Palvelutasosuunnitelma
|
|
- Lauri Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käsittely / hyväksytty: Yhtymähallitus Karkkilan kaupunginvaltuusto Vihdin kunnanvaltuusto Palvelutasosuunnitelma vuosille Muutoksen aika Paikallisen kilpailukyvyn turvaaminen
2 2 Sisällys 1 Johdanto Toimintaympäristön muutokset Alueen väestön lukumäärä ja ikärakenne Alueen väestön koulutustaso, tulotaso ja sairastavuus Suunnitelmakauden muutokset suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen Perheiden palvelut Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja palvelujen kehittäminen Hoivapalvelujen saatavuus Valtakunnalliset kärkihankkeet Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke Paikallisen kilpailukyky sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Paikallisen kilpailukyvyn edellytykset... 19
3 3 1 Johdanto Kuntayhtymän toimintaa säätelee jäsenkuntien valtuustojen hyväksymä perussopimus. Perussopimuksen mukaan valtuustokausittain laaditaan palvelutasosuunnitelma. Tämä on Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kunnassa määräytyy väestön määrän ja rakenteen perusteella. Väestön rakennetekijöitä ovat mm. väestön ikärakenne, koulutus- ja tulotaso ja sairastavuus. Sosiaali- ja terveyspalvelun taso muodostuu lain ja asetusten määrittämistä minimivaatimuksista palvelujen tuottamiselle, kuntien toimintaan varaamista resursseista suhteessa väestön palvelutarpeeseen ja muista paikallisista linjauksista palvelujen laadun, tuotantotavan ja palvelurakenteen suhteen. Palvelutasosuunnitelmaan on kirjattu palvelujen lakisääteisiin vaatimuksiin ja palvelujen saatavuuteen tai tuotantotapaan liittyvät muutokset ja eräitä edellytyksiä palvelujen tuottamiselle. Suunnitelman liitteenä 1 on päivitetty palvelukuvaus ja liitteenä 2 luettelo toimintaa säätelevistä laeista ja asetuksista. Suunnitelma tarkennetaan vuosittain laadittavassa talousarviossa. 2 Toimintaympäristön muutokset Palvelujen järjestämiseen suunnitelmakaudelle vaikuttaa alueella tapahtunut väestön kehitys: lasten määrä on vähentynyt ja yli 75-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä merkitsee käytännössä hoivapalvelujen tarpeen kasvua ja lapsiperheiden palvelujen tarpeen vähenemistä. 2.1 Alueen väestön lukumäärä ja ikärakenne Päättyvällä suunnitelmakaudella Karviaisen alueen väestö on pienentynyt hieman. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 Karkkilan väestökehitys on ollut negatiivista, väkiluvun pienentyessä n. 100 henkilöllä, Vihdin alueen väkiluku on pysynyt lähes ennallaan (- 10 henkilöä). Tilastokeskuksen syksyllä 2015 laatiman väestöennusteen mukaan Karviaisen alueen väestön ennakoidaan kasvavan n. 0,4 % vuosittain, nousten :een vuonna Väestön kasvu kohdistuu ennusteen mukaan alueellisesti Vihtiin, ja demografisesti vanhempiin ikäluokkiin. Karkkilan väkiluvun ennustetaan vähenevän hitaasti, n. 20 henkilön vuositahtia.
4 Ikäryhmissä 0-6 -vuotiaat tapahtuu ennusteen mukaan vähenemistä molempien jäsenkuntien alueella: 4
5 5 Koko Karviaisen alueella 7-19 vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan hieman, mutta ei merkittävästi: Työikäisten ikäryhmässä, vuotiaat, tapahtuu ennusteen mukaan tulevalla suunnitelmakaudella laskua. Karkkilassa työikäisten määrä vähenee vuosittain vaihdellen -1,7% ja -0,3% välillä. Vihdinkin osalta ennustettu kasvu on melko vähäistä, koko kaudella n. 0,5%.
6 6 Alueella kasvaa yli 65-vuotiaiden ikäluokka, josta yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu on tulevina vuosina suhteellisesti voimakkainta. Tämä on Karviaisen toiminnan kannalta merkittävin kehityslinja suunnitelmakaudella väestön osalta. Alueen väestö on voimakkaasti ikääntymässä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuotiaiden ikäryhmä kasvaa vuosittain 0,8 % 4,5 %. Yli 75 -vuotiaiden ikäryhmä kasvaa vuodesta riippuen 1,9-6,4 %. Kasvu on prosentuaalisesti suurta myös yli 80 - vuotiaiden kohdalla (1,6 4,1 %). Ikääntymisen tavanomaisimpia seurauksia on ikäihmisten palvelutarpeen lisääntyminen. Suurten ikäluokkien ikääntyessä vuotiaiden ikäluokka kasvaa Karviaisen alueella vielä kolmen seuraavan vuoden aikana henkilön vuosivauhtia sen jälkeen hidastuen. Näiden henkilöiden siirtyessä pois työelämästä myös työnantajan järjestämät työterveyspalvelut loppuvat heiltä. Tämä merkitsee palvelutarpeen lisääntymistä julkisessa terveydenhuollossa. Osa tarpeesta kanavoituu yksityisille palveluntuottajille.
7 7 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan lähivuosina Vihdissä 100 henkilöllä vuosittain, Karkkilan alueella muutamalla kymmenellä henkilöllä vuosittain. Viidessä vuodessa Karviaisen alueella on n. 600 uutta yli 75-vuotiasta. Palvelutarpeena se merkitsee laskennallisesti noin 10 uutta asumispalvelupaikkaa vuosittain (peittävyys yli 75 v. 8 %) ja 17 uutta kotihoidon asiakasta vuosittain (peittävyys yli 75 v. 14 %) nykyisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti laskettuna. 2.2 Alueen väestön koulutustaso, tulotaso ja sairastavuus Väestön sosioekonomisella asemalla on merkittävä yhteys terveyteen. Terveydellä on yhteys sekä väestön koulutustasoon että tulotasoon. Terveysongelmat ovat yleisempiä vähiten koulutettujen ja pienituloisten keskuudessa (Valtioneuvoston kanslia, julkaisusarja 4/2007). Karviaisen alueella väestön sosioekonominen asema asettaa vaatimuksia sekä kansanterveystyön että sosiaalityön hyvälle osaamiselle. Väestön koulutustasoa mitataan koulutustasomittain -indikaattorilla. Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Lisäksi alla olevassa taulukossa ilmoitetaan kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten, vuotiaiden määrä. Indikaattorin mukaan koulutustaso Karkkilassa on Uudenmaan ja koko maan tasoa alhaisempi. Vihdin osalta koulutustaso on koko maan tasoa, mutta alhaisempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Karkkilassa koulutuksen ulkopuolella olevia vuotiaita on erityisen paljon, 14 %, mutta kehitys tämän osalta on ollut Karkkilassa
8 8 suotuisaa (kolme vuotta aiemmin luku oli 18 %). Vihdin luku on samaa tasoa kuin Uudellamaalla keskimäärin Koulutustasomittain Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % Koko maa 355 8,6 Uusimaa ,8 Karkkila ,0 Forssa 283 9,2 Hanko ,2 Somero 260 6,8 Vihti ,7 Kirkkonummi 416 9,5 Lohja ,5
9 9 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorien osuus on Karkkilassa jonkin verran suurempi kuin esimerkiksi Vihdissä ja Uudellamaalla. Osuus on noussut molemmissa kunnissa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kuukautena) saaneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä: Koko maa 2,9 3,1 3,4 3,6 Uusimaa 2,8 2,9 3,5 3,9 Karkkila 3,4 2,9 4,1 4,4 Forssa 5,2 4,9 5,4 4,8 Hanko 3,5 4,9 4 3,9 Somero 2,5 2,7 2,5 2,9 Vihti 2,5 2,1 2,4 3,7 Kirkkonummi 4,9 4,5 4,2 3,4 Lohja 2,3 2,1 2,9 2,6
10 10 Kunnan yleinen pienituloisuusaste -indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Karkkilassa on pienituloisten osuus suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta pienempi kuin koko maassa. Vihdissä pienituloisuusaste on koko maata ja Uuttamaata pienempi: Koko maa 14,4 13,6 13,2 13 Uusimaa 10,9 10,4 10 9,9 Karkkila 11,6 11,6 11,2 11,4 Forssa 17,8 16,4 16,2 15,8 Hanko 11,5 11,5 11,7 10,8 Somero 17,3 16,1 15,7 15,1 Vihti 8,8 8 7,7 7,9 Kirkkonummi 6,9 6,5 6,6 6,9 Lohja 10,8 10,4 10,2 9,9
11 11 Kela pitää yllä Terveyspuntaria, josta löytyy jokaiselle Suomen kunnalle laskettu sairastavuusindeksi. Indeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Vakioinnilla kunnan ikärakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollistaa alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikärakenteen eroista huolimatta. Ikävakioidun indeksin mukaan Karkkilan väestön sairastavuus ylittää maan keskiarvon. Vihdin ikävakioitu indeksi vastaa Uudenmaan keskiarvoa. Väestö Uudellamaalla on keskimäärin terveempää kuin koko maassa keskimäärin Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Sairastavuusindeksi, ikävakioimaton Koko maa Uusimaa 87,3 74,8 Karkkila 102,2 113,2 Forssa 112,2 132,3 Hanko 98,7 114 Somero 106,3 139 Vihti 87,3 75,7 Kirkkonummi 81,0 63,2 Lohja 95,6 96,3 3 Suunnitelmakauden muutokset suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen Karviaisessa palvelujen järjestämisen johtoajatuksena on tukea ja edistää terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia koko elämänkaaren ajan. Palvelujen järjestämisessä panostetaan ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön sekä kotona asumisen tukemiseen läpi elämänkaaren. Ihmisten oman vastuunoton lisäksi terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen merkitsee riittävää panostusta suuria väestöryhmiä koskeviin peruspalveluihin sekä tulevaisuusorientoitunutta toimintatapaa. Tämän toiminnan kivijalan muodostavat kansanterveystyön vastaanotot, sosiaalityö, kotihoito ja muut kotiin vietävät palvelut.
12 Perheiden palvelut Karviaisen alueella useita vuosia jatkunut syntyvyyden aleneminen vaikuttaa suunnitelmakaudella äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen tuottamiseen. Vihdin kunnassa syntyvyys on laskenut merkittävästi. Karkkilan alueen syntyvyys on pysynyt vakiintuneella tasolla. Elävänä syntyneet Karviaisen alueella Karkkila Vihti Seuraavan taulukon mukaan äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakasmäärät ovat pienentyneet laskeneen syntyvyyden seurauksena. Vihdin äitiys- ja lastenneuvoloissa asiakasmäärä on pienentynyt kahdessa vuodessa yli 300 asiakkaalla ja Karkkilan neuvolassa 40 asiakkaalla.
13 13 Neuvolapalveluja tuotetaan suunnitelmakaudella asetusten määrittelemällä tavalla ja suositusten mukaisin henkilöstöresurssein koko Karviaisen alueella. Äitiys- ja lastenneuvolan toiminta sopeutetaan asiakasmäärien muutosta vastaavasti Karviaisen alueen neuvoloissa siten, että neuvolalääkärin vastaanotot ovat Vihdin Pajuniityn ja Myrskylänmäen neuvoloissa ja Karkkilan neuvolassa ja Otalammen neuvolan aukioloaikaa kohdennetaan alueen asiakasmäärien mukaisesti. Suunnitelmakaudella seurataan väestörakenteen ja erityisesti lasten määrän kehitystä koko Karviaisen alueella. Ikärakenteen muutos ja mahdollinen lasten määrän väheneminen voi suunnitelmakaudella vaikuttaa palvelujen tuottamiseen myös kouluterveydenhuollon alueella. Suunnitelmakauden alussa oppilasmäärät kouluterveydenhoitajaa kohden ovat kuitenkin suositusten ylärajoilla. 3.2 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja palvelujen kehittäminen Perusterveydenhuollossa kiireettömän hoidon saatavuus saatiin suunnitelmakaudella keskimäärin tasolle 14 vuorokautta sekä lääkärin vastaanotoilla että suun terveydenhuollossa. Valtakunnallisessa vertailussa perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuus sekä Vihdissä että Karkkilassa vastaa maan keskiarvoa.
14 14 Tulevalla kaudella on tavoitteena nopeuttaa hoitoon pääsyä siten, että kiireettömän hoidon odotusaika on 7 vuorokautta. Tavoitteeseen edetään vaiheittain siten, että odotusaika on Karkkilassa 7 vuorokautta ja myös Vihdissä mikäli toimitiloihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Suunnitelmakauden alussa odotusaika kiireettömään hoitoon on lääkärivastaanotolla vielä 14 vuorokautta. Suun terveydenhuollossa keskimääräinen odotusaika kiireettömään hoitoon pysyy 14 vuorokaudessa. Sosiaalityössä järjestetään palveluneuvonta uudistuneen sosiaalihuoltolain edellyttämälle tasolle. Suunnitelmakauden aikana on tavoitteena edetä virka-ajan viivytyksettömään neuvontaan ja ohjaukseen. Päätökset sosiaalipalveluista ja tukitoimista tehdään lain edellyttämässä määräajassa. Sähköisen ajanvarauksen avulla tehostetaan työajan käyttöä. Sähköinen ajanvaraus otetaan käyttöön sosiaalipalveluissa ja myöhemmin terveyspalveluissa. Pidemmän ajan tavoitteena on tälläkin menetelmällä tehostaa palvelujen saatavuutta. Karviaisessa otetaan käyttöön sosiaalinen luototus pienimuotoisesti. Sosiaalisen luototuksen avulla tuetaan asiakkaita, jotta he eivät jäisi tilapäisissä tuen tarpeissaan viimesijaisten palvelujen varaan. Työttömien määrä on kasvanut edelleen peruskunnissamme samoin kuin työttömyydestä aiheutuvat kustannukset peruskunnille. Karviainen tiivistää yhteistyötään Karkkilan ja Vihdin kanssa työllisyyden hoidossa erityisesti työhön
15 15 kuntoutuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen osalta. Edelliseen liittyen kehitetään työkykyarviointimallia sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteispilottihankkeena. 3.3 Hoivapalvelujen saatavuus Ikäihmisten linja on toiminnaltaan kasvava palvelulinja. Kehittämishaasteet kohdistuvat väestön ikääntymiseen. Suunnitelmakauden aikana on tavoitteena kehittää kotihoidon moniportaista kuntoutuksen mallia valtakunnallisessa kärkihankkeessa. Tehostetussa kotihoidossa tuetaan ikääntyneen toimintakykyä ja parannetaan kotona asumisen mahdollisuuksia. Kotihoito toimii ympärivuorokautisesti ja sen toiminnan sekä prosessien kehittäminen luo vaihtoehdon tehostetulle palveluasumiselle että laitoshoidolle. Karviaisessa tavoitteena vuosina on, että yli 75 vuotiaista asuu kotona noin % säännöllisen kotihoidon piirissä on % tehostetun asumispalvelun piirissä on noin 8-10 % omaishoidon tuen saajia on noin 4-5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 0 % Yli 75-vuotiaiden määrän ennustettu kasvu Vihdin - Karkkilan alueella on n. 120 henkilöä vuosittain, jolloin viidessä vuodessa Karviaisen alueella on n. 600 uutta yli 75-vuotiasta. Laskennallista palvelutarpeen kasvua hoivapaikkojen osalta on arvioitu seuraavassa taulukossa. Laskelma perustuu nykyisiin valtakunnallisiin tavoitteisiin palvelujen peittävyydestä.
16 16
17 17 Karviaisen hoivapaikkojen lukumäärä hoivapaikkaa riittää tällä hetkellä yli 75-vuotiaiden laskennalliseen tarpeeseen, joka on 690 hoivapaikkaa. Laskennallinen tarve yli 75 vuotiaiden ikäluokalle vuonna 2017 olisi yhteensä 805 hoivapaikkaa ja 920 hoivapaikkaa vuonna Tällä hetkellä n % nykyisistä hoivapaikoista kohdistuu myös alle 75-vuotiaille. Hoivapalvelujen määrä ja kohdentuminen arvioidaan vuosittain talousarviossa. 4 Valtakunnalliset kärkihankkeet 4.1 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke Karviainen osallistuu yhteistyössä Uudenmaan kuntien kanssa hallituksen kärkihankkeeseen lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tähtää lapsi- ja perhepalveluiden hajanaisen palvelujärjestelmän uudistamiseen. Tavoitteena on kokonaisvaltainen pysyvä muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä heidän omien voimavarojensa vahvistaminen on hankkeessa keskeistä. Paikallinen LAPE-työryhmä valitsi Karkkilan kaupungin, Vihdin kunnan ja Karviaisen LAPE- työskentelyn painopistealueeksi teeman Koulut ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Erityispiirteenä on vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, josta järjestösektori on erityisen kiinnostunut. Karviainen tuottaa hankkeelle perhekeskusmallin mukaisia palveluja. Karviaisen alueen LAPE-hankkeen painopiste
18 18 tarkoittaa, että Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta ovat hankkeen päävastuullisia tahoja. 5 Paikallisen kilpailukyky sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa 5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Suomessa on valmisteltu uutta lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Valmistelussa on ollut useita erilaisia vaihtoehtoja kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalueisiin tai vahvoihin peruskuntiin nojaavaa valmistelua. Aikaisemmat esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta ovat saaneet lausuntokierroksilla osakseen kovaa kritiikkiä tai kaatuneet kunnallisen itsehallinnon perustuslailliseen suojaan tai muuhun juridiseen ongelmaan. Maassa valmistellaan jälleen uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Valmistelun seurauksena on syntynyt hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Uudistuksen tavoitteena on mm. toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Uusi rakenne käsittäisi 18 maakuntaa, 5 sote-yhteistyöaluetta ja 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa). Uudistuksen aikataulun mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyisi maakunnille alkaen. Tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on tarkoitus irrottaa kuntapohjaisesta järjestelmästä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä asiakkaiden valinnanvapautta palvelujen osalta. Valinnanvapauslainsäädännöstä ei kuitenkaan ole hallituksen esitysluonnosta, vaikka lausuntokierros järjestämislaista ja maakuntalaista on meneillään ja päättyy Valinnanvapauteen liittyvän yhtiöittämisvelvoitteen osalta tulisi maakunnille siirtymäaika ainakin vuoden 2021 alkuun asti. Maakuntauudistuksen aikataulu on tiukka ja sillä saattaa käytännössä olla vaikeuksia pysyä tässä aikataulussa. Uudistuksen toteutuessa maakunta tulee päättämään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut Uudellamaalla järjestetään ja missä. Tuolloin on paikallisesti tärkeää, että on olemassa toimivat palvelut toimintaan sopivissa tiloissa. Kahden edellisen valtuustokauden palvelutasosuunnitelmissa on koko väestöryhmää tai koko tiettyä ikäluokkaa koskevat avopalvelut resursseineen laitettu kuntoon ja ne toimivat tällä hetkellä valtakunnallisesti vertailtaessa hyvin. Lisäksi on tehty palvelurakennemuutoksia, jotka ovat olleet paitsi kustannuksia alentavia myös ratkaisseet asiakkaiden palvelutarvetta vaikuttavammalla tavalla.
19 Paikallisen kilpailukyvyn edellytykset Sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä saatavuus kuntalaisille on osa paikallista kilpailukykyä. Tässä palvelutasosuunnitelmassa Vihdin ja Karkkilan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjän Karviaisen tavoitteena on avoterveydenhuollon palvelujen (mm. lääkärin vastaanotto) hyvä saatavuus. Se on myös tärkeä osa asiakaskokemusta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paikalliset toimitilaratkaisut, josta jäsenkunnat vastaavat, saadaan viimein myös Vihdissä järjestettyä kohtuullisella tavalla sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta. Näin ollen toimitiloihin liittyvät kysymykset ovat toiminnan järjestämisen kannalta kriittisiä nyt ja tulevaisuudessa. Paikalliseen kilpailukykyyn kuuluu myös, että paikkakunnalla on vahva osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi tässä palvelutasosuunnitelmassa katsotaan ensiarvoisen tärkeäksi, että Karviaisen terveyskeskuksella on lääkärien koulutusoikeus ja että tässä terveyskeskusarvioinnissa saadaan hyvät tulokset. Karviaisen lääkärikoulutus on taannut oman vakituisen lääkärikunnan sekä Vihtiin että Karkkilaan. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan terveyskeskuksissa suorittaman tarkastuksen perusteella Karviainen jatkaa edelleen lääkärien kouluttajana. Helsingin yliopisto on myöntänyt Karviaiselle oikeudet yleislääketieteen, työterveyshuollon ja geriatrian erikoislääkärikoulutuksiin. Varsinkin lääkärikoulutettavilta Karviainen oli saanut hyvät arviot. Sosiaalityön osaamisen varmistamiseksi on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston kanssa organisoitu Karviaiseen sosiaalityön oppimisklinikka, jonka avulla voidaan omaa henkilöstöä edelleen pätevöittää sosiaalityön osaamisessa. Paikallista kilpailukykyä vahvistavat myös toimivat yhteistyöverkostot ja kumppaneita arvostava yhteistyöilmapiiri. Toimivat tilat ovat osa vaikuttavaa ja kustannustehokasta palvelutuotantoa. Terveydenhuoltolain ( /1326) 4 4 mom mukaan terveydenhuoltoa varten kunnalla on oltava käytettävissään asianmukaiset toimitilat. Sosiaalihuoltolain ( /1301) 4 luku 30 mukaan asiakkaiden käytössä olevien sosiaalipalvelujen toimitilojen suunnittelussa ja käytössä on huomioitava asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja edellytykset, esteettömyys ja yksityisyyden suoja. Päättyneellä suunnitelmakaudella Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle laadittiin Vihdin kunnan toimesta Vihdin alueen toimitiloja koskeva tarveselvitys. Tarveselvitys sisälsi sekä teknisen että toiminnallisen tilatarpeen määrittelyn liittyen Nummelan terveysaseman ylläpitokorjaukseen ja lisätilojen rakentamiseen. Hankkeessa huomioitiin toimitilojen riittämättömyys työntekijöille, toimialan muuttuva palvelutarve sekä olemassa olevan terveyskeskusrakennuksen asettamat vaatimukset, mahdollisuudet ja rajoitukset. Karviaisen yhtymähallitus toimitti tarveselvityksen keväällä 2013 Vihdin kunnalle. Karkkilan kaupunki aloitti keväällä 2016 Karkkilan terveysasemakiinteistön peruskorjauksen, mikä valmistunee vuoden 2017 aikana. Vihdin tarveselvityksessä tavoitteena oli, että kunnan palveluverkko sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on: oikeassa suhteessa väestön määrään, sijaintiin ja rakenteeseen tilat ovat asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaiset ja toimivat
20 20 ne tukevat henkilöstön rekrytointia ne ovat tuotantotaloudellisesti kannattavia ne ovat kunnossapidettyjä, siistejä, joustavia ja terveellisiä ne ovat julkisella liikenteellä saavutettavissa. Tilojen tuotantotaloudellinen kannattavuus syntyy lähinnä kahdesta eri tekijästä: Mittakaavaedusta jolloin toimintayksikössä on riittävä toiminnallinen volyymi kattamaan kiinteitä kustannuksia, jolloin kysymys on palvelutuotantoyksikön esimerkiksi neuvolan tai terveysaseman koosta Yhdistelmäedusta, (rinnakkaistuotantoedusta), jolloin keskimääräiset kustannukset alenevat, kun samassa palveluyksikössä tuotetaan useita erilaisia palveluita. Yhdistelmäedut liittyvät toiminnan monipuolisuuteen. Karviaisen perussopimuksen mukaan (15 ) kuntayhtymä toimii vuokratiloissa. Toimipaikan sijaintikunta hankkii, osoittaa tai rakentaa kuntayhtymän käyttöön tulevat tilat kuntayhtymän asiantuntemusta hyödyntäen ja hakee niihin liittyvät valtionosuudet. Peruskorjauksista sekä laajennus- ja uudisrakennushankkeista huolehtiminen kuuluu jäsenkunnille ja heidän osoittamilleen muille toimitilojen omistajille tai haltijoille. Päättyneellä suunnitelmakaudella toimitiloihin liittyvät ongelmat Vihdissä jäivät ratkaisematta. Suunnitelmakauden lopussa toimitiloihin liittyvät ongelmat kriisiytyivät. Karviaisen toimintoja haittaa yleinen tilapula sekä kansanterveystyön vastaanotoilla että sosiaalitoimistossa. Yleisen tilapulan lisäksi Karviaisen toimitiloissa on ilmaantunut edelleen lukuisia ongelmia, jotka ovat tällä hetkellä kärjistyneet Vihdin kunnan Karviaiselle osoittamassa toimitilassa osoitteessa Jokikunnantie 74. Näissä toimitiloissa ovat perhesosiaalityön ja ikäihmisten sosiaalityön ja palveluneuvonnan yksiköt ja perheneuvola. Tiloissa on ilmennyt useita terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia, jotka vaarantavat sekä asiakkaiden että työntekijöiden terveyttä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki kesäkuussa 2016 valvontatarkastuksen edellä mainittuihin Vihdin kunnan omistamiin tiloihin osoitteessa Jokikunnantie 74 mm. sisäilmaongelmien ja niiden mahdollisesti aiheuttamien terveysvaarojen vuoksi. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue antoi valvontatarkastuksen tuloksena suoritettavaksi eräitä toimenpiteitä. Aluehallintovirasto teki syyskuussa 2016 tarkastuksen myös Vihdin kotihoidon työhön ja tiloihin. Myös näissä tiloissa on useita puutteita. Aluehallintoviraston raporttia kotihoidon tarkastuksesta ei ole vielä saatu. Näiden lukuisten toimitiloissa esiintyneiden ongelmien vuoksi on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan mahdollisesti sopivia vapaita toimitiloja kartoitettu jatkuvasti. Tällä hetkellä yli 100 työntekijää tulisi sijoittaa korvaaviin tiloihin, jotka olisivat terveellisiä ja toimivia sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta. Toimitilakysymysten ratkaiseminen vaikuttaa paikalliseen kilpailukykyyn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Maakunta sijoittaa oman tuotantolaitoksensa palvelut sinne, missä asiakkaat asuvat, mihin he pääsevät julkisella liikenteellä ja toimipisteisiin, missä toiminnalliset edellytykset ovat hyvät.
21 21 Liite 1: Palvelukuvaus Liite 2: Toimintaa säätelevät lait ja asetukset
Palvelutasosuunnitelma
Käsittely: Yhtymähallitus 18.10.2016 77 Karkkilan kaupunginvaltuusto Vihdin kunnanvaltuusto Palvelutasosuunnitelma vuosille 2017 2020 Muutoksen aika Paikallisen kilpailukyvyn turvaaminen 2 Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotTalousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015
Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015 Riitta-Liisa Reiterä kuntayhtymän johtaja riitta-liisa.reitera@karviainen.fi Palvelutasosuunnitelma 2013-2016 Palvelujen tarve: perustuu väestön
LisätiedotPerusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma
Kaupunginhallitus 329 04.11.2013 Kaupunginvaltuusto 121 11.11.2013 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma 2013-2016 344/00.04.01/2013 Yhtymähallitus 27.08.2013 93 Kuntayhtymän johtajan
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 29.11.216] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Lokakuu 216 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus
Yhtymähallitus 71 15.06.2010 Yhtymähallitus 82 24.08.2010 Yhtymähallitus 107 02.11.2010 Yhtymähallitus 13 25.01.2011 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma 2010-2012 32/00.01.02/2010 Kyh
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen
LisätiedotKatsaus toimintaan ja talouteen kaudelta Yhtymähallitus , liite 47
Katsaus toimintaan ja talouteen kaudelta 1.1. 31.3.2017 Yhtymähallitus 30.5.2017, liite 47 Osavuosikatsaus toiminnasta ja taloudesta kaudelta 1.1. 31.3.2017... 2 1. Johdanto... 2 2. Karviaisen toiminta
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA
1 Käsittely / Hyväksytty: Yhtymähallitus 18.10.2016 78 Vihdin kunnanvaltuusto 7.11.2016 58 Karkkilan kaupunginvaltuusto 12.12.2016 83 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 1.9.216] KUUKAUSIRAPORTTI HEINÄKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Heinäkuu 216 HEINÄKUU PÄHKINÄNKUORESSA Heinäkuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 31.1.217] KUUKAUSIRAPORTTI SYYSKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Syyskuu 217 SYYSKUU PÄHKINÄNKUORESSA Syyskuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 6.2.217] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/2 Joulukuu 216 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Karviainen valmistautuu tilinpäätöksen 216 loppuun saattamiseen. Jäsenkuntien
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 13.3.218] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 218 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Tammikuu 218 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun 218 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta
Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus
Yhtymähallitus 71 15.06.2010 Yhtymähallitus 82 24.08.2010 Yhtymähallitus 107 02.11.2010 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma 2010-2012 32/00.01.02/2010 Kyh 71 Kuntayhtymän toimintaa
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 28.3.218] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 218 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Helmikuu 218 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 218 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 7.2.218] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Joulukuu 217 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Joulukuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotYhteiset toiminnot Asukasluku , , , , ,
PERHEPALVELUT TP 2018 TA 2019 1.1-31.3.2019 TP 2019 arvio josta Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Suor.lkm Nettomenot
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotLaki opiskelija- ja oppilashuollosta (tulee voimaan ).
Yhtymähallitus 41 29.04.2014 Selvitys perusturvakuntayhtymä Karviaisen säästötavoitteista vuosille 2014-2016 84/02.02.00/2013 Yhtymähallitus 41 Vihdin kunnanhallitus on pyytänyt perusturvakuntayhtymä Karviaiselta
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotLapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto
Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 2.5.217] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Maaliskuu 217 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotOma Häme kuntakierros Forssa
Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut
LisätiedotYhtymähallitus , liite 80 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA
Yhtymähallitus 24.10.2017, liite 80 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 212 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Johtava ylilääkäri Arto
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotHyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019
Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019 Valtuuston talous- ja strategiaseminaari 4.6.2018 Johtaja Taru Kuosmanen 1 AL 29.5.2018 Tilanteen johdosta tullaan esittämään lisätalousarviota ennustettujen
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 2.3.217] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Tammikuu 217 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotAjankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle
Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle 23.3.2017 23.3.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 1 Taustaksi: Ennakkoarvioinnissa vertailtaan eri päätösvaihtoehtojen hyte-vaikutuksia 1 vaikutus
LisätiedotLaaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)
Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset
LisätiedotYhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,
Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot
LisätiedotTyöryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:
1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan
LisätiedotKunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.4.2017 Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus 1 Osavuosikatsaus
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotYhtymähallitus Tilinpäätös / /2014. Yhtymähallitus 33
Yhtymähallitus 33 22.03.2016 Tilinpäätös 2015 32/02.02.00/2014 Yhtymähallitus 33 Kuntalain 113 :ssä on säädetty kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksestä. Tilinpäätösasiakirjojen laatimisessa noudatetaan
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotKyh Kyh liite 10 TIIVISTELMÄ KARVIAISEN PALVELUTASOSUUNNITELMAN VAIKUTUKSISTA NUMMI-PUSULAN OSALTA
1 Kyh 25.1.2011 13 Kyh liite 10 TIIVISTELMÄ KARVIAISEN PALVELUTASOSUUNNITELMAN VAIKUTUKSISTA NUMMI-PUSULAN OSALTA 2 Tiivistelmä Karviaisen palvelutasosuunnitelman vaikutuksista Nummi-Pusulan osalta Perusturvakuntayhtymä
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Mari Patronen YTM, M.A. European Studies, EMBA
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 14.11.2016 YTM, M.A. European Studies, EMBA Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet 1. Nykyaikaistaa ja uudistaa
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotToimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon
Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on
LisätiedotVäestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet
Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 212 Väestömäärät kunnittain/sote-alueittain (Väestörekisterikeskus, rekisteritilanne 31.12.212) 6 5 4 3 2 1 927 45619 39647 43984 37583 34499 5375 25618 4729 28851 18751 37942
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016
Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
LisätiedotIsyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 8/ Vihdin kunnanvirasto, koulutusluokka 1. krs, Asemantie 30 B, Nummela
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN PÖYTÄKIRJA 8/2016 1 Yhtymähallitus 18.10.2016 AIKA 18.10.2016 klo 17:00-19:00 PAIKKA Vihdin kunnanvirasto, koulutusluokka 1. krs, Asemantie 30 B, Nummela KÄSITELLYT ASIAT
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja
LisätiedotKarviaisen toimitilatarpeet Vihdissä -tarveselvitys 35/ /2013. Yhtymähallitus
Yhtymähallitus 25 26.03.2013 Yhtymähallitus 23 01.03.2016 Yhtymähallitus 29 22.03.2016 Yhtymähallitus 63 30.08.2016 Yhtymähallitus 84 15.11.2016 Yhtymähallitus 30 21.03.2017 Karviaisen toimitilatarpeet
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotPäijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja
Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 214 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 47 653 4 37 996 38 215 41 584 35 331 3 25 769 28 73 2 19 58 1 9 28 75 vuotta täyttäneiden määrä kunnittain / sote-alueittain
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotSosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit
Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotSuomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina
Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-
LisätiedotPäijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus
Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen yleisesittely Uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä
LisätiedotTyöryhmän työskentely 2017
Tapaaminen18.1.2018 Uudenmaan ikääntyneiden palvelujen järjestäminen ratkaisee sote uudistuksen onnistumisen? (30% soster kustannuksista syntyy paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien ikääntyneiden
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotYhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012
Yhtymähallitus 24.4.2012 52 Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/34 TIIVISTELMÄ + Karviaisen nettomenot ovat talousarvion mukaiset. Kunnittain; Vihti yli, Karkkila ja Nummi-Pusula
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotValviran ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaisseminaari. Vaasa Tampere Jyväskylä
Valviran ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaisseminaari Vaasa 20.8.2013 Tampere 23.8.2013 Jyväskylä 27.8.2013 1 LSSAVIN toiminnalliset linjaukset koskien vanhustenhuoltoa ja laillisuusvalvontaa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö
LisätiedotDemografinen eli väestöllinen huoltosuhde
Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki 15 64
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotYhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat
Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotTAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 7.10.2016 Yleistä Pääluokan loppusumma 14,6 mrd. euroa,
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
Lisätiedot