Kuntoudu pelaamalla. Neuronin palvelut 2015 sivuilla sivu 7. sivu 4. sivu 12. sivu 18. Toimintaterapiaa toisellakin tavalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoudu pelaamalla. Neuronin palvelut 2015 sivuilla 10-11. sivu 7. sivu 4. sivu 12. sivu 18. Toimintaterapiaa toisellakin tavalla"

Transkriptio

1 2015 Kuntoudu pelaamalla sivu 4 Toimintaterapiaa toisellakin tavalla sivu 7 Sopeutumisvalmennuksesta tietoa ja vertaistukea sivu 12 Hyvin voidaan ja ahkeroidaan sivu 18 Neuronin palvelut 2015 sivuilla

2 Kuntoutus muutostilassa Kauko Pitkänen, LT, ylilääkäri Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) yhtenä tavoitteena on kehittää ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä niin, että pitkäaikaisen laitoshoidon tarve vähenee. Tähän tavoitteeseen yritetään päästä esimerkiksi monipuolistamalla ja lisäämällä kotiin saatavia palveluja ja kuntoutusta. Kuntoutus kohdennetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan erityisesti akuutisti sairastuneille ja sairaalasta kotiin palaaville. Kotiin suunnatun kuntoutuksen ajatusmalli tukee ajanmukaista ekologista ja valtaistavaa lähestymistapaa, jossa yksilö ja hänen toimintaympäristönsä ja sosiaaliset verkostonsa ovat tärkeimmät huomioon otettavat tekijät tuloksekkaan ja vaikuttavan palvelutoiminnan onnistumisessa. Meneillään olevassa palvelurakenneuudistuksessa on tarkoitus sopia lääkinnällisen kuntoutuksen vastuunjaosta niin, että palveluprosessista muodostuu asiakaslähtöinen. Kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen käynnistäminen, kuntoutuksen jatkuvuuden turvaaminen ja palvelukokonaisuudesta huolehtiminen ovat silloin keskeisiä asioita. Kehittämishankkeen yhtenä moottorina on ollut tieto siitä, että väestön ikärakenne johtaa tulevina vuosina huoltosuhteen vääristymiseen ja ns. kestävyysvajeeseen, jossa yhä pienempi joukko työssä käyviä suomalaisia rahoittaa hyvinvointipalveluita. Tämä pakottaa etsimään entistä tehokkaampia palveluprosesseja ja kustannuksiltaan edullisia hoito- ja kuntoutusmuotoja. Kuntoutussektorilla toimivien tehtävänä on kehittää kustannustehokkaita ja näyttöön perustuvia kuntoutusmenetelmiä, joita jatkossa voidaan yhä enemmän hyödyntää myös kotona tapahtuvassa kuntoutuksessa. Laajakaistayhteyksien ja tietojärjestelmien kehittymisen ansiosta ns. etäkuntoutuksen järjestäminen on eräs keino vastata kansallisen kehittämishankkeen asettamaan haasteeseen. on käynnistämässä tutkimushankkeen, jossa otetaan käyttöön verkkopohjainen etäkuntoutusmalli kotona tapahtuvan kuntoutuksen toteuttamiseksi. Hankkeessa on mukana Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian ja fysiatrian klinikat ja useita yhteistyökumppaneita yritysmaailmasta ja perusterveydenhuollosta. Hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tukemana vuosien aikana, jonka jälkeen etäkuntoutusmalli on tarkoitus vakiinnuttaa toimivaksi käytännöksi Pohjois-Savon kuntien alueella ja myös laajemmin koko valtakunnan alueella. Tutkimus Liikeaivokuoren rakenteen ja toiminnan arviointi navigoidulla magneettistimulaatiolla Elisa Kallioniemi, DI, tutkija Kliininen neurofysiologia Kuopion yliopistollinen sairaala Navigoitu aivostimulaatio perustuu magneettikuvien avulla tarkasti kohdennettavaan transkraniaaliseen magneettistimulaatioon (TMS), jossa pään pinnan ulkopuolelta annetut kivuttomat magneettipulssit saavat aikaan sähkövirtoja aivokuorelle. Menetelmällä voidaan esimerkiksi aiheuttaa lihasvasteita stimuloimalla liikeaivokuorta. Tutkimushankkeen aikana kehitimme navigoitua aivostimulaatiota kliiniseen tutkimukseen ja kliiniseen rutiinikäyttöön soveltuvaksi työkaluksi, jolla on mahdollista arvioida motorisen Karin Seitz-Valtonen, laatuasiantuntija Labquality Oy Terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa kilpailu on koventunut. Asiakkaat ja palveluiden ostajat osaavat vaatia ja arvostavat laadukasta toimintaa. Näyttöä toiminnan tuloksista edellytetään. Monissa yrityksissä on pyritty varmistamaan toiminnan laatu ja tuloksellisuus ottamalla käyttöön systemaattinen laatutyöskentely. Laatutyöskentelyssä apuna toimii laadunhallintajärjestelmä, jossa toiminnat on prosessoitu ja tehty läpinäkyväksi, tehtävät jaettu ja vastuutettu sekä sovittu oleelliset mittarit, joilla voidaan seurata toiminnan kehitystä ja osoittaa sen laatu. Muutostilanteissa on myös helpompi tehdä ratkaisuja, kun toiminnat on selkeästi kuvattuja. Laatujärjestelmä tukee muutostilanteessa muutokseen sitoutumista. Erityisesti SHQS-laatuohjelmassa käytössä oleva itsearviointikriteeristö tuo puolueettoman areenan tarkastella toimintaa ja kehittää sitä kriteeristön vaatimusten mukaisesti. hermoradan kuntoa sekä aivokuoren ärtyvyyttä ja hermovälittäjäaineiden tasapainoa. Aivohalvauksessa aivokuoren aktivaatiotaso häiriintyy siten, että vaurion puolella toiminta vaimenee ja vastakkaisella puolella tehostuu, eli toiminnat pyrkivät siirtymään terveelle aivopuoliskolle vauriota vastaavalle aivoalueelle. Samanaikaisesti aivokuorella tapahtuu myös sekä mikro- että makrotason rakenteellisia muutoksia. Vielä ei kuitenkaan ymmärretä täysin samanaikaisten toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten yhteisvaikutuksia ja sitä, miten muutokset etenevät. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on uuden nopean ja kvantitatiivisen menetelmän kehittäminen liikeaivokuoren tilan arviointiin Laatu kuntoutustoiminnan tukena Neuronissa laatutyöskentely aloitettiin 1990-luvun puolivälissä yhdistämällä rakennetieto ja täsmälliset, kajoamattomat TMS:llä saadut toiminnalliset mittarit. Hankkeessa kehitettävät menetelmät voivat mahdollistaa liikeaivokuoren vaurioiden (muun muassa aivohalvauksen) muutosten herkän arvioinnin, tarkan toipumisennusteen laatimisen sekä kuntoutuksen valinnan ja kohdentamisen. Tällaista yksiselitteistä mittaria ei tällä hetkellä ole olemassa. Tutkimuksen menetelmien kehitykseen on hyödynnetty terveitä koehenkilöitä; menetelmien soveltuvuutta aivohalvauspotilaille tutkitaan Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian osastolla ja Berliinin Charité-sairaalassa. Pitkäjänteistä laatutyöskentelyä Neuronissa laatutyöskentely aloitettiin luvun puolivälissä ja menetelmäksi valittiin silloinen King s Fund-menetelmä, nykyinen SHQS-laatuohjelma. Menetelmä tuli Suomeen vuonna 1992 Englannista, jolloin se sovitettiin suomalaiseen järjestelmään sosiaali- ja terveysministeriön tuella laajassa asiantuntijaverkostossa. Laatuohjelmaa käyttää Suomessa yli 200 erilaista sosiaali- ja terveydenhuollon julkista ja yksityistä palvelujen tuottajaa. SHQSarviointikriteeristö on siirtynyt vuoden 2014 aikana sähköiseen Laatuporttiin, joka tarjoaa työkalut järjestelmälliseen laadunhallintaan ja auditointeihin. Laatuportti on Labqualityn ja Hupermanin yhteistyössä kehittämä sovellus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille. Neuron oli ensimmäinen terveydenhuollon organisaatio Suomessa, jolle myönnettiin King s Fund-järjestelmän mukainen laaduntunnustus Tuolloin laaduntunnustukset tai sertifikaatit olivat vielä harvinaisia sosiaalija terveydenhuollon organisaatioissa. Vuosien varrella Neuronin toiminta ulkopuolisten asiantuntijoiden näkökulmasta on jäntevöitynyt ja organisaatio on kyennyt muokkaamaan toimintaa asiakastarpeiden ja markkinoiden mukaisesti. Ulkopuolisten asiantuntijoiden säännölliset arvioinnit nostavat esille toiminnan vahvuuksia, mutta antavat myös suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Toiminnan tarkastelu ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta varmistaa myös laadun luotettavuutta. Sisältö Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin asiakaslehti Julkaisija: Toimitus: Anniina Poutiainen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Painopaikka: Grano, 2014 Kuntoudu pelaamalla Toimintaterapiaa toisellakin tavalla Neuronin palvelut Sairastuminen muuttaa yhteistä arkea Vinkkejä terveelliseen ruokavalioon ja yleisimpiin ravitsemuspulmiin Puheterapeutin työkalupakki monipuolistuu Hyvin voidaan ja ahkeroidaan... 18

3 Kuntoudu pelaamalla Heli Vehkala, TtM, projektipäällikkö Pienenevät terveydenhuollon resurssit ja lisääntyvä kuntoutustarve pakottavat löytämään uusia ratkaisuja tehokkaan ja kustannusvaikuttavan kuntoutuksen järjestämiseksi. Niinpä teknologiaa hyödyntävien kuntoutusmenetelmien kehittäminen neurologisessa kuntoutuksessa on ollut Neuronin päämäärätietoisena tavoitteena jo pitkään. Viimeisimpänä on panostettu pelillisyyden ja mobiilisovellusten hyödyntämiseen kuntoutuksessa. Neuron on ollut aktiivisena toimijana Savonia ammattikorkeakoulun koordinoimassa Health Propeli -projektissa, jonka tavoitteena on ollut luoda uusia pelillisiä sovelluksia terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutuksen tukemiseen. Projektin kautta on saatu saman pöydän ääreen sekä terveys- ja hyvinvointialan toimijat että peli- ja teknologia-alan osaajat. Näin on syntynyt useita aihioita terveyttä edistävistä peleistä ja sovelluksista. Monet vaikuttamisen mahdollisuudet Terveyspelit ja uudet pelillisyyttä hyödyntävät käytännöt voivat toimia hyvänä lisänä perinteisen aivohalvauskuntoutuksen rinnalla. Peliteknologia voi lisätä kuntoutuksesta saatavaa hyötyä ja edistää kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tehtäväkeskeinen harjoittelu ja suuret liikkeiden toistomäärät luovat perustan aivohalvauksesta toipumiselle. Terveyspelien Terveyspelit tuovat kuntoutukseen mielekkäitä ja motivoivia terapiamuotoja, joiden kautta voidaan päästä kuntoutumisen kannalta tärkeisiin suuriin toistomääriin kaiken ikäisten kuntoutujien keskuudessa. Terveyspelit ovat tulleet kovaa vauhtia osaksi kuntoutusta tehden kuntoutumisesta hauskaa mutta myös vaikuttavaa. Iso kosketusnäyttöpöytä toimii erinomaisena harjoitusalustana yläraajatoimintojen ja hahmottamisen edistämisessä. Mahdollisuus kaksinpelaamiseen lisää intoa harjoitella. Kuvassa projektipäällikkö Heli Vehkala ja fysioterapiatoiminnan johtaja Satu- Mari Kokko-Aro testaavat paremmuutta ilmakiekko-pelissä. Käyttö sekä kotiettä klinikkaympäristössä Tarjoaa riittävästi haasteita Helppokäyttöisyys, selkeät käyttöohjeet (käyttötuki) Terapeutin ohjaama onlineetäkuntoutus Mahdollisimman varhainen käyttöönotto Pelaamisen oltava hauskaa > kehittyvät pelaajahahmot Peli motivoi ja sitouttaa harjoittelemaan Positiivisten kokemusten ja palautteen saaminen > itsetunto kohoaa FITCOBO-pelituoli on satulapelituolista modifioitu innovatiivinen peliväline. Vartalon hallinnan ja syvien lihasten harjoittaminen onnistuu huomaamattaan pelin tiimellyksessä. Kuvassa 82-vuotias Sanni Karjalainen eläytyy laskettelijan rooliin MM-kisarinteissä. Hyvän kuntoutuspelin TOP 10 Kuntoutuspelien huolelliseen suunnitteluun tulee käyttää aikaa. Hyvä kuntoutuspeli on ennen kaikkea hauska ja motivoiva, joka antaa positiivisia onnistumisen kokemuksia. Kohdistettu oikein oikealle kohderyhmälle Tarjoaa terapeutille arviointikeinoja, todentavat edistymisen 4

4 Peliteknologia on tervetullut lisä tehostamaan kuntoutuksen vaikuttavuutta, vaikkei sillä voidakaan korvata perinteisiä kuntoutusmenetelmiä. avulla kuntoutuksesta saadaan mukavaa ja interaktiivista, kuntoutujaa tehokkaasti osallistavaa sekä motivoivaa toimintaa. Tällä voi olla suuri merkitys paremman kuntoutustuloksen ja elämänlaadun saavuttamisessa. Peliteknologiat mahdollistavat myös sosiaalisen vuorovaikutuksen, sillä terveyspelejä voidaan hyvin pelata pari- ja pienryhmätoiminnassa. Uppoutuminen virtuaaliseen pelimaailmaan saa kuntoutujan harjoittelemaan kehon toimintoja huomaamattaan. Terveyspelien pelaaminen ei edistä vain fyysisiä osa-alueita, vaan niillä on kuntoutuksellista merkitystä myös ajattelu- ja havaitsemistoimintoihin. Pelaamisessa harjoitettavien osa-alueiden kautta voidaan vaikuttaa edistävästi myös päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. Terveyspelit voivat tarjota tehokkaan ja mukavan vapaa-ajanviettotavan, ja ne toimivat hyvänä tehostajana sekä avo- että laitosmuotoisessa kuntoutuksessa. Nykyteknologian nopea kehittyminen on tuonut terveyspelit helposti saataviksi. Tabletit ja älypuhelimet löytyvät jo yhä useamman taskusta, mutta osataanko silti tiedostaa, kuinka suuri terveyden edistämisen potentiaali laitteissa piileekään. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä mobiilisovelluksia on saatavilla jo yli , ja haasteeksi muodostuukin löytää mobiilipeliviidakosta juuri ne, jotka saavat meidät ajattelemaan terveyttämme enemmän ja muuttamaan käyttäytymistämme. Siitähän kuitenkin on pohjimmiltaan kyse kuntoutuksessakin: omaksua uusia elämäntapoja, liikkua, toimia ja syödä terveellisemmin omien kykyjemme ja voimavarojemme mukaan. Iloa ja vaihtelua kuntoutumiseen Neuronissa kerätyt kokemukset terveyspelien käyttämisestä osana kuntoutusta ovat olleet erittäin rohkaisevia. Kuntoutujat ovat kokeneet niiden tuovan iloa, vaihtelua ja tehokkuutta kuntoutumiseen. Kuntoutujat toivoisivat saavansa terveyspeleistä jatkumoa kuntoutukseensa myös kotona tehtävän harjoittelun kautta. Kehittyvät mobiiliteknologiat ja multimediaympäristöt mahdollistavat aikaan ja paikkaan sitoutumattoman vuorovaikutuksen terveydenhuollon ammattilaisten ja kuntoutujien välillä luoden uusia mahdollisuuksia myös etäkuntoutuskäytäntöihin. Peliteknologia on tervetullut lisä tehostamaan kuntoutuksen vaikuttavuutta, vaikkei sillä voidakaan korvata perinteisiä kuntoutusmenetelmiä. Pelillisyyden käyttöönoton haasteina on tunnistaa pelikuntoutuksesta hyötyvät kohderyhmät, sillä kaikki pelit eivät ole soveliaita jokaiselle kuntoutujalle. Tarvitaan siis kuntoutushenkilöstön ammattitaitoa tunnistamaan, millaiset pelit edistävät kuntoutujan ongelma-alueita parhaiten. Tavoitteellinen ja tehokas kuntoutustoiminta onkin pidettävä tarkoin mielessä terveyspelisovellusten käyttöönotossa. Myös turvallisuus- ja käytettävyystekijät on huomioitava. Helppokäyttöisyys ja teknisen tuen saatavuus nousevat suureen arvoon pyrkimyksissä laajentaa pelikuntoutusta osaksi päivittäistä kuntoutusarkea. Voidaksemme turvata uusien kehitettävien terveyspelien parhaan soveltuvuuden kohderyhmälle, on tärkeää ottaa kuntoutujat mukaan kehittämistyöhön. Heidän palautteistaan ja kokemuksistaan saamme arvokasta tietoa pelikuntoutuksen kehittämiseen. Konkreettisessa toiminnassa onnistuminen tuo hymyn huulille. Sari Pasanen, toimintaterapeutti Toimintaterapiaa toisellakin tavalla Jo noin puolella suomalaisista on taskussaan älypuhelin, jolla voidaan mm. mitata raajojen liikelaajuuksia, toistomääriä ja kävelynopeutta. 6 7

5 Toimintaterapian on katsottu syntyneen 1800-luvun loppupuolella, jolloin erilaisia toimintoja alettiin käyttää suunnitelmallisesti kuntoutuksessa. Toimintamuotoina tuolloin olivat mm. erilaiset kädentyöt, kuten korinpunonta, neuletyöt ja puutyöt. Tänäkin päivänä näitä samoja toimintamuotoja käytetään toimintaterapiassa kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden rinnalle on kuitenkin tullut myös muita menetelmiä, jotka kehittyvät edelleen ajan hengen mukaisesti. Perinteisesti toimintaterapiassa harjoittelu on yhdistetty konkreettiseen toimintatilanteeseen, mutta toiminnoissa tarvittavia taitoja ja valmiuksia voi harjoittaa myös muilla tavoin. NEKTI kohti uudenlaista kuntoutusta Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa toimi vuosina NEKTI (Neurologisen kuntoutuksen teknologiset innovaatiot) -hanke, joka keskittyi teknologisia harjoituslaitteita hyödyntävän pienryhmämuotoisen kuntoutusmallin luomiseen ja kehittämiseen. NEKTI-hankkeen myötä Neuroniin luotiin kuntoutusympäristö, jossa harjoittelu tapahtui ensisijaisesti teknologisilla harjoituslaitteilla kolmen hengen pienryhmissä. Yläraajaryhmän ohjaamisesta kädenharjoitteluun soveltuvassa tilassa vastasi toimintaterapeutti. NEKTI-hankkeen päätyttyä harjoituslaitteet jäivät käyttöön osaksi kuntoutusta ja niitä hyödynnetään monipuolisesti niin kädenharjoitusryhmissä kuin yksilöllisessä toimintaterapiassa. mintatilanteessa. Nykyisin kuitenkin suurimmalle osalle kuntoutujista teknologian käyttö on ollut osana päivittäisiä tehtäviä esim. laskujen maksun tai vaikka internetistä iltapäivälehtien lukemisen muodossa. Asiantuntevan terapeutin läsnäolo, harjoittelun linkittäminen arkipäivään ja laitteiden hyvä hallinta mahdollistavat usein teknologisen harjoituslaitteen kokeilemisen myös kuntoutujilla, joille tekniikka kaikessa muodossaan on aivan uutta. Oikeanlaisen harjoittelumuodon valitseminen motivaation syntymiseen ja sen ylläpitämiseen onkin tärkeää, sillä motivaatio on keskeinen tekijä kuntoutumisessa. Motivoitunut kuntoutuja jaksaa harjoitella kauemmin, sinnikkäämmin ja paremmin keskittyen. Harjoitteleminen pelaamalla kasvattaa usein myös hieman huomaamatta toistoja ja harjoittelumäärää. Jos vaikkapa lampun vaihtaminen on vaikeaa ja tehtävään tarvittavat käden liikkeet haastavia, niin ehkä on mielekkäämpää kääntää pelin otekahvaa lampun vaihtamista mallintaen ja samalla näyttöpäätteeltä pelipisteitä keräten, kuin kierittää itse lamppua yhtä monta kertaa. Kaik- Motivoitunut kuntoutuja jaksaa harjoitella kauemmin, sinnikkäämmin ja paremmin keskittyen. Peliä pelatessa käsien motoriikka, hahmottamis- ja ongelmanratkaisutaidot kasvavat lähes huomaamatta. kea ei kuitenkaan pysty, eikä tarvitsekaan pystyä harjoittelemaan virtuaalisessa maailmassa. Kahvin- ja aamupuuron keittäminen turvallisessa ja esteettömässä keittiöympäristössä antaa todenmukaisen kokemuksen omasta kykenevyydestä; toiminnasta joka onnistui terapeutin ohjauksen ja palautteen avulla. Tulevaisuutta Teknologia, virtuaalimaailma, pelit ja simulaatiot tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä vahvemmin osana reaalimaailmaa, osana sosiaali-, terveysja kuntoutusalaa ja osana toimintaterapiaa. Ne eivät tule koskaan korvaamaan oikeaa toimintaa, toiminnasta saatuja onnistumisen kokemuksia ja vuorovaikutusta ihmisen kanssa. Kuitenkin teknologian tuomat mahdollisuudet taito- ja valmiustason harjoittelussa antavat kuntoutukseen elementtejä, joiden avulla harjoittelusta saadaan tulevaisuudessa kenties entistä tehokkaampaa ja itseohjautuvampaa. Tulevaisuudessa näitä harjoittelulaitteita toivoisikin näkevän juuri omatoimisen harjoittelun mahdollistajina. Toimintaterapeutin tärkein tehtävä on auttaa kuntoutujaa selviytymään hänelle merkityksellisistä arjen toiminnoista mahdollisimman omatoimisesti. Tähän liittyy olennaisesti myös terapeutin taito valita ne terapiamenetelmät, joiden avulla terapian tavoitteisiin päästään ja jotka motivoivat kuntoutujaa harjoitteluun. Tänä päivänä näitä vaihtoehtoja on jo paljon ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Pelit ja vehkeet Aivohalvauskuntoutuksessa yläraajan toiminnallisuuden parantaminen on usein yksi toimintaterapian keskeisimmistä tavoitteista. Yläraajan harjoittelulla pyritään vaikuttamaan kuntoutujan motorisiin valmiuksiin ja taitoihin. Näiden valmiuksien uudelleen oppiminen ovat edellytyksenä tarkoituksenmukaiselle käden ja yläraajan käytölle. Neuronissa on käytössä monipuolinen valikoima erilaisia käden harjoittelulaitteita. Laitteissa on vaativuustasoja, joiden avulla saadaan harjoitettua juuri tavoitteenmukaista käden toiminnallisuutta vähäisestä hartiankohotuksesta aina yhden sormen nivelen liikuttamiseen. Vaativuustasoja ja erilaisia käden liikkeitä vaativia harjoitteita lisäämällä pystytään nopeasti vastaamaan käden toiminnallisuuden tavoitteisiin. Kun näyttöpäätteeltä näkee käden toiminnan aiheuttamat liikkeet ja saa liikkeestä palautteen näköaistin kautta, on oman käden tarkoituksenmukaisia liikkeitä helpompi hallita. Motoriikan lisäksi teknologisella harjoituslaitteella pystyy samanaikaisesti harjoittamaan mm. hahmottamista, Parhaimmillaan kuntoutujan, terapeutin ja teknologisen laitteen välillä on kuntoutuksen kolmiyhteys. silmä-käsikoordinaatiota, havainnointia ja reagointia, ongelmanratkaisua ja toiminnan suunnittelua. Nämä ovat juuri niitä taitoja, joita päivittäisiä toimintoja tehdessä tarvitsemme. Harjoittelun tavoitteena onkin siirtää virtuaalisessa peliympäristössä opittu taito osaksi arkielämää ja arjen askareita. Teknologiaa vai tekemistä? Ehkä molempia? Asiakaslähtöisyys on ollut yksi toimintaterapian arvoista jo ammatin alkuajoista lähtien. Kiinnostuksen kohteena ovat kuntoutujan toiminnallinen historia; ne tavat, tottumukset, rutiinit ja arvot, jonka mukaan ihminen omassa ympäristössään toimii. Kuntoutuksen tavoitteiden tulee linkittyä kuntoutujan omaan elämään ja harjoittelumuotojen tulee olla ymmärrettäviä. Kuntoutujan tulee tietää miksi jotakin tiettyä asiaa tehdään. Asiakaslähtöisyys määrittää pitkälti myös terapiamenetelmien valintaa. Jos teknologia hirvittää jo sanana, voi terapian tavoitteiden mukaisesti harjoitella konkreettisessa toi- Harjoittelun tavoitteena onkin siirtää virtuaalisessa peliympäristössä opittu taito osaksi arkielämää ja arjen askareita. 8 9

