JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 3/2010 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Muuta yritystietoa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 3/2010 > 24.05. KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Muuta yritystietoa."

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Koulutuskalenteri/syksy JÄSENTIEDOTE 3/2010 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Kauppakamarin skenaariohanke käynnistynyt...4 OL 4 etenee eduskuntaan...4 Earth hour-kampanjaan osallistui yli 50 kauppakamarin jäsenyritystä Viestintäkampanja nuorten työllistämiseksi tukisetelin avulla...5 Sanssi kortti...5 Tilitoimistojen erkoistumisopinnot, 30 op Laitilassa...6 Match Metalli...6 Muuta yritystietoa Julkisten hankintojen uudet kynnysarvot voimaan kesäkuussa...7 Uudet IT2010-sopimusehdot helpottavat IT-palvelujen hankkimista...7 Keskuskauppakamarin veropoliittinen ohjelma julkaistiin Työharjoittelusuhteista Henkilöstörahastot laajemmin käyttöön yrityksissä Lakiasiat Päällekkäiset poissaolot Tiettyjen toimintojen ympäristölupavelvoitteet kevenevät...11 Kauppakamarin väki toivottaa jäsenilleen virkistävää kesäaikaa!

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM Projektipäällikkö KV-palvelut Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri/syksy 2010 Syksyn koulutuskalenteri on valmis: 4-osaisen HHJ -kurssin lisäksi järjestetään 11 koulutuspäivää muista ajankohtaisista aiheista. Lähes kaikki kurssiohjelmat ovat jo valmiit ja löytyvät kauppakamarin sivuilta chamber.fi /Koulutus/Koulutuskalenteri. Lisätiedot koulutuksesta sekä mahdolliset toivomukset järjestettävistä seminaareista: koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula p tai HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) koulutus Kauppakamari järjestää syksyn 2010 aikana jälleen HHJ -kurssin (5-osainen) siinä tapauksessa, että saamme riittävän ison ryhmän kokoon (15 19 henkilöä). Kurssi sopii sekä hallitustyötä jo tekeville tai sitä harkitseville henkilöille. Kurssi auttaa myös yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä en tistä paremmin. HHJ kurssin suorittanut henkilö on oikeutettu suorittamaan valtakunnallisen HHJ tutkinnon. Lue lisää HHJ koulutuksesta os. ja ilmoittaudu kurssille! Esimies-/johtajakoulutus HHJ koulutus Liike-elämän ruoka- ja viinikulttuuri Tehoa tiimityöskentelyyn Asiantuntijasta esimieheksi esimiestyö haltuun Kansainvälistyminen Uutta tullista Ajankohtaista kv. -arvonlisäverotuksesta Ulkomaankaupan maksutavat ja maariskit sekä pankkitakaukset ulkomaankaupassa Uudet Incoterms 2011 säännöt Taloushallinto Ajankohtaista kv. -arvonlisäverotuksesta Tilinpäätös- ja veropäivä Ennakkoverotus 2011 Muu ajankohtaiskoulutus IT 2010 sopimusehdot (IT 2000 Tietotekniikka-alan sopimus ehtojen uudistus) Twitter & FaceBook sosiaalisen median hyötykäyttö yrityksille Kauppakamari kouluttaa Connecting Business!!! 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Kauppakamarin Skenaariohanke käynnistynyt Turun Yliopiston varainkeruu ja kauppakamarin jäsenet Rauman kauppakamarin on käynnistänyt noin puolen vuoden mittaisen skenaariohankkeen, jonka tarkoituksena on arvioida alueemme elinkeinoelämän tulevaisuutta. Hanketta rahoittavat kauppakamarin ohella Satakuntaliitto maakunnan kehittämisrahalla sekä alueen kunnat. Projektin tavoitteena on mm. Täsmentää alueen voimavarat ja rajoitteet, luoda kilpailukyky- ja profi loitumiskuvaukset sekä päivittää muut olennaiset nykytila-analyysit Määritellä Rauman alueen elinkeinopoliittisen kehittämisen tienhaaroja, strategisia vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia Analysoida ja kiteyttää elinkeinopolitiikan painopistealueet ja pyrkiä vaikuttamaan keskeisten toimijoiden resurssien kohdentamiseen Saada aikaan vahvojen ja kehittyvien yrityssektorien kehittämismalli (tavoitteet ja toimintatavat) Projektin vetäjänä toimii konsulttiyritys Capful Oy, joka mm. viimeksi on vetänyt laajaa huomiota herättäneet EVA:n skenaariot sekä useita aluetta vastaavien seutujen skenaariotöitä. Tavoitteena on, että alueemme tulevaisuutta arvioidaan ennakkoluulottomasti ja panostetaan oikeisiin asioihin. Skenaariohankkeen on määrä valmistua lokakuussa Skenaariohanke toteutetaan hyvin yrityslähtöisesti toteuttamalla mm. kaksi työpajaa toukokuussa ja syyskuussa. Lisätietoja hankkeesta: Jaakko Hirvonsalo OL4 etenee eduskuntaan TVO:n ja Fennovoiman periaatelupahakemukset ydinvoiman lisärakentamiseksi ovat edenneet eduskuntakäsittelyyn. OL 4-hanke on ollut myös kauppakamarin tärkein edunvalvontakohde viime vuosina. Valtioneuvosto esittää työ ja elinkeinoministeriön esityksestä, että Eduskunta myöntäisi luvan sekä Teollisuuden Voima Oyj:n että Fennovoima Oy:n periaatelupahakemuksille. Molemmat hankkeet palvelevat vahvasti koko maan elinkeinoelämän tulevaisuuden energiatarpeita ja molemmilla on myös vahva vaikutus satakuntalaiseen elinkeinoelämään. TEMin esityksen perustelut on luettavissa TEM:in sivuilta Eduskunta pyrkii käsittelemään hakemukset vielä ennen kesätaukoaan. Lisätietoja: Jaakko Hirvonsalo Turun yliopisto on merkittävä Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimija, työnantaja ja elinvoiman ylläpitäjä. Turun yliopistosta valmistuneet tuottavat meille jokapäiväisiä palveluja, kuten lääkäri, hammaslääkäri, koulun opettaja, pankin asiakaspalvelija ja verovirkailija. Yliopisto tekee valtavan määrän tutkimuksia ja selvityksiä ympäristöstä, terveydenhoidosta, taloudesta ja muista aiheista. Uuden yliopistolain myötä yliopistoilla on aikaisempaa enemmän sekä vapautta että vastuuta toiminnastaan, myös taloudestaan. Opetusministeriö huolehtii edelleen yliopistojen rahoituksesta, mutta menestyvän yliopiston on laajennettava rahoituspohjaansa. Näissä merkeissä Turun yliopistossa on menossa tämän vuoden ajan varainhankintakampanja, joka onnistuessaan vahvistaa yliopiston toimintaedellytyksiä merkittävästi. Maan hallitus on antanut yliopistoille erityissäännöksin vuoden 2010 loppuun asti aikaa kerätä pääomia siten, että valtiovalta antaa 2,5 kertaisen vastinrahoituksen yksityisiltä henkilöiltä ja yrityksiltä kerätylle uudelle rahoitukselle. Yksi lahjoitettu euro on siis 3,5 euroa yliopistolle. Turun yliopistolla on Raumalla opettajainkoulutuslaitos ja Porin yliopistokeskuksessa ekonomien, lääkäreiden ja humanistien koulutusta. Satakunnan yritysten ja yksityishenkilöiden aktiivinen osallistuminen menossa olevaan varainhankintakampanjaan varmasti vaikuttaa myönteisesti näiden toimintojen jatkuvuuteen. Opettajankoulutuslaitoksen merkitys Raumalle ja sen elinkeinoelämälle on suuri, sillä koko yhteisöön kuuluu lähes 1000 henkeä. Opettajankoulutus tuo Raumalle taloudellisen arvon lisäksi vahvan yliopistollisen henkisen ja kulttuurillisen merkityksen. Laitoksen vaikutus alueen ja sen elinkeinoelämän kehitykselle on merkittävä. Haastamme yrityksenne mukaan turvaamaan Turun yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen jatkuvuutta. Turun yliopiston on jokaisen satakuntalaisen ja varsinaissuomalaisen oma asia. Rauman kauppakamari tukee keräyksen toteuttamista ja osallistuu myös itse yliopiston varainhankinnan tukemiseen. Lahjoituksen voi suorittaa osoitteessa: /sivustot/varainhankinta/ verkkomaksu/maksu.php Tiedotteen liitteenä on varainhankinnan yhteyshenkilöiden yhteystiedot. Earth Hour kampanjaan osallistui yli 50 kauppakamarin jäsenyritystä Earth Hour on WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastokampanja, jossa ihmiset ja yritykset ympäri maapalloa sammuttivat valonsa tunniksi 4

5 KAUPPAKAMARIASIAA samana päivänä Earth Hourin tavoite on innostaa ihmisiä ilmastotoimiin sekä viestiä päättäjille, että ilmastokriisi on vihdoin torjuttava. Rauman kauppakamari haastoi kaikki jäsenyrityksensä mukaan kampanjaan omalla parhaaksi katsomallaan tavalla. Haasteeseen vastasi yli 50 yritystä, joiden nimet löytyvät kauppakamarin nettisivuilta. Kiitos kaikille mukana olleille! RFID-tekniikka kiinnostaa Satakunnan yrityksiä Radiotaajuinen tunnistustekniikka (RFID) on yleistymässä Suomessa ja maailmalla kovaa vauhtia. RFID, jota kutsutaan myös tulevaisuuden viivakoodiksi, mahdollistaa eri alojen tuotantoprosessien sekä varastonhallinnan tehostamista lisäämällä tuotteiden seurattavuutta ja niistä saatavaa tietomäärää. Rauman ja Satakunnan kauppakamarien toteuttaman yritysselvityksen perusteella, myös Satakunnan alueen yrityksissä kiinnostus RFID-tekniikkaa kohtaan on lisääntymässä. Laajasti eri aloille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä yli kahdelle kolmasosalle RFID oli jo jossain määrin tuttu asia, ja näistä yli 60 % uskoi tekniikan tuottavan hyötyjä heidän toiminnalleen. RFID-tekniikkaa oli jossain muodossa jo sovellettu vain muutamien vastaajien toimesta. - Tulokset antavat selkeitä viitteitä siitä, että usko RFID -tekniikan mahdollisuuksiin on kasvamassa. Tämän seudun yritykset ovat tässä suhteessa hyvässä asemassa, sillä Satakunnasta on muodostumassa valtakunnallisesti vahva RFID:n osaamis- ja soveltamisalue täällä tekniikkaan suunnattujen kehityspanostusten myötä. Lisäksi alueellamme toimii jo nyt kansainvälisesti arvostettu RFID-tutkimusta tekevä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimusyksikkö Raumalla, sekä alalle on muodostumassa uutta ja innovatiivista liiketoimintaa. - RFID-tekniikasta on puhuttu pitkään, ja nyt kehitys on edennyt sille tasolle, että suorituskyky riittää useimpiin sovelluksiin. Kun samalla hinnat ovat laskeneet järkevälle tasolle, voidaan tulevina vuosina helposti ennustaa tekniikan yleistyvän selvästi, selvittää kyselyn käytännön toteutuksesta vastannut tutkija Jussi Nummela TTY:ltä. Maailmalla RFID-markkinoiden kasvun on ennustettu viisinkertaistuvan seuraavan 10 vuoden aikana, ja Suomessa potentiaalia on uskoakseni vielä enemmän, hän jatkaa. Vuoden 2010 alussa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 142 eri alojen erikokoista yritystä, joiden kotipaikka on Satakunnassa. Viestintäkampanja nuorten työllistymiseksi tukisetelin avulla Hallitus sopi lisätalousarvioesityksestä, jonka määrärahalisäykset suunnataan erityisesti työttömyyden lieventämiseen. Hallitus kohdentaa kaikkiaan noin 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Tämän seurauksena arviolta nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt toukokuun 12. päivänä viestintäkampanjan nuorten vastavalmistuneiden työllistymisen vauhdittumiseksi. Erityisesti kampanjoidaan palkkatukeen perustuvan ns. työllistymissetelin puolesta. Tarkoitus on parantaa nuorten tilannetta ja kertoa työnantajille mahdollisuuksista saada nuorta hyvää ja osaavaa työvoimaa. Kampanja suunnataan sekä työnhakijoille että työnantajille. Kampanjalla markkinoidaan setelin käyttöä työllistymisen apuvälineenä ja vauhdittajana. Keskeisenä tiedonvälitysmuotona on pyrkiä hyvään yhteistyöhön yrittäjä- ja työntekijäjärjestöjen kanssa kampanjasanoman levittämiseksi. Sanssi-kortti Alle 25-vuotiaat vastavalmistuneet voivat saada työllistymissetelin, eli Sanssi -kortin heti käyttöönsä vuotiailta työllistymisseteli edellyttää kuuden kuukauden työttömyysjaksoa yrityksiin työllistyttäessä. Julkiselle, yhdistyksiin ja säätiöihin kuuden kuukauden työttömyysjaksoa ei edellytetä. Setelin käytöstä sovitaan työnhakijan kanssa TE -toimistossa henkilökohtaista työllistämissuunnitelmaa tehtäessä. Nuorelle myönnetty työllistymisseteli on työnantajalle työnhaun yhteydessä esitettävä todiste siitä, että nuoren kanssa on sovittu palkkatuen käytöstä ja että palkkatuki myönnetään, jos työnantajaan liittyvät myöntämisedellytykset täyttyvät. Setelin tavoitteena on aktivoida nuoria hankkimaan työpaikka itse ja välittämään työnantajille tietoa palkkatuesta. Palkkatuki on enimmillään550euron kuukausittainen tuki työnantajalle, joka palkkaa vastavalmistuneen nuoren kokoaikaiseen työhön. Tukea voi saada enintään kymmenen kuukauden ajan. Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Oppisopimuskoulutuksessa palkkatukea voi saada koko koulutuksen ajan. Lisätietoja: Jussi Nummela Jaakko Hirvonsalo

6 KAUPPAKAMARIASIAA Tilitoimistojen erikoistumisopinnot, 30 op Laitilassa Vielä ehdit hakea Tilitoimistojen erikoistumisopintoihin! Hakuaikaa on jatkettu asti. Tilitoimistojen erikoistumisopinnoissa päivität tilitoimistotyössä tarvittavan tietämyksesi muun muassa juridiikan ja verotuksen osalta. Tämän lisäksi saat valmiuksia vaativien kirjanpito-, tilinpäätös- ja verokysymysten hoitoon. Opintojen kautta kehität myös taitojasi parempaan asiakkuuksien hallintaan ja uudenlaisiin työtapoihin tilitoimistoissa. Kokonaisuus toimii myös hyvänä valmennuksena KLT tutkintoa varten. Katso lisätietoja hakumenettelystä ja opintojen sisällöistä SAMK :in verkkosivuilta osoitteessa /erikoistumisopinnot. Lisätietoja antaa koulutussuunnittelija Anu-Mari Nieminen, puh Match Metalli -tapahtuma torstaina , klo Kivikylän Areenalla Tilaisuus on tarkoitettu metallialan yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyömahdollisuuksista muiden osallistujayritysten kanssa tai halukkaita selvittämään päämiesyritysten toimittajaketjujen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet omassa yrityksessään. Tilaisuuden tavoitteet: luoda kontakteja päämiesyritysten ja osallistujayritysten välillä päivittää tiedot yritysten osaamisesta, kapasiteetista ja kehit tymiskyvystä Mahdollisimman onnistuneiden tapaamisten aikaansaamiseksi kokoamme osallistujayritysten keskeiset tiedot ilmoittautumislomakkeessa. lmoittautumistiedoista kootaan osallistujajulkaisu, joka on kaikkien päämiesyritysten sekä osallistujien käytettävissä. Päämiesyrityksiä: BHM Technology Oy Hollming Works Oy Raumaster Oy Raumaster Paper Oy Rolls-Royce Oy Steerprop Oy STX Finland Oy Steelteam Oy Päämiesyritysten lista on päivittyvä. Ajantasainen päämieslista ja tapahtumainfo osoitteessa Tilaisuus on osallistujille maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautumiset mennessä. Tervetuloa! Yhteydenotot ja tiedustelut Kaisu Liikala Projektipäällikkö Meriha/RSK OY GSM , Järjestäjät Meriha (Rauman Seudun Kehitys Oy), Meriklusteriohjelma (Prizztech Oy), Ukipolis Oy, Teknologiateollisuus ry, Rauman kauppakamari, Rauman kaupunki ja Rauman Yrittäjät ry tuoda esiin realistinen kuva markkinatilanteesta ja näkymistä pk-yrityksille tuoda esiin kehittymisen/verkostoitumisen suuntaviivat, jotka vahvistavat metalliyritysten kilpailukykyä talouden vahvistuessa Tilaisuus toteutetaan ns. matchmaking -periaatteella, jossa yrityksillä on mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen päämiesyritysten kanssa. 6

7 MUUTA YRITYSTIETOA Kansainvälisiä asioita Julkisten hankintojen uudet kynnysarvot voimaan kesäkuussa Tasavallan presidentti vahvisti julkisten hankintojen uudet kansalliset kynnysarvot. Muutoksen myötä kynnysarvot kaksinkertaistuvat. Poikkeuksen tekevät rakennusurakat ja käyttöoikeusurat. Näiden kynnysarvoa nostetaanin eurosta euroon. Muutokset tulevat voimaan kesäkuun alussa. Kesäkuusta lähtien kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoille, käyttöoikeussopimuksille ja suunnittelukilpailuille on euroa. Terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden ja koulutuspalveluiden yhteishankinnoille kynnysarvo on ja rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille euroa. Kansallisten kynnysarvojen nostamiseen ryhdyttiin, kun eduskunta esitti asiaa kannanotossaan hankintalakiselonteosta. Markkinaoikeudelle uusia välineitä hankintojen valvontaan Julkisten hankintojen valvonta muuttuu myös siten, että markkinaoikeus saa käyttöönsä uusia seuraamuksia: hankintasopimuksen tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen. Näitä sovelletaan vain vakavissa, EU-kynnysarvojen ylittävien hankintojen menettelysääntöjen rikkomuksissa kuten laittomissa suorahankinnoissa. Hankintasopimuksen tehottomuusseuraus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Hankintayksikölle voidaan myös määrätä valtiolle maksettava sakon kaltainen seuraamusmaksu tai sopimuskauden lyhentäminen. Hankintayksikkö voi myös tehdä hankintaoikaisun. Tällöin yksikkö voi peruuttaa päätöksen tai ratkaista asian uudelleen, jos aikaisempi päätös on todettu virheelliseksi. Toisin kuin nykyisin, päätöksen tekeminen ei edellytä kilpailun voittaneen yrittäjän suostumusta. Päätöstä ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty. Lisätiedot: vanhempi hallitussihteeri Johanna Lähde, TEM, p Uudet IT2010-sopimusehdot helpottavat ITpalvelujen hankkimista Uudet IT2010-sopimusehdot julkistetaan Yhteiset pelisäännöt helpottavat IT-palvelujen toimittamista ja hankkimista. IT2010-sopimusehdoissa on muun muassa kokonaan uudet SaaS-palvelujen toimittamiseen soveltuvat erityisehdot. IT2010-sopimusehdot on laadittu käytettäväksi yritysten välisissä kotimaisissa IT-toimituksissa. Valtaosa ehtojen käyttäjistä on pieniä ja keskisuuria IT-alan yrityksiä. - Kummankin osapuolen edut kohtuullisessa määrin huomioivat sopimusehdot voidaan hyväksyä molemmilla puolilla neuvottelupöytää. Sujuva sopimusneuvottelu säästää sekä ITtoimittajien että asiakkaiden aikaa ja alentaa sopimusneuvotteluista aiheutuvia niin sanottuja transaktiokustannuksia, sanoo sopimusehtojen uudistustyötä hallinnoineen johtoryhmän puheenjohtaja, professori Mika Hemmo. Merkittävimpinä muutoksina SaaS-palvelut, avoin lähdekoodi ja tietojärjestelmätoimitukset - Uusia elementtejä ovat eritysehdot SaaSpalveluista sekä palvelutasokuvauksen (SLA) malli, kertoo sopimusehdot laatineen työryhmän puheenjohtaja, lakimies Jaakko Turunen. SaaS (Software as a Service) tarkoittaa palvelua, jossa ohjelmisto tai sovelluskokonaisuus on toimittajan palvelimella ja valvonnassa. Asiakas käyttää palvelua Internetin välityksellä. - Sopimusehdoissa on huomioitu myös tietojärjestelmätoimitukset ja avoin lähdekoodi sekä tehty lukuisia muita markkinakäytännön kehittymisestä johtuvia uudistuksia, sanoo Jaakko Turunen. Sopimusehdot on uudistettu Keskuskauppakamarin, Ohjelmistoyrittäjät ry:n, Suomen Ostoja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Tietotekniikan liitto ry:n maaliskuussa 2009 käynnistyneessä projektissa yhteistyössä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n ja Fondia Oy:n kanssa. Projektissa syntyneet uudet IT2010-sopimusehdot julkistetaan Sopimusehtojen myynti ja koulutukset alkavat Lisätiedot: Lakimies Jaakko Turunen, Keskuskauppakamari, puh Keskuskauppakamarin veropoliittinen ohjelma julkaistiin Keskuskauppakamarin hallitus näkee verouudistusten tärkeimpänä tavoitteena talouskasvun vahvistamisen. Julkistalouden ahdinko johtuu lyhyellä aikavälillä lähinnä verotulojen romahduksesta. Noin 90 prosenttia verotulojen pienentymisestä johtuu talouden hyytymisestä ja vain noin 10 prosenttia toteutetuista veronkevennyksistä. Verotuksen voimakas kiristäminen tässä tilanteessa olisi paha virhe, koska kiristäminen heikentäisi talouskasvun edellytyksiä. Keskuskauppakamarin hallitus hyväksyi veropoliittisen ohjelman tulevalle vaalikaudelle Keskuskauppakamarin hallitus teki seuraavat linjaukset: Edessä olevien veroratkaisujen tulee tukea talouskasvua, koska vain kasvu mahdollistaa riittävän suuret verotulot pitkällä aikavälillä. 7

8 MUUTA YRITYSTIETOA Veronalennukset tukevat talouskasvua. Veronkiristykset hillitsevät sitä. Verotuksen voimakas kiristäminen tässä vaiheessa olisi paha virhe. Ansiotulojen verotuksen keventämistä tulee jatkaa. Yritysten verokanta tulee reippaasti alentaa siten, että se on enintään 20 prosenttia. Kunnallisveron kiristyskierre tulee torjua. Pääomatulojen verotusta ei tule kiristää. Osinkojen kahdenkertaista verotusta tulee välttää. Jos nykyjärjestelmää uudistetaan, se tulee tehdä nykyistä järjestelmää kehittäen. Tuottavuutta parannettava ja menoja tarkasteltava kriittisesti Julkisen sektorin tuottavuutta on parannettava. Kaikki menot on otettava tarkastelun kohteeksi, jolloin ne voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. Hyvinvointiyhteiskunnan perustan kannalta tärkeimpien toimintojen rahoitus on kuitenkin kaikissa tilanteissa turvattava. Uusien ja etenkin pysyvien menojen syntymistä on varottava. Pidemmällä aikavälillä menopaineiden ehkäisemisessä keskeisellä sijalla ovat työurien pidentämiset. Pidentämistä tulee aktiivisesti etsiä myös työurien alkupäästä ja sisältä. Ansiotulojen verotuksen keventämistä on jatkettava Suomessa tehdyn työn verotus on edelleen kansainvälisesti tarkastellen kireää. Työ on tärkein tuotannontekijämme, minkä vuoksi verotuksen tulee kannustaa työntekoa ja siihen rinnastettavaa yrittäjyyttä. Marginaaliveroja tulee alentaa kaikilla tulotasoilla. Ansiotason nousu ja palkan sivukulujen kasvu uhkaavat kiristää palkan kokonaisverotuksen tasoa. Vähintäänkin näistä aiheutuvat kiristymiset on torjuttava lähivuosina, vaikka varsinaiset kevennystoimet jäisivät vielä odottamaan parempia aikoja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei kunnallisverotus pääse hallitsemattomasti kiristymään. Yritysverotuksen kilpailukyky palautettava Kiristyvä kansainvälinen verokilpailu edellyttää Suomelta yhteisöverokannan alentamista. Olemme menettäneet viime vuosina kilpailukykymme tässä suhteessa. Verokanta tulee reippaasti alentaa siten, että se on enintään 20 prosenttia. Kohtuullinen verokanta mahdollistaa veropohjan pitämisen laajana. Kilpailukykyinen verokanta on tärkeä tekijä pyrittäessä turvaamaan veropohjan säilyvyys Suomessa. Verotuksen painopistettä voidaan varovaisesti siirtää työn ja yrittämisen verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Pääomatulojen verotus jo nyt riittävällä tasolla Herkkäliikkeinen pääoma on altis kansainväliselle verokilpailulle. Suomen monia muita maita kattavampi pääomatulojen verotus huomioon ottaen nykyinen 28 prosentin verokanta on jo riittävän korkea, minkä vuoksi verokantaa ei tule nostaa. Perustelut pääomatulojen verotuksen muuttamisesta progressiiviseksi eivät ole vakuuttavia. Ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi ei tapahdu siinä laajuudessa, että asialla olisi todellista merkitystä verotulokertymän kannalta. Verokantaeroa ansiotulojen ja pääomatulojen välillä tulee supistaa ylimpien marginaaliverojen alentamisella. Osinkoverotuksen mahdollinen uudistaminen ei saa vaarantaa yrittäjyyteen kannustavuutta. Osingon verottamisessa on otettava riittävästi huomioon se usein unohdettu tosiasia, että osinkona jaettuun voittoon kohdistuu jo yhtiön tasolla toteutettu yhtiön verotus (26 %). Laajaa kahdenkertaista verotusta tulee välttää. Jos osinkoverotus uudistetaan, uudistaminen tulee perustaa nykyjärjestelmän tarkistamiseen. Verotuksen pitää tukea vahvaa omaa pääomaa taseessa, minkä vuoksi nettovarallisuus tulee ottaa riittävästi huomioon osinkoverotukseen vaikuttavana tekijänä. Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila, Keskuskauppakamari puh ja osastopäällikkö Tomi Viitala, Keskuskauppakamari puh Työharjoittelusuhteista Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan ja ilman ammattikoulutusta olevan nuoren sijoittumista työelämään. Työharjoitteluun voi osallistua alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva työtön. Työelämävalmennus on tarkoitettu ammattikoulutetuille tai 25 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille. Työharjoittelusta ja työelämävalmennuksesta tehdään TE-toimiston, yrityksen ja henkilön välinen sopimus, johon kirjataan mm. suoritusaika ja paikka, kesto ja tehtävät. Sopimuksesta on ilmoitettava luottamusmiehelle tai muulle henkilöstön edustajalle. Osallistuja ei ole työsuhteessa järjestävään yritykseen eikä hänelle makseta palkkaa. Harjoittelu- ja valmennusaikaa ei oteta tämän vuoksi huomioon myöskään työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa laskettaessa. Yritys vastaa osallistujan työturvallisuudesta, valvonnasta ja opastamisesta sekä antaa harjoittelusta todistuksen. Työharjoittelija saa harjoittelun ajalta työmarkkinatukea enintään 12 kuukaudelta. Erityisestä syystä työharjoittelusopimusten yhteiskesto voi olla 18 kuukautta. Työelämävalmennuksen ajalta maksetaan työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa. Lisäksi voidaan maksaa ylläpitokorvausta. Henkilö voi saada korvausta tapaturmasta tai ammattitaudista ja hänelle on järjestetty ryhmävastuuvakuutus. Työharjoittelua tai työelämävalmennusta ei voida järjestää samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä, joista yritys 8

9 MUUTA YRITYSTIETOA on edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista syistä irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijöitä, jos harjoittelu tai valmennus johtaisi työntekijöiden irtisanomisiin tai lomauttamisiin tai heikentäisi heidän työsuhteidensa ehtoja tai jos järjestäjä saisi siitä kilpailua vääristävää etua. Työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen ilman pätevää syytä saattaa keskeyttää oikeuden työttömyysetuuteen 60 päivän ajaksi. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on parantaa aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä edistää ammattitaitoisen työvoiman saantia. Koulutukseen liittyvän työssäoppimis- tai harjoittelujakson aikana opiskelija ei ole työsuhteessa sen järjestäjään eikä koulutuspalvelujen tuottajaan, elleivät opiskelija ja järjestäjä toisin sovi. Ammatilliseen koulutukseen liittyvä työssäoppiminen Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista työpaikoilla. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Muuten kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävän työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, ellei erikseen sovita työsopimuksen tekemisestä. Oppilaitos vastaa opiskelijan tapaturmavakuuttamisesta työssäoppimisessa tapahtuvien tapaturmien varalta. Oppilaitos voi maksaa yritykselle koulutuskorvausta harjoittelun järjestämisestä ja ohjaamisesta. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus koostuu työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavista ammatillisista opinnoista ja niitä täydentävästä tietopuolisesta koulutuksesta. Pääosin työpaikalla järjestettävä oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen, oppisopimukseen. Oppisopimukseen kirjataan sopimuksen voimassaoloaika, koeaika, tutkinto ja palkkauksen perusteet ja siihen liitetään opiskeluohjelma. Oppisopimukseen sovelletaan työsopimuslakia tiettyjä erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Näitä ovat muun muassa työsopimuksen muoto ja kesto, osittainen hoitovapaa ja työsopimuksen irtisanominen. Opiskelijaan sovelletaan myös työntekijää koskevia säännöksiä työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta. Oppisopimusopiskelijat kuuluvat työnantajan pakollisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Oppisopimus voidaan purkaa välittömästi opiskelijan ja työnantajan yhteisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjän luvalla oppisopimus voidaan myös purkaa työsopimuksen irtisanomisperusteilla. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen, jos työnantaja ei noudata oppisopimusta koskevia laki- tai sopimusmääräyksiä. Oppisopimusopiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta ja harkinnanvaraista palkkatukea, jos koulutukseen otetaan työtön tai työttömyysuhan alainen henkilö. Muihin opintoihin liittyvä työharjoittelu Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen työharjoittelua ei ole erikseen säädetty työsuhteen ulkopuolella tapahtuvaksi. Jos työsuhteen tunnusmerkit, kuten työn tekeminen vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, täyttyvät, kyseessä on työsuhde. Työharjoittelu voi tapahtua myös ilman työsuhdetta. Työsuhteessa tapahtuvaan työharjoitteluun sovelletaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten määräyksiä. Työehtosopimuksissa on usein määräyksiä harjoittelijoiden palkoista. Niiden mukaan harjoittelijan palkka on yleensä tietty prosenttiosuus vähimmäispalkasta. Oppilaitokset saattavat maksaa työnantajalle harjoittelutukea. Opintoihin liittyvä työharjoittelu ja työnantajan takaisinottovelvollisuus Yhtenä työnantajan takaisinottovelvollisuuden edellytyksenä on lisätyövoiman tarve. Takaisinottovelvollisuus ei suoraan estä työnantajaa järjestämästä harjoittelupaikkaa opiskelijalle. Työvoimapoliittisen työharjoittelun ja työelämävalmennuksen osalta on erikseen asetettu laissa rajoituksia, kuten edellä on todettu. Muuten kokonaisharkintaan vaikuttaa muun muassa se, onko kyseessä työsuhteessa tehtävä työ ja perustuuko harjoittelu ainoastaan opiskelijan intressiin saada harjoittelu suoritettua vai onko työnantajalla tarkoitus kouluttaa opiskelija työntekijäkseen samankaltaisiin työtehtäviin. Tapauksessa KKO 1993:97 työnantaja oli irtisanonut kolme vakinaista työntekijää ja osittain heidän irtisanomisaikojensa kuluessa ottanut palvelukseensa neljä opiskelijaa työharjoittelijoiksi lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Opiskelijoiden ottaminen työhön ei heidän palkkaamisensa tarkoitus ja heille sen mukaisesti annettujen työtehtävien laatu huomioon ottaen merkinnyt sitä, että työnantajan olisi tullut peruuttaa vakinaisten työntekijöiden irtisanominen tai tarjota heille työtä työvoimatoimiston välityksellä. Enterprise Europe Networkin johtava EU-neuvoja Janne Koivisto Henkilöstörahastot laajemmin käyttöön yrityksissä Hallitus esittää, että henkilöstörahastolakia uudistetaan. Ehdotukseen sisältyy kolme keskeistä muutosta. Henkilöstörahastoon voisi voittopalkkioiden lisäksi siirtää myös tulospalkkiota, työntekijä voisi nostaa omaa rahastoosuuttaan ilman viiden vuoden odotusaikaa ja lain soveltamisen alaraja laskisi 30 työntekijän yrityksestä kymmenen työntekijän yritykseen. 9

10 MUUTA YRITYSTIETOA Uudistuksen tavoitteena on nostaa henkilöstörahastot koko henkilöstön palkitsemisen todelliseksi vaihtoehdoksi niissäkin yrityksissä, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole tai voi olla, toteaa työministeri Anni Sinnemäki. Henkilöstörahastojen tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yrityksen tai viraston tuottavuutta ja kilpailukykyä. Henkilöstörahaston perustaminen on vapaaehtoista ja edellyttää työnantajan ja henkilöstön yhteisymmärrystä asiasta. Henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja työnantaja palkkiojärjestelmästä. Voimassa olevan lain mukaan henkilöstörahastoon voi siirtää vain voittopalkkiota, jotka määräytyvät yrityksen toiminnan kannattavuuden perusteella. Yritysten palkkiojärjestelmät perustuvat nykyisin kuitenkin suurimmalta osin muihin kriteereihin kuin voittoon. Tätä on pidetty yhtenä keskeisenä syynä sille, ettei rahastoja perusteta ja että olemassa olevia saatetaan lakkauttaa. Siksi hallitus esittää, että myös tulospalkkiot sisällytettään lain piiriin muidenkin kuin valtion osalta. Palkkiojärjestelmien yhtenä keskeisenä tavoitteena on kannustavuus ja sitouttaminen. Voimassa olevan lain mukaan työntekijä ei saa nostaa osuuksiaan rahastosta ennen kuin hänen jäsenyytensä on kestänyt vähintään viisi vuotta. Tämän vuoksi suuri osa työntekijöistä saa osuutensa rahastosta työsuhteensa päättyessä. Ehdotuksen mukaan työntekijän rahastoosuudesta siirrettäisiin nostettavissa olevaan osaan vuosittain enintään 15 prosenttia, kuten voimassaolevan lainkin mukaan, mutta viiden vuoden odotusaika poistettaisiin. Lisäksi hallitus esittää, että henkilöt, joiden työsuhde päättyy taloudellisen ja tuotannollisin perustein tapahtuneen irtisanomisen johdosta, voisivat nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisina erinä työsuhteen päättymistä seuraavina neljänä vuotena. Esitys perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisen työryhmän ehdotuksiin. Lisätiedot hallitusneuvos Raila Kangasperko, puh tai hallitussihteeri Jan Hjelt, puh LAKIASIAT Päällekkäiset poissaolot Työntekijän työstä poissaolon syynä voi olla samanaikaisesti useampi syy, kuten esimerkiksi vuosiloma, sairausloma, perhevapaa, lomautus, lakko, palkaton vapaa ym. Mikäli poissaolo johtuu useasta eri syystä, poissaolojen keskinäinen järjestys ratkaistaan ns. aikaprioriteettiperiaatteen perusteella. Sen mukaan ratkaisevaa on se syy, joka on alkanut ensin. Jos työntekijä on sairastunut ja sairausloman aikana hänet lomautetaan, pidetään poissaolon syynä sairautta, koska se on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista. Mikäli ensimmäinen poissaolon syy lakkaa, mutta poissaolo jatkuu toisen syyn vuoksi, poissaoloa arvostellaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella. Kun edellä mainitun työntekijän sairausloma päättyy lomautuksen kestäessä, on poissaolon syy siitä lähtien lomautus. Poissaolon syy vaikuttaa mm. työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen ja vuosilomien kertymiseen. Jos työntekijälle on ennen sairastumistaan annettu lomautusilmoitus, hänellä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan siltä osin kuin sairaus ja lomautus sattuvat samaan aikaan. Hänelle ei myöskään kerry vuosilomaa lomautuksen jatkuttua yli 30 työpäivän ajan. Mikäli tilanne onkin päinvastainen eli työntekijä on sairastunut ennen lomautusilmoituksen antamista, poissaoloa pidetään sairaudesta johtuvana niin kauan kuin sitä kestää, joten työnantajalla on lain tai työehtosopimuksen mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus mahdollisesti myös ajalta, jolloin sairausloma ja lomautus ovat päällekkäin. Myös vuosilomaa kertyy pidempään. KKO 1997:121: Lomautus oli alkanut lomautusilmoituksen mukaisesti. Kun lomautusilmoitus oli annettu ennen työntekijän sairasloman alkamista, oli työnteon keskeytys lomautusaikana johtunut lomautuksesta eikä sairaudesta. Työntekijällä ei siten ollut oikeutta sairausajan palkkaan. Työnantajalla ei esimerkiksi ole työehtosopimuksen perusteella palkanmaksuvelvollisuutta äitiysvapaan ajalta, jos lomautettuna olleella työntekijällä alkaa äitiysvapaa. Työntekijä ei myöskään ansaitse vuosilomaa äitiys- ja vanhempainvapaan perusteella, koska poissaolon ensisijainen syy on lomautus. Mikäli lomautus päättyy kesken äitiys- tai vanhempainvapaan, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ja vuosiloman ansainta alkavat lomautuksen päättymishetkellä. Periaatetta noudatetaan lähes poikkeuksetta, myös lakkojen yhteydessä. Työneuvoston lausunnon mukaan vuosilomaa ei kuitenkaan voida määrätä alkavaksi lakon tai työsulun aikana. Mutta mikäli työntekijä on vuosilomallaan lakon alkaessa, ei lakko automaattisesti keskeytä 10

11 LAKIASIAT työntekijän lomaa. Jos lakko alkaa sen jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut työntekijälle vuosiloman ajankohdan, mutta ennen loman alkamista, työntekijä ei ole vuosilomalla lakon aikana. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia siitä, että loma alkaa lakosta huolimatta alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti. Mikäli lakko päättyy kesken vuosiloman, saa työntekijä pitää vuosilomana ajan, joka alkaa lakon päättymistä seuraavana päivänä ja loppuu alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti. Vuosiloma tai sen osa, jota lakon vuoksi ei ole voitu pitää, annetaan myöhemmin työnantajan määräämänä ajankohtana noudattaen vuosiloman antamista koskevia määräyksiä. Työehtosopimusten mukaan lomarahan tai lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä usein on työhön paluu välittömästi vuosiloman päätyttyä. Jos työntekijän vuosiloma päättyy lakon aikana eikä hän palaa työhön, ei lomaltapaluurahaa tältä osin makseta. Lomarahan osalta tilanne voi olla toinen. Riippuen työehtosopimuksen määräyksestä lomaraha voi tulla maksettavaksi myös lakkotilanteessa. Tiettyjen toimintojen ympäristölupavelvoitteet kevenevät Ympäristönsuojelulain muutos (253/2010) astuu voimaan kesäkuun alussa. Lain valtuussäännöstä antaa laissa mainituille toimialoille valtioneuvoston asetuksella ympäristönsuojeluvaatimuksia tarkennetaan sekä asetusten soveltamisalan että sisällön suhteen. Asetuksella säädettävien ympäristönsuojeluvaatimusten tulisi myös vastedes vastata samaa tasoa, jota laissa edellytetään ympäristöluvanvaraisilta laitoksilta. Ympäristölupaa ei siis enää tarvita, mikäli toiminnosta on säädetty ympäristönsuojelulain 12 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella. Tähän liittyen on tulossa voimaan mm. asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (JANO-asetus) sekä asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (PINO-asetus). Mikäli luvanvaraisuudesta on edellä kuvatusti poikettu, tulee toiminta lähtökohtaisesti rekisteröidä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ilmoitus rekisteröintiä varten tulee tehdä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai, tietyissä tapauksissa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Aiemmin rekisteröinti-ilmoitus on pääsääntöisesti tullut tehdä nyt jo historiaan jääneelle alueelliselle ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojelulain säännöstä, joka koskee poikkeusta luvanvaraisuudesta, on täsmennetty siten, että poikkeaminen perustuu suoraan lain säännökseen, eikä poikkeusharkintaa enää tehdä asetuksen nojalla. Samalla on laajennettu luetteloa tilanteista, joissa poikkeusmahdollisuudesta huolimatta toiminta aina vaatii ympäristölupaa. Säännöstä on täydennetty siten, että jatkossa myös seuraavat toiminnot ovat aina luvanvaraisia: 1) toiminnat, jotka sijaitsevat tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, 2) toiminnat, jotka todennäköisesti aiheuttavat luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettuja seurauksia, eli Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvojen heikentymistä; ja 3) toiminnat, jotka ovat osa muutoin luvanvaraista toimintaa. Säännös tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka lain 12 :ssä tarkoitetut tietyt laitokset siirtyvät luvanvaraisuudesta rekisteröitäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, ei siirto kuitenkaan koske niitä yksittäisiä laitoksia, joiden toiminta olisi edellä esitetyssä luettelossa tarkoitettua. 11

12 Rauman Offsetpaino Oy

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Palkkatuen uudistamisen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Palkkatuki v. 2016. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki (JTYPL) 916/2012, luku 7. 14.1.2016 Keski-Suomen TE-toimisto

Palkkatuki v. 2016. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki (JTYPL) 916/2012, luku 7. 14.1.2016 Keski-Suomen TE-toimisto Palkkatuki v. 2016 Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki (JTYPL) 916/2012, luku 7 1 Palkkatuen käsite ja palkkatuella tuettavan työn tarkoitus Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJAOHJE Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 11. Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia... 15

Sisällys. Lukijalle... 11. Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia... 15 Lukijalle................................................... 11 Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia........................ 15 1. Työsuhteen ehtojen lähteet................................

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista TEpalveluissa

Ajankohtaista TEpalveluissa Ajankohtaista TEpalveluissa 10.6.2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspaketti 1 14.6.2016 Toimisto Otsikko Murroksen ja muutoksen keskellä Työmarkkinat; Maakuntauudistus; II-asteen koulutusuudistus; Kuntien rooli

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 (5) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 (TT-STTK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot