JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 3/2010 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Muuta yritystietoa.

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Koulutuskalenteri/syksy JÄSENTIEDOTE 3/2010 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Kauppakamarin skenaariohanke käynnistynyt...4 OL 4 etenee eduskuntaan...4 Earth hour-kampanjaan osallistui yli 50 kauppakamarin jäsenyritystä Viestintäkampanja nuorten työllistämiseksi tukisetelin avulla...5 Sanssi kortti...5 Tilitoimistojen erkoistumisopinnot, 30 op Laitilassa...6 Match Metalli...6 Muuta yritystietoa Julkisten hankintojen uudet kynnysarvot voimaan kesäkuussa...7 Uudet IT2010-sopimusehdot helpottavat IT-palvelujen hankkimista...7 Keskuskauppakamarin veropoliittinen ohjelma julkaistiin Työharjoittelusuhteista Henkilöstörahastot laajemmin käyttöön yrityksissä Lakiasiat Päällekkäiset poissaolot Tiettyjen toimintojen ympäristölupavelvoitteet kevenevät...11 Kauppakamarin väki toivottaa jäsenilleen virkistävää kesäaikaa!

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM Projektipäällikkö KV-palvelut Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri/syksy 2010 Syksyn koulutuskalenteri on valmis: 4-osaisen HHJ -kurssin lisäksi järjestetään 11 koulutuspäivää muista ajankohtaisista aiheista. Lähes kaikki kurssiohjelmat ovat jo valmiit ja löytyvät kauppakamarin sivuilta chamber.fi /Koulutus/Koulutuskalenteri. Lisätiedot koulutuksesta sekä mahdolliset toivomukset järjestettävistä seminaareista: koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula p tai HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) koulutus Kauppakamari järjestää syksyn 2010 aikana jälleen HHJ -kurssin (5-osainen) siinä tapauksessa, että saamme riittävän ison ryhmän kokoon (15 19 henkilöä). Kurssi sopii sekä hallitustyötä jo tekeville tai sitä harkitseville henkilöille. Kurssi auttaa myös yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä en tistä paremmin. HHJ kurssin suorittanut henkilö on oikeutettu suorittamaan valtakunnallisen HHJ tutkinnon. Lue lisää HHJ koulutuksesta os. ja ilmoittaudu kurssille! Esimies-/johtajakoulutus HHJ koulutus Liike-elämän ruoka- ja viinikulttuuri Tehoa tiimityöskentelyyn Asiantuntijasta esimieheksi esimiestyö haltuun Kansainvälistyminen Uutta tullista Ajankohtaista kv. -arvonlisäverotuksesta Ulkomaankaupan maksutavat ja maariskit sekä pankkitakaukset ulkomaankaupassa Uudet Incoterms 2011 säännöt Taloushallinto Ajankohtaista kv. -arvonlisäverotuksesta Tilinpäätös- ja veropäivä Ennakkoverotus 2011 Muu ajankohtaiskoulutus IT 2010 sopimusehdot (IT 2000 Tietotekniikka-alan sopimus ehtojen uudistus) Twitter & FaceBook sosiaalisen median hyötykäyttö yrityksille Kauppakamari kouluttaa Connecting Business!!! 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Kauppakamarin Skenaariohanke käynnistynyt Turun Yliopiston varainkeruu ja kauppakamarin jäsenet Rauman kauppakamarin on käynnistänyt noin puolen vuoden mittaisen skenaariohankkeen, jonka tarkoituksena on arvioida alueemme elinkeinoelämän tulevaisuutta. Hanketta rahoittavat kauppakamarin ohella Satakuntaliitto maakunnan kehittämisrahalla sekä alueen kunnat. Projektin tavoitteena on mm. Täsmentää alueen voimavarat ja rajoitteet, luoda kilpailukyky- ja profi loitumiskuvaukset sekä päivittää muut olennaiset nykytila-analyysit Määritellä Rauman alueen elinkeinopoliittisen kehittämisen tienhaaroja, strategisia vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia Analysoida ja kiteyttää elinkeinopolitiikan painopistealueet ja pyrkiä vaikuttamaan keskeisten toimijoiden resurssien kohdentamiseen Saada aikaan vahvojen ja kehittyvien yrityssektorien kehittämismalli (tavoitteet ja toimintatavat) Projektin vetäjänä toimii konsulttiyritys Capful Oy, joka mm. viimeksi on vetänyt laajaa huomiota herättäneet EVA:n skenaariot sekä useita aluetta vastaavien seutujen skenaariotöitä. Tavoitteena on, että alueemme tulevaisuutta arvioidaan ennakkoluulottomasti ja panostetaan oikeisiin asioihin. Skenaariohankkeen on määrä valmistua lokakuussa Skenaariohanke toteutetaan hyvin yrityslähtöisesti toteuttamalla mm. kaksi työpajaa toukokuussa ja syyskuussa. Lisätietoja hankkeesta: Jaakko Hirvonsalo OL4 etenee eduskuntaan TVO:n ja Fennovoiman periaatelupahakemukset ydinvoiman lisärakentamiseksi ovat edenneet eduskuntakäsittelyyn. OL 4-hanke on ollut myös kauppakamarin tärkein edunvalvontakohde viime vuosina. Valtioneuvosto esittää työ ja elinkeinoministeriön esityksestä, että Eduskunta myöntäisi luvan sekä Teollisuuden Voima Oyj:n että Fennovoima Oy:n periaatelupahakemuksille. Molemmat hankkeet palvelevat vahvasti koko maan elinkeinoelämän tulevaisuuden energiatarpeita ja molemmilla on myös vahva vaikutus satakuntalaiseen elinkeinoelämään. TEMin esityksen perustelut on luettavissa TEM:in sivuilta Eduskunta pyrkii käsittelemään hakemukset vielä ennen kesätaukoaan. Lisätietoja: Jaakko Hirvonsalo Turun yliopisto on merkittävä Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimija, työnantaja ja elinvoiman ylläpitäjä. Turun yliopistosta valmistuneet tuottavat meille jokapäiväisiä palveluja, kuten lääkäri, hammaslääkäri, koulun opettaja, pankin asiakaspalvelija ja verovirkailija. Yliopisto tekee valtavan määrän tutkimuksia ja selvityksiä ympäristöstä, terveydenhoidosta, taloudesta ja muista aiheista. Uuden yliopistolain myötä yliopistoilla on aikaisempaa enemmän sekä vapautta että vastuuta toiminnastaan, myös taloudestaan. Opetusministeriö huolehtii edelleen yliopistojen rahoituksesta, mutta menestyvän yliopiston on laajennettava rahoituspohjaansa. Näissä merkeissä Turun yliopistossa on menossa tämän vuoden ajan varainhankintakampanja, joka onnistuessaan vahvistaa yliopiston toimintaedellytyksiä merkittävästi. Maan hallitus on antanut yliopistoille erityissäännöksin vuoden 2010 loppuun asti aikaa kerätä pääomia siten, että valtiovalta antaa 2,5 kertaisen vastinrahoituksen yksityisiltä henkilöiltä ja yrityksiltä kerätylle uudelle rahoitukselle. Yksi lahjoitettu euro on siis 3,5 euroa yliopistolle. Turun yliopistolla on Raumalla opettajainkoulutuslaitos ja Porin yliopistokeskuksessa ekonomien, lääkäreiden ja humanistien koulutusta. Satakunnan yritysten ja yksityishenkilöiden aktiivinen osallistuminen menossa olevaan varainhankintakampanjaan varmasti vaikuttaa myönteisesti näiden toimintojen jatkuvuuteen. Opettajankoulutuslaitoksen merkitys Raumalle ja sen elinkeinoelämälle on suuri, sillä koko yhteisöön kuuluu lähes 1000 henkeä. Opettajankoulutus tuo Raumalle taloudellisen arvon lisäksi vahvan yliopistollisen henkisen ja kulttuurillisen merkityksen. Laitoksen vaikutus alueen ja sen elinkeinoelämän kehitykselle on merkittävä. Haastamme yrityksenne mukaan turvaamaan Turun yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen jatkuvuutta. Turun yliopiston on jokaisen satakuntalaisen ja varsinaissuomalaisen oma asia. Rauman kauppakamari tukee keräyksen toteuttamista ja osallistuu myös itse yliopiston varainhankinnan tukemiseen. Lahjoituksen voi suorittaa osoitteessa: /sivustot/varainhankinta/ verkkomaksu/maksu.php Tiedotteen liitteenä on varainhankinnan yhteyshenkilöiden yhteystiedot. Earth Hour kampanjaan osallistui yli 50 kauppakamarin jäsenyritystä Earth Hour on WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastokampanja, jossa ihmiset ja yritykset ympäri maapalloa sammuttivat valonsa tunniksi 4

5 KAUPPAKAMARIASIAA samana päivänä Earth Hourin tavoite on innostaa ihmisiä ilmastotoimiin sekä viestiä päättäjille, että ilmastokriisi on vihdoin torjuttava. Rauman kauppakamari haastoi kaikki jäsenyrityksensä mukaan kampanjaan omalla parhaaksi katsomallaan tavalla. Haasteeseen vastasi yli 50 yritystä, joiden nimet löytyvät kauppakamarin nettisivuilta. Kiitos kaikille mukana olleille! RFID-tekniikka kiinnostaa Satakunnan yrityksiä Radiotaajuinen tunnistustekniikka (RFID) on yleistymässä Suomessa ja maailmalla kovaa vauhtia. RFID, jota kutsutaan myös tulevaisuuden viivakoodiksi, mahdollistaa eri alojen tuotantoprosessien sekä varastonhallinnan tehostamista lisäämällä tuotteiden seurattavuutta ja niistä saatavaa tietomäärää. Rauman ja Satakunnan kauppakamarien toteuttaman yritysselvityksen perusteella, myös Satakunnan alueen yrityksissä kiinnostus RFID-tekniikkaa kohtaan on lisääntymässä. Laajasti eri aloille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä yli kahdelle kolmasosalle RFID oli jo jossain määrin tuttu asia, ja näistä yli 60 % uskoi tekniikan tuottavan hyötyjä heidän toiminnalleen. RFID-tekniikkaa oli jossain muodossa jo sovellettu vain muutamien vastaajien toimesta. - Tulokset antavat selkeitä viitteitä siitä, että usko RFID -tekniikan mahdollisuuksiin on kasvamassa. Tämän seudun yritykset ovat tässä suhteessa hyvässä asemassa, sillä Satakunnasta on muodostumassa valtakunnallisesti vahva RFID:n osaamis- ja soveltamisalue täällä tekniikkaan suunnattujen kehityspanostusten myötä. Lisäksi alueellamme toimii jo nyt kansainvälisesti arvostettu RFID-tutkimusta tekevä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimusyksikkö Raumalla, sekä alalle on muodostumassa uutta ja innovatiivista liiketoimintaa. - RFID-tekniikasta on puhuttu pitkään, ja nyt kehitys on edennyt sille tasolle, että suorituskyky riittää useimpiin sovelluksiin. Kun samalla hinnat ovat laskeneet järkevälle tasolle, voidaan tulevina vuosina helposti ennustaa tekniikan yleistyvän selvästi, selvittää kyselyn käytännön toteutuksesta vastannut tutkija Jussi Nummela TTY:ltä. Maailmalla RFID-markkinoiden kasvun on ennustettu viisinkertaistuvan seuraavan 10 vuoden aikana, ja Suomessa potentiaalia on uskoakseni vielä enemmän, hän jatkaa. Vuoden 2010 alussa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 142 eri alojen erikokoista yritystä, joiden kotipaikka on Satakunnassa. Viestintäkampanja nuorten työllistymiseksi tukisetelin avulla Hallitus sopi lisätalousarvioesityksestä, jonka määrärahalisäykset suunnataan erityisesti työttömyyden lieventämiseen. Hallitus kohdentaa kaikkiaan noin 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Tämän seurauksena arviolta nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt toukokuun 12. päivänä viestintäkampanjan nuorten vastavalmistuneiden työllistymisen vauhdittumiseksi. Erityisesti kampanjoidaan palkkatukeen perustuvan ns. työllistymissetelin puolesta. Tarkoitus on parantaa nuorten tilannetta ja kertoa työnantajille mahdollisuuksista saada nuorta hyvää ja osaavaa työvoimaa. Kampanja suunnataan sekä työnhakijoille että työnantajille. Kampanjalla markkinoidaan setelin käyttöä työllistymisen apuvälineenä ja vauhdittajana. Keskeisenä tiedonvälitysmuotona on pyrkiä hyvään yhteistyöhön yrittäjä- ja työntekijäjärjestöjen kanssa kampanjasanoman levittämiseksi. Sanssi-kortti Alle 25-vuotiaat vastavalmistuneet voivat saada työllistymissetelin, eli Sanssi -kortin heti käyttöönsä vuotiailta työllistymisseteli edellyttää kuuden kuukauden työttömyysjaksoa yrityksiin työllistyttäessä. Julkiselle, yhdistyksiin ja säätiöihin kuuden kuukauden työttömyysjaksoa ei edellytetä. Setelin käytöstä sovitaan työnhakijan kanssa TE -toimistossa henkilökohtaista työllistämissuunnitelmaa tehtäessä. Nuorelle myönnetty työllistymisseteli on työnantajalle työnhaun yhteydessä esitettävä todiste siitä, että nuoren kanssa on sovittu palkkatuen käytöstä ja että palkkatuki myönnetään, jos työnantajaan liittyvät myöntämisedellytykset täyttyvät. Setelin tavoitteena on aktivoida nuoria hankkimaan työpaikka itse ja välittämään työnantajille tietoa palkkatuesta. Palkkatuki on enimmillään550euron kuukausittainen tuki työnantajalle, joka palkkaa vastavalmistuneen nuoren kokoaikaiseen työhön. Tukea voi saada enintään kymmenen kuukauden ajan. Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Oppisopimuskoulutuksessa palkkatukea voi saada koko koulutuksen ajan. Lisätietoja: Jussi Nummela Jaakko Hirvonsalo

6 KAUPPAKAMARIASIAA Tilitoimistojen erikoistumisopinnot, 30 op Laitilassa Vielä ehdit hakea Tilitoimistojen erikoistumisopintoihin! Hakuaikaa on jatkettu asti. Tilitoimistojen erikoistumisopinnoissa päivität tilitoimistotyössä tarvittavan tietämyksesi muun muassa juridiikan ja verotuksen osalta. Tämän lisäksi saat valmiuksia vaativien kirjanpito-, tilinpäätös- ja verokysymysten hoitoon. Opintojen kautta kehität myös taitojasi parempaan asiakkuuksien hallintaan ja uudenlaisiin työtapoihin tilitoimistoissa. Kokonaisuus toimii myös hyvänä valmennuksena KLT tutkintoa varten. Katso lisätietoja hakumenettelystä ja opintojen sisällöistä SAMK :in verkkosivuilta osoitteessa /erikoistumisopinnot. Lisätietoja antaa koulutussuunnittelija Anu-Mari Nieminen, puh Match Metalli -tapahtuma torstaina , klo Kivikylän Areenalla Tilaisuus on tarkoitettu metallialan yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyömahdollisuuksista muiden osallistujayritysten kanssa tai halukkaita selvittämään päämiesyritysten toimittajaketjujen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet omassa yrityksessään. Tilaisuuden tavoitteet: luoda kontakteja päämiesyritysten ja osallistujayritysten välillä päivittää tiedot yritysten osaamisesta, kapasiteetista ja kehit tymiskyvystä Mahdollisimman onnistuneiden tapaamisten aikaansaamiseksi kokoamme osallistujayritysten keskeiset tiedot ilmoittautumislomakkeessa. lmoittautumistiedoista kootaan osallistujajulkaisu, joka on kaikkien päämiesyritysten sekä osallistujien käytettävissä. Päämiesyrityksiä: BHM Technology Oy Hollming Works Oy Raumaster Oy Raumaster Paper Oy Rolls-Royce Oy Steerprop Oy STX Finland Oy Steelteam Oy Päämiesyritysten lista on päivittyvä. Ajantasainen päämieslista ja tapahtumainfo osoitteessa Tilaisuus on osallistujille maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautumiset mennessä. Tervetuloa! Yhteydenotot ja tiedustelut Kaisu Liikala Projektipäällikkö Meriha/RSK OY GSM , Järjestäjät Meriha (Rauman Seudun Kehitys Oy), Meriklusteriohjelma (Prizztech Oy), Ukipolis Oy, Teknologiateollisuus ry, Rauman kauppakamari, Rauman kaupunki ja Rauman Yrittäjät ry tuoda esiin realistinen kuva markkinatilanteesta ja näkymistä pk-yrityksille tuoda esiin kehittymisen/verkostoitumisen suuntaviivat, jotka vahvistavat metalliyritysten kilpailukykyä talouden vahvistuessa Tilaisuus toteutetaan ns. matchmaking -periaatteella, jossa yrityksillä on mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen päämiesyritysten kanssa. 6

7 MUUTA YRITYSTIETOA Kansainvälisiä asioita Julkisten hankintojen uudet kynnysarvot voimaan kesäkuussa Tasavallan presidentti vahvisti julkisten hankintojen uudet kansalliset kynnysarvot. Muutoksen myötä kynnysarvot kaksinkertaistuvat. Poikkeuksen tekevät rakennusurakat ja käyttöoikeusurat. Näiden kynnysarvoa nostetaanin eurosta euroon. Muutokset tulevat voimaan kesäkuun alussa. Kesäkuusta lähtien kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoille, käyttöoikeussopimuksille ja suunnittelukilpailuille on euroa. Terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden ja koulutuspalveluiden yhteishankinnoille kynnysarvo on ja rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille euroa. Kansallisten kynnysarvojen nostamiseen ryhdyttiin, kun eduskunta esitti asiaa kannanotossaan hankintalakiselonteosta. Markkinaoikeudelle uusia välineitä hankintojen valvontaan Julkisten hankintojen valvonta muuttuu myös siten, että markkinaoikeus saa käyttöönsä uusia seuraamuksia: hankintasopimuksen tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen. Näitä sovelletaan vain vakavissa, EU-kynnysarvojen ylittävien hankintojen menettelysääntöjen rikkomuksissa kuten laittomissa suorahankinnoissa. Hankintasopimuksen tehottomuusseuraus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Hankintayksikölle voidaan myös määrätä valtiolle maksettava sakon kaltainen seuraamusmaksu tai sopimuskauden lyhentäminen. Hankintayksikkö voi myös tehdä hankintaoikaisun. Tällöin yksikkö voi peruuttaa päätöksen tai ratkaista asian uudelleen, jos aikaisempi päätös on todettu virheelliseksi. Toisin kuin nykyisin, päätöksen tekeminen ei edellytä kilpailun voittaneen yrittäjän suostumusta. Päätöstä ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty. Lisätiedot: vanhempi hallitussihteeri Johanna Lähde, TEM, p Uudet IT2010-sopimusehdot helpottavat ITpalvelujen hankkimista Uudet IT2010-sopimusehdot julkistetaan Yhteiset pelisäännöt helpottavat IT-palvelujen toimittamista ja hankkimista. IT2010-sopimusehdoissa on muun muassa kokonaan uudet SaaS-palvelujen toimittamiseen soveltuvat erityisehdot. IT2010-sopimusehdot on laadittu käytettäväksi yritysten välisissä kotimaisissa IT-toimituksissa. Valtaosa ehtojen käyttäjistä on pieniä ja keskisuuria IT-alan yrityksiä. - Kummankin osapuolen edut kohtuullisessa määrin huomioivat sopimusehdot voidaan hyväksyä molemmilla puolilla neuvottelupöytää. Sujuva sopimusneuvottelu säästää sekä ITtoimittajien että asiakkaiden aikaa ja alentaa sopimusneuvotteluista aiheutuvia niin sanottuja transaktiokustannuksia, sanoo sopimusehtojen uudistustyötä hallinnoineen johtoryhmän puheenjohtaja, professori Mika Hemmo. Merkittävimpinä muutoksina SaaS-palvelut, avoin lähdekoodi ja tietojärjestelmätoimitukset - Uusia elementtejä ovat eritysehdot SaaSpalveluista sekä palvelutasokuvauksen (SLA) malli, kertoo sopimusehdot laatineen työryhmän puheenjohtaja, lakimies Jaakko Turunen. SaaS (Software as a Service) tarkoittaa palvelua, jossa ohjelmisto tai sovelluskokonaisuus on toimittajan palvelimella ja valvonnassa. Asiakas käyttää palvelua Internetin välityksellä. - Sopimusehdoissa on huomioitu myös tietojärjestelmätoimitukset ja avoin lähdekoodi sekä tehty lukuisia muita markkinakäytännön kehittymisestä johtuvia uudistuksia, sanoo Jaakko Turunen. Sopimusehdot on uudistettu Keskuskauppakamarin, Ohjelmistoyrittäjät ry:n, Suomen Ostoja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Tietotekniikan liitto ry:n maaliskuussa 2009 käynnistyneessä projektissa yhteistyössä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n ja Fondia Oy:n kanssa. Projektissa syntyneet uudet IT2010-sopimusehdot julkistetaan Sopimusehtojen myynti ja koulutukset alkavat Lisätiedot: Lakimies Jaakko Turunen, Keskuskauppakamari, puh Keskuskauppakamarin veropoliittinen ohjelma julkaistiin Keskuskauppakamarin hallitus näkee verouudistusten tärkeimpänä tavoitteena talouskasvun vahvistamisen. Julkistalouden ahdinko johtuu lyhyellä aikavälillä lähinnä verotulojen romahduksesta. Noin 90 prosenttia verotulojen pienentymisestä johtuu talouden hyytymisestä ja vain noin 10 prosenttia toteutetuista veronkevennyksistä. Verotuksen voimakas kiristäminen tässä tilanteessa olisi paha virhe, koska kiristäminen heikentäisi talouskasvun edellytyksiä. Keskuskauppakamarin hallitus hyväksyi veropoliittisen ohjelman tulevalle vaalikaudelle Keskuskauppakamarin hallitus teki seuraavat linjaukset: Edessä olevien veroratkaisujen tulee tukea talouskasvua, koska vain kasvu mahdollistaa riittävän suuret verotulot pitkällä aikavälillä. 7

8 MUUTA YRITYSTIETOA Veronalennukset tukevat talouskasvua. Veronkiristykset hillitsevät sitä. Verotuksen voimakas kiristäminen tässä vaiheessa olisi paha virhe. Ansiotulojen verotuksen keventämistä tulee jatkaa. Yritysten verokanta tulee reippaasti alentaa siten, että se on enintään 20 prosenttia. Kunnallisveron kiristyskierre tulee torjua. Pääomatulojen verotusta ei tule kiristää. Osinkojen kahdenkertaista verotusta tulee välttää. Jos nykyjärjestelmää uudistetaan, se tulee tehdä nykyistä järjestelmää kehittäen. Tuottavuutta parannettava ja menoja tarkasteltava kriittisesti Julkisen sektorin tuottavuutta on parannettava. Kaikki menot on otettava tarkastelun kohteeksi, jolloin ne voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. Hyvinvointiyhteiskunnan perustan kannalta tärkeimpien toimintojen rahoitus on kuitenkin kaikissa tilanteissa turvattava. Uusien ja etenkin pysyvien menojen syntymistä on varottava. Pidemmällä aikavälillä menopaineiden ehkäisemisessä keskeisellä sijalla ovat työurien pidentämiset. Pidentämistä tulee aktiivisesti etsiä myös työurien alkupäästä ja sisältä. Ansiotulojen verotuksen keventämistä on jatkettava Suomessa tehdyn työn verotus on edelleen kansainvälisesti tarkastellen kireää. Työ on tärkein tuotannontekijämme, minkä vuoksi verotuksen tulee kannustaa työntekoa ja siihen rinnastettavaa yrittäjyyttä. Marginaaliveroja tulee alentaa kaikilla tulotasoilla. Ansiotason nousu ja palkan sivukulujen kasvu uhkaavat kiristää palkan kokonaisverotuksen tasoa. Vähintäänkin näistä aiheutuvat kiristymiset on torjuttava lähivuosina, vaikka varsinaiset kevennystoimet jäisivät vielä odottamaan parempia aikoja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei kunnallisverotus pääse hallitsemattomasti kiristymään. Yritysverotuksen kilpailukyky palautettava Kiristyvä kansainvälinen verokilpailu edellyttää Suomelta yhteisöverokannan alentamista. Olemme menettäneet viime vuosina kilpailukykymme tässä suhteessa. Verokanta tulee reippaasti alentaa siten, että se on enintään 20 prosenttia. Kohtuullinen verokanta mahdollistaa veropohjan pitämisen laajana. Kilpailukykyinen verokanta on tärkeä tekijä pyrittäessä turvaamaan veropohjan säilyvyys Suomessa. Verotuksen painopistettä voidaan varovaisesti siirtää työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Pääomatulojen verotus jo nyt riittävällä tasolla Herkkäliikkeinen pääoma on altis kansainväliselle verokilpailulle. Suomen monia muita maita kattavampi pääomatulojen verotus huomioon ottaen nykyinen 28 prosentin verokanta on jo riittävän korkea, minkä vuoksi verokantaa ei tule nostaa. Perustelut pääomatulojen verotuksen muuttamisesta progressiiviseksi eivät ole vakuuttavia. Ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi ei tapahdu siinä laajuudessa, että asialla olisi todellista merkitystä verotulokertymän kannalta. Verokantaeroa ansiotulojen ja pääomatulojen välillä tulee supistaa ylimpien marginaaliverojen alentamisella. Osinkoverotuksen mahdollinen uudistaminen ei saa vaarantaa yrittäjyyteen kannustavuutta. Osingon verottamisessa on otettava riittävästi huomioon se usein unohdettu tosiasia, että osinkona jaettuun voittoon kohdistuu jo yhtiön tasolla toteutettu yhtiön verotus (26 %). Laajaa kahdenkertaista verotusta tulee välttää. Jos osinkoverotus uudistetaan, uudistaminen tulee perustaa nykyjärjestelmän tarkistamiseen. Verotuksen pitää tukea vahvaa omaa pääomaa taseessa, minkä vuoksi nettovarallisuus tulee ottaa riittävästi huomioon osinkoverotukseen vaikuttavana tekijänä. Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari puh ja osastopäällikkö Tomi Viitala, Keskuskauppakamari puh Työharjoittelusuhteista Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan ja ilman ammattikoulutusta olevan nuoren sijoittumista työelämään. Työharjoitteluun voi osallistua alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva työtön. Työelämävalmennus on tarkoitettu ammattikoulutetuille tai 25 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille. Työharjoittelusta ja työelämävalmennuksesta tehdään TE-toimiston, yrityksen ja henkilön välinen sopimus, johon kirjataan mm. suoritusaika ja paikka, kesto ja tehtävät. Sopimuksesta on ilmoitettava luottamusmiehelle tai muulle henkilöstön edustajalle. Osallistuja ei ole työsuhteessa järjestävään yritykseen eikä hänelle makseta palkkaa. Harjoittelu- ja valmennusaikaa ei oteta tämän vuoksi huomioon myöskään työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa laskettaessa. Yritys vastaa osallistujan työturvallisuudesta, valvonnasta ja opastamisesta sekä antaa harjoittelusta todistuksen. Työharjoittelija saa harjoittelun ajalta työmarkkinatukea enintään 12 kuukaudelta. Erityisestä syystä työharjoittelusopimusten yhteiskesto voi olla 18 kuukautta. Työelämävalmennuksen ajalta maksetaan työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa. Lisäksi voidaan maksaa ylläpitokorvausta. Henkilö voi saada korvausta tapaturmasta tai ammattitaudista ja hänelle on järjestetty ryhmävastuuvakuutus. Työharjoittelua tai työelämävalmennusta ei voida järjestää samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä, joista yritys 8

9 MUUTA YRITYSTIETOA on edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista syistä irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijöitä, jos harjoittelu tai valmennus johtaisi työntekijöiden irtisanomisiin tai lomauttamisiin tai heikentäisi heidän työsuhteidensa ehtoja tai jos järjestäjä saisi siitä kilpailua vääristävää etua. Työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen ilman pätevää syytä saattaa keskeyttää oikeuden työttömyysetuuteen 60 päivän ajaksi. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on parantaa aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä edistää ammattitaitoisen työvoiman saantia. Koulutukseen liittyvän työssäoppimis- tai harjoittelujakson aikana opiskelija ei ole työsuhteessa sen järjestäjään eikä koulutuspalvelujen tuottajaan, elleivät opiskelija ja järjestäjä toisin sovi. Ammatilliseen koulutukseen liittyvä työssäoppiminen Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista työpaikoilla. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Muuten kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävän työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, ellei erikseen sovita työsopimuksen tekemisestä. Oppilaitos vastaa opiskelijan tapaturmavakuuttamisesta työssäoppimisessa tapahtuvien tapaturmien varalta. Oppilaitos voi maksaa yritykselle koulutuskorvausta harjoittelun järjestämisestä ja ohjaamisesta. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus koostuu työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavista ammatillisista opinnoista ja niitä täydentävästä tietopuolisesta koulutuksesta. Pääosin työpaikalla järjestettävä oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen, oppisopimukseen. Oppisopimukseen kirjataan sopimuksen voimassaoloaika, koeaika, tutkinto ja palkkauksen perusteet ja siihen liitetään opiskeluohjelma. Oppisopimukseen sovelletaan työsopimuslakia tiettyjä erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Näitä ovat muun muassa työsopimuksen muoto ja kesto, osittainen hoitovapaa ja työsopimuksen irtisanominen. Opiskelijaan sovelletaan myös työntekijää koskevia säännöksiä työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta. Oppisopimusopiskelijat kuuluvat työnantajan pakollisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Oppisopimus voidaan purkaa välittömästi opiskelijan ja työnantajan yhteisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjän luvalla oppisopimus voidaan myös purkaa työsopimuksen irtisanomisperusteilla. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen, jos työnantaja ei noudata oppisopimusta koskevia laki- tai sopimusmääräyksiä. Oppisopimusopiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta ja harkinnanvaraista palkkatukea, jos koulutukseen otetaan työtön tai työttömyysuhan alainen henkilö. Muihin opintoihin liittyvä työharjoittelu Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen työharjoittelua ei ole erikseen säädetty työsuhteen ulkopuolella tapahtuvaksi. Jos työsuhteen tunnusmerkit, kuten työn tekeminen vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, täyttyvät, kyseessä on työsuhde. Työharjoittelu voi tapahtua myös ilman työsuhdetta. Työsuhteessa tapahtuvaan työharjoitteluun sovelletaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten määräyksiä. Työehtosopimuksissa on usein määräyksiä harjoittelijoiden palkoista. Niiden mukaan harjoittelijan palkka on yleensä tietty prosenttiosuus vähimmäispalkasta. Oppilaitokset saattavat maksaa työnantajalle harjoittelutukea. Opintoihin liittyvä työharjoittelu ja työnantajan takaisinottovelvollisuus Yhtenä työnantajan takaisinottovelvollisuuden edellytyksenä on lisätyövoiman tarve. Takaisinottovelvollisuus ei suoraan estä työnantajaa järjestämästä harjoittelupaikkaa opiskelijalle. Työvoimapoliittisen työharjoittelun ja työelämävalmennuksen osalta on erikseen asetettu laissa rajoituksia, kuten edellä on todettu. Muuten kokonaisharkintaan vaikuttaa muun muassa se, onko kyseessä työsuhteessa tehtävä työ ja perustuuko harjoittelu ainoastaan opiskelijan intressiin saada harjoittelu suoritettua vai onko työnantajalla tarkoitus kouluttaa opiskelija työntekijäkseen samankaltaisiin työtehtäviin. Tapauksessa KKO 1993:97 työnantaja oli irtisanonut kolme vakinaista työntekijää ja osittain heidän irtisanomisaikojensa kuluessa ottanut palvelukseensa neljä opiskelijaa työharjoittelijoiksi lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Opiskelijoiden ottaminen työhön ei heidän palkkaamisensa tarkoitus ja heille sen mukaisesti annettujen työtehtävien laatu huomioon ottaen merkinnyt sitä, että työnantajan olisi tullut peruuttaa vakinaisten työntekijöiden irtisanominen tai tarjota heille työtä työvoimatoimiston välityksellä. Enterprise Europe Networkin johtava EU-neuvoja Janne Koivisto Henkilöstörahastot laajemmin käyttöön yrityksissä Hallitus esittää, että henkilöstörahastolakia uudistetaan. Ehdotukseen sisältyy kolme keskeistä muutosta. Henkilöstörahastoon voisi voittopalkkioiden lisäksi siirtää myös tulospalkkiota, työntekijä voisi nostaa omaa rahastoosuuttaan ilman viiden vuoden odotusaikaa ja lain soveltamisen alaraja laskisi 30 työntekijän yrityksestä kymmenen työntekijän yritykseen. 9

10 MUUTA YRITYSTIETOA Uudistuksen tavoitteena on nostaa henkilöstörahastot koko henkilöstön palkitsemisen todelliseksi vaihtoehdoksi niissäkin yrityksissä, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole tai voi olla, toteaa työministeri Anni Sinnemäki. Henkilöstörahastojen tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yrityksen tai viraston tuottavuutta ja kilpailukykyä. Henkilöstörahaston perustaminen on vapaaehtoista ja edellyttää työnantajan ja henkilöstön yhteisymmärrystä asiasta. Henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja työnantaja palkkiojärjestelmästä. Voimassa olevan lain mukaan henkilöstörahastoon voi siirtää vain voittopalkkiota, jotka määräytyvät yrityksen toiminnan kannattavuuden perusteella. Yritysten palkkiojärjestelmät perustuvat nykyisin kuitenkin suurimmalta osin muihin kriteereihin kuin voittoon. Tätä on pidetty yhtenä keskeisenä syynä sille, ettei rahastoja perusteta ja että olemassa olevia saatetaan lakkauttaa. Siksi hallitus esittää, että myös tulospalkkiot sisällytettään lain piiriin muidenkin kuin valtion osalta. Palkkiojärjestelmien yhtenä keskeisenä tavoitteena on kannustavuus ja sitouttaminen. Voimassa olevan lain mukaan työntekijä ei saa nostaa osuuksiaan rahastosta ennen kuin hänen jäsenyytensä on kestänyt vähintään viisi vuotta. Tämän vuoksi suuri osa työntekijöistä saa osuutensa rahastosta työsuhteensa päättyessä. Ehdotuksen mukaan työntekijän rahastoosuudesta siirrettäisiin nostettavissa olevaan osaan vuosittain enintään 15 prosenttia, kuten voimassaolevan lainkin mukaan, mutta viiden vuoden odotusaika poistettaisiin. Lisäksi hallitus esittää, että henkilöt, joiden työsuhde päättyy taloudellisen ja tuotannollisin perustein tapahtuneen irtisanomisen johdosta, voisivat nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisina erinä työsuhteen päättymistä seuraavina neljänä vuotena. Esitys perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisen työryhmän ehdotuksiin. Lisätiedot hallitusneuvos Raila Kangasperko, puh tai hallitussihteeri Jan Hjelt, puh LAKIASIAT Päällekkäiset poissaolot Työntekijän työstä poissaolon syynä voi olla samanaikaisesti useampi syy, kuten esimerkiksi vuosiloma, sairausloma, perhevapaa, lomautus, lakko, palkaton vapaa ym. Mikäli poissaolo johtuu useasta eri syystä, poissaolojen keskinäinen järjestys ratkaistaan ns. aikaprioriteettiperiaatteen perusteella. Sen mukaan ratkaisevaa on se syy, joka on alkanut ensin. Jos työntekijä on sairastunut ja sairausloman aikana hänet lomautetaan, pidetään poissaolon syynä sairautta, koska se on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista. Mikäli ensimmäinen poissaolon syy lakkaa, mutta poissaolo jatkuu toisen syyn vuoksi, poissaoloa arvostellaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella. Kun edellä mainitun työntekijän sairausloma päättyy lomautuksen kestäessä, on poissaolon syy siitä lähtien lomautus. Poissaolon syy vaikuttaa mm. työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen ja vuosilomien kertymiseen. Jos työntekijälle on ennen sairastumistaan annettu lomautusilmoitus, hänellä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan siltä osin kuin sairaus ja lomautus sattuvat samaan aikaan. Hänelle ei myöskään kerry vuosilomaa lomautuksen jatkuttua yli 30 työpäivän ajan. Mikäli tilanne onkin päinvastainen eli työntekijä on sairastunut ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaoloa pidetään sairaudesta johtuvana niin kauan kuin sitä kestää, joten työnantajalla on lain tai työehtosopimuksen mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus mahdollisesti myös ajalta, jolloin sairausloma ja lomautus ovat päällekkäin. Myös vuosilomaa kertyy pidempään. KKO 1997:121: Lomautus oli alkanut lomautusilmoituksen mukaisesti. Kun lomautusilmoitus oli annettu ennen työntekijän sairasloman alkamista, oli työnteon keskeytys lomautusaikana johtunut lomautuksesta eikä sairaudesta. Työntekijällä ei siten ollut oikeutta sairausajan palkkaan. Työnantajalla ei esimerkiksi ole työehtosopimuksen perusteella palkanmaksuvelvollisuutta äitiysvapaan ajalta, jos lomautettuna olleella työntekijällä alkaa äitiysvapaa. Työntekijä ei myöskään ansaitse vuosilomaa äitiys- ja vanhempainvapaan perusteella, koska poissaolon ensisijainen syy on lomautus. Mikäli lomautus päättyy kesken äitiys- tai vanhempainvapaan, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ja vuosiloman ansainta alkavat lomautuksen päättymishetkellä. Periaatetta noudatetaan lähes poikkeuksetta, myös lakkojen yhteydessä. Työneuvoston lausunnon mukaan vuosilomaa ei kuitenkaan voida määrätä alkavaksi lakon tai työsulun aikana. Mutta mikäli työntekijä on vuosilomallaan lakon alkaessa, ei lakko automaattisesti keskeytä 10

11 LAKIASIAT työntekijän lomaa. Jos lakko alkaa sen jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut työntekijälle vuosiloman ajankohdan, mutta ennen loman alkamista, työntekijä ei ole vuosilomalla lakon aikana. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia siitä, että loma alkaa lakosta huolimatta alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti. Mikäli lakko päättyy kesken vuosiloman, saa työntekijä pitää vuosilomana ajan, joka alkaa lakon päättymistä seuraavana päivänä ja loppuu alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti. Vuosiloma tai sen osa, jota lakon vuoksi ei ole voitu pitää, annetaan myöhemmin työnantajan määräämänä ajankohtana noudattaen vuosiloman antamista koskevia määräyksiä. Työehtosopimusten mukaan lomarahan tai lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä usein on työhön paluu välittömästi vuosiloman päätyttyä. Jos työntekijän vuosiloma päättyy lakon aikana eikä hän palaa työhön, ei lomaltapaluurahaa tältä osin makseta. Lomarahan osalta tilanne voi olla toinen. Riippuen työehtosopimuksen määräyksestä lomaraha voi tulla maksettavaksi myös lakkotilanteessa. Tiettyjen toimintojen ympäristölupavelvoitteet kevenevät Ympäristönsuojelulain muutos (253/2010) astuu voimaan kesäkuun alussa. Lain valtuussäännöstä antaa laissa mainituille toimialoille valtioneuvoston asetuksella ympäristönsuojeluvaatimuksia tarkennetaan sekä asetusten soveltamisalan että sisällön suhteen. Asetuksella säädettävien ympäristönsuojeluvaatimusten tulisi myös vastedes vastata samaa tasoa, jota laissa edellytetään ympäristöluvanvaraisilta laitoksilta. Ympäristölupaa ei siis enää tarvita, mikäli toiminnosta on säädetty ympäristönsuojelulain 12 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella. Tähän liittyen on tulossa voimaan mm. asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (JANO-asetus) sekä asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (PINO-asetus). Mikäli luvanvaraisuudesta on edellä kuvatusti poikettu, tulee toiminta lähtökohtaisesti rekisteröidä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ilmoitus rekisteröintiä varten tulee tehdä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai, tietyissä tapauksissa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Aiemmin rekisteröinti-ilmoitus on pääsääntöisesti tullut tehdä nyt jo historiaan jääneelle alueelliselle ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojelulain säännöstä, joka koskee poikkeusta luvanvaraisuudesta, on täsmennetty siten, että poikkeaminen perustuu suoraan lain säännökseen, eikä poikkeusharkintaa enää tehdä asetuksen nojalla. Samalla on laajennettu luetteloa tilanteista, joissa poikkeusmahdollisuudesta huolimatta toiminta aina vaatii ympäristölupaa. Säännöstä on täydennetty siten, että jatkossa myös seuraavat toiminnot ovat aina luvanvaraisia: 1) toiminnat, jotka sijaitsevat tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, 2) toiminnat, jotka todennäköisesti aiheuttavat luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettuja seurauksia, eli Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvojen heikentymistä; ja 3) toiminnat, jotka ovat osa muutoin luvanvaraista toimintaa. Säännös tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka lain 12 :ssä tarkoitetut tietyt laitokset siirtyvät luvanvaraisuudesta rekisteröitäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, ei siirto kuitenkaan koske niitä yksittäisiä laitoksia, joiden toiminta olisi edellä esitetyssä luettelossa tarkoitettua. 11

12 Rauman Offsetpaino Oy