Palvelutasosuunnitelma

Transkriptio

1 Käsittely: Yhtymähallitus Karkkilan kaupunginvaltuusto Vihdin kunnanvaltuusto Palvelutasosuunnitelma vuosille Muutoksen aika Paikallisen kilpailukyvyn turvaaminen

2 2 Sisällys 1 Johdanto Toimintaympäristön muutokset Alueen väestön lukumäärä ja ikärakenne Alueen väestön koulutustaso, tulotaso ja sairastavuus Suunnitelmakauden muutokset suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen Perheiden palvelut Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja palvelujen kehittäminen Hoivapalvelujen saatavuus Valtakunnalliset kärkihankkeet Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke Paikallisen kilpailukyky sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Paikallisen kilpailukyvyn edellytykset... 19

3 3 1 Johdanto Kuntayhtymän toimintaa säätelee jäsenkuntien valtuustojen hyväksymä perussopimus. Perussopimuksen mukaan valtuustokausittain laaditaan palvelutasosuunnitelma. Tämä on Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kunnassa määräytyy väestön määrän ja rakenteen perusteella. Väestön rakennetekijöitä ovat mm. väestön ikärakenne, koulutus- ja tulotaso ja sairastavuus. Sosiaali- ja terveyspalvelun taso muodostuu lain ja asetusten määrittämistä minimivaatimuksista palvelujen tuottamiselle, kuntien toimintaan varaamista resursseista suhteessa väestön palvelutarpeeseen ja muista paikallisista linjauksista palvelujen laadun, tuotantotavan ja palvelurakenteen suhteen. Palvelutasosuunnitelmaan on kirjattu palvelujen lakisääteisiin vaatimuksiin ja palvelujen saatavuuteen tai tuotantotapaan liittyvät muutokset ja eräitä edellytyksiä palvelujen tuottamiselle. Suunnitelman liitteenä 1 on päivitetty palvelukuvaus ja liitteenä 2 luettelo toimintaa säätelevistä laeista ja asetuksista. Suunnitelma tarkennetaan vuosittain laadittavassa talousarviossa. 2 Toimintaympäristön muutokset Palvelujen järjestämiseen suunnitelmakaudelle vaikuttaa alueella tapahtunut väestön kehitys: lasten määrä on vähentynyt ja yli 75-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä merkitsee käytännössä hoivapalvelujen tarpeen kasvua ja lapsiperheiden palvelujen tarpeen vähenemistä. 2.1 Alueen väestön lukumäärä ja ikärakenne Päättyvällä suunnitelmakaudella Karviaisen alueen väestö on pienentynyt hieman. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 Karkkilan väestökehitys on ollut negatiivista, väkiluvun pienentyessä n. 100 henkilöllä, Vihdin alueen väkiluku on pysynyt lähes ennallaan (- 10 henkilöä). Tilastokeskuksen syksyllä 2015 laatiman väestöennusteen mukaan Karviaisen alueen väestön ennakoidaan kasvavan n. 0,4 % vuosittain, nousten :een vuonna Väestön kasvu kohdistuu ennusteen mukaan alueellisesti Vihtiin, ja demografisesti vanhempiin ikäluokkiin. Karkkilan väkiluvun ennustetaan vähenevän hitaasti, n. 20 henkilön vuositahtia.

4 Ikäryhmissä 0-6 -vuotiaat tapahtuu ennusteen mukaan vähenemistä molempien jäsenkuntien alueella: 4

5 5 Koko Karviaisen alueella 7-19 vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan hieman, mutta ei merkittävästi: Työikäisten ikäryhmässä, vuotiaat, tapahtuu ennusteen mukaan tulevalla suunnitelmakaudella laskua. Karkkilassa työikäisten määrä vähenee vuosittain vaihdellen -1,7% ja -0,3% välillä. Vihdinkin osalta ennustettu kasvu on melko vähäistä, koko kaudella n. 0,5%.

6 6 Alueella kasvaa yli 65-vuotiaiden ikäluokka, josta yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu on tulevina vuosina suhteellisesti voimakkainta. Tämä on Karviaisen toiminnan kannalta merkittävin kehityslinja suunnitelmakaudella väestön osalta. Alueen väestö on voimakkaasti ikääntymässä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuotiaiden ikäryhmä kasvaa vuosittain 0,8 % 4,5 %. Yli 75 -vuotiaiden ikäryhmä kasvaa vuodesta riippuen 1,9-6,4 %. Kasvu on prosentuaalisesti suurta myös yli 80 - vuotiaiden kohdalla (1,6 4,1 %). Ikääntymisen tavanomaisimpia seurauksia on ikäihmisten palvelutarpeen lisääntyminen. Suurten ikäluokkien ikääntyessä vuotiaiden ikäluokka kasvaa Karviaisen alueella vielä kolmen seuraavan vuoden aikana henkilön vuosivauhtia sen jälkeen hidastuen. Näiden henkilöiden siirtyessä pois työelämästä myös työnantajan järjestämät työterveyspalvelut loppuvat heiltä. Tämä merkitsee palvelutarpeen lisääntymistä julkisessa terveydenhuollossa. Osa tarpeesta kanavoituu yksityisille palveluntuottajille.

7 7 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan lähivuosina Vihdissä 100 henkilöllä vuosittain, Karkkilan alueella muutamalla kymmenellä henkilöllä vuosittain. Viidessä vuodessa Karviaisen alueella on n. 600 uutta yli 75-vuotiasta. Palvelutarpeena se merkitsee laskennallisesti noin 10 uutta asumispalvelupaikkaa vuosittain (peittävyys yli 75 v. 8 %) ja 17 uutta kotihoidon asiakasta vuosittain (peittävyys yli 75 v. 14 %) nykyisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti laskettuna. 2.2 Alueen väestön koulutustaso, tulotaso ja sairastavuus Väestön sosioekonomisella asemalla on merkittävä yhteys terveyteen. Terveydellä on yhteys sekä väestön koulutustasoon että tulotasoon. Terveysongelmat ovat yleisempiä vähiten koulutettujen ja pienituloisten keskuudessa (Valtioneuvoston kanslia, julkaisusarja 4/2007). Karviaisen alueella väestön sosioekonominen asema asettaa vaatimuksia sekä kansanterveystyön että sosiaalityön hyvälle osaamiselle. Väestön koulutustasoa mitataan koulutustasomittain -indikaattorilla. Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Lisäksi alla olevassa taulukossa ilmoitetaan kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten, vuotiaiden määrä. Indikaattorin mukaan koulutustaso Karkkilassa on Uudenmaan ja koko maan tasoa alhaisempi. Vihdin osalta koulutustaso on koko maan tasoa, mutta alhaisempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Karkkilassa koulutuksen ulkopuolella olevia vuotiaita on erityisen paljon, 14 %, mutta kehitys tämän osalta on ollut Karkkilassa

8 8 suotuisaa (kolme vuotta aiemmin luku oli 18 %). Vihdin luku on samaa tasoa kuin Uudellamaalla keskimäärin Koulutustasomittain Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % Koko maa 355 8,6 Uusimaa ,8 Karkkila ,0 Forssa 283 9,2 Hanko ,2 Somero 260 6,8 Vihti ,7 Kirkkonummi 416 9,5 Lohja ,5

9 9 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorien osuus on Karkkilassa jonkin verran suurempi kuin esimerkiksi Vihdissä ja Uudellamaalla. Osuus on noussut molemmissa kunnissa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kuukautena) saaneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä: Koko maa 2,9 3,1 3,4 3,6 Uusimaa 2,8 2,9 3,5 3,9 Karkkila 3,4 2,9 4,1 4,4 Forssa 5,2 4,9 5,4 4,8 Hanko 3,5 4,9 4 3,9 Somero 2,5 2,7 2,5 2,9 Vihti 2,5 2,1 2,4 3,7 Kirkkonummi 4,9 4,5 4,2 3,4 Lohja 2,3 2,1 2,9 2,6

10 10 Kunnan yleinen pienituloisuusaste -indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Karkkilassa on pienituloisten osuus suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta pienempi kuin koko maassa. Vihdissä pienituloisuusaste on koko maata ja Uuttamaata pienempi: Koko maa 14,4 13,6 13,2 13 Uusimaa 10,9 10,4 10 9,9 Karkkila 11,6 11,6 11,2 11,4 Forssa 17,8 16,4 16,2 15,8 Hanko 11,5 11,5 11,7 10,8 Somero 17,3 16,1 15,7 15,1 Vihti 8,8 8 7,7 7,9 Kirkkonummi 6,9 6,5 6,6 6,9 Lohja 10,8 10,4 10,2 9,9

11 11 Kela pitää yllä Terveyspuntaria, josta löytyy jokaiselle Suomen kunnalle laskettu sairastavuusindeksi. Indeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Vakioinnilla kunnan ikärakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollistaa alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikärakenteen eroista huolimatta. Ikävakioidun indeksin mukaan Karkkilan väestön sairastavuus ylittää maan keskiarvon. Vihdin ikävakioitu indeksi vastaa Uudenmaan keskiarvoa. Väestö Uudellamaalla on keskimäärin terveempää kuin koko maassa keskimäärin Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Sairastavuusindeksi, ikävakioimaton Koko maa Uusimaa 87,3 74,8 Karkkila 102,2 113,2 Forssa 112,2 132,3 Hanko 98,7 114 Somero 106,3 139 Vihti 87,3 75,7 Kirkkonummi 81,0 63,2 Lohja 95,6 96,3 3 Suunnitelmakauden muutokset suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen Karviaisessa palvelujen järjestämisen johtoajatuksena on tukea ja edistää terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia koko elämänkaaren ajan. Palvelujen järjestämisessä panostetaan ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön sekä kotona asumisen tukemiseen läpi elämänkaaren. Ihmisten oman vastuunoton lisäksi terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen merkitsee riittävää panostusta suuria väestöryhmiä koskeviin peruspalveluihin sekä tulevaisuusorientoitunutta toimintatapaa. Tämän toiminnan kivijalan muodostavat kansanterveystyön vastaanotot, sosiaalityö, kotihoito ja muut kotiin vietävät palvelut.

12 Perheiden palvelut Karviaisen alueella useita vuosia jatkunut syntyvyyden aleneminen vaikuttaa suunnitelmakaudella äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen tuottamiseen. Vihdin kunnassa syntyvyys on laskenut merkittävästi. Karkkilan alueen syntyvyys on pysynyt vakiintuneella tasolla. Elävänä syntyneet Karviaisen alueella Karkkila Vihti Seuraavan taulukon mukaan äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakasmäärät ovat pienentyneet laskeneen syntyvyyden seurauksena. Vihdin äitiys- ja lastenneuvoloissa asiakasmäärä on pienentynyt kahdessa vuodessa yli 300 asiakkaalla ja Karkkilan neuvolassa 40 asiakkaalla.

13 13 Neuvolapalveluja tuotetaan suunnitelmakaudella asetusten määrittelemällä tavalla ja suositusten mukaisin henkilöstöresurssein koko Karviaisen alueella. Äitiys- ja lastenneuvolan toiminta sopeutetaan asiakasmäärien muutosta vastaavasti Karviaisen alueen neuvoloissa siten, että neuvolalääkärin vastaanotot ovat Vihdin Pajuniityn ja Myrskylänmäen neuvoloissa ja Karkkilan neuvolassa ja Otalammen neuvolan aukioloaikaa kohdennetaan alueen asiakasmäärien mukaisesti. Suunnitelmakaudella seurataan väestörakenteen ja erityisesti lasten määrän kehitystä koko Karviaisen alueella. Ikärakenteen muutos ja mahdollinen lasten määrän väheneminen voi suunnitelmakaudella vaikuttaa palvelujen tuottamiseen myös kouluterveydenhuollon alueella. Suunnitelmakauden alussa oppilasmäärät kouluterveydenhoitajaa kohden ovat kuitenkin suositusten ylärajoilla. 3.2 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja palvelujen kehittäminen Perusterveydenhuollossa kiireettömän hoidon saatavuus saatiin suunnitelmakaudella keskimäärin tasolle 14 vuorokautta sekä lääkärin vastaanotoilla että suun terveydenhuollossa. Valtakunnallisessa vertailussa perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuus sekä Vihdissä että Karkkilassa vastaa maan keskiarvoa.

14 14 Tulevalla kaudella on tavoitteena nopeuttaa hoitoon pääsyä siten, että kiireettömän hoidon odotusaika on 7 vuorokautta. Tavoitteeseen edetään vaiheittain siten, että odotusaika on Karkkilassa 7 vuorokautta ja myös Vihdissä mikäli toimitiloihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Suunnitelmakauden alussa odotusaika kiireettömään hoitoon on lääkärivastaanotolla vielä 14 vuorokautta. Suun terveydenhuollossa keskimääräinen odotusaika kiireettömään hoitoon pysyy 14 vuorokaudessa. Sosiaalityössä järjestetään palveluneuvonta uudistuneen sosiaalihuoltolain edellyttämälle tasolle. Suunnitelmakauden aikana on tavoitteena edetä virka-ajan viivytyksettömään neuvontaan ja ohjaukseen. Päätökset sosiaalipalveluista ja tukitoimista tehdään lain edellyttämässä määräajassa. Sähköisen ajanvarauksen avulla tehostetaan työajan käyttöä. Sähköinen ajanvaraus otetaan käyttöön sosiaalipalveluissa ja myöhemmin terveyspalveluissa. Pidemmän ajan tavoitteena on tälläkin menetelmällä tehostaa palvelujen saatavuutta. Karviaisessa otetaan käyttöön sosiaalinen luototus pienimuotoisesti. Sosiaalisen luototuksen avulla tuetaan asiakkaita, jotta he eivät jäisi tilapäisissä tuen tarpeissaan viimesijaisten palvelujen varaan. Työttömien määrä on kasvanut edelleen peruskunnissamme samoin kuin työttömyydestä aiheutuvat kustannukset peruskunnille. Karviainen tiivistää yhteistyötään Karkkilan ja Vihdin kanssa työllisyyden hoidossa erityisesti työhön

15 15 kuntoutuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen osalta. Edelliseen liittyen kehitetään työkykyarviointimallia sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteispilottihankkeena. 3.3 Hoivapalvelujen saatavuus Ikäihmisten linja on toiminnaltaan kasvava palvelulinja. Kehittämishaasteet kohdistuvat väestön ikääntymiseen. Suunnitelmakauden aikana on tavoitteena kehittää kotihoidon moniportaista kuntoutuksen mallia valtakunnallisessa kärkihankkeessa. Tehostetussa kotihoidossa tuetaan ikääntyneen toimintakykyä ja parannetaan kotona asumisen mahdollisuuksia. Kotihoito toimii ympärivuorokautisesti ja sen toiminnan sekä prosessien kehittäminen luo vaihtoehdon tehostetulle palveluasumiselle että laitoshoidolle. Karviaisessa tavoitteena vuosina on, että yli 75 vuotiaista asuu kotona noin % säännöllisen kotihoidon piirissä on % tehostetun asumispalvelun piirissä on noin 8-10 % omaishoidon tuen saajia on noin 4-5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 0 % Yli 75-vuotiaiden määrän ennustettu kasvu Vihdin - Karkkilan alueella on n. 120 henkilöä vuosittain, jolloin viidessä vuodessa Karviaisen alueella on n. 600 uutta yli 75-vuotiasta. Laskennallista palvelutarpeen kasvua hoivapaikkojen osalta on arvioitu seuraavassa taulukossa. Laskelma perustuu nykyisiin valtakunnallisiin tavoitteisiin palvelujen peittävyydestä.

16 16

17 17 Karviaisen hoivapaikkojen lukumäärä hoivapaikkaa riittää tällä hetkellä yli 75-vuotiaiden laskennalliseen tarpeeseen, joka on 690 hoivapaikkaa. Laskennallinen tarve yli 75 vuotiaiden ikäluokalle vuonna 2017 olisi yhteensä 805 hoivapaikkaa ja 920 hoivapaikkaa vuonna Tällä hetkellä n % nykyisistä hoivapaikoista kohdistuu myös alle 75-vuotiaille. Hoivapalvelujen määrä ja kohdentuminen arvioidaan vuosittain talousarviossa. 4 Valtakunnalliset kärkihankkeet 4.1 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke Karviainen osallistuu yhteistyössä Uudenmaan kuntien kanssa hallituksen kärkihankkeeseen lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tähtää lapsi- ja perhepalveluiden hajanaisen palvelujärjestelmän uudistamiseen. Tavoitteena on kokonaisvaltainen pysyvä muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä heidän omien voimavarojensa vahvistaminen on hankkeessa keskeistä. Paikallinen LAPE-työryhmä valitsi Karkkilan kaupungin, Vihdin kunnan ja Karviaisen LAPE- työskentelyn painopistealueeksi teeman Koulut ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Erityispiirteenä on vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, josta järjestösektori on erityisen kiinnostunut. Karviainen tuottaa hankkeelle perhekeskusmallin mukaisia palveluja. Karviaisen alueen LAPE-hankkeen painopiste

18 18 tarkoittaa, että Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta ovat hankkeen päävastuullisia tahoja. 5 Paikallisen kilpailukyky sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa 5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Suomessa on valmisteltu uutta lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Valmistelussa on ollut useita erilaisia vaihtoehtoja kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalueisiin tai vahvoihin peruskuntiin nojaavaa valmistelua. Aikaisemmat esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta ovat saaneet lausuntokierroksilla osakseen kovaa kritiikkiä tai kaatuneet kunnallisen itsehallinnon perustuslailliseen suojaan tai muuhun juridiseen ongelmaan. Maassa valmistellaan jälleen uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Valmistelun seurauksena on syntynyt hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Uudistuksen tavoitteena on mm. toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Uusi rakenne käsittäisi 18 maakuntaa, 5 sote-yhteistyöaluetta ja 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa). Uudistuksen aikataulun mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyisi maakunnille alkaen. Tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on tarkoitus irrottaa kuntapohjaisesta järjestelmästä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä asiakkaiden valinnanvapautta palvelujen osalta. Valinnanvapauslainsäädännöstä ei kuitenkaan ole hallituksen esitysluonnosta, vaikka lausuntokierros järjestämislaista ja maakuntalaista on meneillään ja päättyy Valinnanvapauteen liittyvän yhtiöittämisvelvoitteen osalta tulisi maakunnille siirtymäaika ainakin vuoden 2021 alkuun asti. Maakuntauudistuksen aikataulu on tiukka ja sillä saattaa käytännössä olla vaikeuksia pysyä tässä aikataulussa. Uudistuksen toteutuessa maakunta tulee päättämään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut Uudellamaalla järjestetään ja missä. Tuolloin on paikallisesti tärkeää, että on olemassa toimivat palvelut toimintaan sopivissa tiloissa. Kahden edellisen valtuustokauden palvelutasosuunnitelmissa on koko väestöryhmää tai koko tiettyä ikäluokkaa koskevat avopalvelut resursseineen laitettu kuntoon ja ne toimivat tällä hetkellä valtakunnallisesti vertailtaessa hyvin. Lisäksi on tehty palvelurakennemuutoksia, jotka ovat olleet paitsi kustannuksia alentavia myös ratkaisseet asiakkaiden palvelutarvetta vaikuttavammalla tavalla.

19 Paikallisen kilpailukyvyn edellytykset Sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä saatavuus kuntalaisille on osa paikallista kilpailukykyä. Tässä palvelutasosuunnitelmassa Vihdin ja Karkkilan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjän Karviaisen tavoitteena on avoterveydenhuollon palvelujen (mm. lääkärin vastaanotto) hyvä saatavuus. Se on myös tärkeä osa asiakaskokemusta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paikalliset toimitilaratkaisut, josta jäsenkunnat vastaavat, saadaan viimein myös Vihdissä järjestettyä kohtuullisella tavalla sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta. Näin ollen toimitiloihin liittyvät kysymykset ovat toiminnan järjestämisen kannalta kriittisiä nyt ja tulevaisuudessa. Paikalliseen kilpailukykyyn kuuluu myös, että paikkakunnalla on vahva osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi tässä palvelutasosuunnitelmassa katsotaan ensiarvoisen tärkeäksi, että Karviaisen terveyskeskuksella on lääkärien koulutusoikeus ja että tässä terveyskeskusarvioinnissa saadaan hyvät tulokset. Karviaisen lääkärikoulutus on taannut oman vakituisen lääkärikunnan sekä Vihtiin että Karkkilaan. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan terveyskeskuksissa suorittaman tarkastuksen perusteella Karviainen jatkaa edelleen lääkärien kouluttajana. Helsingin yliopisto on myöntänyt Karviaiselle oikeudet yleislääketieteen, työterveyshuollon ja geriatrian erikoislääkärikoulutuksiin. Varsinkin lääkärikoulutettavilta Karviainen oli saanut hyvät arviot. Sosiaalityön osaamisen varmistamiseksi on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston kanssa organisoitu Karviaiseen sosiaalityön oppimisklinikka, jonka avulla voidaan omaa henkilöstöä edelleen pätevöittää sosiaalityön osaamisessa. Paikallista kilpailukykyä vahvistavat myös toimivat yhteistyöverkostot ja kumppaneita arvostava yhteistyöilmapiiri. Toimivat tilat ovat osa vaikuttavaa ja kustannustehokasta palvelutuotantoa. Terveydenhuoltolain ( /1326) 4 4 mom mukaan terveydenhuoltoa varten kunnalla on oltava käytettävissään asianmukaiset toimitilat. Sosiaalihuoltolain ( /1301) 4 luku 30 mukaan asiakkaiden käytössä olevien sosiaalipalvelujen toimitilojen suunnittelussa ja käytössä on huomioitava asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja edellytykset, esteettömyys ja yksityisyyden suoja. Päättyneellä suunnitelmakaudella Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle laadittiin Vihdin kunnan toimesta Vihdin alueen toimitiloja koskeva tarveselvitys. Tarveselvitys sisälsi sekä teknisen että toiminnallisen tilatarpeen määrittelyn liittyen Nummelan terveysaseman ylläpitokorjaukseen ja lisätilojen rakentamiseen. Hankkeessa huomioitiin toimitilojen riittämättömyys työntekijöille, toimialan muuttuva palvelutarve sekä olemassa olevan terveyskeskusrakennuksen asettamat vaatimukset, mahdollisuudet ja rajoitukset. Karviaisen yhtymähallitus toimitti tarveselvityksen keväällä 2013 Vihdin kunnalle. Karkkilan kaupunki aloitti keväällä 2016 Karkkilan terveysasemakiinteistön peruskorjauksen, mikä valmistunee vuoden 2017 aikana. Vihdin tarveselvityksessä tavoitteena oli, että kunnan palveluverkko sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on: oikeassa suhteessa väestön määrään, sijaintiin ja rakenteeseen tilat ovat asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaiset ja toimivat

20 20 ne tukevat henkilöstön rekrytointia ne ovat tuotantotaloudellisesti kannattavia ne ovat kunnossapidettyjä, siistejä, joustavia ja terveellisiä ne ovat julkisella liikenteellä saavutettavissa. Tilojen tuotantotaloudellinen kannattavuus syntyy lähinnä kahdesta eri tekijästä: Mittakaavaedusta jolloin toimintayksikössä on riittävä toiminnallinen volyymi kattamaan kiinteitä kustannuksia, jolloin kysymys on palvelutuotantoyksikön esimerkiksi neuvolan tai terveysaseman koosta Yhdistelmäedusta, (rinnakkaistuotantoedusta), jolloin keskimääräiset kustannukset alenevat, kun samassa palveluyksikössä tuotetaan useita erilaisia palveluita. Yhdistelmäedut liittyvät toiminnan monipuolisuuteen. Karviaisen perussopimuksen mukaan (15 ) kuntayhtymä toimii vuokratiloissa. Toimipaikan sijaintikunta hankkii, osoittaa tai rakentaa kuntayhtymän käyttöön tulevat tilat kuntayhtymän asiantuntemusta hyödyntäen ja hakee niihin liittyvät valtionosuudet. Peruskorjauksista sekä laajennus- ja uudisrakennushankkeista huolehtiminen kuuluu jäsenkunnille ja heidän osoittamilleen muille toimitilojen omistajille tai haltijoille. Päättyneellä suunnitelmakaudella toimitiloihin liittyvät ongelmat Vihdissä jäivät ratkaisematta. Suunnitelmakauden lopussa toimitiloihin liittyvät ongelmat kriisiytyivät. Karviaisen toimintoja haittaa yleinen tilapula sekä kansanterveystyön vastaanotoilla että sosiaalitoimistossa. Yleisen tilapulan lisäksi Karviaisen toimitiloissa on ilmaantunut edelleen lukuisia ongelmia, jotka ovat tällä hetkellä kärjistyneet Vihdin kunnan Karviaiselle osoittamassa toimitilassa osoitteessa Jokikunnantie 74. Näissä toimitiloissa ovat perhesosiaalityön ja ikäihmisten sosiaalityön ja palveluneuvonnan yksiköt ja perheneuvola. Tiloissa on ilmennyt useita terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia, jotka vaarantavat sekä asiakkaiden että työntekijöiden terveyttä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki kesäkuussa 2016 valvontatarkastuksen edellä mainittuihin Vihdin kunnan omistamiin tiloihin osoitteessa Jokikunnantie 74 mm. sisäilmaongelmien ja niiden mahdollisesti aiheuttamien terveysvaarojen vuoksi. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue antoi valvontatarkastuksen tuloksena suoritettavaksi eräitä toimenpiteitä. Aluehallintovirasto teki syyskuussa 2016 tarkastuksen myös Vihdin kotihoidon työhön ja tiloihin. Myös näissä tiloissa on useita puutteita. Aluehallintoviraston raporttia kotihoidon tarkastuksesta ei ole vielä saatu. Näiden lukuisten toimitiloissa esiintyneiden ongelmien vuoksi on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan mahdollisesti sopivia vapaita toimitiloja kartoitettu jatkuvasti. Tällä hetkellä yli 100 työntekijää tulisi sijoittaa korvaaviin tiloihin, jotka olisivat terveellisiä ja toimivia sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta. Toimitilakysymysten ratkaiseminen vaikuttaa paikalliseen kilpailukykyyn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Maakunta sijoittaa oman tuotantolaitoksensa palvelut sinne, missä asiakkaat asuvat, mihin he pääsevät julkisella liikenteellä ja toimipisteisiin, missä toiminnalliset edellytykset ovat hyvät.

21 21 Liite 1: Palvelukuvaus Liite 2: Toimintaa säätelevät lait ja asetukset

22 1 Palvelutasosuunnitelma Liite 1. Palvelukuvaus sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelukuvauksessa Karviaisen palvelut Vihdin kunnan ja Karkkilan kaupungin asukkaille on kuvattu palvelujen porrastuksen mukaan: lähipalvelut, jotka tuotetaan kummassakin jäsenkunnassa, palvelut, jotka ovat saatavissa Karviaisen alueella ja palvelut, jotka tuottaa jokin laajempi yhteisö kuten esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut Lähipalvelut Avovastaanotot Lääkärin vastaanotto Lääkärin vastaanotto sisältää sekä lääkärien että sairaanhoitajien/terveydenhoitajien itsenäiset vastaanotot sisältäen mm. muistipoliklinikan. Tavoitteena on palvelu, jossa yhteydensaanti onnistuu viivytyksettä, hoidon tarpeen arviointi tehdään ilman jonotusaikaa ja kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan välittömästi. Tyydyttävän tason palvelu edellyttää hoitotakuun noudattamista eli potilas pääsee kiireettömälle ajanvarausvastaanotolle 3 kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Karviaisessa suunnitelmakaudelle tavoitteeksi asetetaan hyvä palvelutaso, jossa asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle ajanvarausvastaanotolle keskimäärin 7-14 vuorokauden eli 1-2 viikon kuluessa yhteydenotosta mikäli tilajärjestelyt tukevat tätä tavoitetta. Lääkinnällinen kuntoutus Kunnan/kuntayhtymän on järjestettävä potilaan hoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus, silloin kun sen järjestäminen ei kuulu Kelan tai muun tahon vastuulle ao. lainsäädännön perusteella. Kunnan/kuntayhtymän on lisäksi järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, mikäli kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei selkeästi ole osoitettavissa. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutumismahdollisuuksia, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet, apuvälinepalvelut ja sopeutumisvalmennus. Fysioterapiapalveluja tarjotaan lähipalveluna Karkkilan ja Nummelan terveysasemilla. Palvelu sisältää yksilö- ja ryhmävastaanottoja sekä tarvittaessa kotikäyntejä ja asiakkaiden ohjausta vuodeosastoilla ja asumispalveluyksiköissä. Fysioterapiapalveluja järjestetään myös asiakkaiden erityistarpeiden perusteella. Muita lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja ovat puheterapia, diabeetikoiden jalkaterapiat, toimintaterapia ja erilaiset erikoisterapiat kuten esimerkiksi

23 2 ratsastusterapia. Potilaiden tarvitsemien apuvälineiden (proteesit, liikkumisen apuvälineet jne.) ja kotona asumisen mahdollistavien muutostöiden myöntäminen kuuluu myös lääkinnälliseen kuntoutukseen. Karviainen vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Ostopalveluina tuotettavien palveluiden tarpeen arviointi ja toteutuksen seuranta tuotetaan omana toimintana. Näin päästään vaikuttamaan voimakkaasti kasvavien lääkinnällisen kuntoutuksen kulujen kehitykseen. Suunnitelmakaudella kehitetään lääkinnällisen kuntoutuksen kokonaisuutta ja panostetaan ikääntyneiden kuntoutukseen. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon tehtävänä on mahdollistaa jäsenkuntien asukkaiden omatoiminen suun terveyden ylläpitäminen ja suusairauksien ehkäisy sekä tarjota kuntalaisille tarpeen mukaista hoitoa suun eri sairauksiin. Valtakunnallinen tyydyttävän tason odotusaika kiireettömään suun terveydenhuollon palveluun on 6 kk. Karviaisen tavoitteena on hyvä palvelutaso, jossa kiireettömään hoitoon hakeutuvalle voidaan antaa hoitoaika ilman jonotusta. Hyvä palvelutaso tarkoittaa keskimäärin 14 vuorokauden eli 2 viikon odotusaikaa kiireettömään hoitoon. Neuvolat Äitiysneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen sekä koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy, häiriöiden varhainen toteaminen ja sujuva hoitoon ohjaaminen. Neuvolan tuki suunnataan koko perheelle. Vuoden 2016 alusta lukien avoliittoperheen isä on voinut tunnustaa isyyden neuvolakäynnin yhteydessä. Muutoksella on haluttu tuoda isyyden tunnustus perheelle vaivattomaksi, kun asian takia ei ole enää välttämätöntä varata aikaa lastenvalvojalle. Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Neuvolassa arvioidaan lapsiperheiden erityisen tuen tarvetta mahdollisimman varhain ja järjestetään tarkoituksenmukainen tuki ja apu yhteistyössä perhetyön kanssa. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Asetuksella säännellään terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää. Karviaisessa on suunnitelmakaudella asetuksen mukainen palvelutaso ja siihen mitoitetut resurssit. Karviaisen alueella, erityisesti Vihdin kunnan alueella on syntyvyys laskenut jo useita vuosia melko jyrkästi. Myöskään kuntaan muuttaneiden ryhmä ei ole lisännyt alle kouluikäisten määrää. Suunnitelmakaudella äitiys- ja lastenneuvolan toimintaa sopeutetaan asiakasmäärien muutosta vastaavaksi. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Se on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää palvelua, jota on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivien aikana koululta. Koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Tarkastusten lisäksi kouluterveydenhuollossa tavataan asiakkaita yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

24 3 Kouluterveydenhuollon tärkeä työmuoto ovat avoimet vastaanotot, joille oppilaat voivat tulla aikaa varaamatta keskustelemaan oireistaan ja mieltään vaivaavista asioista. Opiskeluterveydenhuollon palvelut on Karviaisen alueella tarkoitettu lukiolaisille ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville. Siihen kuuluvat terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus sekä seksuaaliterveyttä edistävät palvelut. Karviaisen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ovat suosituksen mukaiset resurssit ja terveysneuvonta ja tarkastukset toteutuvat asetuksen mukaisina. Lasten ja nuorten terapia- ja psykologipalvelut Lasten ja nuorten erityispalveluita Karviaisessa ovat terveyskeskuspsykologin, puheterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut sekä hoidollispedagoginen toiminta yhdessä sivistystoimen kanssa. Terveyskeskuspsykologin palveluihin hakeudutaan, kun herää huoli lapsen kehityksen viivästymisestä, lapsella epäillään oppimisvaikeuksia tai lapsella on tuen tarvetta käyttäytymisen ja tunteiden säätelyssä. Puheterapeutin palveluihin hakeudutaan, kun herää huoli lapsen puheen ja kielen kehityksestä. Toimintaterapeutin palveluihin hakeudutaan, kun lapsella on ikäänsä nähden vaikeutta liikkumisessa tai lapsella on ikäänsä nähden puutteita kädentaidoissa. Lasten ja nuorten terapia- ja psykologipalvelujen tavoitteena on hoitotakuusäädöksen mukainen palvelutaso eli tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Vuonna 2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaista mahdollisuutta saada psykologin palvelua oppilaan tarpeen mukaisessa aikataulussa toteutetaan Karviaisen terapia- ja psykologipalvelujen kautta. Myös puhe- ja toimintaterapeutin palveluissa tavoitteena on edellä mainittu kolmen kuukauden määräaika. Hoidollispedagogista toimintaa kehitetään yhdessä sivistystoimen kanssa. Karviaisen konsultoivan ja jalkautuvan työyksikön toiminnan lähtökohtana on erityisosaamisen tuominen lapsen lähiympäristöön. Tavoitteena on tarjota tukea ja ohjausta koulun perustyössä työskenteleville työntekijöille sekä toisaalta vahvistaa vanhempien kykyä tukea lasta koulunkäynnissä. Hoidollispedagogiseen toimintaan kuuluu yksi 6-paikkainen kuntouttava luokka Nummelan koulussa, 10 oppilaan ryhmä Vihdin yhteiskoulussa sekä Karkkilan Nyhkälän koulussa toimiva pienryhmä. Konsultoiva työyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä koulujen erityisopettajien sekä muun henkilökunnan kanssa. Kasvatus- ja perheneuvonta Perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalipalvelu, joka kunnan on järjestettävä. Perheneuvola on keskeinen varhaisen tukemisen palvelu, joka hyvin toimiessaan ehkäisee korjaavan lastensuojelun tarvetta.

25 4 Perheneuvolatoiminnan tavoitteena on palveluun pääsy kolmessa kuukaudessa. Ensimmäinen yhteydenotto ja alkuarviointi toteutuvat tässä määräajassa. Suunnitelmakauden tavoitteena on toimintamuotoja keittämällä päästä tilanteeseen, jossa myös intensiivihoitojakso alkaa 3 kuukauden kuluessa. Nuorisoasema Nuorisoaseman tavoitteena on nuorten sosio-emotionaalisen hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä perheen ja nuoren verkostojen kanssa. Nuorisoasema on matalan kynnyksen palvelu, johon nuori voi päästä joustavasti. Tavoitteena on, että nuori pääsee palveluun kolmessa kuukaudessa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen velvoite oppilashuollon järjestämiseen on laajentunut koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita. Psykologipalveluja lukioasteelle pystytään tarjoamaan Karviaisen terapia- ja psykologipalveluista. Ammatillinen oppilaitos on järjestänyt lain mukaisen psykologipalvelun ostopalvelutoimintana. Perhetyö Perhetyö tarjoaa varhaista tukea lapsiperheille aiempaa laajemmin ja kattavammin. Karviaisen lapsiperheiden tukipalvelujen yksikkö tuottaa sosiaalihuoltolain mukaisia matalan kynnyksen palveluja perheille. Palveluina tarjotaan lapsiperheiden kotipalvelua, perhetyötä, sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä. Lapsiperheiden kotipalvelutyön tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen opastamalla perhettä lasten- ja kodinhoidossa sekä muissa arjen taidoissa. Ohjaus muiden tarvittavien palvelujen piiriin kuuluu yksikön perustehtäviin. Perhesosiaalityön alueella työskentelevät sosiaaliohjaajat osallistuvat perhetyöhön silloin, kun perheen tilanteen johdosta on syntynyt erityinen huoli, mutta varsinaiseen lastensuojeluun ei ole tarvetta. Suunnitelmakauden tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta tasolle, jossa perheitä tuetaan varhaisessa vaiheessa ja tukea jatketaan niin kauan, kun perhe sitä tarvitsee. Onnistuneen toiminnan vaikuttavuus näkyy lähivuosina raskaimpien ja kalliimpien lastensuojelun toimenpiteiden vähenemisenä. Lastensuojelun avohuollon sosiaaliohjaus Avohuollon tarkoituksena on edistää ja tukea lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. Avohuollon toteuttamisesta asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti vastaavat Karviaisessa lastensuojelun avohuollon lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat sekä perhetyöntekijät. Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Avohuollon sosiaaliohjausta toteutetaan lastensuojelulain mukaisesti siinä laajuudessa kuin palvelun tarve edellyttää Perhesosiaalityö ja lastensuojelu Sosiaalihuoltolain vuoden 2015 uudistuksessa yhtenä tavoitteena on ohjata sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja perhetyön resursseja erityisen huolen perheiden

26 5 tukemiseen niin, että raskaiden lastensuojelun toimenpiteiden tarve vähenee. Tätä tavoitetta Karviaisessa toteutetaan lapsiperheiden tukipalvelujen yksikön toiminnalla. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun silloin kun niitä ei voida peruspalveluilla tai perhesosiaalityön ja perhetyön palveluilla turvata. Lastenvalvonta Lastenvalvonnan tehtävänä on isyyden selvittäminen niissä tapauksissa, kun syntyneen lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa. Lastenvalvojan tehtäviin kuuluu myös huolto-, tapaamis- ja elatusasioita koskevien vanhempien välisten sopimusten vahvistaminen silloin kun lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä. Palvelutasoa ei ole määritelty normeilla. Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Sosiaalityön tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakkaan ja hänen perheensä turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä. Työ perustuu sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja vaiheittaisiin ratkaisuprosesseihin, jotka tukevat ihmisten selviytymistä. Sosiaalityö perustuu sosiaali- ja käyttäytymisteoreettiseen sekä yhteiskunnan järjestelmiä koskevaan tietoon. Sosiaalityö on asiakkaan tukemista, neuvontaa ja ohjausta erilaisissa elämän pulmatilanteissa, kuten taloudelliseen tilanteeseen, työllisyyteen tai elämänhallintaan liittyvissä vaikeuksissa. Karviaisen sosiaalisen ja taloudellisen tuen yksikössä tarjotaan asiakkaille palveluneuvontaa, sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta. Työ perustuu asiakkaan kanssa tehtävään palvelutarpeen arvioon ja asiakassuunnitelmaan. Hyvä palvelutaso saavutetaan vahvistamalla sosiaalityötä ja palveluneuvontaa hiukan siten, että asiakas pääsee kohtuullisessa ajassa palvelujen piiriin. Suunnitelmakaudella mitataan palveluun pääsyn lähtötaso ja asetetaan hyvän palvelutason mukainen tavoitetaso. Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on henkilöiden itsenäisen selviytymisen tukeminen ja edistäminen, mielekkään tekemisen saaminen arkeen ja tulevaisuuden suunnitelmien selkiytyminen sekä hyvinvoinnin edistäminen. Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan henkilöiden sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden toimintojen keskeytymistä. Sosiaaliohjaajat laativat yhdessä asiakkaan ja TE-palvelujen asiantuntijan kanssa joko aktivointi- tai työllistymissuunnitelman. Suunnitelma voi sisältää sosiaali- ja terveyspalveluja, julkisia työvoimapalveluja, kuntoutuspalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaalista kuntoutusta voidaan järjestää myös ryhmätoimintana. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu myös työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Kyseessä on yhteistoimintamalli, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, Karviainen ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömän henkilön palvelutarpeet, suunnittelevat hänelle työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset

27 6 palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Monialaisessa yhteispalvelussa selvitetään, mitä palveluja työtön henkilö tarvitsee työllistymisen edistämiseksi ja hänen kanssaan laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma. Karviaisen alueella työllistymistä edistävää monialaista palvelua tarjoavat Karviaisen sosiaaliohjaajat yhteistyössä Länsi-Uudenmaan TEpalvelujen asiantuntijan sekä Kelan viranomaisen kanssa. Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteistä asiakkaille maksutonta palvelua. Sen tavoitteena on auttaa asiakkaita selviytymään vaikeista taloustilanteistaan auttamalla heitä talousasioidensa järjestelyissä. Tavoitteena on käynnistää suunnitelmakaudella myös sosiaalisen luototuksen järjestäminen. Sen avulla vahvistetaan ihmisten arjessa selviytymistä ja mm työllistymistä. Sosiaalinen luototus on lakisääteistä toimintaa ja sen avulla voidaan ehkäistä mm toimeentulotukimenojen kasvua. Työhön kuntoutus Karviainen järjestää kuntouttavaa työtoimintaa Werstas työpajoillaan. Werstas on matalan kynnyksen työpaja, jolla pyritään parantamaan työttömän asiakkaan elämänja arjenhallintaa sekä työ-, opiskelu- ja toimintakykyä tarjoamalla asiakaslähtöistä kuntouttavaa työpajatoimintaa. Toiminta Werstaalla sisältää työn lisäksi yksilöllistä palveluohjausta, arviointia sekä yhteisöllistä retki- ja ryhmätoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua 1-4 päivää viikossa, 4-8 tuntia päivässä, jokainen omien tavoitteidensa ja toimintakykynsä mukaan. Lisäksi Werstaalla on määräaikaisia palkkatukityöpaikkoja polkuna kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille, sekä opiskeluharjoittelupaikkoja. Werstaalla on mahdollista tehdä myös työkykyarviointia eläkeselvityksiä varten. Hakeutuminen Werstaalle tapahtuu sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden ja TE-toimiston kautta, joissa laaditaan aktivointisuunnitelma tai monialainen työllistymissuunnitelma. Werstaan työtoimintoja ovat mm muutto- ja kuljetuspalvelut, maatilan aputyöt, metalli- ja puutyöt, ompelu- ja kudonta, ruokapalvelut, tietokone- ja mediatyöt sekä muut asiakaskohtaisesti räätälöidyt pajatyöt. Töitä tehdään useassa eri työpisteessä Karviaisen sisäisenä työnä, yrityksille ja yksityisille tilaaja-asiakkaille. Vammaisten ja kehitysvammaisten palvelut Sosiaalityössä laaditaan asiakkaan kanssa asiakkaan palvelutarpeen arvio, jonka perusteella tehdään vammaisen palvelusuunnitelma tai kehitysvammaisen erityishuolto-ohjelma ja päätetään asiakkaalle myönnettävistä palveluista. Palveluista päättäminen edellyttää kotikäyntiä asiakkaan luo, jotta hänen palvelutarpeitaan voidaan parhaiten arvioida todellisessa asuin- ja elinympäristössä. Vammaispalveluina myönnetään mm. kuljetuspalveluja, asumispalveluja, tukipalveluja, palveluasumista ja henkilökohtaista apua. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveysyksikössä tarjotaan alueen asukkaille perusterveydenhuollon tasoisia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tavoitteena on matalan kynnyksen

28 7 palvelujen tuottaminen siten, että päihde- ja mielenterveysongelmat hoidetaan yhtenä kokonaisuutena. Palveluja tulee olla tarjolla kunnissa esiintyvän tarpeen mukainen määrä. Palvelutaso on nykyisellään hyvä, sillä Karviainen tarjoaa avovastaanottoa, päivätoimintaa, kotikuntoutusta, tuettua asumista ja asumispalveluja. Tulevalla kaudella on panostettava ehkäisevään päihdetyöhön ja kehitettävä edelleen olemassa olevia palveluja, erityisesti tuettua asumista. Lisäksi on päivitettävä Karviaisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ikääntyneiden sosiaalipalvelut Iäkkäiden sosiaalipalveluissa tuetaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Ikääntyneillä on oikeus samoihin yleisiin sosiaalityön palveluihin kuin muillakin aikuisilla. Muita ikäihmisille suunnattuja sosiaalipalveluja ovat palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta, omaishoito, lyhytaikaiset jaksot palveluasumisessa, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset, veteraani- ja sotainvalidipalvelut, sekä pienimuotoiset asunnon muutostyöt ja ikäihmisten tehostettu palveluasuminen. Palveluohjaus on tarkoitettu palveluja tarvitseville ikäihmisille, heidän omaisilleen ja läheisilleen sekä ikäihmisten parissa työskenteleville. Neuvontaa, ohjausta sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä toteuttavat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset kotikäynteinä sekä puhelin- ja vastaanottotoimintana. Neuvonta ja ohjaus kohdistuvat ikäihmisten palveluihin, kuten esimerkiksi asumista tukeviin palveluihin ja etuisuuksiin. Tavoitteena on tukea ikäihmisten omatoimista elämää ja kannustaa omien voimavarojen käyttöön sekä löytämään omia tarpeitaan vastaavat palvelut. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään monipuolisesti asiakkaan avun ja tuen tarve, sekä toimintakyky, hänen omassa toimintaympäristössään. Palvelutarpeen selvittäminen ja ensiarviointikäynti tehdään asiakkaan suostumuksella hänen kotiinsa. Arvioinnin apuna käytetään erilaisia toiminatakykymittareita. Mikäli palveluntarvetta ilmenee, asiakas ohjataan tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Moniammatillista yhteistyötä toteutetaan omaisten, muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, sekä kolmannen sektorin kanssa. Tarvittaessa asiakkaalle nimetään vastuutyöntekijä. Veteraaneille ja sotainvalideille järjestetään palveluja osana ikäihmisten palveluja. Palvelut ovat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa, sekä palveluntarpeen arviointia. Veteraanien ja sotainvalidien laitos- ja avokuntoutus sekä kotiin vietävät avopalvelut tapahtuvat Valtionkonttorin ja kunnan myöntämillä määrärahoilla. Omaishoidontuki ja sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelutuki ovat määrärahasidonnaisia, jotka myönnetään hakemuksesta. Omaishoidon tukea myönnetään sitovaan ja vaativaan hoitotyöhön. Molemmat tuet myönnetään yhtymähallituksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. Karviainen järjestää omaishoitajille terveystarkastuksia, joiden tavoitteena on omaishoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen. Asiakkaan valinnanvapauden laajentamiseksi on otettu palveluseteli käyttöön omaishoitajien vapaapäivien aikaisessa hoidossa.

29 8 Omaishoidon tuen peittävyys pyritään pitämään hyvällä tasolla tarkastelemalla palvelun saatavuutta puolivuosittain. Viimeisimmän tarkastelujakson mukaan omaishoidon tuen odotusaika oli 36 vrk. Kotiin vietävät palvelut Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenne toteutetaan siten, että iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pääosin kotona tai kodinomaisissa asumisympäristöissä. Kotihoidolla tarkoitetaan kotisairaanhoidon sekä kotipalvelun muodostamaa kokonaisuutta. Kotisairaanhoito on hoito ja palvelusuunnitelman mukaisesti tai tilapäisesti toteutettavaa terveyden ja sairaanhoidon palvelua. Kotisairaanhoidossa käytettävät hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon. Kotihoitoa järjestetään ympärivuorokautisesti Karviaisen alueella potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa. Kotihoidossa hoidetaan eriikäisiä asiakkaita. Sujuvan kotiutumisen mahdollistamiseksi kotiutushoitajat toimivat yhteyshenkiöinä siirryttäessä erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta, kotiin tai palveluasumisyksikköön. Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kuten hygienian hoitamisesta. Tukipalveluilla täydennetään kotipalvelun antamaa henkilökohtaista huolenpitoa. Tukipalvelut ovat yleensä ensimmäisiä palveluita, joita asiakas tarvitsee itsenäisen asumisen tueksi. Tukipalveluita voivat saada myös henkilöt, jotka eivät tarvitse muuta kotipalvelun tai kotihoidon palvelua. Tukipalveluja ovat mm. ateriapalvelu, siivous, vaatehuolto, kauppa- ja muut asiointipalvelut. Asiakkaan valinnanvapauden laajentamiseksi on otettu määrärahasidonnainen palveluseteli käyttöön säännöllisessä ja tilapäisessä kotihoidossa. Tavoitteena on, että tarpeenmukainen, säännöllinen kotihoidon peittävyys on % yli 75 vuotiaista. Säännöllisen kotihoidon peittävyystaso oli vuonna 2015 Karkkilassa 18 % ja Vihdissä 13 %. Kotihoidon palveluja on saatavilla ympärivuorokauden 7 päivänä viikossa, tällä tavoin tuetaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Asumisen tuki Asumisohjauksen tehtävänä on tukea asiakasta arjen toimissa siten, että itsenäinen asuminen on mahdollista. Palvelu on suunnattu aikuisille kuntalaisille, joilla on erilaisten ongelmien vuoksi vaikeuksia selviytyä asioidensa hoitamisesta. Palvelu on ennaltaehkäisevää työtä ja sen tarkoituksena on estää vahvemmin tuettuihin palveluihin joutuminen kuntouttamalla asiakkaita. Asiakkaina voivat olla esimerkiksi lievästi kehitysvammaiset, jälkihuoltonuoret tai mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivät henkilöt sekä yleisesti elämänhallintansa menettäneet ihmiset.

30 9 Karviaisen alueen palvelut Avopalvelut Lääkärien iltavastaanotto Karviaisen alueella on järjestetty lääkärien vastaanottotoimintaa neljänä arki-iltana viikossa. Toiminta vastaa päiväajan kiireetöntä lääkärinvastaanottotoimintaa eli se toimii ajanvarauksella. Iltavastaanotolle voivat hakeutua kaikki Karviaisen alueen asukkaat. Palvelu on tarpeellinen erityisesti etäällä kotikunnista työskenteleville kuntalaisille joko oman tai esimerkiksi omaisen lääkärissä käynnin mahdollistamiseksi. Palvelu vastaa kuntalaisten kysyntään ja se on todettu joustavaksi palvelumuodoksi. Erikoishammaslääkäripalvelut Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnan tuottamaan suun sairauksien hoitoa rajaamatta erikoishammashoitoa velvoitteen ulkopuolelle. Erikoishammaslääkäripalveluja ei ole saatavissa HUS sairaanhoitopiiristä yleisterveille potilaille. Karviainen tuottaa itse oikomishoidon ja lasten suusairauksien erikoishammaslääkäripalvelut. Ostopalveluna hankitaan suukirurgian ja parodontologian erikoishammaslääkäripalvelut sekä röntgenkuvien lausunnot. Vaikeahoitoisten lasten hammashoitoa varten ostetaan anestesialääkärin palveluja. Nykyinen palveluntuotantotapa takaa hyvän palvelutason. Asumis- ja hoivapalvelut Hoito- ja palveluprosessien asiakaslähtöinen suunnittelu ja toteutus perustuvat asiakkaan tarpeiden, voimavarojen ja toimintaympäristön huolelliseen ja monipuoliseen arviointiin. Ympärivuorokautinen pitkäaikainen hoiva (tehostettu palveluasuminen) ja palveluasuminen Ympärivuorokautinen pitkäaikainen hoiva (tehostettu palveluasuminen) turvaa asiakkaan hoito- ja asumisympäristön, mikäli hän ei enää kotihoidon tukitoimien avulla voi asua omassa kodissaan. Hoiva toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti tehostetussa palveluasumisyksikössä, jossa henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi perustuu asiakkaan hoidon tarpeen, voimavarojen sekä toimintaympäristön huolelliseen ja monipuoliseen arviointiin moniammatillisena yhteistyönä. Palvelutarpeen arvioinnin tukena käytetään RAVA toimintakykymittaria, MMSE (minimental state examination) muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettua testiä, sekä RAI arviointimittaria, joka on kansainvälinen ikääntyneiden asiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä. Suunnittelu- arviointi- sijoitus työryhmä (SAS) tekee päätöksen asiakkaalle myönnettävästä tehostetusta palveluasumisesta. Tehostettu palveluasuminen on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. Myönteisen päätöksen saatuaan asiakas sijoittuu tehostettuun palveluasumiseen kolmen kuukauden kuluessa. Tehostettu palveluasuminen toteutetaan sekä omana että ostopalvelutoimintana. Ostopalvelutoiminta on kilpailutettu ja sopimukset tulivat voimaan