PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 Käsittely / Hyväksytty: Yhtymähallitus Vihdin kunnanvaltuusto Karkkilan kaupunginvaltuusto PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 2 Sisällys PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 ja TALOUSSUUNNITELMA Talousarvion perusta... 3 KARVIAISEN TAVOITTEET VUODELLE ASIAKASNÄKÖKULMA... 7 Tyytyväiset asiakkaat... 7 Vaikuttavat palveluratkaisut... 7 PROSESSINÄKÖKULMA... 7 Kansanterveys- ja sosiaalityössä palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen... 7 Ikäihmisten palvelurakenteen profiili yli 75 vuotiaiden osalta vuonna ERIKOISSAIRAANHOITO... 8 HANKKEET... 9 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke... 9 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA... 9 Osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö... 9 TALOUSNÄKÖKULMA TALOUSARVION MENOT JA RAHOITUS TOIMINNAN NETTOKUSTANNUKSET PERUSPALVELUINDEKSILLÄ KORJATTUNA Liitteet... 17

3 3 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 ja TALOUSSUUNNITELMA Tämä asiakirja on perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Perusturvakuntayhtymä Karviaisen jäsenkuntia ovat Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta. Kuntayhtymän väestöpohja on vuoden 2015 toteutuneen väkiluvun perusteella Ptky Karviainen on osa vuosina toteutettua kunta- ja palvelurakenneuudistusta (PARAS). PARAS- puitelain velvoitteiden voimassaoloa on jatkettu vuoden 2018 loppuun asti. Muutoksen tarkoituksena on turvata yhteistoiminta-alueiden palvelujen häiriötön jatkuminen siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat lakimuutokset astuvat voimaan. Kuntien tehtävissä on 20 viimeisen vuoden aikana painottunut voimakkaasti palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Suomessa on valmisteltu uutta lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Valmistelussa on ollut useita erilaisia vaihtoehtoja kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalueisiin tai vahvoihin peruskuntiin nojaavaa valmistelua. Aikaisemmat esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta ovat saaneet lausuntokierroksilla osakseen kovaa kritiikkiä tai kaatuneet kunnallisen itsehallinnon perustuslailliseen suojaan tai muuhun juridiseen ongelmaan. Maassa on edelleen valmisteltu uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Valmistelun seurauksena on syntynyt hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Uudistuksen tavoitteena on mm. toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Uusi rakenne käsittäisi 18 maakuntaa, 5 sote-yhteistyöaluetta ja 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa). Uudistuksen aikataulun mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyisi maakunnille alkaen. Tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on tarkoitus irrottaa kuntapohjaisesta järjestelmästä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä asiakkaiden valinnanvapautta palvelujen osalta. Valinnanvapauslainsäädännöstä ei kuitenkaan ole hallituksen esitysluonnosta, vaikka lausuntokierros järjestämislaista ja maakuntalaista on meneillään ja päättyy Valinnanvapauteen liittyvän yhtiöittämisvelvoitteen osalta tulisi maakunnille siirtymäaika ainakin vuoden 2021 alkuun asti. Maakuntauudistuksen aikataulu on tiukka ja sillä saattaa käytännössä olla vaikeuksia pysyä aikataulussaan. Uudistuksen toteutuessa maakunta tulee päättämään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut Uudellamaalla järjestetään ja missä. Tuolloin on paikallisesti tärkeää, että on olemassa toimivat palvelut toimintaan sopivissa tiloissa. Talousarvion perusta Talousarvio 2017 perustuu palvelutasosuunnitelmaan, joka on laadittu vuosille Tuleva talousarviovuosi on palvelutasosuunnitelman ensimmäinen vuosi. Päättyvän kauden palvelutasosuunnitelman toteuttamisessa paneuduttiin erityisesti kansanterveys- ja sosiaalityön palvelujen hyvään saatavuuteen. Koko väestöä tai koko tiettyä ikäluokkaa koskevat avopalvelut resursseineen on laitettu kuntoon ja ne toimivat tällä hetkellä valtakunnallisesti vertailtaessa hyvin. Lisäksi on tehty palvelurakennemuutoksia, jotka ovat olleet paitsi kustannuksia alentavia myös ratkaisseet asiakkaiden palvelutarvetta vaikuttavammalla tavalla. Päättyneellä suunnitelmakaudella palvelujen rakennemuutoksia tehtiin erityisesti lastensuojelun palveluissa (lasten sijaishuollosta avohuoltoon), mielenterveys- ja päihdepalveluissa (erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon) ja ikäihmisten palveluissa (laitoshoidosta kodinomaisiin ratkaisuihin). Näin ollen taloudellisesti merkittävät palvelujen rakennemuutokset varsinkin ikäihmisten palveluissa on nyt tehty ja rakennemuutosten säästöt on realisoitu. Palvelujen järjestämiseen suunnitelmakaudelle vaikuttaa alueella tapahtuva nykyinen väestön kehitys: lasten määrä on vähentynyt ja yli 75-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut ja kas-

4 vaa edelleen. Tämä merkitsee käytännössä hoivapalvelujen tarpeen kasvua ja lapsiperheiden palvelujen tarpeen vähenemistä. Ikäihmisten palvelutarpeen kasvua ikäluokan kasvaessa voidaan jatkossa hoitaa kustannusvaikuttavasti uudistetulla palvelurakenteella. Tulevissa talousarvioissa ei kuitenkaan voida enää olettaa ikäihmisten palvelujen kokonaismenojen pienenevän siten kuin 2014 ja Suunnitelmakaudella on tavoitteena parantaa edelleen varsinkin lääkärin vastaanoton saatavuutta mikäli jäsenkuntien tarjoama toimitilaratkaisut mahdollistavat tavoitteen saavuttamisen. 4 Karviaisen alueen väestö ei ole pariin vuoteen kasvanut. Karkkilan väestö on vähentynyt 4 viimeisenä vuonna ja Vihdin väestökasvu on toistaiseksi pysähtynyt. 0-6 vuotiaiden lukumäärä on vähentynyt molempien kuntien alueella.

5 vuotiaiden lukumäärässä ei ole vielä tapahtunut merkittävää muutosta. Nuorten aikuisten ja työikäisten lukumäärä alueella on vähentynyt viimeisten viiden vuoden aikana molemmissa jäsenkunnissa.

6 6 Yli 65-vuotiaiden lukumäärä alueella on kasvanut. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Suurin ikäluokka vuonna 1947 syntyneet täyttivät 65 vuotta vuonna Vuonna 2022 suurin ikäluokka täyttää 75 vuotta. Ikääntymisen tavanomaisimpia seurauksia on ikäihmisten palvelutarpeen lisääntyminen. Suurten ikäluokkien ikääntyessä vuotiaiden ikäluokka kasvaa Karviaisen alueella vielä kolmen seuraavan vuoden aikana henkilön vuosivauhtia sen jälkeen hidastuen. Näiden henkilöiden siirtyessä pois työelämästä myös työnantajan järjestämät työterveyspalvelut loppuvat heiltä. Tämä merkitsee palvelutarpeen lisääntymistä julkisessa terveydenhuollossa. Osa tarpeesta kanavoituu yksityisille palveluntuottajille. Yli 75 vuotiaiden lukumäärä alueella on kasvanut varsinkin Vihdin alueella. Nämä väestönmuutokset vaikuttavat jonkin verran myös talousarvion 2017 valmisteluun. Ikäihmisten hoivan palvelutarve kasvaa ja lapsiperheiden palvelutarve hieman pienenee. Neuvolapalveluja tuotetaan suunnitelmakaudella 2017 asetusten määrittelemällä tavalla ja suositusten mukaisin henkilöstöresurssein koko Karviaisen alueella. Useita vuosia alueella tapahtunut syntyvyyden lasku vähentää neuvolapalvelujen asetusten ja suositusten mukaista tarvetta. Äitiysja lastenneuvoloiden asiakasmäärät ovat pienentyneet vuodesta 2014 n. 350 asiakkaalla. Äitiysja lastenneuvolan toiminta sopeutetaan asiakasmäärien muutosta vastaavasti Karviaisen alueen neuvoloissa siten, että neuvolalääkärin vastaanotot ovat Vihdin Pajuniityn ja Myrskylänmäen neuvoloissa ja Karkkilan neuvolassa ja Otalammen neuvolan aukioloaikaa kohdennetaan alueen asiakasmäärien mukaisesti. Ikäihmisten lukumäärän ja palvelutarpeen kasvaessa lähivuosina lisätään ikäihmisten hoivapaikkoja hallitusti seuraten valtakunnallisia tavoitteita palvelujen peittävyydestä. Hoivapaikkojen tarve arvioidaan suunnitelmakautena vuosittain talousarviossa. Talousarvio 2017 sisältää toiminnalliset tavoitteet, palvelujen euromääräiset arvot tuoteryhmittäin keskuksittain ja niiden ikäryhmä- tai asukaskohtaiset kustannukset jäsenkunnittain. Jäsenkuntaosuuksien laskelma pohjautuu tuote- ja toimipistekohtaisiin menoihin, suoritearvioihin ja laskennallisiin yksikköhintoihin.

7 7 KARVIAISEN TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Tyytyväiset asiakkaat Tavoitteena on asiakkaiden luottamus Karviaisen toimintaan ja asiakastyytyväisyys. Asiakkaiden kokemus palvelujen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on keskeinen toiminnan laatutekijä. Asiakaskokemusta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyillä. Asiakaskyselyt toteutetaan osana valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyytyväisyyskyselyjä (THL). Tavoitteena on palveluihin tyytyväinen asiakas siten, että asiakastyytyväisyys saavuttaa kyselyssä keskimäärin tason hyvä. Vaikuttavat palveluratkaisut Tavoitetta seurataan vuosittain oikaisuvaatimusten ja hallintovalitusten määrää ja niitä tehneiden asiakkaiden määrää seuraamalla, mittaus tehdään puolivuosittain ja tulokset raportoidaan toimintakertomuksessa. Tuloksia verrataan kolmeen aikaisempaan vuoteen. PROSESSINÄKÖKULMA Kansanterveys- ja sosiaalityössä palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrää ja laatua säätelevät lukuisat lait ja asetukset kuten nk. neuvola-asetus neuvolatyön, lääkärivastaanottojen ja suun terveydenhuollon osalta. Sosiaalihuollon lait määrittelevät palvelujen sisällön ja aikarajat, joissa palvelu on tarjottava, ja vammaispalvelulaki määrittää asiakkaiden saamia palveluja määrällisesti ja laadullisesti. Lisäksi hoitoonpääsyn aikarajat on kirjattu terveydenhuoltolakiin. Kaikkia edellä mainittuja aikarajoja ja muita laadullisia tai määrällisiä kriteerejä seurataan valtakunnallisesti ja kriteerien noudattamatta jättäminen aiheuttaa sanktioita valvontaviranomaisten taholta. Tavoitteena on, että palvelujen saatavuus asiakkaille on valtakunnallisten suositusten mukainen ja alueellisesti tasa-arvoinen. Tavoitteena on myös, että Karviaisen alueella palvelujen saatavuus ja etuuksien käsittelyajat noudattavat erilaisia normitettuja käsittelyaikoja (esim. hoitotakuu/terveydenhuoltolaki, vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki), mikä on palveluilta vaadittava minimitaso. Palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä seurataan systemaattisesti odotusaikoja ja käsittelyaikoja seuraamalla. Joissakin palveluissa tavoitteena on minimitasoa korkeampi palvelutaso, kuten esimerkiksi lääkärien vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Kiireelliset tai päivystysluontoiset asiat hoidetaan välittömästi. 1. Lääkärin vastaanotoilla kiireettömälle vastaanotolle pääsee keskimäärin 1-2 viikon kuluessa ajanvarauksesta (hoitotakuusäädös edellyttää pääsyä 3 kuukaudessa) Mittari: odotusajat kuukausittain 2. Suun terveydenhuollossa kiireettömälle vastaanotolle pääsee keskimäärin 2 viikon kuluessa ajanvarauksesta (hoitotakuusäädös edellyttää pääsyä 6 kuukaudessa) Mittari: odotusajat kuukausittain 3. Vammaispalveluhakemusten käsittelyaika on enintään 3 kk Mittari: käsittelyaika kuukausittain 4. Lastensuojelun tarpeen selvityksen käsittelyaika on enintään 3 kk Mittari: määräajassa toteutetut selvitykset kuukausittain

8 8 5. Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi Mittari: palvelutarpeen arviointi tehdään 7 päivän sisällä 6. Vuodeosastotoiminnassa tavoitteena on, että keskimääräinen hoitoaika vuodeosastolla on alle 30 hoitopäivää. Mittari: keskimääräinen hoitoaika Arvio ikäihmisten hoivapaikkojen määrästä vuonna 2017 Ikäihmisten palvelut arvioitiin vuoden 2016 talousarvioon ensimmäisen kerran hoivapaikkojen lukumääränä. Arviota joudutaan jonkin verran tarkistamaan vuodelle Tehostetun asumispalvelun hoivapaikkoja on jonkin verran ( 6 kpl) lisätty vuoden 2017 talousarvioon. Syynä hoivapaikkojen lisäämiseen on yli 75-vuotiaiden kuntalaisten lukumäärän kasvu ja todettu palvelutarve. TA 2016 heinä.16 TA 2017 Omaishoidon tuella hoidetut Vihti Karkkila Omaishoidontuki yhteensä Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Vihti Karkkila Kotihoito yhteensä Tehostetun asumispalvelun asiakkaat Vihti ostopalvelut Karkkila ostopalvelut Karkkila oma toiminta Tehostettu asumispalvelu yhteens Vuodeosastojen paikat Vihti Karkkila Vuodeosastot yhteensä Kaikki yhteensä Ikäihmisten palvelurakenteen profiili yli 75 vuotiaiden osalta vuonna 2017 Karviaisessa tavoitteena vuonna 2017 on että yli 75 vuotiaista asuu kotona noin % säännöllisen kotihoidon piirissä on % tehostetun asumispalvelun piirissä on noin 8-10 % omaishoidon tuen saajia on noin 4-5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 0 % Mittari: ko. palveluiden peittävyysprosentti yli 75 vuotiaiden osalta. ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon tuottaa HUS kuntayhtymä, jossa Karviaisen kunnat kuuluvat Lohjan sairaanhoitoalueeseen. Karviaisen oma lääkärivastaanottotoiminta ja muut lääkäripalvelut on saatu järjestettyä siten, että niillä pystytään tuottamaan kuntalaisille riittävät perusterveydenhuollon palvelut sekä joitakin keskeisiä erikoislääkäripalveluja. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tehty rakenneuudistus on vaikuttanut erikoissairaanhoidon kustannusten

9 laskuun mm psykiatristen laitospaikkojen vähenemisen ja ajoissa annetun perusterveydenhuollon palvelun kautta. Kun kuntalaiset pääsevät ajoissa perusterveydenhuollon palveluihin, vähenee erikoissairaanhoidon tarve asteittain. Jatkossa tulisi edetä siten, että sosiaali- ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisnäkemystä vahvistetaan tiiviillä yhteistyöllä. Lisäksi erikoissairaanhoidon tulisi jatkossa kohdentaa resursseja kustannustehokkaammin muuttuvia palvelutarpeita ja hoitokäytäntöjä vastaavasti. 9 HANKKEET Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke Karviainen osallistuu yhteistyössä Uudenmaan kuntien kanssa hallituksen kärkihankkeeseen lapsija perhepalveluiden kehittämiseksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tähtää lapsi- ja perhepalveluiden hajanaisen palvelujärjestelmän uudistamiseen. Tavoitteena on kokonaisvaltainen pysyvä muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä heidän omien voimavarojensa vahvistaminen on hankkeessa keskeistä. Paikallinen LAPE-työryhmä valitsi Karkkilan kaupungin, Vihdin kunnan ja Karviaisen LAPE- työskentelyn painopistealueeksi teeman Koulut ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Erityispiirteenä on vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, josta järjestösektori on erityisen kiinnostunut. Karviainen tuottaa hankkeelle perhekeskusmallin mukaisia palveluja. Karviaisen alueen LAPE-hankkeen painopiste tarkoittaa sitä, että Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta ovat hankkeen päävastuullisia tahoja. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstönäkökulmasta menestystekijöinä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutuneet johtajat, esimiehet ja henkilöstö. Vahva osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistaa paikallista kilpailukykyä nyt ja tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Karviaisen lääkärikoulutus on lisännyt vetovoimaa ja taannut oman vakituisen lääkärikunnan. Sosiaalityön osaamisen varmistamiseksi on organisoitu avoimen yliopiston kanssa Karviaiseen sosiaalityön oppimisklinikka, jonka avulla omaa henkilöstöä voidaan edelleen pätevöittää sosiaalityön osaamisessa. Lähiesimiesten johtamisen tukemiseen panostetaan vuonna Osaavan henkilöstön lisäksi toimivat yhteistyöverkostot ja kumppaneita arvostava yhteistyöilmapiiri vahvistavat myös paikallista kilpailukykyä. Vuoden 2017 painopistealueita ovat työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen, osaamisen varmistaminen ja työurien pidentäminen. Tavoitteita mitataan seuraavilla mittareilla. Sairauspoissaolot: sairauspoissaolot eivät ylitä kunta-alan keskiarvoa o mittarit: sairauspoissaolojen lukumäärä sairauspoissaolojen kustannukset Tapaturmat: läheltä piti -ilmoitukset tehdään ja tapaturmien määrä laskee o mittarit: läheltä-piti ilmoitusten määrä tapaturmien määrä Henkilöstön työurat pitenevät o mittarit: työssä jatkavien, eläkeiän saavuttaneiden määrä varhaiseläkemaksujen kustannukset

10 10 Henkilöstön osaaminen varmistetaan - koulutus o mittari: koulutukseen osallistuneiden lukumäärä koulutuspäivien lukumäärä TALOUSNÄKÖKULMA Karviaisen johtoajatuksena vuosittaisissa toiminnallisissa muutoksissa on ollut, että olemassaolevat resurssit käytetään mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita, lainsäädänöllisiä muutoksia ja valtakunnallisia kehittämistavoitteita tukien, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua hilliten. Näin ollen resursseja on vuosittain kohdennettu toimintojen välillä uudestaan. Vuoden 2017 talousarviossa on otettu huomioon alueen väestömuutoksia kohdistamalla talousarvion resursseja palvelutarpeen mukaisesti siten, että ikäihmisten hoivapalvelut jonkin verran lisääntyvät. Sen sijaan lapsiperheiden palvelutarve väestömuutosten seurauksena vähenee, mikä on merkinnyt asiakasmäärien vähenemistä äitiys- ja lastenneuvoloissa. Lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön tavoitteena vuonna 2017 on omana toimintana tuotettujen avopalvelujen tarjonnan lisääminen. Avohuollon palvelujen euromäärä kaikista lastensuojelun menoista voi kasvaa vuoteen 2016 verrattuna ja sijaishuollon sekä avohuollon ostopalvelujen vastaavasti pienenee. Lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelun avohuollon tukitoimet, erityisesti perhetyö, ovat ensisijainen työmuoto ja lapsen sijoittaminen sekä huostaanotto viimeinen keino silloin, kun muut toimenpiteet eivät ole riittäviä. Päiväaikainen lääkäripalvelujen kiireellinen vastaanottotyö on järjestetty uudella tavalla vuoden 2016 lokakuusta alkaen. Toiminnassa pyritään ennen kaikkea vaikuttavuuteen eli potilaiden ohjaus tehostuu ja lähipalveluja käytetään aikaisempaa tehokkaammin. Lisäksi lääkäripalvelujen saatavuutta kiireettömän hoidon osalta parannetaan. Lääkärin vastaanotoilla tavoitteena on vuoden 2017 lopussa saavuttaa maksimissaan 7 vuorokauden odotusaika kiireettömässä hoidossa. Vihdin tilaratkaisuista riippuu, voidaanko väestön palvelutarpeeseen ja kysyntään vastata nykyistä oikea-aikaisemmin ja vähentää näillä samoilla perusterveydenhuollon resursseilla myös Vihdin erikoissairaanhoidon menoja. Vuodesta 2011 lähtien on Karviaisen talousarvioissa asetettu tavoitteet ikäihmisten palvelurakenteen muutokselle. Se on merkinnyt laitoshoidon vähentämistä, tehostetun asumispalvelujen kehittämistä ja kilpailuttamista ja kotihoitoon ja omaishoidon tukeen panostamista. Näin ollen hoivapaikkojen rakenteen muutos on ollut mittava vuosina Muutoksen vaikutus varsinkin vuoden 2015 talouden toteutumassa oli huomattava. Ikäihmisten palvelurakennemuutos on merkittäviltä osin nyt tehty. Tulevissa talousarvioissa ei voida enää olettaa ikäihmisten palvelujen kokonaismenojen pienenevän siten kuin 2014 ja Toiminnallinen painopiste ikäihmisten palveluissa on talousarviovuonna kotihoidon kehittäminen TALOUSARVION MENOT JA RAHOITUS 2017 Karviaisen talousarvion 2017 nettomenosumma ilman erikoissairaanhoidon menoja on yhteensä 61,9 milj. euroa (65,2 milj. euroa TA 2016). Talousarvio pienenee vuoden 2016 talousarvioon verrattuna -5,1 %. Erikoissairaanhoidon osalta talousarvio vuodelle 2017 on yhteensä 44,5 milj. euroa (TA ,8 milj. euroa). Erikoissairaanhoidon talousarviot jäsenkunnittain eroavat siten, että Vihdin erikoissairaanhoidon talousarvio kasvaa 2,8 % ja Karkkilan pienenee -1,7 %. Erikoissairaanhoidon talousarvio on laadittu pääsääntöisesti HUSin antaman tiedon perusteella. Vuosien 2016 ja 2017 talousarviot eroavat siten, että vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelan hoidettavaksi. Karviaisen talousarvioon vuodelle 2017 sisältyy yhden kuukauden perustoimeentulotuki siirtymäajan kustannuksena. Kela on ohjeissaan edellyttänyt kuntia budjetoimaan 3 kuukauden perustoimeentulotukea vastaavan summan, mikä merkitsisi Karviaisen talousarviossa 1 milj. euron summaa. Nykyisen käytännön mukaan kunta saisi vastaavan erityisvaltionosuuden, mikä merkitsisi 0,5 milj. euron erityisvaltionosuutta. Koska mahdollisesta erityisvaltionosuudesta kunnalle ei ole tällä hetkellä tietoa, on perustoimeentulotuen budjetti laadittu yhden kuukauden tarvetta vastaavasti. Kun perustoimeentulotuen muutoksen vaikutus

11 eliminoidaan, on talousarvion muutos Karviaisen palvelujen osalta Vihdissä 1,4 % ja Karkkilassa 0,7 %. Henkilöstökulujen kokonaismäärä vuonna 2017 on 25,4 milj., joka on 22 % koko talousarvion bruttotoimintamenoista (24,6 % vuonna 2016). Henkilöstömenoihin on budjetoitu kilpailukykysopimukseen sisältyvä lomarahojen leikkaus. Kiky sopimusta suurempi muutos henkilöstömenoihin on, että päiväaikainen kiirevastaanotto (ns. päiväpäivystys) ja ilta-ajan kiireetön vastaanotto hoidetaan vuonna 2017 omalla henkilöstöllä ostopalveluhenkilöstön sijasta. Yhtymähallitus perusti kokouksessaan tarvittavat lääkärivirat ja varasi hoitajaresurssien budjetin. Lisäksi vuoden 2016 aikana omaksi toiminnaksi ostopalvelujen sijasta siirtyi mm. lastensuojelun perhetyötä. Kun toimintoja siirretään omana työnä tehtäväksi, pienenevät talousarviossa Karviaisen toimintaan sitoutuvat palvelujen ostot. Myös asiakkaille suoraan ostettujen palvelujen euromäärän kasvu on tasaantunut aikaisemmista vuosista, vaikka esimerkiksi vammaispalveluissa ja ikäihmisten tehostetussa asumispalvelussa asiakasmäärät kasvavat ja sitä myötä myös palvelujen ostot. Kokonaisuudessaan Karviaisen menot jakautuvat vuonna 2017 seuraavasti. 11 Kokonaisuudessaan Karviaisen tulot vuonna 2017 jakaantuvat seuraavasti:

12 12 Talousarvion 2017 yhteenveto kunnittain ja linjoittain on seuraava: Yhteenveto kunnittain /palvelulinjoittain TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 ESITYS TA17/TA16 TA 2017 % muutos Karkkila , , , , , ,9-4,0 Perheiden palvelulinja 2 198, , , , , ,3 3,2 Työikäisten palvelulinja 8 470, , , , , ,7-10,2 Ikäihmisten palvelulinja 6 940, , , , , ,8 1,2 Hallinto 233,4 232,6 244,7 249,3 267,0 269,6 1,0 ICT-uusiminen 13,3 19,5 46,6 Rahoitus -2,8-0,8 5,7 1,0 0,0 0,0 Vihti , , , , , ,5-5,6 Perheiden palvelulinja 7 158, , , , , ,6-1,7 Työikäisten palvelulinja , , , , , ,8-10,8 Ikäihmisten palvelulinja , , , , , ,9 1,3 Hallinto 725,9 731,1 780,1 805,1 862,4 869,2 0,8 ICT-uusiminen 43,0 63,0 46,5 Rahoitus -8,8-2,6 18,2 3,2 0,0 0,0 Karviainen yhteensä , , , , , ,4-5,1 Erikoissairaanhoito Karkkila 43, , , , , ,6-1,7 Vihti 95,9 78,1 90, , , ,8 2,8 Erikoissairaanhoito yht. 139, , , , , ,4 1,6

13 Karkkilan maksuosuudeksi vuodelle 2017 ehdotetaan Karviaisen palvelujen osalta 17,6 milj. euroa. Muutos vuoden 2016 talousarvioon on -4,0 %. Maksuosuudeksi erikoissairaanhoidon osalta ehdotetaan 11,5 milj. euroa. Muutos vuoden 2016 talousarvioon on -1,7 %. Maksuosuudet yhteensä ovat 29,0 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvio on -3,1 % pienempi kuin vuoden Perhepalveluiden talousarvio on 3,2 % suurempi, työikäisten linjan -10,2 % pienempi ja ikäihmisten linjan 1,2 % suurempi kuin vuonna Vihdin maksuosuudeksi vuodelle 2017 ehdotetaan Karviaisen palvelujen osalta 44,3 milj. euroa. Muutos vuoden 2016 talousarvioon on -5,6 %. Erikoissairaanhoidon maksuosuudeksi ehdotetaan 33,0 milj. euroa. Muutos vuoden 2016 talousarvioon on 2,8 %. Maksuosuudet yhteensä ovat 77,4 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvio on -2,2 % pienempi kuin vuoden Vihdin kunnan perhepalveluiden talousarvio on -1,7 % pienempi, työikäisten palvelulinjan -10,8 % pienempi ja ikäihmisten palvelulinjan 1,3 % suurempi kuin vuoden 2016 talousarvio. 13 Vuoden 2017 talousarvion yhteenveto linjoittain on seuraava: TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 ESITYS TA17/TA16 TA 2017 % muutos Perheiden palvelulinja 9 357, , , , , ,9-0,7 Työikäisten palvelulinja , , , , , ,5-10,7 Ikäihmisten palvelulinja , , , , , ,7 1,2 Hallinto 959,3 963, , , , ,8 0,8 ICT-uusiminen 56,3 82,5 46,5 Rahoitus -11,6-3,4 23,9 4,2 0,0 0,0 Karviainen yhteensä , , , , , ,4-5,1 Erikoissairaanhoito 139, , , , , ,4 1,6 YHTEENSÄ , , , , , ,8-2,4 Perhepalveluiden linjan talousarvio pienenee -0,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Talousarvioon vaikuttaa vähentynyt syntyvyys alueella ja sitä myötä vähentynyt asiakasmäärä. Myös uusittu sosiaalihuoltolaki suuntaa toiminnan painotusta perhesosiaalityössä uudella tavalla. Työikäisten palvelulinjan talousarvio pienenee -10,7 %. Talousarvion pienentymisen pääsyy on perustoimeentulotuen siirto Kelan hoidettavaksi. Panostuksia vuodelle 2017 joudutaan tekemään jonkin verran uuden sosiaalihuoltolain vuoksi aikuisten sosiaalityössä palveluneuvonnan ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelujen osalta. Resurssit tähän on saatu muuntamalla poistuvia resursseja uusiksi tehtäviksi. Lääkärin vastaanoton menot pienenevät, kun päiväaikaisessa kiirevastaanotossa ja iltavastaanotossa siirrytään ostopalveluiden sijasta omaan toimintaan. Kasvua työikäisten linjalla on vammaispalveluissa, erityisesti kehitysvammaisten palveluissa. Asiakkuuksien määrä varsinkin vammaisten asumispalvelujen osalta on lisääntynyt vuoden 2016 alusta n asiakkaalla. Kehitysvammaisten asumispalveluissa yhden asiakkaan vuosikustannus on keskimäärin euroa ja vammaisten palveluasumisessa euroa. Ikäihmisten palvelulinjan menot kasvavat 1,2 %. Ikäihmisten palvelujen kustannuksia kahtena vuonna pienentänyt palvelurakennemuutos on merkittäviltä osin nyt tehty. Tulevissa talousarvioissa ei voida enää olettaa ikäihmisten palvelujen kokonaismenojen pienenevän siten kuin 2015 ja 2016 varsinkin kun ikäihmisten lukumäärä ja palvelutarve Karviaisen aluella kasvavat tulevina vuosina. Hallinnon menot kasvavat 0,8 %. Vuoden 2017 talousarvioon esitetään investointeja euroa ( euroa TA 2016). Suurin osa investoinneista koostuu Karkkilan terveysaseman peruskorjauksen yhteydessä uusittaviksi tuleviin kalusteisiin ja laitteisiin. Lisäksi on varauduttu Vihdissä sisäilmaongelmista johtuvien väistötilojen tai uusien pysyvien tilojen kalustamiseen. Työasemat ja autot tullaan vuonna 2017 hankkimaan leasingsopimuksilla.

14 Talousarvion liitteenä on tuloslaskelma, joka sisältää myös suunnitelmavuodet , investointilaskelma, rahoituslaskelma, jäsenkuntalaskelma tuoteryhmittäin ikäryhmää tai asukasta kohti laskettuna. Jäsenkuntalaskelma perustuu laskelmaan tuotteittain, toimipisteittäin sisältäen toimipistekohtaiset suoritemäärät ja yksikköhinnat. Suunnitelmavuodet on arvioitu siten, että väestönkasvun oletetaan alueella olevan 0,5 %. Lisäksi suunnitelmavuosille on arvioitu väestön ikääntymisen vaikutukset. 14 TOIMINNAN NETTOKUSTANNUKSET PERUSPALVELUINDEKSILLÄ KORJATTUNA Karviaisen johtoajatuksena vuosittaisissa toiminnallisissa muutoksissa on ollut, että olemassaolevat resurssit käytetään mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita, lainsäädännöllisiä muutoksia ja valtakunnallisia kehittämisavoitteita tukien sosiaali- ja tervveydenhuollon kustannusten kasvua hilliten. Näin ollen resursseja on vuosittain kohdennettu toimintojen välillä uudestaan. KARVIAISEN NETTOMENOT VUOSINA (ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA) (1000 euroina) Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na 2,0 0,2 1,6 4,1 1,2-2,1-1,2-4,5 Perheiden sosiaalipalvelut Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na -3,9-5,9-7,4 9,4 0,0-3,0 1,4 0,2

15 15 Lääkärin vastaanotto Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Mutos %:na 8,1-4,2-4,5-1,7-4,7 12,9-1,3-0,9 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na -4,0 7,4 3,3-11,1 3,0 9,2-2,2 6,5

16 16 Vammaispalvelut Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na 9,3 0,9 4,1 8,1 2,9 3,1-2,7 4,3 Vanhuspalvelut (kotihoito ilman tukipalveluja, omaishoito, asumispalvelut ja laitoshoito) Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TA TA Kotihoito Omaishoito Asumispalv Laitoshoito YHTEENSÄ ,2-0,7 3,3 3,9 0,7-7,2-6,0 3,5

17 17 Liitteet Liite 1: Tuloslaskelma 2017 sisältäen suunnitelmavuodet Liite 2: Investointilaskelma 2017 Liite 3: Rahoituslaskelma 2017 Liite 4: Jäsenkuntalaskelma tuoteryhmittäin 2017

18 18 KARVIAINEN TALOUSARVIOTULOSLASKELMA 2017 Ulkoiset tulot ja menot Talousarvion liite 1 TP 2015 TA 2016 KYH 2017 KYH 2018 KYH 2019 KYH 2020 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMITATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET (x MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT -187 MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT TILIKAUDEN TULOS x) Perustoimeentulotuki Kelalle 2017

19 Talousarvion liite 19 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN INVESTOINTIHANKINNAT 2017 (tuote/hankintakokonaisuus maksaa yli euroa) TS TS TS TP 2015 TA 2016 TA euroina 1000 euroina 1000 euroina ATK-HANKINNAT , Tietojärjestelmä: hoitotarvike ja laiteturvallisuus: Vihti Karkkila Tietoliikennelaitteita Sähköinen kokouskäytäntö Työasemien näytöt MUU IRTAIN OMAISUUS , Karkkilan terveysaseman kalustaminen peruskorjauksen jälkeen: terveyspalvelukeskus vuodeosasto kotihoito perheiden palvelut Varaus väistotilojen tai uusien tilojen kalustamiseen (Vihti) Nummelan terveysasema; sosiaalitilojen kalustaminen Nummelan vuodeosasto: oleskeluterassin kunnostaminen ja kalustaminen ,

20 20 Talousarvion liite 3 KARVIAINEN RAHOITUSLASKELMA 2017 Euro Toiminnan rahavirta Vuosikate ,00 Satunnaiset erät + 0,00 Tulorahoituksen korjauserät - 0, ,00 Investointien rahavirta Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 0, ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta ,00 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 0,00 Antolainasaamisten vähennykset + 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos - 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset - 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset + 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos + 0,00 Saamisten muutos + 0,00 Korottomien velkojen muutos + 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta 0,00 Rahavarojen muutos ,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 Rahavarat , ,00 0,00

21 Talousarvion liite 4 21 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 arvio TA 2017 PERHEPALVELUIDEN euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ TA 17/TA 16 TA 17/ TA 17/ PALVELULINJA 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) %-MUUTOS TP 15 TP 16 ARVIO %-MUUTOS %-MUUTOS VIHTI 0-21 v v v v v Yhteiset tehtävät 34, , , , , ,9-7,1 1,4 Perhe- ja terapiapalvelut 302, , , , , ,9 3,4 1,9 Perheiden sosiaalipalvelut 648, , , , , ,6 3,2-0,3 YHTEENSÄ 985, , , , , ,7 2,9 0,5 KARKKILA 0-21 v v v v v Yhteiset tehtävät 41, , , , , ,8-7,0 1,4 Perhe- ja terapiapalvelut 316, , , , , ,0 5,6 2,1 Perheiden sosiaalipalvelut 650, , , , , ,6 6,7-9,3 YHTEENSÄ 1008, , , , , ,2 5,8-5,4 PERHEPALVELUIDEN LINJA YHTEENSÄ 0-21 v v v v v , Yhteiset tehtävät 35, , , , , ,9-7,1 1,4 Perhepalvelukeskus 304, , , , , ,9 3,9 1,9 Perheiden sosiaalipalvelut 649, , , , , ,5 3,9-2,4 YHTEENSÄ 990, , , , , ,7 3,5-0,9

22 22 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 arvio TA 2017 TYÖIKÄISTEN euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ TA 17/TA 16 TA 17/ TA 17/ PALVELULINJA asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) %-MUUTOS TP 15 TP 16 ARVIO %-MUUTOS %-MUUTOS VIHTI Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Yhteiset tehtävät 11, , , , , ,2 14,6 13,0 Terveyspalvelukeskus 322, , , , , ,8-3,1 0,5 Lääkärin vastaanotto 154, , , , , ,3-9,5 0,3 Kuntouttava toiminta 44, , , , , ,2-1,8 0,6 Mielenterveys- ja päihdetyö 66, , , , , ,1 5,0 6,9 Suun terveydenhoito 57, , , , , ,4 3,8-5,2 Sosiaalipalvelukeskus 503, , , , , ,8-16,9-19,3 Aikuisten sosiaalityö ja sos.kuntoutus 189, , , , , ,1-56,1-54,6 Kehitysvammaisten palvelut 154, , , , , ,8 2,0-8,7 Vammaisten palvelut 160, , , , , ,5 1,5 1,2 YHTEENSÄ 838, , , , , ,8-10,6-10,7 KARKKILA Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Yhteiset tehtävät 11, , , , , ,0 14,8 13,0 Terveyspalvelukeskus 431, , , , , ,9-4,1-1,6 Lääkärin vastaanotto 210, , , , , ,2-6,6-6,7 Kuntouttava toiminta 64, , , , , ,3-3,9 5,8 Mielenterveystyö- ja päihdetyö 93, , , , , ,8 3,1 0,3 Suun terveydenhoito 63, , , , , ,6-7,3 4,5 Sosiaalipalvelukeskus 499, , , , , ,3-14,3-15,4 Aikuisten sosiaalityö ja sos.kuntoutus 192, , , , , ,6-45,7-47,8 Kehitysvammaisten palvelut 183, , , , , ,3-0,2 0,2 Vammaisten palvelut 123, , , , , ,5 5,1 4,7 YHTEENSÄ 942, , , , , ,2-9,1-8,6 TYÖIKÄISTEN LINJA YHTEENSÄ Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Yhteiset tehtävät 11, , , , , ,2 14,7 13,0 Terveyspalvelukeskus 348, , , , , ,0-3,4-0,1 Lääkärin vastaanotto 168, , , , , ,3-8,7-1,7 Kuntouttava toiminta 49, , , , , ,3-2,5 2,2 Mielenterveystyö- ja päihdetyö 72, , , , , ,7 4,4 4,8 Suun terveydenhoito 58, , , , , ,3 1,0-3,1 Sosiaalipalvelukeskus 502, , , , , ,4-16,2-18,3 Aikuisten sosiaalityö ja sos.kuntoutus 190, , , , , ,7-53,4-52,8 Kehitysvammaisten palvelut 161, , , , , ,2 1,4-6,4 Vammaisten palvelut 151, , , , , ,9 2,2 1,8 YHTEENSÄ 863, , , , , ,7-10,2-10,2

23 23 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 arvio TA 2017 IKÄIHMISTEN euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ TA 17/TA 16 TA 17/ TA 17/ PALVELULINJA 65 v ja yli ( ) 65 v ja yli ( ) 65 v ja yli ( ) 65 v ja yli ( ) 65 v ja yli ( ) %-MUUTOS TP 15 TP 16 ARVIO %-MUUTOS %-MUUTOS VIHTI 65v ja yli v ja yli v ja yli v ja yli v ja yli Yhteiset tehtävät 71, , , , , ,9 30,4-1,7,, Ikäkeskus 1 424, , , , , ,7 8,2 1,9 Sosiaalityö 349, , , , , ,4 7,7 4,0 Asumispalvelut 1 075, , , , , ,4 8,4 1,2 Hoivapalvelukeskus 1 849, , , , , ,1-15,0-2,6 Kotihoito 789, , , , , ,4-5,1-3,4 Laitoshoito 1 059, , , , , ,0-24,0-1,7 YHTEENSÄ 3 345, , , , , ,3-3,4-0,3 KARKKILA 65v ja yli v ja yli v ja yli v ja yli Yhteiset tehtävät 50, , , , , ,8 30,6-1,7 Ikäkeskus 1 911, , , , , ,2 3,5 1,5 Sosiaalityö 263, , , , , ,6 12,2 4,5 Asumispalvelut 1 648, , , , , ,3 1,8 0,8 Hoivapalvelukeskus 2 093, , , , , ,2-9,8 0,1 Kotihoito 910, , , , , ,2-3,4 1,3 Laitoshoito 1 182, , , , , ,2-16,5-1,3 YHTEENSÄ 4 054, , , , , ,2-2,9 0,8 IKÄIHMISTEN PALVELULINJA YHTEENSÄ 65v ja yli v ja yli v ja yli v ja yli Yhteiset tehtävät 64, , , , , ,9 30,5-1,7 Ikäkeskus 1 575, , , , , ,8 6,5 1,8 Sosiaalityö 323, , , , , ,0 8,9 4,1 Asumispalvelut 1 252, , , , , ,1 5,8 1,1 Hoivapalvelukeskus 1 924, , , , , ,8-13,3-1,7 Kotihoito 827, , , , , ,5-4,5-1,8 Laitoshoito 1 097, , , , , ,4-21,6-1,6 YHTEENSÄ 3 564, , , , , ,2-3,2 0,1

24 24 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 arvio TA 2017 euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ TA 17/TA 16 TA 17/ TA 17/ asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) %-MUUTOS TP 15 TP 16 ARVIO %-MUUTOS %-MUUTOS HALLINTO 26, , , , , ,0 15,8 3,0 Vihti 26, , , , , ,0 15,8 3,0 Karkkila 26, , , , , ,1 16,0 3,0 RAHOITUS Vihti Karkkila KARVIAINEN YHTEENSÄ (ilman esh) 1 747, , , , , ,1-5,4-5,2 Vihti 1 646, , , , , ,6-5,7-5,6 Karkkila 2 068, , , , , ,0-4,5-4,5 ERIKOISSAIRAANHOITO 277, , , , , ,6 1,7 2,4 Vihti 3, , , , , ,8 1,1 2,6 Karkkila 1 151, , , , , ,7 3,5 1,7 KARVIAINEN YHTEENSÄ SIS. ERIKOISSAIRAANHOITO 2024, , , , , ,4-2,5-2,2 Vihti 1649, , , , , ,2-2,9-2,2 Karkkila 3220, , , , , ,1-1,5-2,1