HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Transkriptio

1 HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

2 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 2017 Tieliikenteessä kuoli 7 henkilöä (2016 / 15 hlöä, 2015 / 11 hlöä, 2014 / 13 hlöä). Tieliikenteessä loukkaantui 187 henkilöä (2016 / 211 hlöä, 2015 / 326 hlöä, 2014 / 319 hlöä). Hirvikolareita tapahtui kaikkiaan 180 kpl, joista 3 muualla kuin ELY:n hallinnoimilla alueilla (2016 / 156 kpl, 2015 / 158 kpl, 2014/ 125 kpl). Vuosien ka. oli 128 hirvikolaria/v. Hirvikolareissa ei kuollut ketään vuonna 2017, mutta loukkaantui

3 HENKILÖVAHINKOJEN LASKENNALLISET YKSIKKÖARVOT TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA Lähde: Liikenneviraston ohjeita 1/2015 Kuolema Pysyvä vamma Vaikea tilapäinen vamma Lievä tilapäinen vamma Tilapäinen vamma keskimäärin Vähäinen ajoneuvovaurio Ramboll Creative Commons

4 HIRVIONNETTOMUUKSIEN LASKENNALLISET KUSTANNUKSET ELY-KESKUSTEN ALUEILLA Lähde: Liikenneviraston tilastoja 8/2016, Hirvieläinonnettomuudet vuonna

5 HIRVIKOLARIT KARTALLA

6 KOHTUULLINEN KOLARIMÄÄRÄ? VN:n periaatepäätös ja liikenneturvallisuusvisio: Liikennejärjestelmä tulee suunnitella siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenneonnettomuudessa. Joka 200. hirvikolari johtaa autoilijan kuolemaan. Joka 10. hirvikolari johtaa autoilijan loukkaantumiseen, joskus vakavaan vammautumiseen. Jokaista hirvikolaria kohden sattuu 30 vähältä piti -tapausta. Pohjoismaisessa vertailussa eniten ihmisiä suhteessa asukasmäärään kuolee tieliikenteessä Suomessa. Vuosien tieliikenteessä kuolleiden määrä on kuitenkin laskenut Suomessa noin 27 % ja Lapissa 38 %.* * Lähde: Lapin liikenneturvallisuusssuunnitelma. Toimenpiteet vuosina

7 HIRVIKOLARIT: LAP-ELY VS MUUT 7

8 Yhteensä tarkasteluaikana tapahtunut 2178 poliisin tietoon tullutta hirvieläinonnettomuutta. 8

9 HIRVIKOLARITILASTOT Hirvikolareiden määrä laski koko Lapin alueella vuoteen 2011 asti. Vuosien välillä kolareiden määrä on noussut. Tässä välissä, vuonna 2016 tosin tapahtui hienoinen lasku. On huomattava, että elokuusta 2012 alkaen poliisin tietojärjestelmästä on alettu poimia mukaan myös puutteellisesti kirjatut eläinonnettomuudet, mikä saattaa aiheuttaa hirvikolarimäärän näennäistä kasvua. Tilastointimuutos lisäsi tilastoitujen eläinonnettomuuksien määriä kuitenkin varsinkin peuraonnettomuuksien osalta, joihin ei tässä selvityksessä oteta kantaa. Henkilövahinkojen määrä oli alhaisimmillaan vuonna 2012 (3 loukkaantunutta), mutta on ollut jälleen nousussa vuosina Vuonna 2017 kukaan ei Lapissa kuollut hirvieläinonnettomuudessa. Hirvikolarit painottuvat syksyyn ja alkutalveen selkeä nousu ja vuoden huippukuukausi onnettomuuksissa on syyskuu. Tiedottaminen vaaroista on etenkin tuona aikana, ja mielellään jo hieman ennen, avainasemassa. Tavoitteena Lapissa on vuoteen 2016 saakka ollut enintään 40 hirvikolaria/ vuosi. Hirvikolareiden määrä on kuitenkin ollut nousussa viime vuosina luvun taitteen laskun jälkeen. Hirvikolaritavoitteeseen 40 ei myöskään vuosia tarkastelemalla ole missään vaiheessa päästy. Sen vuoksi hirvikolaritavoite on nykyään maksimissaan 60 onnettomuutta/v. Tavoite 9 on realistisemmin saavutettavissa ja itse asiassa vuonna 2011 siihen on päästy.

10 10

11 11

12 12

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 HENKILÖVAHINGOT 30

31 31

32 HIRVIKOLARITILASTOJA HIRVITALOUSALUETTAIN Hirvitalousalueet muuttuivat vuonna 2015 helpottamaan hirvikannan kehityksen ohjaamista. Jokaisella alueella on omat hirvikannan koon ja rakenteen tavoitteensa. Viime vuosina onnettomuuksien määrä laski vuoden 2014 tasolle hirvitalousalueella 1 (Utsjoki) huippuvuoden 2015 jälkeen. Hirvitalousalueella 2 (Inari) liukuva onnettomuuskäyrä on ollut nousussa vuodesta Vuonna 2017 onnettomuuksia oli eniten koko tarkasteluajanjaksona. Hirvitalousalueella 3 (Enontekiö) onnettomuudet ovat olleet kasvussa vuodesta Hirvitalousalueella 4 (Sodankylä) onnettomuudet ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta Hirvitalousalueella 5 (Kittilä, Muonio, Kolari, Pello) onnettomuuksien määrä on ollut nousussa, tosin laskua on havaittavissa vuoteen 2015 verrattuna. Hirvitalousalueilla 6 (Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, 7 (Rovaniemi), 8 (Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi) sekä 9 (Ranua, Posio) vuoden 2011 tienoilla alkanut onnettomuuksien nousu on kääntynyt (hienoiseen) laskuun. 32

33 Alue 1: Utsjoki, Alue 2: Inari, Alue 3: Enontekiö, Alue 4: Sodankylä, Alue 5: Kittilä, Muonio, Kolari, Pello, Alue 6: Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Alue 7: Rovaniemi, Alue 8: Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi, Alue 9: Ranua, Posio 33

34 Alue 1: Utsjoki, Alue 2: Inari, Alue 3: Enontekiö, Alue 4: Sodankylä, Alue 5: Kittilä, Muonio, Kolari, Pello, Alue 6: Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Alue 7: Rovaniemi, Alue 8: Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi, Alue 9: Ranua, Posio 34

35 HIRVIONNETTOMUUDET USEAMMAN KUNNAN MUODOSTAMALLA HIRVITALOUSALUEELLA Huom. Nousu tavoitekolarimäärässä vuodesta 2016 johtuu siitä, että tavoitetta päivitettiin tuolloin realistisemmin saavutettavaan lukuun edellisvuosien toteuman pohjalta. 35

36 36

37 37

38 38

39 TAVOITEKOLARIMÄÄRÄÄN 60 SUHTEUTETUT KUNTAKOHTAISET LUVUT Osuus kolareista ( ) Keskiarvo ( ) "Tavoite" 60 Kunta Enontekiö 0,6 % 1,9 0,4 Inari 3,7 % 4,4 2,2 Kemijärvi 5,5 % 6,7 3,3 Kittilä 6,1 % 7,4 3,7 Kolari 4,7 % 5,7 2,8 Muonio 0,7 % 1,6 0,4 Pelkosenniemi 1,4 % 1,9 0,9 Pello 4,7 % 5,7 2,8 Posio 2,8 % 3,5 1,7 Ranua 4,7 % 5,7 2,8 Rovaniemi 13,5 % 16,3 8,1 Salla 5,1 % 6,5 3,1 Savukoski 0,9 % 2,1 0,5 Simo 9,1 % 11,0 5,5 Sodankylä 3,9 % 4,8 2,4 Tervola 6,1 % 7,8 3,6 Tornio 7,1 % 8,6 4,3 Utsjoki 1,6 % 2,6 0,9 Ylitornio 9,2 % 11,2 5,5 Kemi ja Keminmaa 8,5 % 5,3 5,1 Yhteensä 100,0 % 6,

40 TAVOITEKOLARIMÄÄRÄÄN 60 SUHTEUTETUT HIRVITALOUSALUETTAISET LUVUT Hirvitalousalue Osuus kolareista ( ) Keskiarvo ( ) "Tavoite" 60 Alue 1 1,6 % 1,9 0,9 Alue 2 3,7 % 4,4 2,2 Alue 3 0,6 % 0,7 0,4 Alue 4 3,9 % 4,8 2,4 Alue 5 16,3 % 19,7 9,8 Alue 6 12,9 % 15,6 7,7 Alue 7 13,5 % 16,3 8,1 Alue 8 40,0 % 48,4 24,0 Alue 9 7,4 % 9,0 4,5 Yhteensä 100,00 % 13,4 60 Alue 1: Utsjoki, Alue 2: Inari, Alue 3: Enontekiö, Alue 4: Sodankylä, Alue 5: Kittilä, Muonio, Kolari, Pello, Alue 6: Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Alue 7: Rovaniemi, Alue 8: Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi, Alue 9: Ranua, Posio 40

41 1. Aineistojen lähteet: Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus 2. Lisätietoja esim. Lapin kansa täällä LIIKENNESUORITE, HIRVIKANTA JA KOLARIT Vuodesta 2011 hirvieläinonnettomuuksien määrä on ollut nousussa, samaan aikaan, kun hirvikannan on arvioitu pysyneen melko samana, hienoista nousua kuitenkin on. Vuoden 2017 hirvikannan koon on arvioitu nousseen 2016 vuoteen verrattuna, samalla kun hirvionnettomuuksien määrä on kasvanut. Liikennesuorite on pysynyt samalla tasolla vuosien välillä. 1 Huom. LUKE:n hirvikanta-arviot ovat muuttuneet (Lapissa kasvaneet) edellisvuosista johtuen tarkentuneista kantaarvioista, jotka pohjautuvat mm. tarkempiin helikopterilaskentoihin ja muiden hirvikannan arviointiin käytettyjen järjestelmien uusimiseen. 2 41