Liite opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Oulun seudun ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Transkriptio

1 Liite opetussuunnitelman yhteiseen osaan Oulun seudun ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 1

2 Johdanto Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet Toimintaa ohjaavat arvot Erityisopetusta koskevat lait ja asetukset Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistaminen ja nimeäminen Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatiminen Verkostot ja yhteistyötahot Verkostojen tasot Pedagogisia keinoja ja ohjausmenetelmiä Yksilölliset ja ryhmässä tapahtuvat opetusmenetelmät Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Opettajan tehtävät Työpaikkaohjaajan tehtävät Opiskelijan arviointi erityisopetuksessa Opintojen mukauttaminen Erityisopetuksen henkilöstö ja tehtävät Erityisopetuksen käytänteisiin perehdyttäminen ja tiedottaminen Erityisopetuksen arviointi OSAO:ssa Liitteet: Erityisopetuksen perusteet OPH:n luokituksen mukaan Esimerkki yksikön erityisopetuksen toteutussuunnitelman sisällöstä

3 Johdanto Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma antaa ohjeet Oulun seudun ammattiopistossa järjestettävälle erityisopetukselle kaikissa opiston yksiköissä opetussuunnitelmaperusteisessa opetuksessa. 1. Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet Erityisopetuksen suunnitelman tehtävänä on varmistaa opiskelijoille tasapuoliset opiskelumahdollisuudet. Suunnitelman tarkoituksena on luoda toiminnalliset puitteet ja tasa-arvoiset toimintamallit, joiden avulla autetaan, tuetaan ja mahdollistetaan opiskelu toisella asteella, huomioiden opiskelijan valmiudet ja vahvuudet. Erityinen tuki on toimintaperiaate, joka läpäisee kaikki opetuksen ja ohjauksen elementit. Opetuksen tuki pyritään antamaan aina etukäteen. Se suunnitellaan yksilöllisesti, kunkin opiskelijan valmiuksien mukaan. Kasvun tukemiseen osallistuvat oppilaitoksen koko henkilökunta yhdessä sisäisten ja ulkoisten verkostojen sekä huoltajien kanssa. Erityisopetusta annetaan opettajan tai muun tähän tehtävään nimetyn ohjaajan toimesta. Tavoitteena on, että opiskelija voi suoriutua opinnoistaan kolmen tai neljän vuoden aikana oman opiskeluryhmänsä suunnitelman mukaisesti. Erityisopetuksesta ei tule merkintää opiskelijan tutkintotodistukseen, ellei arviointi ole mukautettu. Sitä tulisi tarjota opiskelijalle mahdollisuutena. Erityisopetuksessa tulee korostaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja sosiaalisen ryhmän tukea. 1.1 Toimintaa ohjaavat arvot Arvot luovat yhteisen pohjan ja merkityksen toiminnalle samalla, kun ne sitouttavat yksilöä yhteisen toiminnan periaatteisiin. Oulun seudun ammattiopiston yhteiset arvot ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, luovuus, rohkeus ja vastuullisuus. Näiden arvojen pohjalta opiskelijan erityinen tuki ei tarkoita pelkästään erityisiä menetelmiä ja oppimisympäristöjä, vaan koko oppilaitoksen asenneesteettömyyttä. 1.2 Erityisopetusta koskevat lait ja asetukset Erityisopetuksen järjestäminen perustuu lainsäädäntöön, jonka avulla turvataan yhdenvertaiset koulutuspalvelut kaikille kansalaisille heidän edellytystensä mukaisesti. Erityisopetusta järjestettäessä noudatetaan OPH:n antamia tutkinnon perusteita, koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa ja yksiköiden erityisopetuksen toteutussuunnitelmaa. Opiskelijaa koskevan tiedon siirtämisessä noudatetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta, L621/ Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistaminen ja nimeäminen Erityistä tukea tarvitseva opiskelija saa tunnistamisprosessin avulla mahdollisuuden erityisiin tukitoimiin. Tunnistamisprosessissa pystytään alustavasti määrittelemään tuen tarpeen alueita. Näin opiskelija saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikein ajoitettuja ja kohdennettuja tukipalveluita. HOJKSin laatimisen perusteena käytetään OPH:n erityisopetuksen luokitteluperusteita. (Liite 1) Lähtötasotestejä käytetään apuna, kun selvitetään ketkä opiskelijat tarvitsevat erityistä tukea. OSAO:n eri yksiköissä suoritetaan erilaisia lähtötasotestejä. Pääosin ne ovat äidinkielen- ja matematiikan testejä. Pelkästään heikko testitulos matematiikan testissä tai lukiseulassa ei ole erityis- 3

