Lainsäädännön lisäksi erityisopetuksen järjestämistä ohjaavat Jyväskylän palvelualan opiston toimintaajatus, arvot ja opetussuunnitelma.

Transkriptio

1 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA 2016

2 Sisältö 1 JOHDANTO AMMATILLINEN ERITYISOPETUS Oppilaitoksen erityisopetuksen visio ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET Ammatillisen erityisopetuksen toteuttaminen Opiskelijaksi valinta ja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan toimintaympäristö Erityisopetuksen tarpeen kartoittaminen Erityinen tuki ja HOJKS (Henkilökohtainen Opiskelujen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma) Opiskelun ja oppimisen tukeminen työssäoppimisjaksoilla ja ammattiosaamisen näytöissä Arviointi erityisopetuksessa Erityisopetuksen resursointi Erityisopetuksen laadun seuranta Erityisopetuksen kehittäminen Erityisopetukseen liittyviä asiantuntijapalveluita ja verkostoyhteistyö LIITE: Hojks menetelmät ja dokumentointi Jyväskylän palvelualan opistossa (15)

3 1 JOHDANTO Erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on kuvattu Jyväskylän palvelualan opiston erityisopetukseen liittyvät toimintatavat. Erityisopetuksen tavoitteena on edistää opiskelijan oppimista, opiskelua sekä työllistymistä opintojen jälkeen. Toimintaa kehitetään opiskelijoiden, oppilaitoksen ja työelämän tarpeista lähtien ja kehittämistyö on jatkuvaa. Suunnitelmaa päivitetään toimintatapojen kehittyessä. Tämä suunnitelma pohjautuu Lakiin ammatillisesta koulutuksesta N:o 630/1998 sekä Asetukseen ammatillisesta koulutuksesta /811 sekä Opetushallituksen laatimiin ohjeistuksiin ammatillisesta erityisopetuksesta. 3 (15)

4 2 AMMATILLINEN ERITYISOPETUS Lainsäädännön lisäksi erityisopetuksen järjestämistä ohjaavat Jyväskylän palvelualan opiston toimintaajatus, arvot ja opetussuunnitelma. Jyväskylän palvelualan opistossa erityisjärjestelyjen avulla tuetaan opiskelijoita, joilla ilmenee mm. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittyminen vaikeuksia kielellisiä vaikeuksia (vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa ja/tai puhumisessa) vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöitä (sosiaalista sopeutumattomuutta, tilapäinen kriisi, elämänhallinnan ongelmia, masennusta yms.) lievää kehityksen viivästymistä psyykkisiä pitkäaikaissairauksia (mielenterveyden ongelmat / kuntoutujat, päihdekuntoutujat) fyysisiä pitkäaikaissairauksia (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyviä oppimisvaikeuksia liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeuksia (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus) kuulovammoja näkövammoja muita syitä, jotka edellyttävät erityisopetusta Erityisjärjestelyillä tuetaan opiskelijaa, jonka tuen tarve on jatkuvaa ja joka ei saavuta tavoitteita tavallisien opetuksen menetelmien ja järjestelyjen avulla eikä tukiopetuksen tuki ole riittävää. 2.1 Oppilaitoksen erityisopetuksen visio Jyväskylän palvelualan opiston ja erityisopetuksen visio on: Olemme alueellisesti ja kansallisesti tunnustettu ja arvostettu oppilaitos, joka tutkintoon johtavassa koulutuksessa tarjoaa mahdollisuuden erityisiä ohjaus- ja tukitoimia ja joustavia oppimispolkuja käyttäen kasvaa aikuiseksi ja ammattilaiseksi työelämään. 3 ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET Jyväskylän palvelualan opiston erityisopetuksen tavoitteena on luoda edellytykset opiskelijan oppimisprosessille. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tavoitteena on suorittaa Hotelli-, ravintola- ja cateringalan tai Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto. Tavoitteena on tukea opiskelijan opintojen jälkeisiä suunnitelmia jatko-opintoihin, työelämään tai muulla opiskelijan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla sekä tukea opiskelijaa myös itsensä tuntemisessa, ihmisenä kehittymisessä sekä hyvän elämän saavuttamisessa. Tavoitteena on kehittää oppimisen ja erityisopetuksen tukitoimia ja erityisopettajan roolia ja tehtäviä osallistumalla täydennyskoulutuksiin ja reflektoimalla omaa toimintaa tiimissä ja koko työyhteisössä. 4 (15)

