Autoalan suhdannekatsaus, kevät 2017

Transkriptio

1 TEOLLISUUSLIITTO Autoalan suhdannekatsaus, kevät 17 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /17 AUTOKAUPPA JA ALAN TYÖLLISYYS JATKAVAT LIEVÄSSÄ KASVUSSA AUTOALA TYÖLLISTÄÄ ENEMMÄN Moottoriajoneuvojen kaupan, huollon ja korjaustoiminnan työllisyys on parantunut viimeisen vuoden aikana. Vuonna alan henkilöstön määrä oli 7 5 henkeä. Alan työllisten määrä kasvaa myös tänä vuonna. Sekä alan pääluottamusmiehet että yritykset arvioivat automyynnin, korjaamotoiminnan ja henkilöstön määrän kasvavan tämän vuoden aikana. Autokorjaamoalan työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa 9. Määrä on vuodessa laskenut noin 5 hengellä. ANSIOKEHITYS VARSIN MALTILLISTA Korjaamotyöntekijöiden reaaliansiot nousivat, prosenttia vuoden neljännellä neljänneksellä vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Nimellisansiot nousivat 1,3 prosenttia. Lokakuussa myyntihenkilöstön reaaliansiot nousivat 1, prosenttia vuoden lokakuuhun verrattuna. Konttorihenkilöstön reaaliansiot laskivat vuodessa 3,9 prosenttia ja varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön reaaliansiot laskivat, prosenttia. MOOTTORIAJONEUVOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KASVAVAT MYÖS TÄNÄ VUONNA Uusien henkilöautojen ensirekisteröintien määrä on kasvanut jo usean vuoden ajan. Tänä vuonna rekisteröidään 1 uutta henkilöautoa. Vielä ollaan melko kaukana vuoden lähes rekisteröidystä henkilöautosta. Automyynti on kasvanut varsin hyvin kesän romutuskampanjasta lähtien. Tosin viime kuukausina uusien henkilöautojen kauppa on hieman hiipunut. Hyötyajoneuvojen myynti on jatkanut kasvua alkuvuoden ajan. Liikenneministerin esitys autoverouudistukseksi pysäytti autokaupan hetkeksi tammikuussa. Voimakas kritiikki johti kuitenkin esityksen nopeaan perumiseen. Tapauksen kuluttajiin luoma epävarmuus vaikutti alkuvuoden ensirekisteröintien määrään. KUVIO 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina 7 17 KUVIO. Autoalan työlliset vuosina e e 17e Lähteet: Tilastokeskus, ennuste Teollisuusliiton tutkimusyksikkö Lähteet: AKL, ennuste Teollisuusliiton tutkimusyksikkö

2 MOOTTORIAJONEUVOJEN MYYNNIN KEHITYS JA NÄKYMÄT Uusia henkilöautoja rekisteröitiin viime vuonna 9 kappaletta (Kuvio 1 etusivulla). Vuoteen verrattuna myynti kasvoi 9, prosenttia. Kesän romutuspalkkiosta käynnistynyt autokaupan reipas kasvu kesti 19 kuukautta. Toukokuun loppuun mennessä ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä oli,1 prosenttia viime vuotta pienempi (Kuvio 3). Tämän vuoden tammikuun lopulla markkinoille tuli ulkopuolinen häiriö liikenne- ja viestintäministeri-östä, kun se julkaisi väyläehdotuksen, joka olisi muun muassa poistanut autoveron kokonaan. Tämä pysäytti uusien henkilöautojen kaupan täysin. Väyläehdotus oli julkisuudessa ainoastaan reilut tuntia, jolloin se peruttiin siihen kohdistuneen valtaisan kritiikin takia. Kyseinen episodi osoitti, kuinka herkästi kuluttajat reagoivat autoverotukseen tehtäviin muutoksiin. Henkilöauton hankinta on merkittävä investointi, jota on helppo lykätä, mikäli ilmapiiri verotuksen osalta on hiemankaan epävarma. Henkilöautojen verotuksen tuleekin olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, jolloin muutokset ovat tiedossa useiksi vuosiksi eteenpäin. Mikäli verotusta merkittävästi muutetaan, tulee se tehdä varoittamatta, yhdessä yössä, jolloin muutoksen odottelu ei häiritse markkinoita. Hyötyajoneuvojen ensirekisteröintien määrä kasvoi viime vuonna kaikissa ajoneuvoluokissa (Kuvio ). Pakettiautoja rekisteröitiin 55 kappaletta, joka on 1,3 prosenttia enemmän kuin vuonna. Kuormaautojen ensirekisteröinnit kasvoivat 3 prosenttia 3 33 kappaleeseen. Linja-autoja rekisteröitiin 5 kappaletta, ja kasvua on, prosenttia. Hyötyajoneuvojen rekisteröinnit ovat lisääntyneet myös tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Pakettiautoja on rekisteröity 7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, kuormaautoja 9 prosenttia ja linja-autoja 3 prosenttia enemmän. Mikäli kauppa jatkuu alkuvuoden tahtiin, tänä vuonna päästään hyötyajoneuvojen ensirekisteröinneissä vuoden tasolle. Suomen kokonaistuotanto, työllisyys ja yksityinen kulutus kasvavat myöskin tänä vuonna. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä sellaisia merkkejä, jotka viittaisivat autokaupan hidastumiseen. Tällä perusteella voi ennustaa moottoriajoneuvojen kaupan kasvavan myös tänä vuonna ja ensikin vuonna. Myynnin kasvua ennustavat kyselyjen perusteella sekä alan pääluottamusmiehet (Metalliliitto, toukokuu 17) että Autoalan keskusliiton jäsenyritykset (AKL, huhtikuu 17). Tarkempi analyysi Suomen talouden näkymistä on luettavissa Teollisuusliitto ry:n metallialan kevään 17 suhdannekatsauksta, joka löytyy liiton kotisivuilta. KUVIO 3. Henkilöautojen ensirekisteröinnit kuukausittain vuosina 17 sekä keskimäärin vuosina 1 1 KUVIO. Kaupallisten ajoneuvojen ensirekisteröinnit vuosina Viimeinen havainto 5/17 Lähde: Tilastokeskus 7 Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot 9 1 vuosien 1 keskiarvo 17 5 Lähde: Tilastokeskus, ennuste Teollisuusliiton tutkimusyksikkö e 1 1 TEOLLISUUSLIITTO 17

3 MOOTTORIAJONEUVOJEN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN LIIKEVAIHTO Tässä Teollisuusliitto ry:n autoalan katsauksessa ei käsitellä alan taloudellista tilaa, muuten kuin liikevaihto- ja määräindeksien kautta. Tarkempi selvitys yritysten taloudesta tehdään syksyn toimialakatsauksessa, jolloin yritysten viime vuoden tilinpäätökset ovat saatavilla. Kaupan ja korjaamotoiminnan määräindeksi saadaan, kun liikevaihdosta poistetaan hintojen muutoksen vaikutus. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut vuoden verotusmuutoksen aiheuttamasta pudotuksesta lähtien (Kuvio 5). Kesän romutuspalkkio kiihdytti kauppaa, ja nousu on jatkunut tämän vuoden alkuun saakka. Liikevaihtoindeksissä on mukana uusien ajoneuvojen lisäksi käytettyjen ajoneuvojen kauppa. Autoliikkeissä myydään vuosittain noin käytettyä ajoneuvoa. Toisin kuin vähittäiskaupassa, huolto- ja korjaamotoiminnassa hintojen muutokset ovat selvästi nähtävissä (Kuvio ). Vuosina 9 hinnat nousivat selvästi, eikä määrän lasku näkynyt liikevaihdon laskuna. Vuodesta huollon ja korjauksen hinnat ovat nousseet selvästi vähemmän, ja siksi määrä sekä liikevaihto ovat kehittyneet saman suuntaisesti. Huolto- ja korjaustoiminta onkin kasvanut tasaisesti vuoden keväästä asti. Tämä on parantanut myös alan työllisyyttä. AUTOALAN TYÖLLISYYSKEHITYS JA NÄKYMÄ Moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllistivät vuonna noin 7 5 henkeä (Kuvio etusivulla). Noin /3 henkilöstöstä työskentelee moottoriajoneuvojen huollossa ja korjaustoiminnassa. Henkilöstön määrä kääntyi kasvuun usean vuoden laskun jälkeen. Alan pääluottamusmiehille tehtiin toukokuussa kysely, jossa kysyttiin näkymiä työllisyydestä, autokaupasta ja korjaamotoiminnasta seuraavalle kuudelle kuukaudelle. Vastaajista lähes kolmannes arvioi, että toimipaikan henkilöstön määrä kasvaa seuraavan puolen vuoden aikana (Kuvio 7). Ainoastaan prosenttia pääluottamusmiehistä arvio työllisyyden heikkenevän. Pääluottamusmiesten arviot autokaupan ja huolto- ja korjaustoiminnan kehityksestä ovat myös varsin valoisat. Lähes puolet arvioi toimipaikan automyynnin kasvavan ja reilu kolmannes huolto- ja korjaustoiminnan kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Tämä tukee arviota työllisyyden paranemisesta tänä vuonna. Autoalan suhdannekysely lähetettiin 1 pääluottamusmiehelle. Vastauksia saatiin kappaletta. Henkilöstöä vastanneiden työpaikoilla on yli 5. KUVIO 5. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihdon ja määrän kehitys, trendisarjat, indeksi (1=1) Viimeinen havainto /17 Lähde: Tilastokeskus Määrä Liikevaihto KUVIO. Moottoriajoneuvojen huollon ja korjauksen liikevaihdon ja määrän kehitys, trendisarjat, indeksi (1=1) Viimeinen havainto /17 Lähde: Tilastokeskus Määrä Liikevaihto KUVIO 7. Luottamusmiesten arviot toimipaikan näkymistä Kasvaa Henkilöstön määrä Pysyy ennallaan Automyynti Lähde: Metalliliiton autoalan tiedustelu, toukokuu 17 Vähenee Huolto ja korjaustoiminta AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS, kevät 17 3

4 TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston ammattiluokituksen takia ei saada luotettavaa tietoa autoalan toimihenkilöiden työttömyydestä. Sen vuoksi tässä esitellään vain työntekijäammateissa työskentelevien työttömyysluvut. Työttömien työnhakijoiden määrä maaliskuun lopussa on laskenut kaikissa ammattiryhmissä, yhteensä 55 henkeä (Kuvio ). Kuviosta 9 nähdään, että työttömien määrä kääntyi laskuun vuoden helmikuussa. Alueellisesti työttömien määrä on laskenut jokaisella Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus-alueella, lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata (Kuvio 1). Siellä oli maaliskuun 17 lopussa yksi (!) autoalan työnhakija enemmän kuin vuotta aiemmin. KUVIO. Autoalan työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin maaliskuun lopussa vuosina 17 ja Autonasentaja, huoltokorjaamo Automaalari Autopeltiseppä Huoltokorjaamotyöntekijä Asentaja, raskas autokalusto Autosähköasentaja Maaliskuu 17 yht. 9 henkilöä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Maaliskuu yht. 55 henkilöä KUVIO 9. Autoalan työttömät työnhakijat kuukausittain vuosina 7 17 henkilöä Viimeinen havainto 3/17 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 17 KUVIO 1. Autoalan työttömien työnhakijat helmikuussa alueittain (suluissa)sekä määrän muutos maaliskuu 17, Pohjois-Pohjanmaa (35) Pohjois-Karjala (1) Etelä-Pohjanmaa () Etelä-Savo (1) Lappi (191) Varsinais-Suomi (1) Kaakkois-Suomi (39) Uusimaa (9) Häme (59) Pirkanmaa (391) Pohjois-Savo (19) Satakunta (3) Keski-Suomi () Pohjanmaa (1) Kainuu (5) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEOLLISUUSLIITTO 17

5 AUTOALAN PALKKAKEHITYS Toimihenkilöiden ansiokehitys Keskiansiot ovat säännöllisen työajan ansioita. Niihin sisältyvät rahapalkan lisäksi vuorotyölisät, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksetut korotukset ja luontoisedut. Provisiot sekä muut harvemmin kuin kuukausittain maksetut erät ovat mukana kuukausikeskimäärinä. Lisäja ylityökorvaukset eivät sisälly keskiansioihin. Vuonna konttorihenkilöstön säännöllisen työajan keskiansio oli 75 euroa kuukaudessa. Kuviossa on esitetty säännöllisen työajan nimellis- ja reaaliansiokehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana (7 ). Nimellisansiot laskivat 3, ja reaaliansiot 3,9 prosenttia vuodesta. Vuonna myyntihenkilöstön säännöllisen työajan keskiansio oli 551 euroa kuukaudessa. Kuviossa on esitetty säännöllisen työajan nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta 7 vuoteen. Nimellisansiot kasvoivat,1 ja reaaliansiot 1, prosenttia vuodesta. Autokaupan kasvu syksyllä näkyi myyntihenkilöstön ansioiden suhteellisen korkeana kasvuna myyntiprovisiosta johtuen. Nyt ansiokehitys ei ollut yhtä voimakasta, mutta myyntihenkilöstö oli ainoa toimihenkilöryhmä, joiden reaaliansiot eivät laskeneet. Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön säännöllisen työajan keskiansio oli 79 euroa kuukaudessa. Kuviossa on kuvattu nimellis- ja reaaliansiokehitys vuosikymmenen aikana (7 ). Nimellisansiot kasvoivat, prosenttia mutta reaaliansiot laskivat, prosenttia vuodesta. KUVIO. Konttorihenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset Nimellismuutos, Reaalimuutos, KUVIO. Myyntihenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset Nimellismuutos, Reaalimuutos, KUVIO. Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset Nimellismuutos, Reaalimuutos, AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS, kevät 17 5

6 Työntekijöiden perustuntiansioiden kehitys Autokorjaamotyöntekijöiden säännöllisen työajan keskimääräinen tuntiansio oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 1 senttiä tunnissa. Tuntiansio nousi vuodessa 1,3 prosenttia (Kuvio ). Kun tuntiansion muutoksesta vähennetään kuluttajahintojen muutos, saadaan ansioiden reaalinen muutos, joka oli, prosenttia. Ansio ilman erillisiä lisiä (vuoro-, olosuhde- ja työajan tasaamislisät) oli 1775 senttiä tunnissa. Kasvua oli 1,1 prosenttia edellisestä vuodesta. KUVIO. Autokorjaamotyöntekijöiden perustuntiansioiden vuosimuutokset, kunkin vuoden neljäs neljännes 1 Nimellismuutos, Reaalimuutos, Teollisuusliitto ry:n tutkimusyksikkö TEOLLISUUSLIITTO 17