Kohtaavatko erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja työelämän tarpeet?

Transkriptio

1 Ryhmä A4) KLO Puheenjohtajana Pirjo Väyrynen Kohtaavatko erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja työelämän tarpeet? LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari

2 Ryhmän A4 työskentely klo Opetusneuvos Pirjo Väyrynen ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Johdantopuheenvuoro Laatupäällikkö Marjut Huttunen TAVOITTEENA HYVÄ ELÄMÄ JA YKSILÖLLISET REITIT TYÖELÄMÄÄN Case Pääsihteeri Olli-Pekka Koljonen, SAKKI ry Opiskelijan kommenttipuheenvuoro Työskentelyä

3 Ryhmä A4) KLO LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari Erityisopiskelijoiden oppimistulokset ja niiden arviointi Opetusneuvos Pirjo Väyrynen Opetushallitus

4 Komission raportti (julkaistu ) EDUCATION AND DISABILITY/SPECIAL NEEDS policies and practices in education, training and employment for students with disabilities and special educational needs in the EU EU:n työikäisestä väestöstä noin 45 miljoonaa on vammaisia ja 15 miljoonalla lapsella on erityisiä koulutustarpeita. Erityisopetusta tarvitsevat ovat muita todennäköisemmin työttömiä tai työelämän ulkopuolella. Jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja siinä, miten erityistarpeiset lapset tunnistetaan ja sijoitetaanko heidät yleisiin vai erityiskouluihin. Esim. Belgiassa 5,2 %, Italiassa ainoastaan 0,01 prosenttia ja Suomessa 1,2 % on erillisissä erityiskouluissa. Monissa EU-maissa ei ole ajan tasalla olevaa ja luotettavaa tietoa työelämässä olevien vammaisten määrästä.

5 KANSALLISEEN ARVIOINTIIN TOIMITETTAVAT TIEDOT ERITYISTÄ TUKEA SAANEIDEN OPISKELIJOIDEN NÄYTÖISTÄ 1.Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen nimi ja nro 2.Tiedot siitä, opiskeleeko opiskelija 1=erityisoppilaitoksessa, 2=erityisopiskelijoiden ryhmässä ammatillisessa oppilaitoksessa vai 3=tavallisessa opiskelijaryhmässä ammatillisessa oppilaitoksessa 3.Perustutkinto (Tilastokeskuksen käyttämä numerointi) 4.Tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö 5.Opiskelijan sukupuoli (1 = mies, 2 = nainen) 6.Tiedot siitä, onko HOJKS tehty? 1=kyllä, 2=ei, 3=en osaa sanoa 7.Opintojen aloituspäivä tässä oppilaitoksessa (pp.kk.vvvv) 8.Opintojen aloituspäivä tässä tutkinnossa (pp.kk.vvvv) 9.Tutkinnon osan näytön arvosanasta päättämisen ajankohta (pp.kk.vvvv) 10.Ammattiosaamisen näyttöpaikka: 1 = työpaikka, 2 = oppilaitos. 11.Organisaation/yrityksen/oppilaitoksen nimi/nimet, jossa /joissa ammattiosaamisen näyttö on toteutettu 12.Lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä. 13.Tiedot siitä, käytettiinkö ammattiosaamisen näytön arvioinnissa mukautettuja tavoitteita 1=kyllä, 2=ei 14.Miten näytön tavoitteita mukautettiin? 15.Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan 1=numeerisena, 2=numeerisena ja sanallisena, 3=ainoastaan sanallisena 16.Ammattiosaamisen näytön arvosanat arviointikohteittain 17.Tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön arvosana, mikäli numeerista arviointia on käytetty 18.Näytön sanallinen arviointi, jos annettu 19.Mitä tukitoimia on järjestetty eritysopiskelijan näytön toteuttamiseksi? 20.Arviointikeskusteluun osallistuivat: 1 = opiskelija ja opettaja(t), 2 = opiskelija ja työelämän edustaja(t) 3 = opiskelija, opettaja(t) ja työelämän edustaja(t), 4 = opettaja ja työelämän edustaja(t), 5 = arviointikeskustelua ei pidetty 6= muita henkilöitä, keitä? 21.Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päätti: 1 = opettaja, 2 = työelämän edustaja, 3 = opettaja ja työelämän edustaja.

6 ARVIOINTIIN TOIMITETTAVAT TIEDOT ERITYISTÄ TUKEA SAANEIDEN OPISKELIJOIDEN NÄYTÖISTÄ Erityisopetuksen syy (vaihtoehdot perustuvat Tilastokeskuksen käyttämään luokitukseen) 1 = hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja vaikeuksia kuten AD/HD tai ADD) (rakennusalan pt, n = 397: 9 %) 2 = kielelliset vaikeudet (vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dyslexia) (rakennusalan pt:: 25 %) 3 = vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta) (rakennusalan pt:: 3 %) 4 = lievä kehityksen viivästyminen (laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää) (rakennusalan pt:: 17 %) 5 = vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma (saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain; yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisistä toiminnoissa) (rakennusalan pt:: 0 %) 6 = psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat) (rakennusalan pt:: 0 %) 7 = fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä (rakennusalan pt:: 2 %) 8 = autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet (rakennusalan pt:: 1 %) 9 = liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus) (rakennusalan pt:: 0 %) 10 = kuulovamma (rakennusalan pt:: 0 %) 11 = näkövamma (rakennusalan pt:: 0 %) 12 = muu syy: edellyttää erityisopetusta (rakennusalan pt:: 36 %) (Ei tietoa 9 %)

7 Ammattiosaamisen näytöissä arvioidaan 1. Työprosessin hallinta: oman työn suunnittelu, työkokonaisuuden toteuttaminen, vastuullisuus, luotettavuus, työsuorituksen arviointi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky ( Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan kolmen ensimmäisen arvioinnin kohteen sisällä: aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka, aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit)

8 Näyttöjen (N = 397) arvosanojen jakaumat arviointikohteittain rakennusalan pt:ssa, erityisopetusta saaneet opiskelijat Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Tutkinnon osan näytön arvosana (f = 396) Elinikäisen oppimisen avaintaidot (f = 367) Työn perustana olevan tiedon hallinta (f = 356) Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (f = 373) Työprosessien hallinta (f = 363) % PIRJO VÄYRYNEN

9 Lukuvuosittain annettujen näyttöjen määrät ja niistä saadut arvosanat, rakennusalan pt Lukuvuosi Tutkinnon osan näytön arvosana Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä F % F % F % I lukuvuosi 19 17, ,7 6 12,2 II lukuvuosi 42 39, , ,7 III lukuvuosi 45 42, , ,1 Yhteensä , , ,0 PIRJO VÄYRYNEN

10 Mukautetut tavoitteet arviointikohteittain, rakennusalan pt Työprosessit Työmenetelmät Työn perustana oleva tieto Elinikäinen oppiminen Tutkinnon osan näytön arvosana Mukautetut tavoitteet N Keskiarvo Hajonta kyllä 7 1,29,488 ei 331 1,84,601 kyllä 7 1,29,488 ei 341 1,95,649 kyllä 7 1,14,378 ei 324 1,76,614 kyllä 7 1,29,488 ei 335 1,91,619 kyllä 0 1,20,422 ei 361 1,89,606

11 Yhteenvetoa ja pohdintaa (1) Rakennusalan pt:ssa ( ) erityistä tukea saaneet opiskelijat suorittivat kolmen lukuvuoden aikana yhteensä 397 ammattiosaamisen näyttöä, joista lähes puolet ajoittui opintojen loppuvaiheeseen. Vain muutamia (10) näyttöjä oli suoritettu mukautetuin tavoittein (OPH:een toimitetuissa aineistoissa puutteita ja puuttuvia tietoja). Suurin osa (89 %) näytön antaneista oli opiskellut tavallisessa opiskelijaryhmässä. > integraatio toteutuu hyvin. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat antavat näytöt hieman muita opiskelijoita useammin (63 % vs. 58 %) oppilaitoksessa. > TYÖPAIKOILLA annettavien näyttöjen lisääminen; panostetaanko riittävästi eri vaihtoehtojen hakemiseen?

12 Yhteenvetoa ja pohdintaa (2) Yleisin arvosana kaikissa arvioinnin kohteissa on H2 (61 % näytöistä). Noin joka neljäs arvosana on T1 ja joka kymmenes K3. Tyydyttäviä on selvästi enemmän kuin muilla opiskelijoilla ja kiitettäviä vastaavasti reilusti vähemmän (muilla opiskelijoilla oli yli kolmannes kiitettäviä arvosanoja). Arviointikohteittain parhaimmat arvosanat on saatu työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ja heikoimmat työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Noin joka kolmannen näytön arvioinnissa ei käytetty sanallista arviointia. HOJKS oli tehty noin kolmelle neljästä näyttöön osallistuneesta. Tukitoimia näytön eri vaiheissa oli käytetty, vaikkakin niukasti raportoitu.

13 Opiskelijan arviointi ja työssäoppiminen (tuloksia koulutuksen järjestäjien itsearvioinnista) Opiskelijan oppimisen arvioinnissa painotetaan koko oppimisprosessiin liittyvää jatkuvaa arviointia. Jatkuva arviointi on pääosin suullista. Opiskelijoiden itsearvioinnin merkitys tiedostetaan, ja opiskelijat arvioivatkin omaa osaamistaan ja oppimistaan melko systemaattisesti, joskin yksikkökohtaisia eroja on. Koulutuksen järjestäjät ovat omasta mielestään onnistuneet järjestämään ammattiosaamisen näyttöjä työelämässä hyvin. Vahvuus on, että työpaikkaohjaajat osallistuvat työpaikalla järjestettäviin näyttöihin.

14 Mitä hyötyä ja kenelle? Opiskelijat pitävät ammattiosaamisen näyttöjä erityisesti työpaikalla järjestettäviä ja työelämän arvioimia näyttöjä - motivoivana arviointimenetelmänä, josta saa välitöntä tietoa omista vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Lisäksi näyttöjen koetaan edistävän opiskelijan työllistymistä valmistumisen jälkeen. Kansallinen arviointi tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisprosessista Arviointi nostaa esiin järjestäjien ja oppilaitosten pedagogisia käytänteitä ja toimintakulttuurin kehittämisen kohteita.

15 EQAVET (laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys) lähtökohtana Palaute- ja muutosprosessit Jatkuva parantaminen Kehittäminen Innovaatiot Järjestäjien tuki Suunnittelu Linjaukset, johtaminen, ennakointi, tavoitteet, kirjoitettu ops Suunnittelumekanismit Kansallisten tavoitteiden konkretisointi Metodologia Linjaukset Ennakointi Seuranta Itsearviointi Tietojen hallinta Ulkoinen arviointi Toteutus Toteutunut ops Pedagoginen prosessi Yhteistyö Työelämän osallistuminen Seuranta ja arviointi Itsearviointi Ulkoinen arviointi Indikaattorit Työelämän osallisuus Oppimistulokset