5 3.1 Ammatillisen erityisopetuksen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjä vastaa koko oppilaitoksen toiminnasta ja siten myös erityisopetuksesta. Oppilaitoksen rehtori vastaa opiskelijavalinnasta. Koulutusjohtaja vahvistaa henkilökohtaiset opiskelujen järjestämistä koskevat suunnitelmat (HOJKSit) ja ohjaa erityisopetukseen liittyvää toimintaa sekä tarvittaessa osallistuu opiskelijoiden ohjaamiseen. Erityisopetuksen vastuuopettaja huolehtii Hojks-prosessin mukaisesta toiminnasta ja tarvittaessa esittää muutosehdotuksia johtoryhmälle. Hän osallistuu johtoryhmän toimintaan. Erityisopetuksen vastuuopettaja osallistuu Hojks-palavereihin nimetyn Hojks-opettajan kanssa. Hän tekee kirjaukset palavereista Wilma-järjestelmään ja osallistuu Hojks-vastuuopettajan kanssa tiedottamiseen tukitoimista ja opetusjärjestelyistä. Hän osallistuu oppilaitoksen erityisopetukseen liittyvään sisäiseen ja ulkopuolella tapahtuvaan verkostoyhteistyöhön sekä kehittämistyöhön (esim. maakunnallinen erityisopetuksen työryhmä). Hän osallistuu siirtotiedon kirjaamiseen ja tiedon siirtämiseen opintojen jälkeen. Kouluohjaajat osallistuvat alkukartoitusten toteuttamiseen yhdessä opettajien kanssa. Kouluohjaajat toimivat ryhmissä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa sekä mahdollisuuksien mukaan osallistuvat opetusmateriaalin valmistamiseen yhdessä opettajien kanssa. Kouluohjaajat ohjaavat opiskelijoita tarvittaessa myös työssäoppimisjaksoilla työpaikoilla. Kouluohjaaja ohjaa tukiopetusryhmässä (tiistaitiimi) opiskelijoita. Hojks-vastuuopettajan rooli on olla opiskelijan lähin ja tutuin opettaja ja ohjaaja. Hänellä on usein paras tieto oman ryhmän opiskelijoista. Hän huolehtii yhdessä erityisopettajien kanssa HOJKS-palavereissa tehtyjen sopimusten, tukitoimien ja opetusjärjestelyjen tiedottamisesta opettajille ja työssäoppimisen ohjaajille. Opettajien tehtävä on osallistua erityisen tuen kartoitukseen yhdessä muiden kanssa ja toteuttaa HOJKSeissa sovittuja tuen tapoja. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä opiskelijan ohjaukseen ja opetukseen liittyvien henkilöiden kanssa ja yhdessä pohtia konkreettisia keinoja tukea oppimista ja opiskelua. Opinto-ohjaaja osallistuu niveltietopalavereihin, opiskelijakartoitukseen, opiskelijan oppimisen ja opiskelun tukemiseen oppilaitoksessa sekä ohjata jatko-opinnoissa ja työelämään siirtymisessä. Jossain tilanteissa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opinto-ohjaus voi vaatia tavallista enemmän resursseja. Opintoohjaajan rooli siirtohojks vaiheessa on tärkeä. Muun henkilöstön tehtävä on tukipalveluiden avulla ja ohjauksella tukea erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelua ja oppimista. Monet erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat tarvitsevat ohjausta tukipalveluiden käytössä ja tauoilla. 5 (15)

6 3.2 Opiskelijaksi valinta ja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan toimintaympäristö Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat hakevat ja tulevat valituksi oppilaitokseen yhteishaun ja harkintaan perustuvan haun kautta. Osa opiskelijoista tulee suorahaun kautta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppilaitokseen ohjaamisessa tehdään yhteistyötä joidenkin lähialueen oppilaitosten ja toimijoiden kanssa. Jyväskylän palvelualan opistossa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on n. 30 % koko opiskelijamäärästä. Opiskelijavalinnassa huomioidaan oppilaitoksen resurssit järjestää tukitoimia. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat integroituina opiskelijaryhmissä. 3.3 Erityisopetuksen tarpeen kartoittaminen Harkintaan perustuvan haun yhteydessä saadaan tietoa opiskelijan valmiuksista ja mahdollisista oppimiseen ja opiskeluun vaikuttavista sairauksista ja vammoista. Nivelvaiheyhteistyötä pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan opiskelijan edellisen oppilaitoksen sekä opiskelijan huoltajien, tukihenkilöiden ja muiden opiskelijan oppimiseen ja opiskelulle merkityksellisten tahojen kanssa. Nivelvaiheyhteistyön tavoitteena on opiskelijatuntemuksen kautta päästä tukemaan opiskelijan oppimista ja opiskelua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedonsiirto koskee opiskeluun ja oppimiseen liittyvää tietoa ja tapahtuu opiskelijan tai hänen huoltajiensa suostumuksesta. Oppilaitokseen valinnan yhteydessä sekä opiskelun aikana pyritään kartoittamaan opiskelijan oppimiseen ja opiskeluun vaikuttavia tekijöitä esitietolomakkeen, opettajien toteuttamien alkuhaastattelujen ja opiskelu- ja oppimistaitojen kartoitustesteillä. Kartoitustestejä tehdään mm. oppimistyylistä, matemaattisista taidoista ja lukitaidoista. Sen lisäksi aloittavien ryhmien kanssa pyritään kartoittamaan toimintakykyyn liittyviä oppimisvaikeuksia (esim. hahmottamisen vaikeudet, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeuksia). Kartoitusta toteutetaan oppitunneilla yhteistyössä kaksoisopettajan (ammatillinen erityisopettaja) tai kouluohjaajan avulla sekä muutoinkin kiinnitetään huomiota opiskelijoiden toimintaan ja käyttäytymiseen. Kartoituksen jälkeen käydään keskustelua erityisopetuksen tarpeesta ohjaavan erityisopettajan kanssa. Kartoituksessa käytetään apuna lomaketta (liite), johon kootaan esille tulleita tuen tarpeita. Opettajien ja koko henkilöstön yhteistyössä pyritään kiinnittämään huomiota koko opintojen aikana opiskelijoiden tuntemukseen ja mahdollisiin huolta aiheuttaviin asioihin. Kesken opintojen on myös mahdollista järjestää opiskelijalle erityistä tukea. Ryhmien opettajien kesken siirretään tieto opiskelijoista viikoittain tiimipalavereissa. Opiskelijan huoltajat ja tukihenkilöt osallistuvat erityisopetukseen usein jo kartoitusvaiheessa. Yhteistyö huoltajien ja tukihenkilöiden kanssa on tärkeää opiskelijan kokonaisvaltaisen tuen kannalta. Merkittävimmistä päätöksistä on hyvä tiedottaa kaikille opiskelijan ohjaukseen osallistuville henkilöille. Täysiikäisen opiskelijan tietoja saa antaa vain opiskelijan suostumuksella ja 18 vuotta täyttävien opiskelijoiden huoltajille on tärkeä tiedottaa tästä muutoksesta. 6 (15)

