Nykykäsitykset oraalimotorisesta kuntoutuksesta Päivi Malmi/Puheterapeutti FM, OYS audiofoniatrian yksikkö, oraalimotorinen työryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nykykäsitykset oraalimotorisesta kuntoutuksesta Päivi Malmi/Puheterapeutti FM, OYS audiofoniatrian yksikkö, oraalimotorinen työryhmä"

Transkriptio

1 LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Kuntootus kohilleen Kuopio 9/2015 Nykykäsitykset oraalimotorisesta kuntoutuksesta Päivi Malmi/Puheterapeutti FM, OYS audiofoniatrian yksikkö, oraalimotorinen työryhmä Taina Karjalainen/Erikoispuheterapeutti FL, Tmi Erikoispt TK, Oulun kaupunki

2 TÄSSÄ PUHEENVUOROSSA Pohditaan kuntoutusmenetelmien valintaa fiktiivisen asiakastapauksen avulla Esitellään lyhyesti puheterapeuteilla käytössä olevia menetelmiä: määritelmiä, tavoitteita, terminologiaa, näytönasteita vaikuttavuudesta ja koulutuksen saatavuutta Dyspraktisten häiriöiden oraalimotoriseen kuntoutukseen ja hoitomenetelmiin ei tässä esityksessä ole paneuduttu.

3 OROFAKIAALINEN SÄÄTELYTERAPIA Castillo Morales terapia, Orofakiaalinen regulaatioterapia, Oraalimotorinen säätelyterapia, Orofakiaalinen terapia Kasvojen, suun ja nielun alueen sensomotoristen häiriöiden fysioterapeuttis-logopedinen kuntoutusohjelma Käytettiin aikaisemmin varhaishoidoksi imeväisille ja pikkulapsille, erityisesti Down syndrooma lapsille Nykyisin käytetään yhä enemmän lapsille, joilla on epäselvä puhe dyspraktistyyppisten vaikeuksien vuoksi Orofakiaaliseen sätelyterapiaan kuuluu myös oraalimotorinen laitehoito, ns. ORA-kojehoito

4 ORAALIMOTORINEN LAITE Oraalimotorinen laite on suulakilevy, jossa on stimuloivia ärsytyspisteitä (helmiä tai nystyjä) esim. HELMILEVY, L-LEVY, K-LEVY, HALLEN LEVY (TUTTI) eli SUUKILPI tai YKSILÖLLISESTI VALMISTETTU HUULILEVY Laitehoidon tavoitteena: Kielen oikean aseman, paikantamisen ja liikkeen hahmottamisessa Kielen lihastoiminnan tehostaminen ja liikevalmiuksien harjoittaminen

5 ORAALIMOTORINEN LAITE HELMITAULUHELMET KISKOSSA

6 ORAALIMOTORINEN LAITE HELMILEVY

7 K-LEVY JA L-LEVY, NYSTYLEVYT

8 SUUKILPI, HALLEN LEVY

9 YKSILÖLLISESTI VALMISTETTU HUULILEVY

10 OROFAKIAALINEN SÄÄTELYTERAPIA, MANUAALINEN TERAPIA Manuaalinen terapia sellaisenaan tai yhdistettynä laitehoitoon Pohjana tutkimukset ja yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, joka sisältää valmistelevia, stimuloivia ja täsmäharjoituksia Keskeinen osa kuntoutusta on vanhempien/lähihenkilöiden ohjaus, yhteisterapiat/ esim. fysioterapeutti Tavoitteena on vaikuttaa asentoon (rentoutuminen), hengitykseen, tonuksen säätelyyn ja vahvistaa oikeita liikemalleja

11 MANUAALINEN TERAPIA KASVOJEN ALUEEN MOTORISET PISTEET/CASTILLO-MORALES VALMISTELEVAT HARJOITUKSET

12 NDT, Bobath terapia Neurodevelopmental Treatment NDT on neurologisen kuntoutuksen lähestymistapa, jolla edistetään niiden henkilöiden hoitoa ja kuntoutumista, joilla on hankaluuksia liikkeen säätelyssä keskushermostovauriosta tai muusta sen kaltaisesta tilasta johtuen Tavoitteena on poikkeavan lihasjäntevyyden ja yksipuolisten liikemallien aiheuttamien, yksilön toimintakykyä rajoittavien tekijöiden vähentäminen, jotta yksilön olisi mahdollista toimia painovoimaa vastaan eri asennoissa ja tilanteissa

13 OPT Oral Placement Therapy Puheterapeutti Sara Rosenfeldin (USA) kehittämä menetelmä, jossa tuntopalautteen avulla autetaan lisäämään tahdonalaisten liikkeiden tarkkuutta suun alueella Edetään hierarkkisesti aloittaen leuan karkeammista liikkeistä ja edetään huulten ja kielen liikkeiden pikkutarkkaan säätelyyn Käytetään OPT välineitä, esim. pillit, torvet, saippuakuplat, kielilastat, vibraattorit, ym. Keskeinen osa kuntoutusta on vanhempien/lähihenkilöiden ohjaus Tavoitteena on parantaa ravinnonsaantia ja puheen ymmärrettävyyttä

14 OROFAKIAALISEN ALUEEN STIMULOINTI VIBRAATIO, manuaalisesti (orofakiaalinen säätelyterapia), vibraattoreilla (OPT) JÄÄ käsittelyt (NDT, Mueller, DPNS) SÄHKÖ, e-stim laitteet (DPNS) Tavoitteena: normalisoida kasvojen ja suualueen lihasten tonusta, helpottaa liikkeiden tuottamista ja lisätä lihastoiminnan tiedostamista

15 DPNS Deep Phagyngeal Neuromuscular Stimulation Stimuloidaan suun ja nielun aluetta sisäisesti tarkoin määriteltyjen tekniikoiden mukaisesti (11 stimulointitekniikkaa) Tavoitteena vaikuttaa neuromuskulaariseen heikkouteen, joka on johtanut nielemishäiriöön tai oraalimotoriikan ongelmiin. Taustalla yleensä aivohalvaus, MS- tai Parkinsonin tauti

16 MYOFUNKTIONAALINEN JA FACE FORMER -TERAPIA Myofunktionaalisessa terapiassa (Garliner, USA) harjoitetaan lihaksia, jotka vaikuttavat kielen asentoon, hengitykseen, puheeseen, pureskeluun ja nielemiseen Face Former levyn käyttö korjaa suun rakennetta ja toimintaa Tavoitteena on vahvistaa erityisesti kieltä, suun motoriikkaa ja lihasten tasapainoista toimintaa sekä kasvojen ja suun lihasten vakautta

17 FACE FORMER -LEVY

18 KINESIOTEIPPAUS Kinesioteippaus on faskiaalinen terapiamenetelmä, jolla voidaan lievittää kipua, lisätä liikkuvuutta, vaikuttaa kudostoimintaan, stimuloida hermopäätteitä, vähentää turvotusta ja ennaltaehkäistä lihasväsymystä ja kramppeja Tavoitteena vaikuttaa oraali-, verbaali- tai syömismotoriikkaan ja mimiikkaan

19 2/2015 KINESIOTEIPPAUS

20 ISMAR AKTIVAATTORITERAPIA JA VANGEDE-MENETELMÄ Sensomotorinen ISMAR aktivaattoriterapia ja kokonaiskuntoutus nielemisen ja ja syömisen hallintaan kehitetty CP-lapsille ns. Fränkenin koje Tavoitteena vaikuttaa nielemiseen, syömiseen, pureskeluun, juomiseen, huulion sulkuun, puheen tuottoon, ilmeiden hallintaan. Vangede-menetelmä: Suun alueen ulkoinen ja sisäinen stimuloiminen tarkasti määritellyn ohjelman mukaisesti (akt. ja pass.) Tavoitteena vaikuttaa nielemiseen, syömiseen, kuolaamiseen

21 ORAALIMOTORISESSA KUNTOUTUKSESSA KÄYTETTYJÄ LÄÄKETIETEELLISIÄ SEKÄ KÄYTTÄYTYMISTERAPEUTTISIA MENETELMIÄ JA NIIDEN VAIKUTTAVUUS Lähde: Haavio ym Oraalimotoriset häiriöt ja kuntoutus. Suomen lääkärilehti 48. Kuntoutusmenetelmä Oraalimotoriset ongelmat Vaikuttavuus Näytön aste Kirurgiset toimenpiteet Kuolaaminen Syljen eritys heikkenee, kuolaaminen vähenee Sylkirauhasten sädehoito Kuolaaminen Syljen eritys heikkenee (ALS) D B Farmakologiset keinot, esim. antikolinergit, botuliinitoksiini Kuolaaminen Syljen eritys heikkenee, kuolaaminen vähenee A Käyttäytymisterapia, biofeedbäck (sanalliset ohjeet; nielemisfunktion parantaminen) Nieleminen, kuolaaminen Nieleminen parantuu, Kuolaaminen vähenee A D

22 SUUN ALUEEN LIHASTOIMINTAA STIMULOIVAT MANUAALISET TERAPIAT JA NIIDEN VAIKUTTAVUUS Menetelmät Oraalimotoriikan ongelma Tavoitteiden saavuttaminen Näytön aste Orofakiaalinen regulaatioterapia (Castillo- Morales) Manuaalinen terapia ja laitteet sekä kokonaisvaltainen kuntoutus Nieleminen, syöminen, huulion sulku, kielen toiminta, ilmeiden hallinta, hengitys, puheen tuotto - Huulion sulun ja kielen asennon paraneminen (DOWN) - Nielemisen syömisen, ilmeiden hallinnan, hengityksen, puheen tuoton paranenminen B D Sensomotorinen ISMAR aktivaattoriterapia ja kokonaiskuntoutus Nielemisen ja ja syömisen hallinta kehitetty CPlapsille ns. Fränkenin koje Nieleminen, syöminen, pureskelu, juominen, huulion sulku, puheen tuotto, ilmeiden hallinta. - Nielemisen, syömisen, pureskelun, juomisen, ja huulion sulun paraneminen (CPvamma) - Ilmeiden hallinan ja paraneminen ja kuolaamisen väheneminen B D

23 SUUN ALUEEN LIHASTOIMINTAA STIMULOIVAT MANUAALISET TERAPIAT JA NIIDEN VAIKUTTAVUUS Menetelmät Oraalimotoriikan ongelma Tavoitteiden saavuttaminen Näytön aste Vangede-menetelmä (Suun alueen ulkoinen ja sisäinen stimuloiminen tarkasti määritellyn ohjelman mukaisesti) akt. ja pass. Nieleminen, syöminen, kuolaaminen - Nielemisen ja syömisen paraneminen ja kuolaamisen väheneminen D DPNS-menetelmä Nieleminen - Nielemisen paraneminen D

24 KOULUTUSTEN SAATAVUUS Manuaalisia terapiamenetelmiä: Varhaiskuntoutus - kokonaisvaltainen kuntoutus - syömis- ja juomisvalmiudet - terapeuttinen hampaiden harjaus - suun alueen sensoriikkaan vaikuttaminen - NDT-terapia esim. Helen Mueller Castillo-Morales terapia - Manuaalinen terapia ja laitehoito Koulutuksen saatavuus: - NDT (Neuro Developmental Treatment)- koulutukset - Yksittäiset koulutukset, yhdistykset ja yritykset - Yliopistolliset keskussairaalat - Aikaisemmin säännölliset lyhyet luentomuotoiset koulutukset ja pitemmät terapiakoulutukset (Suomen orofakiaalisen terapian yhdistys) - Pohjoismainen yhteistyö - Nykytilanne? Koulutuksen saatavuus? - esim. Konzept - Castillo Morales

25 KOULUTUSTEN SAATAVUUS Manuaalisia terapiamenetelmiä: Koulutuksen saatavuus: OPT (Oral Placement Therapy) terapia - Suun alueen motoriikka, syömis- ja juomisvalmiudet - Dyspraksia Myofunktionaalinen terapia ja Face Formermenetelmä - Suomen Orofakiaalisen Terapian Yhdistys (SOTY) koulutukset - Materiaalien ja kirjallisuuden hankinta (eri tahot) - Yksittäiset koulutukset: yritykset, yhdistykset Kinesioteippaus puheterapeutin työvälineenä - Yksittäiset koulutustilaisuudet - Kouluttajina puheterapeutit ja fysioterapeutit

26 TUTKIMUKSET, OYS FON PKL POTILASAINEISTO Castillo-Moralesin oraalimotorinen laitehoito CP-vammaisten lasten suun alueen toimintahäiriöiden hoidossa. Pro Gradu- tutkielma. Oulun yliopisto, Päivi Malmi Helmi hoitaa homman? lasten dyspraktisten vaikeuksien kuntoutus Castillo-Moralesin oraalimotoriseen säätelyterapiaan perustuvalla suunsisäisellä laitehoidolla. Lisensiaattitutkimus. Oulun yliopisto, 2007, Riikka Kauppila-Jylhänlahti Oraalimotorinen laitehoito käyttöindikaatiot, käytöstä koettu hyöty ja laitehoitoon liittyvät käytännön ongelmat. Hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielma. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Anne Liukkonen

27 MUITA SUOMALAISIA TUTKIMUKSIA Haapanen M-L. (2003) Suunsisäisen irtokojeen käytön aiheet ja hoitovaste puhehäiriöissä. Suomen lääkärilehti. 39: Karjalainen T. (2007) Orofakiaalisen häiriön ja sen puheterapeuttisen kuntoutuksen vaikutus lapsen kasvojen ja suun alueen toimintaan sekä lapsen ja perheen elämään. Lisensiaatintutkimus, Oulun yliopisto. Koskimies M. (2003). Helmilevyt ensiluokkalaisten puheopetuksen tukena. Suomen hammaslääkärilehti, 17: Koskimies M, Pahkala R, Myllykangas R. (2011) Palatal training appliances in children with mild to moderate oral dysfunctions. J Clinical Pediatric Dentistry 36 (2): Tolvanen S, Raveikko L, Qvansrtöm M. ym. (2013) ORA-kojeet puheterapian apuna. Suomen Hammaslääkärilehti, 7: Tuomaala M. (2008). Castillo-Moralesin säätelyterapia: hoitokäytänteet kehitysvammaisten kuntoutuksessa Suomessa. Pro Gradu tutkielma, Oulun yliopisto.

28 MUITA LÄHTEITÄ JA WWW -SIVUJA Caruso A.J. & Strand E.A. (1999). Clinical Management of Motor Speech Disorders in Children. Castillo-Morales R. (1991). Die Orofaciale Regulationstherapie. Haavio M-L. Autti-Rämö I. Murtomaa H. Sillanpää M. ( 2006). Oraalimotoriset häiriöt ja kuntoutus. Suomen Lääkärilehti 48. Mogren, Å., Sjögreen L. Uppleva med munnen. (2014). Overland L. & Merkel-Walsh R. (2013). A Sensory Motor Approach to feeding. Sillanpää M. (toim.) (2001). Practices in Orofacial Therapy.

29 WWW -SIVUJA DPNS Face Former ja Myofunktionaalinen terapia OPT -

30 Konstit on monet sano akka, kun kissalla pöytää pyyhki!

Ihmisen perustoiminnoista hengitys, ravinnon otto, nieleminen. Oraalimotoriset häiriöt ja kuntoutus. lääketiede. Katsausartikkeli.

Ihmisen perustoiminnoista hengitys, ravinnon otto, nieleminen. Oraalimotoriset häiriöt ja kuntoutus. lääketiede. Katsausartikkeli. Katsausartikkeli Marja-Liisa Haavio, Ilona Autti-Rämö, Heikki Murtomaa, Matti Sillanpää Oraalimotoriset häiriöt ja kuntoutus Tärkein tieto K Oraalimotorisia eli suun ja kasvojen lihastoiminnan häiriöitä

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN Anne Rautio-Honkavaara HIPPOTHERAPY Hippos = hevonen Therapy = terapia, hoito Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapeutin

Lisätiedot

Kuolaava lapsi. Näin hoidan

Kuolaava lapsi. Näin hoidan Näin hoidan Marja-Leena Haapanen Kuolaava lapsi Kuolaaminen on nielemismekanismin poikkeavuudesta johtuvaa syljen tahatonta valumista suusta. Syiden huolellinen selvittäminen on tärkeää. Pienten lasten

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN Näkökulmia puhevammaisuuden ja nielemisongelmien huomioimiseksi Puheterapeutti Mikko Paju, FM, KM POKS, neurologian pkl 3.11.2015 Lähihoitajaopiskelijoiden koulutus SYÖMINEN JA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Alle kouluikäisten kehitysvammaisten lasten ryhmät Ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille, jotka hyötyvät puhetta tukevista ja korvaavista

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

VOICE MASSAGE osaksi Kelan hyväksymiä kuntoutusmuotoja

VOICE MASSAGE osaksi Kelan hyväksymiä kuntoutusmuotoja Lihastautiliitto ry KANNANOTTO Läntinen Pitkäkatu 35 19.1.2015 20100 Turku p. 044 736 1030 www.lihastautiliitto.fi Kelan terveysosasto Kuntoutusryhmä PL 78 00381 Helsinki VOICE MASSAGE osaksi Kelan hyväksymiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa

Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa Studia Veterinaria 6.3.2014 Heli Hyytiäinen, Fysioterapeutti (AMK), eläinfysioterapiaan erikoistunut, MSc in Veterinary Physiotherapy, tohtorikoulutettava Fysioterapeutti

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Nielemisvaikeus eli dysfagia Nielemisvaikeus eli dysfagia Mitä on nielemisvaikeus? Aivoverenkiertohäiriö ja nielemisvaikeus Nieleminen on monimutkainen liikesarja, jossa ruoka- tai juoma-annos kulkeutuu suusta nielun kautta ruokatorveen

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Mervi Taipaleenmäki, apulaisosastonhoitaja Lastenneurologian yksikkö os.65 PPSHP, OYS Lapset ja naiset Kuntasuunnitelmiin

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016

Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016 Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016 Lukisieppari Ryhmä on tarkoitettu lapsille (8-10 -vuotiaat), joilla on luku- ja kirjoitustaidon haasteita. Tavoitteena on fonologisten taitojen vahvistaminen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Kuntoudu pelaamalla. Neuronin palvelut 2015 sivuilla 10-11. sivu 7. sivu 4. sivu 12. sivu 18. Toimintaterapiaa toisellakin tavalla

Kuntoudu pelaamalla. Neuronin palvelut 2015 sivuilla 10-11. sivu 7. sivu 4. sivu 12. sivu 18. Toimintaterapiaa toisellakin tavalla 2015 www.neuron.fi Kuntoudu pelaamalla sivu 4 Toimintaterapiaa toisellakin tavalla sivu 7 Sopeutumisvalmennuksesta tietoa ja vertaistukea sivu 12 Hyvin voidaan ja ahkeroidaan sivu 18 Neuronin palvelut

Lisätiedot

046 7101466 046 7101362 UKK

046 7101466 046 7101362 UKK TerveysInfo niska 55+ kuntosaliharjoittelu : lisää voimaa, liikettä ja kehon hallintaa 55+ kuntosaliharjoittelu on liikkumiskykyä edistävä harjoitusohjelma kuntosalilaitteilla. Tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

Ei. =>Voitte lopettaa vastaamisen tähän. Palauttakaa kysely oheisessa kuoressa! Kyllä. => Vastatkaa kyselyyn, kiitos.

Ei. =>Voitte lopettaa vastaamisen tähän. Palauttakaa kysely oheisessa kuoressa! Kyllä. => Vastatkaa kyselyyn, kiitos. 1 (24) PUHETERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan puheterapiakokemukseenne perustuen. Vastatkaa monivalintakysymyksiin rastittamalla sopiva vaihtoehto. Laittakaa

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

Rikoksesta tuomitsematta jätettyjen tahdosta riippumaton hoito ja kuntoutus Pirkanmaan erityishuoltopiirissä Leila Saulamaa Erityishuoltopäivät

Rikoksesta tuomitsematta jätettyjen tahdosta riippumaton hoito ja kuntoutus Pirkanmaan erityishuoltopiirissä Leila Saulamaa Erityishuoltopäivät Rikoksesta tuomitsematta jätettyjen tahdosta riippumaton hoito ja kuntoutus Pirkanmaan erityishuoltopiirissä Leila Saulamaa Erityishuoltopäivät 10.-11.9.2015 Tahdosta riippumaton hoito Pirkanmaalla - Toteutettu

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

ASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus suositukseen (07.04.2015)

ASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus suositukseen (07.04.2015) KANNANOTTO Suomen Lastenneurologinen yhdistys c/o Johanna Uusimaa OYS/Lasten ja nuorten klinikka PL 23, 90029 OYS ASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia?

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? PALVELU Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? Mitä eri alojen asiantuntijat tekevät Hipossa? Lisätietoja voit kysyä meiltä! NEUROPSYKOLOGINEN

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Rettin oireyhtymä 15.10.2012

Rettin oireyhtymä 15.10.2012 Rettin oireyhtymä Harvinainen geneettinen neurologinen oireyhtymä, esiintyy pääasiassa tytöillä Jokaisen tytön kehitys-sekäliikunta ja toiminta hyvin yksilöllistä Varhainen lapsuus ja vauvaikävaikuttaa

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

ENNENAIKAISINA JA PIENIPAINOISINA SYNTYNEIDEN LASTEN OROFAKIAALISET TAIDOT 5 6-VUOTIAANA

ENNENAIKAISINA JA PIENIPAINOISINA SYNTYNEIDEN LASTEN OROFAKIAALISET TAIDOT 5 6-VUOTIAANA ENNENAIKAISINA JA PIENIPAINOISINA SYNTYNEIDEN LASTEN OROFAKIAALISET TAIDOT 5 6-VUOTIAANA Mari Liedes Logopedian pro gradu -tutkielma huhtikuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta logopedia ESIPUHE

Lisätiedot

Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden

Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden kehittämisprojekti Sinikka H. Peurala, ohjausryhmän pj johtaja, FT Invalidiliiton Kuntoutus Oy, Validia Kuntoutus Lahti 1 Tavoite Selvittää miten

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa

Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Avh-yhdyshenkilöiden koulutuspäivät 11.5.2011 Anne Puumalainen Asiakasprojektipäällikkö, THM DRG Medical Systems Kolme tärkeää asiaa aivohalvauksen sairastamisen

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Nielemisvaikeus eli dysfagia Nielemisvaikeus eli dysfagia Mitä on nielemisvaikeus? Aivoverenkiertohäiriö ja nielemisvaikeus Nieleminen on monimutkainen liikesarja, jossa ruoka- tai juoma-annos kulkeutuu suusta nielun kautta ruokatorveen

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Erityisuinti ja Rettin oireyhtymä

Erityisuinti ja Rettin oireyhtymä Erityisuinti ja Rettin oireyhtymä Minna Nevalainen Fysioterapeutti, erityisuimaopettaja SUH:n erityisuinnin kouluttaja ja valiokunnan jäsen Erityisuinti Suomessa SUH:n uimaopetuksen soveltamista ottaen

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

JUHLASYMPOSIUMI 2008

JUHLASYMPOSIUMI 2008 ALUSTAVA OHJELMA JUHLASYMPOSIUMI 2008 Perustutkimus ja perustiedot näyttöön perustuvan neurologisen kuntoutuksen kulmakivet Turussa 14.3.-15.3.2008 ESISYMPOSIUMI Yhteistyöstä lisäarvoa neurologiseen kuntoutukseen

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat

Lisätiedot