4 opetuksen peruste. Testit tukevat muita havaintoja ja perusteita. Yksiköt / ammattialat voivat toteuttaa perusteltuja ammattialaan liittyviä alkukartoituksia tuen tarpeen selvittämiseksi. Testitulokset kirjataan opiskelijatietohallintojärjestelmään. Ryhmänohjaajan johdolla, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, kootaan opiskelujen alkuvaiheessa (elo-syyskuussa) tieto mahdollisista erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista. Silloin tehdään alustava määrittely erityisopiskelijoista. Ryhmänohjaaja kerää opiskelijan tiedot yhteen seuraavia lähteitä käyttäen: 1) perusopetuksesta/mahdolliselta muulta ohjaavalta taholta tullut tieto, 2) ohjaustoiminnan tietolomake, 3) lähtötasotestit, 4) HOPS -keskustelu (ryhmänohjaajan ja opiskelijan välinen keskustelu), 5) opettajan/ryhmänohjaajan opetustilanteessa tekemät havainnot sekä 6) mahdollisen lääkäriltä/terveydenhoitajalta/muulta asiantuntijalta tullut tieto ja 7) opiskelijan ja huoltajan ilmoittama tieto. HOPS -keskustelussa rakennetaan luottamuksellinen ilmapiiri ja olosuhteet, jotta opiskelija uskaltaa ilmaista henkilökohtaiset tavoitteensa ja tarpeensa myös erityiseen tukeen. Jatkavien opiskelijoiden kohdalla erityisen tuen tarpeen määrittely tehdään opintojen etenemisen ja HOJKS:n seurannan perusteella. Tunnistamisprosessissa saatujen tietojen perusteella ryhmänohjaaja tai muu yksikössä nimetty henkilö sekä muu opiskelijaa opettava ja tukeva henkilökunta tekevät alustavan suunnitelman tukea tarvitsevista ja mahdollisista tukitoimista. He valmistelevat erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista esityksen päätöksentekoa varten. Huoltajia kuullaan alaikäisen opiskelijan tukitoimien järjestämisestä eli alaikäisten kohdalla on oltava yhteydessä huoltajiin, ennen kuin esitys lähtee päätöksentekoon. Pääsääntöisesti yhteydenotosta vastaa ryhmänohjaaja. 3. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatiminen HOJKS -prosessilla tarkoitetaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamista, nimeämistä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemistä sekä suunnitelman toteuttamista ja seurantaa. Näillä toimenpiteillä halutaan turvata heille opiskelujen onnistuminen ja tutkinnon suorittaminen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :ssä tarkoitettua erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta kirjallisesta suunnitelmasta (HOJKS) tulee ilmetä: 1) suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteet ja tutkinnon laajuus sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma, 2) millä edellä mainitun lain 20 : 1 momentissa tarkoitetulla perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena, 3) mitä edellä mainitun lain 20 :n 1 momentissa ja 38 :n 1 momentissa tarkoitettuja opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja opetuksessa ja sen yhteydessä annetaan; sekä 4) mitä muita henkilökohtaisia palveluja ja tukitoimia opiskelija saa. Ryhmänohjaajan ja muiden erityisopetuksen päätöksentekoprosessiin liittyvien henkilöiden tehtävät ja työnjako määritellään yksikön erityisopetuksen toteutussuunnitelmassa. Liitteessä 2 on esimerkki yksikön erityisopetuksen toteutussuunnitelman sisällöstä. 4

5 HOJKS:n hyväksyy allekirjoituksellaan opiskelija, opiskelijan huoltajan (mikäli opiskelija alle 18v), ryhmänohjaaja ja yksikönjohtaja. Hyväksymisen jälkeen laaditut HOJKS:t liitteineen säilytetään lukollisessa kaapissa arkisto-ohjeen mukaisesti. HOJKS:ta ja siitä annetaan kopio opiskelijalle. Yksikönjohtaja vastaa yksikön HOJKS käytänteistä ja tekee viranhaltijapäätöksen opiskelijalle laaditusta HOJKS:sta ja opetuksen järjestämisestä poikkeuksellisesti. Päätökset pyritään tekemään aikaisin syksyllä, jotta opiskelijoiden HOJKS:t saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Ennen 20. syyskuuta nimettyjen HOJKS-opiskelijoiden määrät ilmoitetaan rahoittajalle laskentapäivän tietojen yhteydessä. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan voi kuitenkin nimetä milloin tahansa. Erityisopetuspäätös ja HOJKS puretaan silloin, kun opiskelija ei tarvitse enää erityistä tukea. Yksikönjohtaja vahvistaa purkamisen päätöksellään. Ryhmänohjaaja kirjaa päätöstiedot HOJKS:aan. HOJKSin päättäminen ja sen säilyttäminen sähköisesti viisi vuotta HOJKSin toteuttaminen ja seuraaminen HOJKSin laatiminen Päätös erityisopetuksesta Erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi nimeäminen Esitysten käsittely opiskelijahuoltoryhmässä Esityksen valmistelu Alustava määrittely Lähtötilanteen kartoittaminen 4. Verkostot ja yhteistyötahot Verkostotyö ja erilaiset yhteistyötahot mahdollistavat ja edesauttavat opiskelijan kokonaisarviointia erityisen tuen tarvetta määriteltäessä ja arvioitaessa. Samalla niiden avulla annetaan opiskelijalle tunnetta ja tietoa siitä, että hänestä välitetään ja että hän voi tarvitessaan ottaa yhteyttä jokaiseen verkoston jäseneen saadakseen tarvitsemaansa tukea. Verkoston tarkoitus on lisätä yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Opiskelijalle tulee tiedottaa verkostojen olemassaolosta. Hän on pääsääntöisesti mukana verkostopalavereissa, kun hänen asioitaan käsitellään. Opiskelijan tulee tietää, kuka verkostotoimijoista on hänen tukenaan eri asioissa. Kukin toimija tukee opiskelijaa oman ammattitaitonsa mukaisesti ja siten, kuin on yhdessä sovittu. 5

6 4.1 Verkostojen tasot Lähiverkosto Lähiverkoston muodostavat ryhmänohjaaja ja opiskelijan huoltaja. Ryhmänohjaaja ottaa puheeksi opiskeluun liittyvät asiat opiskelijan ja tarvittaessa huoltajien kanssa. Opiskelija, ryhmänohjaaja ja huoltajat suunnittelevat yhdessä opintojen etenemistä. Sisäinen verkosto Sisäisellä verkostolla tarkoitetaan opiskelijahuoltoryhmää, joka toimii moniammatillisena tiiminä. Kokoonpano on yksikkökohtainen. Sisäisessä verkostossa on jokaisella oma osaamisalueensa, jota käytetään hyödyksi haasteiden selvittämisessä. Ulkoinen verkosto Mikäli yksikön sisäisen verkoston lisäksi tarvitaan muita toimijoita, kutsutaan heitä mukaan verkostoon. Yhteydet ulkoisiin toimijoihin määritellään yksikössä sen toimintamallin mukaan. Tähän yhteydenottoon on hyvä sopia vastuuhenkilö. Moniammatillisista osaajista muodostuvat verkostot mahdollistavat laajan tiedonkulun. Tietoja vaihdettaessa huolehditaan erityisesti julkisuuslain säädösten noudattamisesta. Verkostoja kootaan tilanteen mukaan opiskelijalta ja perheeltä saadun luvan perusteella. Ongelmatilanteen sattuessa voidaan pitää erityisiä verkostopalavereita. Erityisen vaikeissa tilanteissa voidaan järjestää verkostodialogi ulkopuolisten konsulttien vetämänä. 5. Pedagogisia keinoja ja ohjausmenetelmiä Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan yksilöllinen oppimispolku muodostuu usein erilaiseksi kuin muiden opiskelijoiden. Tällöin voidaan tarvita erilaisia pedagogisia keinoja ja ohjausmenetelmiä. Näitä sovellettaessa on kiinnitettävä huomiota opiskelijan oppimistyyliin ja pyrittävä löytämään niihin sopivia oppimistapoja. Tavoitteena on, että opiskelijalle annetaan hänen tarvitsemaansa tukea ennaltaehkäisevästi. Lähtökohtaisesti erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat osallistuvat perusryhmien opetukseen. 5.1 Yksilölliset ja ryhmässä tapahtuvat opetusmenetelmät Keskustelut Ohjauskeskustelujen tavoitteena on luoda luottamuksellinen suhde opiskelijaan. Keskusteluilla pyritään vaikuttamaan opintojen etenemiseen kasvatuksellisin ja ohjaavin keinoin. Työvaltainen oppiminen Opiskelija suorittaa opintoja työvaltaisesti, jolloin huomattava osa opiskelusta tapahtuu työssäoppimalla. Opiskelijan tavoitteet pyritään saavuttamaan mahdollisimman laajasti alan työtä tekemällä. Opiskelijalle annetaan riittävästi aikaa harjoittelemiseen ja kokeilemiseen. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota työturvallisuuteen. Yksilöllinen opetus Yksilöllinen opetus on opettamisen henkilökohtaisin muoto. Menetelmää käytetään opiskelijan kanssa, jos hänellä on vaikeuksia opiskella ryhmässä tai hän oppii joitakin asioita parhaiten yksilöllisessä opetuksessa. Itsenäinen opiskelu Opiskelija tekee annettuja oppimistehtäviä itsenäisesti esim. verkkokurssin avulla. Tämä sopii opiskelijalle, jolla on omaa aloitekykyä ja joka pystyy tekemään suorituksia omaa tahtiin. 6

7 Opiskeluajan muuttaminen Opiskeluaikaa voidaan lain perusteella henkilökohtaistaa joko pidentämällä tai lyhentämällä. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskeluaika voidaan HOJKS:ssa määritellä neljäksi vuodeksi. Tutkinnon suorittaminen osina ja tutkinnon täydentäminen on kuvattu opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Ohjauspalvelut Jatkuva kontakti ja vierellä oleminen ovat tärkeitä joillekin opiskelijoille. Tätä tarvetta on huomioitu erilaisia ohjaaja- ja avustajapalveluita lisäämällä. Tarvittaessa opiskelijalle voidaan esimerkiksi tehdä selkeä päivä- / viikkokalenteri ja käyttää enemmän aikaa opiskelijan perehdyttämiseen. Opiskelijalle annetaan selkeitä ja lyhyitä ohjeita erilaisten tehtävien tekemiseen ja huolehditaan tarvittaessa kertaamisesta. Ohjeiden osittaminen, pienin askelin eteneminen Ohjeiden pieniminen osiin on usein tärkeää tehtävän tekemisen kannalta. Opiskelun edetessä on tärkeää, ettei opettaja puhu ja kirjoita yhtä aikaa tai vaadi opiskelijoita kirjoittamaan samanaikaisesti puhuessaan. Pienryhmät Erilaisia pienryhmiä muodostetaan yksiköissä tarpeiden mukaan. Pienryhmäopetuksen etuina ovat opiskelijalähtöisyys ja henkilökohtaisemman opetuksen saaminen. Pienryhmäopetuksen tarve ja kesto määritellään opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Samanaikaisopetus Samanaikaisopetusta toteutetaan siten, että opettajan parina on toinen opettaja, erityisopettaja tai ohjaaja. Samanaikaisopetuksella tuetaan opiskelijoiden opinnoissa etenemistä sekä oppimista edistävän työilmapiirin säilymistä. Harjoitustehtävät Opetusta voidaan eriyttää erilaisten oppimistehtävien avulla. Harjoitustyöt voidaan tehdä erilaisiksi yksilöittäin tai pienryhmittäin ja niiden tekemistä ja tekotapaa voidaan eriyttää. Havainnollistaminen Havainnollistaminen edesauttaa usein kaikkien opiskelijoiden oppimista ja pitää yllä motivaatiota. Esittävä opettaminen Opettaja havainnollistaa teoriaa käytännön kokemuksen tai esimerkkien kautta. Opiskelija osallistuu tilanteeseen keskustelemalla kokemuksista, joita hänellä on asiasta. Demonstraatiot ja havainnollistaminen auttavat konkretisoimaan, vastaanottamaan, ymmärtämään, jäsentämään sekä muistamaan opiskeltavaa asiaa. 6. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Työssäoppimista sisältyy kaikkiin perustutkintoihin vähintään 20 opintoviikkoa. Usein työssäoppimisjaksolla annetaan myös ammattiosaamisen näyttö. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija edellyttää usein yksilöllisiä järjestelyjä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen onnistumiseksi. Huomiota on kiinnitettävä mm. työpaikan kokoon, työtehtävien vaativuuteen ja ohjauksen määrään. Työssäoppimisen ja Ammattiosaamisen näytön suunnittelun tulee perustua opiskelijan valmiuksiin ja vahvuuksiin. On tärkeä tunnistaa opiskelijan oppimisvaikeus ja sen vaikutus työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näytössä selviytymiseen. Hänellä on oikeus saada riittävästi yksilöllistä tukea 7

8 ja ohjausta työssäoppimisen aikana, ennen ammattiosaamisen näyttöä, sen aikana ja sen jälkeen. Opettajalta ja työpaikkaohjaajalta vaaditaan usein erityistä paneutumista opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjaamiseen sekä arviointiin. Valmentaminen ja perehdyttäminen työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöön tulee aloittaa hyvissä ajoin ja kiireettömästi. Ohjaava opettaja käy läpi opiskelijan kanssa työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöön liittyvät kirjalliset ohjeet ja arviointikriteerit sekä arvioinnin kohteet ennen työssäoppimista ja näyttöä, jotta opiskelija ymmärtää, mitä näytössä on tarkoitus tehdä. HOJKS:aan kirjattavana tukitoimena voidaan valita sellainen työssäoppimis- ja näyttöpaikka, joka mahdollistaa opiskelijan oppimisen ja ammattiosaamisen näytöstä suoriutumisen. Työssäoppimispaikasta sovittaessa annetaan työpaikkaohjaajalle kyseisen opiskelijan oppimiseen liittyvä tarpeellinen tieto. Työpaikkaohjaajalle kerrottavista asioista sovitaan opiskelijan kanssa etukäteen. Työpaikkaohjaajan tulee tietää opiskelijan ominaisuuksista, tiedoista ja taidoista, jotta hän pystyy ohjamaan opiskelijan suoriutumaan annetuista työtehtävistä. Työpaikkaohjaajan kanssa arvioidaan ja sovitaan ne tehtävät, joista erityistä tukea tarvitseva opiskelija suoriutuu itsenäisesti ja joissa hän tarvitsee henkilökohtaista valvontaa ja ohjausta. Työssäoppimisen onnistumisen edellytys on se, että kaikki työpisteessä työskentelevät tietävät työn tekemisen kannalta olennaiset opiskelijan rajoitteet ja hyväksyvät hänet joukkoonsa. On tärkeää, että opiskelija pystyy työpaikalla tekemään oman taito- tai tietotasonsa työtehtäviä. Ennen ammattiosaamisen näyttöä on varmistettava opiskelijan osaaminen. Työssäoppimista ohjaava opettaja tekee useampia ohjauskäyntejä ja seuraa opiskelijan työskentelyä. Työpaikkaohjaaja antaa palautetta opiskelijan oppimisesta. Jos on tarpeellista, pyydetään erityisopettajaa mukaan tuen suunnitteluun. Opiskelija saa tarvittaessa tukiopetusta ja yksilöllistä ohjausta ennen näyttöä. Sitä voidaan myös harjoitella etukäteen oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikassa. Ammattiosaamisen näyttösuunnitelma laaditaan yhdessä opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Opiskelijalle tulee olla selkeää, mitä osaamista näytössä arvioidaan ja mitä kriteerejä käytetään. Ohjaava opettaja auttaa tarvittaessa. Ammattiosaamisen näytön arviointia voidaan tarvittaessa mukauttaa, jos näytettävä opintokokonaisuus on tehty mukautetuin tavoittein. Opetus- ja ohjausmenetelmällisin ratkaisuin tuetaan opiskelijaa saavuttamaan tyydyttävä T1-taso. Erityisopettaja voi olla mukana mukautetuilla tavoitteilla suoritettavan ammattiosaamisen näytön suunnittelussa. Opiskelijan HOJKS:aan kirjataan ammattiosaamisen näytön aikana annettu tuki, kehittämiskohteet sekä opiskelijan vahvuudet. Tuen ja ohjauksen määrä voi vaikuttaa arviointiin, mutta siitä on tiedotettava kaikille osapuolille ennen näytön alkamista. 6.1 Opettajan tehtävät Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävät on määritelty työssäoppimisen ohjauksen periaatteissa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimista ohjaavan opettajan on lisäksi huomioitava: kouluttaa työpaikkaohjaaja huomioimaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan on yhteydessä työpaikkoihin ja neuvottele opiskelijan taitoihin nähden sopivat työssäoppimisen ajat ja työtehtävät kertoo erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arvioinnista antaa myönteistä palautetta välittömästi ja usein sekä esittää korjaavan palautteen rakentavasti valmistaa opiskelija kertomaan toiveensa, vahvuutensa, kehittämistä vaativat asiat sekä mahdolliset rajoitteet työn tekemistä koskien 8

9 6.2 Työpaikkaohjaajan tehtävät Ohjatessaan erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa työpaikkaohjaajan on kiinnitettävä erityistä huomiota: mitkä ovat opiskelijan omat tavoitteet ja hyödyllisimmät oppimiskohteet auttaa opiskelijaa asettamaan realistiset tavoitteet antaa aikaa, olla tukena ja kannustaa sitkeyteen osoittaa mielekäs asiayhteys jo opitun ja uuden asian välille valmentautuu ammattiosaamisen näyttöön ja sen arviointiin mahdollisten erityisten arviointikriteerien mukaisesti 7. Opiskelijan arviointi erityisopetuksessa Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arvioinnissa noudatetaan samoja yleisiä periaatteita kuin muutoinkin arvioinnissa. Arvioinnin tulee tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja ammatillista kasvua. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon seuraavat eettiset periaatteet: 1. Opiskelijan itsearviointi on tärkeä osa arviointia. 2. Kehitystä tuetaan rakentavan palautteen avulla. 3. Arvioinnin tulee olla suoraa, rehellistä ja läpinäkyvää. 4. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen on arvioinnissa tärkeää luottamuksen rakentamiseksi. 5. Opiskelijan tulee voida luottaa siihen, että opettaja ajattelee arvioinnissa hänen parastaan. Erityisesti vamman, sairauden ja niihin rinnastettavien oppimisvaikeuksien, kuten lukemis- ja kirjoittamisvaikeuden, ollessa kyseessä, on käytettävä kullekin opiskelijalle parhaiten soveltuvaa arviointimenetelmää. Arviointimenetelminä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia: 1. Itsearviointi 2. Oppimisen arviointi 3. Ammattiosaamisen näytöt 4. Kirjalliset, suulliset tai toiminnalliset kokeet 5. Yksilölliset, pari- tai ryhmätehtävät 6. Raportit 7. Videot 8. Valokuvat 9. Portfolio 10. Erilaiset käytännön tehtävät 11. Vertaisarviointi. Yms. Erityisopetuksessa ja opiskelijan arvioinnissa lähtökohtana on ensisijaisesti se, että opiskelija suorittaa tutkinnon valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa ilmaistujen tavoitteiden, ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien mukaisesti, vaikka hän tarvitsisi opinnoissaan runsaasti tukea. 8. Opintojen mukauttaminen Opiskelun mukauttamisella tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tavoitteet mukautetaan opiskelijan kykyjä vastaavaksi. Mukauttaminen tehdään niin, että opiskelija opiskelee sillä tasolla, mihin hän 9

10 parhaimmillaan pystyy. Mukautetusti voidaan opiskella kaikkia perustutkinnon osia, pois lukien lääkehoito. A Jos opintoja on lain 630/98, 20 ja 21 2 ja 3 mom. perusteella mukautettu, on siitä tehtävä merkintä todistukseen. B Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, johon tehdään alaviitemerkintä M ) C Mukautetuille tavoitteille on laadittava suhteutetut arviointikriteerit. Asteikon on oltava sama kuin muilla. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos opinnot jäävät olennaisesti puutteellisiksi, tutkintotodistuksen sijasta on annettava todistus suoritetuista opinnoista ja sen liitteenä selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Opetus mukautetaan silloin, kun opiskelija ei pysty saavuttamaan tutkinnon osien tai osajaksojen tavoitteita ja arviointikriteereitä. Opetus aloitetaan opetussuunnitelman tavoittein myös yksilöllisessä opetuksessa. Vasta tarvittaessa mukautetaan tutkinnon osien tai osajaksojen tavoitteita ja arviointikriteerejä. Mukauttaminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Päätöksen mukauttamisesta tekee yksikönjohtaja laaditun esityksen (HOJKS:n) pohjalta. Päätös oppisisältöjen ja opetuksen mukauttamisesta tehdään yhdessä opiskelijan kanssa. Jos kyseessä on alaikäinen opiskelija, asiasta on keskusteltava myös huoltajien kanssa. Suunnitelman tekevät yhdessä opiskelijan kanssa opettaja ja/tai erityisopettaja. Se on osa opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) ja tehdään opiskelijahallinto-ohjelmaan. Kun arvioitava kokonaisuus on opiskeltu, opettaja vertaa opiskelijan saavuttamia tavoitteita mukautettuihin kriteereihin, joiden pohjalta arviointi tehdään. Arviointitavasta ja kriteereistä kerrotaan opiskelijalle etukäteen. Mukautetuin tavoittein tai ammattitaitovaatimuksin suoritetut tutkinnon osat merkitään todistukseen M viitteellä. Tutkintotodistukseen tulevat merkinnät tehdään opetushallituksen voimassa olevan todistusmalliohjeen mukaan. Jos etukäteen tiedetään, että opiskelija ei selviydy jostakin tutkinnon osasta/ osajaksosta opetussuunnitelmassa kuvattujen tavoitteiden mukaisesti, voidaan opetus aloittaa suoraan mukautetuin tavoittein. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisen arvioinnin on aina kuitenkin oltava mahdollista, mikäli opiskelijan edistyminen sitä edellyttää. 9. Erityisopetuksen henkilöstö ja tehtävät Oulun seudun ammattiopiston rehtori, kehittämisjohtaja ja yksikönjohtajat vastaavat erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen järjestämisen, kehittämisen ja toteuttamisen linjauksista. Yksikkökohtaisissa erityisopetuksen toteuttamissuunnitelmissa on jaoteltu opiskelijahuoltoryhmän ja yksikön henkilökunnan vastuut erityisopetuksen järjestämisessä. 10. Erityisopetuksen käytänteisiin perehdyttäminen ja tiedottaminen 10

11 Uudet opettajat ja työntekijät perehdytetään erityisopetuksen yksikkökohtaisiin käytäntöihin. Perehdyttämisen vastuuhenkilö on määritelty yksiköittäin. Erityisopetuksesta vastaavat opettajat ohjaavat ja auttavat erityisopetuksen käytänteistä ja tukitoimista liittyvissä asioissa. 11. Erityisopetuksen arviointi OSAO:ssa Erityisopetuksen suunnitelman toteutumisen arviointia suoritetaan OSAO:ssa olevan toiminnan arviointisuunnitelman mukaisesti. OSAO:n arviointisuunnitelmassa määritetään, miten arvioinnin kohteet valitaan, mihin ne kirjataan ja miten arvioinnit toteutetaan. Yksiköt arvioivat omaa erityisopetustaan kehittääkseen ja parantaakseen toimintaa. 11

12 Liite 1 Erityisopetuksen perusteet OPH:n luokituksen mukaan HOJKSin laatimisen perusteena käytetään seuraavia erityisopetuksen luokitteluperusteita: 01= hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia, kuten AD/HD tai ADD Jos opiskelijalla on suuria keskittymisvaikeuksia ryhmässä ja hän tarvitsee paljon yksilöllistä huomiota ja yksilöllisiä tapoja opintojen suorittamiseen, hänet nimetään erityisopiskelijaksi. Myös, jos opiskelijalla on suuria hahmottamisen ongelmia, jotka keskeisesti vaikuttavat hänen opiskeluunsa ja hän tarvitsee erityistoimia, hänet nimetään erityisopiskelijaksi. 02= kielelliset vaikeudet opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dyslexia Jos seulontatestissä käy ilmi, että opiskelijalla on suuria vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa, hänet testataan vielä yksilötestillä. Jos tulokset osoittavat, että opiskelussa tulee olemaan vaikeuksia luki-ongelman takia, opiskelija nimetään erityisopiskelijaksi. 03= vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia, kuten sosiaalista sopeutumattomuutta Jos opiskelijalla on sellaisia käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmia, että hänen opiskelunsa ei onnistu ilman erityisiä toimenpiteitä, nimetään hänet erityisopiskelijaksi. Kohdat 1-3 voidaan arvioida oppilaitoksessa moniammatillisesti opiskelijahuoltoryhmässä 04= lievä kehityksen viivästyminen opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää Diagnoosi on olemassa mukautetun opetussuunnitelman mukaan opiskelleilla peruskoulusta. 05= vaikea kehityksen viivästyminen (keskivaikea tai vaikea kehitysvamma) opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa 06= psyykkiset pitkäaikaissairaudet mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat Jos opiskelijalla on diagnosoitu psyykkinen sairaus tai hän on päihdekuntoutuja, hänet nimetään erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi. 07= fyysiset pitkäaikaissairaudet kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä Jos opiskelijalla on diagnosoitu fyysinen sairaus, joka edellyttää erityisiä tukitoimia, hänet nimetään erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi. 08= autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 12

13 Jos opiskelijalla on diagnosoitu autismi tai aspergerin syndrooma, hänet nimetään erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi. 09= liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus Jos opiskelijalla on liikkumisen tai motoristen toimintojen vaikeus, joka edellyttää erityisiä tukitoimia opiskelussa, hänet nimetään erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi. 10= kuulovamma 11= näkövamma Kohdista edellytetään diagnoosit. Ne eivät ole oppilaitoksessa arvioitavia perusteita. 12= muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Opiskelija, jolla on sellaisia opiskelun esteitä, jotka eivät sovi edellä mainittuihin luokkiin, nimetään hänet erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi. Tällaisia opiskelun esteitä voivat olla seuraavat: opiskelijan koulunkäynti on epäsäännöllistä, eikä syytä ole vielä löydetty opiskelijalla on päihdeongelma, mutta hän ei ole vielä hoidossa opiskelijalla on elämänhallinnan ongelmia, joita ei ole saatu järjestykseen opiskelijan kanssa on yritetty useita toimenpiteitä, mutta mikään ei ole auttanut. Muita kategoriaan 12 kuuluvia syitä voivat olla aiempi huono koulumenestys, opiskeluvaikeudet, käyttäytymis- ja keskittymisvaikeudet, sosiaaliset ongelmat, alhainen motivaatio, luki-vaikeudet ja matematiikan oppimisvaikeudet. Luokittelun perustana käytetään ensisijaista erityisopetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa ongelmaa tai oppimisen estettä. Lievät oppimisvaikeudet eivät ole erityisopetuksen peruste, ne kuuluvat normaalin tukiopetuksen piiriin. Myöskään puhe-, luku tai kirjoitusvaikeus tai aiempi heikko koulumenestys eivät välttämättä ole erityisopetuksen perusteita. Samoin poissaolot ja suorittamattomat kurssit eivät riitä erityisopetuksen perusteeksi. Erityisen tuen tarve tulee aina osoittaa ja perustella. Opiskelija, joka on opiskellut peruskoulussa mukautetun opetussuunnitelman mukaan muutamassa aineessa, ei välttämättä tarvitse tukea. Tuen tarve määritellään aina yksilöllisesti, tarvetta määriteltäessä huomioidaan opiskelijan kokonaistilanne. 13

14 Liite 2 Esimerkki yksikön erityisopetuksen toteutussuunnitelman sisällöstä 1. Erityisopetuksen lähtökohdat 2. HOJKS-prosessi 3. Erityisopetuksen tarpeen selvittäminen 4. Erityisopetusta ja muuta tukea tarvitsevien opiskelijoiden nimeäminen 5. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatiminen (HOJKS) 6. Erityisopetuksen opetus ja ohjausmenetelmät 6.1 Ryhmätilanteisiin perustuvat järjestelyt ja menetelmät 6.2 Henkilökohtaiseen opetukseen ja ohjaukseen liittyviä järjestelyjä ja menetelmiä 6.3 Erityisopiskelija työssäoppimassa 6.4 Erityisopiskelijoiden näytöt 6.5 Opiskelun jälkeiseen aikaan valmentaminen 7. Erityisopetuksen sisäiset verkostot, vastuut, työnjako sekä ulkoiset verkostot 8. Erityisopiskelijan oppimisen ja tukitoimien seuranta, arviointi ja kehittäminen 9. Erityisopetuksen seuranta, arviointi ja kehittäminen 10. (Erityisopetuksen rahoituksen käyttösuunnitelma) 14