6 Neuronin palvelut 2015 Yksilölliset kuntoutusjaksot ja terapiapalvelut neurologisen sairauden (mm AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai vamman (aivovamma, selkäydinvamma) kuntoutukseen Yksilöllisellä kuntoutusjaksolla kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan kunkin kuntoutujan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä auttaa kuntoutujaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kuntoutuksen toteutuksessa voidaan käyttää uusia teknologisia sovelluksia. Yksilöllisen kuntoutusjakson päivittäinen ohjelma Ohjelma sisältää kunkin henkilön kuntoutustarpeen mukaisesti yksilöllistä ja ryhmämuotoista terapiaa, muuta kuntoutujan tavoitteisiin vastaavaa kuntoutusohjelmaa ja ohjattua harjoittelua. Kuntoutuja saa tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kuntoutuksesta. Kuntoutujia avustetaan tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutusohjelman ulkopuolella on mahdollisuus osallistua ohjattuun vapaa-ajantoimintaan. Yksilöllisen kuntoutusjakson tuloksia tarkastellaan monipuolisilla mittausmenetelmillä ja asiakkaan omaan arvioon perustuen. Kuntoutusjaksolla voidaan hyödyntää vaikuttavaa kuntoutuskäytäntöä ja uutta teknologista kuntoutusvälineistöä. Omaisella on mahdollisuus tulla harjoittelemaan kuntoutujan ohjausta ja avustamista. Kuntoutusjakson alussa ja lopussa pidämme kuntoutuspalaverin, johon toivotaan omaisenkin osallistuvan. Moniammatillinen työryhmä Työryhmään voi Neuronissa kuulua erikoislääkäreitä, fysio-, toiminta- ja puheterapeutti, psykologi tai neuropsykologi, sosiaalityöntekijä tai sosionomi, sairaanhoitajia, ravitsemusterapeutti, seksuaaliterapeutti ja uroterapeutti. Kuntoutujia avustavat lähi- ja sairaanhoitajat. Lisätietoja: Kuntoutukseen hakeutuminen Kelan vaikeavammaisten moniammatillinen kuntoutus (KKRL 9-10 ) alle 65-vuotiaille Neuroniin voi hakeutua neurologisen linjan tai yleispalvelulinjan mukaiseen kuntoutukseen, jos kuntoutuja saa korotettua tai ylintä vammaistukea tai eläkkeensaajan korotettua tai ylintä hoitotukea. Kuntoutus voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen osallistumisen tarve, max 5 vrk) perustellaan hoidosta vastaavan julkisen terveydenhuollon yksikön (terveyskeskus tai sairaala) laatimassa kuntoutussuunnitelmassa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 104 lomakkeella. Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa. Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen jaksot (KKRL 12 ) Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu työ- ja/tai toimintakyvyn tukemiseen esim. neurologisen sairauden tai vammautumisen vaikeuttaessa selviytymistä. Neuroniin voi hakeutua neurologisen linjan tai yleislinjan mukaiseen kuntoutukseen. Kuntoutuksen kesto on yleensä 18 vrk. Kuntoutus toteutetaan jaksotettuna, aloitusjakso on 4-5 vrk. Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen osallistumisen tarve, max 5 vrk) perustellaan lääkärin B-lausunnossa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 132 lomakkeella. Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa. Terveydenhuollon maksusitoumuksella Akuutin hoidon jälkeinen kuntoutus tai myöhemmässä vaiheessa tehostetut tai toimintakykyä ylläpitävät kuntoutusjaksot. Vakuutusyhtiön maksusitoumuksella Henkilöt, joilla on tapaturman tai liikennevahingon pohjalta syntynyt kuntoutustarve toimintakyvyn ylläpitämiseen. Itse maksaen Yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaan räätälöity kuntoutusjakso 1-4 viikkoa. Lisätietoja/varaukset: Asiakassuunnittelija Kirsi Roivainen, puh Neuronin avoterapiapalvelut Terapiapalveluja järjestetään esim. Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksena alle 65-vuotiaille, terveydenhuollon maksusitoumuksella, vakuutusyhtiön päätöksellä ja itsemaksaville kuntoutujille. Avoterapiapalvelut Neuronissa Kortejoella, Vehmersalmentie 735, Kuopio fysio- ja allasterapia puh , Kelan monimuotoryhmäterapia (fysioterapeutti ja toimintaterapeutti) puh , botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Avoterapiapalvelut Kupolissa Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9, Kuopio fysioterapia puh , toimintaterapia puh , puheterapia puh , botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja ohjausta yksilöllisen toimintakyvyn edistämisessä ja mahdollistavat vertaistuen keskustelujen ja yhdessä tekemisen avulla. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tehostetun kädenkäytön osittainen perhekurssi Parkinsonin tautia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssi sairauden varhaisvaiheessa oleville, parikurssi Parkinsonin tautia sairastavien Parkinsonin tautia sairastavien Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille tehostetun kädenkäytön kuntoutuskurssi *) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille tehostetun kädenkäytön kuntoutuskurssi *) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden painokevennetyn kävelykuntoutuksen osittainen perhekurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille painokevennetyn kävelyn kuntoutuskurssi *) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta Lihassairauksia ja/tai dystrofiaa sairastaville aikuisille, läheinen Lihassairauksia ja/tai dystrofiaa sairastaville aikuisille, läheinen Lihassairauksia ja/tai dystrofiaa sairastaville aikuisille, läheinen Ääreishermostosairauksia sairastaville aikuisille, läheinen Liikehäiriösairauksia sairastavien parikurssit, sopeutumisvalmennuskurssit Primaarisia ataksiasairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssi pidempään sairastaneille, parikurssi *) *) *) Lihassairauksia ja/tai dystrofiaa sekä ääreishermostosairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit Kursseilla esivalinta* Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi, sopeutumisvalmennuskurssi Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden ALS-sairautta sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi Kursseilla esivalinta* ALS-sairautta sairastavien aikuisten ALS-sairautta sairastavien aikuisten ALS-sairautta sairastavien aikuisten ALS-sairautta sairastavien aikuisten Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden osittainen perhekurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille Työelämästä poissaoleville aivoverenkiertohäiriön sairastaneille Omaishoitajien kuntoutuskurssi Omaishoitajien kuntoutuskurssi *) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta Omaishoitajien kuntoutuskurssi *) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta *) *) Kursseille hakeminen on kurssikohtaista. Kurssille haetaan Kelan ohjeilla ja lomakkeilla: KU 132 harkinnanvarainen kuntoutus tai KU 104 vaikeavammaisen kuntoutus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto, jossa kuntoutustarve on todettu. Hakemukset lähetetään Kelalle. *Kursseilla, joissa on esivalinta, on hakemusten oltava Neuronissa viimeistään 2 kk ennen kurssin alkua. Tietoa valintakriteereistä, omaisten osallistumisesta, sisällöstä ja jaksotuksesta sekä vapaista paikoista löytyy kurssikalenterista kotisivuiltamme tai Mervi Huttunen, puh , 11

7 Sairastuminen muuttaa yhteistä arkea Sopeutumisvalmennuksesta tietoa ja vertaistukea Nyt tuntuu siltä, että elämä ei lopu sairastumiseen. Keijo Rantanen kokee puolison osallistumisen kurssille tärkeäksi, sillä Maija on hänelle apu ja turva päivittäisissä asioissa. Minna Peltonen, sosionomi YAMK Läheisen ja sairastuneen sopeutuminen sairauteen ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin on yksilöllistä. Sairastuminen on murroskohta elämässä. Sopeutuminen, uuden tilanteen hahmottaminen ja sen jäsentäminen, auttaa mielekkääseen elämään, kun elämänsuunnitelmat muuttuvat. Sairauteen liittyvät menetykset ja toimintakyvyn heikentymiset voivat masentaa ja pelottaa. Toisaalta myös diagnoosin saaminen voi olla helpottavaa. Se saattaa auttaa ymmärtämään jo tapahtuneita muutoksia. Tiedon myötä pystyy hiljalleen järjestämään arkea uudella tavalla ja suunnittelemaan elämää eteenpäin. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus on lakeihin perustuvaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on antaa osallistujille tietoa ja keinoja selviytyä arjessa ja vertaistukea. Perhekursseilla myös läheiset saavat lisävalmiuksia sairastuneen kuntoutusprosessin tukemiseen. Samalla edistetään läheisten jaksamista ja voimavaroja. Sopeutumisvalmennukseen osallistuvia yhdistää sama tai samankaltainen sairaus. Se mahdollistaa asiantuntijoiden antaman tiedon lisäksi erittäin tärkeäksi ja arvokkaaksi koetun kokemusten vaihdon toisten osallistujien kanssa. Vertaistukeen perustuvan auttamisen ydin on samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten kohtaaminen, kokemustiedon jakaminen ja vuorovaikutuksellinen kohtaaminen. issa sopeutumisvalmennusta järjestetään Kelan ryhmäkursseilla muistisairaille ja Parkinsoin tautia sairastaville. Kurssit ovat viiden vuorokauden laitosmuotoisia perhekursseja, joihin osallistuu kuntoutujan lisäksi aikuinen omainen tai läheinen. Kurssille voi osallistua myös ilman omaista. Ohjelmaa on sekä yhteisesti että eriytetysti. Kursseille haetaan Kelan kautta. Hakemukseen tarvitaan liitteeksi lääkärin B-lausunto. Kokemuksia Parkinsonin sopeutumisvalmennuksesta Keijo ja Maija Rantanen Muhokselta osallistuivat Neuronissa järjestettyyn Parkinsonin tautia sairastavien parikurssille toukokuussa Keijolla diagnosoitiin Parkinson plus kesäkuussa Tieto sairaudesta tuntui pahalta, Keijo kertoo. Hänellä ja puolisolla ei juurikaan ollut tietoa tai kokemusta Parkinsonin taudista. Viikon sopeutumisvalmennuksen Sopeutumisvalmennuksen tavoitteita ovat esim: n tiedon antaminen sairaudesta ja kuntoutuskäytännöistä n toimintakyvyn turvaaminen ja parantaminen n omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen n itsehoidon omaksuminen n kuntoutuksen ja terveiden elintapojen merkityksen ymmärtäminen n arjessa selviytymiskeinojen löytäminen n toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalle n tulevaisuuteen varautuminen n vertaistuen antaminen n lisäksi kurssille laaditaan yksilölliset tavoitteet jälkeen Keijo kuvailee tunteitaan ja tilannettaan: Käsittämätöntä, miten paljon merkitystä kurssilla on ollut. Nyt tuntuu siltä, että elämä ei lopu sairastumiseen. Keijo kokee puolison osallistumisen kurssille olevan tärkeä asia, sillä Maija on hänelle apu ja turva päivittäisissä asioissa. Uusi tilanne ja ympäristö eivät ole niin stressaavia, kun puoliso tuntee ja tietää täysin kuvioni ja tapani. Puolison kanssa voi ylläpitää tuttuja tärkeitä rutiineja. Viikon aikana oli myös hyvää, kahdenkeskistä aikaa jakaa sopeutumisvalmennuksessa tulleita ajatuksia ja kokemuksia. Keijo koki vertaistuen tärkeäksi: Se auttoi oivaltamaan, että en ole yksin sairauteni kanssa. Jussinojat kokivat kurssilla saamansa vertaistuen hyvin tärkeäksi. Jussi Jussinoja kertoi, että toisten kuntoutujien kohtaaminen auttoi ymmärtämään, ettei ole yksin sairautensa kanssa. Maija kertoo, että sopeutumisvalmennuksessa ohjelman rakenne oli toimiva. Koko ryhmälle oli yhteistä ohjelmaa ja sekä kuntoutujille että läheisille omaa ohjelmaa. Parkinsonin sopeutumisvalmennuksessa oli kuntoutujille myös varattavissa työntekijöiden yksilöaikoja, joihin läheinen sai osallistua kuntoutujan suostumuksella. Maija pitää tärkeänä sitä, että läheiset saavat vertaistukea toisiltaan. Onhan omainenkin tavallaan kuntoutuja uudessa tilanteessa, Maija pohtii omaa tilannettaan. Myös läheiset tarvitsevat sopeutumisvalmennusta arjen ja puolison toimintakyvyn muuttuessa. Olen Keijon puoliso, en hoitaja, Maija kertoo. Sopeutumisvalmennukseen osallistuva omainen saa Maijan mielestä paljon hyviä asioita mukaansa. Monipuolinen ohjelma antaa voimavaroja arkeen. Omaisten ryhmissä Maija on kokenut voivansa purkaa kokemuksiaan. Yhteiset keskustelut ovat antaneet pohdinnan välineitä; uusia ajatuksia ja oivalluksia. Keijo ja Maija kertovat, että viikon aikana ryhmä hitsautui hyvin yhteen. Kaikilla on ongelmia eikä sairautta tarvitse arkailla sopeutumisvalmennuksessa. Parhaat palautteet Keijo kertoi saaneensa ryhmältä. Viikon aikana Keijon ryhti ja kävely paranivat. Lisäksi ryhmän yhteiset illanvietot laulun kera saivat aikaan pienen, hyvältä tuntuvan ihmeen. Keijon puhe parani ja selkiintyi sopeutumisvalmennuksen aikana. Kokemuksia muistisairaiden sopeutumisvalmennuksesta Jussi Jussinojalla on todettu Alzheimerin tauti. Hän tuli muistisairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssille Neuroniin yhdessä puolisonsa Marketan kanssa Jyväskylästä. Kesäkuussa 2014 järjestetystä kurssista Jussinojat olivat saaneet tiedon Kelalta. He olivat erittäin tyytyväisiä Kelan palveluohjaukseen. Jussi Jussinoja kertoo keskustelleensa paljon toisten kuntoutujien kanssa. Ryhmässä yhdessä jakaminen sekä ilo ja nauru ovat olleet hänelle voimavara. Vertaistuki oli tärkeää myös siksi, että se auttoi ymmärtämään, että hän ei ole yksin sairautensa kanssa. Muistiinpanojensa avulla Jussi voi palata sopeutumisvalmennuksen teemoihin ja muistoihin yhdessä puolisonsa kanssa. Marketta Jussinoja kertoo, että sopeutumisvalmennukseen pääseminen oli yllättävä ja iloinen tieto. Hän piti hienona asiana sitä, että he pääsivät kuntoutukseen yhdessä. Yksin osallistuminen olisi ollut haasteellista järjestää puolison muistisairauden takia, esim. matkustaminen yksin ei ole mahdollista Jussille. Tiedon saamisen lisäksi sopeutumisvalmennus toimi palauttavana irtiottona arjesta. Marketta jatkaa, että kokemusten yhteinen jakaminen läheisten kesken lisäsi hänen omaa ymmärrystä elämäntilanteestaan. Kertoessaan ja jakaessaan saa paljon itsekin. Oman roolin pohtiminen ja tilanteen arvioiminen on vahvistanut omaa ajatusta siitä, että sairauden edetessä on tehtävä muutoksia ja ratkaisuja. Työntekijöiden kanssa ja ohjauksessa on helppo olla, koska he ymmärtävät sairastumiseen ja kuntoutumiseen liittyviä asioita. Sopeutumisvalmennusviikko on tuntunut taivaan lahjalta. Jussinojat suosittelevat kuntoutujia ja heidän läheisiään kysymään Kelalta sopeutumisvalmennusta. Tiedon ja kokemuksien lisäksi mukaansa matkaevääksi saa hyvän mielen, Jussinojat kiteyttävät sopeutumisvalmennusviikon kokemukset. Lisätietoa:

8 Vinkkejä terveelliseen ruokavalioon ja yleisimpiin ravitsemuspulmiin Minna Pajunen, ravitsemusterapeutti Terveellinen ruokavalio on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Terveellinen ruokavalion keinoin voidaan ehkäistä ja hoitaa useita kansansairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta ja sydän- ja verisuonisairauksia. Ravinnolla on suuri merkitys hyvän yleiskunnon ja toimintakyvyn säilyttämiselle. Monipuolinen ja energiasisällöltään riittävä ruokavalio antaa potkua myös kuntoutumiselle. Neurologisissa sairauksissa (Parkinsonin tauti, MS-tauti, aivohalvaus, muistisairaudet) suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on suositeltavin, kuitenkin yksilölliset seikat huomioiden. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljavalmisteita, kuten puuroja, täysjyväleipää, täysjyväriisiä tai -pastaa. Päivittäiseen ruokavalioon kuuluvat myös pehmeät rasvat, kuten margariini ja rypsiöljy, siemenet ja pähkinät. Rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita on hyvä olla 5-6 dl päivittäin riittävän kalsiumin saannin turvaamiseksi, lisänä muutama siivu vähärasvaista juustoa. Punaisen lihan sijaan kannattaa suosia siipikarjan lihaa ja useita kertoja viikossa kalaa. Runsassuolaiset ja -sokeriset sekä runsaasti kovaa rasvaa sisältävät elintarvikkeet kuuluvat harvoin nautittaviin sattumiin. Mikään ruoka-aine ei kuitenkaan ole kokonaan kielletty. Ruoasta saa ja pitääkin nauttia. minen auttaa laskemaan verenpainetta. Vähäsuolaiseen ruokavalioon tottuu noin parissa viikossa. Suolan vähentämiseksi kannattaa vertailla tuoteselosteita ja valita vähäsuolaisempia vaihtoehtoja, erityisesti leipien ja leikkeleiden kohdalla, jotka ovat merkittävimpiä suolan saantilähteitä. Ruoanlaitossa suolaa voi korvata yrteillä, suolattomilla mausteilla ja vahvanmakuisilla kasviksilla esimerkiksi sipulilla, paprikalla ja tomaatilla. Myös sitruuna ja tuore inkivääri antavat hyvää makua. Neurologisia sairauksia sairastavilla ummetus on yleinen vaiva Ummetuksen ehkäisyssä ja hoidossa kannattaa suosia runsaskuituista ruokavaliota. Hyviä kuidun lähteitä ovat esimerkiksi täysjyväpuurot, täysjyväleipä, täysjyväriisi ja -pasta, mysli, Huomio suolan käyttöön Koholla oleva verenpaine vaurioittaa sekä sydäntä että aivoja. Suolan käytön vähentäleseet, pähkinät, siemenet, kasvikset, hedelmät ja marjat. Riitävä nesteen juonti on kuidun saannin ohella tärkeää, sopiva määrä on noin 1,5-2 litraa päivässä. Kotikonstina ummetuksen hoidossa voi myös kokeilla liottaa yön yli 5-6 kuivattua luumua tai muuta kuivattua hedelmää lasilliseen vettä ja nauttia liotusvesi ja luumut seuraavana aamuna. Pellavansiemenrouhettakin voi kokeilla, sopiva määrä on 1-2 ruokalusikallista päivässä. Säännöllinen ateriarytmi ja säännölliset wc-käynnit auttavat ummetuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Estä vajaaravitsemus Neurologisiin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin ja MS-tautiin sekä muistisairauksiin, liittyy usein tahatonta laihtumista, jonka syynä voi olla vajaaravitsemus. Huono ravitsemustila heikentää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hidastaa sairauksista toipumista ja pitkittää kuntoutumista. Jos ruokahalu on huono, annoskoot pieniä ja paino laskusuuntainen, kiinnitetään erityistä huomiota ravinnon saannin riittävyyteen. Tällöin tihennetään ateriarytmiä ja syödään pieniä aterioita 2-3 tunnin välein. Myös napostelu on sallittua, esimerkiksi pähkinöistä saa paljon energiaa ja lisäksi ne ovat terveellisiä. Maitotuotteet kannattaa valita runsasrasvaisina ja leivälle voidaan levittää paksu kerros % margariinia. Pääruokiin ja salaatteihin voidaan lisätä kasviöljyä, josta saa nopeasti lisää energiaa. Tarvittaessa käytetään apteekista saatavia, runsaasti energiaa ja ravintoaineita sisältäviä täydennysravintojuomia välipaloina. Keinoja painonhallintaan Neurologisia sairauksia sairastavilla paino nousee herkästi, jos liikkuminen vähenee. Painon nousun taustalla voi olla myös esimerkiksi väsymys tai masentuneisuus. Painonhallinnassa yksi tärkeimmistä asioista on säännöllinen ateriarytmi, joka auttaa Ruokahaluttomalle myös napostelu on sallittua, esimerkiksi pähkinöistä saa paljon energiaa ja lisäksi ne ovat terveellisiä. pitämään ruoka-annokset kohtuullisina ja vähentää mielihalujen määrää. Ruokapäiväkirjan pitäminen auttaa puolestaan hahmottamaan oman ruokavalion kokonaisuutta, sen hyviä puolia ja kehityskohteita. Pääaterioilla vanha tuttu lautasmalli on edelleen hyvä keino terveellisen ja kevyemmän aterian koostamiseen. Kun nieleminen on vaikeutunut Nielemisvaikeudet ovat yleisiä neurologisia sairauksia sairastavilla ja altistavat myös vajaaravitsemukselle. Ravitsemusterapeutin on tällöin hyvä tarkistaa ruokavalion riittävyys ja koostumus. Nielemisen helpottamiseksi ruoan rakennetta voidaan muuttaa pehmeäksi tai sosemaiseksi ja ruoka syödään suupala kerrallaan. Ruokailutapahtumaan varataan riittävästi aikaa ja kiinnitetään huomiota istuma-asentoon; hieman eteenpäin kumartuen ateriointi helpottuu. Puheterapiassa voidaan lisäksi miettiä sopivia menetelmiä nielemisen kuntoutumiseen. Kuntoutusjaksoilla on mahdollista huomioida ravitsemukselliset erityistilanteet ja antaa tietoa terveellisen ruokavalion merkityksestä kuntoutumisessa ja hyvinvoinnissa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta

9 1 2 3 Puheterapeutin työkalupakki monipuolistuu Uusia välineitä puheen motoriikan, syömisen ja nielemisen kuntouttamiseen. Teija Arola, FL, erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt Laura Koffert, FM, puheterapeutti Krista Rönkkö, FM, puheterapeutti Neuronissa on vuoden 2014 aikana otettu käyttöön kaksi uutta puheterapeuttista menetelmää, joita käytetään puheen motoriikan, syömisen ja nielemisen kuntouttamiseen. Menetelmät ovat OPT (Oral Placement Therapy) ja VitalStim-sähköstimulaatio. Aivoverenkiertohäiriöihin ja erityisesti aivorungon alueen aivoinfarkteihin sekä eteneviin neurologisiin sairauksiin ja aivovammoihin voi liittyä dysfagiaa eli nielemisvaikeutta ja dysartriaa. Dysartriassa puheentuottamisen motoriikka, äänenkäyttäminen, puhenopeuden säätely sekä ääntöhengityksen kontrollointi vaikeutuvat eriasteisesti. Etenevissä sairauksissa motoneuronitaudin (ALS) ensioireena voi olla nielemisvaikeus tai dysartria. Parkinsonin taudissa ja Alzheimerin taudissa nielemisvaikeuden ja dysartrian oireet ilmenevät sairauden edettyä pidemmälle. Niele- misvaikeuksia ja dysartriaa voi esiintyä myös aivovamman yhteydessä, MS-taudissa sekä myastenia graviksessa. Ikääntymisen myötä sairastuvuus ja nielemisvaikeudet lisääntyvät. Noin neljäsosalla iäkkäistä laitoshoitopotilaista on arvioitu olevan eriasteisia nielemisen ongelmia. Nielemisen moniammatilliset haasteet Nielemisessä on useita vaiheita, jotka ovat osin samanaikaisia ja etenevät nopeasti. Nielemisen toiminnot voidaan jakaa oraaliseen valmisteluvaiheeseen sekä oraaliseen, faryngeaaliseen ja esofagiaaliseen vaiheeseen. Nielemisongelmat voivat paikantua yhteen nielemisvaiheeseen tai ne voivat esiintyä laaja-alaisesti. Ruuan käsittelyä suussa voivat vaikeuttaa huulten heikko sulku, heikentyneet kielen liikkeet tai pureskelun vaikeudet. Nieleminen käynnistyy, kun ruokaaines siirtyy nielun takaosaan. Suun alueen sekä nielun lihasten heikko toiminta aiheuttavat riskin aspirointiin. Tällöin ruoka-aines, juoma tai sylki ohjautuvat kontrolloimattomasti henkitorveen. Suulaen heikentynyt liike voi puolestaan ohjata nesteitä nenäonteloon. Yskiminen aktivoituu yleensä nielemisen jälkeen, mikäli nielun onteloihin jää ruuan tai nesteiden jäämiä. Yskiminen voi puhdistaa nielun onteloita, mutta toisaalta se voi ohjata ruuan ja nesteen jäämiä henkitorveen. Aspiroinnin ollessa hiljaista yskimistä ei tule lainkaan esille. Nielemisvaikeuden arviointi ja kuntoutus on moniammatillinen haaste. Puheterapeutti tekee nielemisen tutkimuksen, jonka perusteella laaditaan suunnitelma nielemisen kuntoutuksesta. Kuntoutus voi sisältää suun alueen motoriikan harjoituksia, sähkö- tai kylmästimulaatiota, nielemis- ja hengitysharjoituksia, syömisen harjoittelua sekä ruoan ja nesteen koostumuksen suunnittelua ja kokeilua. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan mm. ruokailutilanteiden seurantaan, ruokailuvälineiden valintaan, pään ja vartalon asentojen huomiointiin, liikkeiden hallintaan ja koordinointiin sekä avustamisen tarpeen arviointiin. Bite Blocks -harjoituksella vahvistetaan leuan vakautta, symmetrisyyttä ja säätelyä. TalkTools-välineisiin kuuluu esimerkiksi erilaisia pillejä, torvia, lastoja ja vibraattoreita. Sähköä johtavilla elektrodeilla on erilaisia sijaintipaikkoja nielun alueella VitalStim-hoidossa. VitalStim-hoidon aikana voidaan harjoitella esimerkiksi veden juomista. Erikoissairaanhoidossa on mahdollista tehdä kuvantamistutkimuksia (VFG eli videofluorografia tai FEES eli fibreoptic evaluation of swallowing). Tutkimuksilla tarkastellaan nielemisprosessin etenemistä ja saadaan tietoa mahdollisesta aspiroinnista. FEES-tutkimuksella arvioidaan myös potilaalle turvallisten ruokien ja juomien koostumusta sekä nielemistä helpottavien kompensaatiokeinojen käyttöä. Sopivan ravitsemuksen suunnittelussa on usein mukana ravitsemusterapeutti. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama nielemisen vaikeus helpottuu yleensä huomattavasti jo ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana sairastumisesta. Vaikeissa tilanteissa nielemisvaikeus voi johtaa keuhkokuumeisiin, jotka voivat olla hengenvaarallisia potilaille. Mikäli nieleminen ei ole turvallista, käytetään apuna enteraalista ravitsemusta, jolloin ravinto ja nesteet ohjataan vatsaan tai ohutsuoleen nenämahaletkulla tai suoraan vatsanpeitteiden läpi PEG-letkulla. PEG eli perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma turvaa riittävän ravinnon ja nesteiden saannin. Puheterapiassa voidaan tehdä nielemisen harjoittelua enteraalisen ravitsemuksen rinnalla. Tavoitteena on tällöin ravinnonsaanti kokonaan tai osittain suun kautta. Joissakin tapauksissa syöminen suun kautta ei ole turvallista tai mahdollista, jolloin päädytään jatkuvaan ravitsemukseen PEG-letkun kautta. VitalStim VitalStim-terapia perustuu lihasten liikehermojen sähköstimulaatioon (NMES eli Neuromuscular Electrical Stimulation). Menetelmä Noin neljäsosalla iäkkäistä laitoshoitopotilaista on arvioitu olevan eriasteisia nielemisen ongelmia. 4

10 on kehitetty Yhdysvalloissa ja se on todettu useissa tutkimuksissa turvalliseksi ja tehokkaaksi keinoksi nielemisvaikeuden kuntoutukseen. Yhdysvalloissa FDA (Federal Food and Drug Administration) on virallisesti hyväksynyt menetelmän käytön vuodesta 2002 alkaen. VitalStim soveltuu nielemisvaikeuden kuntouttamiseen monissa sairausryhmissä. Nielemisvaikeuden taustalla voi olla mm. aivoverenkiertohäiriö, aivovamman jälkitila, autoimmuunisairaus, etenevä neurologinen sairaus, myopatia tai syöpäsairaus. VitalStim soveltuu myös kasvohalvauksen kuntoutukseen. Menetelmän tavoitteena on vahvistaa ja kuntouttaa nielun lihastoimintaa, helpottaa nielemisen motorista kontrollia, aktivoida suupielen kohottamista, suun parempaa sulkua ja ruokajäämien poistamista poskista. Kaulan tai kasvojen alueelle kiinnitettävien elektrodien avulla stimuloidaan perifeeristä motorista hermoa. Elektrodit asetetaan sen lihasryhmän päälle, jota halutaan aktivoida. Sähkövirta aktivoi lihasten motorisia hermosoluja supistaen lihassäikeitä. Verrattuna tahdonalaiseen lihasharjoitteluun sähköstimulaatio ottaa käyttöön useampia ja laajempia motorisia yksiköitä nielun lihaksissa. Kuntoutus toteutetaan intensiivisesti, vähintään kolme kertaa viikossa noin 2 4 viikon ajan. Stimulaatioaika on korkeintaan 60 minuuttia. Kuntoutuja nielee stimulaation aikana esimerkiksi sylkeä, pieniä määriä vettä tai sakeutettua nestettä. Stimulointiin voidaan yhdistää syömistä erilaisilla ravintokoostumuksilla, kylmästimulaatiota ja muita perinteisiä nielemisharjoituksia. OPT Puheterapiassa on perinteisesti käytetty kuuloon ja näköön perustuvia menetelmiä, joiden avulla on harjoiteltu esimerkiksi sanojen toistamista. Kun suualueen motoriikka ja sensoriikka eli tunto toimivat, kyseiset keinot ovat yleensä hyödyllisiä. Usein kuitenkin puhumisen ja syömisen vaikeuteen liittyy motorista ja sensorista vaikeutta, jolloin kuulonvaraiset ja näköön liittyvät kuntoutuskeinot eivät ole riittäviä. OPT-menetelmä (Oral Placement Therapy) mahdollistaa tuntoon perustuvan palautteen puheen ja syömisen kuntoutuksessa. Tuntopalaute voi olla hyödyllinen etenkin niille kuntoutujille, jotka eivät pysty toteuttamaan liikkeitä kuullun ohjeen tai nähdyn mallin perusteella. OPT-menetelmän on kehittänyt yhdysvaltalainen puheterapeutti Sara Rosenfeld- Johnson, ja se kuuluu oraalimotorisiin eli suun alueen motoriikkaa edistäviin menetelmiin. OPT-harjoitusten antama tuntopalaute auttaa lisäämään tahdonalaisten liikkeiden tarkkuutta suun alueella. Harjoittelun tavoitteena on parantaa ravinnonsaantia ja puheen ymmärrettävyyttä. Menetelmää käytetään yhdessä muiden puheterapeuttisten mene- telmien kanssa. Se soveltuu kaikenikäisille ongelman taustasta riippumatta (esimerkiksi CP-vamma, aivovamma, aivoverenkiertohäiriö, autismi). OPT-menetelmässä edetään hierarkkisesti karkeammista liikkeistä hienovaraisempiin eli aloittaen leuasta, jatkaen huuliin ja viimeisenä kieleen. Jos esimerkiksi leuan liikkeiden säätely on puutteellista, kielen liikkeiden harjoittelu voi olla hyödytöntä. Liikkeiden toteuttamista tuntopalautteen avulla harjoitellaan OPT-välineillä, joita ovat esimerkiksi pillit, torvet, saippuakuplat ja kielilastaimet. Syömisen kuntoutuksessa OPTmenetelmä voi olla hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun huulion sulku on puutteellinen tai kielen liikkeet ovat rajoittuneet. Kokemukset lupaavia Kokemukset VitalStim- ja OPT-menetelmästä kliinisessä työssä ovat olleet lupaavia eri puolilla maailmaa. Menetelmien toimivuutta on raportoitu useissa kansainvälisissä julkaisuissa, mutta vahvaa tieteellistä näyttöä menetelmien vaikuttavuudesta ei ole vielä saatavilla. Menetelmiä on käytetty Neuronissa vuoden 2014 aikana. Odotamme mielenkiinnolla, miten VitalStim ja OPT soveltuvat suomalaiseen kuntoutuskäytäntöön ja osaksi puheterapeutista kuntoutusta. Artikkelit, julkaisut: Tan, C., Liu, Y., Li, W., Liu, J. & Chen, L. (2013): Review Article: Transcutaneous neuromuscular electrical stimulation can improve swallowing function in patients with dysphagia caused by nonstore diseases: a meta-analysis. Journal of Oral Rehabilitation, 40; Clark H., Lazarus C., Arvedson J., Schooling T., Frymark T. (2009): Evidence-Based Systematic Review: Effects of Neuromuscular Electrical Stimulation on Swallowing and Neural Activation. American Journal of Speech Language Pathology, vol. 18: Rosenfeld-Johnson, S. (2009): Oral Placement Therapy for Speech Clarity and Feeding. United States. Termien selityksiä: Dysfagia = nielemisvaikeus Dysartria = motorinen puhevaikeus Oraalinen valmisteluvaihe = valmistautuminen ruokailuun Oraalinen vaihe = ruuan tahdonalainen käsittely suussa Faryngeaalinen vaihe = ruuan ei-tahdonalainen eteneminen nielussa Esofagiaalinen vaihe = ruuan eteneminen ruokatorvessa Aspirointi = ruuan ohjautuminen henkitorveen Hiljainen aspirointi = ruuan ohjautuminen henkitorveen ilman yskimistä Enteraalinen ravitsemus = ravinto ohjataan suoraan vatsaan tai ohutsuoleen PEG = perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma, mahalaukkuavanne Sensorinen = tuntoon perustuva Oraalimotorinen = suun liikkeisiin perustuva Neuronilaiset tutustuivat Marttojen opastuksella sushin valmistukseen keväällä 2014 valmistaen ateriakokonaisuuden. Tutuiksi tulivat nigiri, maki, temaki ja uramaki sekä myös tamagoyaki ja yakiringo. Titta Kekäläinen, osastonhoitaja, työhyvinvointikoordinaattori Virpi Muhonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointityöryhmä Työhyvinvointi on Neuronin johdon, esimiesten, työntekijöiden, työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä ja toimiva työyhteisö. Jo Neuronin arvoissa sanotaan, että kunnioitan omaa ja toisten työtä. Tämä pätee myös työhyvinvoinnin teemaan huolehdin itsestäni ja huomioin myös työkaverin hyvinvoinnin. Neuronissa on alettu kehittämään työhyvinvointia systemaattisesti vuodesta 2011 lähtien. Silloin perustettiin työhyvinvointityöryhmä, jossa on edustajia johdosta, henkilöstöhallinnosta, työsuojelusta, esimiehistä ja työntekijöistä. Lisäksi yksi työhyvinvointiryhmään kuuluvista esimiehistämme kouluttautui työhyvinvointikoordinaattoriksi. Työryhmässä yhdistettiin työsuojelun, virkistystoiminnan ja muut työhön vaikuttavat hyvinvointitekijät yhdeksi työhyvinvoinnin kokonaisuudeksi. Työryhmän tavoitteena oli koota neuronilaisten työhyvinvointiin vaikuttavat asiat työhyvinvointisuunnitelmaksi, jonka avulla kehittäminen on hallittua. Hyvin voidaan ja ahkeroidaan Tuumasta toimeen Suunnitelmaa tehdessä työryhmä huomasi, että työpaikallamme oli jo paljon asioita, jotka vaikuttavat positiivisesti työhyvinvointiin. Sen jälkeen toteutettiin työhyvinvointikiertue, jossa työryhmä vieraili jokaisessa yksikössä. Jokainen neuronilainen sai kertoa omia ajatuksiaan työhyvinvoinnista ja kehittämiskohteista. Teemme Neuronissa yhteistyötä valtakunnallisten työhyvinvointitoimijoiden kanssa. Olemme osallistuneet 2011 Innostuksen spiraali -hankkeeseen, jossa selvitetään suomalaisten työpaikkojen pitkän aikavälin avainvoimavaroja ja vahvuuksia sekä työntekijöiden hyvinvointia. Tämän hankkeen seurantakysely tehtiin 2014 syksyllä. Lisätietoa neuronilaisten työhyvinvoinnin tilasta saamme vuoden 2015 aikana. Neuronissa on lisäksi otettu käyttöön vuonna 2014 säännöllisesti toteutettava, Op-Pohjolan ja Ilmarisen kehittämä Pohjolan hyvinvointikartoitus. Tämän kartoituksen tavoitteena on auttaa yrityksiä pitämään henkilöstö terveenä ja tuottavana sekä työyhteisö turvallisena. Kartoitus antaa tietoa yksittäiselle työntekijälle yhteenvetoraportilla omasta työhyvinvoinnin tasosta ja Neuronille tietoa henkilöstön hyvinvoinnin kokonaistilasta. Näiden hyvinvoinnin mitta- Ensimmäisen kerran Vuoden Neuronilainen valittiin Tittelin sai osastonlääkäri Reijo Heikkinen ja vuonna 2013 projektipäällikkö Heli Vehkala. reiden avulla pystymme kehittämään neuronilaisten työhyvinvointia oikeaan suuntaan. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja onnistuakseen se vaatii kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Jokaisen panostus omaan itseensä ja työyhteisön toimintaan on hyvinvoivan työyhteisön edellytys. Yhdessä onnistumme! Neuronissa on kehitetty työhyvinvointia systemaattisesti vuodesta 2011 lähtien Suunnitelmallisen työhyvinvoinnin kehittämisen myötä on Neuronissa päivitetty työhön liittyviä ohjeita, kehitetty toimintoja ja toteutettu uudenlaisia käytäntöjä. Näistä esimerkkeinä seuraavia asioita: n Neuronissa on otettu käyttöön varhaisen välittämisen malli tukemaan työntekijän hyvinvointia. n Neuronissa on käytössä työhyvinvointitoiminnan Tyhy-vuosikello, jossa eri kuukausille on suunniteltu erilaisia virkistystapahtumia. Näistä tapahtumista jokainen työntekijä saa valita mieleisensä. n Lisäksi Neuronissa valitaan vuosittain työkavereiden toimesta Vuoden Neuronilainen, joka on tunnustus hyvästä työsuorituksesta, oman ja työyhteisön toiminnan ja osaamisen kehittämisestä tai muusta ansioituneesta toiminnasta neuronilaisten hyväksi. n Neuronissa on toiminut vuodesta 2012 lähtien ergonomiatyöryhmä, jonka tavoitteena on kehittää ja parantaa neuronilaisten työntekijöiden ergonomiatietoutta ja käytännöntaitoja. Tämän suunnitelmakauden kehittämiskohteita ovat muun muassa seuraavat asiat: n henkilöstön oman terveyden ja liikkumisen lisäämisen tukeminen n henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen päätöksentekoprosessissa n työn kuormitustekijöiden selvittäminen n päivitetty lakisääteinen päihdeohjelma 18 19

11 5 KUOPIO Iisalmi Siilinjärvi 9 VUORELA LENTOASEMA Joensuuntie KORTEJOKI NEURON 539 Joensuu Vehmersalmi 26 Vaajasalo 7 ASEMAKATU Minna Canthin puisto MUSEOKATU SUOKATU Maljalahden puisto MALJALAHDENKATU SNELLMANINKATU MAAHERRANKATU TULLIPORTINKATU ITKONNIEMENKATU SATAMAKATU KUPOLI Vehmersalmi Suomen aivotutkimus- ja kuntoutussäätiö SUOMEN AIVOTUTKIMUS- JA KUNTOUTUSKESKUS NEURON Käyntiosoite: Vehmersalmentie 735 Postiosoite: Kortejoki Kuopio Snellmanin puisto KAUPPAKATU VAHTIVUORENKATU Matkustajasatama Välimatkoja Kuopio Neuron Lentoasema Neuron 30 km 19 km Yksilölliset kuntoutusjaksot Ajanvaraus ja tiedustelut, puh Kuntoutusosasto, puh faksi , Yksilöllistä ja huomaavaista palvelua Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa ympäristössä. Asiakkaamme tulevat kaikkialta Suomesta. Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä. Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa sinun mielipiteelläsi on suuri paino arvo. Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä kurssitarjontaamme kotisivuillamme tai soita ja kysy lisää. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit puh , faksi Avoterapiapalvelut Neuronissa Kortejoella Fysio- ja allasterapia, puh , Kelan monimuotoryhmäterapia (fysioterapeutti ja toimintaterapeutti), puh , Avoterapiapalvelut Kupolissa (Kuopion keskusta) Itkonniemenkatu 9, Kuopio, Fysioterapia, puh , Toimintaterapia, puh , Puheterapia, puh , Tehostettua palveluasumista muistisairaille Kortejoen palvelukodissa Vehmersalmentie 735, Kortejoki puh tai Kortejoen palvelukoti sijaitsee Neuronissa, luontoa lähellä Kallaveden rannalla. Kodinomainen ja turvallinen ympäristö ammattitaitoisen henkilöstön hoivassa antaa puitteet hyvään elämään ja arvokkaaseen vanhuuteen. Kortejoki (Vehmersalmentie 735), KUOPIO ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

VitalStim Therapy Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen käytännön kokemuksia

VitalStim Therapy Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen käytännön kokemuksia VitalStim Therapy 3.10.2014 Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen käytännön kokemuksia Johanna Rantanen, puheterapeutti, Helsingin kaupunki/laakso Asta Tuomenoksa, puheterapeutti, HUS/Lohja NMES (neuromuskulaarinen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ KUNTOUDU KAUPUNGISSA Validia Kuntoutus Lahti Kuntoutuspalvelut 2016 Sisällys Tervetuloa kuntoutumaan Lahteen 3 Tietoa meistä 4 Ohjeet hakijalle 6 Lasten ja perheiden sopeutumisvalmennus 9 Nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo 9 15) Kurssisuunnittelija

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun

Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun Traumaattisen aivovamman saaneiden aikuisten intensiiviset kuntoutuskurssit ja sova-kurssit Selkäydinvammaisten

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Sisällys VALIDIA KUNTOUTUS LAHTI ESTEETTÖMYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ KUNTOUDU KAUPUNGISSA Validia Kuntoutus Lahti Kuntoutuspalvelut 2016 1 Sisällys Tervetuloa kuntoutumaan Lahteen 3 Tietoa meistä 4 Ohjeet hakijalle 6 Lasten ja perheiden sopeutumisvalmennus 8 Nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2015

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2015 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2015 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma?

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Päivi Hämäläinen, kliinisen neuropsykologian dosen>, kuntoutuskeskuksen johtaja Olemassa oleva kuntoutusvalikoima on varsin ka.ava

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2016 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI LIIKEHÄIRIÖSAIRAUTTA SAIRASTAVIEN AIKUISTEN KUNTOUTUS-/ SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN PALVELULINJA Liikehäiriösairautta

Lisätiedot

Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä

Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä 2016 Neuronin palvelut 2016 sivuilla 6-7 Vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä sivut 4-5 Tuettavasta vertaistukijaksi sivut 8-9 www.neuron.fi Tutkimuksia Neurologisen kuntoutuksen palveluvalikoima laajenee Aivoverenkiertohäiriö

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaiset standardit

Palvelulinjakohtaiset standardit kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat

Lisätiedot

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Nielemisvaikeus eli dysfagia Nielemisvaikeus eli dysfagia Mitä on nielemisvaikeus? Aivoverenkiertohäiriö ja nielemisvaikeus Nieleminen on monimutkainen liikesarja, jossa ruoka- tai juoma-annos kulkeutuu suusta nielun kautta ruokatorveen

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2014

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2014 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2014 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)? 1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA GAS- TAVOITEASETTELUSTA AVOKUNTOUTUKSESSA GAS-koulutus, Oulu 8.12. 2010 Tuula Rantakari, kuntoutussuunnittelija Suomen MS-liitto ry GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2014

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2014 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2014 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2016 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2016 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot