Konsernipalvelut ja palvelumaksujärjestelmät kustannusten kattamista vai verosuunnittelua?

Transkriptio

1 Konsernipalvelut ja palvelumaksujärjestelmät kustannusten kattamista vai verosuunnittelua? Henri Becker Partner Reima Linnanvirta Partner Hannu-Tapani Leppänen Partner Alder & Sound Oy Vuorikatu 6 B Helsinki Puhelin Fax

2 Breakfast at Alder & Sound s Päivän agenda Konsernipalvelut ja palvelumaksujärjestelmät kustannusten kattamista vai verosuunnittelua? 1. Palveluveloitusjärjestelmän rakentaminen 2. Kustannustenjakojärjestelmät - vaihtoehto palvelumaksujärjestelmille 3. Erityiskysymyksiä palvelumaksujärjestelmän rakentamiseen liittyen Sivu 1

3 Palveluveloitusjärjestelmän rakentaminen Henri Becker Partner Alder & Sound Oy Vuorikatu 6 B Helsinki Puhelin Fax

4 Konsernin sisäiset palvelut Keskitettyjen palveluiden merkitys on usein sidoksissa valittuun liiketoimintamalliin 1. Palvelun ja siitä koituvan hyödyn tunnistaminen 2. Parhaan kustannusten veloitusjärjestelmän tunnistaminen 3. Palveluveloituksen markkinaehtoisuuden todistaminen Sivu 3

5 Palvelun ja hyödyn tunnistaminen Takaako veloituksen olemassaolo palvelun olemassaolon? Palvelunsaajalle taloudellista tai kaupallista hyötyä Olisiko riippumaton taho valmis maksamaan vastaavasta palvelusta kolmannelle osapuolelle? Tuottaisiko riippumaton osapuoli vastaavan palvelun itse? Keskeiset indisiot Sivu 4

6 Mitä kustannuksia ei saa veloittaa? Palvelun ja hyödyn tunnistaminen Palvelujen tunnistaminen ja hyödyn identifiointi Hallinnon kustannuspaikkojen tutkiminen ja toimenkuvien läpikäynti Palveluntuotannossa syntyneiden kustannusten määrittely Omistajaintressissä syntyneet kustannukset Sivu 5

7 Kustannusten allokointi Mikä on oikea allokaatioavain? Suora-allokaatio: tarjotut palvelut yksilöidään ja konserniyhtiöitä veloitetaan niiden käyttämien palveluiden mukaan. Epäsuora-allokaatio: palvelutuotannosta syntyneet kustannukset jaetaan konserniyhtiöiden kesken määrättyjen allokaatioavainten pohjalta kun palvelun arvoa vaikea kohdistaa Läpilaskutettavat kulut Allokaatioavainten valinta Sivu 6

8 Markkinaehtoisuus molempien osapuolten kannalta Palvelun markkinaehtoinen hinnoittelu Markkinaehtoisuus molempien osapuolten kannalta: Palveluntarjoaja: Palveluntuotannossa syntyneet kustannukset? Palvelunsaaja: Minkä arvoinen palvelu on? Millä kustannuksilla palvelu voitaisiin tuottaa itse? Kuinka paljon ulkopuolinen palveluntarjoaja veloittaisi palvelusta? Mitä oltaisiin valmiita maksamaan ulkopuoliselle? Sivu 7

9 Huomio katteesta kustannuspohjaan Palvelun markkinaehtoinen hinnoittelu Markkinahintavertailumenetelmä Luotettavaa vertailutietoa Samaa palvelua tarjotaan myös ulkopuolisille Kustannusvoittolisämenetelmä Ei luotettavaa tietoa markkinahinnasta Kustannuspohja katetta olennaisempi Toimintoanalysissä huomioitava sekä lyhyen että pitkän aikavälin hyödyt palveluista Kustannusten veloittaminen ilman voittolisää? Sivu 8

10 Kokonaisuus syntyy yksityiskohdista 8 askeleen ohjelma: Palveluveloitusjärjestelmä kesäksi kuntoon 1. Palveluiden identifiointi hyötyineen 2. Oikean kustannuspohjan/kustannuspaikkojen tunnistaminen 3. Osakkeenomistajan intressissä syntyneiden kustannusten erottaminen 4. Suoraan allokoitavissa olevien kulujen tunnistaminen ja erottaminen 5. Epäsuoraan allokoitavien kulujen todentaminen 6. Markkinaehtoisen palveluveloituksen määrittäminen 7. Oikean/oikeiden allokaatioavainten määrittely epäsuoraan kohdistettavien kulujen veloittamiseen 8. Sopimukset ja dokumentaatio tukemaan järjestelmää Sivu 9

11 Kustannustenjakojärjestelmät - Vaihtoehto palvelumaksujärjestelmille Reima Linnanvirta Partner Alder & Sound Oy Vuorikatu 6 B Helsinki Puhelin Fax

12 Kustannustenjakojärjestelmät Kustannustenjakojärjestelmät eivät ole pelkästään kustannusten jakamista Kaksi tai useampia konserniyhtiöitä sopivat kustannusten ja riskien jaosta liittyen omaisuuden, palveluiden tai oikeuksien kehittämiseen, tuottamiseen tai hankkimiseen Ei pelkästään kustannusten jakamista Yhteinen riski ja taloudellinen omistajuus Sopimusjärjestely Yhtiöoikeudellinen ilmentymä mahdollinen, esim. eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä Tyypillisempiä T&K-toiminnassa, mutta käytettävissä myös palveluiden tuottamiseen ja hankkimiseen Sivu 11

13 Osapuolten panokset ja hyödyt Kustannustenjakojärjestelmän markkinaehtoisuuden arvioinnissa lähtökohtana ovat panokset ja hyödyt Osapuolten panokset voivat olla suoritteita tai maksuja Suoritteet arvostetaan käypään arvoon Ei lähtökohtaisesti eroa palveluiden markkinaehtoiseen hinnoitteluun Hyötyjen jakautumisen arviointi Allokaatioavaimet merkittävässä roolissa Mahdolliset erot tasattava maksuilla Sivu 12

14 Palveluiden tuottaminen Yksi tai useampi konserniyhtiö voi tuottaa palvelut järjestelmän osapuolille Parent Oy SalesCo 1 SalesCo 2 OpCo Treasury BV Sivu 13

15 Ulkopuoliset yhtiöt Järjestelmän ulkopuoliset yhtiöt voivat tarjota tai hankkia palveluita 3rd Parent Oy SalesCo 1 SalesCo 2 OpCo Treasury BV Sivu 14

16 Mahdollisuudet Kustannustenjakojärjestelmä voi määrätyissä tilanteissa olla hyvä vaihtoehto palvelumaksuille Vaihtoehto palvelumaksujärjestelmille Huomioitava palveluiden tuottamismalli Yksittäiset palveluntuottajat Matriisimallit Tarjottavan kokonaisuuden luonne Palvelut Aineeton omaisuus Sivu 15

17 Erityiskysymyksiä palvelumaksujärjestelmän rakentamiseen liittyen Hannu-Tapani Leppänen Partner Alder & Sound Oy Vuorikatu 6 B Helsinki Puhelin Fax

18 Erityiskysymyksiä Palvelumaksujärjestelmän rakentaminen pitää sisällään useita sudenkuoppia Erillinen veloitus vs. sisällyttäminen muuhun veloitukseen CCA vs. palvelu CUP vs. C+ Yksi vs. useampi verrokkihaku Päällekkäiset veloitukset vs. kuittaus Yksi vs. useampi jakoavain Toimintoanalyysi vs. kustannustenjakotaulukko Sisältö vs. muoto Teoria vs. käytäntö Sivu 17