Professori Seppo Penttilä Konsernien verotus ja siirtohinnoittelu

Transkriptio

1 Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Konsernien verotus ja siirtohinnoittelu Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampere

2 Esityksen rakenne 1. Konsernien verotuksen ja siirtohinnoittelun lähtökohtia 2. Siirtohinnoittelua koskeva oikeudellinen ympäristö 3. Vanhanajan tapauksia 4. Koron markkinaehtoisuus KHO 2010:73 5. Uudelleenluonnehdinta KHO 2014: Osakkeiden arvostaminen KHO 2014:33 7. Location savings KHO 2013:36 8. Johtopäätöksiä Seppo Penttilä 2

3 Konsernien verotuksen ja siirtohinnoittelun lähtökohtia

4 Konserniverotuksen peruskysymykset Tuloverotuksen peruslähtökohta: jokainen konserniin kuuluva yhtiö on itsenäinen verovelvollinen ja sen on näytettävä oikea tulos Tämä ristiriidassa taloudellisten realiteettien kanssa; konserni muodostaa taloudellisen kokonaisuuden Miten konserniverotuksessa saavutetaan tasapaino oikeudellisen muodon ja taloudellisten realiteettien välillä Verojärjestelmät siirtyvät pikkuhiljaa enenevässä määrin konsernikokonaisuuden huomioon ottavaan suuntaan Verojärjestelmät eivät kuitenkaan ole sopeutuneet yritystoiminnan ja konsernien kansainvälistymiseen Miten ulkomaisia konserniyhtiöitä tulisi käsitellä konserniverojärjestelmissä Tämä etenkin EU/ETA-alueen ongelma Seppo Penttilä 4

5 Konserniverotuksen peruskysymykset (2) Konserniverotuksen peruskysymykset 1. Onko konserniyhtiöiden käytettävä keskinäisissä liiketoimissa markkinaehtoista hinnoittelua 2. Hyväksytäänkö konserniyhtiöiden välinen tuloksentasaus jossain muodossa Voidaanko konserniyhtiön tappio vähentää toisen konserniyhtiön voitosta Yhteisverotus Konserniverotusjärjestelmät Tulosten yhdistäminen Täysi konsolidointi Tappionsiirto Konserni avustus Seppo Penttilä 5

6 Suomen nykyinen konserniverotus Konserniyhtiöiden tiukka erillisverotus Konserniyhtiöiden käytettävä keskinäisissä liiketoimissaan markkinaehtoista hinnoittelua Tästä ei saa poiketa edes silloin, kun konserniavustuksen antamisen edellytykset täyttyvät Joustava konserniavustusjärjestelmä (niillä yrityksillä, joihin se soveltuu) Mahdollistaa tappioiden tasauksen konserniyhtiöiden välillä Mahdollista myös voitollisten konserniyhtiöiden välillä Voi toimia varojensiirron muotona Seppo Penttilä 6

7 Toimiako konserniavustuslaissa tarkoitetussa konsernisuhteeseessa vai ei? Kuvio 1 Kuvio 2 Kunta Kunta A Oy B Oy + 20 C Oy - 80 D Oy 0 A Oy D Oy 0 Kuntakonsernin tuloverot kyseisenä verovuotena 20 % x 120 = 24 Efektiivinen veroaste 60 % B Oy + 20 C Oy - 80 Kons. av. Kuntakonsernin tuloverot kyseisenä verovuotena 20 % x 40 = 8 Efektiivinen veroaste 20 % Seppo Penttilä 7

8 Siirtohinnoittelu-uutisia Nokian Renkaat Oyj pörssitiedote : Nokian Renkaat Oyj on vastaanottanut Verohallinnon verotuksen oikaisupäätöksen, jonka mukaan Yhtiö on velvollinen maksamaan verovuosilta lisäveroja, veronkorotuksia ja korkoja yhteensä 73,3 miljoonaa euroa. Maksut on suoritettava helmikuussa Verottajan vaatimasta summasta 51,0 miljoonaa euroa on lisäveroja ja 22,3 miljoonaa on veronkorotuksia ja korkoja. Aiemmin, Nokian Renkaat Oyj tiedotti vastaanottaneensa Verohallinnon verotuksen oikaisupäätöksen, jonka mukaan Yhtiö on velvollinen maksamaan verovuodelta 2007 lisäveroja, veronkorotuksia ja korkoja yhteensä 26,9 miljoonaa euroa. Yhtiö kirjaa verottajan vuosilta vaatiman yhteissumman 100,3 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan vuoden 2013 tilinpäätökseen ja tulokseen. Fortum Oyj lehdistötiedote Fortum on saanut Suomen veroviranomaisilta jälkiveropäätöksen koskien belgialaiseen tytäryhtiöön vuonna 2007 muodostunutta tuloa, jota on jo Belgian verolainsäädännön mukaan verotettu Belgiassa. Myös Ruotsin veroviranomainen aikoo verottaa samaa tuloa. Kansainvälisten verotusperiaatteiden mukaisesti verot maksetaan siihen maahan, jossa tulot muodostuvat, eikä samaa tuloa voi verottaa useampaan kertaan. Eri maiden tulisikin selkeyttää verotusperiaatteitaan ja sovittaa ne paremmin yhteen, jotta vältetään toistuvat ja työläät verotuksen korjausprosessit. Vuonna 2012 Fortum maksoi veroja yhteensä 560 miljoonaa euroa. Suomen veroviranomainen on siten määrännyt Fortumille 136,4 miljoonaa euroa jälkiveroa vuodelta Summa sisältää veronkorotusta ja korkoja 63,2 miljoonaa euroa. Seppo Penttilä 8

9 Profit Pie, sijoittautuminen, verosuunnittelu, toimintamalli MISSÄ OVAT EDULLISET TUOTANTO- KUSTANNUK- SET Millainen toimintamalli Mihin toiminnot ja riskit sijoitetaan? Valmistustoiminta Myynti Muut toiminnot -T & K -Rahoitus -Taloushallinto -Aineettomat oikeudet -Konsernin omistukset -Muut Seppo Penttilä MISSÄ OVAT MARKKINAT Usein korkean verorasituksen valtio Millainen toimintamalli Verokanta MINNE NÄMÄ SIJOI- TETAAN Kuinka vapaata valinta on? Verosopimukset Laadukas verohallinto 9

10 H&M liiketoimintamallin muutos Vuonna 2007 liiketoimintamallin muutos, jossa päämiesyhtiöksi tuli ruotsalainen H & M GBS AB Tätä ennen ko. yhtiö oli pöytälaatikkoyhtiö Keskeiset toiminnot, aineettomat oikeudet ja riskit keskitettiin yhtiöön Konserniyhtiöiden välinen siirtohinnoittelu muuttui Koko konsernin voitosta entistä suurempi osuus kertyy ko. yhtiöön ja Ruotsiin, muissa maissa verotettavat konsernin voitot pienenivät Koko konsernin veroaste ei muuttunut olennaisesti H & M GBC AB maksoi 2011 Ruotsiin veroja 275 milj. Suomessa suomalaisen tytäryhtiön liikevoittoprosentti on alentunut n 20 %:sta n. 5 6 %:iin Suomeen maksetut verot ovat alentuneet n. 10 milj. :sta 2 milj. :oon Seppo Penttilä 10

11 Siirtohinnoittelu - lähtökohtia Siirtohinnoittelu = tosiinsa etuyhteydessä olevien osapuolten liiketoimien hinnoittelua Yli 60 % maailmankaupasta on kansainvälisten yritysryhmien sisäistä kaupankäyntiä (OECD:n 2000-luvun alussa esittämän arvion mukaan) Siirtohinnoittelu Voi aiheutua verotulomenetyksiä Rajat ylittävät tilanteet Kotimaiset tilanteet Nollasummapeliä Seppo Penttilä

12 Siirtohinnoittelu - lähtökohtia (2) Valtioiden näkökulma Rajat ylittävään siirtohinnoitteluun sisältyy merkittävä verotulopotentiaali Kansainväliset konsernit käyttävät sisäisissä liiketoimissaan markkinaehtoisesta hinnoittelusta poikkeavaa hinnoittelua Tiukka soveltamiskäytäntö voi olla muutoinkin perusteltu Usein ei ole olemassa ehdottomasti oikeata siirtohintaa Siirtohinnoittelu ei ole OECD:n ohjeisiin perustuessaankaan eksaktia tiedettä. Miten verotulot jaetaan oikeudenmukaisesti valtioiden kesken Markkinaehtoperiaate: Hinnoittelun tulee olla sellaista, jota toisistaan riippumattomat yritykset käyttäisivät vastaavissa olosuhteissa Seppo Penttilä 12

13 Siirtohinnoittelu - lähtökohtia (3) Yritysten näkökulma Siirtohinnoitteluun sisältyvä verosuunnittelupotentiaali Siirtohinnoittelusäännöstön noudattaminen aiheuttaa kansainvälisessä toiminnassa lisäkustannuksia (compliance costs) Kaksin- tai useampikertaisen verotuksen riski Epävarma liiketoiminnan ympäristö Missä valtiossa epävarmuustekijät voidaan minimoida Seppo Penttilä 13

14 Siirtohinnoittelu - lähtökohtia (4) Siirtohinnoitteluun sisältyvä EU-oikeudellinen valtiontukiongelma Komissio aloittanut keväällä 2014 Irlannin, Alankomaiden ja Luxemburgin veroviranomaisten siirtohinnoittelupäätöksiä koskevat tutkimukset Onko verotuspäätöksissä poikettu markkinaehtoisesta hinnoittelusta ja eräille yrityksille tätä kautta annettu selektiivinen veroetu? Irlanti: Apple Kiinteän toimipaikan tulon laskenta Alankomaat: Starbucks Luxemburg: Fiat Finance and Trade rahoitusyhtiö Seppo Penttilä 14

15 Siirtohinnoittelua koskeva oikeudellinen ympäristö

16 Siirtohinnoittelua koskeva oikeudellinen ympäristö VML 31 : Siirtohinnoitteluoikaisu Etuyhteysosapuolten välisessä liiketoimessa on sovittu ehdoista tai määrätty ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu, ja verovelvollisen elinkeinotoiminnan tai muun toiminnan verotettava tulo on tämän johdosta jäänyt pienemmäksi tai tappio on muodostunut suuremmaksi kuin se muutoin olisi ollut. Tällöin tuloon lisätään määrä, joka olisi kertynyt ehtojen vastatessa sitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu Ollut nykyisessä muodossa lainmuutoksesta 2006/1041) lähtien Tuolloin toteutettua muutosta luonnehdittiin lainvalmisteluaineistossa täsmennykseksi tai tarkennukseksi Seppo Penttilä 16

17 Siirtohinnoittelua koskeva oikeudellinen ympäristö (2) Verosopimusten tulonoikaisuartikla, joka perustuu OECD:n mallisopimuksen 9 artiklaan Artiklan mukainen tulonoikaisu voidaan tehdä, jos artiklassa tarkoitetussa etuyhteystilanteessa yritysten välillä on kauppa- tai rahoitussuhteissa sovittu ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mitä riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu. Vrt. VML 31 :n sanamuoto Sekä VML 31 ja että tulonoikaisuartikla ilmentävät markkinaehtoperiaatetta Seppo Penttilä 17

18 Siirtohinnoittelua koskeva oikeudellinen ympäristö (3) OECD:n siirtohinnoitteluohjeet (uusimmat 2010) Ilmaisevat kansainvälisesti sovittuja periaatteita ja antavat ohjeita malliverosopimuksen 9 artiklassa ilmaistun markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen Eivät ole lain tasoisia vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä, niitä ei ole erikseen voimaansaatettu, niitä ei ole kirjoitettu normin muotoon Miten voimaansaatetaan Verosopimuksiin sisällytetään 9 artiklaa vastaava artikla Kansalliset siirtohinnoittelusäännökset muotoillaan OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklaa vastaaviksi Ohjeisiin viitataan lainvalmisteluaineistoissa Kansalliset veroviranomaiset tukeutuvat ohjeisiin Kansalliset tuomioistuimet tukeutuvat ohjeisiin KHO 2014:33: VML 31 :ssä edellytetyn markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa OECD:n laatimia siirtohinnoitteluohjeita voidaan pitää tärkeänä tulkintalähteenä Seppo Penttilä 18

19 Vanhanajan tapauksia

20 Siirtohinnoittelun klassikkotapaus 1980-luvulta KHO 1986 II 578 A Oy Irish Comp. Uistinten valmistusta ja markkinointia harjoittava yhtiö Emoyhtiön toimittamien puolivalmisteiden jatkojalostus ja myynti Pohjois-Amerikkaan Tytäryhtiön markkinoitavaksi oli siirtynyt kaksi viehemallia, muu vienti tapahtui edelleen Suomesta Emoyhtiö myynyt puolivalmisteita tytäryhtiölle mk:lla, puolivalmisteiden välittömät muuttuvat valmistuskulut olivat mk Tytäryhtiön liikevaihto 4,3 milj. mk ja voitto 2,4 milj. mk. A Oy oli määrittänyt siirtohinnan siten, että se oli lisännyt tytäryhtiölle myytyjen puolivalmisteiden muuttuviin kustannuksiin 20 %:n katteen Verotarkastajat vaativat katteeksi 40 % Verotarkastajien vaatimus tuli hyväksytyksi ja A Oy:n tuloon lisättiin mk Seppo Penttilä 20

21 VML 28 :n soveltaminen kansainvälisissä tilanteissa - KHO t Yksinkertaistettu konsernirakenne Rojalti 2 % ja verovapaa osinko A Oy omisti tavaramerkin B.V. omisti tavaramerkin käyttöoikeuden Kotimaiset konserniyhtiöt Ulkomaiset konserniyhtiöt Rojalti 5 % Rojalti 5 % KHO: Osa B.V:n maksamista verovapaista osingoista lisättiin VML 28 :n nojalla A Oy:n tuloon Seppo Penttilä 21

22 Koron markkinaehtoisuus KHO 2010:73

23 Koron markkinaehtoisuus KHO 2010:73 VML 31 ja verosopimusten tulonoikaisuartikla soveltuvat konsernin sisäisten liiketoimien ja siis myös rahoitusliiketoimien markkinaehtoisuuden arviointiin Konsernin sisäisten lainojen korkojen verrokkina voidaan käyttää joko sisäisiä tai ulkoisia verrokkeja Otetaanko yhtiön kuuluminen konserniin jollain tavalla huomioon vai ei? Markkinaehtoperiaate edellyttää, että etuyhteysosapuolten välisen liiketoimen hinnoittelussa noudatetaan niitä ehtoja, joita noudatettaisiin hinnoiteltaessa toisistaan riippumattomien yritysten välisiä vertailukelpoisia transaktioita vastaavissa olosuhteissa Markkinaehtoperiaate perustuu erillisyhtiöperiaatteeseen Vrt. kuit. että verotuksessa konserniin kuuluminen otetaan monessa kohdin huomioon, koska konserni muodostaa taloudellisen kokonaisuuden Seppo Penttilä 23

24 Koron markkinaehtoisuus KHO 2010:73 (2) 1. Lähtökohtatilanne A Oy A Oy kuului pohjoismaiseen konserniin Lainat ulkopuolisilta tahoilta 36 m Lainojen korot 3,135-3,25 % Annetut vakuudet 41 m 2. Konsernin rahoituksen uudelleenjärjestely A Oy A Oy kuului pohjoismaiseen konserniin Lainat konsernin ruotsalaiselta rahoitusyhtiöltä B AB:ltä 38 m Lainojen korot 9,5 % Annetut vakuudet n. 300 m Rahoituksen uudelleenjärjestelyn syy: valmistautuminen yrityskauppaan 9,5 %:n korko perustui konsernin riippumattomilta tahoilta ottamien pankkilainojen, riskilainojen ja osakkailta otettujen lainojen keskikorkoon B AB:n rahoituskustannukset määräytyivät tämän mukaisesti Oikaisulautakunta ja HaO hyväksyivät 7,04 %:n koron, jolloin osakkailta otettujen lainojen korot eivät vaikuttaneet korkoon KHO: Markkinaehtoiseksi hyväksyttiin 3,25 %:n korko Seppo Penttilä 24

25 Koron markkinaehtoisuus KHO 2010:73 (3) Lähtökohtatilanne A Oy A Oy kuului pohjoismaiseen konserniin Lainat ulkopuolisilta tahoilta 36 m Lainojen korot 3,135-3,25 % Annetut vakuudet 41 m Konsernin rahoituksen uudelleenjärjestely A Oy A Oy kuului pohjoismaiseen konserniin Lainat konsernin ruotsalaiselta rahoitusyhtiöltä B AB:ltä 38 m Lainojen korot 9,5 % Annetut vakuudet n. 300 m Rahoituksen uudelleenjärjestelyn syy: valmistautuminen yrityskauppaan Mitä ratkaisusta voidaan päätellä? Oikeuskirjallisuus: osoittaa tiukkaa pitäytymistä erillisyhtiöperiaatteeseen Niinkö? Huom. ratkaisun olosuhteet Vaaka kallellaan erillisyhtiöperiaatteen suuntaan OECD:n ohjeistuksen mukaisesti, mutta vaakaa ei kuitenkaan ole lukittu sinne Seppo Penttilä 25

26 Konsernitilanteita X AB Y Oy Konsernin sisältä otettu laina Ulkopuoliselta taholta otettu laina A Oy B AB Ulkop. laina; korko 7 % Konsernin sis. laina; läpilainaus; korko? X AB Konsernin sisältä otettu laina Y Oy Kuvitteellinen ulkop. taholta otettu laina Seppo Penttilä 26

27 Uudelleenluonnehdinta KHO 2014:119

28 Uudelleenluonnehdinta Lähtökohdat KHO 2014:119 Tuloverotuksen perusteeksi otetaan yleensä yksityisoikeudelliset tosiseikat sellaisenaan Tähän on poikkeuksia Verolaissa oleva sääntely voi nimenomaan poiketa yksityisoikeudellisesta perustasta Verolaissa on yleissäännös, joka mahdollistaa poikkeaman; VML 28 : Oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta Seppo Penttilä 28

29 Uudelleenluonnehdinta Lähtökohdat KHO 2014:119 (2) OECD:n siirtohinnoitteluohjeet Vahva lähtökohta: Siirtohinnoitteluarvioinnissa liiketoimia tulee arvioida niiden toteutetun muodon mukaan Tähän kaksi poikkeusta Liiketoimen taloudellinen sisältö poikkeaa liiketoimen oikeudellisesta muodosta Esim. vieraan pääoman ehtoinen korollinen sijoitus etuyhteysyritykseen tilanteessa, jossa riippumaton osapuoli ei olisi tehnyt sijoitusta tässä muodossa Liiketoimen sisältö ja muoto vastaavat toisiaan, mutta liiketoimeen liittyvät sopimukset kokonaisuutena katsoen eroavat siitä, mitä riippumattomat osapuolet olisivat sopineet ja oikeudellisen muodon huomioon ottaminen estäisi veroviranomaisia määrittämästä asianmukaista siirtohintaa Voidaanko VML 31 :n nojalla (ilman VML 28 :n soveltamista) ryhtyä uudelleenluonnehdintaan Oikeuskirjallisuuden kannanotot Aikaisempi oikeuskäytäntö Ks. esim. KHO 1999:9 ja KHO 2005 T 1166, joissa kummassakin veronsaajien asiamiesten valitukset hylättiin Puolesta ja vastaan argumentit Seppo Penttilä 29

30 Uudelleenluonnehdinta KHO 2014:119 B Lux A Oy Laina 15 m Perustui A Oy:tä rahoittaneiden pankkien vaatimuksiin A Oy:n rahoituksesta Pankit vaatineet, että lisärahoitus on huonommalla etuoikeudella kuin pankkilainat Lainan ehdot: Laina vakuudeton ja eräpäivätön Lainasopimuksessa mainittuihin pankkilainoihin nähden maksunsaantijärjestyksessä takasijainen Lainan kiinteä korko 30 % ja se lisätään vuosittain lainapääomaan Laina voidaan maksaa takaisin vain A Oy:n vaatimuksesta ja vasta sen jälkeen kuin pankkilainat maksettu Laina ei tuota velkojalle omistajan määräysvaltaa Kyseessä hybridilaina, joka A Oy:n IFRS-tilinpäätöksessä katsottiin omaksi pääomaksi Kove (+oikaisulautakunta) katsoi, että riippumattomien osapuolten välisessä velkasuhteessa ei sovittaisi vastaavista lainaehdoista; laina oli markkinaehtoperiaatteen mukaan tosiasialliselta luonteeltaan oman pääoman sijoitus ja sille maksetut korot eivät olleet vähennyskelpoisia Ratkaisu perustui VML 31 :ään HaO: Oikeustoimen oikeudellisen muodon sivuuttamiseen siirtohintaoikaisuna ilman VML 28 :n soveltamista on suhtauduttava varauksellisesti Verotuspäätös kumottiin ja asia palautettiin koron markkinaehtoisuuden tutkimiseksi Seppo Penttilä 30

31 Uudelleenluonnehdinta KHO 2014:119 (2) 2. Voidaanko verotuksellisesti vieraana pääomana pidettävä hybridilaina katsoa VML 31.1 :n mukaan B Lux omaksi pääomaksi Sovitun liiketoimen sivuuttaminen ja Laina 15 m uudelleenluonnehdinta edellyttäisi selkeää tähän oikeuttavaa lain säännöstä. VML 31.1 :n ei sen sanamuodon eikä sitä A Oy koskevien hallituksen esityksen perustelujen mukaan voida selvästi katsoa oikeuttavan liiketoimen luonnehdintaa toiseksi liiketoimeksi 3. Verosopimuksen ja OECD:n 1. Onko kyseinen hybridilaina katsottava siirtohinnoitteluohjeiden merkitys verotuksellisesti vieraaksi pääomaksi Verosopimuksella ei ole asiassa merkitystä, koska Lainaehdot kokonaisuutena sekä verosopimuksella ei voida perustaa verotusvaltaa valituksenalaisena aikana vallinneet yli kansallisten säännösten ja koska VML 31 :ää oli tulkittava edellä mainitulla tavalla. taloudelliset olosuhteet huomioon ottaen KHO OECD:n siirtohinnoitteluohjeilla ja niissä katsoi, että lainaa on pidettävä vieraana mainitulla uudelleenluonnehdinnan pääomana mahdollisuudella ei ollut merkitystä, koska Tämä ei ole VML 31 :n perusteella ohjeilla on katsottava olevan tulkintaa ohjaava vaikutus vain VML 31 :n soveltamisalalla. tehtävä ratkaisu vaan normaalia Verotuksen lakisidonnaisuus huomioon ottaen lainaehtojen verotuksellista arviointia siirtohinnoitteluohjeilla ei ollut VML 31 :n soveltamisalaa laajentavaa vaikutusta Seppo Penttilä 31

32 Uudelleenluonnehdinta KHO 2014:119 Johtopäätöksiä Uudelleenluonnehdinta VML 31.1 :n nojalla ei ole mahdollista; VML 28 antaa tähän mahdollisuuden Uudelleenluonnehdinta on OECD:n siirtohintaohjeiden mukaan poikkeuksellista; vrt. VML 28 :n soveltaminen Jotkut ovat katsoneet, että VML 31 :ää pitää muuttaa; Miksi? VM:n lausuntokierroksella ollut luonnos Mikä on uudelleenluonnehdintaa? Vakuudettoman etuyhteyslainan katsominen vakuudelliseksi arvioitaessa markkinaehtoista korkoa? Vuokra- rojalti yms. sopimuksen katsominen luovutukseksi? Koko toimintamallin sivuuttaminen? Oman pääoman ehtoisen sijoituksen katsominen joksikin muuksi, esim. saajan katsominen vain rahoituksen välittäjäksi? Miten arvioidaan A Oy:n maksamaa korkoa esillä olleessa tapauksessa? Ylittääkö markkinaehtoisen koron tason Erillisyhtiöperiaate??? Yhtiö oli esittänyt ulkopuolien asiantuntijan lainajärjestelyn markkinaehtoisuutta koskevan analyysin, jossa lainan 30 %:n korkoa pidettiin markkinaehtoisena Seppo Penttilä 32

33 Osakkeiden arvostaminen KHO 2014:33

34 Osakkeiden arvostaminen KHO 2014:33 Jos EVL 6b :n käyttöomaisuusosakeluovutusten verovapauden soveltamisedellytykset täyttyvät, ei VML 31 :n nojalla voida tehdä tulonlisäystä, vaikka osakkeet olisi luovutettu käypää arvoa alemmalla hinnalla EVL 6b :ää sovelletaan ja sen jälkeen tapahtuneisiin luovutuksiin KHO:ssa esillä olleessa asiassa osakkeet oli luovutettu , jolloin luovutus oli täysimääräisesti veronalainen ja tappio täysimääräisesti vähennyskelpoinen Seppo Penttilä 34

35 A Oy Noryhtiö C ASA Osakkeiden arvostaminen KHO 2014:33 (2) B Oy:n osakkeet Kauppahinta 177 m, luovutustappio 0,9 m B Oy:n osakkeet Hinta osakevaihdossa 177 m C ASA:ssa 20 %:n suuruinen vähemmistö C ASA listautui Oslon pörssiin kesäkuun alussa 2004 Sitä ennen siihen liitettiin norjalaisia yhtiöitä Pörssikurssi alitti 50 %:lla tasearvoin lasketun arvon A Oy:n verotarkastuksessa B Oy:n osakkeiden käyväksi arvoksi katsottiin substanssiarvo 239 m KOVE:n jälkiverotuksessa tekemä tulonlisäys (VML 31 ) 62 m KHO: tulonlisäys hyväksyttiin, mutta veronkorotus poistettiin kokonaan KHO:n ratkaisusta: VML 31 :ssä edellytetyn markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa OECD:n laatimia siirtohinnoitteluohjeita voidaan pitää tärkeänä tulkintalähteenä Osakkeiden käypä arvo tulisi ensisijaisesti määrittää yhtiön osakkeilla tapahtuneiden vertailuluovutusten perusteella. Hintavertailumenetelmän (CUP) käyttö edellyttää kuitenkin sitä, että on löydettävissä vertailtavissa olevia liiketapahtumia. Lisäksi edellytetään, että eroavuudet vertailutapahtumissa tai ne toteuttaneissa osapuolissa eivät olennaisesti vaikuta kauppahintaan avoimilla markkinoilla tai vertailutapahtumia voidaan oikaista riittävän tarkoilla erillä eroavaisuuksien olennaisen vaikutuksen poistamiseksi. Seppo Penttilä 35

36 A Oy Noryhtiö C ASA Osakkeiden arvostaminen KHO 2014:33 (3) B Oy:n osakkeet Kauppahinta 177 m, luovutustappio 0,9 m B Oy:n osakkeet Hinta osakevaihdossa 177 m C ASA:ssa 20 %:n suuruinen vähemmistö C ASA listautui Oslon pörssiin kesäkuun alussa 2004 Sitä ennen siihen liitettiin norjalaisia yhtiöitä Pörssikurssi alitti 50 %:lla tasearvoin lasketun arvon A Oy:n verotarkastuksessa B Oy:n osakkeiden käyväksi arvoksi katsottiin substanssiarvo 239 M KOVE:n jälkiverotuksessa tekemä tulonlisäys (VML 31 ) 62 M KHO: tulonlisäys hyväksyttiin, mutta veronkorotus poistettiin kokonaan Osakkeet oli ensiluovutuksen jälkeen luovutettu välittömästi samalla hinnalla edelleen C ASA:lle, jossa sittemmin oli 20 %:n ulkopuolinen vähemmistö Merkittävä vähemmistöomistus voi ohjata hinnoittelua markkinaehtoiseen suuntaan KHO: Vähemmistöomistuksella ei ollut esillä olevassa tapauksessa merkitystä C ASA:n osakkeet oli noteerattu pian kaupan jälkeen ja pörssikurssi oli 50 % alle tasearvon KHO: Pörssiarvo ei muodostanut vertailukelpoista hintaa, jota edes oikaistunakaan olisi voitu käyttää vertailuhintana Entä edellä mainitut tekijät yhdessä? Tätä KHO:n päätöksessä ei käsitellä Seppo Penttilä 36

37 Osakkeiden arvostaminen KHO 2014:33 (4) Verovelvollinen oli laskenut kauppahinnan (177 m ) kassavirtojen nykyarvon perusteella KHO: Kassavirtamenetelmää voidaan myös verotuksessa pitää lähtökohtaisesti hyväksyttävänä tapana arvioida julkisilla markkinoilla noteeraamattoman yhtiön markkinahinta. Kun kassavirtalaskelman tulokset ovat kuitenkin ratkaisevasti riippuvaisia muun muassa tulevaisuutta koskevista ennusteista, laskelmissa käytetyille oletuksille ja muille suureille on esitettävä riittävät perustelut. Verovelvollisen esittämässä laskemassa näin ei ollut tehty. Kaupan kohteena olleen B Oy:n omaisuus oli muodostunut pääosin rahoitusomaisuudesta substanssiarvolaskelma perusteltavissa tämä selittää myös sen, miksi C ASA:n pörssikurssin suhteella tasearvoon ei ollut merkitystä Lisäksi C ASA:aan liitetty muitakin yhtiöitä kuin B Oy Asian liittymä varainsiirtoverotukseen, ks. KHO 2012:13, jossa varainsiirtoveron perusteeksi hyväksyttiin käytetty kauppahinta (177 m ) Varainsiirtoverotusta koskevassa päätöksessä ei ole ratkaistu, mikä on kysymyksessä olevien osakkeiden käypä arvo Seppo Penttilä 37

38 Osakkeiden arvostaminen KHO 2014:33 (5) Verohallinnon ennakkoratkaisuista: Kassavirtalaskelma noussut arvoon arvaamaattomaan: OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden (OECD TPG kohta 9.94) mukaan liiketoiminnan luovutuksen markkinaehtoisen arvon määrityksessä voi olla perusteltua käyttää vastaavia arvonmääritysmenetelmiä kuin mitä riippumattomat osapuolet tyypillisesti käyttävät liiketoiminnan luovutuksissa. Liiketoiminnan markkinaehtoisen hinnan määrittäminen tulisi tehdä niin sanotulla vapaan kassavirran mallilla siten, että kyseessä olevan liiketoiminnan ennusteiden mukaiset kassavirrat diskontataan nykyhetkeen. Vallitsevan verotuskäytännön mukaan VML 31 :n soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa liiketoimintakaupassa käytettävä koko liiketoimintaa koskeva kauppahinta tulee perustua kassavirtaperusteiseen arvonmääritykseen. EI, EI, EI: KHO:n päätöksestä ja OECD:n ohjeistuksesta ei voi tehdä tällaista johtopäätöstä Seppo Penttilä 38

39 Osakkeiden arvostaminen KHO 2014:33 (6) - Veronkorotus HE 107/2006 veronkorotus siirtohinnoitteluoikaisun yhteydessä: Verovelvollisen laiminlyönnin olennaisuutta arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti siihen, onko verovelvollinen osoittanut, että hän on pyrkinyt riittävän huolellisesti hinnoittelemaan etuyhteyssuhteissa tekemänsä liiketoimet markkinaehtoisesti. Jos verovelvollinen osoittaa, että hän on vilpittömästi ja kohtuullisin ponnistuksin pyrkinyt hinnoittelussaan markkinaehtoisuuteen, ei kyse pääsääntöisesti ole ainakaan 32 :n 3 momentissa tarkoitetusta törkeästä huolimattomuudesta. KHO poisti veronkorotuksen kokonaisuudessaan Otettiin huomioon ne toimenpiteet, joilla A Oy oli pyrkinyt selvittämään B Oy:n osakkeiden käypää arvoa ja asian tulkinnanvaraisuus Seppo Penttilä 39

40 Location savings KHO 2013:36

41 Location savings KHO 2013:36 Location savings hyödyt Säästöjä, joita saadaan esim. siirrettäessä toimintoja alhaisemman kustannustason maahan, mutta voi olla muunlainenkin kuin yritystoiminnan uudelleenjärjestelytilanne Miten konsernin sisällä tapahtuneesta järjestelystä aiheutuneet location savings hyödyt jaetaan eri yhtiöiden kesken Siten kuin riippumattomat osapuoletkin ne jakaisivat Tilannekohtainen ratkaisu: joskus hyötyjä ei tule jakaa lainkaan toimintaa jatkavalle yhtiölle; joskus sille tulee niitä kohdistaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden esimerkit» Merkkivaatteiden valmistustoiminnan siirto jos ko. valtiosta löytyisi tuotteille sopimusvalmistaja, ei tytäryhtiölle kohdisteta location savings -hyötyjä» Erikoisosaamista vaativien teknisiä palveluja tarjoavan tytäryhtiön perustaminen alhaisemman kustannustason valtioon tytäryhtiöllä erikoisosaamista ja se voi kehittää aineettomia oikeuksia voitonjakamismenetelmä siirtohinnoittelumenetelmäksi» Tapauksessa KHO 2013:36 verovelvollinen vertasi tilannettaan jälkimmäiseen Seppo Penttilä 41

42 Location savings KHO 2013:36 (2) A Oyj oli perustanut Viroon vuonna 1999 B AS:n, joka toimi A Oyj:n tuotteiden sopimusvalmistajana B AS:llä ei ollut muita asiakkaita Tuotteiden tuoterungot pysyivät koko valmistusprosessin ajan A Oyj:n omistuksessa A Oyj myi 26 % viimeistelyä edellyttävistä tuotteista irlantilaiselle tytäryhtiölleen D:lle, joka viimeisteli ne ja myi edelleen omissa nimissään Seppo Penttilä 42

43 Location savings KHO 2013:36 (3) Vuodesta 2004 alkaen A Oyj:n ja B AS:n välinen siirtohinnoittelu oli perustunut liiketoiminettomarginaalimenetelmään B AS:lle sopimusvalmistuspalveluista maksettava hinta oli perustunut B AS:n kustannuksiin + 7,95 %:n voittolisään Voittolisä oli määräytynyt tehdyn siirtohintaselvityksen perusteella. Vertailutietohaussa mukana 14 eurooppalaista yhtiöitä, jotka kahta lukuun ottamatta sijaitsivat vanhoissa korkean kustannustason EU-maissa Lisäksi siirtohintaa laskettaessa oli otettu huomioon puolet niistä laskennallisista location savings hyödyistä, joita toiminnan Virossa katsottiin kerryttävän Virossa tapatuvan valmistuksen kustannuksia verrattiin Suomessa tapahtuvan valmistamisen kustannuksiin B AS oli alan suuriin kokoonpano- ja valmistusyksikkö Euroopassa ja sillä oli A Oyj:n mukaan sellaista tietotaitoa ja neuvotteluvoimaa, joka tulee ottaa siirtohinnoittelussa huomioon Se ei myisi riippumattomille tahoille palvelujaan vain 7,95 %:n kustannusvoittolisällä A Oyj esitti riippumattoman valmistajan, C Oy:n tarjouksen, millä hinnalla se olisi valmis suorittamaan A Oyj:lle vastaavat palvelut kuin B AS C Oy:n tarjoama hinta oli kaksinkertainen verrattuna B AS:lle maksettuun hintaan Seppo Penttilä 43

44 Location savings KHO 2013:36 (4) Yritystoiminnan uudelleenjärjestelyjä koskeva luku lisättiin OECD:n siirtohinnoitteluohjeisiin vuonna 2010 Nyt kysymyksessä verovuodet 2004 ja 2005 KHO katsoi, että lisäyksellä vain annettiin tarkempia ohjeita siitä, miten perustavanlaatuisia aikaisempia ohjeita tuli soveltaa Uudet ohjeet voitiin ottaa huomioon Mutta: nyt kysymyksessä oleva asetelma ei vastaa OECD:n siirtohintaraportissa esitettyä location savings tilannetta eikä hinnoittelua ole tässä asiassa arvioitava OECD:n raportin kyseisiä tilanteita koskevien periaatteiden pohjalta A Oyj:llä ei ollut ollut Suomessa sen laatuista tuotteiden valmistustoimintaa, jota B AS oli harjoittanut kyseessä olevina verovuosina Virossa B AS:n tuotteiden valmistustoiminta erosi tehdasmaisuutensa vuoksi merkittävästi A Oyj:n aikaisemmin Suomessa harjoittamasta käsityövaltaisesta toiminnasta Location savings hyötyjä ei luettu siirtohinnan laskentaperusteeseen Seppo Penttilä 44

45 Location savings KHO 2013:36 (5) Markkinahintavertailumenetelmää ei voitu käyttää A Oyj:n C Oy:ltä saama tarjous viittasi siihen, että vastaavien valmistuspalvelujen ostaminen suomalaiselta alihankkijalta olisi voinut olla selvästi B AS:ltä ostettuja palveluja kalliimpaa, tarjousta ei voitu KHO:n mukaan pitää riittävänä osoituksena B AS:n suorittamien palvelujen markkinaehtoisesta hinnasta Markkinaehtoinen siirtohinta tuli määrittää liiketoiminettomarginaalimenetelmän mukaisesti Siirtohinta määritettiin käyttämällä vertailukohtana verrannollisten yhtiöiden nettovoittoja Se, että B AS hyötyi Viron alhaisesta kustannustasosta ja sillä oli käytössään tavanomaisesta poikkeavaa alhaiset kustannukset mahdollistavaa teknologiaa, otettiin huomioon tavanomaista suurempana voittolisänä KHO korotti VML 31 :n mukaan hyväksyttävän veloituksen määrää jonkin verran Veronkorotusta määrättiin VML 32.2 :n nojalla 800 euroa Seppo Penttilä 45

46 Johtopäätöksiä

47 Johtopäätöksiä OECD:n siirtohinnoitteluohjeet lyöneet itsensä läpi KHO:n ratkaisujen perusteluissa Niitä pidetään merkittävänä / tärkeänä markkinaehtoperiaatteen tulkintaohjeena Verosopimuksen tulonoikaisuartiklan soveltamisessa VML 31 :n soveltamisessa sen soveltamisalalla Eivät kuitenkaan laajenna VML 31 :n soveltamisalaa Käytettyä siirtohintaa pyritään arvioimaan OECD:n ohjeistuksen mukaisin siirtohintamenettelyin Ohjeisiin pohjautuvaa siirtohintaa on vaikeata saada muutetuksi, vaikka olisi indisionäyttöä toisenlaisesta markkinaehtoisesta hinnasta Siirtohinnoitteluohjeiden soveltaminen ja tulkinta; onko soveltaminen 1) Verohallinnossa 2) tuomioistuimissa liian mekaanista??? Siirtohinnoittelu ei ole OECD:n ohjeisiin perustuessaankaan eksaktia tiedettä. Miten suhtaudutaan verovuoden jälkeen tapahtuneisiin ohjeiden muutoksiin KHO 2013:36 Veronkorotusten määrääminen VML 32.3 :n (törkeä huolimattomuus) mukaan ei ole perusteltua, jos verovelvollinen on asianmukaisesti pyrkinyt määrittämään markkinaehtoisen siirtohinnan Seppo Penttilä 47

48 Kiitos Seppo Penttilä Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto