialan suurin yritys Nokia on pystynyt pitämään kannattavuutensa erittäin hyvällä tasolla. Raaka-aineiden hintojen nousu on johtanut kasvaviin inflaatiopaineisiin myös kehittyvissä talouksissa. Myös palkoista ja elintarvikkeista aiheutuvat kulut kasvavat, ja välittyvät myös maailmanmarkkinoilla kaupattavien lopputuotteiden hintoihin. Globaalin kilpailun voima ei enää riitä rajoittamaan hintojen nousua samalla lailla kuin aiemmin. Joiltakin osin tämä voi johtaa jopa suomalaisen teollisuuden hintakilpailukyvyn suhteelliseen paranemiseen. Suomen kansantalouden osalta kasvuluvut ovat olleet viime ja tänä vuonna ennusteita suurempia. Jatkossakin talouskehitys voi selättää ennusteet, mutta tämä käy kuitenkin vuosi vuodelta vaikeammaksi. Tehdasteollisuuden käyttöaste on 84 prosentin tasolla, eivätkä uusinvestoinnit luo juurikaan uutta kapasiteettia kotimaahan. Paikka paikoin pula osaavista metallialan työntekijöistä hidastaa kasvua. Kun kysyntä todennäköisesti vuosina myös heikkenee, tulee sekä teollisuustuotannon että kansantalouden kokonaistuotannon kasvu hidastumaan. Se, kuinka paljon kasvu hidastuu, riippuu USA:n talouden hyytymisen tarttumisesta muualle maailmaan. METALLITEOLLISUUS Suomalainen metalliteollisuus jatkaa tänä vuonna vahvalla kasvu-uralla. Tuotannon arvo kasvaa vuonna 27 noin 9 prosentilla vuoteen 26 verrattuna. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan metalliteollisuuden yritykset saivat kaiken kaikkiaan uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 26 vastaavalla jaksolla, mutta 14 prosenttia vähemmän kuin tämän vuoden toisella neljänneksellä. Paksut tilauskirjat pitävät tuotannon volyymin hyvällä tasolla ensi vuonna, vaikka uusissa tilauksissa notkahduksia tulisikin. Jos kansainvälinen kysyntä heikkenee, erot yritysten kesken toimialojen sisällä kasvavat. Viimevuodet ovat merkinneet vahvaa kysyntää poikkeuksellisen laajalla rintamalla, ja suhdanteen hiipuminen todennäköisesti kohtaa yrityksiä eri tahtisesti.

24 24 (32) METALLITUOTE- JA KONEPAJATEOLLISUUS Metallituote- ja konepajateollisuudessa oli vuonna 25 hiukka vajaa 8 yritystä, joiden liikevaihto oli yhteensä 18,2 miljardia euroa. Liikevaihto kääntyi toimialalla nousukiitoon vuonna 24. Kasvu jatkui ripeänä vuonna 26 ja jatkuu myös kuluvana vuonna. Metalli- ja konepajateollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) tuotannon kasvu jatkui voimakkaana ja oli vuonna 26 lähes 8 %. Kuluvana vuonna tuotannon kasvu jatkuu 1 % tasolla. Korkean tilauskannan pohjalta voidaan ennustaa kasvun jatkuvan myös ensi vuonna. Kasvun veturina on varsinkin koneiden ja laitteiden vienti, joka kasvaa tänä vuonna 15 %. Metallituotteiden viennin kasvu on sekin vahvaa, vaikkakin koneiden vientiä maltillisempaa 6 % tasoa. Ammattitaitoisen kotimaisen työvoiman saanti on selvästi noussut alan kasvua rajoittavaksi tekijäksi ja yritykset rekrytoivat kiihtyvällä vauhdilla ulkomaista työvoimaa. Ripeästä kasvusta huolimatta yritysten investoinnit olivat 26 edelleen vaatimattomalla tasolla. Investointien matala taso asettaa alan kasvulle omat rajoitteensa. Vaikka investoinnit ovat säilyneet matalina jo 9-luvun puolivälistä lähtien, tämä ei toistaiseksi ole pysäyttänyt kasvua. Miten investointivaje näkyy suhdanteen kääntyessä, jää nähtäväksi. Yritykset jatkavat verkostomaisen toimintamallin kehittämistä ja erikoistumista, sillä varsinkin koneenrakennuksen yritysten välituotekäytön osuus tuotoksesta on kasvanut ja oli jo 75 % vuonna 26. Metallituoteteollisuudessa välituotekäytön osuus tuotoksesta oli 62 %. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Toimialan tunnusluvut kehittyvät vahvasti yhden yrityksen eri Nokian tahdissa. Muiden yritysten osalta kehitys on melko hajanaista, kun etenkin elektroniikka-alan yritykset taistelevat kovasti kustannuskilpailukyvyltään kovempien aasialaisten kanssa ja toisaalta sähkötekninen ala etenkin ABB:n vetämänä menestyy Nokian veroisesti tai jopa paremmin. Nokian alihankintaverkoston siirtyminen pois Suomesta on kuluvan vuoden aikana käytännössä sinetöitynyt, kun Elcoteq lopetti Lohjan tehtaansa ja Aspocomp Salon tehtaansa. Metalliteollisuuden rakennemuutos etenee näin myös korkeasuhdanteiden vallitessa. Matkapuhelimien tuotannon kasvu Suomessa perustuu pääasiassa jatkuvasti laadukkaampien puhelimien valmistamiseen, lähinnä Nokian Salon tehtaalla. Puhelimien massatuotanto tapahtuu kehittyvissä talouksissa ympäri maailmaa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna noin 5 prosenttia edellisvuodesta, ja kasvuvauhti pysyy Nokian ja ABB:n erittäin hyvän tuloskehityksen myötä samantasoisena myös ensi vuonna. KULKUNEUVOTEOLLISUUS Aker Yardsin Suomen telakoiden tilauskanta on edelleen hyvä, mutta uusiakin tilauksia aletaan jo odotella Raumalla ja Helsingissä. Muutokset yhtiön omistuksessa herättävät keskustelua, mutta esimerkiksi risteilijärakentamisen konseptia on vaikea kovin nopeasti kopioida tai viedä muualle. Osassa toimialaa on odotettavissa ensi vuodelle lomautuksiakin, ellei Tehcnip Offshore Finland saa loppuvuodesta tai alkukeväästä uutta tilausta öljy-yhtiöiltä.

25 25(32) Valmet Automotive Oy teki pitkän sopimuksen Porchen kanssa kahden automallin valmistuksen jatkamisesta Uudessakaupungissa. Sopimus ulottuu vuoteen 211. Tuotantomääriä leikattiin alkuvuonna 27 kansainvälisen autokysynnän hiipuessa, mutta lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä lisätiputusta. Kulkuneuvoteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna noin 8 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna on odotettavissa kasvun selvää hidastumista, kun etenkin telakkateollisuudessa jo tuotettua kuormaa puretaan luovuksina eikä täyttä kuormaa koko vuodelle ja joka paikkaan enää ole. METALLIEN JALOSTUS JA KAIVOKSET Metallien jalostuksen tuotanto kasvaa kuluvana vuonna 5,5 ja ensi vuonna arviolta 4,3 prosenttia. Metallin jalostusyritysten liikevaihto oli tammi-heinäkuussa euromääräisesti 28 prosenttia suurempi kuin vuonna 26 vastaavaan aikaan. Liikevaihtoa alkuvuonna on kasvattanut erityisesti viimevuotista korkeampi hintataso. Tuotantomäärät sen sijaan ovat vähentyneet viime vuodesta. Ruukin ja Bolidenin viime vuonna alkanut hyvä tuloskausi on jatkunut erittäin hyvänä. Outokummulla tämän vuoden osalta huomattavat nikkeliin liittyvät varastotappiot johtavat kuitenkin tämänhetkisten arvioiden mukaan siihen, että vuoden 27 liikevoitto jää vuoden 26 tasolle. Terästuotteiden tuotanto oli tämän vuoden tammi-elokuussa noin 15 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Värimetallien tuotanto on pysynyt suunnilleen viimevuotisella tasolla. Sen sijaan valujen tuotanto on kasvanut noin kuusi prosenttia samalla ajanjaksolla. Arvioiden mukaan ensi vuonna metallin jalostuksen tuotteiden vientihinnat tulevat hieman laskemaan, mutta vienti kasvaa noin 5,4 prosenttia. Malminetsintä on voimakkaassa nousussa Suomessa. Arvioiden mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä noin 4 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota. Suomen kaivosteollisuuden tulevaisuus on luonnollisesti riippuvainen alan globaaleista kulutus- ja hintatrendeistä. Alan kehitykselle on tärkeää, että yhteiskunnan on luotava edellytykset alan kehittymiselle. Meneillään olevassa kaivoslain uudistamisessa on otettava huomioon alan erityisluonne. Luonnonsuojelulliset ja kaivostoiminnan osin ristikkäiset maankäyttöintressit on pystyttävä sovittamaan yhteen. Todennäköisesti useita uusia kaivoksia avataan lähivuosina merkittävissä määrin, mikäli alan perusedellytykset sekä raaka-aineiden hintakehitys jatkuvat suotuisina. Yksittäisistä hankkeista arvioiden mukaan Suurikuusikon kultakaivoskaivos työllistää toteutuessaan noin kaksisataa ihmistä. Kerrannaisvaikutusten myötä työpaikkojen määrä kasvaa moninkertaiseksi. Esiintymän kultamääräksi on arvioitu noin 3,7 miljoonaa unssia. Maailman suurimman liuotusmenetelmää käyttävän nikkelikaivoksen rakennustyöt ovat puolestaan käynnistyneet Sotkamon Talvivaarassa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 4 miljoonaa euroa ja se tulee työllistämään lähivuosien aikana jopa neljäsataa suoraa työpaikkaa. Näillä näkymin Keivitsan kaivoksen tuotanto alkaa vuoden 29 lopulla ja käynnistyessään se toisi suoraan jopa noin 1 työpaikkaa.

26 26 (32) 4. AUTOALAN KATSAUS Uusien henkilöautojen myynti nousi voimakkaasti vuonna 23, kun autoverotusta kevennettiin, mutta sen jälkeen myytyjen henkilöautojen määrä on polkenut suunnilleen paikallaan vuoteen 26 asti. Vuonna 26 myytiin uutta henkilöautoa. Muiden autojen myyntimäärät ovat vaihdelleet vuosittain jonkun verran. Vuonna 26 myytiin kaikkiaan muuta autoa. Vaikka autojen myyntimäärät eivät ole viime vuosina kasvaneet, on moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihto kasvanut hieman. Autoalan vähittäiskaupan rakenne on viime vuosina muuttunut siten, että jälleenmyyjäyritysten lukumäärä on vähentynyt, mutta toimipaikkojen lukumäärä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Vuonna 26 jälleenmyyjiä oli 25 ja toimipaikkoja Kuvio 1. Uusien autojen ensirekisteröinnit e Henkilöautot Lähde: Tilastokeskus, moottoriajoneuvot ja Metalliliiton tutkimustoiminta Muut autot

27 27(32) AUTOALAN TYÖLLISYYS Autoala työllisti vuonna 26 yhteensä 32. henkeä, mikä oli noin kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Moottoriajoneuvojen kaupan työllisyys heikkeni hieman viime vuonna. Kauppa työllisti 18. henkilöä vuonna 26. Sen sijaan huollon ja korjauksen työllisyys kasvoi yli kahdella tuhannella hengellä viime vuonna. Huolto- ja korjaustoiminta työllisti viime vuonna 16. henkilöä. Alan työllisyys kasvanee tänä ja myös ensi vuonna hieman. 2 Kuvio 2. Moottoriajoneuvojen kaupan, huollon ja korjauksen työlliset vuosina Moottoriajoneuvojen kauppa Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto Autoalan työttömien työnhakijoiden määrä on jatkuvasti laskenut. Erityisen voimakkaasti on laskenut työttömien työntekijöiden määrä. Viime vuoden lopussa autoalan työttömiä työnhakijoita oli noin 3.2. Tämän vuoden syyskuussa alan työttömiä työnhakijoita oli enää reilut 2.4. Kuviossa 3. vuosien tiedot ovat kunkin vuoden joulukuun lopun tietoja. Lomautetut eivät sisälly lukuihin.

28 28 (32) 7 Kuvio 3. Autoalan työttömät työnhakijat 6 5 vuoden 27 tieto SYYSKUULTA Työntekijät Varaosa- ja automyyjät Lähde: Työministeriö MOOTTORIAJONEUVOJEN VÄHITTÄISKAUPAN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consulting Oy:n keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Kuvioissa tunnusluvuista esitetään mediaani, alakvartiili ja yläkvartiili. Kvartiilien laskemista varten kukin tunnusluku on asetettu järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Alakvartiili osoittaa, että 25 prosentilla yrityksistä tunnusluku on alakvartiilia pienempi ja 75 prosentilla tätä suurempi. Yläkvartiili osoittaa, että 75 prosentilla yrityksistä tunnusluku on yläkvartiilia pienempi ja 25 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on keskimmäinen havainto, jolloin 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on pienempi kuin mediaani ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on siis keskiarvoluku ja kvartiilit kuvaavat hajontaa. Annettujen tunnuslukujen avulla voidaan muodostaa neljä luokkaa, joiden perusteella yksittäisen yrityksen tunnusluku voidaan arvioida suhteessa koko toimialan tilanteeseen. Jos yrityksen tunnusluku on pienempi kuin alakvartiili, voidaan sitä pitää huonona. Jos tunnusluku on välillä alakvartiili-mediaani, voidaan sitä pitää välttävänä. Jos tunnusluku on välillä mediaani-yläkvartiili, voidaan sitä pitää kohtuullisena. Jos tunnusluku on suurempi kuin yläkvartiili, voidaan sitä pitää hyvänä. Yritysten varsinaisen toiminnan tehokkuutta kuvataan nettotulosprosentilla. Sen pitää olla vähintään nollaa suurempi, jotta yritysten toiminta on kannattavaa. Viime vuosina nettotuloskehitys on ollut huolestuttavasti aleneva, mutta mediaaniyrityksen nettotulosprosentin taso oli vuonna 26 vielä kohtuullisella tasolla. Myös alakvartiilin yrityksen nettotulosprosentti on pysynyt nollan yläpuolella, joten valtaosalla moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan yrityksistä varsinaisen toiminnan tulos on pysynyt kannattavuusrajan yläpuolella.

29 29(32) 3,5 Kuvio 4. Nettotulosprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa 3 2,5 2 % 1,5 Yläkvartiili 1 Mediaani,5 Alakvartiili Lähde: Balance Consulting Sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittaa suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle tuottoa vaativalle pääomalle. Tuoton tulisi olla vähintään yritykseen sijoitetun vieraan pääoman käytöstä maksetun korvauksen suuruinen. Käytännössä se tarkoittaa pitkäaikaisten markkinakorkojen tasoa. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa sijoitetun pääoman tuottoprosentti on ollut viime vuosina selvästi aleneva, mutta mediaaniyrityksellä se oli vielä vuonna 26 kuitenkin yhä varsin hyvällä tasolla, noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin pitkäaikaisten lainojen korot. Alakvartiilin yrityksillä sijoitetun pääoman tuottoprosentti painui viime vuonna lähelle markkinakorkotasoa. 45 Kuvio 5. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa % Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Lähde: Balance Consulting

30 3 (32) Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja ylipäänsä yrityksen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste kertoo kuinka suuren osuuden yrityksen oma pääoma muodostaa oman ja vieraan korollisen pääoman summasta. Jos omavaraisuusaste on alle 2 prosenttia, se on heikko ja jos se on yli 4 prosenttia, se on hyvä. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa mediaaniyrityksen omavaraisuusaste on pysynyt viime vuosina suunnilleen 4 prosentissa eli hyvällä tasolla. Alakvartiilin yrityksellä omavaraisuusaste on pysytellyt hieman yli 2 prosentin tasolla viime vuosina. Siten suurimmalla osalla alan yrityksistä omavaraisuus on ollut vähintään kohtuullisella tasolla. 7 Kuvio 6. Omavaraisuusaste moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa % 3 2 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Lähde: Balance Consulting AUTOALAN PALKKAKEHITYS Autokorjaamoiden työntekijöiden tuntipalkat ovat viime vuosina nousseet suunnilleen samaa vauhtia kuin metalliteollisuudessa ja autoalan tuntipalkat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin metalliteollisuudessa. Vuoden 27 toisen neljänneksen tietoa ei ole autoalalta vielä saatu.

31 31(32) Kuvio 7. Säännöllisen työajan tuntiansiot autokorjaamoissa ja metalliteollisuudessa vuosina Kunkin vuoden toisen neljänneksen palkkatieto Metalliteollisuus Autokorjaamot Autokaupan toimihenkilöistä varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön sekä konttorihenkilöstön ansiokehitys on ollut suhteellisen vakaasti nouseva. Sen sijaan myyntihenkilöstön keskimääräinen kuukausiansio laski vuonna euroa kuukaudessa Kuvio 8. Auto- ja konekaupan toimihenkilöiden ansiokehitys vuosina Myyntihenkilöstö Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstö Konttorihenkilöstö

32 32 (32) AUTOALAN KEHITYS VUONNA 27 JA ENSI VUODEN NÄKYMÄT Tänä vuonna uusien henkilöautojen myynti laskee selvästi viime vuodesta. Kuluvan vuoden alusta lähtien syyskuun loppuun mennessä uusia henkilöautoja on rekisteröity kappaletta, mikä on 9,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Ennakkoarvion mukaan tänä vuonna myydään noin 135. uutta henkilöautoa, mikä olisi reilut 1. autoa vähemmän kuin viime vuonna. Pakettiautojen myynti on tänä vuonna kehittynyt myönteisesti. Niitä oli syyskuun loppuun mennessä rekisteröity kappaletta, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kuorma-autoja rekisteröitiin alkuvuoden aikana kappaletta eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Linja-autoja rekisteröitiin 415 kappaletta eli noin 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kokonaisuutena muita kuin henkilöautoja myytäneen tänä vuonna hieman enemmän kuin viime vuonna ja myynnin ennakoidaan hieman kasvavan myös ensi vuonna. Kaikkiaan uusia autoja rekisteröidään tänä vuonna arvioiden mukaan reilut 156. kappaletta, mikä on noin 1. vähemmän kuin viime vuonna. Henkilöautojen myynnin heikko kehitys viime vuosina on ristiriidassa Suomen taloudellisen kehityksen kanssa. Talouskasvu on ollut reipasta, työllisyys on parantunut ja ansiokehityskin on ollut suhteellisen myönteistä. Näin myönteisen talouskehityksen pitäisi näkyä suurempana uusien autojen myyntimääränä. Heikon myyntimäärän taustalla on ilmeisesti ollut kuluttajien odotukset autoverotuksen keventämisestä. Tämä odotus palkittiin marraskuun alussa, kun hallitus ilmoitti autoverotuksen muutoksesta, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta. Autovero muuttuu päästöistä riippuvaiseksi. Nykyisin autovero on keskimäärin vajaa 3 prosenttia auton myyntihinnasta. Uudessa verojärjestelmässä autoveron osuus vaihtelee 1 prosentista 4 prosenttiin päästöistä riippuen. Käytännössä muutos merkitsee, että joidenkin vähäpäästöisten autojen myyntihinnat laskevat jopa useita tuhansia euroja. Vastaavasti joidenkin runsaspäästöisten autojen myyntihinnat nousevat useita tuhansia euroa. Myyntihintojen muutokset tapahtuvat luonnollisesti vain siinä tapauksessa, että tehtaat eivät muuta omia hintojaan ja autokauppa siirtää veroalennukset myyntihintoihin. Jo aikaisemmin on päätetty vuosittaisen käyttömaksun muuttumisesta päästöperusteiseksi vuonna 21. Ennen veropäästöstä uusia henkilöautoja ennakoitiin myytävän ensi vuonna suunnilleen sama määrä kuin tänä vuonna eli noin 135. kappaletta. Veropäätös varmasti laukaisee patoutunutta kysyntää, jos myyntihinnat alenevat. On vaikea arvioida, kuinka paljon autojen myynti kasvaa, mutta ei liene mahdotonta, että uusia henkilöautoja myyntäisiin ensi vuonna yli 15. kappaletta. Muutos merkinnee myös dieselautojen myynnin voimakasta kasvua. Dieselautojen osuus on ollut noin 3 prosenttia Suomessa myydyistä uusista autoista. Veromuutoksen jälkeen dieselautojen osuus noussee lähemmäksi länsieurooppalaista noin 5 prosentin tasoa. Autojen myyntimäärän kasvu parantanee myös autoalan, erityisesti automyyjien, työllisyyttä.

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4 Tilanne ja näkymät 2/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Vientimarkkinat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2015. Kehittyvät maat ovat riski Euroopan elpymiselle s. 3

Tilanne ja näkymät 4/2015. Kehittyvät maat ovat riski Euroopan elpymiselle s. 3 Tilanne ja näkymät 4/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Kehittyvät

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2014. Epävarmuus maailmantaloudessa on lisääntynyt s. 3

Tilanne ja näkymät 4/2014. Epävarmuus maailmantaloudessa on lisääntynyt s. 3 Tilanne ja näkymät 4/214 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Epävarmuus

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 29 alapuolelle 1 Lähde: Macrobond Teollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet lähes 1 :lla vuoden 28 jälkeen 2 Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Graafisen alan taloustilasto 2007 SUOMALAISEN PAINOALAN TILA JA KEHITYS VUONNA 2007

Graafisen alan taloustilasto 2007 SUOMALAISEN PAINOALAN TILA JA KEHITYS VUONNA 2007 Graafisen alan taloustilasto 2007 SUOMALAISEN PAINOALAN TILA JA KEHITYS VUONNA 2007 Suomalaisesta painoalasta on kehittynyt niin sanottu kypsä toimiala, jonka kasvu on hidastunut pienemmäksi kuin kansantalouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. METLLIN RELINSIOT NOUSIVT, PROSENTTI VUODESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2013. Talouden alamäki Euroopassa jatkuu s. 3. Tilaukset laskusuunnassa s. 5. Maailman ja Suomen talouden näkymät

Tilanne ja näkymät 2/2013. Talouden alamäki Euroopassa jatkuu s. 3. Tilaukset laskusuunnassa s. 5. Maailman ja Suomen talouden näkymät Tilanne ja näkymät 2/213 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Talouden

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Myynti alkuvuonna odotetun mukainen, liikevoitto suunniteltua parempi Keskon liikevaihto

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Metallin toimialakatsaus 2013

Metallin toimialakatsaus 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /213 Metallin toimialakatsaus 213 SUHDANNEKÄÄNNE ENSI VUONNA TIIVISTELMÄ Tämä vuosi on ollut Suomen metalliteollisuudelle vaikea heikon kansainvälisen talouskehityksen vuoksi.

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon kannattavuus parani alkuvuonna Keskon liikevaihto 4,6 mrd. euroa, kehitys -4,2 % Kulutuskysyntä heikentynyt kaikilla toimialoilla,

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Metallin toimialakatsaus, syksy 2012

Metallin toimialakatsaus, syksy 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA Metallin toimialakatsaus, syksy 2 TIIVISTELMÄ Tämä vuosi on ollut Suomen metalliteollisuudelle melko vaikea heikon kansainvälisen talouskehityksen vuoksi. Alkuvuodesta tuotanto

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010 Tilinpäätös Tammi-joulukuu 29 5.2.21 Keskon osavuosikatsaus 1-12/29 Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kaikkien toimialojen tulos positiivinen K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi +5,6

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Metallin toimialakatsaus 2014

Metallin toimialakatsaus 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /214 Metallin toimialakatsaus 214 KEHITYS VUOTEEN 2 3 MAAILMANTALOUDEN JA SUOMEN YLEINEN KEHITYS VUONNA 214 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT 9 METALLITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT YRITYSTEN KANNATTAVUUS,

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Autoalan suhdannekatsaus, kevät 2016

Autoalan suhdannekatsaus, kevät 2016 Edunvalvonta on joukkuelaji TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA Autoalan suhdannekatsaus, kevät 1 /1 AUTOALALLA PIENTÄ PIRISTYMISTÄ TYÖLLISYYS PARANEE TÄNÄ VUONNA AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT Uusia henkilöautoja

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2009 24.7.2009. Q2 2009 Media- ja analyytikkoinfo 24.7.2009 MHa

Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2009 24.7.2009. Q2 2009 Media- ja analyytikkoinfo 24.7.2009 MHa Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 29 24.7.29 Sivu 1 Keskon osavuosikatsaus 1-6/29 Ruokakeskon kasvu yli markkinakehityksen ja kannattavuus edellisvuotta parempi Rautakeskon kustannuksia ja varastoja onnistuttiin

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot