Toimialakatsaus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialakatsaus 2007"

Transkriptio

1 Toimialakatsaus 27 Metalliteollisuus ja autoala Metallin toimialojen tuotannon määrä, indeksi (1995=1) 75 Koko teollisuus Perusmetallien valmistus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus e 28e Koko Metalli Lähde: Tilastokeskus 8 Työllisten määrä metallin toimialoilla 1 henkeä Perusmetallien valmistus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus E 28E Lähde: Tilastokeskus METALLITYÖVÄEN LlITTO RY Tutkimustoiminta/syksy 27

2 2 (32) LUKIJALLE Yleinen suhdannetilanne heikkenee jonkin verran ensi vuoden aikana, tai jo vuoden vaihteessa. Metalliteollisuuden yrityksiin tämä huipputasoltaan heikentyvä kysyntä vaikuttaa vuodesta 29 eteenpäin. Suhdannekäänteen alkulähteet voi paikantaa Pohjois- Amerikkaan. Kansainvälisen taloustilanteen keskeisin huolenaihe on ollut kevät-kesästä 27 lähtien USA:n asuntomarkkinat. Amerikkalaiset pankit ovat lainoittaneet massiivisesti myös sellaista asiakaskuntaa, joiden luottokelpoisuus on huonoa tasoa. Kun korot ovat viime vuoden aikana nousseet, näihin lainoihin liittyvät takaisinmaksuongelmat ovat karanneet käsistä. Vaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet kansainvälisten luottomarkkinoiden kiristymisenä ja suurten rahoitusyritysten tekeminä alaskirjauksina tuloksiin. Keskeinen kysymys jatkossa on se, kuinka paljon rahoitusmarkkinakriisi vaikuttaa USA:n nk. reaalitalouteen eli työllisyyteen ja ihmisten kulutukseen. Lähinnä tähän voisi johtaa asuntojen hintojen lähteminen voimakkaaseen laskuun, mistä on havaittu pientä esimakua. Parhaassa tapauksessa vaikutukset ovat kuitenkin lieviä, ja kyseessä olisi perustaltaan kertaluonteinen shokki. Suomen kansantalous on kasvanut nopeasti vuodesta 24 lähtien eikä kuluva vuosi ainakaan katkaise kehitystä. Ensi vuoden BKT-kasvuksi ennustetaan kuitenkin noin prosenttiyksikköä pienempää lukua kuin tälle vuodelle. Epävarmuudet 28 jälkeen ovat hyvin suuret, mutta liittyvät enemmän kansainvälisen talouden kuin kotimaisen talouden ongelmiin. Jos kotimainen tilanne heikkenee samaan aikaan, kun kansainvälinen kysyntä vaimenee, seuraukset voivat olla vakavampiakin. Konepajateollisuus menestyy Suomessa hyvin nyt, mutta on esitetty myös arveluja sen kilpailukyvystä huippukysynnän vaimentuessa. Elektroniikka- ja sähköteollisuus keskittyy Suomessa Nokia-klusterin ympärille, ja tilanne on kaiken kaikkiaan valoista. Nokia porskuttaa edelleen hurjaa vauhtia sekä kannattavuuden että markkinaosuutensa kasvun osalta. Menneet vuodet ovat olleet raskaita sen alihankkijaverkostolle Suomessa, mutta tästä eteenpäin tilanne ei enää pahemmaksi voi oikein mennä alihankinta on tämän sektorin osalta muiden maiden varassa. METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS 24-28E Määrän muutos prosentteina edellisvuodesta E 28E Vienti Tuotanto Työllisyys

3 3(32) Metalliteollisuuden toimialakatsaus on osa liiton tutkimustoiminnan yritys- ja toimialaseurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yritysten kehitystä toimialan kehitykseen. Katsaus on toteutettu tutkimustoiminnan yhteistyönä. Metalliteollisuuden tuotannon ja työllisyyden sekä palkkojen kehityksestä on kirjoittanut Ville Kopra. Katsauksen kannattavuuteen ja omavaraisuuteen on tehnyt Kari Sairo. Toimialakohtaiset näkymät on toteutettu toimialaseurantavastuiden perusteella, ja autoalan katsauksen on tehnyt Jorma Antila. Metalliteollisuuden toimialakatsaus julkaistaan nyt 21. kerran. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. Helsingissä, marraskuussa 27

4 4 (32) Sisältö LUKIJALLE METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS VUOSINA TALOUDELLINEN KEHITYS SUOMESSA... 5 METALLITEOLLISUUDEN TUOTANTO... 7 TYÖLLISYYS... 7 VIENTI... 1 TUOTTAVUUS PALKAT VÄLITUOTEKÄYTTÖ INVESTOINNIT METALLITEOLLISUUDEN KANNATTAVUUS JA VAKAVARAISUUS VUOSINA METALLIEN JALOSTUS METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS KEHITYS VUONNA 27 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT METALLITEOLLISUUS METALLITUOTE- JA KONEPAJATEOLLISUUS ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KULKUNEUVOTEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS JA KAIVOKSET AUTOALAN KATSAUS AUTOALAN TYÖLLISYYS MOOTTORIAJONEUVOJEN VÄHITTÄISKAUPAN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT AUTOALAN PALKKAKEHITYS... 3 AUTOALAN KEHITYS VUONNA 27 JA ENSI VUODEN NÄKYMÄT... 32

5 5(32) 1. METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS VUOSINA TALOUDELLINEN KEHITYS SUOMESSA TAULUKKO 1 Maailmantaloudessa eletään pitkää supersykliä, kun kuluva vuosi tulee olemaan jo kuudes peräkkäinen reilusti yli 4 % kasvuvuosi maailman yhteenlasketulla reaalituotannon arvolla mitattuna. Syklin huippuvuodeksi on silti jäämässä vuosi 26 (5,4 %), ja tänä sekä seuraavana vuonna kasvun odotetaan hidastuvan 5 %:iin ja vähän sen alle. Kasvun dynamiikka on lähtöisin paljolti Aasian suurista talouksista, joiden keskipitkän aikavälin näkymä viittaa edelleen kasvun jatkumiseen. Toisaalta USA:n kansantalous on edelleen arvoltaan maailman suurin, ja sen yskimisellä on vaikutuksensa ympäri maailmaa. Todennäköistä silti on, Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä kasvuprosentit ensi vuonna tippuvat vain hieman, ja näin metalliteollisuuden kysyntä säilyy vahvana. Ulkomainen kysyntä on vetänyt myös Suomen kansantalouden kovaan kasvupyrähdykseen. Suomi on hyötynyt globalisaation etenemisestä valtavasti, kun kehittyvien maiden investointikysyntä on lisännyt perinteisen metalliteollisuuden vientiä. Teollisuudessa kaikki päätoimialat ovat lisänneet vientimääriään merkittävästi viime vuosina, metalliteollisuus näistä merkittävimpänä. Suomenkin osalta kasvuluvut ovat kuitenkin jo hidastumassa viime vuodesta. Talouskasvu on pitänyt myös työllisyyskehityksen hyvällä uralla. Viime vuonna Suomeen syntyi noin 5 uutta työpaikkaa, joista valtaosa yksityisille palvelualoille. Kuluvana vuonna uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän suunnilleen samaa tahtia kuin viime vuonna. Työttömyys laskee jo alle 7 prosentin, kun se viime vuonna oli vielä 7,8 %. Työllisyysaste nousee tänä vuonna vihdoin yli 7 %, ja jatkaa hidasta kasvuaan myös ensi vuonna. Inflaation odotetaan kiihtyvän ensi vuonna selvästi kuluvaan vuoteen verrattuna. Kun kuluttajahintaindeksin muutos tänä vuonna on noin 2,6 %, saatetaan ensi vuonna päätyä tätäkin nopeampaan vauhtiin lähinnä välillisen verotuksen kiristymisen ja ansiotason kohoamisen vuoksi. Inflaation odotetaan kuitenkin hidastuvan jälleen 29. Julkisen talouden tila on Suomessa vahva. Kuluvana vuonna valtiontalouden ylijäämä nousee 1,5 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, ja koko julkisen talouden ylijäämä (sisältäen työeläkerahastot) 4,3 prosenttiin. Ensi vuonna ylijäämät edelleen kasvavat, ja valtion velka suhteessa BKT:hen painuu alle 3 prosentin. Suomen taloudellinen kehitys % % Bruttokansantuote 2,9 * 5 Tehdasteollisuuden tuotanto 4,3 11,4 Metalliteollisuuden tuotanto 12 15,5 Tavaroiden ja palvelusten vienti 7,1 1,4 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 12,2 8,3 Kulutusmenot 3,2 3,3 Investoinnit 3,7 4,1 Työttömyysaste 8,4 7,7 Inflaatio,9 1,6 * Metsäteollisuuden työsulku pienensi BKT:n kasvua vuonna 25 noin prosenttiyksiköllä.

6 6 (32) Metalliteollisuuden ja koko teollisuuden tuotannon kehitys, indeksi (1995=1) Koko teollisuus Metalliteollisuus Lähde: Tilastokeskus Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta, % 1 % 9 % Kulkuneuvojen valmistus 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1996 Lähde: Tilastokeskus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Perusmetallien valmistus

7 7(32) METALLITEOLLISUUDEN TUOTANTO Vuonna 26 tuotanto kasvoi metalli- ja elektroniikkateollisuudessa 14,3 % ja koko teollisuudessa 1,5 % kansantalouden tilinpidon mukaan. Metallin kasvu on siten ollut selvästi nopeampaa kuin teollisuuden keskimäärin. Metalliteollisuus on teollisuuden päätoimialoista kaikilla mittareilla suurin. Sen osuus koko teollisuuden jalostusarvosta oli viime vuonna noin 53 prosenttia. Nopeinta tuotannon kasvu oli kulkuneuvoteollisuudessa, jossa tuotannon määrä lisääntyi viime vuonna noin 18 % edellisvuoteen verrattuna. Koneiden ja laitteiden tuotanto lisääntyi 16,2 %, ja elektroniikka- ja sähköteollisuuskin kasvoi 15,4 % vauhtia. Metallituotteiden valmistus kasvoi 1,7 % ja metallien jalostus noin 8 % vuodesta 25. Liikevaihdon kasvu oli vahvaa viime vuonna kaikilla kolmella metalliteollisuuden päätoimialalla. Metallien jalostuksessa liikevaihto kasvoi jopa 26 prosentilla vuoteen 25 verrattuna. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihtokin lisääntyi viime vuonna vajaalla 2 prosentilla. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta. TYÖLLISYYS Metalliteollisuuden koko henkilöstömäärä oli vuonna 26 noin 217, jossa oli lisäystä edellisvuoteen lähes 8 henkilöä. Koko teollisuus työllisti samana vuonna yhteensä noin 437 suomalaista. Työttömyyspäivärahan saajamäärä kasvoi vuodesta 21 vuoteen 23 asti. Vuodesta 23 eteenpäin määrä on ollut laskussa. Vuonna 26 työttömyyspäivärahan saajia oli 22 4 ja kuluvana vuonna päivärahan saajien kertymä tulee jäämään selvästi viimevuotista pienemmäksi. Myönteinen suhdannekehitys on heijastunut alan työllisyyteen ja työttömyyteen. Suomalaisen metalliteollisuuden kansainvälistyminen heijastuu selvästi myös alan työllisyyskehitykseen. Työllisyyden kasvu kohdistuu yhä selvemmin suomalaisten metallialan yritysten ulkomaisiin tytäryrityksiin. Vuoden 26 lopulla ulkomaisissa tytäryrityksissä työskenteli 23 ihmistä, kun luku vielä vuonna 1998 oli 15. Erityisesti elektroniikka-alan yritykset mutta myös muiden päätoimialojen yritykset ovat kasvattaneet henkilöstömääriään selvästi erityisesti kehittyvissä talouksissa.

8 8 (32) Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä * *Kunkin vuoden lopussa Lähde: Teknologiateollisuus ry 14 Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden suhteellinen työvoimakehitys, indeksi (1995=1) Metalliteollisuus 21 henkeä 1 Koko teollisuus 417 henkeä Lähde: Tilastokeskus

9 9(32) Työntekijöiden määrä metallin toimialoilla * Metallien jalostus Metallituoteteollisuus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Kulkuneuvoteollisuus Lähde: Tilastokeskus, teollisuustilasto, 26 ennakkotieto 25 Työttömyyspäivärahan saajat kuukausittain (tuorein havainto syyskuu 27) Lähde:Metallityöväen Työttömyyskassa

10 1 (32) VIENTI Metalliteollisuuden viennin määrä kasvoi viime vuonna edellisvuodesta noin 11 prosenttia. Metalliteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna noin 36 miljardia euroa, jossa kasvua edellisvuodesta noin 16 prosenttia. Metalliteollisuuden osuus Suomen kaikesta tavaraviennistä oli viime vuonna reilut 58 prosenttia. Tämä rakentui siten, että elektroniikka- ja sähköteollisuuden osuus oli noin 25 %, jalostuksen 12,5 %, koneiden ja laitteiden 12 %, kulkuneuvojen 7,5 % ja metallituotteiden 2 % kaikesta tavaraviennistä. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa metalliteollisuuden kokonaisviennin arvo kasvoi 13 prosentti verrattuna vuoden 26 vastaavaan jaksoon. Jalostuksen vienti lisääntyi 36 prosenttia ja kone- ja metallituoteteollisuuden vienti 17 prosenttia, mutta elektroniikkaja sähköteollisuuden vienti jäi nollakasvun tasolle. Syksyllä 27 on havaittu myös jalostuksen viennin kasvun alkaneen hidastua selvästi. Metalliteollisuuden vienti alueittain E 1 % 8 % Muut maat Kauko-Itä 6 % 4 % 2 % Pohjois- Amerikka Keski- ja Itä- Eurooppa Muu EU15 ja EFTA Euroalue % E Lähde: Tullihallitus

11 11(32) TUOTTAVUUS Metalliteollisuuden työn tuottavuuskehitys on ollut kaiken kaikkiaan vahvaa 199-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuus on parantanut tuottavuutta huimasti viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolla. Metallituoteteollisuudessa tuottavuuden kasvu on ollut hitaampaa. Viime vuonna metalli- ja elektroniikkateollisuuden tuottavuus kasvoi 11,2 prosenttia vuoteen 25 verrattuna. Metalliteollisuus ilman elektroniikka- ja sähkö -toimialaa kasvatti tuottavuuttaan myös 1 prosentilla viime vuonna. Koko teollisuuden tuottavuus lisääntyi 9,3 prosentin vauhdilla vuodessa. Mittarina tuottavuudelle olemme käyttäneet kiinteähintaista tuotosta palkansaajien ja yrittäjien yhteenlaskettua työn tuntimäärää kohden. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (1995=1) Koko teollisuus Metalliteollisuus Metalliteollisuus ilman sähköteknistä Lähde: Tilastokeskus

12 12 (32) PALKAT Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalliteollisuudessa viime vuonna nimellisesti 2 prosenttia ja reaalisesti,3 prosenttia. Vuoden 26 toisen neljänneksen ja kuluvan vuoden toisen neljänneksen välisenä aikana metalliteollisuuden tuntiansio nousi 4 senttiä eli noin 3 prosenttia, mikä merkitsee noin puolen prosenttiyksikön luokkaa olevaa reaaliansiokehitystä. Autoalan tieto vuoden 27 toiselta neljännekseltä puuttuu. Palkkakehitys neljänneksen palkkatilastot senttiä/tunti METALLITEOLLISUUS Metallien jalostus Metallituoteteollisuus Kone- ja kukuneuvoteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Autokorjaamot * KOKO TEOLLISUUS Lähde:Teknologiateollisuus ry ja AKL * Vuoden 2 havainto 3. neljännekseltä Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys metalliteollisuudessa vuosina , indeksi (1995=1) Nimellispalkka Reaalipalkka Lähde: TT, Tilastokeskus

13 13(32) VÄLITUOTEKÄYTTÖ Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita toimialayksikkö hankkii ulkopuolelta tuotoksensa aikaansaamiseksi. Välituotekäytöksi lasketaan myös esimerkiksi kaluston ja rakennusten säännölliset huollot ja korjaukset sekä erilaiset aputoiminnot kuten kirjanpito tai markkinointi. Välituotekäytön osuus metalliteollisuuden tuotoksesta on lisääntynyt hiljalleen mutta selvästi 198-luvulta lähtien. Taustalla on kulkenut yritysten pyrkimys keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja rönsyjen karsimiseen, mikä on näkynyt toimintojen ulkoistamisina ja alihankinnan yleistymisenä. Aivan viime vuosina välituotekäytön kasvu on jälleen kiihtynyt etenkin tietyillä toimialoilla kuten kulkuneuvojen valmistuksessa. Suomalaiset telakat osoittavat yhä suuremman osan matkustaja-alusten rakennustöistä kokonaistoimittajilleen. Välituotekäytön osuus tuotoksesta metalliteollisuuden toimialoilla, % Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkötekn. tuott. ja optisten laitteiden valm. Kulkuneuvojen valmistus Metalliteollisuus Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito

14 14 (32) INVESTOINNIT Investointien suhde metalliteollisuuden arvonlisäykseen laski lievästi vuonna 26 edellisvuoteen verrattuna. Investointiaste on laskenut edelleen etenkin metallien jalostuksessa, kun se puolestaan kulkuneuvoteollisuudessa kasvoi. Muilla metallin päätoimialoilla investointiaste pysyi suurin piirtein ennallaan. Koko teollisuudessa investoinnit kasvavat tänä vuonna noin 4 % vauhtia. Tahti kiihtyy ensi vuonna merkittävästi, mutta kyseessä on tällöin energiasektorille osuvat kertahankinnat eli Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin rakennustyöt. Tehdasteollisuudessa investoidaan kuitenkin myös koneisiin ja laitteisiin lähivuosina kiihtyvään tahtiin. Investointiaste metalliteollisuudessa ,8 13,2 11,8 1 1,2 9,7 9,7 9, ,3 8,2 6,7 6, Lähde: Tilastokeskus

15 15(32) Investointiaste, metallien jalostus ,4 4 35,3 4,4 35,5 3 28, 2 17,1 21,2 18,1 21,7 1 1,3 7, Lähde: Tilastokeskus Investointiaste, metallituotteiden valmistus ,4 12,6 14,9 12,5 12,8 11,8 11,1 1,4 8, 1, 9, Lähde: Tilastokeskus

16 16 (32) Investointiaste, koneiden ja laitteiden valmistus ,8 8,9 8,1 7,5 6,7 5,9 6, 7,6 3,8 4,7 4, Lähde: Tilastokeskus Investointiaste, sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus ,5 1, 9,6 9,6 8,1 9,3 4,8 4,2 4,6 5,6 4, Lähde: Tilastokeskus

17 17(32) Investointiaste, kulkuneuvojen valmistus ,4 9,3 11,6 11, 1,5 1,4 6,6 5,7 8,7 8,9 1, Lähde: Tilastokeskus

18 18 (32) 2. METALLITEOLLISUUDEN KANNATTAVUUS JA VAKAVARAISUUS VUOSINA 2-25 Kannattavuuskatsaus perustuu pääosin Tilastokeskuksen tuottamiin teollisuuden tilinpäätöstilastoihin, jossa vuoden 26 tiedot ovat ennakkotietoja. Sen mukaan metalli- ja elektroniikkateollisuudessa oli vuonna 25 kaikkiaan yritystä, joista pkyrityksiä oli Metalli- ja elektroniikkateollisuuden aiempi suhdannehuippu osui vuosien 2-22 paikkeille, jolloin myös yritys kannattavuus saavutti korkean käyttökatteen pyöriessä 15-12,5 % välillä. Viimeisen parin vuoden tuotannon reipas kasvu ei ole näkynyt alan yritysten kannattavuuden kasvuna, sillä vuonna 25 käyttökate oli 1,2 % ja säilyi tällä tasolla myös seuraavan vuoden 26. Vuonna 26 toimialan yritysten nettotulos kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Oheisessa kuviossa se näkyy nettotulososuuden kasvuna 12,4 %:iin. Kehitys selittyy yhden yrityksen poikkeuksellisen suurella rahoitustuottojen lisäyksellä. Nokian (emoyhtiö) rahoitustuotot olivat vuonna 26 4,4 miljardia euroa (ed. vuonna,7 miljardia euroa) johtuen osinkotuotoista konsernin yrityksistä. Siten toimialan kotimaisen toiminnan kannattavuudessa ei liikevaihdon reippaasta kasvusta huolimatta tapahtunut erityistä muutosta. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden kannattavuus % Käyttökate-% 8 Nettotulos-% * Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Vuoden 26 kokonaistulosta kasvattivat myös poikkeuksellisen suuret käyttöomaisuuden myyntivoitot ja fuusiovoitot, jotka olivat lähes 1,2 miljardia euroa (ed. vuonna,35 miljardia euroa). Metalli- ja elektroniikkayritysten kokonaistulos vuonna 26 oli 11 miljardia euroa. Edellisenä vuonna se oli 4,9 miljardia.

19 19(32) METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostusyritysten kasvu jatkui vuonna 25 viidettä perättäistä vuotta. Kasvu ei kuitenkaan siirtynyt kokonaisuutena kannattavuuteen. Metallien jalostusyritysten kannattavuus kävi aallonpohjassa vuonna 22. Sen jälkeen yritykset ovat parantaneet varsinaista toimintaansa ja se näkyy käyttökatteen vakaana paranemisena. Vuonna 25 käyttökate oli reilut 12 %. Vuonna 25 toimialan nettotuloksella mitattava kannattavuus kuitenkin romahti vajaaseen 3 %. Syynä tähän oli rahoituskulujen reipas kasvu. Metallien jalostuksen kannattavuus Käyttökate-% Nettotulos-% Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Metallien jalostuksen omavaraisuusaste säilyi edellisten vuosien tasolla 42 %:ssa, joka on hyvä. METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Metallituotteiden valmistusyritysten liikevaihto on kasvanut tasaisesti vuosina Kasvua ei kuitenkaan pystytty siirtämään kannattavuuteen vasta kuin tarkastelujakson loppupuolella. Käyttökatteella mitattuna alan kannattavuus heikkeni tasaisesti vuoteen 24 asti, jolloin käyttökate oli 1 %. Johtuen kysynnän jatkuneesta kasvusta ja kapasiteetin käyttöasteesta kannattavuus alkoi vihdoin parantua vuonna 25, jolloin se nousi 12 %:iin. Varsinaisen toiminnan kannattavuus näkyi nettotuloksessa, joka nousi 6 %:iin liikevaihdosta. Myös sijoitetun pääoman tuotto nousi 14 %:iin. Uskomme metallituoteteollisuuden edelleenkin hyötyvän toimialan kasvusta ja siten kannattavuuden parantuvan.

20 2 (32) Metallituotteiden valmistuksen kannattavuus Käyttökate-% Nettotulos-% Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Vaikka oheinen kuvio näyttääkin toimialan omavaraisuuden laskeneen tarkastelujakson aikana reilusta 5 %:sta, on se edelleen hyvällä 46 %:n tasolla. Metallituotteiden valmistuksen omavaraisuusaste Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto

21 21(32) KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialan liikevaihdon kasvu jatkui vuonna 25 kolmatta perättäistä vuotta. Liikevaihtoa kertyi 12,7 miljardia euroa. Hyvistä kasvunäkymistä johtuen on harmillista, että toimialalla on kannattavuusongelma. Toimiala ei ole pystynyt nostamaan käyttökateastettaan yli 1 prosentin tarkastelujakson aikana kuin vuosina 2 ja 21. Koneiden ja laitteiden valmistuksen kannattavuus Käyttökate-% Nettotulos-% Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Tämä luonnollisesti näkyy sijoitetun pääoman tuotossa, joka on pysynyt alle 1 %:ssa kolme viimeistä vuotta. Sijoitetun pääoman tuotto koneiden ja laitteiden valmistuksessa Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto

22 22 (32) Kannattavuuden heikko tason on pohjimmiltaan seurasta alan huonosta tuottavuuskehityksestä. Tästä johtuen ala on jo pitkään potenut investointien puutteesta. Ilman investointeja tuottavuus ei kehity ja kannattavuus pysyy heikkona. Onneksi alan yritysten omavaraisuusaste on vahva, sillä heikon kannattavuus ei kestä raskasta velkataakkaa. Omavaraisuusaste oli 51,5 % vuonna 25. Omavaraisuusaste koneiden ja laitteiden valmistuksessa Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto

23 23(32) 3. KEHITYS VUONNA 27 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT Maailman kokonaistuotannon kasvu pysyy tänä vuonna yli 5 prosentin tasolla, ja laskee ensi vuonnakin vain hieman sen alle. Kasvun painopiste siirtyy USA:n hyytyessä yhä selvemmin Aasiaan, Venäjälle sekä Keski- ja Itä-Eurooppaan. Maailmankauppa jatkaa kasvuaan 7-9 prosentin vauhdilla vuosina Voimakas ja pitkään jatkunut globaali investointikysyntä on nostanut raaka-aineiden ja energian hintoja viime vuosina. Raakaöljyn hinta nousi lokakuun lopulla 27 yli 93 euroon barrelilta. Suomen teollisuuden osalta ongelmana on vientihintojen heikko kehitys suhteessa tuontihintoihin, eli heikkenevä vaihtosuhde. Laskeva vientihintatrendi koskee lähinnä elektroniikka- ja sähköteollisuutta, mikä voi ennen pitkää heijastua kauppataseen ylijäämän kutistumisena. Toisaalta toimialan suurin yritys Nokia on pystynyt pitämään kannattavuutensa erittäin hyvällä tasolla. Raaka-aineiden hintojen nousu on johtanut kasvaviin inflaatiopaineisiin myös kehittyvissä talouksissa. Myös palkoista ja elintarvikkeista aiheutuvat kulut kasvavat, ja välittyvät myös maailmanmarkkinoilla kaupattavien lopputuotteiden hintoihin. Globaalin kilpailun voima ei enää riitä rajoittamaan hintojen nousua samalla lailla kuin aiemmin. Joiltakin osin tämä voi johtaa jopa suomalaisen teollisuuden hintakilpailukyvyn suhteelliseen paranemiseen. Suomen kansantalouden osalta kasvuluvut ovat olleet viime ja tänä vuonna ennusteita suurempia. Jatkossakin talouskehitys voi selättää ennusteet, mutta tämä käy kuitenkin vuosi vuodelta vaikeammaksi. Tehdasteollisuuden käyttöaste on 84 prosentin tasolla, eivätkä uusinvestoinnit luo juurikaan uutta kapasiteettia kotimaahan. Paikka paikoin pula osaavista metallialan työntekijöistä hidastaa kasvua. Kun kysyntä todennäköisesti vuosina myös heikkenee, tulee sekä teollisuustuotannon että kansantalouden kokonaistuotannon kasvu hidastumaan. Se, kuinka paljon kasvu hidastuu, riippuu USA:n talouden hyytymisen tarttumisesta muualle maailmaan. METALLITEOLLISUUS Suomalainen metalliteollisuus jatkaa tänä vuonna vahvalla kasvu-uralla. Tuotannon arvo kasvaa vuonna 27 noin 9 prosentilla vuoteen 26 verrattuna. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan metalliteollisuuden yritykset saivat kaiken kaikkiaan uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 26 vastaavalla jaksolla, mutta 14 prosenttia vähemmän kuin tämän vuoden toisella neljänneksellä. Paksut tilauskirjat pitävät tuotannon volyymin hyvällä tasolla ensi vuonna, vaikka uusissa tilauksissa notkahduksia tulisikin. Jos kansainvälinen kysyntä heikkenee, erot yritysten kesken toimialojen sisällä kasvavat. Viimevuodet ovat merkinneet vahvaa kysyntää poikkeuksellisen laajalla rintamalla, ja suhdanteen hiipuminen todennäköisesti kohtaa yrityksiä eri tahtisesti.

24 24 (32) METALLITUOTE- JA KONEPAJATEOLLISUUS Metallituote- ja konepajateollisuudessa oli vuonna 25 hiukka vajaa 8 yritystä, joiden liikevaihto oli yhteensä 18,2 miljardia euroa. Liikevaihto kääntyi toimialalla nousukiitoon vuonna 24. Kasvu jatkui ripeänä vuonna 26 ja jatkuu myös kuluvana vuonna. Metalli- ja konepajateollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) tuotannon kasvu jatkui voimakkaana ja oli vuonna 26 lähes 8 %. Kuluvana vuonna tuotannon kasvu jatkuu 1 % tasolla. Korkean tilauskannan pohjalta voidaan ennustaa kasvun jatkuvan myös ensi vuonna. Kasvun veturina on varsinkin koneiden ja laitteiden vienti, joka kasvaa tänä vuonna 15 %. Metallituotteiden viennin kasvu on sekin vahvaa, vaikkakin koneiden vientiä maltillisempaa 6 % tasoa. Ammattitaitoisen kotimaisen työvoiman saanti on selvästi noussut alan kasvua rajoittavaksi tekijäksi ja yritykset rekrytoivat kiihtyvällä vauhdilla ulkomaista työvoimaa. Ripeästä kasvusta huolimatta yritysten investoinnit olivat 26 edelleen vaatimattomalla tasolla. Investointien matala taso asettaa alan kasvulle omat rajoitteensa. Vaikka investoinnit ovat säilyneet matalina jo 9-luvun puolivälistä lähtien, tämä ei toistaiseksi ole pysäyttänyt kasvua. Miten investointivaje näkyy suhdanteen kääntyessä, jää nähtäväksi. Yritykset jatkavat verkostomaisen toimintamallin kehittämistä ja erikoistumista, sillä varsinkin koneenrakennuksen yritysten välituotekäytön osuus tuotoksesta on kasvanut ja oli jo 75 % vuonna 26. Metallituoteteollisuudessa välituotekäytön osuus tuotoksesta oli 62 %. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Toimialan tunnusluvut kehittyvät vahvasti yhden yrityksen eri Nokian tahdissa. Muiden yritysten osalta kehitys on melko hajanaista, kun etenkin elektroniikka-alan yritykset taistelevat kovasti kustannuskilpailukyvyltään kovempien aasialaisten kanssa ja toisaalta sähkötekninen ala etenkin ABB:n vetämänä menestyy Nokian veroisesti tai jopa paremmin. Nokian alihankintaverkoston siirtyminen pois Suomesta on kuluvan vuoden aikana käytännössä sinetöitynyt, kun Elcoteq lopetti Lohjan tehtaansa ja Aspocomp Salon tehtaansa. Metalliteollisuuden rakennemuutos etenee näin myös korkeasuhdanteiden vallitessa. Matkapuhelimien tuotannon kasvu Suomessa perustuu pääasiassa jatkuvasti laadukkaampien puhelimien valmistamiseen, lähinnä Nokian Salon tehtaalla. Puhelimien massatuotanto tapahtuu kehittyvissä talouksissa ympäri maailmaa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna noin 5 prosenttia edellisvuodesta, ja kasvuvauhti pysyy Nokian ja ABB:n erittäin hyvän tuloskehityksen myötä samantasoisena myös ensi vuonna. KULKUNEUVOTEOLLISUUS Aker Yardsin Suomen telakoiden tilauskanta on edelleen hyvä, mutta uusiakin tilauksia aletaan jo odotella Raumalla ja Helsingissä. Muutokset yhtiön omistuksessa herättävät keskustelua, mutta esimerkiksi risteilijärakentamisen konseptia on vaikea kovin nopeasti kopioida tai viedä muualle. Osassa toimialaa on odotettavissa ensi vuodelle lomautuksiakin, ellei Tehcnip Offshore Finland saa loppuvuodesta tai alkukeväästä uutta tilausta öljy-yhtiöiltä.

25 25(32) Valmet Automotive Oy teki pitkän sopimuksen Porchen kanssa kahden automallin valmistuksen jatkamisesta Uudessakaupungissa. Sopimus ulottuu vuoteen 211. Tuotantomääriä leikattiin alkuvuonna 27 kansainvälisen autokysynnän hiipuessa, mutta lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä lisätiputusta. Kulkuneuvoteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna noin 8 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna on odotettavissa kasvun selvää hidastumista, kun etenkin telakkateollisuudessa jo tuotettua kuormaa puretaan luovuksina eikä täyttä kuormaa koko vuodelle ja joka paikkaan enää ole. METALLIEN JALOSTUS JA KAIVOKSET Metallien jalostuksen tuotanto kasvaa kuluvana vuonna 5,5 ja ensi vuonna arviolta 4,3 prosenttia. Metallin jalostusyritysten liikevaihto oli tammi-heinäkuussa euromääräisesti 28 prosenttia suurempi kuin vuonna 26 vastaavaan aikaan. Liikevaihtoa alkuvuonna on kasvattanut erityisesti viimevuotista korkeampi hintataso. Tuotantomäärät sen sijaan ovat vähentyneet viime vuodesta. Ruukin ja Bolidenin viime vuonna alkanut hyvä tuloskausi on jatkunut erittäin hyvänä. Outokummulla tämän vuoden osalta huomattavat nikkeliin liittyvät varastotappiot johtavat kuitenkin tämänhetkisten arvioiden mukaan siihen, että vuoden 27 liikevoitto jää vuoden 26 tasolle. Terästuotteiden tuotanto oli tämän vuoden tammi-elokuussa noin 15 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Värimetallien tuotanto on pysynyt suunnilleen viimevuotisella tasolla. Sen sijaan valujen tuotanto on kasvanut noin kuusi prosenttia samalla ajanjaksolla. Arvioiden mukaan ensi vuonna metallin jalostuksen tuotteiden vientihinnat tulevat hieman laskemaan, mutta vienti kasvaa noin 5,4 prosenttia. Malminetsintä on voimakkaassa nousussa Suomessa. Arvioiden mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä noin 4 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota. Suomen kaivosteollisuuden tulevaisuus on luonnollisesti riippuvainen alan globaaleista kulutus- ja hintatrendeistä. Alan kehitykselle on tärkeää, että yhteiskunnan on luotava edellytykset alan kehittymiselle. Meneillään olevassa kaivoslain uudistamisessa on otettava huomioon alan erityisluonne. Luonnonsuojelulliset ja kaivostoiminnan osin ristikkäiset maankäyttöintressit on pystyttävä sovittamaan yhteen. Todennäköisesti useita uusia kaivoksia avataan lähivuosina merkittävissä määrin, mikäli alan perusedellytykset sekä raaka-aineiden hintakehitys jatkuvat suotuisina. Yksittäisistä hankkeista arvioiden mukaan Suurikuusikon kultakaivoskaivos työllistää toteutuessaan noin kaksisataa ihmistä. Kerrannaisvaikutusten myötä työpaikkojen määrä kasvaa moninkertaiseksi. Esiintymän kultamääräksi on arvioitu noin 3,7 miljoonaa unssia. Maailman suurimman liuotusmenetelmää käyttävän nikkelikaivoksen rakennustyöt ovat puolestaan käynnistyneet Sotkamon Talvivaarassa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 4 miljoonaa euroa ja se tulee työllistämään lähivuosien aikana jopa neljäsataa suoraa työpaikkaa. Näillä näkymin Keivitsan kaivoksen tuotanto alkaa vuoden 29 lopulla ja käynnistyessään se toisi suoraan jopa noin 1 työpaikkaa.

26 26 (32) 4. AUTOALAN KATSAUS Uusien henkilöautojen myynti nousi voimakkaasti vuonna 23, kun autoverotusta kevennettiin, mutta sen jälkeen myytyjen henkilöautojen määrä on polkenut suunnilleen paikallaan vuoteen 26 asti. Vuonna 26 myytiin uutta henkilöautoa. Muiden autojen myyntimäärät ovat vaihdelleet vuosittain jonkun verran. Vuonna 26 myytiin kaikkiaan muuta autoa. Vaikka autojen myyntimäärät eivät ole viime vuosina kasvaneet, on moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihto kasvanut hieman. Autoalan vähittäiskaupan rakenne on viime vuosina muuttunut siten, että jälleenmyyjäyritysten lukumäärä on vähentynyt, mutta toimipaikkojen lukumäärä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Vuonna 26 jälleenmyyjiä oli 25 ja toimipaikkoja Kuvio 1. Uusien autojen ensirekisteröinnit e Henkilöautot Lähde: Tilastokeskus, moottoriajoneuvot ja Metalliliiton tutkimustoiminta Muut autot

27 27(32) AUTOALAN TYÖLLISYYS Autoala työllisti vuonna 26 yhteensä 32. henkeä, mikä oli noin kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Moottoriajoneuvojen kaupan työllisyys heikkeni hieman viime vuonna. Kauppa työllisti 18. henkilöä vuonna 26. Sen sijaan huollon ja korjauksen työllisyys kasvoi yli kahdella tuhannella hengellä viime vuonna. Huolto- ja korjaustoiminta työllisti viime vuonna 16. henkilöä. Alan työllisyys kasvanee tänä ja myös ensi vuonna hieman. 2 Kuvio 2. Moottoriajoneuvojen kaupan, huollon ja korjauksen työlliset vuosina Moottoriajoneuvojen kauppa Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto Autoalan työttömien työnhakijoiden määrä on jatkuvasti laskenut. Erityisen voimakkaasti on laskenut työttömien työntekijöiden määrä. Viime vuoden lopussa autoalan työttömiä työnhakijoita oli noin 3.2. Tämän vuoden syyskuussa alan työttömiä työnhakijoita oli enää reilut 2.4. Kuviossa 3. vuosien tiedot ovat kunkin vuoden joulukuun lopun tietoja. Lomautetut eivät sisälly lukuihin.

28 28 (32) 7 Kuvio 3. Autoalan työttömät työnhakijat 6 5 vuoden 27 tieto SYYSKUULTA Työntekijät Varaosa- ja automyyjät Lähde: Työministeriö MOOTTORIAJONEUVOJEN VÄHITTÄISKAUPAN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consulting Oy:n keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Kuvioissa tunnusluvuista esitetään mediaani, alakvartiili ja yläkvartiili. Kvartiilien laskemista varten kukin tunnusluku on asetettu järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Alakvartiili osoittaa, että 25 prosentilla yrityksistä tunnusluku on alakvartiilia pienempi ja 75 prosentilla tätä suurempi. Yläkvartiili osoittaa, että 75 prosentilla yrityksistä tunnusluku on yläkvartiilia pienempi ja 25 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on keskimmäinen havainto, jolloin 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on pienempi kuin mediaani ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on siis keskiarvoluku ja kvartiilit kuvaavat hajontaa. Annettujen tunnuslukujen avulla voidaan muodostaa neljä luokkaa, joiden perusteella yksittäisen yrityksen tunnusluku voidaan arvioida suhteessa koko toimialan tilanteeseen. Jos yrityksen tunnusluku on pienempi kuin alakvartiili, voidaan sitä pitää huonona. Jos tunnusluku on välillä alakvartiili-mediaani, voidaan sitä pitää välttävänä. Jos tunnusluku on välillä mediaani-yläkvartiili, voidaan sitä pitää kohtuullisena. Jos tunnusluku on suurempi kuin yläkvartiili, voidaan sitä pitää hyvänä. Yritysten varsinaisen toiminnan tehokkuutta kuvataan nettotulosprosentilla. Sen pitää olla vähintään nollaa suurempi, jotta yritysten toiminta on kannattavaa. Viime vuosina nettotuloskehitys on ollut huolestuttavasti aleneva, mutta mediaaniyrityksen nettotulosprosentin taso oli vuonna 26 vielä kohtuullisella tasolla. Myös alakvartiilin yrityksen nettotulosprosentti on pysynyt nollan yläpuolella, joten valtaosalla moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan yrityksistä varsinaisen toiminnan tulos on pysynyt kannattavuusrajan yläpuolella.

29 29(32) 3,5 Kuvio 4. Nettotulosprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa 3 2,5 2 % 1,5 Yläkvartiili 1 Mediaani,5 Alakvartiili Lähde: Balance Consulting Sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittaa suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle tuottoa vaativalle pääomalle. Tuoton tulisi olla vähintään yritykseen sijoitetun vieraan pääoman käytöstä maksetun korvauksen suuruinen. Käytännössä se tarkoittaa pitkäaikaisten markkinakorkojen tasoa. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa sijoitetun pääoman tuottoprosentti on ollut viime vuosina selvästi aleneva, mutta mediaaniyrityksellä se oli vielä vuonna 26 kuitenkin yhä varsin hyvällä tasolla, noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin pitkäaikaisten lainojen korot. Alakvartiilin yrityksillä sijoitetun pääoman tuottoprosentti painui viime vuonna lähelle markkinakorkotasoa. 45 Kuvio 5. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa % Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Lähde: Balance Consulting

30 3 (32) Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja ylipäänsä yrityksen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste kertoo kuinka suuren osuuden yrityksen oma pääoma muodostaa oman ja vieraan korollisen pääoman summasta. Jos omavaraisuusaste on alle 2 prosenttia, se on heikko ja jos se on yli 4 prosenttia, se on hyvä. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa mediaaniyrityksen omavaraisuusaste on pysynyt viime vuosina suunnilleen 4 prosentissa eli hyvällä tasolla. Alakvartiilin yrityksellä omavaraisuusaste on pysytellyt hieman yli 2 prosentin tasolla viime vuosina. Siten suurimmalla osalla alan yrityksistä omavaraisuus on ollut vähintään kohtuullisella tasolla. 7 Kuvio 6. Omavaraisuusaste moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa % 3 2 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Lähde: Balance Consulting AUTOALAN PALKKAKEHITYS Autokorjaamoiden työntekijöiden tuntipalkat ovat viime vuosina nousseet suunnilleen samaa vauhtia kuin metalliteollisuudessa ja autoalan tuntipalkat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin metalliteollisuudessa. Vuoden 27 toisen neljänneksen tietoa ei ole autoalalta vielä saatu.

31 31(32) Kuvio 7. Säännöllisen työajan tuntiansiot autokorjaamoissa ja metalliteollisuudessa vuosina Kunkin vuoden toisen neljänneksen palkkatieto Metalliteollisuus Autokorjaamot Autokaupan toimihenkilöistä varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön sekä konttorihenkilöstön ansiokehitys on ollut suhteellisen vakaasti nouseva. Sen sijaan myyntihenkilöstön keskimääräinen kuukausiansio laski vuonna euroa kuukaudessa Kuvio 8. Auto- ja konekaupan toimihenkilöiden ansiokehitys vuosina Myyntihenkilöstö Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstö Konttorihenkilöstö

32 32 (32) AUTOALAN KEHITYS VUONNA 27 JA ENSI VUODEN NÄKYMÄT Tänä vuonna uusien henkilöautojen myynti laskee selvästi viime vuodesta. Kuluvan vuoden alusta lähtien syyskuun loppuun mennessä uusia henkilöautoja on rekisteröity kappaletta, mikä on 9,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Ennakkoarvion mukaan tänä vuonna myydään noin 135. uutta henkilöautoa, mikä olisi reilut 1. autoa vähemmän kuin viime vuonna. Pakettiautojen myynti on tänä vuonna kehittynyt myönteisesti. Niitä oli syyskuun loppuun mennessä rekisteröity kappaletta, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kuorma-autoja rekisteröitiin alkuvuoden aikana kappaletta eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Linja-autoja rekisteröitiin 415 kappaletta eli noin 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kokonaisuutena muita kuin henkilöautoja myytäneen tänä vuonna hieman enemmän kuin viime vuonna ja myynnin ennakoidaan hieman kasvavan myös ensi vuonna. Kaikkiaan uusia autoja rekisteröidään tänä vuonna arvioiden mukaan reilut 156. kappaletta, mikä on noin 1. vähemmän kuin viime vuonna. Henkilöautojen myynnin heikko kehitys viime vuosina on ristiriidassa Suomen taloudellisen kehityksen kanssa. Talouskasvu on ollut reipasta, työllisyys on parantunut ja ansiokehityskin on ollut suhteellisen myönteistä. Näin myönteisen talouskehityksen pitäisi näkyä suurempana uusien autojen myyntimääränä. Heikon myyntimäärän taustalla on ilmeisesti ollut kuluttajien odotukset autoverotuksen keventämisestä. Tämä odotus palkittiin marraskuun alussa, kun hallitus ilmoitti autoverotuksen muutoksesta, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta. Autovero muuttuu päästöistä riippuvaiseksi. Nykyisin autovero on keskimäärin vajaa 3 prosenttia auton myyntihinnasta. Uudessa verojärjestelmässä autoveron osuus vaihtelee 1 prosentista 4 prosenttiin päästöistä riippuen. Käytännössä muutos merkitsee, että joidenkin vähäpäästöisten autojen myyntihinnat laskevat jopa useita tuhansia euroja. Vastaavasti joidenkin runsaspäästöisten autojen myyntihinnat nousevat useita tuhansia euroa. Myyntihintojen muutokset tapahtuvat luonnollisesti vain siinä tapauksessa, että tehtaat eivät muuta omia hintojaan ja autokauppa siirtää veroalennukset myyntihintoihin. Jo aikaisemmin on päätetty vuosittaisen käyttömaksun muuttumisesta päästöperusteiseksi vuonna 21. Ennen veropäästöstä uusia henkilöautoja ennakoitiin myytävän ensi vuonna suunnilleen sama määrä kuin tänä vuonna eli noin 135. kappaletta. Veropäätös varmasti laukaisee patoutunutta kysyntää, jos myyntihinnat alenevat. On vaikea arvioida, kuinka paljon autojen myynti kasvaa, mutta ei liene mahdotonta, että uusia henkilöautoja myyntäisiin ensi vuonna yli 15. kappaletta. Muutos merkinnee myös dieselautojen myynnin voimakasta kasvua. Dieselautojen osuus on ollut noin 3 prosenttia Suomessa myydyistä uusista autoista. Veromuutoksen jälkeen dieselautojen osuus noussee lähemmäksi länsieurooppalaista noin 5 prosentin tasoa. Autojen myyntimäärän kasvu parantanee myös autoalan, erityisesti automyyjien, työllisyyttä.

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin 2.5.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on voimistunut viime kuukausina Teollisuuden

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa 1 13.8.215 Lähde: Macrobond Tuonti Kiinaan on vähentynyt laaja-alaisesti 2 3.11.215 Lähde: Macrobond Asuntorakentamisen kasvu

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2007

Tilanne ja näkymät 2/2007 Tilanne ja näkymät 2/27 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu jatkunut vakaana, mutta USAn riskit varjostavat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2006

Tilanne ja näkymät 2/2006 Tilanne ja näkymät 2/26 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu jatkuu raaka-aineiden hintojen nousu ja alijäämäongelmat varjostavat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 1/2014. Eurooppa ja kehittyvät taloudet jarruttavat maailmantalouden kasvua s. 3

Tilanne ja näkymät 1/2014. Eurooppa ja kehittyvät taloudet jarruttavat maailmantalouden kasvua s. 3 Tilanne ja näkymät 1/214 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Eurooppa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuonna 2016 yhdellätoista ELY-alueella. Liikevaihto supistui neljällä ELY-alueella. Voimakkainta kasvu oli ssa, 43

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Autoalan toimialakatsaus 2011

Autoalan toimialakatsaus 2011 Tutkimusyksikkö Autoalan toimialakatsaus lukijalle Autoalan toimialakatsaus on osa Metalliliiton yritysja toimialakohtaista seurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden 9. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin,

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin 13.9.212 Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 212 24.1.212 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tammi-syyskuu 212 Keskon liikevaihto 7,2 mrd. euroa, kasvua 3,6 % Myynnin

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2009. Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2

Tilanne ja näkymät 4/2009. Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2 Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 4/ Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. METLLIN RELINSIOT NOUSIVT, PROSENTTI VUODESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 3/2010. Epävarmuus varjostaa maailmantalouden nousua s. 2

Tilanne ja näkymät 3/2010. Epävarmuus varjostaa maailmantalouden nousua s. 2 Tilanne ja näkymät 3/21 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailmantalouden näkymät Epävarmuus varjostaa maailmantalouden nousua s.

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo.

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden liikevaihto laskusuunnassa useilla alueilla Teknologiateollisuuden (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus,

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2006

Tilanne ja näkymät 4/2006 Tilanne ja näkymät 4/26 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana Länsi-Euroopan talous on kasvanut

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012 rakennekatsaus I/212 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät 3.11.2016 Pääekonomisti Jukka Palokangas 11.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 50 % Suomen koko viennistä. Alan

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot