Erityisopetussuunnitelma

Transkriptio

1 Erityisopetussuunnitelma

2 Sisältö 1 Johdanto Erityisopetus osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa Erityisopetustarpeen määrittäminen Erityisopetustarpeen arvioiminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä Erityisopetuksen perusteet ja luokittelu Erityisopiskelijaksi nimeäminen HOJKS-prosessi HOJKSin laadinta HOJKSin seuranta HOJKSin tarkistaminen ja päivittäminen HOJKSin lainvoimaisuus Opetus- ja ohjausmenetelmät erityisopetuksessa Tuen muodot ammatillisissa ja y-opinnoissa Erityisopiskelijan tuki työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Arviointi erityisopetuksessa Ensisijaisesti tutkinnon perusteiden arviointikriteereiden mukaisesti Mukauttaminen Mukautus ja Wilma-merkinnät Tutkintotodistus ja opiskeluaika Erityiset opiskelujärjestelyt Erityisopetuksen hyväksyttävät kulut Erityisopetuksen asiakirjojen arkistointi

3 1 Johdanto Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen perustutkinto-opetus ja VALMA-koulutus voidaan järjestää erityisopetuksena silloin, kun opiskelija tarvitsee erityistä tukea opiskeluunsa oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi. Tämä tarkoittaa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. (L 19 a /246) Erityisopetuksen avulla turvataan kaikille opiskelijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toisen asteen koulutukseen omien edellytystensä mukaisesti. Tavoitteena on luoda erityisopiskelijalle yksilöllinen, mahdollisimman esteetön ja helposti saavutettava oppimisympäristö niin, että opiskelija voi saavuttaa sellaisen ammatillisen pätevyyden, joka auttaa häntä työllistymään ja tukee hänen työkykyisyyttään. Oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun tuen avulla mahdollistetaan se, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet (L 19 a /246). Erityisopetuksessa korostetaan ennaltaehkäisyn merkitystä, yhteisöllisyyttä, opiskelijan omaa aktiivisuutta ja osallisuutta sekä sosiaalisen tuen merkitystä. Erityisopiskelijoiden koulutuksellinen perusturva edellyttää opiskelun kokonaisvaltaista järjestämistä ja oppimisen tuloksellisuus usein moniammatillista yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Pedagogisen strategiamme mukaisesti erityisopetuksenkin lähtökohta on vastuullisuus sekä valmentava työote. Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet ja yksilölliset tarpeet pyritään huomioimaan niin, että voimme tukea opiskelijoiden työkykyisyyttä ja ohjata opiskelijaa kehittymään aktiivisena toimijana ja oman alansa ammattilaisena. Laadukkaalla henkilökohtaistamisella pyritään vähentämään opiskelijoiden turhautumista ja sitä kautta keskeyttämistä. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L /799) edellyttää koulutuksen järjestäjän huolehtivan, että erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta on ohjeistettu. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän erityisopetussuunnitelman tarkoituksena onkin ohjata oppilaitosten erityisopetuksen toteuttamista laadukkaasti ja PKKY:n yhteisen pedagogisen strategian mukaisesti. Suunnitelmassa määritellään erityisopetuksen käytänteet ja kuvataan erityisopetuksen toimijat, heidän tehtävänsä ja työnjako sekä erityisopetuksen tukimuotoja opetuksessa, työssäoppimisessa ja näytöissä. Lisäksi kuvataan henkilökohtaisen opetusta koskevan suunnitelman (HOJKSin) laatimiseen, päivittämiseen ja arkistointiin liittyvät käytänteet sekä annetaan ohjeita arvioinnista, erityisesti mukautuksesta erityisopetuksessa. 3

4 2 Erityisopetus osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa Ammatillista erityisopetusta määrittelee laki ammatillisesta koulutuksesta (L787/2014, 246/2015), asetus ammatillisesta koulutuksesta (A801/2014, 329/2015), oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (OHL1287/2013) sekä opetushallituksen määräykset ja ohjeet (mm. tutkinnon perusteet ja Arvioinnin opas) ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän pedagoginen strategia. Erityisopetus on osa yhteisöllistä ja opetussuunnitelman mukaista opiskeluhuoltoa, jonka avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään, ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia (OHL 1287/2013, 4 ja 6). Laadukkaasti toteutettu erityisopetus on aina yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Erityisopetuksen toimijoita ovat opiskelijan ja (alaikäisen opiskelijan kohdalla) huoltajan lisäksi ryhmänohjaaja, opettaja(t), erityisopettaja, opinto-ohjaaja, ammatillinen ohjaaja/koulunkäyntiavustaja sekä koulutuspäällikkö, koulutusjohtaja ja rehtori. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja) ja monialaisen asiantuntijaryhmän tapauskohtainen työskentely täydentävät tarvittaessa opiskelijalle annettavaa erityistä tukea. Erityisopetusprosessissa korostuu ryhmänohjaajan rooli. Hänen tehtävänään on vastata HOPSin ja HOJKSin laadinnasta sekä päivittämisestä yhteistyössä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Ryhmänohjaaja seuraa erityisopiskelijan opintojen etenemisestä yhdessä muun opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Käytännössä erityisopetuksen vastuunjako määritetään aina oppilaitoskohtaisesti. 4

5 Rehtorit Koulutusjohtajat/ koulutuspäälliköt Opettajat ESIMERKKI ERITYISOPETUKSEN VASTUUHENKILÖIDEN TEHTÄVISTÄ POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ Vastaa erityisopetuksen asianmukaisesta kehittämisestä Vastaa erityisopetuksen asianmukaisesta kehittämisestä Seuraa opintojen etenemistä, myös TOP-jaksoilla Vastaa erityisopetuksen riittävästä resursoinnista, työajasta ja toteutuksesta Vastaa erityisopetuksen riittävästä resursoinnista, työajasta ja toteutuksesta Neuvottelee vaihtoehtoisista opiskelutavoista ohrhenkilöstön kanssa Tekee viranhaltijapäätöksen erityisopiskelijaksi nimeämisestä Osallistuu o- piskelun tuen ryhmän toimintaan Tiedottaa ryhmänohjaajalle, jos opiskelu ei etene tai opiskelija ei osallistu säännöllisesti opiskeluun Tekee päätöksen erityisopetuksen päättymisestä Vastaa alakohtaisten otr-ryhmien vetämisestä Vastaa opettamansa aineen erityisopetuksesta ja tuesta Vastaa oppilaitoksen opiskelun tuen ryhmän toiminnasta Vastaa, että oppilaitoksessa on asiantunteva erityisopetuksen henkilöstö. Vastaa henkilökunnan erityisopetukseen liittyvästä täydennyskoulutuksesta Vastaa, että oppilaitoksessa noudatetaan PKKY:n HOJKSohjeistuksia Vastaa, että oppilaitoksessa on asiantunteva erityisopetuksen henkilöstö. Vastaa henkilökunnan erityisopetukseen liittyvästä täydennyskoulutuksesta Vastaa, että erityisopetukseen tarkoitettu raha kohdennetaan oikein ja suunnitelmallisesti. Varataan soveltuvat tilat, laiteet ja materiaalit Vastaa, että erityisopetukseen tarkoitettu raha kohdennetaan oikein ja suunnitelmallisesti. Varataan soveltuvat tilat, laiteet ja materiaalit Vastaa, että kirjaa antamansa tuen HOJKSiin/ ehopsiin. Ohjaajat Toimii erityisopetuksessa opiskelijan ja Toimii luokkatilanteissa tai työsalityös- Antaa yksilöllistä ohjausta ja tukea Antaa tukea pienryhmälle Vastaa, että kirjaa antamansa tuen HOJKSiin/ ehopsiin Henkilökohtaisen avustajan voi palkata myös opiskelijan kotikunta 5

6 oppimisen tukena Opintoohjaaja Erityisopettaja Ryhmänohjaaja Osallistuu nivelvaihetyöskentelyyn Vastaa luki-. matematiikkaja oppimisvalmiustestien toteuttamisesta Käy HOJKS-keskustelut opintojen alussa kentelyssä opettajan tukena Tekee tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa Osallistuu nivelvaihetyöskentelyyn aktiivisesti Käy HOJKSkeskustelut vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa Osallistuu erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen Arvio erityisopetuksen perusteiden täyttymistä Vastaa HOJKSin ja HOPSin laadinnasta yhdessä OTRhenkilöstön kanssa Osallistuu tarvittaessa HOJKSin laadintaan yhdessä ro:n kanssa. Kirjaa antamansa tuen HOPSiin/ HOJKSiin Vastaa hojksin laadinnasta yhdessä ro:n kanssa. Kirjaa antamansa tuen ehopsiin/ HOJKSiin Vastaa HOJKSin päivittämisestä. Merkitsee päivityksen jaksoittain HOJKSiin Luo erityisopiskelijoiden oppimista tukevia tukiverkostoja Vastaa omalta osaltaan erityisopiskelijoita koskevan tiedon siirtymisestä Huolehtii päivitysmerkintöjen tekemisestä ennen ja Tekee verkostotyötä sote, te-toimiston ym. tahojen kanssa Ryhmänohjaajien ja aineenopettajien tukeminen, konsultointi Seuraa edistymistä, käynnistää tukitoimet yhdessä OTR:n ja opettajien kanssa Ohjaa eroavia opiskelijoita tarvittavien tukipalveluiden piiriin Tekee tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa, osallistuu verkostopalavereihin Vastaa, että yksilöllistä suunnitelmaa noudatetaan Ohjaa mahdollisiin jatko-opintoihin Ohjaa, tukee ja opettaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita Välittää tietoa opiskelijan tarpeista muille opettajille Osallistuu erityisopetuksen ja opiskeluhuollon kehittämiseen Opiskelija Osallistuu HOJKSin laadintaan ja seurantaan Huolehtii o- pintojen sujumisesta ja annettavan erityistuen hyödyntämisestä Ilmoittaa tuen tarpeen muutoksista henkilökunnalle Pitää yhteyttä huoltajiin Osallistuu OTRkokouksiin, kun käsiteltävänä erityisopiskelijan asiat 6

7 3. Erityisopetustarpeen määrittäminen 3.1 Erityisopetustarpeen arvioiminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä Opiskelija voidaan nimetä erityisopiskelijaksi silloin, kun huomataan, että opiskelija tarvitsee säännöllistä ja pitkäaikaista pedagogista tukea tai erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä saavuttaakseen tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopiskelijaksi nimeäminen on moniammatillista yhteistyötä, ja se perustuu aina tarkkaan harkintaan ja huolelliseen yksilölliseen arviointiin. Arvioinnissa kartoitetaan aina opiskelijan yksilölliset vahvuudet ja tuen tarpeet sekä niihin soveltuvat tuen muodot. Erityisopetuksen peruste on aina määriteltävä ja perusteltava. Määrittelyn tukena käytetään tilastokeskuksen luokittelua (01-12). Ryhmänohjaaja, opettajat, erityisopettaja sekä muu opiskeluhuoltohenkilöstö (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja) arvioivat tuen tarvetta yhdessä opiskelijan ja tämän huoltajan kanssa. Erityisopetuksen toteuttamiseksi opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jota päivitetään säännöllisesti (L /246, ks. luku 5). Opiskelijan ja tämän huoltajan tai laillisen edustajan aktiivinen osallistuminen HOJKSprosessiin on välttämätöntä, sillä HOJKSia ei voida tehdä ilman, että opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa on kuultu ennen erityisen tuen asioista päättämistä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman vahvistamista. (L /246). Heidän kantansa tulee kirjata HOJKS-lomakkeelle. HOJKSia ei perusteta koskaan ilman opiskelijan suostumusta, mutta se ei välttämättä vaadi huoltajan suostumusta, kirjattu kannanotto riittää. Monipuolinen nivelvaiheen yhteistyö tukee erityisopetuksen tarpeen arviointia ja laadukkaan erityisopetuksen toteuttamista. Ennen yhteishakua lähetetään alueen peruskoulujen opintoohjaajille ja erityisopettajille tietoa syksyn koulutustarjonnasta, tarjottavista tukipalveluista sekä harkinnanvaraisen haun mahdollisuuksista. PKKY:n opinto-ohjaajat käyvät alueen peruskoulujen vanhempainilloissa ja kouluissa esittelemässä alkavia koulutuksia ja kertomassa hakeutumisesta. Oppilaitos järjestää myös tehostettua tukea saaneille nuorille mahdollisuuksia tutustua ammatillisiin opintoihin ja eri ammattialoihin. Erityistuen tarpeen arvioinnin kartoitus alkaa jo hakeutumisvaiheessa. Yhteishaun aikana peruskoulun opinto-ohjaajille ja erityisopettajille välitetään tietoa tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista sekä tuodaan esille, että tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset eivät koske oppimisvaikeuksia. Hakijan terveydentila tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla 7

8 esteenä opiskelijaksi ottamiselle, mutta opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä käytännön työtehtäviin tai työssäoppimiseen. (L 2011/951, 27 a ) Peruskoulujen opinto-ohjaajille ja erityisopettajille tiedotetaan ammatillisen koulutuksen erityisistä tukitoimista. Perusopetuslain (628/1998) 40 mukaan alle 18-vuotiaan oppilaan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta tai aikuiskoulutusta annetun lain mukaiseen koulutukseen tai toimintaan aikaisemman koulutuksen järjestäjän tulee salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimittaa opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. Niveltietojen siirtämisessä perusopetuksen ja PKKY:n välillä hyödynnetään tiedonsiirtolomaketta, joka täytetään peruskoulussa yhdeksännen luokan keväällä yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajien kanssa ja joka sitten toimitetaan opiskelupaikan varmistuttua ammattiopistoon. Tiedonsiirtolomakkeella kartoitetaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä ja tarpeellisia tietoja ml. opiskelijan vahvuuksia, yksilöllisiä oppimis- ja opetusjärjestelyjä sekä tuen tarvetta. Opintojen alussa oppilaitokset järjestävät nivelpalaverin, jossa selvitetään opiskelijan peruskouluhistoriaa. Nivelpalaveri on merkittävä osa erityisen tuen tarpeen kartoitusta ja osa HOJKS-prosessia. Erityisen tuen tarpeen kartoitukseen kuuluvat: tiedonsiirto HOPS-keskustelut ryhmänohjaajan kanssa yhteistyö huoltajien kanssa opettajien havainnot opiskeluhuoltohenkilöstön havainnot tarvittaessa yhteistyö oppilaitoksen psykologin kanssa lausunnot ja muut dokumentit sekä harkinnanvaraisen haun tiedot matematiikan ja kielten lähtötasotestaukset (oppilaitoksessa sovitulla tavalla) Niilo Mäki Instituutin lukiseulatestistö tarvittaessa NMI-yksilötestistö ja tarvittaessa oppimisvalmiustesti. Erityisen tuen tarve voi ilmetä myös opintojen aikana. Samoin kuin opintojen alussa arviointi tuen tarpeesta tehdään moniammatillisesti. Tiedon keruu tehdään yhteistyössä opettajien, 8

9 erityisopettajien, ohjaajien sekä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa. Tarvittaessa voidaan pyytää oppilaitoksen psykologin konsultaatiota (oppimisvaikeustutkimukset). 3.2 Erityisopetuksen perusteet ja luokittelu Erityisopetuksen tarpeen arvioinnissa perustana käytetään ensisijaista erityisopetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa vaikeutta tai vammaa. Lievät vammat eivät ole erityisopetuksen peruste. Ne kuuluvat normaalin tukiopetuksen piiriin. Samoin poissaolot ja suorittamattomat opinnot/tutkinnon osat eivät yksinään riitä erityisopetuksen perusteeksi. 9

10 Edellisessä luvussa kuvatun tiedonkeruun lisäksi erityisopetuksen perusteiden määrittelyn tukena on tilastokeskuksen käyttämä luokitus: 01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten AD/HD tai ADD) 02 kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dyslexia, NMI-seulan tulokset) 03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta) 04 lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää) 05 vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisistä toiminnoissa) 06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat) 07 fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) 08 autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus) 10 kuulovamma 11 näkövamma 12 muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Koodit 1-3 ja 12 voidaan määrittää moniammatillisen arvioinnin pohjalta oppilaitoksessa. Koodit 4-11 edellyttävät lausuntoja ja diagnoosia. 10

11 Koodia 12 käytetään harkinnanvaraisesti silloin, kun muut koodit eivät sovellu tai ne eivät kuvaa kyseisen opiskelijan tarvitsemaa tukea. Tällöin pedagogisen tuen tarve ja tarjotut tukitoimet on kuvattava erityisen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti. Yleisimpiä kategoriaan 12 kuuluvia syitä voivat olla esimerkiksi: aiempi huono koulumenestys tai puutteellinen koulutustausta (On kuitenkin selvitettävä ensin, onko taustalla esimerkiksi lukivaikeus. Tällöin koodiksi tulee 02.) opiskeluvaikeudet. (On kuitenkin selvitettävä ensin, onko taustalla lukivaikeus, hahmottamisvaikeus, ADHD tai muu tarkkaavuuden pulma. Tällöin ensisijaiseksi koodiksi avautuu usein ) alhainen motivaatio. (On kuitenkin ensin selvitettävä, onko taustalla esimerkiksi lukivaikeus 02 tai psyykkiset pitkäaikaissairaudet 06.) matematiikan oppimisvaikeudet. (On kuitenkin ensin riittävän huolellisesti selvitettävä, onko taustalla hahmottamisvaikeus tai tarkkaavuuden pulmat. Tällöin koodiksi määritellään 01.) puutteelliset elämänhallintataidot. (Selvitettävä. onko taustalla esimerkiksi psyykkiset pitkäaikaissairaudet tai tarkaavaisuuden pulmat. Tällöin koodiksi määritellään 01 tai 06.) 4 Erityisopiskelijaksi nimeäminen Ryhmänohjaaja tekee erityisopiskelijaksi nimeämisehdotuksen opiskelun tuen ryhmälle. Erityisopiskelijaksi nimeämisehdotukset käsitellään opiskelun tuen ryhmässä kaksi kertaa vuodessa aina ennen laskentapäiviä (20.9 ja 20.1). Opiskelun tuen ryhmän tehtävänä on arvioida, hyötyykö opiskelija HOJKSista ja pystytäänkö hänelle tarjoamaan yksilöllisiä ja palvelevia tukitoimia. Opiskelun tuen ryhmä arvioi myös erityisopetuksen perusteen täyttymistä. Rehtori vastaa oppilaitoksen erityisopetusprosessista ja nimeää opiskelijat erityisopiskelijaksi. Rehtori on voinut delegoida tehtävän myös esim. koulutusjohtajalle tai erityisopettajalle. HOJKS on virallinen asiakirja ja sen sisältö velvoittaa oppilaitosta. 11

12 5 HOJKS-prosessi 5.1 HOJKSin laadinta Erityisopetuksen ydin on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. HOJKS-prosessilla tarkoitetaan sitä opetuksen suunnittelua ja toteutusta, joka järjestetään erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle. HOJKS-prosessi voi kestää koko opintojen ajan tai se voidaan laatia tarpeen mukaan vain osaksi opiskeluaikaa. HOJKS on tarkoitettu työvälineeksi, jota käytetään opetuksen ja oppimisen suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. HOJKS luodaan opiskelijatietojärjestelmän käyttöliittymä Wilman avulla. Oppilaitoksen opettajilla, opiskeluhuoltohenkilöstöllä, koulutusjohtajilla ja -päälliköillä sekä rehtorilla on luku- ja kirjaamisoikeus Wilman HOJKSlomakkeeseen. Näin varmistetaan se, että erityisopiskelijan opetuksen järjestämisen kannalta olennainen henkilökunta on tietoinen suunnitelmasta, tuen tarpeesta ja saaduista tukitoimenpiteistä. Opiskelija ja hänen huoltajansa voivat myös seurata HOJKS-kirjauksia. HOJKSin laadinta edellyttää aina moniammatillista yhteistyötä, ja se tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa (L 630/1998, 20 ). Pääsääntöisesti HOJKSin laadinta on ryhmänohjaajan ja/tai erityisopettajan vastuulla (työnjaossa on oppilaitoskohtaisia eroja). Erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta tulee ilmetä (A /329): tiedot suoritettavasta tutkinnosta tai koulutuksesta päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena tieto siitä, millä perusteella opetus annetaan erityisopetuksena koulutuksen suoritusaika päätös tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden taikka osaamisen arvioinnin mukauttamisesta opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), josta ilmenee, miten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita taikka osaamisen arviointia on mukautettu sekä tiedot erityisopetuksen järjestämiseen liittyvästä pedagogisesta tuesta sekä erityisistä opetus- ja opiskelujärjestelyistä tieto siitä, mitä opintososiaalisia etuja opetuksessa tai sen yhteydessä annetaan tieto siitä, mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa. 12

13 HOJKS tulostetaan ja allekirjoitetaan aina perustamisen ja päättämisen yhteydessä kahtena kappaleena (toinen opiskelijalle). HOJKS allekirjoitetaan ja tulostetaan aina myös mukautusten yhteydessä (ks. myöhemmin). Erityisopiskelijan opiskelun etenemistä seurataan HOJKS-lomakkeen avulla, ja siihen kirjataan opiskeluun liittyvät yksilölliset tavoitteet ja tukitoimet säännöllisesti. Opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita sekä tukitoimia seurataan ja muutetaan aina tarpeen mukaan. Yksilölliset tarpeet vaikuttavat prosessin pituuteen ja laajuuteen. HOJKS-lomakkeen rinnalla käytetään ehopsia. ehops-osiossa näkyy opiskelijan tutkintokohtainen opiskelusuunnitelma, ja sinne kirjataan opintokohtainen tuki. Kun opiskelija suorittaa opintoja yksilöllisin sisällöin, tavoittein tai menetelmin, kirjataan tiedot ehopsiin opintokohtaisesti. Seuraavissa kuvissa on näkymä Wilman opettaja-liittymästä. Kenttiin on kirjattu, millaisia tietoja HOJKS-välilehdelle kirjataan. 13

14 14

15 5.2 HOJKSin seuranta HOJKSin päivittämisestä vastaa ryhmänohjaaja (tarvittaessa yhteistyössä erityisopettajan kanssa). Hänen tehtävänään on käydä erityisopiskelijan kanssa keskustelu aina jakson vaihtuessa. Keskustelussa käydään läpi: - opintojen eteneminen kuluneen jakson aika - tukitoimien riittävyys opinnoissa - suunnitelmat tulevan jakson opinnoista ja niissä tarvittavista tukitoimista. HOJKS-lomakkeen Seuranta -kohtaan kirjataan yhteenveto ryhmänohjaajan ja opiskelijan kesken käydystä keskustelusta. Keskustelun päiväys tulee myös kirjata. Ryhmänohjaajan ohella myös muut tahot (mm. erityisopettaja, opinto-ohjaaja) voivat tehdä kirjauksia antamastaan erityisestä tuesta. Ryhmänohjaajan tehtävänä on tiedottaa seuraavan jakson opettajia erityisopiskelijoille suunnatuista tukitoimista sekä kertoa, millaista tukea erityisopiskelija tarvitsee. Hän neuvottelee tarvittaessa yksilöllisten tukitoimien järjestämisestä erityisopettajan sekä opiskelun tuen ryhmän kanssa. ehopsiin kirjataan opintokohtaiset toteutuneet tukitoimenpiteet. Jokainen tukea antava opettaja ja ammatillinen ohjaaja vastaa siitä, että hän kirjaa antamansa tuen ehopsiin opintokohtaisesti. Toteutuneet tukitoimet kirjataan ehopsiin kyseisen aineen kohdalle heti jakson päätyttyä. Samalla kirjataan, saavutettiinko asetetut tavoitteet ja arvioidaan, miten suunnitellut tukitoimet ja tavoitteet ovat toteutuneet. 5.3 HOJKSin tarkistaminen ja päivittäminen HOJKS on tarkistettava ja päivitettävä aina ennen seuraavaa laskentapäivää. Ennen laskentapäivää arvioidaan, jatketaanko HOJKSia. Päätös erityisopiskelijaksi nimeämisestä tehdään kaksi kertaa vuodessa (20.9. ja 20.1.). Tarkistuksen ja päivittämisen yhteydessä HOJKS-lomakkeeseen merkitään läsnäolotiedot sille varattuun kohtaan. Tammikuussa ja seuraavien lukukausien syyskuussa kaikkien (myös jatkavien) erityisopiskelijoiden ja huoltajien kanssa käydään keskustelu HOJKSin jatkamisen tarpeellisuudesta. Opiskelijan ja huoltajan näkemys kirjataan HOJKSiin. Opiskelun tuen ryhmän tehtävänä on arvioida, onko opiskelija hyötynyt erityistuesta. Erityistuen jatkamisen edellytyksenä on, että opinnot etenevät tehdyn suunnitelman mukaisesti ja opiskelija sitoutuu opiskeluun sekä 15

16 tarjottuihin tukitoimiin. Tammikuussa HOJKSia ei allekirjoiteta, ryhmänohjaajan päivitysteksti Wilmaan riittää. Opiskelun tuen ryhmä on mukana aina uusien HOJKSien laatimisessa. 5.4 HOJKSin lainvoimaisuus Oppilaitoksen rehtori (tai henkilön, jolle tehtävä on delegoitu) tekee opiskelijan nimeämisestä erityisopiskelijaksi viranhaltijapäätöksen aina ennen opetushallituksen tilastointipäiviä (20.9. ja 20.1.). Viranhaltijapäätös tehdään asianhallintaan, ja se lähetetään tiedoksi opiskelijalle ja opiskelijan ollessa alle 18-vuotias hänen huoltajalleen. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus. (L /246). HOJKSissa on hyvä olla opiskelijan, alle 18- vuotiaan kohdalla myös huoltajan ja oppilaitoksen edustajan allekirjoitukset. Viranhaltijapäätös tulee tehdä aina myös mukautusten yhteydessä. Lainvoimainen HOJKS HOJKSin perustamisvaiheessa sekä aina mukautusten yhteydessä opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa on kuultava asiassa. Tieto kuulemisesta sekä asianomaisten kanta ko. asiaan tulee kirjata HOJKS-lomakkeeseen. HOJKS tulostetaan paperille ja allekirjoitetaan aina perustamisvaiheessa (opiskelijalle ja oppilaitokselle jää omat kappaleet). Perustamisvaiheen HOJKS säilytetään opintojen ajan yhteisesti sovitussa paikassa lukitussa kaapissa, esimerkiksi oppilaitoksen toimisto/erityisopettaja) Tämän lisäksi HOJKS allekirjoitetaan aina suunnitelmaa merkittävästi muutettaessa esimerkiksi mukauttamisen yhteydessä (säilytetään keskitetyssä paikassa). HOJKS tulee tarkistaa aina ennen laskentapäiviä ja keskustelu opiskelijan ja alaikäisen huoltajan kanssa tulee kirjata päivämerkintöineen wilmaan. HOJKS allekirjoitetaan HOJKSin päättämisen yhteydessä (valmistuminen/eroaminen/ HOJKSin purkamisen) Opintojen päätyttyä arkistoitavaksi toimitetaan seuraavat HOJKS:it Perustamisvaiheen HOJKS, johon on kirjattu HOJKS perustamispäivä Päättämisvaiheen HOJKS, johon kirjattu HOJKSin päättymispäivä Mukautuksen yhteydessä päivitetty HOJKS (Opiskelijalla voi olla myös useita mukautuksen yhteydessä allekirjoitettuja suunnitelmia) 16

17 6 Opetus- ja ohjausmenetelmät erityisopetuksessa 6.1 Tuen muodot ammatillisissa ja y-opinnoissa Ammatillisessa erityisopetuksessa opiskelijan oppimista ja tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamista tuetaan valmentavalla työotteella, yksilöllisillä ja vaihtelevilla pedagogisilla ohjaus-, oppimis- ja opetusjärjestelyillä sekä monipuolisilla oppimisen ja osaamisen arviointimenetelmillä. Erityisopetuksen tärkeä pedagoginen lähtökohta on opetuksen rakentaminen opiskelijoiden vahvuuksien ja myönteisyyden varaan opiskelijan itsetuntoa ja motivaatiota vahvistaen. Lisäksi erityisopiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä tuetaan tarvittaessa yksilöllisen opiskeluhuollon tuki- ja ohjaustoimilla (mm. kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja). Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus tulee ensisijaisesti toteuttaa integroidusti samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetuksellisia tukitoimia voivat antaa ryhmänohjaajat, y-opettajat, ammatilliset opettajat, erityisopettajat, opinto-ohjaajat, ammatilliset ohjaajat sekä koulunkäyntiavustajat. Tuki voidaan mm. järjestää opetuksen eriyttämisenä, yksilöllisenä opetuksena, samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena, laajennettuna työssäoppimisena sekä ammattiosaamisen näyttöihin ja työssäoppimiseen tarjottavana tukena. Tarvittaessa ammattiaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan henkilökohtaisten oppimisedellytysten ja -tavoitteiden mukaisiksi. Erilaisen oppijan oppimista voidaan tukea monipuolisilla opetus- ja ohjausmenetelmillä. Opetuksen tavoitteita, opiskeluaikoja ja koulutuksen pituutta voidaan muuttaa henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. 17

18 Erityisen tuen muotoja voivat olla myös: opetuksen toiminnallisuus ja kokemuksellisuus työpainotteisuus opetuksen joustava ryhmittely opetuksen yksilöllistäminen ja joustavat opiskelujärjestelyt monipuoliset arviointimenetelmät oppimis- ja opiskelustrategioiden vahvistaminen oppimistavoitteiden henkilökohtaistaminen toiminnanohjauksen tukeminen selkeiden ja konkreettisten työ-, oppimis-, ja opiskelusuunnitelmien laatiminen ja seuranta selkeät suulliset ja kirjalliset tai kuvalliset ohjeet kysymysten, ohjeiden ja tehtävien ääneen lukeminen kieleltään ja ulkoasultaan selkeät oppimateriaalit (mm. selkotekstit, PowerPoint-esitykset, taulukot, kuvat) käsitteiden ja sanojen merkitysten selventäminen lisäajan antaminen lukemista ja lukemisen ymmärtämistä vaativissa tehtävissä ja kirjallisen tuotoksen luomisessa erilaisten teknisten apuvälineiden käyttö (äänikirjat, tietokoneohjelmat) henkilökunnan pitkäkestoinen ja suunnitelmallinen kouluttaminen oppimisvaikeuksista vertaistuki ja oppiminen yhteistoiminnallinen työskentely ja oppiminen dialogisuus ja opiskelijoiden näkökulmien kuuleminen, osallistaminen opetuksen rakentaminen opiskelijoiden vahvuuksien ja myönteisyyden varaan opiskelijan itsetuntoa ja motivaatiota vahvistaen 18

19 6.2 Erityisopiskelijan tuki työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työssäoppimisen järjestämistä ohjaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän työssäoppimisen järjestämissuunnitelma, jossa määritellään työssäoppimisen tavoitteet ja periaatteet voimaan tulleen tutkinnon perusteiden uudistumisen myötä opiskelijat noudattavat tutkintokohtaista ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaa ja työssäoppimiseen liittyvää ohjeistusta. Jokaisessa tutkinnossa määritellään omat työssäoppimisen tavoitteet ottaen huomioon tutkinnon ja työpaikkojen erityispiirteet. Erityisopiskelijalla on oikeus tukeen myös työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä. Tuki voidaan jaksottaa molemmissa tapauksissa valmentavaan ohjaukseen ennen työssöoppimista ja ammattiosaamisen näyttöä, tuki ja ohjaus topin ja näytön aikana sekä niiden jälkeen. Liitteenä olevassa kaaviossa ovat nämä tuki- ja ohjausmuodot havainnollistettuina. Erityistä tukea 19

20 tarvitsevan opiskelijan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota työssäoppimispaikan valintaan työllistymisen kannalta. Työssäoppimisen yhteydessä sovitut ja annetut tukimuodot kirjataan ehopsiin. Mukautettujen näyttöjen osalta mukautetut tavoitteet ja tukimuodot kirjataan näyttösuunnitelmaan. 7 Arviointi erityisopetuksessa 7.1 Ensisijaisesti tutkinnon perusteiden arviointikriteereiden mukaisesti Erityisopetuksena annettavassa opetuksessa opiskelun ensisijaisena tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen sellaisen tuen ja ohjauksen sekä erityisjärjestelyjen avulla, mikä on opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaista. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään siitä, että opiskelija suorittaa perustutkinnon niiden perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. (OPH Arvioinnin opas 2015). 20

21 Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa kuitenkaan saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa 2 momentissa tarkoitetun mukauttamisen perusteella. (L 630/ a /246, A811/1998, 329/ ) 7.2 Mukauttaminen Opiskelijat, jotka ovat suorittaneet peruskoulussa oppiaineita yksilöllisesti, voivat menestyä ammatillisissa opinnoissaan hyvin ja ilman mukautuksia. Mukautusta ei voi siis tehdä automaattisesti silloin, kun opiskelija on suorittanut yksilöllistettyjä opintoja peruskoulussa. Erityisen tuen opiskelijat tavoittelevat ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita aina, kun se on mahdollista. Erityisopetuksessa voidaan poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla osaamisen arviointia siinä määrin kuin se on tarpeellista henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaan. Opintojen mukautus on mahdollista silloin, kun opiskelija ei tarjotuista tukitoimista huolimatta yllä valtakunnallisiin T1- tavoitteisiin. Mukauttaminen tarkoittaa ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten mukaisiksi ja mukautetun arvosana-asteikon tasolle. Mukauttaminen voi koskea ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden määrällistä rajoittamista tai niiden laadullista muutosta siten, että ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita kevennetään. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa koko perustutkinto mukautettujen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti tai vain joitakin tutkinnon osia mukautetusti. (OPH Arvioinnin opas 2015.) Mukautusta on harkittava, jos opiskelija, opettaja, huoltaja tai opiskeluhuoltohenkilöstö havaitsevat, että opetussuunnitelman mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet eivät täyty. Harkinnan yhteydessä on varmistettava, että opiskelija on saanut erityistukea ennen mukautuspäätöstä ja että saatu tuki on dokumentoitu Wilmaan. Ennen mukautuspäätöstä on arvioitava myös saadun tuen vaikuttavuutta ja riittävyyttä. Mukautus on pedagoginen ratkaisu, joka vaatii opettajien yhteistyötä. Tavallisimmin mukautuspäätökseen osallistuvat opiskelijan ja huoltajan lisäksi opettaja ja erityisopettaja, tarvittaessa myös muu opiskeluhuollon edustaja (opo, kuraattori tai psykologi). Lähtökohtana 21

22 mukautuksessa on, ettei kukaan tee mukautuspäätöstä yksin. Yhteisellä arvioinnilla, keskustelulla ja Wilma- dokumentoinnilla varmistetaan, että mukautukset ovat perusteltuja. Hallinnollisen mukautuspäätöksen tekee rehtori tai se henkilö, jolle rehtori on tämän tehtävän delegoinut. Jokainen mukautus sovitaan erikseen. Mukautuksesta tehdään aina hallintopäätös. Mukautukset tulee yksilöidä tarkasti, jotta opiskelijan oikeusturva varmistuu. Mukautuspäätökseen yksilöidään se tutkinnon osa (tai ne tutkinnon osat) tai osa-alue, jotka on päätetty mukauttaa. Samaan päätökseen voidaan kirjata myös useamman tutkinnon osan tai osa-alueen mukautukset. Päätökseen liitetään aina perustelut mukauttamistarpeesta. OPH:n suositusten mukaisesti mukautus tulisi aina tehdä ammatillisten opintojen kohdalla tutkinnon osaan ja y-opintojen kohdalla osa-alueeseen. Opiskelijan ja alaikäisen huoltajan kanssa on aina keskusteltava mukautustarpeesta ja heitä on kuultava aina ennen mukautuspäätöksen tekemistä. Opiskelijan ja huoltajan kanta kirjataan mukautuspäätökseen. Heille on kerrottava, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. On suositeltavaa keskustella opiskelijan kanssa siitä, että mukautus voi vaikuttaa työelämässä suoriutumiseen myönteisesti tai kielteisesti. Parhaimmillaan mukautus johtaa rajattujen työtehtävien hyvään hallintaan. Joissakin tapauksissa rajattuihin tehtäviin keskittyminen voi taas hankaloittaa työtehtävien hoitamista. Mukautettujen opintojen arviointi suoritetaan mukautettujen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti arvosana-asteikolla T1 K3. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet johdetaan siten, että mukautetun kiitettävän (MK3) ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ovat vaatimustasoltaan alempia kuin perustutkinnon perusteiden T1-tasolla. (OPH Arvioinnin opas 2015.) On tärkeää muistaa, että yksittäisen mukautetun osa-alueen (y-opinnoissa) arviointi ei välttämättä merkitse koko tutkinnon osan mukautettua arviointia, vaan koko tutkinnon osan arviointi pohjautuu kokonaisarviointiin ja vaatii opettajien yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita merkittävästi mukautettaessa on otettava huomioon, että mikäli opiskelun tavoitteita on mukautettu merkittävästi, opiskelija ei voi saada tutkintotodistusta eikä terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeutta (lääkehoitoa koskevaa mukauttamista ei saa tehdä). 22

23 7.3 Mukautus ja Wilma-merkinnät Mukauttaminen on dokumentoitava huolellisesti Wilmaan, jotta opiskelijan ja henkilökunnan oikeusturva varmistuu. Mukautuksen yhteydessä HOJKSin Seuranta-kohtaan kirjataan seuraavat tiedot: Päiväys Ketkä ovat keskustelleet mukautuksesta (ml. opiskelijan ja huoltajan kuuleminen, opiskeluhuoltohenkilöstön näkemys mukautuksen tarpeellisuudesta). Opettajan kuvaus siitä, miksi mukautukseen päädytään. Opiskelijan ja alaikäisen kohdalla tämän huoltajan tai hänen laillisen edustajansa kanta asiaan. HOJKS-kokoukseen osallistujien nimet ja allekirjoitukset (alaikäisen kohdalla myös huoltajan allekirjoitus). HOJKS tulostetaan aina kahtena kappaleena mukautuksen yhteydessä. Tulostetut HOJKSit säilytetään opintojen ajan oppilaitoksessa yhteisesti sovitussa paikassa ja lukitussa kaapissa (esim. oppilaitoksen toimisto/ erityisopettaja). Yksi tulostettu HOJKS toimitetaan opiskelijalle/huoltajille ja yksi säilytetään arkistointia varten. Mukautetut ammattitaitovaatimukset, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit kirjataan ehopsiin Opinnon henkilökohtaistaminen kohtaan. Samaan kohtaan kirjataan myös annettu erityistuki. Mukautuksen yhteydessä ehops-lehdelle kirjataan seuraavat tiedot: Päiväys ja läsnäolijat Viittaus HOJKSissa olevaan mukautuspäätökseen Opettaja/ erityisopettaja kuvaa yksilölliset ammattitaitovaatimukset ja / tai osaamistavoitteet sekä arviointikriteerit Wilmaan. Tuki on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa T1-tason. Yksilölliset tavoitteet perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon opetussuunnitelman perusteisiin. Kirjataan suunnitellut tukitoimet, joilla opiskelija saavuttaa yksilölliset tavoitteet. Toteutuneen tuen kirjaamisen yhteydessä kirjataan, saavutettiinko asetetut tavoitteet: Onko suunnitellut tukitoimet toteutuneet? Miten? Onko suunnitellut tavoitteet toteutuneet? Miten? Mukautettu arviointi kirjataan aina ehopsin kautta ja siihen on liitettävä sanallinen arviointi osaamisen tasosta. Jos opiskelijalle annetaan mukautettu arvosana tutkinnon osasta, tulee siihen kirjoittaa sekä sanallinen arviointi että lyhyt kuvaus opiskelijan osaamisesta. Ammatillisten opintojen kohdalla kuvaus osaamisesta tulee (näyttö)todistukseen liitteeksi. 23

24 8 Tutkintotodistus ja opiskeluaika Erityisopiskelijoiden arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muiden opiskelijoiden arvioinnissa. Yleensä erityisopiskelija saa normaalin tutkintotodistuksen. Tieto saadusta erityisopetuksesta ei näy tutkintotodistuksessa. Tutkintotodistukseen tulee kuitenkin merkintä silloin, jos opiskelijalla on mukautettuja opintoja. Opiskelijalle annetaan tutkintotodistus, vaikka yksi tai useampia tutkinnon osia olisi mukautettu. Mukautus ei vaikuta muodolliseen jatkoopintokelpoisuuteen. Mukautettujen tutkinnon osien kohdalle tehdään M-merkintä ja vastaavaan alaviitteeseen kirjataan: Tutkinnon osat suoritettu mukautetuin tavoittein ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998 L xx/2015, 19 a,) mukaisesti. Kun opiskelija ei suorita kaikkia ammatilliseen perustutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia, hän saa todistuksen suoritetuista opinnoista. Opinnot voidaan tällöin rajata opiskelijalle tärkeimpiin asioihin ja hänen on mahdollista suorittaa tutkinnosta vain osa. Räätälöidyt opinnot voivat mahdollistaa vammaisen opiskelijan työllistymisen juuri hänelle mitoitettuun työhön. Lähtökohtana on, että erityisten tukitoimenpiteiden avulla opiskelija suorittaa opintonsa ohjeajassa. Opiskelijan opinto-oikeutta voidaan kuitenkin yksilöllisesti pidentää. Opinto-oikeuden jatkaminen edellyttää aina erityistä harkintaa ja tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa. 24

25 9 Erityiset opiskelujärjestelyt Laki ammatillisesta koulutuksesta ( /246) mahdollistaa sen, että opiskelussa voidaan myös muutoin kuin lain 19 a :ssä tarkoitetussa erityisopetuksessa poiketa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista. Tällainen poikkeaminen on mahdollista, jos: tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat olosuhteet tai aikaisemmin hankittu osaaminen huomioiden joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia; tai poikkeaminen on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen tavoitteena on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulutuksen, vaikka hän 1 momentissa tarkoitettujen syiden vuoksi joiltakin osin ei voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista voidaan poiketa vain siinä määrin, kuin se 1 momentissa tarkoitettujen syiden vuoksi on välttämätöntä. Koulutuksen järjestäjä päättää erityisistä opiskelujärjestelyistä. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä, jos erityiset opiskelujärjestelyt eivät perustu opiskelijan tekemään esitykseen. Opetushallitus voi tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa tässä pykälässä tarkoitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä käyttämällä. 10 Erityisopetuksen hyväksyttävät kulut Erityisopetuksen rahankäytön tulee olla suunnitelmallista ja dokumentoitua. Oppilaitoksissa tehdään keväisin tutkintokohtainen opetuksen toteuttamissuunnitelma, jonka osana laaditaan suunnitelma erityisopetuksen järjestämisestä tulevana lukuvuonna. Suunnitelman tulee sisältää yksityiskohtainen ja todennettavissa oleva esitys erityisopetukseen tarkoitetun rahan käytöstä. Lisäksi suunnitelmassa on huomioitava erityisopetussuunnitelmassa määritelty resurssi HOJKSin tekoon, seurantaan ja päivittämiseen. Erityisopetuksen rahan käyttöä voi seurata kuukausittain laadittavilla talouden toteumaraporteilla. 25

26 Oppilaitoksissa huolehditaan erityisopetuksen asianmukaisesta kehittämisestä ja henkilökunnan koulutuksesta. Lisäksi huolehditaan erityisopetukseen kohdentuvasta riittävästä resursoinnista, työajasta ja toteutuksesta. 11 Erityisopetuksen asiakirjojen arkistointi Salassa pidettävien tietojen vuoksi HOJKSien tulostetut ja allekirjoitetut versiot sekä HOJKSin liitteinä olevat lausunnot, siirto-hojksit tms. säilytetään keskitetysti oppilaitoksessa sovitussa paikassa tai erityisopettajan lukitussa kaapissa. Opintojen päätyttyä opiskelijan HOJKSit toimitetaan arkistoitavaksi. HOJKSin säilytysaika arkistossa on 10 vuotta opiskeluajan päättymisestä. Niilo Mäki Instituutin lukiseulatestistön ja yksilötestistön asiakirjojen sekä näiden pohjalta annettujen lausuntojen säilytys arkistossa on 4 vuotta opintojen päätyttyä. Opiskelijalla on oikeus saada tietoa lukitestin tuloksista ja tutkittavalla on oikeus nähdä ja lukea kaikki mitä hänestä on tallennettu. Tarkastusoikeus koskee opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla myös hänen huoltajaansa. 26

27 Kopioita testeistä ja testipöytäkirjoista ei saa antaa tutkittavalle tai muille tahoille esimerkiksi psykologeille. Testattavalla on oikeus käydä läpi testituloksensa tutkimuksen suorittajan kanssa niin laajasti ja perusteellisesti, että hän ymmärtää tutkimuksen tuloksen ja sen perusteet. 27

28 Toimisto PL 70 (Tulliportinkatu 3), Joensuu p , f Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Pohjois-Karjalan ammattiopisto Pohjois-Karjalan Opisto Niittylahti Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pohjois-Karjalan kesäyliopisto Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus