VUODEN 2012 TALOUSARVIO

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNKI VUODEN 2012 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA

2

3 VUODEN 2012 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT...3 Kaupunginjohtajan katsaus...3 Talousarvion sitovuus...5 Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle...6 YHTEENVETO Keskusvaalilautakunta...15 Tarkastuslautakunta...16 Kaupunginhallitus...17 Ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunta...20 Sosiaali- ja terveyslautakunta...24 Koulutuslautakunta...38 Sivistystyön lautakunta...53 Vapaa-ajan lautakunta...61 Tekninen lautakunta...63 Maankäyttö- ja rakennuslautakunta...75 TULOSLASKELMAOSA...78 INVESTOINTIOSA Kaupunginhallitus Sosiaalilautakunta Koulutuslautakunta Sivistystyön lautakunta Vapaa-ajan lautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttö- ja rakennuslautakunta...93 RAHOITUSOSA...94 SISÄLLYSLUETTELO 2

4 VUODEN 2012 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kaupunginjohtajan katsaus Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kuntatalouteen kohdistamien toimenpiteiden kuntien valtionosuuksien leikkauksen, kuntien korotetun jako-osuuden puolittaminen yhteisöverosta ja kiinteistöveron tuoton poistaminen verotulotasauksen piiristä vaikutus Paimion kaupungin taloutta heikentävästi vuodelle 2012 on noin 1,7 milj.. Vaikeassa taloustilanteessa olevalle kaupungille näillä toimenpiteillä on iso merkitys. Silti nykyistä hallitusta ei kannata asiasta syyllistää edeltäjiään enempää, sillä kaikki ne ovat valtion taloutta tasapainottaneet kuntien kustannuksella. Paimion kaupunki on viime vuosien aikana kovalla kädellä tasapainottanut ja tervehdyttänyt talouttaan. Näiden toimenpiteiden sekä sen lisäksi noudatetun tiukan säästöpolitiikan tulokset ovat myös todennettavissa, mutta valtiovallan kuntatalouteen kohdistamien toimenpiteiden johdosta kaupungin omien toimenpiteiden tulokset eivät pääse esille sillä painolla kuin kuuluisi. Eittämättä tämä vähintäänkin harmittaa mukana olleita, koska ilman maan hallituksen tekemiä leikkauksia kaupungin talousarvio olisi jo hallintokuntien esityksistä kootussa versiossa ollut ylijäämäinen noin 1,3 milj.. Paimion kaupungin toimintamenojen kasvu talousarvioehdotuksessa on 4,4 %. Tälle on leimallista ensinnäkin se, että kaupungin omassa päätösvallassa olevien toimintamenojen kasvu on selvästi alle 4,4, % ja vastaavasti kuntayhtymiltä ja muilta toimittajilta hankittavien asiakaspalveluiden kustannusten kasvu on selvästi tämän yli. Toinen tärkeä huomattava seikka tässä on se, että toimintamenojen 4,4 %:n kasvu on laskettu tämän vuoden talousarvioon ja vastaavasti sen kasvu vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden on lievästi negatiivinen. Siten toimintamenojen 4,4 %:n kasvu Paimiossa on siis kasvua kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden, kun lehdistä luettavat muiden kuntien toimintamenojen kasvu-%:t ovat vuotuisia. Edellä kerrottu osoittaa sen, että kaupungin taloudellinen tila on hallintokunnissa hyvin ymmärretty ja siltä pohjalta syntyneet hallintokuntien talousarvioesitykset ovat perusteltuja ja maltillisia. Niiden toteutuminen merkitsee tulevanakin vuonna 2012 saman tiukan menokurin jatkumista, kuin mitä on noudatettu tähänkin saakka. Silti talousarvioesityksessä on myös kohdistettu lisää resurssia koulutoimeen oppilashuoltoon (koulupsykologin ja kuraattorin virat) sekä terveyskeskukseen (geriatriaan erikoistunut lääkäri sekä panostus hammashuoltoon). Suurin rakenteellinen muutos on vanhustyössä, kun Paltanpuiston toiminta ja henkilökunta (21,5 htv) siirtyvät kaupungille. Organisatorinen muutos on, kun päivähoito siirtyy koulutuslautakunnan alaiseksi toiminnaksi. Kaupungin investointiohjelma noudattaa perusteiltaan vuosi sitten voimakkaasti karsittua suunnitelmaa. Vuoden 2012 keskeisimmät hankkeet ovat Vistan koulukeskuksen keittiön saneeraus sekä Saaren alueen kunnallistekniikan rakentaminen Nämä kaksi hanketta ovat yli puolet ensi vuoden investoinneista. Suunnitelmavuosien osalta on nostettava esille varautuminen Vistan koulukeskuksen saneeraukseen, johon on vuosille varattu Saneerauksen todellinen suuruusluokka selviää kuitenkin vasta suunnittelun jälkeen ja se on tarkoitus aloittaa jo ensi vuonna. YLEISPERUSTELUT 3

5 Talousarvioehdotus vuodelle 2012 on lievästi ylijäämäinen, Tässä ylijäämässä on mukana 0,25 %-yksikön korotus tuloveroon, jolloin ehdotus uudeksi tulovero-%:ksi on 19,75 korotuksella arvioidaan kerättävän noin :n lisätulot. Edelleen talousarvioehdotuksessa on 0,10 %-yksikön korotukset kiinteistöveroprosentteihin sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron käyttöönotto 3,0 %-yksikön suuruisena kiinteistöverojen korotuksella arvioidaan saatavan noin :n lisätulot. Ilman em. korotuksia talousarvioehdotus olisi lievästi alijäämäinen, mutta se ei kuitenkaan ole ollut peruste korotusten esittämiselle. Ehdotus tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien korottamiseksi perustuu kaupungin kokonaistaloudelliseen tilanteeseen. Paimion kaupungille on kertynyt alijäämää noin 6,5 milj. ja sen lisäksi kaupungilla on aivan liian paljon velkaa, noin /asukas. Näillä lähtöarvoilla kaupungin ei ole perusteltua eikä järkevää ottaa vastaan valtion 1,7 milj. :n leikkauksia ilman, etteikö niitä edes osittain korvattaisi omaa tulopohjaa vahvistamalla. Muutoin kertyneiden alijäämien kattamisen aloittaminen ja lainan kasvun pysäyttäminen siirtyvät vain eteenpäin, mikä käytännössä merkitsee vuodella siirrettyä ja suurempaa korotusta. Paimion kaupungin talouden perusteiden tunnistaminen ja tunnustaminen ei ole helppoa, mutta siinä asuu viisaus. Paineeseen joutuvat vastuulliset päättäjät milloin missäkin toimielimessä, keskeiset viranhaltijat valmistelijoina sekä monen palvelun toteuttajat niukkoine resursseineen. Paras vaihtoehto on silti jatkaa toimintaa tosiasiat tunnustaen. Tämän toivon tulevan mahdollisimman laajasti ymmärretyksi. Jari Jussinmäki Kaupunginjohtaja YLEISPERUSTELUT 4

6 Kuntalain 65 :ssä säädetään talousarviosta ja suunnitelmasta seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnalle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta myönnetään nettomääräraha sivistystyön ja vapaa-ajan lautakunnille. Lisäksi nettositovuus koskee koulutuslautakunnan alaista ruokapalvelu-yksikköä ja teknisen lautakunnan johdolla toimivaa vesilaitosta ja Kiinteistöpalvelut määrärahaan sisältyvää Liedon Säästöpankilta vuokrattua huoneistoa, jotka on edelleen vuokrattu (Työvoimatoimisto). Investointiosassa kohteet on esitetty yksityiskohtaisemmin kuin edellä on sanottu ja tältä osin erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Investointien sitovuus on esitetty erikseen kunkin määrärahan kohdalla. Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon. YLEISPERUSTELUT 5

7 Hallintosäännön 31 säätää rahatoimen hoitamisesta seuraavasti: "Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamisesta ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille." Syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden muuttuneesta tilanteesta (marginaalien merkittävästä kasvusta johtuen) pitkäaikaisia lainoja on korvattu lyhytaikaisella kuntatodistuslainalla. Kuntatodistuslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Kaupunki voi suojautua mahdolliselta koronnousulta ja pyrkiä pitämään korkokustannukset mahdollisimman alhaisina ja vakaina käyttämällä johdannaisia tai muita vastaavia instrumentteja. Yksinkertaisin tällainen on koronvaihtosopimus. Talousarvionlainojen nostaminen kuuluu konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 3 :n kohdan mukaisesti kaupunginjohtajan ratkaisuvaltaan: Kaupunginjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asia, joka koskee talousarviolainan ottamista kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion rajoissa. Kaupunginhallitus esittää seuraavaa lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä: Kaupunginjohtajalla on oikeus: 1. ottaa uutta eurolainaa, joukkovelkakirjalainaa tai vastaavaa nettona enintään 3 milj. euroa. 2. tehdä suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia, sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta tai käyttämään korko-optioita olemassa olevan lainamäärän verran. Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle Vuoden 2011 talousarvioluvuissa on mukana kaupunginvaltuuston mennessä hyväksymät talousarviomuutokset. Kaupunginjohtajakäsittelyssä joillekin tehtäväalueille sovittiin lisättäväksi toiminnallisia tavoitteita. Nämä tavoitteet on lisätty ao. tehtäväalueelle Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätyt tavoitteet otsikon alle. Käyttötalousosassa tehtäväalueiden toimintatulot ja toimintamenot on eritelty ulkoisiin ja sisäisiin. Sisäiset tulot ja menot syntyvät kaupungin eri yksiköiden välisestä toiminnasta. Sarakkeessa TA12/TP10 KA-% on laskettu keskimääräinen vuosimuutos vuoden 2012 talousarvion ja 2010 tilinpäätöksen välillä yhtä vuotta kohden. YLEISPERUSTELUT 6

8 YHTEENVETO 1, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2010 TA 2011* 2012 ltk ehd 2012 kj/kh ehd TA12/TA11 muutos-% TA12/TP10 KA-% TS 2013 TS KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot 0,0 15,0 30,0 30,0 100,0 % 0,0 % 0,0 15,0 Toimintakulut 0,0 14,5 45,3 45,3 212,2 % 0,0 % 0,0 16,0 Toimintakate 0,0 0,5-15,3-15,3-3154,0 % 0,0 % 0,0-1,0 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 22,4 23,9 23,8 23,8-0,1 % 3,1 % 27,0 24,0 Toimintakate -22,4-23,9-23,8-23,8-0,1 % 3,1 % -27,0-24,0 12 KAUPUNGINHALLITUS Toimintatuotot 1 246, , , ,3-8,6 % -4,6 % 1 036, ,0 Toimintakulut 3 700, , , ,2 0,5 % -7,0 % 3 215, ,0 Toimintakate , , , ,9 6,3 % -8,2 % , ,0 14 YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA MAASEUTULAUTAKUNTA Toimintatuotot 4,1 46,9 53,6 53,6 14,3 % 598,0 % 253,5 256,5 Toimintakulut 254,0 325,2 316,2 316,2-2,8 % 12,3 % 543,0 547,2 Toimintakate -249,9-278,3-262,6-262,6-5,6 % 2,6 % -289,5-290,7 16 SOSIAALILAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot 50,2 37,2 52,5 52,5 41,0 % 2,3 % 54,0 55,6 Toimintakulut 333,0 315,0 334,3 334,3 6,1 % 0,2 % 337,6 341,0 Toimintakate -282,8-277,8-281,8-281,8 1,5 % -0,2 % -283,6-285,3 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot 620,5 617,9 598,7 598,7-3,1 % -1,8 % 616,7 635,2 Toimintakulut 4 787, , , ,4 5,1 % 0,4 % 4 869, ,3 Toimintakate , , , ,7 6,4 % 0,7 % , ,1 24 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot 611,6 655,3 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 5 021, ,3 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakate , ,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 TA 2012 koulutusltk:n alaista toimintaa 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot 1 019, , , ,7-3,0 % 3,8 % 1 128, ,4 Toimintakulut 5 018, , , ,6 2,2 % 1,8 % 5 252, ,1 Toimintakate , , , ,9 3,7 % 1,3 % , ,7 28 TERVEYDENHUOLTO Toimintatuotot 5,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut , , , ,2 5,8 % 3,1 % , ,0 Toimintakate , , , ,2 5,8 % 3,1 % , ,0 16 SOSIAALILAUTAKUNTA YHTEENSÄ *) Toimintatuotot 2 307, , , ,8-2,1 % 1,5 % 1 799, ,2 Toimintakulut , , , ,5 5,0 % 2,3 % , ,5 Toimintakate , , , ,7 5,5 % 2,3 % , ,3 *) TA12/TA11 muutos-% ja TA12/TP10 KA-% vertailut eivät sisällä päivähoidon lukuja * Vuoden 2011 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 7

9 Toimielin/Tulosalue TP 2010 TA 2011* 2012 ltk ehd 2012 kj/kh ehd TA12/TA11 muutos-% TA12/TP10 KA-% TS 2013 TS KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot 40,1 225,4 94,0 94,0-58,3 % 67,2 % 50,0 25,0 Toimintakulut 244,4 441,6 303,8 303,8-31,2 % 12,2 % 280,0 257,0 Toimintakate -204,3-216,2-209,8-209,8-3,0 % 1,4 % -230,0-232,0 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot 0,0 0,0 702,3 702,3 7,2 % 7,4 % 716,0 731,0 Toimintakulut 0,0 0, , ,1 7,0 % 3,6 % 5 490, ,0 Toimintakate 0,0 0, , ,8 6,9 % 3,0 % , ,0 TP 2010 ja TA 2011 sosiaaliltk:n alaista toimintaa 34 PERUSOPETUS Toimintatuotot 468,2 466,7 531,9 531,9 14,0 % 6,8 % 513,0 521,0 Toimintak 7 202, , , ,6 7,7 % 4,6 % 7 969, ,0 Toimintakate , , , ,7 7,3 % 4,5 % , ,0 36 LUKIO Toimintatuotot 3,2 3,1 3,1 3,1 0,0 % -1,4 % 3,0 3,0 Toimintakulut 1 167, , , ,6 1,5 % 9,1 % 1 418, ,0 Toimintakate , , , ,5 1,5 % 9,2 % , ,0 38 RUOKAPALVELU Toimintatuotot 1 863, , , ,4 3,4 % -0,7 % 1 882, ,2 Toimintakulut 1 911, , , ,5 3,4 % -2,0 % 1 882, ,2 Toimintakate -48,2 0,0-0,2-0,2 0,0 % -49,8 % 0,0 0,0 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 2 374, , , ,6 1,3 % 3,0 % 3 164, ,2 Toimintakulut , , , ,7 5,4 % 3,9 % , ,2 Toimintakate , , , ,1 6,4 % 4,1 % , ,0 *) TA12/TA11 muutos-% ja TA12/TP10 KA-% vertailut sisältävät päivähoidon luvut 21 SIVISTYSTYÖN LAUTAKUNTA Toimintatuotot 240,7 223,8 238,9 238,9 6,7 % -0,4 % 230,0 231,0 Toimintakulut 1 042, , , ,4 0,9 % 1,4 % 1 031, ,0 Toimintakate -801,6-839,2-833,5-833,5-0,7 % 2,0 % -801,0-800,0 22 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Toimintatuotot 205,8 229,3 228,3 228,3-0,4 % 5,5 % 235,0 237,0 Toimintakulut 452,6 460,7 466,9 466,9 1,3 % 1,6 % 468,5 473,5 Toimintakate -246,8-231,4-238,6-238,6 3,1 % -1,7 % -233,5-236,5 * Vuoden 2011 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 8

10 Toimielin/Tulosalue TP 2010 TA 2011* 2012 ltk ehd 2012 kj/kh ehd TA12/TA11 muutos-% TA12/TP10 KA-% TS 2013 TS TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot 0,2 4,0 5,0 5,0 25,0 % 1008,8 % 5,0 5,0 Toimintakulut 160,3 165,7 177,6 118,5-28,5 % -13,0 % 177,5 177,5 Toimintakate -160,1-161,7-172,6-113,5-29,8 % -14,5 % -172,5-172,5 46 VESIHUOLTOLAITOS Toimintatuotot 1 478, , , ,3 0,8 % 3,0 % 1 615, ,8 Toimintakulut 1 037, , , ,4 6,5 % 5,0 % 1 152, ,4 Toimintakate 441,3 484,7 426,9 426,9-11,9 % -1,6 % 462,5 499,4 *peruspääoman korko (220,5t ) rahoitusmenoissa 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot 133,1 110,9 112,0 112,0 1,0 % -7,9 % 112,0 112,0 Toimintakulut 1 069, , , ,5 1,9 % 0,0 % 1 069, ,6 Toimintakate -936,1-938,8-957,5-957,5 2,0 % 1,1 % -957,6-957,6 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot 475,1 456,2 512,2 512,2 12,3 % 3,9 % 512,2 512,2 Toimintakulut 3 171, , , ,1 4,1 % 1,6 % 3 214, ,9 Toimintakate , , , ,9 2,7 % 1,2 % , ,8 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 2 087, , , ,4 3,3 % 2,6 % 2 244, ,0 Toimintakulut 5 438, , , ,6 3,2 % 1,5 % 5 614, ,4 Toimintakate , , , ,1 3,1 % 0,8 % , ,4 26 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 106,5 122,4 126,0 126,0 2,9 % 9,1 % 129,8 133,7 Toimintakulut 414,0 473,7 460,2 460,2-2,8 % 5,6 % 459,9 459,9 Toimintakate -307,5-351,3-334,2-334,2-4,9 % 4,3 % -330,1-326,2 27 ALUEPELASTUSLAITOS Toimintatuotot ,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 666,9 689,0 716,0 716,0 3,9 % 3,7 % 723,2 730,4 Toimintakate -666,9-689,0-716,0-716,0 3,9 % 3,7 % -723,2-730,4 1 YHTEENSÄ Toimintatuotot 8 573, , , ,0 0,1 % 2,0 % 9 092, ,6 Toimintakulut , , , ,8 4,4 % 2,2 % , ,1 Toimintakate , , , ,8 5,3 % 2,2 % , ,5 * Vuoden 2011 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 9

11 2 TULOSLASKELMA, 1000 TP 2010 TA 2011* 2012 ltk ehd 2012 kj/kh ehd TA12/TA11 muutos-% TA12/TP10 KA-% TS 2013 TS 2014 Toimintatulot Myyntitulot 4 382, , , ,8 1,7 % 1,7 % 4 872, ,1 Maksutulot 1 861, , , ,7 1,0 % 1,0 % 1 955, ,3 Tuet ja avustukset 793,3 979,0 915,7 915,7-6,5 % 7,7 % 943,2 971,5 Muut toimintatulot 1 535, , , ,9-1,7 % 1,2 % 1 321, ,7 Yhteensä 8 573, , , ,0 0,1 % 2,0 % 9 092, ,5 Toimintamenot Henkilöstömenot , , , ,9 7,7 % 6,0 % , ,8 Palvelujen ostot , , , ,3 1,3 % 0,6 % , ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,1 5,9 % 4,7 % , ,3 Avustukset muille , , , ,8 12,1 % 2,2 % , ,9 Muut toimintamenot ,5-503,6-417,8-417,8-17,0 % -32,7 % -421,9-426,2 Yhteensä , , , ,8 4,4 % 2,2 % , ,9 Toimintakate , , , ,8 5,3 % 2,2 % , ,3 Verotulot , , , ,0 3,6 % 1,4 % , ,0 Valtionosuudet , , , ,0 11,4 % 1,4 % , ,0 Rahoitustulot ja menot Korkotulot 34,2 40,0 30,0 30,0-25,0 % -6,1 % 40,0 40,0 Muut rahoitustulot 232,2 535,5 544,5 544,5 1,7 % 67,3 % 544,5 544,5 Korvaus ppo:sta taseyksiköltä 220,5 220,5 220,5 220,5 0,0 % 0,0 % 220,5 220,5 Korkomenot -558,5-650,0-750,0-750,0 15,4 % 17,1 % -750,0-750,0 Muut rahoitusmenot -984,9-230,5-230,5-230,5 0,0 % -38,3 % -230,5-230,5 Vuosikate 1 807, , , ,7 4,8 % 7,1 % 3 003, ,2 Poistot käyttöomaisuudesta , , , ,0 0,0 % 2,4 % , ,0 Satunnaiset erät ,9 Tilikauden tulos ,6 17,6-667,3 112,7 540,0 % -52,5 % 1 003, ,2 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 82,3 92,9 82,3 82,3-11,5 % 0,0 % 82,3 82,3 Tilikauden yli-/alij ,3 110,5-585,1 194,9 76,4 % -54,6 % 1 086, ,4 * Vuoden 2011 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 10

12 3 INVESTOINTIOSA, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2010 TA 2011* 2012 ltk ehd 2012 kj/kh ehd TS 2013 TS 2014 TS 2015 TS KAUPUNGINHALLITUS 8120 KIINTEÄ OMAISUUS Menot 43,1 400,0 100,0 50,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Tulot 213,6 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 Nettomeno -170,5 200,0-100,0-150,0-100,0-100,0-100,0-100, IRTAIN OMAISUUS Menot 26,6 22,0 65,0 65,0 25,0 10,0 10,0 10,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 26,6 22,0 65,0 65,0 25,0 10,0 10,0 10, ARVOPAPERIT Menot 3 189,5 20,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 3 189,5 20,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Menot 3 259,1 442,6 165,0 115,0 125,0 110,0 110,0 110,0 Tulot 213,6 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 Nettomeno 3 045,5 242,6-35,0-85,0-75,0-90,0-90,0-90,0 34 SOSIAALILAUTAKUNTA 8220 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 0,0 0,0 0,0 400,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 0,0 0,0 400,0 0,0 0,0 0,0 35 KOULUTUSLAUTAKUNTA 8330 IRTAIN OMAISUUS Menot 272,9 65,5 35,0 35,0 50,0 135,0 95,0 500,0 Tulot 164,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 108,1 65,5 35,0 35,0 50,0 135,0 95,0 500, RUOKAPALVELUT Menot 76,3 0,0 60,0 60,0 17,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 76,3 0,0 60,0 60,0 17,0 0,0 0,0 0, PÄIVÄHOITO Menot 0,0 0,0 28,0 28,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 28,0 28,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 349,2 65,5 123,0 123,0 67,0 135,0 95,0 500,0 Tulot 164,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 184,4 65,5 123,0 123,0 67,0 135,0 95,0 500,0 * Vuoden 2011 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 11

13 Toimielin/Tulosalue TP 2010 TA 2011* 2012 ltk ehd 2012 kj/kh ehd TS 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 SIVISTYSTYÖN LAUTAKUNTA 8340 IRTAIN OMAISUUS Menot 8,2 20,0 20,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 7,2 20,0 20,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 37 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA TALONRAKENNUS, Monitoimihalli Menot 0,0 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, IRTAIN OMAISUUS Menot 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 37 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA, YHTEENSÄ Menot 11,8 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 11,8 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 38 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8410 TALONRAKENNUS, Jokelan koulu & lukio Menot 2 320,2 206,0 0,0 0,0 0,0 532,0 0,0 541,0 Tulot 1 095,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 1 225,1 206,0 0,0 0,0 0,0 532,0 0,0 541, TALONRAKENNUS Menot 145,5 295, , ,0 377, , , ,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 145,5 295, , ,0 377, , , , JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot 984,7 748,0 936,0 946,0 997,0 315, , ,0 Tulot 280,0 200,0 200,0 200,0 215,0 220,0 250,0 220,0 Nettomeno 704,7 548,0 736,0 746,0 782,0 95,0 823,0 862, IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 14,0 98,5 98,5 100,0 18,5 20,0 14,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 14,0 98,5 98,5 100,0 18,5 20,0 14, VESIHUOLTOLAITOS Menot 875,7 644,1 610,7 537,7 278,0 215,0 570,0 180,0 Tulot 344,9 35,0 45,0 45,0 45,0 50,0 50,0 50,0 Nettomeno 530,8 609,1 565,7 492,7 233,0 165,0 520,0 130,0 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 4 326, , , , , , , ,0 Tulot 1 720,0 235,0 245,0 245,0 260,0 270,0 300,0 270,0 Nettomeno 2 606, , , , , , , ,0 * Vuoden 2011 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 12

14 Toimielin/Tulosalue TP 2010 TA 2011* 2012 ltk ehd 2012 kj/kh ehd TS 2013 TS 2014 TS 2015 TS MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 8496 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot 7 954, , , , , , , ,0 Tulot 2 099,4 435,0 445,0 445,0 460,0 470,0 500,0 470,0 Nettomeno 5 855, , , , , , , ,0 * Vuoden 2011 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 13

15 4 RAHOITUSLASKELMA, 1000 TP 2010 TA 2011* 2012 ltk ehd 2012 kj/kh ehd TS 2013 TS 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 807, , , , , ,2 Satunnaiset erät Satunnaiset menot ,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -628,5-600,0-600,0-500,0-400,0-400,0 Investoinnit Investointimenot , , , , , ,5 Rah os investointimenoihin 1 872,1 235,0 245,0 245,0 260,0 270,0 Pysyvien vast. hyöd.luovutusvoitot 855,7 800,0 800,0 700,0 600,0 600,0 Toiminnan ja investointien rahavirta ,5 267, ,5-682, , ,7 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennykset 460,6 18,0 18,0 18,0 18,0 18,0 Antolainojen lisäykset -20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaiset lainat Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 500, , , , , ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , , ,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset, yht 2 089,7-582, ,0 418, , ,0 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokse 3 232,5 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 Rahoituksen rahavirta 5 322,3-282, ,0 718, , ,0 RAHAVAROJEN MUUTOS -892,2 3,4 60,5 53,5 355,7 121,7 * Vuoden 2011 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 14

16 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Keskusvaalilautakunta toteuttaa kaupungissa pidettävät vaalit voimassa olevien lakien mukaisesti. Seuraavat järjestettävät vaalit: 2012 presidentinvaalit tammi-/helmikuussa ja kunnallisvaalit lokakuussa 2013 ei säännönmukaisia vaaleja 2014 europarlamenttivaalit kesäkuussa Kaupunki on valtuuston päätöksellä jaettu äänestysalueisiin (4), joissa äänestys tapahtuu kutakin äänestysaluetta varten valitun vaalilautakunnan valvonnassa. Lisäksi järjestetään kotiäänestysmahdollisuus ja tilaisuus äänestää hoitolaitoksissa tarpeen mukaan. Vuoden 2011 vaaleissa Vistan äänestysalueella sähköisen äänestysjärjestelmän piloitoinnista saatiin hyvät kokemukset ja sähköisen järjestelmän käyttöä on tarkoitus laajentaa. Päätetään äänestysalueiden määrästä maaliskuun 2012 loppuun mennessä, jolloin uusi/uudet äänestysalueet ovat käytössä lokakuun 2012 kunnallisvaaleissa. Vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite: Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien parempaa hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön ja kehittää sähköisiä toimintamalleja. TA12/TA11 TA12/TP10 (1000t ) TP 2010 TA 2011 TA 2012 muutos-% KA% TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT 0,0 15,0 30,0 100,0 % 0,0 % 0,0 15,0 Ulkoiset tuotot 0,0 15,0 30,0 100,0 % 0,0 % 0,0 15,0 Sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 TOIMINTAKULUT 0,0 14,5 45,3 212,2 % 0,0 % 16,0 16,0 Ulkoiset kulut 0,0 14,5 45,3 212,2 % 0,0 % 16,0 16,0 Sisäiset kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakate ulk.+sis 0,0 0,5-15,3-3154,0 % 0,0 % -16,0-1,0 Toimintakate ulk. 0,0 0,5-15,3-3154,0 % 0,0 % -16,0-1,0 15

17 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa ja huolehtii, että sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan osoitetaan riittävät resurssit. Tarkastuslautakunta tuottaa valtuustolle olennaista ja luotettavaa arviointitietoa talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin päätöksentekijöille hyödyllistä tietoa kaupungin tehtävien hoidon tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Kaupungin tilintarkastamisesta on tehty sopimus Oy Audiator Ab:n kanssa valtuustokaudeksi Vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT, HTM Sinikka Niitynperä. Tilintarkastuspäiviä on kaupungilla 30 vuodessa ja lisäksi tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa. - Arviointikertomuksen laatiminen Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite: Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien parempaa hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön ja kehittää sähköisiä toimintamalleja. TA12/TA11 TA12/TP10 (1000t ) TP 2010 TA 2011 TA 2012 muutos-% KA% TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Ulkoiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 TOIMINTAKULUT 22,4 23,9 23,8-0,1 % 3,1 % 27,0 24,0 Ulkoiset kulut 22,4 23,9 23,8-0,1 % 3,1 % 27,0 24,0 Sisäiset kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakate ulk.+sis -22,4-23,9-23,8 0,0 % 3,1 % -27,0-24,0 Toimintakate ulk. -22,4-23,9-23,8 0,0 % 3,1 % -27,0-24,0 16

18 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus Yleishallinto Jaana Hölsö Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Kuntalain 23 :n mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenpidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen alaiseen yleishallintoon kuuluvat hallintopalvelut muodostuvat neljästä osa-alueesta: virastopalveluista, henkilöstöhallinnosta, taloushallinnosta ja tietohallinnosta. Hallintopalvelujen toimialajohtaja on hallintojohtaja. Virastopalvelut vastaa mm. palvelupisteen toiminnasta, valmistelee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävät asiat sekä vastaa ja ohjeistaa kaupungin arkistotointa. Talous- ja tietohallintopalvelut tuottavat palvelut Paimion kaupungille ja Paimion-Sauvon ktky:lle. Henkilöstöhallinto palvelee edellä mainittujen lisäksi myös Sauvon kuntaa. Kaupungin tilinpäätös oli vuonna 2010 alijäämäinen 2,1 milj. euroa ja taseessa on katettavaa alijäämää 6,6 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarviossa tilinkauden ylijäämä on 0,1 milj. euroa. Vuonna 2010 aloitetut omat talouden vakauttamistoimet (talkoovapaat, lomautukset ja kouluverkkomuutokset) ovat vaikuttaneet vielä vuoden 2011 toteutumaan, mutta talousarvion saavuttaminen on haasteellista, lähinnä verotulojen kasvun hidastumisesta johtuen. Vuosi 2012 tulee olemaan erittäin haasteellinen. Talouden epävarmuus vaikuttaa kunnan saamiin verotilityksiin ja hallituksen toimenpiteet valtionosuuksiin ja verotulotasaukseen leikkaavat valtionosuuksia. Kuntalaissa (65.3 ) on ehdoton tasapainovaatimus taloussuunnittelussa alijäämätilanteessa. Säännösten mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Tämän tasapainottamisvelvoitteen täyttäminen neljän vuoden suunnittelukaudella ei ole realistinen tässä taloudellisesti poikkeuksellisessa tilanteessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke) päättyi ja tilalle tuli kuntauudistus, jonka kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 aikana, vuoden 2012 aikana uudistetaan lainsäädäntöä ja vuosina on kuntien päätöksenteon vuoro. Muutokset ja valmistelutyö tulevat edelleen jatkumaan. Kaupunki liittyi 2011 Kunnan Taitoa Oy:n ja Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi. Tiera tarjoaa omistajilleen tietohallinnon palveluja ja Taitoa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kyseiset yhtiöt aloittivat toimintansa 2011 ja vuoden 2012 aikana Taitoa perustanee myös Varsinais-Suomen alueelle toimipisteitä. 17

19 Resurssimuutokset Kaupunginhallituksen alaisten hallintopalvelujen henkilökunta supistui vuoden 2010 aikana 1,5 henkilötyövuodella ja vuoden 2011 aikana edelleen 0,5 henkilötyövuodella. Vuoden 2011 alussa henkilöstö määrä oli 22, josta määräaikaisia oli neljä työntekijää. Vuoden lopulla henkilöstöä oli 21, josta määräaikaisia kolme. Vuoden 2012 talousarvioesitys sisältää määräaikaisen tietohallintotyöntekijän ½ vuoden henkilöstökulut. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP10 TA11 TS12 TS13 TS14 Tehokas tonttimarkkinointi Elinkeinotoiminnan tuloksellisuus Myytyjen omakotitonttien määrä Myytyjen yritystonttien määrä >2 >2 >2 Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä 5.parhaan joukossa 5.parhaan joukossa 5.parhaan joukossa Järjestettyjen tilaisuuksien määrä >2 >2 >2 kaupungissa toimivien yritysten lukumäärä lukumäärä kasvaa lukumäärä kasvaa lukumäärä kasvaa Rekrytointiprosessin tehostaminen Kuntarekryn käyttö käyttöönotto käytön laajentaminen käytön laajentaminen Tietohallintostrategian täytäntöönpano Aikataulutettujen tavoitteiden toteutuminen tavoitteet 2, 5, 6 ja 7b tavoitteet 1, 3 ja 4 tavoitteet 7a, 8 ja 9 Asiakaslähtöinen hallintopalvelujen palvelutuotannon kehittäminen Verkkolaskujen osuus kaupungille saapuvista laskuista Ostolaskuprosessin sähköistäminen ja rutiinien vähentäminen Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) 35% 50% 60% 70% 80% ei tehty >4 >4 >4 >4 18

20 Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätyt tavoitteet: - Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien parempaa hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Hallintopalvelut selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön ja kehittää sähköisiä toimintamalleja. - Tietohallinto tuotteistaa ja hinnoittelee kustannusvastaavasti omat palvelunsa v siten, että se voidaan huomioida talousarvion 2013 laadinnassa (kaupunginhallituksen tavoitteet & mittarit: tavoite 2) - Kaupunginhallitus käynnistää neuvottelut kaupungin luottamuselinten (lautakunnat, toimikunnat ja neuvostot) määrästä valtuustokauden 2013 alusta lukien. Kaupunginhallituksen käsittelyssä lisätty tavoite: - Selvitetään mahdollisuus oman elinkeinotoiminnan resurssien lisäämiseen TA12/TA11 TA12/TP10 (1000t ) TP 2010 TA 2011 TA 2012 muutos-% KA% TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT 1246,9 1239,9 1133,3-8,6 % -4,6 % 1036,0 1050,0 ulkoiset tuotot 1196,7 1200,4 1089,8-9,2 % -4,5 % 990,5 1000,5 sisäiset tuotot 50,2 39,5 43,5 10,1 % -6,7 % 45,5 49,4 TOIMINTAKULUT 3700,1 3169,3 3184,2 0,5 % -7,0 % 3215,0 3255,0 ulkoiset kulut 3680,9 3158,4 3173,3 0,5 % -6,9 % 3205,0 3240,0 sisäiset kulut 19,2 10,9 11,0 0,5 % -21,5 % 10,0 15,0 Toimintakate ulk.+sis -2453,2-1929,4-2050,9 6,3 % -8,2 % -2179,0-2205,0 Toimintakate ulk ,2-1958,0-2083,5 6,4 % -8,1 % -2214,5-2239,4 19

21 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilöt Ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunta Ympäristönsuojelu- ja maaseutuasiat Eero Ekman, Sinikka Koponen-Laiho, Taina Wirberg Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunta pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä. Lisäksi ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunnan tehtävänä on osoitetuilla voimavaroilla ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan ohjaamalla ja neuvomalla kuntalaisia, harjoittamalla ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelutyötä sekä valvomalla luvanvaraisia toimintoja. Maaseutu- ja yksityistieasiat: Ympäristönsuojelu: Maaseutuasiat tulosalueeseen kuuluu maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja yksityistieavustusten jakaminen. Lautakunnan nimeämä yksityistiejaosto toimii yksityistielain mukaisena viranomaisena ja vastaa tietoimituksista. Maaseutuasiamies on kaupungin hallintosäännöllä nimetty paikalliseksi maaseutuelinkeinoviranomaiseksi, joka hoitaa valtion kunnalle määräämät maataloushallinnon tehtävät. Paimio hoitaa myös Kaarinan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät. Maaseututoimiston henkilöstö: 1 kokoaikainen ja 1 osa-aikainen maaseutuasiamies. Ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunta toimii kunnan ympäristönsuojelu- ja leirintäalueviranomaisena alkaen. Ympäristönsuojelun tulosalueeseen kuuluu ympäristönsuojelulain ja asetusten mukaisten lupien ja ilmoitusten käsittely, valmistelu ja valvonta; lausuntojen antaminen; jätehuoltoon, roskaantumiseen ja valvontaan liittyvät tarkastukset; jätehuollon kehittäminen ja neuvonta; vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten käsittely; hajajätevesiasetuksen mukaiset valvonta- ja neuvontatehtävät; kestävän kehityksen edistäminen; ympäristön tilan seuranta (esim. vesistöjen tilan seuranta tutkimuksin); nitraattiasetuksen valvonta (eläinsuojat ja lantalat); tiedotus ja neuvonta puhelimitse, kaupungin www-sivuilla, paikallislehden välityksellä ja julkaisuin. Ympäristönsuojelun henkilöstö: ympäristönsuojelusihteeri. 20

22 Ympäristöanalyysi Maaseutu- ja yksityistieasiat: Ympäristönsuojelu: Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa velvoittaa kunnat muodostamaan suurempia alueellisia yhteistyöyksiköitä. Vuoden 2013 alusta yhteistyöalueen muodostavat Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Sauvo. Paimion kaupunki toimii allekirjoitetun sopimuksen mukaan isäntäkuntana. Vuoden 2011 alusta Kaarinan ja Paimion kaupunkien maaseutuhallinto yhdistettiin ja Kaarinan maaseutuasiamies siirtyi vanhana työntekijänä Paimion maaseutusihteerin työpariksi. Nimikkeet yhtenäistettiin ja molempien maaseutuelinkeinoviranomaisten nimike muutettiin maaseutuasiamieheksi. Sähköinen asiointi lisääntyy. Tienhoitokustannukset ovat nousseet ja tulevat nousemaan ulkoisista kustannuksista ja ilmastollisista tekijöistä johtuen. Näiden seurauksena teiden kunnossapitokustannukset kasvavat ja tiekuntien hallintoon liittyvien tukitoimien tarve lisääntyy. Yksityistieavustuksiin ja tiekuntien hallintoon tarkoitettujen ohjelmalisenssien hankintaan varataan vuodelle riittävä määräraha tavoitteiden saavuttamiseksi. Keväällä 2011 uusittu hajajätevesiasetus tuo edelleen tehtäviä sekä tiedotus- ja koulutustarvetta (Paimiossa usea sata viemäriverkkoon kuulumatonta kiinteistöä useiden jätevesiosuuskuntien perustamisista huolimatta). Haja-asutusalueen asukkaiden neuvonnalla on edelleen suuri tarve asetuksen siirtymäkauden päättymiseen vuoteen 2016 saakka. Apua neuvontaan on saatu osallistumalla Valonian (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen) alaiseen haja-asutusalueiden jätevesiprojektiin, mihin myös jatkossa on perusteltua osallistua. Jätelain uudistus astuu voimaan Se tuo uusia tehtäviä kunnan jätehuollon valvontaviranomaiselle, mm. jätteen ammattimaista keräämistä harjoittavan toimijan rekisteri-ilmoituksen käsittelyn. Laki antaa myös uusia työkaluja valvontaviranomaiselle, esim. yksittäisen määräyksen antamisen ja laiminlyöntimaksun määräämisen. Jätehuollossa valvontaviranomaisen rooli on työllistänyt entistä enemmän mm. roskaamisasioissa ja hyötyjäte- ja aluekeräyspisteiden väärinkäytöksistä aiheutuvien valitusten muodossa. Vuonna 2010 tuli voimaan useita uusia asetuksia, mm. asetus jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010), asetus alle 50 megawatin energiantuotantolaitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010), asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (448/2010) ja asetus kivenlouhimojen ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), joissa on uusia tehtäviä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 6 :n mukaiset ilmoitukset aiheuttavat jatkossakin työtä toiminnanharjoittajien ympäristölupahakemusten käsittelyn muodossa. 21

23 Toiminnalliset tavoitteet Maaseutu- ja tieasiat: Asukkaiden yhteydenottokynnyksen madaltuminen ympäristöasioissa tuo mukanaan paljon asiakaskontakteja ja neuvontatyötä puhelimitse. Valitukset ja kantelut työllistävät jatkuvasti enemmän ja ovat pitkäaikaisia projekteja. Myös kunnallisten ympäristönsuojelumääräysten puuttuminen osaltaan lisää neuvonnan ja ohjauksen tarvetta kuntalaisille ja siten lisää ympäristönsuojelun työmäärää. Ympäristölupahakemukset, ilmoitukset ja rekisteröinti-ilmoitukset on mahdollista tehdä ympäristöhallinnon verkkopalvelussa sähköisesti ja lähettää sähköpostitse. - tiedottamisella ja koulutuksella pyritään vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos - hallinnolliset tehtävät hoidetaan annettuina määräaikoina ja maksut viljelijöille mahdollisimman nopeassa aikataulussa - yksityisteiden kunnossapitokustannusten osittelut tehdään tarpeen mukaan - avustettavat tiet pysyvät liikennetarpeiden mukaisessa kunnossa ympärivuotisesti. Tavoite Mittari Tunnusluku TP10 TA11 TS12 TS13 TS14 LFA ja ympäristötukisitoumukset Sitoutuneiden viljelijöiden >98 >98 >98 >98 >98 osuus mahdollisista % Kunnossapitoavustus /km Ympäristönsuojelu: - ympäristölupaa edellyttävien toimintojen luvitus, ilmoitusten ja rekisteröintiilmoitusten käsittely laadukkaasti henkilöstöresurssin puitteissa - luvitettujen ja rekisteriin merkittyjen toimintojen valvonta valvontaohjelman mukaisesti henkilöstöresurssin puitteissa - osallistuminen Valonian jätevesineuvontahankkeeseen Tavoite Mittari Tunnusluku TP10 TA11 TS12 TS13 TS14 Viihtyisä ja terveellinen elinympäristö: - ymp.lupaa/ilmoitusta edell. toimintojen luvitus/käsittely - lupien valvonnan tehostaminen Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn tehostaminen: - osallistuminen Valonian jätevesineuvontaprojektiin - vuosittain saapuneet luvat/ilmoitukset käsitelty -valvontaohjelman toteutumis% 2 70 % 4 80 % käsitelty 90 % käs. 90 % käs. 90 % - osallistutaan osall. osall. osall. osall. osall. 22

24 Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite: Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien parempaa hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön ja kehittää sähköisiä toimintamalleja. TA12/TA11 TA12/TP10 (1000t ) TP 2010 TA 2011 TA 2012 muutos-% KA% TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT 4,1 46,9 53,6 14,3 % 603,7 % 253,5 256,5 ulkoiset tuotot 4,1 46,9 53,6 14,3 % 609,1 % 253,5 256,5 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 TOIMINTAKULUT 254,0 325,2 316,2-2,8 % 12,3 % 543,0 547,2 ulkoiset kulut 254,0 325,1 316,1-2,8 % 12,2 % 542,5 546,7 sisäiset kulut 0,0 0,2 0,2 0,0 % 450,0 % 0,6 0,6 Toimintakate ulk.+sis -249,9-278,3-262,6-5,6 % 2,6 % -289,5-290,7 Toimintakate ulk. -249,9-278,2-262,5-5,6 % 2,5 % -289,0-290,2 23

25 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueeseen kuuluu sosiaali- ja terveydenhuolto. Väestön ikärakenne muuttuu hitaasti ja erityisesti yli 75-vuotiaitten osuus kasvaa. Ikärakenteen muutos ja muuttoliike aiheuttavat palvelujen kysynnän kasvua. Päivähoito siirtyy alkaen sivistyspalveluihin. Sosiaali- ja terveysjohtajan toimenkuvan tarkistustarve selvitetään tästä syystä. Avustus Sotaveteraanit ja naisjaosto yhteensä Tavoitteet Talousarvion toteutumisseurantaa tehostetaan keskeisten suoritteiden määrien seurannalla määrärahaseurannan ohessa. Tehtäväalueet raportoivat neljännesvuosittain suoritteiden toteutumisesta; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn. Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä kaupungin taloushallinnon kanssa. Tietotekniikan ja järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön interaktiivisia asiakaspalveluja. Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite: Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien parempaa hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön ja kehittää sähköisiä toimintamalleja. 24

26 TA12/TA11 TA12/TP10 (1000t ) TP 2010 TA 2011 TA 2012 muutos-% KA% TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT 50,2 37,2 52,5 41,0 % 2,3 % 54,0 55,6 ulkoiset tuotot 50,2 37,2 52,5 41,0 % 2,3 % 54,0 55,6 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 TOIMINTAKULUT 333,0 315,0 334,3 6,1 % 0,2 % 337,6 341,0 ulkoiset kulut 329,1 310,5 332,7 7,1 % 0,6 % 336,0 339,4 sisäiset kulut 4,0 4,5 1,6-64,9 % -30,3 % 1,6 1,6 Toimintakate ulk.+sis -282,8-277,8-281,8 1,5 % -0,2 % -283,6-285,3 Toimintakate ulk. -278,9-273,3-280,3 2,5 % 0,2 % -282,0-283,8 25

27 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Jussi Mattila Toiminta-ajatus Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Toimintakuvaus Sosiaalityö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: lastensuojelu ja perhetyö, vammaishuolto, päihdehuolto, toimeentulotuki, perheasiainsovittelu ja lastenvalvojan palvelut sekä työ- ja päivätoimintapalvelut. Sosiaalityön tehtäväalueella on johtava sosiaalityöntekijä ja 3 sosiaalityöntekijää, 2 perhetyöntekijää ja kanslisti. Johtavan sosiaalityöntekijän ja kanslistin tehtäväkuvat tarkistetaan työntekijöiden eläkkeelle jäämisen yhteydessä v Työ- ja päivätoimintakeskuksessa on vastaavan ohjaajan ja ohjaajan toimet. Ohjaajan toimi on ollut kesästä 2010 alkaen täyttämättä ja hoidetaan työllistämistuella asti. Toimen täyttäminen vakinaisesti alkaen on edellytys tarkoituksenmukaiselle työ- ja päivätoiminnalle. Sosiaalityöntekijät työskentelevät pääsääntöisesti aluejaon pohjalta. Käytössä on ajanvarausmenettely ja puhelinajat. Sosiaalityössä palvelut sovitetaan asiakkaan tai asiakasperheen tarpeiden mukaisesti. Ensisijaisesti käytetään avohuollon palveluita, esim. lastensuojelussa perhetyötä ja tukihenkilöitä. Asiakasta kannustetaan omatoimisuuteen asioidensa järjestämisessä, mutta myös autetaan ja tuetaan. Olennaista on asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu ja yhteistyö muiden asiakkaan kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen asiakkaiden ongelmiin puuttuminen, mihin yhteistyö esim. koulun, päivähoidon, nuorisotyön, lastenneuvolan, työvoimatoimiston ym. tahojen kanssa tähtää. Työ- ja päivätoimintakeskuksessa asiakkaille tarjotaan mahdollisuus normaalin päivärytmin löytämiseen ja ylläpitämiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tavoitteena on asiakkaiden työmarkkina-aseman kohentuminen ja toimeentulotuen ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön väheneminen. Ympäristöanalyysi Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2012 esitetään korotuksia peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 100 e/kk. Toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 %. Kunnan toimeentulotukimenoihin esityksillä ei liene kokonaisuutena merkittävää vaikutusta. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen koskien kehitysvammaisten asumispalveluiden järjestämistä. Vuosille ajoitetun ohjelman tavoitteena on vähentää laitospaikkoja suunnitelmallisesti ja tuottaa kehitysvammaisten tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja palveluineen laitoshoidosta ja lap- 26

28 suudenkodeista siirtyville kehitysvammaisille. Paimiossa ohjatun asumisen tarve olisi 8 henkilölle ja ympärivuorokautisen palvelun tarve 5 henkilölle 5 vuoden sisällä. Suunnitelma asumispalveluiden järjestämiseksi on käynnistetty v tehdyllä kaikkia vammaisia koskevalla asiakaskartoituksella. Tarkkaa ajankohtaa eri asiakkaiden asumispalvelutarpeen alkamisesta on vaikea määritellä. Suunnitelma vaihtoehtoisista tavoista asumispalveluiden järjestämisessä olisi hyvä tehdä yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa ottaen huomioon vanhuspalveluiden konsulttiselvityksen sisältämät kannanotot mm. Välitien vanhustentalontalojen käytöstä tulevaisuudessa Lastensuojelun perhehoidon kehittämiseksi ja kuntien yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi on Varsinais-Suomen kuntien sijaishuoltoyksikössä valmisteltu Perhehoidon toimintaohjeet vuonna Ohjeissa määritellään myös suositukset perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden ja kulukorvausten määristä. Vuoden 2011 alussa on kulukorvaukset korotettu suositusten mukaiseksi ( euroa/kk) ja hoitopalkkioiden korotukset on toteutettu porrastetusti alkaen hoitopalkkio on ollut 750 euroa/kk. Vuoden 2012 alusta lukien otetaan käyttöön suositusten mukainen perushoitopalkkio pitkäaikaisessa perhehoidossa; e/kk. Indeksikorotusta ei tällöin tehdä. Tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP10 TA11 TA12 TS13 TS14 Aikuissosiaalityö Toimeentuloturva Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden (yli 6 kk) määrän väheneminen Toimeentulotuen määrä /ruokakunta Asiakkaiden/pitkäaikaisasiakkaiden määrä / / /110 Toimintakeskus Pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen - Tehokas yhteistyö työvoimahallinnon kanssa. - Työmarkkinoille ohjautuminen - Poistuminen sosiaalityön asiakkuudesta Aktivointisuunnitelmat kaikille yli 500 pv työmarkkinatuella olleille / % Asiakasmäärä (yli 500 pv) Päihdehuolto Työikäisten päihdeongelmaisten kuntoutus ja aktivointi - Vaikuttavuusseuranta Kuntouttava hoito/asiakkaat