Lapin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ANNE HERRANEN SONJA AARNIO TEEMU KINNUNEN MINNA NIKULA

Transkriptio

1 Lapin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ANNE HERRANEN SONJA AARNIO TEEMU KINNUNEN MINNA NIKULA Luonnos

2 RAPORTTEJA XX 017 LAPIN JOUKKOLIIKENTEEN RUNKOVERKKOSELVITYS Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Kartat: Painopaikka: ISBN xxx-x (painettu) ISBN xxx-x (PDF) ISSN ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN: xxx-x

3 Sisältö Johdanto... Työn tausta ja tavoitteet... Suunnittelualue... 3 Oppilaitokset... 3 Väestö... 4 Työmatkojen suuntautuminen... 5 Palvelut ja asiointi... 5 Matkailu... 6 Maksetut etuudet Lapissa... 8 ELY-keskuksen hallinnoimat liikenteet... 9 Kuntien kuljetukset Juna-, lento- ja taksiliikenne Junaliikenne Lentoliikenne Taksiliikenne Palvelutasotavoitteet Lähtökohdat Palvelutasotavoitteet... 0 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen... Palvelutasossa esiintyvät puutteet... Asiointiyhteydet keskuskaupunkeihin... 7 Viikonloppuyhteydet... 7 Yhteydet merkittävimpiin matkailukeskuksiin... 8 Liikenteen rahoitus Ostoliikenne Siirtymäajansopimukset ja reittiliikenne... 3 Jatkotoimenpiteet Liitteet Liite 1. Pendelöintitiedot kunnittain vuonna 013 (Lapin liitto, Tilastokeskus) Liite. Matkailukeskuksien kautta kulkevat markkinaehtoisen liikenteen vuorot (Vallu 10/016)... 35

4 Johdanto Työn tausta ja tavoitteet Lapin joukkoliikenteestä merkittävä osa on markkinaehtoista eli itsekannattavaa joukkoliikennettä. Markkinaehtoinen liikenne on keskittynyt alueille, joilla on luontaista kysyntää joukkoliikennepalveluille eli päätieverkolle, tiheään asutuille alueille sekä matkailukeskuksiin. Muilla alueilla asiakastulojen varassa toimivaa liikennettä on varsin vähän tai ei ollenkaan. Näillä alueilla joukkoliikennepalvelut joudutaan järjestämän osin tai kokonaan Lapin ELY-keskuksen tai kuntien hankkimana ostoliikenteenä. Joukkoliikenteen määrärahojen jatkuvasti vähentyessä, on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että määrärahat kohdennetaan oikein. Valtion ostoliikenteellä on Lapissa pyritty ensisijaisesti turvaamaan peruspalvelutaso runkoverkolla. Lisäksi on pyritty turvaamaan keskeiset matkailua palvelevat runko- ja liityntäliikenneyhteydet. Lapin joukkoliikenteen runkoverkko -raportti valmistui vuonna 010. Raportissa määriteltiin joukkoliikenteen runkoverkko ja sen palvelutasotavoitteet sekä laadittiin runkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Runkoverkkoselvityksen jatkoksi vuonna 01 valmistui palvelutasosuunnitelma, jossa määriteltiin Lapin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille Lapin ELY-keskuksen toimivalta-alue muuttui vuoden 016 alussa, kun Meri-Lapin alueesta muodostui oma seudullinen toimivaltainen viranomainen. Meri-Lapin alueen lisäksi Rovaniemen kaupunki toimii joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena. Tässä työssä Rovaniemen kaupungin sekä Meri-Lapin toimivaltaisen viranomaisen hallinnoimat joukkoliikennevuorot jäävät tarkemman tarkastelun ulkopuolelle. Suunnittelutyön tavoitteena on päivittää vuonna 010 valmistunut Lapin joukkoliikenteen runkoverkkosuunnitelma. Runkoverkkosuunnitelmassa määritellään Lapin joukkoliikenteen runkoverkko ja sen palvelutasotavoitteet, eli niin sanottu runkoverkon tahtotila. Palvelutason määrittelyn tavoitteena on turvata samantyyppiset joukkoliikennepalvelut samantyyppisille alueille. Määritetty palvelutaso muodostaa palvelutasotavoitteen, joka ohjaa joukkoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä. Palvelutason määrittely ei kuitenkaan sido toimivaltaista viranomaista tarjoamaan joukkoliikennettä palvelutason määrittelyn mukaisesti. Nykyistä liikennetarjontaa ja asetettuja palvelutasotavoitteita vertaamalla selvitetään joukkoliikennejärjestelmän puutteet ja tasapuolisuus runkoverkolla. Tavoitteena on myös arvioida nykyisen liikennetarjonnan taloudellisia toimintaedellytyksiä jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa (mm. siirtymäajansopimusten päättyminen, ostoliikenteen karsimisen vaikutukset markkinaehtoisen liikenteen ajamiseen jne.). Työssä asetettavien palvelutasotavoitteiden pohjalta määritellään liikennetarjonnan kehittämistoimenpiteet sekä mahdolliset jatkosuunnittelutarpeet. Runkoliikenteen nykytilan kartoitus Joukkoliikennetarjonnan talousanalyysi ja liikenteen luokittelu Tavoiteltavan palvelutason määrittely Liikennetarjonnan kehittämistoimenpiteiden määrittäminen Kuva 1. Suunnitelman sisältö.

5 Suunnittelualue Suunnittelualueena on Lapin maakunta. Alue on pinta-alaltaan suuri kattaen 9 % koko Suomen pinta-alasta. Alueella on yhteensä 1 kuntaa, joista kaupunkeja on neljä (4): Rovaniemi, Kemi, Tornio ja Kemijärvi. Lapin kunnat on ryhmitelty kuuteen (6) seutukuntaan: Rovaniemen, Kemi-Tornion, Tornionlaakson, Tunturi- Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin seutukunnat. Suunnittelualueella Lapin ELYkeskus toimii joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Rovaniemen kaupunkia ja Meri-Lapin aluetta lukuun ottamatta. Meri-Lapin kunnat (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio) ovat perustaneet seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen Kuva. Lapin liikenneverkko. Oppilaitokset Lapin lukioverkko on kattava, sillä Pelkosenniemeä lukuun ottamatta jokaisessa kunnassa sijaitsee lukio. Kattava lukioverkko mahdollistaa toisen asteen opintojen suorittamisen kotikunnassaan. Ammatillista koulutusta tarjoavat Lapin ammattiopisto, ammattiopisto Lappia, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Lapin Urheiluopisto, Peräpohjolan opisto sekä Lapin Matkailuopisto. Ammattiopistojen toimipisteitä löytyy useista eri kunnista. Korkeakouluopintoja on mahdollista suorittaa Rovaniemen lisäksi Kemissä ja Torniossa. Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu vastaavat korkeakouluopetuksen tarjonnasta. Kuva 3. Oppilaitokset alueen kunnissa. 3

6 Väestö Lapin väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 015 lopussa henkeä eli 3,3 prosenttia koko maan väestöstä. Lappi on erittäin harvaan asuttu (asukastiheys,0 as/km, taajama-aste 76,1 %) ja sisältää laajoja, erityisesti pohjois- ja itäosissa sijaitsevia, asumattomia alueita. Suurimmat väestökeskittymät ovat Rovaniemen ja Kemi-Tornion kaupunkiseudut, joissa asuu kaksi kolmasosaa alueen väestöstä. Taulukko 1. Tietoja suunnittelualueen kunnista (Tilastokeskus). Pinta-ala km Asukkaita Asukastiheys as/km Taajama-aste % Maantiet km 014 Enontekiö , 9,5 377 Inari ,5 65,5 79 Kemi ,0 99,4 4 Kemijärvi , 69,6 513 Keminmaa ,4 89,3 15 Kittilä ,8 56,7 699 Kolari ,5 48,8 417 Muonio , 49,8 70 Pelkosenniemi ,5 38,3 19 Pello ,1 53,1 338 Posio ,1 39,9 51 Ranua , 48,9 546 Rovaniemi , 89, Salla ,7 45,8 577 Savukoski , 40,8 97 Simo , 5,4 51 Sodankylä ,8 60,9 650 Tervola ,0 40, 31 Tornio ,7 87,7 367 Utsjoki , 6,7 301 Ylitornio ,1 46,6 380 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lapin asukasluvun arvioidaan laskevan vuoteen 040 mennessä noin 3 %. Ennusteen mukaan Lapissa olisi asukkaita vuonna 040 noin Kuvassa 4 on esitetty väestöennusteet seutukunnittain. Ennusteen mukaan väestömäärä tulee lisääntymään Rovaniemen ja Tunturi-Lapin seutukunnassa. Itä-Lapin seutukunnassa väestömäärä tulee vähenemään voimakkaasti Itä-Lapin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Rovaniemen seutukunta Torniolaakson seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta alle 15-vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat Kuva 4. Seutukuntien väestöennusteet 040 ikäryhmittäin (Tilastokeskus 015). 4

7 Työmatkojen suuntautuminen Merkittävimmät työssäkäyntikunnat Lapissa ovat Rovaniemi, Kemi, Tornio ja Keminmaa. Muihin kuntiin ei suuntaudu merkittäviä työmatkavirtoja vaan työmatkat ovat lähinnä kunnan sisäisiä, joskin usein pitkiä. Suurten matkailukeskusten vaikutus näkyy kuitenkin tilastoissa, sillä niihin kuntiin on melko paljon pendelöijiä suhteessa kunnan asukaslukuun. Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 01 paras Kemissä (119,4 %). Yli sadan prosentin työpaikkaomavaraisuus oli myös Pelkosenniemellä, Kittilässä ja Torniossa. Heikoin työpaikkaomavaraisuusaste oli Simossa (55,7 %), jossa lähes joka toinen työssäkävijä kulki töissä kotikunnan ulkopuolella. Seutukuntatasolla paras työpaikkaomavaraisuus on Tunturi-Lapissa (101,7 %) ja Kemi- Tornion seudulla (100,8 %). Tunturi-Lapissa hyvää työpaikkaomavaraisuutta selittää erityisesti matkailu ja Kemi-Tornion alueella teollisuus. Palvelut ja asiointi Kuva 5. Lapin merkittävimmät pendelöintivirrat (013) Lapin suurimmat kaupalliset keskukset ovat Rovaniemi, Kemi sekä Tornio-Haaparanta. Lisäksi kunta- ja matkailukeskuksissa toimii useita pienempiä kaupan ja palveluiden keskittymiä. Lapin maakunta on jaettu kahteen sairaanhoitopiiriin. Lapin sairaanhoitopiiriin kuuluu 15 kuntaa ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuusi kuntaa. Lapin keskussairaala sijaitsee Rovaniemellä ja Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä. Ilta- ja viikonloppupäivystys on järjestetty seuraavasti: Länsi-Pohjan keskussairaala: Keminmaa, Kemi, Simo, Tornio, Tervola ja Ylitornio Lapin keskussairaala: Ranua, Rovaniemi, Pello ja Posio Kemijärven sairaala: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski Ivalo: Utsjoki ja Inari Kolari, Kittilä ja Enontekiö-Muonio vuorollaan joka kolmas yö Sodankylässä oma päivystys (pohjoisosan asukkaat voivat käyttää myös Ivalon päivystystä) Yöpäivystys (klo 1 08) on Länsi-Pohjan keskussairaalassa, Lapin keskussairaalassa (Lapin sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat), sekä Ivalossa (Utsjoki ja Inari). Kuva 6. Julkiset terveyspalvelut Lapissa 5

8 Matkailu Lapin matkailulle tyypillistä on suuri vapaa-ajan matkojen osuus. Vuonna 015 Lapissa tilastoitiin yli,35 miljoonaa yöpymistä, joista vain 3 % on työmatkoihin liittyviä. Ulkomaisten matkailijoiden osuus yöpymisistä on reilu 40 %. Matkailu on Lapissa lisääntynyt vuosi vuodelta, tosin viime vuosina kasvuvauhti on ollut olematonta. Lapin matkailun ongelmana ovat suuret kausivaihtelut. Sesonkihuiput ovat vuodenvaihde, kevättalvi sekä keskikesä, kun taas touko- ja lokakuu ovat verrattain hiljaisia. Kuva 7. Yöpymisten määrä Lapissa (Tilastokeskus, Lapin liitto 016). Kuva 8. Yöpymisten määrä 000-luvulla ja osuus koko maan yöpymisistä (Tilastokeskus, Lapin liitto 016). Lapin matkailukeskuksista suosituimmat ovat Kittilän Levi ( ), Saariselkä (99 000) ja Kolarin Ylläs ( yöpymistä vuodessa). Liikennejärjestelmän kannalta merkittävä matkailukohde on myös Kuusamon Ruka ( yöpymistä vuodessa), vaikkakin se kuuluu Pohjois-Pohjanmaan alueeseen. Ulkomaalaisten yöpyjien määrä on merkittävin Muoniossa ja Rovaniemellä, sillä Muoniossa 65 % ja Rovaniemellä 55 % yöpymisistä on ulkomaalaisten matkailijoiden. 6

9 Taulukko. Yöpymiset matkailukeskuksissa vuonna 015 (Tilastokeskus, Lapin liitto). Kunta Yhteensä Suomi % Ulkom. % Muutos % Muutos Suomi % Muutos ulkom. % Markkinaosuus 015 (%) Suomi Markkinaosuus 015 (%) Lappi Rovaniemi , 4,5-3,7,4 0,0 Kittilä (Levi) , -4,1 8,6,3 19,3 Saariselkä ,0 0,8 1,4 1,5 1,7 Kolari (Ylläs) ,9-11,1,8 1,3 11, Meri-Lappi ,7 1,4 17,9 0,7 Enontekiö ,1 0,5 1,0 0,6 5,3 Pyhä-Luosto ,9-7,4 3,4 0,6 5,0 Muonio ,8-7, 3,0 0,6 4,9 Salla ,7 6,0-0,1 0,5 4, Tornionlaakso ,1 1, Sotkamo (Vuokatti) ,6 5,5-6,6 3,3 Kuusamo (Ruka) ,, -1,3,4 LAPPI ,1-1,6,3 11,9 100,0 KOKO MAA , 1, -3,6 100,0 Matkailukeskuksista vähiten ulkomaalaisten yöpymisiä on Rukalla, Sallassa ja Meri-Lapissa. Yöpymisten kasvu koko 000-luvun on ollut varsin tasaista muissa matkailukeskuksissa paitsi Ylläksellä ja Pyhä- Luostolla, joissa trendi on vuosien jälkeen ollut laskeva. Torniolaakson yöpymisten määrässä on ollut viime vuosina epävakautta, sillä yöpymisten määrä romahti vuosina , mutta kääntyi jälleen nousuun vuonna 015. Kuva 9. Yöpymiset kuukausittain vuonna 015 (Tilastokeskus, Lapin liitto). 7

10 Maksetut etuudet Lapissa Kelan maksaman koulumatkatuen määrässä on suurta vaihtelua kuntien välillä. Eniten tukea maksetaan Rovaniemellä ja Torniossa, joissa molemmissa tukea maksetaan vuosittain yli Lapissa vuosina maksetun koulumatkatuen ja sen saajien määrä on ollut viime vuosina laskussa. Kuntatasolla muutokset ovat olleet vielä suurempia ja lähes kaikissa kunnissa tukea maksettiin selkeästi vähemmän vuonna 015 kuin 011. Taulukko 3. Kelan maksaman koulumatkatuen määrä ja saajat sekä sairaanhoitokuljetusten korvaukset Lapissa (Kela 016). Kunta Saajat v. 015 Muutos % Koulumatkatuki Maksettu etuus /v. 015 Muutos % Saajat 015 Sairaanhoitokuljetusten korvaukset Matkojen lukumäärä Kustannukset /matka Enontekiö 1 10, ,7 3 81,4 Inari 51-4, , ,16 Kemi 150-7, , ,84 Keminmaa , ,38 Kittilä 85 4, , ,03 Kolari 5-18, , ,13 Kemijärvi 34-44, , ,4 Muonio 36-35, , ,36 Pelkosenniemi ,6 Pello 6-38, ,81 Posio 8-31, ,1 Ranua , ,79 Rovaniemi 39-18, , ,98 Salla 0-56, ,79 Savukoski , ,4 Simo 84 1, , ,13 Sodankylä 64-8, , ,07 Tervola 85-1, , ,68 Tornio 376-1, , ,8 Utsjoki 5-44, , ,55 Ylitornio 45 -, , ,4 LAPPI YHT , ,4 8

11 ELY-keskuksen hallinnoimat liikenteet Lapin ELY-keskus huolehtii alueensa toimivaltaisena viranomaisena joukkoliikennepalveluiden saatavuudesta ja luo edellytyksiä joukkoliikenteen toimivuudelle ja sujuvuudelle. Toimivaltainen viranomainen määrittelee joukkoliikenteen palvelutason toimivalta-alueellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. ELYkeskuksen toimivallassa oleva liikenne perustuu joukkoliikennelain mukaisiin liikenteen järjestämistapoihin. Lisäksi ELY-keskus voi myöntää markkinaehtoiselle liikenteelle reitti- ja kutsujoukkoliikennelupia. Joukkoliikennelain siirtymäaikana liikennettä hoidetaan myös siirtymäajan sopimuksin, jotka vastaavat vanhaa linjaliikennelupa-mallia. Suunnittelualueella on yhteensä 83 voimassa olevaa sopimusta, jotka sisältävät 583 vuoroa. Lapin ELY-keskus toimii valvovana viranomaisena 60 sopimuksessa. Lapin ELY-keskuksen alueella liikennöi myös 50 vuoroa (13 sopimusta), joiden valvovana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Meri-Lapin toimivaltaisen viranomaisen valvontaan kuuluu seitsemän reittiliikennelupaa (51 vuoroa) ja kaksi siirtymäajan sopimusta (4 vuoroa) Reittiliikennelupa Siirtymäajan sopimus Ostosopimus Ostosopimus Siirtymäajan sopimus Reittiliikennelupa Kuva 10. ELY-keskuksen hallinnoimat joukkoliikennevuorot päättymisvuosittain (Vallu 11/016) Alueella on voimassa yhteensä 7 ostoliikennettä koskevaa sopimusta. Voimassa olevista ostosopimuksista 1 on katkolla vuoden 016 lopussa. Nämä ostosopimukset sisältävät yhteensä 71 vuoroa. Vuonna 017 katkolla on kolme sopimusta (9 vuoroa), vuonna 018 seitsemän sopimusta (48 vuoroa) ja vuonna 019 viisi sopimusta (1 vuoroa). Siirtymäajan sopimuksista viisi on päättymässä vuonna 018 ja loput 17 sopimusta vuonna 019. Vuonna 019 päättyvät sopimukset sisältävät yhteensä noin 00 vuoroa. Vuonna 016 katkolla olevien liikenteiden osalta kilpailutus on ollut käynnissä syksyllä 016. Vuoroihin on tullut joitain muutoksia ja osa vuoroista on myös haettu reittiliikenneluville. Useita alun perin vuoteen 016 päättyviä sopimuksia on jatkettu optioilla vuosiin

12 OSTOLIIKENNE Ostosopimukset MARKKINAEHTOINEN LIIKENNE Siirtymäajan sopimukset Reittiliikenneluvat Kuva 11. ELY-keskuksen hallinnoiminen joukkoliikennevuorojen reittikartat 10

13 5 x Yhteysvälillä useita vuoroja, jotka ajetaan ainoastaan kerran tai pari viikossa Kuva 1. Ostosopimuksiin perustuvat joukkoliikenteen reitit ja erillisten sopimusvuorojen määrä yhteysväleittäin (VALLU 10/016) 11

14 Kuva 13. Reittiliikennelupien sekä siirtymäajan liikennöintisopimusten perusteella ajettavat joukkoliikennereitit ja erillisten vuorojen määrä yhteysväleittäin (VALLU 10/016) 1

15 Kuntien kuljetukset Lapin kunnat ostavat kuljetuksia noin milj. eurolla vuodessa. Kuljetuskustannukset kunnittain on esitetty taulukossa 4. Opetustoimen ja sosiaalitoimen yksilökuljetukset (lähinnä VPL) muodostavat merkittävimmän osan kuljetuskustannuksista. Viime vuosien aikana erityisesti VPL kuljetuksien kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Kuntien asutuksen hajautuminen näkyy kuljetuskustannuksissa. Pinta-alaltaan laajimmissa kunnissa ja alhaisen taajama-asteen kunnissa (esimerkkinä Enontekiö, Pelkosenniemi ja Salla) on asukasta kohden korkeimmat kuljetuskustannukset. Lapin joukkoliikenteen verkkoa puolestaan tukee kuntien ostamat asiointi- ja palveluliikenteen vuorot sekä avoimet koulukuljetusvuorot. Kuntien ostamia vuoroja olisi mahdollista käyttää apuna täydennettäessä Lapin joukkoliikenteen palvelutasopuutteita. Taulukko 4. Kuntien kuljetuskustannukset Kunta Joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi Kuljetukset yhteensä Kustannukset / asukas Enontekiö Inari Kemi* Kemijärvi Keminmaa Kittilä ** Kolari Muonio ** Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo *** Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio * Opetustoimen kustannukset puuttuvat ** Kustannukset vuodelta 011 *** Kustannukset vuodelta 014 Kuntien henkilöliikennesuunnitelmia on Lapissa laadittu ennen kaikkea seudullisesti. Näillä suunnitelmilla on haettu kehittämismalleja ja uusia toteutustapoja kuntien kuljetusten järjestämiseen ja avoimen joukkoliikenteen tukemiseen. Suunnitelmien avulla on vaikutettu ennen kaikkea perusturvan kuljetuskustannuksiin. Esimerkiksi Sodankylän ja Kittilän kunnissa perusturvan kuljetuskustannukset ovat pienentyneet merkittävästi laadittujen suunnitelmien toimenpide-esityksien seurauksena. Kuntien henkilöliikennesuunnitelmien laatimisvuodet sekä kuntien asiointiliikenteen ja palveluliikenteen reittien määrät on esitetty taulukossa 5. Tarkastelussa ovat mukana Lapin ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvat alueet. 13

16 Taulukko 5. Kuntien henkilöliikennesuunnitelmien laatimisvuodet sekä kuntien asiointiliikenteen ja palveluliikenteen reittien määrät Kunta Uusin henkilöliikennesuunnitelma Asiointiliikennettä Palveluliikennettä Lisätietoja Enontekiö reittiä ei Inari reittiä ei Kittilä reittiä x Asiointireitit palveluliikennettä Kolari 011 reittiä Palveluliikenne ma-pe Kemijärvi 8 reittiä x Asiointireitit palveluliikennettä Muonio reittiä ei Pelkosenniemi reittiä x Asiointireitit palveluliikennettä Pello 4 reittiä ei Posio reittiä ei Ranua 5 reittiä ei Salla 015 Palveluliikenne ma-pe Savukoski reittiä x Sodankylä reittiä Utsjoki 005 Palveluliikenne ma-pe ympärivuotista ja 5 kesäaikaista asiointiliikennereittiä 3 työmatkaliikenteen reittiä Ylitornio 8 reittiä Kuntien järjestämät koulukuljetukset sekä muu avoin joukkoliikenne täydentää alueellista joukkoliikenteen palvelutasoa. Työn aikana kuntien joukkoliikennevastaavilta on kerätty tiedot kuntien koulukuljetuksien ja avoimen liikenteen vuoroista. ELY-keskuksen ja kuntien hankkimat vuorot on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. ELY-keskuksen hallinnoimat joukkoliikenteen reitit sekä kuntien hankkimat kouluvuorot 14

17 Juna-, lento- ja taksiliikenne Junaliikenne VR:n matkustajaliikenteen tarjonta Lapin alueella on hyvä. Helsingistä lähtevä henkilöliikenne kulkee Kemin kautta itään Rovaniemelle ja Kemijärvelle sekä pohjoiseen Tornioon ja Kolariin. Kemin asema sijaitsee itään ja pohjoiseen suuntautuvien rataosuuksien risteyksessä. Tervolan, Muurolan, Rovaniemen, Misin ja Kemijärven asemat palvelevat suunnittelualueen asukkaita itään suuntautuvalla rataosuudella. Pohjoisen rataosuudella sijaitsevat Tornion, Ylitornion, Pellon ja Kolarin asemat. Kolarin rataa ei ole sähköistetty. Kemin asemalta lähtee talviarkisin kuusi junaa sekä Oulun että Rovaniemen suuntaan (VR:n aikatauluhaku, 11/016). Rovaniemen ja Kemijärven välillä liikennettä on ympäri vuoden yhden vuoroparin verran. Kemijärvelle vuoro saapuu aamulla klo 8:40 ja vuoro lähtee Kemijärveltä iltaisin klo 19:40. Kemistä Tornioon ja Kolariin liikennöintiä on matkailun sesonkiaikana helmi-huhtikuussa päivittäin ja heinä-tammikuussa kolme kertaa viikossa. Touko-kesäkuussa VR:n henkilöliikennettä ei Kemin ja Kolarin välillä ole. VR tarjoaa myös junabussiyhteyksiä siten, että Kolarin ja Kemin välillä kuljetaan linja-autolla ja Kemistä etelään junalla. Liikenneviraston Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelmassa (vuodelta 010) Kemin ja Rovaniemen asemat on luokiteltu 1. luokkaan eli matkakeskuksiksi tai merkittäviksi risteysasemiksi. Kolarin asema on luokiteltu. luokkaan; keskisuuri vaihto- ja risteysasema ja muut asemat luokkaan 3: vähäliikenteiset asemat. Oulusta on vaihtoyhteyksiä Itä- ja Länsi-Suomeen. Vuonna 014 Lapissa tehtiin matkoja eri rataosuuksilla seuraavasti: Oulu-Kemi Kemi-Rovaniemi Kemi-Kolari Rovaniemi-Kemijärvi Lentoliikenne Lapissa on kaikkiaan viisi lentoasemaa, joille lennetään reittiliikennettä. Enontekiön, Ivalon, Kemi-Tornion, Kittilän ja Rovaniemen lentoaseman lisäksi yhteyksiä Lappiin/-sta palvelevat myös Kuusamon ja Oulun lentoasemat. Lapin lentoasemista vilkkain on Rovaniemi, jonka kautta kulki yli matkustajaa vuonna 015. Taulukko 6. Matkustajat lentoasemittain 015 (Finavia). Lentoasema Kotimaa matkustajat Muutos % Kansainväliset matkustajat Muutos % Yhteensä Muutos % Enontekiö 303-1, , ,0 Ivalo , , ,8 Kemi-Tornio , , ,6 Kittilä , , ,4 Kuusamo , , , Rovaniemi , , ,6 Yhteensä

18 Rovaniemen ja Helsingin välillä liikennöi arkisin viisi lentoa ja lauantaisin neljä lentoa suuntaansa. Sunnuntaisin Helsingistä lähtee Rovaniemelle neljä lentoa ja Rovaniemeltä Helsinkiin lähtee viisi lentoa. Finnair liikennöi päivittäin Kittilän ja Helsingin välillä. Norwegian liikennöi yhteysvälillä tiistaita ja torstaita lukuun ottamatta. Liikennöivien vuorojen määrä vaihtelee eri viikonpäivinä. Ivaloon on myös päivittäiset lentoyhteydet Helsingistä. Finnair liikennöi päivittäin ja Norwegian tiistaisin ja torstaisin sekä viikonloppuisin. Enontekiöön Finnair liikennöi sesonkiaikaan, muun muassa kevättalvella. Päivittäisiä yhteyksiä ei ole. Talven sesonkiaikaan kansainväliset lennot ovat merkittävässä asemassa Lapin lentokentillä. Tilauslentojen määrä on huomattava ja tilauslentojen lisäksi talvella liikennöivien reittilentojen tarjonta on lisääntynyt. Rovaniemen kentällä reittilentojen tarjonta on muita Lapin kenttiä kattavampi. Talvella reittilentoja pienemmille kentille liikennöidään muun muassa seuraavilla yhteysväleillä: Düsseldorf-Kittilä Lontoo-Kittilä Manchester-Kittilä München-Kittilä Frankfurt-Ivalo. Taulukko 7. Lentojen aikataulut arkipäivisin (Finavia 11/016) Rovaniemi-Helsinki Helsinki-Rovaniemi LÄHTÖ (RVN) TULO (HEL) LÄHTÖ (HEL) TULO (RVN) 5:45 7:00 7:30 8:50 9:0 10:35 1:0 13:40 14:10 15:30 13:15 14:35 15:05 16:5 16:0 17:40 18:10 19:5 0:45 :05 16

19 Taksiliikenne Lapissa on yhteensä 506 taksin harkinnanvarainen kiintiö, josta noin 11 % on ns. esteettömälle kalustolle. Kiintiötä tarkistetaan vuosittain ELY-keskuksen toimesta ja kiintiössä vapaana olevat luvat ovat haettavissa keskitetysti kerran vuodessa. Lapissa taksitiheys (357 as/taksi) on mm. harvasta asutuksesta ja pitkistä välimatkoista johtuen valtakunnan keskimääräistä tasoa (560 as/taksi) suurempi. Kuntakohtaisissa taksikiintiöissä näkyy myös matkailukeskusten kysynnän vaikutus. Taksien merkitys runkoliikenteessä on vähäinen, mutta tietyt ostoliikennevuorot (lähinnä liityntä- ja asiointiyhteyksiä) hoidetaan takseilla. Taulukko 8. Taksilupien kuntakohtaiset enimmäismäärät vuonna 017 (Lapin ELY-keskus). Kunta Henkilöautot Esteettömät Yhteensä Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola 6 8 Tornio Utsjoki Ylitornio LAPPI Nykyisin taksiliikenteen harjoittamiseen oikeuttavat taksiluvat myönnetään ELY-keskuksissa ja niiden määrä on rajoitettu. Liikennekaaressa ehdotetaan, että taksilupien määräsääntelystä luovuttaisiin ja luvat myönnettäisiin kaikille vaatimukset täyttäville hakijoille. Kun lupien käsittelijöiltä ei edellytetä määräsääntelyyn liittyvää paikallistuntemusvaatimusta, ehdotettaisiin lupien siirtämistä ELY-keskuksilta valtakunnalliselle liikenteen lupaviranomaiselle, Liikenteen turvallisuusvirastolle. Lupa muutettaisiin ajoneuvokohtaisesta luvasta toimijakohtaiseksi luvaksi. Kuten henkilö- ja tavaraliikenneluvat, myös taksiliikennelupa voidaan myöntää luonnolliselle tai oikeushenkilölle. Palvelujentarjoaja voi vapaasti päättää hinnoittelumallin. Kuitenkin palveluntarjoajan on huolehdittava siitä, että hinta tai hinnan määräytymisen perusteet ilmoitetaan selkeällä, yksiselitteisellä ja ymmärrettävällä tavalla siten, että matkustajan on helppo ymmärtää, mistä osista hinta muodostuu ja hänen on mahdollista arvioida kokonaishinta. Liikenteen turvallisuusvirasto seuraa taksipalvelujen yleistä hintatasoa. Yleistä hintatasoa seurattaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi taksihintaindeksiä. Tavoitteiden mukaan laki tulisi voimaan

20 Palvelutasotavoitteet Lähtökohdat Lapin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden pohjaksi on määritelty eri käyttäjäryhmien liikkumistarpeet kuntien välisillä yhteyksillä. Lähtökohdat on määritelty työssäkäyntitilastojen, oppilaitosten sekä kaupallisten ja julkisten palveluiden sijaintitietojen perusteella. Lisäksi liikkumistarpeiden määrittelyssä on hyödynnetty kuntakyselyn vastauksia. Kriteerit joukkoliikennepalveluiden järjestämiselle on esitetty taulukossa 9. Päivittäisiä säännöllisiä liikkumistarpeita ovat opiskelu-, työ- ja asiointimatkat. Harvemmin toistuvia liikkumistarpeita ovat liityntämatkat kaukoliikenteeseen, opiskelijoiden viikonloppumatkat sekä matkailuun liittyvät liikkumistarpeet. Taulukko 9. Kriteerit eri käyttäjäryhmien joukkoliikennepalveluiden järjestämiselle Kriteeri järjestämiselle Vähimmäistavoite Päivittäiset opiskelumatkat Työmatkat Asiointimatkat Liityntä kaukoliikenteeseen Opiskelijoiden viikonloppumatkat Riittävä kysyntä Merkittävän. asteen oppilaitoksen sijainti lähikunnassa Lukion puuttuminen omasta kunnasta Matka-aika joukkoliikenteellä alle 90 min (pidemmillä yhteysväleillä vain viikonloppuyhteydet) 100 pendelöijää ja matkan pituus suuntaansa enintään 150 km TAI Reitin varrella merkittävää kuntien sisäistä työssäkäyntiliikennettä Kunnat osallistuvat kustannuksiin Matkat suuntautuvat lähimpään suureen kaupunkikeskustaan (Rovaniemi, Kemi- Tornio, Kemijärvi) Luonnollinen asiointisuunta Oman kuntakeskuksen palveluiden puuttumiseen pohjautuva selkeä tarve Omassa kunnassa ei rautatieasemaa tai sujuvaa kaukoliikenteen yhteyttä. Erityistapauksissa yhteys voidaan järjestää myös kutsujoukkoliikenteenä Yhteys toteutetaan, jos junaliikenne tai pitkänmatkainen linja-autoliikenne ei ulotu omaan kuntaan. Yhteydet talviarkisin: Menovuoro määräpaikassa n. klo 8-9 Paluuvuoro lähtee n. klo Yhteydet arkisin ympäri vuoden Menovuoro perillä n. klo 8 Paluuvuoro lähtee n. klo 16 M-P ja/tai L Asioinnin mahdollistava yhteydet palveluiden aukioloaikoina 1 6 krt/vk, perilläolo n. 4 h, Sujuva yhteys jollekin lento/junavuorolle tai kaukoliikenteeseen. Viikonloppuyhteydet rautatieasemalle tai kaukoliikenteen vuorolta kuntakeskukseen Matkailu Yhteyksiä voidaan järjestää kuntien, matkailukohteiden ja mahdollisesti ELYkeskuksen yhteistyönä, mikäli samoja vuoroja voidaan sovittaa muita matkustustarpeita palvelevaan tarjontaan. Sujuva yhteys lento/juna/kaukoliikennevuoron sekä merkittävimpien matkailukeskusten välillä. Päivittäiset liikkumistarpeet on esitetty kuvassa 15 niillä yhteysväleillä kuin kriteerit yhteyksien järjestämiselle täyttyvät. Liityntämatkat kaukoliikenteeseen sekä opiskelijoiden viikonloppumatkat pyritään järjestämään koko Lapista Rovaniemelle tai Kemi-Tornio-alueelle (Itä-Lapissa osittain Kemijärvelle). 18

21 Kuva 15. Päivittäiset liikkumistarpeet käyttäjäryhmittäin (Yhteysvälit, joilla kriteerit yhteyksien järjestämiselle toteutuvat). 19

22 Palvelutasotavoitteet Uusien palvelutasotavoitteiden määrittelyssä hyödynnetään vuonna 015 valmistunutta joukkoliikenteen palvelutason määrittelyohjetta (Liikenneviraston ohjeita 35/015). Palvelutason määrittelyssä on käytössä seitsemän luokkaa, joista valitaan alueen tarpeiden mukaan sopivimmat. Tarkastelussa mukana olevien yhteysvälien vuorot ovat maaseutuliikennettä, joten alempien palvelutasoluokkien käyttö riittää. Taulukko10. Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät (Liikennevirasto 31/015) Määrittelyohjeen mukaiset sanalliset kuvaukset palvelutasoluokista: Palvelutasoluokka V Säännöllisiä yhteyksiä arkipäivisin. Vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, kouluun ja asiointiin. Tavoitteena on turvata arjen liikkumistarpeita. Sunnuntailiikenne ei ole välttämätöntä. Yhteydet alueen keskuskaupunkeihin. Palvelutasoluokka VI Tarjotaan koulu- ja asiointiyhteyksiä sekä yleismpiä opiskelu- ja työmatkayhteyksiä. Tavoitteena on, että pääosa koulu- ja asiointiyhteyksistä on säännöllisessä joukkoliikenteessä. Palvelutasoluokka VII Tarjotaan koulu ja asiointiyhteyksiä sekä välttämättömimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet. Pääosa koulu- ja opiskelumatkoista on säännöllisessä joukkoliikenteessä. Lapissa etäisyydet ovat pitkiä ja väestömäärät melko pieniä, joten määrittelyohjeen luokkia sekä luokkien kriteerejä tarkastellaan soveltaen. Seuraavassa kuvassa on esitetty uudet palvelutasotavoitteet. Palvelutasotavoite on määritelty määräävän yhteysvälin suuntaan. Palvelutasoluokat ovat suuntaa-antavia ja tavoitteellisia, kaikki kyseisen luokan kriteerit eivät välttämättä nykyisellään täyty. Meri-Lapin seudullinen toimivaltainen viranomainen määrittelee palvelutasotavoitteet tarkemmin omalla toimivalta-alueellaan. Kemi-Tornio -yhteysvälillä palvelutasotavoite voidaan nostaa myös luokkaan IV, johon sisältyy kattavammat viikonloppuyhteydet. 0

23 Luokka Tavoitteet palvelutasoluokittain V VI VII Säännöllisiä yhteyksiä arkipäivisin, vaihtoehtoisia yhteyksiä Liikennöintiaika arkisin klo 7 18, vuoroväli ruuhka-aikoina 1 h, muulloin h Liikennöintiaika lauantaisin klo 10 15, 1-4 vuoroa/suunta/vrk Sunnuntaisin vuoroja tarpeen mukaan Koulu- ja asiointiyhteyksiä, yleisimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet Liikennöintiaika arkisin klo 7 17, vuoroväli 3 5 vuoroa/suunta/vrk Lauantaisin ja sunnuntaisin vuoroja tarpeen mukaan Koulu- ja asiointiyhteyksiä, välttämättömimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet Liikennöintiaika arkisin klo 7 17, vuoroväli 1 vuoroa/suunta/vrk 1

24 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen Palvelutasotavoitteiden toteutumista on tarkasteltu nykyisen liikennetarjonnan perusteella. Tarkastelussa on ollut mukana talviarkisin ajettavat vuorot ja palvelutasoluokan V yhteysväleillä on myös käyty läpi lauantain liikennetarjonta. Yleisesti Lapin alueella on paljon pitkämatkaista liikennettä, joka ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla kuntakeskuksien välisiä liikkumistarpeita. Lyhyemmistä vuoroista merkittävä osa palvelee koululaisia ja opiskelijoita. Työmatkalaisten kannalta tarjonta on melko vähäistä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty palvelutasotavoitteet, vuorojen määrät ja liikennöintiajat yhteysväleittäin. Taulukossa on esitetty huomioina myös palvelutasotavoitteen täyttymisen kannalta keskeiset puutteet. Yhteysväleille Oulu-Kemi-Tornio sekä Kemi-Keminmaa-Tervola-Rovaniemi on asetettu palvelutasotavoitteeksi luokka V. Yhteysvälit sijoittuvat pääsääntöisesti Meri-Lapin toimivaltaisten viranomaisten alueelle, joten tässä yhteydessä niitä ei ole tarkasteltu tarkemmin. Taulukot perustuvat pääsääntöisesti Matkahuollon kautta löytyviin tietoihin. Palvelutasossa esiintyvät puutteet Sodankylän ja Rovaniemen välillä liikennöi arkipäivisin 8 vuoroa suuntaansa. Vuorot palvelevat pääsääntöisesti koululaisia, opiskelijoita sekä asiointimatkalaisia. Sodankylästä ei ole työmatkayhteyttä Rovaniemelle kahdeksaksi eikä paluuvuoroa klo 16 aikaan. Palvelutasotavoitteen mukainen ruuhka-aikojen vuoroväli ei täyty aamulähtöjen osalta. Pellon ja Rovaniemen välillä liikennöi ainoastaan kaksi vuoroa suuntaansa, joten palvelutasoluokan VI mukainen palvelutaso ei täyty. Yhteysväleillä Ylitornio-Rovaniemi, Salla-Kuusamo ja Sodankylä-Kittilä ei ole lainkaan päivittäisiä joukkoliikenneyhteyksiä, joten asetetut palvelutasotavoitteet eivät täyty. Ylitorniolta on yhteys Rovaniemelle kolme kertaa viikossa. Yhteys ei kuitenkaan tarjoa kunnollisia asiointimahdollisuuksia, sillä perilläoloaika on ainoastaan tunnin. Sodankylästä on käyttökelpoinen asiointiyhteys Kittilään kerran viikossa.

25 PT -TAVOITE TOTEUTUU PIENIÄ PUUTTEITA EI TOTEUDU V-LUOKKA YHTEYSVÄLI LÄHTÖ TULO KOULU/OPISK. TYÖ ASIOINTI HUOM Sodankylä- Rovaniemi Rovaniemi- Sodankylä Tervola- Rovaniemi Rovaniemi- Tervola 6:50 9:10 9:35 1:40 15:00 15:45 17:10 18:45 5:45 8:00 11:45 13:15 15:0 17:0 17:50 1:00 7:50 10:5 13:50 14:0 15:55 18:45 1:55 5:30 6:15 8:00 13:00 14:40 17:10 8:40 11:10 11:0 14:35 17:10 17:30 19:0 0:35 7:30 10:05 13:5 15:05 17:15 19:00 19:45 :55 9:0 11:7 14:50 15:55 16:55 19:45 :55 6:35 7:45 8:50 13:55 16:10 18:00 Ei työmatkayhteyttä Rovaniemelle kahdeksaksi eikä paluuvuoroa Sodankylään klo 16 aikoihin. Palvelutasotavoitteen mukaan ruuhka-aikoina (n. klo 7-9 ja 15-17) vuoroväli 1- h à ei täyty aamulähtöjen osalta Palvelutasotavoite täyttää lauantailiikenteen osalta. Lisäksi VR:n vuoroja 5 kpl/suunta. Eivät palvele työmatkaliikennettä. Ei työmatkayhteyttä Rovaniemelle kahdeksaksi eikä paluuvuoroa Tervolaan klo 16 aikoihin. Osa vuoroista käyttää Tervolan pikavuoropysäkkiä eli eivät aja keskustan kautta. Palvelutasotavoitteen mukaan ruuhka-aikoina (n. klo 7-9 ja 15 17) vuoroväli 1- h à ei täyty aamulähtöjen osalta Lauantaisin vuoroa/suunta. Rovaniemeltä lähtevät vuorot eivät sovi asetettuun liikennöintiaikaan (klo 10-13) VR Ylitornio- Tornio Tornio- Ylitornio 5:55 6:30 8:50 15:36 7:17 14:0 15:0 6:45 7:5 9:40 16:4 8:30 15:15 16:15 Iltapäivällä viimeinen lähtö Torniosta klo 15:0 à ei palvele työmatkaliikennettä kovin hyvin VI-LUOKKA Pello- Rovaniemi Rovaniemi- Pello Muonio- Kittilä Kittilä- Muonio Kittilä- Rovaniemi Rovaniemi- Kittilä 6:00 7:00 9:0 14:30 8:50 9:30 14:05 17:00 10:05 13:00 13:40 19:5 7:35 10:15 15:30 18:35 8:00 11:30 17:30 19:15 7:50 8:40 11:0 16:40 10:05 11:50 15:5 18:0 1:00 14:45 14:50 0:40 9:45 1:15 17:35 0:40 10:30 13:30 17:30 19:15 Ei työmatkaliikenteelle soveltuvaa paluuvuoroa Rovaniemeltä Pelloon. 8:40 Rovaniemellä oleva vuoro jatkaa lentoasemalle ja 9:0 lähtevä vuoro aloittaa lentoasemalta. Lisäksi vkl -yhteys (SS) lentokentälle Kouluyhteys Kittilään kymmeneksi Sujuva asiointiyhteys Kittilään. Liityntäyhteys Kittilän lentoasemalle. Matka-aika suuntaansa vähintään kaksi tuntia. Pitkä päivittäisen liikkumisen kannalta. 3

26 PT -TAVOITE TOTEUTUU PIENIÄ PUUTTEITA EI TOTEUDU YHTEYSVÄLI LÄHTÖ TULO KOULU/OPISK. TYÖ ASIOINTI VI-LUOKKA HUOM Ranua- Rovaniemi Rovaniemi- Ranua Posio- Rovaniemi Rovaniemi- Posio Salla- Kemijärvi Kemijärvi- Salla Pelkosennie mi-kemijärvi Kemijärvelle tuleva yöjuna perillä 8:45 à yhteys Pelkosenniemelle Kemijärvi- Pelkosennie mi Kemijärvi- Rovaniemi Rovaniemi- Kemijärvi Sodankylä- Ivalo Ivalo- Sodankylä Ivalo-Inari Inari-Ivalo 6:5 8:0 10:0 14:40 17:0 6:50 9:30 13:30 16:5 18:00 6:45 7:15 8:50 15:10 11:00 13:10 13:30 18:00 7:05 8:50 17:30 9:30 13:10 15:15 19:10 7:35 9:15 9:30 14:00 17:10 8:50 9:30 13:05 16:55 5:10 8:30 10:05 15:40 7:15 11:30 15:30 17:50 7:35 10:0 13:45 17:30 19:05 3:05 4:30 7:30 1:15 13:15 16:15 11:00 13:00 15:15 16:5 1:15 6:50 8:45 11:05 1:10 14:15 7:45 9:30 11:5 16:05 18:30 8:0 10:45 14:45 17:40 19:05 9:30 9:30 10:40 17:05 13:00 15:10 16:15 19:40 8:05 9:50 18:35 10:40 14:10 16:0 0:10 8:5 10:05 10:40 15:10 18:40 10:00 10:50 14:00 17:40 6:35 9:50 11:5 17:05 8:35 1:50 16:45 19:05 10:05 1:50 15:50 19:35 1:05 01:15 6:40 9:30 14:35 15:30 18:35 11:35 13:40 15:50 16:55 1:45 7:5 9:5 11:40 1:45 14:50 Liityntäyhteydet: 7:45 Rovaniemellä oleva vuoro jatkaa lentoasemalle 9:15 lentoasemalta yhteys Ranualle Lauantaisin edestakainen yhteys Posio-Rovaniemi-Posio Kouluyhteys Kemijärvelle Lauantaisin yhteys Rovaniemeltä Sallatunturille. Aamulla ei työmatkavuoroa kahdeksaksi Kemijärvelle. 18:40 Kemijärvellä olevalla vuorolla ehtii lähtevään yöjunaan. VR:n vuorot: ROI 7:40 à 8:45 Kemijärvi Kemijärvi 19:40 à 0:45 Työmatkayhteys seitsemäksi Rovaniemelle ja lähtö takaisin 15:30 Osa vuoroista tarvittaessa lentoaseman kautta Matka-aika on yli kaksi tuntia. àpitkä päivittäisen liikkumisen kannalta Koulu- ja työmatkayhteydet Ivaloon VR 4

27 PT -TAVOITE TOTEUTUU PIENIÄ PUUTTEITA EI TOTEUDU YHTEYSVÄLI LÄHTÖ TULO KOULU/OPISK. TYÖ ASIOINTI HUOM Kilpisjärvi- Enontekiö Enontekiö- Kilpisjärvi Enontekiö- Muonio Muonio- Enontekiö Kolari- Muonio Muonio- Kolari 13:40 16:15 1:46 16:16 7:30 8:45 15:05 16:15 7:15 8:40 14:55 16:10 Ainoastaan vaihdollinen yhteys Ei meno-paluu yhteyttä TOLS: Osittain kutsupohjainen menopaluu -yhteys Kilpisjärvi-Enontekiö-Kittilän lentoasema Kouluyhteys Muonioon Kouluyhteys Muonioon VII-LUOKKA Kolari-Kittilä - - Kittilä-Kolari - - 4:30 5:0 Kolari-Pello 13:0 14:30 9:5 10:5 Pello-Kolari 17:50 17:55 Pello- Ylitornio Ylitornio- Pello Ylitornio- Rovaniemi Rovaniemi- Ylitornio 5:10 7:55 14:40 8:3 15:10 16:15 5:55 8:45 15:35 9:5 16:15 17: :00 16:00 Simo-Ranua 6:45 8:5 Ranua-Simo 14:50 16:30 Posio-Ranua 6:45 8:15 Ranua-Posio 14:45 16:15 Posio- Kuusamo Kuusamo- Posio Kemijärvi- Kuusamo Kuusamo- Kemijärvi Salla- Kuusamo Kuusamo- Salla Savukoski- Salla Salla- Savukoski 13:00 19:40 6:5 14:10 13:55 0:30 7:15 15:10 Ei päivittäisiä yhteyksiä. Yhteydet Leville: RAS-Ylläs-Kittilä-Levi (To, L, S), Perjantaisin Kolari 17:50 à Levi Kouluyhteys Ylitorniolle. Ei päivittäisiä yhteyksiä edestakaisin. Asiointimahdollisuus ma, ke, pe Kouluyhteys Ranualle Kouluyhteys Ranualle Vuorot eivät palvele päivittäistä liikkumista kyseisellä yhteysvälillä. 6:15 9:15 Kouluyhtyeys Kuusamoon. 14:5 17:10 15:05 16:40 1:50 0: Pitkä perilläoloaika asiointimatkojen kannalta Ei päivittäisiä yhteyksiä. Asiointiyhteys kesäisin. 16:5 17:50 Asiointimahdollisuus Sallassa, perilläoloaika vain 1 h 14:05 1:5 5

28 PT -TAVOITE TOTEUTUU PIENIÄ PUUTTEITA EI TOTEUDU YHTEYSVÄLI LÄHTÖ TULO KOULU/OPISK. TYÖ ASIOINTI VII-LUOKKA HUOM Savukoski- Pelkosenniemi Pelkosenniemi -Savukoski Sodankylä- Pelkosenniemi Pelkosenniemi-Sodankylä Savukoski- Sodankylä Sodankylä- Savukoski Sodankylä- Kittilä Kittilä- Sodankylä 8:40 9:15 16:30 17:10 14:10 15:00 6:45 8:40 13:05 7:35 9:30 14:00 10:00 14:05 17:40 10:50 14:55 18:30 6:55 8:40 15:05 16:40 Kouluyhteys Pelkosenniemelle Yhteydet eivät palvele kunnolla liikkumistarpeita Pelkosenniemeltä Sodankylään. Asiointiyhteys toimii. - - Ei päivittäisiä yhteyksiä. - - Utsjoki-Inari 1:05 14:10 Inari-Utsjoki 11:45 14:05 Nuorgam- Utsjoki Utsjoki- Nuorgam Karigasniemi- Inari Inari- Karigasniemi 7:40 8:30 15:05 15:55 7:05 8:45 10:50 10:50 13:40 15:0 16:55 18:0 Koulu-/opiskeluyhteys Sodankylään Asiointiyhteys tiistaisin Kittilään Sodankylä 8:00 à Kittilä 9:15, Kittilä 11:35 à Sodankylä 1:50 Päällekkäiset vuorot à Ei mahdollisuutta edestakaiselle matkalle. Kouluyhteys Utsjoelle Kouluyhteys Inariin 6

29 Asiointiyhteydet keskuskaupunkeihin Kuntien välisiä joukkoliikenteen tarjoamia asiointiyhteyksiä tarkasteltiin edellisessä taulukossa. Seuraavassa taulukossa tarkastellaan asiointiyhteyksiä Lapin keskuskaupunkeihin eli Rovaniemelle ja Kemi-Tornion alueelle sekä Kemijärvelle. Tarkastelussa on mukana arkipäivisin ajettavat vuorot. Taulukko 11. Suorat asiointiyhteydet arkisin keskuskaupunkeihin (Matkahuolto 11/016) Kunta Yhteys Rovaniemelle Yhteys Kemi-Tornion alueelle Yhteys Kemijärvelle Enontekiö ON - Päivittäin, perilläolo yli 4h - - Inari ON - Päivittäin, perilläolo yli 4h - Kemijärvi ON - Päivittäin - Kittilä ON - Päivittäin - - Kolari ON - Päivittäin, perilläolo yli 4h - - Muonio ON - Päivittäin, perilläolo yli 4h - - Pelkosenniemi ON - Päivittäin - ON - Päivittäin Pello ON - Päivittäin, perilläolo yli 4 h (tai aamulla perillä 7:40/8:40 ja lähtö takaisin 9:40) ON - Päivittäin - Posio ON - Päivittäin - - Ranua ON - Päivittäin - - Rovaniemi ON - Päivittäin ON - Päivittäin Salla ON - Päivittäin, vaiihdollinen yhteys Kemijärven kautta Savukoski ON - Päivittäin, perilläolo yli 4h - - ON - Päivittäin ON - Päivittäin, vaihdollinen yhteys Kemijärven kautta Sodankylä ON - Päivittäin - ON - Päivittäin Utsjoki ON - Perjantaisin, perilläolo yli 4 h - - Ylitornio ON - Ma, ke, pe ON - Päivittäin - Lapin jokaisesta kunnasta on asiointimahdollisuus Rovaniemelle. Useimmista kunnista joukkoliikenteen vuorot tarjoavat päivittäisen asiointiyhteyden. Useissa tapauksissa perilläoloaika asettuu kuitenkin suositeltua (-4 h) paljon pidemmäksi eli neljästä kuuteen tuntiin. Viikonloppuyhteydet Tässä yhteydessä tarkastellaan miten viikonloppuyhteydet Rovaniemeltä kuntiin toteutuvat. Viikonloppuyhteyksien kriteerit: lähtö Rovaniemeltä perjantaina noin klo paluuvuoro Rovaniemellä sunnuntaina klo 17 jälkeen. Nykyisellä vuorotarjonnalla viikonloppuyhteydet Rovaniemeltä kuntiin toimivat melko hyvin. Puutteet tarjonnassa ovat seuraavat: Kolari: perjantaisin vaihdollinen yhteys, sunnuntaina ei yhteyttä Pelkosenniemi: sunnuntaisin ei suoraa yhteyttä Rovaniemelle, vaihdollinen yhteys kuitenkin olemassa (linja-auto Kemijärvellä 19:10 à juna Rovaniemelle lähtee klo 19:45) Utsjoki: sunnuntaisin ainoastaan vaihdollinen yhteys (lähtö jo klo 1:05, pitkä matka-aika) Kemi-Tornion alueelta viikonloppuyhteyksien kannalta valtatien 1 suunta on merkittävä. Nykyisellään Kolarista on toimiva viikonloppuyhteys Tornioon. Sama yhteys palvelee myös Pellon ja Ylitornion yhteystarvetta Kemi-Tornion alueelle. 7

30 Yhteydet merkittävimpiin matkailukeskuksiin Matkailukeskuksien osalta on tarkasteltu linja-autoyhteyksiä merkittävimpiin Lapin matkailukeskuksiin. Tarkastelussa mukana olevat keskukset sekä niitä palvelevien vuorojen reittikartta on esitetty viereisessä kuvassa. Suurimpia keskuksia palvelevat yhteydet perustuvat vahvasti markkinaehtoiseen liikenteeseen. Osa laskettelukeskuksia palvelevista vuoroista liikennöivät ainoastaan talven sesonkiaikaan. Erillisiä matkailukeskuksia palvelevia vuoroja on yhteensä 86 kappaletta. Vuoroista 54 ovat markkinaehtoista, pääsääntöisesti pitkänmatkaista liikennettä. ELY:n ostoliikenteen matkailua palvelevat vuorot on esitetty taulukossa 1. Matkailukeskuksia palvelevat markkinaehtoisen liikenteen vuorot ovat raportin liitteenä. Kuva 16. Suurimpia matkailukeskuksia palvelevat vuorot 8

31 Taulukko 1. Matkailukeskuksien kautta kulkevat ostoliikenteen vuorot (Vallu 10/016) Sopimus päättyy Sopimustunnus Reitti Vuoromerkintä Lähtö Tulo Kausi Keskus KÄYTTÖ-5359 KEMIJÄRVI-KUUSAMO KOULP KOULPV SUOMU KÄYTTÖ-5359 Kuusamo-Kemijärvi KOULP KOULPV SUOMU OSTO KEMIJÄRVI LAS-SALLATUNTURI M-L AINA SALLA OSTO SALLATUNTURI-KEMIJÄRVI RAS M-L AINA SALLA OSTO KUUSAMO - SALLA M-P KESÄ SALLA OSTO SALLA-KUUSAMO M-P KESÄ SALLA OSTO OSTO ROVANIEMEN RAUTATIEASEMA - ROVANIEMEN LENTOASEMA - SALLATUNTURI SALLATUNTURI - ROVANIEMEN LENTOASEMA - ROVANIEMEN RAUTATIEASEMA L AINA SALLA L AINA SALLA OSTO ROVANIEMI-SALLATUNTURI L AINA SALLA OSTO KOLARI RAS-MUONIO-VUONTISPIRTTI M AINA OLOS-PALLAS OSTO KOLARI RAS-MUONIO-VUONTISPIRTTI L AINA OLOS-PALLAS OSTO VUONTISPIRTTI-MUONIO-KOLARI RAS M AINA OLOS-PALLAS OSTO VUONTISPIRTTI-MUONIO-KOLARI RAS L AINA OLOS-PALLAS OSTO KOLARI RAS-MUONIO-VUONTISPIRTTI-ENONTEKIÖ To AINA OLOS-PALLAS OSTO ENONTEKIÖ-VUONTISPIRTTI-MUONIO-KOLARI RAS To AINA OLOS-PALLAS OSTO KILPISJÄRVI-ENONTEKIÖ-KITTILÄN LENTOASEMA L AINA LEVI OSTO KILPISJÄRVI-ENONTEKIÖ-KITTILÄN LENTOASEMA S AINA LEVI OSTO KILPISJÄRVI-ENONTEKIÖ-KITTILÄN LENTOASEMA To AINA LEVI OSTO KITTILÄN LENTOASEMA-ENONTEKIÖ-KILPISJÄRVI TOLS AINA LEVI OSTO OSTO SODANKYLÄ-LUOSTO-SODANKYLÄ-KITTILÄ-KITTILÄ LENTOKENTTÄ-HOTELLI LEVITUNTURI HOTELLI LEVITUNTURI-KITTILÄN LENTOKENTTÄ- KITTILÄ-SODANKYLÄ-LUOSTO-SODANKYLÄ L AINA LEVI L AINA LEVI OSTO Rovaniemi-Luosto-Pyhätunturi, ) Ajetaan viikoilla 3-46 M-S AINA PYHÄ-LUOSTO OSTO Pyhätunturi-Luosto-Rovaniemi, ) Ajetaan viikoilla 3-46 M-S AINA PYHÄ-LUOSTO OSTO Pyhätunturi-Luosto-Rovaniemi, ) Ajetaan viikoilla 3-46 M-S AINA PYHÄ-LUOSTO OSTO Rovaniemi LAS - Rovaniemi RAS - Rovaniemi lentoasema - Luosto - Pyhätunturi M-S AINA PYHÄ-LUOSTO OSTO Muonio-Kittilä M-P AINA OSTO Kittilä-Raattama-Muonio M-P KESÄ OSTO Kittilä-Raattama-Muonio M-P TALVI LEVI, OLOS- PALLAS LEVI, OLOS- PALLAS LEVI, OLOS- PALLAS 9

32 Liikenteen rahoitus Ostoliikenne Lapin ELY-keskus hankki ostoliikennettä vuonna 016 noin,1 miljoonalla eurolla (ostoliikenteen seurantatiedot, Vallu-tuotanto). Osa vuoden 016 lopussa lakkautuvista Lapin ELY-keskuksen ostoliikenteistä on kilpailutettu alkaen Meri-Lapin toimivaltaisen viranomaisen toimesta. Syksyllä 016 liikennöitiin 9 voimassaolevan ostosopimuksen perusteella yhteensä 133 erillistä joukkoliikennevuoroa. Ostoliikenteen vuorot kustannustietoineen on esitetty seuraavan sivun taulukossa 13. Sopimustietojen perusteella liikenteen keskimääräinen ostohinta on noin 0,83 /km. Kalleimmat ostoliikenteen kilometrit löytyvät nykyisin yhteysväleiltä Kolari-Muonio (1,40 /km, osto-54338), Savukoski-Salla (1,35 /km osto ,) sekä Karigasniemi-Utsjoki (1,33 /km, osto ). Toisaalta kaikkiin näihin kilometrihinnaltaan kalleimpiin sopimuksiin sisältyy kesäliikennettä, joka nostaa jonkin verran liikenteen hintaa (vähäisemmät lipputulot ja tehottomammat autokierrot). Edullisimmat kilometrihinnat, 0,41 /km, löytyvät yhteysväleiltä Kilpisjärvi-Enontekiö-Kittilä (osto ) sekä Enontekiö-Vuontispirtti-Muonio-Kolari (osto ). Koska vuorot ovat kuitenkin niin pitkiä (139 km 33 km) nousevat matkakohtaiset kustannukset todella korkeiksi, noin 50 euron tuntumaan. Lapin ELY-keskuksen ostoliikenteen tietoja ei voida kaikilta osin kovin luotettavasti arvioida, sillä ostoliikenteen seurantatiedoissa on paljon puutteita. Vallu-tuotannosta löytyvät vuorojen keski- ja maksimikuormia sekä lipputuloja koskevat tiedot vain noin puolesta sopimusliikenteen vuoroista. Lisäksi liikennöitsijöiden ilmoittamiin laskentatietoihin liittyy useista eri tekijöistä syntyviä virhemahdollisuuksia. 30

33 Taulukko 13. Ostoliikenteen vuorot, kustannustiedot sekä tilannetiedot 11/016 Taulukosta puuttuvat uudet kilpailutuskohteet(11/016): Rovaniemi lentoasema Kemijärvi (18:10 19:05, kutsuliikenne) sekä Kolari-Pello- Ylitornio-Tornio-Kemi (P+, Meno 1:15 16:00, Paluu 16:39 0:04) 31

34 Siirtymäajansopimukset Lapin alueella liikennöitiin syksyllä 016 siirtymäajan liikennöintisopimusten perusteella 34 erillistä joukkoliikenteen vuoroa. Siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät vaiheittain elokuuhun 019 mennessä. Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen vuorojen oletetaan jatkuvan markkinaehtoisesti. Mikäli vuorot eivät toteudu markkinaehtoisesti, voidaan niitä tarpeiden ja resurssien mukaan hankkia ELYkeskuksen tai kuntien ostoliikenteenä. Vuoroista ei ole olemassa kattavia seurantatietoja, joten tämän työn yhteydessä vuorojen jatkumista on arvioitu liikennöitsijähaastatteluiden perusteella. Liikennöitsijähaastatteluiden perusteella pääosa siirtymäajan liikennöintisopimusvuoroista haetaan sopimusten päättyessä reittiliikenneluville (76 % vuoroista). Reitteihin ja aikatauluihin tehdään pieniä muutoksia tarpeiden mukaan (mm. koulukuljetukset). Noin % vuoroista on sellaisia, joiden jatkuminen siirtymäajan sopimusten päättyessä on liikennöitsijöiden mukaan epävarmaa. Noin 3 % vuoroista on lakkautettaviksi haettuja tai vakavan lakkautusuhan alla olevia vuoroja (haetaan lakkautettavaksi ennen nykyisen sopimuksen päättymistä tai ei haeta reittiliikenneluvalle sopimuksen päättymisen jälkeen). Reittiliikennelupavuorot Lapin alueella liikennöi yhteensä reilut noin 10 reittiliikennelupavuoroa. Näistä 131 on Meri-Lapin sisäisiä vuoroja. Reittiliikennelupavuorojen määrä odotetaan lisääntyvän siirtymäajansopimusten päättyessä, mutta kokonaisuudessaan markkinaehtoisen liikenteen palvelutason ei odoteta paranevan nykyisestä. Matkailukeskuksiin suuntautuva kausiluonteinen markkinaehtoinen liikenne voi jonkin verran lisääntyä, samoin nopeisiin suoriin yhteyksiin perustuvat pitkänmatkaiset yhteydet Rovaniemelle ja Kemi-Tornioon. 3