7 3.4 Erityinen tuki ja HOJKS (Henkilökohtainen Opiskelujen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma) Erityisen tuen tarpeen toteamisen jälkeen aloitetaan HOJKS prosessi. Jyväskylän palvelualan opistossa prosessi aloitetaan keskustelemalla (erityisopetuksen vastuuopettajan aloitteesta) opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa HOJKSin tarpeellisuudesta. Samalla sovitaan aika HOJKS suunnitelman tekemiselle. HOJKS sopimukset allekirjoittaa koulutusjohtaja ja samalla hyväksyy ne. HOJKS suunnitelma on sähköisessä muodossa (Primus-ohjelma ja Wilma-ohjelma). Suunnitelmassa on kolme osaa: Hojks-tuentarpeen arviointi, Hojks-opetuksen ja tukitoimien järjestäminen ja seuranta sekä Hojks-siirtymävaiheen suunnitelma. Kokoontumisen aikana eri osapuolia kuullaan ja päätökset tehdään yhteistyössä opiskelijan ja huoltajien kanssa. Opiskelijaa ja huoltajia rohkaistaan tuomaan esiin omia näkemyksiään ja kokemuksiaan opiskelijasta ja tuen tarpeista. Huoltajien rooli on tärkeä, koska heillä on yleensä paras ulkopuolinen tuntemus opiskelijasta. Hojks-vastuuopettajan rooli on tuoda esille havainnoimiaan opiskelijan oppimiseen ja opiskeluun liittyviä asioita. Erityisopettajan tehtävä on löytää sopivia tuen muotoja opiskelijalle saamansa tiedon perusteella, suunnitella opintoja yhdessä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet. Tavoitteet voidaan mukauttaa, mikäli arvioidaan, että opiskelija ei voi saavuttaa tyydyttävä 1- tasoa. Mukauttaminen tehdään aina etukäteen. Tavoitteen asettelussa on huomioitava opiskelijan mahdollisia uratoiveet ja muut suunnitelmat. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tavoite voi olla myös osatutkinnon suorittaminen. Ensin kuitenkin pyritään suunnittelemaan ja mukauttamaan opetusmenetelmiä siten, että oppiminen on mahdollista. Tukitoimien ja suunnitelmien toteuttamiselle nimetään aina vastuuhenkilöt. Myös opiskelijan tulee sitoutua suunnitelman ja sopimuksen toteuttamiseen. Sopimukset kirjataan HOJKS sivuille. Oppilaitoksen tukimuodot ovat: 1. tehostettu ohjaus 2. selkeäkielinen opetus 3. yksilöllinen aikataulutus 4. yksilöllinen opiskeluympäristö Tavallisimmat erityisopetuksen yksilölliset työtavat ja menetelmät ovat: erityisopettajien ja kouluohjaajien antama tuki kaksoisopettajuus opetusmenetelmien mukauttaminen työssäoppiminen ja työvaltainen opiskelu toiminnalliset opiskelumenetelmät strukturointi (mm. opetusmateriaalit, tuntien rakenteet) opiskeluaikataulun muuttaminen fyysiset järjestelyt ryhmäytymisen tukeminen vertaistuki oppimisstrategioiden kehittäminen konsultaatiot erityisopetuksen opetusmateriaalit (esim. selkeäkielisyys) 7 (15)

8 oppimistavoitteiden mukauttaminen pienryhmäopetus opintokokonaisuuden opiskelusta vapauttaminen Myös oppilaitoksen ulkopuoliset tukitoimet ja mahdollinen yhteistyö kirjataan suunnitelmaan. Erityisopetuksen perusteena käytetään seuraavaa luokittelua: (HOJKSin ensisijainen peruste kirjataan koodilla. Jos useita perusteita, voidaan muutkin kirjata toissijaisina perusteina.) 01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittyminen vaikeudet (kuten AD/HD tai ADD) 02 kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja/tai puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dyslexia) 03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on esim. käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta, tilapäinen kriisi, elämänhallinnan ongelmia, masennusta yms.) (Kohdat voidaan arvioida oppilaitoksessa moniammatillisesti.) 04 lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää). Diagnoosi on olemassa yksilöllisten tavoitteiden mukaan opiskelleilla perusopetuksesta. 05 vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet perusopetuksessa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa) 06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat / kuntoutujat, päihdekuntoutujat) 07 fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) 08 autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus) 10 kuulovamma 11 näkövamma (Kohdista edellytetään diagnoosit, eivät ole oppilaitoksessa arvioitavia.) 12 muu syy, joka edellyttää erityisopetusta HOJKSin toteutumisen arviointia tehdään jaksoittain. Mennyttä jaksoa arvioidaan ja tulevaa suunnitellaan sen perusteella mitä palautetta tukitoimien ja suunnitelmien onnistumisesta saadaan. Arviointitilanteessa on mukana opiskelija, Hojks-vastuuopettaja ja erityisopettaja sekä tarvittaessa muita henkilöitä. Työssäoppimisjaksoja ja ammattiosaamisen näyttöjä ja niihin liittyviä tukitoimia suunnitellaan ajoissa yhteistyössä niitä ohjaavan opettajan kanssa. SiirtoHOJKS tehdään siinä vaiheessa, kun HOJKS sopimus puretaan, opiskelija siirtyy toiseen oppilaitokseen, lopettaa opiskelun tai valmistuu oppilaitoksesta. Tarkoituksena on koota opiskelijan sen hetkinen osaaminen, tuen tarpeet ja siirtymäsuunnitelmat yhteen. SiirtoHOJKSin tarkoitus on siirtää tietoa seuraaville tiedon tarvitsijoille. Tiedon siirtoon tarvitaan aina opiskelijan ja huoltajien suostumus. Ohjeistusta HOJKS prosessin tekemiseen ja muuhun erityisopetukseen liittyvään työhön on koottu sähköiseen muotoon oppilaitoksen Peda.net- sivustolle. 8 (15)

9 3.5 Opiskelun ja oppimisen tukeminen työssäoppimisjaksoilla ja ammattiosaamisen näytöissä Työssäoppimisen suunnitelma (TOPS) huomioidaan HOJKS- prosessissa tärkeänä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman osana. Työssäoppimisen suunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan edellytykset ja mahdollisuudet työllistyä sekä henkilökohtaiset resurssit toteuttaa omaa työssäoppimista sekä urasuunnittelun mukaista toimintaansa. Työssäoppimisen ohjaaminen erityistä tukea tarvitsevan kohdalla edellyttää tarkempaa yhteistyösuunnittelua sekä lisäresursseja. Resursseja pitää kohdentaa suunnitelmallisesti yksilöllisten tavoitteiden ja edellytysten suuntaisesti. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on työssäoppimispaikan järjestäminen yhdessä opiskelijan kanssa. Opettajan vastuulla on varmistaa, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi. Työssäoppimispaikan valinnassa voidaan tehdä yhteistyötä opettajatiimin kanssa, jotta jokaiselle löytyy sopiva paikka. Työssäoppimispaikan valinnassa opiskelijan toimintavalmiudet, tavoitteet ja edellytykset ja mahdollisuudet tulevat etenkin yksilöllistä tukea ja ohjausta tarvitsevan kohdalla nostaa merkittävimmiksi valintakriteereiksi. Tavoitteiden toteutumisen ohella varmistetaan työpaikan yksilölliseen ohjaukseen olevia valmiuksia ja mahdollisuuksia. Yhteistyö työpaikkaohjaajan, opiskelijan sekä työssäoppimisen opettajan kesken on tärkeää. Ohjaava opettaja käy tarvittaessa tutustumassa työpaikkaan opiskelijan kanssa. Kouluohjaajan tehostettua ohjausta käytetään tarvittaessa. Työssäoppimisen aikana työpaikkaohjauksen määrää lisätään tarvittaessa. Erityisopettaja voi osallistua tarpeen mukaan työssäoppimisen sekä näyttöjen suunnitteluun, ohjaukseen ja arviointiin. Työpaikkaohjaajien koulutuksessa käsitellään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamista työpaikoilla. Tavoitteena on, että opiskelijan ohjaus, kehityksen seuranta, arviointi ja jatko-ohjaus perustuvat hyvään opiskelijatuntemukseen, yksilölliseen suunnitelmallisuuteen ja jatkuvuuteen. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tuki ja ohjaustoimet ammattiosaamisen näytöissä Mitä tehdään vastuu henkilö tiedon kartoittaminen ja dokumentointi Opintojen alussa selvitetään opiskelijan toimintavalmiudet, tavoitteet ja edellytykset ja mahdollisuudet kartoitetaan mahdollisia työnkuvia ja työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa Hojks-opettaja erityisopettaja haastattelut siirtotieto testit lausunnot HOJKS HOPS verkostoyhteistyö ennen kaikkia työssäoppimisjaksoja ammatillisen kasvun ja urasuunnittelun tukeminen Hojks-opettaja erityisopettaja HOPS HOJKS työssäoppimisen suunnitelma jaksolle työssäoppimisen opettaja 9 (15)

10 ennen työssäoppimisjaksoa Ennen ammattiosaamisen näyttöä varmistetaan työssäoppimispaikan soveltuvuus sisältöön ja tavoitteisiin varmistetaan työssäoppimispaikan resurssit ohjaukseen työpaikkaohjaajan ohjaus: tapaamiset, yhteydenotot puhelimitse työssäoppimisen opettaja Wilmassa tieto työpaikoista Top-kansio selvitetään opiskelijan valmius näyttöön tarvittaessa opiskelijalle lisäaikaa harjaantumiseen HOJKS palaverit ennen top-jaksoa Ammattiosaamisen näytön alussa Ammattiosaamisen näytön aikana Ammattiosaamisen näytön lopussa näytön suunnittelu - tavoitteen asettelu (mahdolliset mukautukset) näyttösuunnitelman tarkennus: näytön toteutus, tuki- ja ohjaus, tiedonsiirto näyttötehtävän ja arvioinnin kertaus henkilökohtainen ohjaus: o ohjaustarpeen tunnistaminen o kannustaminen o tuetaan haasteellisissa tilanteissa itsearviointi: opiskelijan omat näkemykset toteutuneesta työssäoppimisen opettaja työssäoppimisen ohjaaja työpaikkaohjaaja opettaja opiskelija HOJKS Tutkinnon perusteet Top-kansio Top-kansio oppimispäiväkirja Wilmassa avointa keskustelua opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan kesken kannustava palaute: - mikä onnistui hyvin - kehittämisenkohteet työssäoppimisen opettaja työssäoppimisen ohjaaja opetussuunnitelma työssäoppimisen arviointikriteerit näytön arviointilomake sanallinen arviointi mukautetun näytön kohdalla yksilölliset tavoitteet/sisältö arvioinnin arkistointi 10 (15)

11 4 Arviointi erityisopetuksessa Erityisopiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Kun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu lain ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 20 :n ja 21 2 ja 3 momentin perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin niille on laadittava arviointikriteerit. Koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon osan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit asetuksen ammatillisesta koulutuksesta 811/ :n mukaisesti. Arvosanaasteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Valtioneuvoston asetuksen ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005, 10 :n mukaan erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Tällöin osaaminen kuvataan lyhyesti. Mikäli ammattiosaamisen näytöt arvioidaan sanallisesti, merkitään arvosanakohtaan viite ja viitteessä kuvataan lyhyesti, mitä opiskelija osaa. Opiskelijalle annetaan tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Mukautetut tutkinnon osat merkitään todistukseen M-viitteellä. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos ammattitaitovaatimuksissa ja - tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. ( en/arviointi_erityisopetuksessa) 11 (15)

12 Osaamisen arvioinnissa käytetään sellaisia menetelmiä, jotka tukevat opiskelijan tapaa osoittaa omaa osaamistaan, esim. suullisesti tai käytännön työskentelyn kautta. Jyväskylän palvelualan opistossa arviointimenetelmiä ovat mm. ammattiosaamisen näytöt selkeäkieliset kirjalliset tehtävät henkilökohtaiset opetuskeskustelut käytännön työskentelyn ja muun toiminnan arviointi 5 Erityisopetuksen resursointi Kouluohjaaja ja erityisopettaja suunnittelevat ohjausresurssien jakamisen. Tuen tarpeita jaettaessa huomioidaan seuraavia asioita: HOJKS:ien määrä ja peruste opiskelijaryhmässä opiskelijaryhmän koko o alle 16 hengen ryhmä on pienryhmä työturvallisuusnäkökulma jokin muu hallitseva tilanne ryhmässä / opiskelijalla ryhmän hyvän ilmapiirin ja yhteistyön myönteisen kehittymisen vahvistaminen mahdollisimman oikeudenmukainen ja tasainen jakautuminen tuen tarvitsijoiden kesken Resurssien jaossa huomioidaan se, onko opiskelijalle tai ryhmälle jo jokin tukimuoto käytössä. Kouluohjaaja suunnittelee ja toteuttaa yhdessä aineenopettajan kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjausta. Hojks- opettajan resurssiin kuuluvat Hojks-palavereihin osallistuminen, Hojks-päätöksistä ja suunnitelmasta tiedottaminen muille opettaville opettajille ja opiskelija ohjaaminen suunnitelmien mukaisesti. Erityisopettajan resurssia käytetään HOJKS- kokousten pitämiseen opettajien tukemiseen ja konsultointiin, verkostoyhteistyöhön sekä erityisopetuksen muihin tehtäviin. 6 Erityisopetuksen laadun seuranta Erityisopetukseen resursointia ja siitä aiheutuvia kustannuksia mitataan erityisopetuksen vastuuopettajalle vuosittain resursoidulla tuntimäärällä sekä kouluohjaajien määrällä. Opiskelijalle kohdennettuja erityisen tuen toimien määrää mitataan seuraavilla keinoilla: Opiskelujen läpäisy Opiskeluajan pituuden seuraaminen HOJKS palaverien määrä/ opiskelija/ vuosi Mukautusten määrä vuosittain Opinnoista vapauttamisen määrät (opintoviikkomäärä/ lukuvuosi) Määrällisen laadun seurantaa toteuttavat koulutusjohtaja, opintosihteeri ja taloussihteeri vuosittain taloushallinto-ohjelman ja opiskelijahallinto-ohjelman avulla saatavista tiedoista. 12 (15)

13 HOJKS palavereissa arvioidaan opiskelijan erityisopetuksen toteutumista, tuen tarpeellisuutta ja oppimisen ja opiskelun etenemistä. Laadun seurannan tuloksia käytetään organisaation strategisten kehittämiskohteiden valinnassa sekä erityisopetukseen liittyvän toiminnan kehittämiskohteiden valinnassa. 7 Erityisopetuksen kehittäminen Tavoitteena kehittää seuraavia osatekijöitä: verkon ja tietotekniikan hyödyntäminen o materiaalin kokoaminen oman henkilöstön osaaminen o täydennyskoulutus toiminnan arviointi ja laadun varmentaminen o palautteen kerääminen henkilöstöltä Sirpan kommentti: opiskelijoiden palaute? 8 Erityisopetukseen liittyviä asiantuntijapalveluita ja verkostoyhteistyö Jyväskylän palvelualan opistossa tehdään yhteistyötä mm. seuraavien toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Opiskeluhuolto o opiskelijanterveydenhuolto o kuraattori o psykologi Terveydenhuolto o nuorten psykiatrian poliklinikka kuntoutusohjaajat, omahoitajat ja psykologit Kolikko- työryhmä Juniori-Nuotta Sosiaalitoimi Poliisi Työpajat peruskoulujen kuraattorit, opinto-ohjaajat ja erityisopettajat nuoriso- ja perhekodit huoltajien ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö 13 (15)

14 LIITE: Hojks menetelmät ja dokumentointi Jyväskylän palvelualan opistossa MITÄ TEHDÄÄN? MITEN TEHDÄÄN? DOKUMENTOINTI ALUSTAVA HOJKS-TIETO - nivelvaiheyhteistyössä - lähettäminen/ pyyntö - tieto huoltajilta - opiskelijalta itseltään - harkinnanvaraisen haun yhteydessä ERITYISEN TUEN KARTOITUS - oppimistyylitestit - lukitestit - matematiikan testit - haastattelut - HOPS keskustelut - havainnointi ALUSTAVAT KESKUSTELUT HOJKS TARPEESTA JA TUEN KARTOITUS - opiskelijahuoltoon liittyvä - oppimiseen liittyvä HOJKS SOPIMUKSEN TEKE- MINEN - opettajien ja erityisopettajan keskustelu - erityisopettajan ja koulutusjohtajan keskustelu - henkilötiedot - opiskelijan huoltajien tai tukihenkilöiden tiedot - koulutuksen tavoitteet - opiskelijan tuen tarve - opiskelijan vahvuudet - opetuksen ja opiskelijahuollon järjestäminen - allekirjoitukset Primus (Erva-sivu) HOJKS (Wilma) Arkisto (diagnoosit) siirtohojks Arkisto Wilma Ryhmäkohtaiset kansiot Y-aseman erityisopetuksen sivut Erityisopettajan muistiinpanot Wilman HOJKS HOPSIN LAATIMINEN - henkilökohtaisten tavoitteiden laatiminen - mukauttamiset - suoritustavan määrittely - opiskelun sisällöt - top- suunnitelma - suunnitelma ammattiosaamisen näytöistä - oppimisen arviointitavat - ajoitussuunnitelma Wilman HOJKS HOJKS SEURANTA - toteutuneen suunnitelman arviointi Wilman HOJKS 14 (15)

15 - kokonaiskuntoutumisen arviointi - uusien tavoitteiden ja suunnitelmien tekeminen opiskelujen loppuvaiheessa: - siirtymävaihesuunnitelma - jatko-opiskelu - koulutuskokeilut - työelämään siirtyminen - muut jatkosuunnitelmat TIEDON SIIRTÄMINEN - nivelvaiheyhteistyössä - lähettäminen/ pyyntö - tieto huoltajilta uuteen paikkaan - tieto opiskelijalta itseltään - harkintaan perustuvan haun yhteydessä - opiskelijan saattaminen TE-toimistoon Primus ohjelman siirtohojks Wilman HOJKS Primus ohjelman siirtohojks 15 (15)