Yhtymähallitus , liite 80 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Yhtymähallitus , liite 80 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION PERUSTA... 3 KARVIAISEN TAVOITTEET VUODELLE ASIAKASNÄKÖKULMA... 7 Tyytyväiset asiakkaat... 7 Vaikuttavat palveluratkaisut... 7 PROSESSINÄKÖKULMA... 7 Kansanterveys- ja sosiaalityössä palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen... 7 Ikäihmisten palvelurakenteen profiili yli 75 vuotiaiden osalta vuonna ERIKOISSAIRAANHOITO... 9 HANKKEET... 9 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke... 9 OSAAVA SITOUTUNUT JA HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ... 9 TALOUSNÄKÖKULMA TALOUSARVION MENOT JA RAHOITUS TOIMINNAN NETTOKUSTANNUKSET PERUSPALVELUINDEKSILLÄ KORJATTUNA LIITTEET

3 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2018 ja TALOUSSUUNNITELMA Tämä asiakirja on perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma vuosille Perusturvakuntayhtymä Karviaisen jäsenkuntia ovat Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta. Kuntayhtymän väestöpohja on vuoden 2016 toteutuneen väkiluvun perusteella , mikä luku vastaa vuoden 2015 lukua eikä väestön kokonaismäärässä ole tapahtunut merkittävää muutosta. Ptky Karviainen on osa vuosina toteutettua kunta- ja palvelurakenneuudistusta (PARAS). PARAS- puitelain velvoitteiden voimassaoloa on jatkettu vuoden 2018 loppuun asti. Muutoksen tarkoituksena on turvata yhteistoiminta-alueiden palvelujen häiriötön jatkuminen siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat lakimuutokset astuvat voimaan. Kuntien tehtävissä on 20 viimeisen vuoden aikana painottunut voimakkaasti palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Suomessa on valmisteltu uutta lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Valmistelussa on ollut useita erilaisia vaihtoehtoja kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalueisiin tai vahvoihin peruskuntiin nojaavaa valmistelua. Aikaisemmat esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta ovat saaneet lausuntokierroksilla osakseen kovaa kritiikkiä tai kaatuneet kunnallisen itsehallinnon perustuslailliseen suojaan tai muuhun juridiseen ongelmaan. Maassa on edelleen valmisteltu uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Valmistelun seurauksena on syntynyt hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Uudistuksen tavoitteena on mm. toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Uusi rakenne käsittäisi 18 maakuntaa, 5 sote-yhteistyöaluetta ja 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa). Uudistuksen aikataulun mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyisi maakunnille alkaen. Tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on tarkoitus irrottaa kuntapohjaisesta järjestelmästä. Maakuntien perustamisen lisäksi uudistuksen tavoitteena on lisätä asiakkaiden valinnanvapautta palvelujen osalta. Valinnanvapauslainsäädännöstä on talousarviota kirjoitettaessa tulossa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella korjattu hallituksen esitysluonnos, jonka on tarkoitus olla lausuntokierroksella marraskuussa Uudessa esityksessä valinnanvapauslainsäädännöksi on mm. julkisen toiminnan ns. pakkoyhtiöittämisestä luovuttu. Maakuntauudistuksen ja sote uudistuksen aikataulu on tiukka ja sillä saattaa edelleen käytännössä olla vaikeuksia pysyä aikataulussaan. Uudistuksen toteutuessa maakunta tulee päättämään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut Uudellamaalla järjestetään ja missä. Talousarvion perusta Talousarvio 2018 perustuu palvelutasosuunnitelmaan, joka on laadittu vuosille Tuleva talousarviovuosi on palvelutasosuunnitelman toinen vuosi. Edellisen valtuustokauden palvelutasosuunnitelman toteuttamisessa paneuduttiin erityisesti kansanterveys- ja sosiaalityön palvelujen hyvään saatavuuteen. Koko väestöä tai tiettyä ikäluokkaa koskevat avopalvelut resursseineen on laitettu kuntoon ja ne toimivat tällä hetkellä valtakunnallisesti vertailtaessa hyvin. Lisäksi on tehty palvelurakennemuutoksia, jotka ovat olleet paitsi kustannuksia alentavia myös ratkaisseet asiakkaiden palvelutarvetta vaikuttavammalla tavalla. Päättyneellä suunnitelmakaudella palvelujen rakennemuutoksia tehtiin erityisesti lastensuojelun palveluissa (lasten sijaishuollosta avohuoltoon), mielenterveys- ja päihdepalveluissa (erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon) ja ikäihmisten palveluissa (laitoshoidosta kodinomaisiin ratkaisuihin). Näin ollen taloudellisesti merkittävät palvelujen rakennemuutokset varsinkin ikäihmisten palveluissa on nyt tehty ja rakennemuutosten säästöt on realisoitu. 3

4 Palvelujen järjestämiseen suunnitelmakaudelle vaikuttaa alueen väestön kehitys: lasten määrä on vähentynyt ja yli 75-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä merkitsisi hoivapalvelujen tarpeen kasvua ja lapsiperheiden palvelujen tarpeen vähenemistä. Vähenevästä lasten määrästä huolimatta on perheiden palvelujen tarve kasvanut varsinkin erityispalveluiden ja perhesosiaalityön osalta, mikä näkyy myös vuoden 2018 talousarviossa perheiden palvelulinjan menojen kasvuna. Ikäihmisten palvelutarpeen kasvua ikäluokan kasvaessa voidaan jatkossa hoitaa kustannusvaikuttavasti uudistetulla palvelurakenteella. Tulevissa talousarvioissa ei kuitenkaan voida enää olettaa ikäihmisten palvelujen kokonaismenojen pienenevän siten kuin 2014 ja Suunnitelmakaudella on tavoitteena parantaa edelleen varsinkin lääkärin vastaanoton saatavuutta. Tämän tavoitteen saavuttamista edesauttavat toimitiloihin tehdyt muutokset. Karviaisen alueen väestö ei ole kolmeen vuoteen kasvanut. Karkkilan väestö on vähentynyt 5 viimeisenä vuonna ja Vihdin väestökasvu on toistaiseksi ollut arvioitua vähäisempää. 0-6 vuotiaiden lukumäärä on vähentynyt molempien kuntien alueella. Karviaisen alueella myös syntyneiden lasten määrä on laskenut viitenä viimeisenä vuonna. 4

5 7-19 vuotiaiden lukumäärässä ei ole vielä tapahtunut merkittävää muutosta. Nuorten aikuisten ja työikäisten lukumäärä alueella on vähentynyt viimeisten kuuden vuoden aikana molemmissa jäsenkunnissa. 5

6 Yli 65-vuotiaiden lukumäärä alueella on kasvanut. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Suurin ikäluokka vuonna 1947 syntyneet täyttivät 65 vuotta vuonna Vuonna 2022 suurin ikäluokka täyttää 75 vuotta. Ikääntymisen tavanomaisimpia seurauksia on ikäihmisten palvelutarpeen lisääntyminen. Suurten ikäluokkien ikääntyessä vuotiaiden ikäluokka kasvaa Karviaisen alueella tilastokeskuksen ennusteen mukaan vielä kolmen seuraavan vuoden aikana henkilön vuosivauhtia sen jälkeen hidastuen. Näiden henkilöiden siirtyessä pois työelämästä myös työnantajan järjestämät työterveyspalvelut loppuvat heiltä. Tämä merkitsee palvelutarpeen lisääntymistä julkisessa terveydenhuollossa. Osa tarpeesta kanavoituu yksityisille palveluntuottajille. Yli 75 vuotiaiden lukumäärä alueella on kasvanut varsinkin Vihdin alueella. Nämä väestönmuutokset vaikuttavat jonkin verran myös talousarvion 2018 valmisteluun. Ikäihmisten lukumäärän ja palvelutarpeen kasvaessa lähivuosina lisätään ikäihmisten hoivapaikkoja hallitusti seuraten valtakunnallisia tavoitteita palvelujen peittävyydestä. Hoivapaikkojen tarve arvioidaan suunnitelmakautena vuosittain talousarviossa. Talousarvio 2018 sisältää toiminnalliset tavoitteet, palvelujen euromääräiset arvot tuoteryhmittäin keskuksittain ja niiden ikäryhmä- tai asukaskohtaiset kustannukset jäsenkunnittain. Jäsenkuntaosuuksien laskelma pohjautuu tuote- ja toimipistekohtaisiin menoihin, suoritearvioihin ja laskennallisiin yksikköhintoihin. 6

7 KARVIAISEN TAVOITTEET VUODELLE 2018 ASIAKASNÄKÖKULMA Tyytyväiset asiakkaat Tavoitteena on asiakkaiden luottamus Karviaisen toimintaan ja asiakastyytyväisyys. Asiakkaiden kokemus palvelujen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on keskeinen toiminnan laatutekijä. Asiakaskokemusta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyillä. Asiakaskyselyt toteutetaan osana valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyytyväisyyskyselyjä (THL). Tavoitteena on palveluihin tyytyväinen asiakas siten, että asiakastyytyväisyys saavuttaa kyselyssä keskimäärin tason hyvä. Vaikuttavat palveluratkaisut Tavoitetta seurataan vuosittain oikaisuvaatimusten ja hallintovalitusten määrää ja niitä tehneiden asiakkaiden määrää seuraamalla, mittaus tehdään puolivuosittain ja tulokset raportoidaan toimintakertomuksessa. Tuloksia verrataan neljään aikaisempaan vuoteen. PROSESSINÄKÖKULMA Kansanterveys- ja sosiaalityössä palvelujen riittävä saatavuus suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrää ja laatua säätelevät lukuisat lait ja asetukset kuten nk. neuvola-asetus neuvolatyön, lääkärivastaanottojen ja suun terveydenhuollon osalta. Sosiaalihuollon lait määrittelevät palvelujen sisällön ja aikarajat, joissa palvelu on tarjottava, ja vammaispalvelulaki määrittää asiakkaiden saamia palveluja määrällisesti ja laadullisesti. Lisäksi hoitoonpääsyn aikarajat on kirjattu terveydenhuoltolakiin. Kaikkia edellä mainittuja aikarajoja ja muita laadullisia tai määrällisiä kriteerejä seurataan valtakunnallisesti ja kriteerien noudattamatta jättäminen aiheuttaa sanktioita valvontaviranomaisten taholta. Tavoitteena on, että palvelujen saatavuus asiakkaille on valtakunnallisten suositusten mukainen ja alueellisesti tasa-arvoinen. Tavoitteena on myös, että Karviaisen alueella palvelujen saatavuus ja päätösten käsittelyajat noudattavat erilaisia normitettuja käsittelyaikoja (esim. hoitotakuusäädös/ terveydenhuoltolaki, vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki), mikä on palveluilta vaadittava minimitaso. Palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä seurataan systemaattisesti odotusaikoja ja käsittelyaikoja seuraamalla. Joissakin palveluissa tavoitteena on minimitasoa korkeampi palvelutaso, kuten esimerkiksi lääkärien vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Kiireelliset tai päivystysluontoiset asiat hoidetaan välittömästi. 1. Lääkärin vastaanotoilla kiireettömälle vastaanotolle pääsee keskimäärin 1-2 viikon kuluessa ajanvarauksesta (hoitotakuusäädös edellyttää pääsyä 3 kuukaudessa) Mittari: odotusajat kuukausittain 2. Suun terveydenhuollossa kiireettömälle vastaanotolle pääsee keskimäärin 2 viikon kuluessa ajanvarauksesta (hoitotakuusäädös edellyttää pääsyä 6 kuukaudessa) Mittari: odotusajat kuukausittain 3. Vammaispalveluhakemusten käsittelyaika on enintään 3 kk Mittari: käsittelyaika kuukausittain 4. Lastensuojelun tarpeen selvityksen käsittelyaika on enintään 3 kk Mittari: määräajassa toteutetut selvitykset kuukausittain 7

8 5. Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi käsittelyaika 7 päivän sisällä Mittari: käsittelyaika osavuosikatsauksen yhteydessä 6. Vuodesastotoiminnassa keskimääräinen hoitoaika on alle 30 hoitopäivää. Mittari: hoitoaika osavuosikatsauksen yhteydessä Arvio ikäihmisten hoivapaikkojen määrästä vuonna 2018 Ikäihmisten palvelut arvioitiin vuoden 2016 talousarvioon ensimmäisen kerran hoivapaikkojen lukumääränä. Arviota on sittemmin tarkistettu vuosittain palvelurakenteen muuttuessa ja kotiin vietävien tukipalvelujen kehittyessä. IKÄIHMISTEN HOIVAPAIKAT 2018 TP 2016 TA 2017 heinä.17 TA 2018 OMAISHOIDON TUELLA HOIDETTAVAT VIHTI KARKKILA OMAISHOITO SÄÄNNÖLLISEN KOTIHOIDON PAIKAT TP 2016 TA 2017 heinä.17 TA 2018 VIHTI KARKKILA Yhteensä KOTIHOIDON TUKIPALVELUASIAKKAAT TP 2016 TA 2017 heinä.17 TA 2018 Vihti Karkkila Yhteensä ASUMISPALVELUPAIKAT (TEHOSTETTU) TP 2016 TA 2017 heinä.17 TA 2018 VIHTI OSTETUT OMA Yhteensä KARKKILA OMA OSTETUT Yhteensä ASUMISPALVELUPAIKAT YHTEENSÄ TERVEYSKESKUSOSASTOJEN PAIKAT TP 2016 TA 2017 heinä.17 TA 2018 OSASTO NUMMELA OSASTO KARKKILA OSASTOT YHTEENSÄ KAIKKI HOIVAPAIKAT YHTEENSÄ

9 Ikäihmisten palvelurakenteen profiili yli 75 vuotiaiden osalta vuonna 2018 Karviaisessa tavoitteena vuonna 2018 on että yli 75 vuotiaista asuu kotona noin % säännöllisen kotihoidon piirissä on % tehostetun asumispalvelun piirissä on noin 8-10 % omaishoidon tuen saajia on noin 4-5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 0 % Mittari: ko. palveluiden peittävyysprosentti yli 75 vuotiaiden osalta. ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon tuottaa HUS kuntayhtymä, jossa Karviaisen kunnat kuuluvat Lohjan sairaanhoitoalueeseen. Karviaisen oma lääkärivastaanottotoiminta ja muut lääkäripalvelut on saatu järjestettyä siten, että niillä pystytään tuottamaan kuntalaisille riittävät perusterveydenhuollon palvelut sekä joitakin keskeisiä erikoislääkäripalveluja. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tehty rakenneuudistus on vaikuttanut erikoissairaanhoidon kustannusten laskuun mm psykiatristen laitospaikkojen vähenemisen ja ajoissa annetun perusterveydenhuollon palvelun kautta. Kun kuntalaiset pääsevät ajoissa perusterveydenhuollon palveluihin, vähenee erikoissairaanhoidon tarve asteittain. Jatkossa tulisi edetä siten, että sosiaali- ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisnäkemystä vahvistetaan tiiviillä yhteistyöllä. Lisäksi erikoissairaanhoidon tulisi jatkossa kohdentaa resursseja kustannustehokkaammin muuttuvia palvelutarpeita ja hoitokäytäntöjä vastaavasti. HANKKEET Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke Karviainen osallistuu yhteistyössä Uudenmaan kuntien kanssa hallituksen kärkihankkeeseen lapsija perhepalveluiden kehittämiseksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tähtää lapsi- ja perhepalveluiden hajanaisen palvelujärjestelmän uudistamiseen. Tavoitteena on kokonaisvaltainen pysyvä muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä heidän omien voimavarojensa vahvistaminen on hankkeessa keskeistä. Paikallinen LAPE-työryhmä valitsi Karkkilan kaupungin, Vihdin kunnan ja Karviaisen LAPEtyöskentelyn painopistealueeksi teeman Koulut ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Erityispiirteenä on vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, josta järjestösektori on erityisen kiinnostunut. Karviainen tuottaa hankkeelle perhekeskusmallin mukaisia palveluja. Karviaisen alueen LAPE-hankkeen painopiste tarkoittaa sitä, että Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta ovat hankkeen päävastuullisia tahoja. LAPE-hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. OSAAVA SITOUTUNUT JA HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ Henkilöstönäkökulmasta menestystekijöinä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutuneet johtajat, esimiehet ja henkilöstö. Vahva osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistaa paikallista kilpailukykyä nyt ja tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Karviaisen lääkärikoulutus on lisännyt vetovoimaa ja taannut oman vakituisen lääkärikunnan. Sosiaalityön osaamisen varmistamiseksi on organisoitu avoimen yliopiston kanssa Karviaiseen sosiaalityön oppimisklinikka, jonka avulla omaa henkilöstöä voidaan edelleen pätevöittää sosiaalityön osaamisessa. Lähiesimiesten johtamisen tuen panostusta jatketaan. Osaavan henkilöstön lisäksi toimivat yhteistyöverkostot ja kumppaneita arvostava yhteistyöilmapiiri vahvistavat myös paikallista kilpailukykyä. 9

10 Vuoden 2018 painopistealueita ovat työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen, osaamisen varmistaminen ja työurien pidentäminen. Tavoitteita mitataan seuraavilla mittareilla. Sairauspoissaolot: sairauspoissaolot eivät ylitä kunta-alan keskiarvoa o mittarit: sairauspäivien lukumäärä sairauspoissaolojen lukumäärä sairauspoissaolojen kustannukset Tapaturmat: läheltä piti -ilmoitukset tehdään ja tapaturmien määrä laskee o mittarit: läheltä-piti ilmoitusten määrä tapaturmien määrä Henkilöstön työurat pitenevät o mittarit: työssä jatkavien, eläkeiän saavuttaneiden määrä varhaiseläkemaksujen kustannukset Henkilöstön osaaminen varmistetaan - koulutus o mittari: koulutukseen osallistuneiden lukumäärä koulutuspäivien lukumäärä TALOUSNÄKÖKULMA Karviaisen johtoajatuksena vuosittaisissa toiminnallisissa muutoksissa on ollut, että olemassaolevat resurssit käytetään mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita, lainsäädännöllisiä muutoksia ja valtakunnallisia kehittämistavoitteita tukien, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua hilliten. Näin ollen resursseja on vuosittain kohdennettu toimintojen välillä uudestaan. Vuoden 2018 talousarviossa on otettu huomioon alueen väestömuutoksia kohdistamalla talousarvion resursseja palvelutarpeen mukaisesti siten, että ikäihmisten hoivapalvelut jonkin verran lisääntyvät. Sen sijaan lapsiperheiden peruspalveluiden tarve väestömuutosten seurauksena tulisi pienentyä. Muutos näkyy erityisesti äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakasmäärien pienenemisenä. Toisaalta vuoden 2017 aikana perheiden erityispalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä lastensuojelun tarve on lisääntynyt voimakkaasti ja tämä asettaa paineita vuoden 2018 talousarvion laadintaan lisäten perheiden palvelulinjan menoja molemmissä jäsenkunnissa. Perheiden palvelut ovat siirtyneet vuoden 2018 alkuun mennessä saneerattuihin perhekeskustiloihin sekä Vihdissä että Karkkilassa. Tilaratkaisut ohjaavat kehittämään palveluja niin, että eri toimijoiden konsultaatio ja yhteinen työ voi onnistua nykyistä paremmin reaaliaikaisesti ja perheiden yksilölliset tilanteet huomioiden. Tavoitteena on, että perheiden tuen tarpeeseen pystytään vastaamaan yhä useammin peruspalveluilla, ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että myös kuntien ratkaisut lasten ja nuorten peruspalveluiden osalta tukevat tätä tavoitetta. Päiväaikainen lääkäripalvelujen kiireellinen vastaanottotyö on järjestetty uudella tavalla vuoden 2016 lokakuusta alkaen. Toiminnassa pyritään ennen kaikkea vaikuttavuuteen eli potilaiden ohjaus tehostuu ja lähipalveluja käytetään aikaisempaa tehokkaammin. Lisäksi lääkäripalvelujen saatavuutta kiireettömän hoidon osalta parannetaan. Lääkärin vastaanotoilla tavoitteena on vuoden 2018 aikana saavuttaa maksimissaan 7 vuorokauden odotusaika kiireettömässä hoidossa, kun Vihdin ja Karkkilan uudistuneet tilat on saatu käyttöön. Saatavuuden paranemisella pyritään vastaamaan väestön palvelutarpeeseen ja kysyntään nykyistä oikea-aikaisemmin ja vähentämään näillä samoilla perusterveydenhuollon resursseilla erikoissairaanhoidon menoja. Vuodesta 2011 lähtien on Karviaisen talousarvioissa asetettu tavoitteet ikäihmisten palvelurakenteen muutokselle. Se on merkinnyt laitoshoidon vähentämistä, tehostetun asumispalvelujen kehittämistä ja kilpailuttamista, kotihoitoon, omaishoidon tukeen ja kotiin vietäviin tukipalveluihin panostamista. Näin ollen hoivapaikkojen rakenteen muutos on ollut mittava vuosina Ikäihmisten palvelurakennemuutos on merkittäviltä osin nyt tehty. Tulevissa talousarvioissa ei voida enää olettaa ikäihmisten palvelujen kokonaismenojen pienenevän siten kuin 2014 ja

11 TALOUSARVION MENOT JA RAHOITUS 2018 Karviaisen talousarvion 2018 nettosumma on 107,99 milj. euroa (106,4 milj. euroa TA 2017). Kokonaistalousarvio kasvaa 1,5 % verrattuna talousarvioon 2017 ja 1,1 % verrattuna tilinpäätökseen Karviaisen palvelujen talousarvion 2018 nettomenosumma ilman erikoissairaanhoidon menoja on yhteensä 63,3 milj. euroa (61,9 milj. euroa TA 2017). Talousarvio kasvaa vuoden 2017 talousarvioon verrattuna 2,3 % ja pienenee -3,1 % tilinpäätökseen Euromääräisesti talousarvio kasvaa Karviaisen palvelujen osalta 1.395,1 t. euroa, josta jäsenkuntien perimien vuokrien kasvu on 311,8 t. euroa painottuen erityisesti Karkkilan peruskorjattuihin toimitiloihin nykyisellä sosiaali- ja terveysasemalla (entinen Karkkilan terveyskeskus). Lastensuojeluimoitukset ovat kaksinkertaistuneet vuonna Näin ollen kasvavat myös lastensuojelutarpeen selvitykset ja niistä seuraavat toimenpiteet. Näistä syistä perheiden terapia- ja erityispalvelut ja perheiden sosiaalityö kasvaa 2018 vuodelle 621 t. euroa. Perheiden terapia- ja erityispalvelujen ja perhesosiaalityön henkilöresursseihin Karviaisen yhtymähallitus on panostanut vuoden 2017 kuluessa ja myös ensi vuoden talousarviossa. Erilaisten vammaispalvelujen kasvu erityisesti kehitysvammaisten osalta on 420. t. euroa. Erikoissairaanhoidon osalta talousarvio vuodelle 2018 on yhteensä 44,7 milj. euroa (TA ,5 milj. euroa). Erikoissairaanhoidon talousarvio kasvaa 0,4 % talousarvioon 2017 ja 7,7 % tilinpäätökseen. Erikoissairaanhoidon talousarvio on laadittu pääsääntöisesti HUSin antaman tiedon perusteella. Henkilöstökulujen kokonaismäärä vuonna 2018 on 26,0 milj. (25,4 milj. TA 2017), joka on 22,3 % koko talousarvion bruttotoimintamenoista (22,0 % vuonna 2017). Henkilöstömenoihin on budjetoitu kilpailukykysopimukseen sisältyvä lomarahojen leikkaus. Palkankorotuksia vuodelle 2018 ei ole varattu. Vuoden 2017 aikana yhtymähallitus on perustanut psykologin, johtavan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan virkoja ja tehtäviä mm. vuonna 2017 kasvaneiden lastensuojeluilmoitusten ja huoliperheiden määrän vuoksi. Kasvanut perheiden erityispalveluiden ja perhesosiaalityön tarve ja subjektiivisiin oikeuksiin perustuvat vammaispalvelut ovat kasvattaneet vuodelle 2018 asiakkaille ostona järjestettävien palvelujen euromäärää n. 1 milj., mikä onkin talousarvion merkittävin euromääräinen kasvu. Näiden palvelujen asiakasmäärät ovat kasvaneet vastaavasti. Prosentuaalisesti eniten ovat nousseet muut toimintakulut, 9 %. Syynä kasvuun ovat Karkkilassa peruskorjatut toimitilat ja niiden vuokrat. Toimitilojen neliömäärä on 1288 neliötä pienempi kuin vuonna 2017 hukkatilojen ja väistötilojen poistuttua. Kokonaisuudessaan Karviaisen menot jakautuvat vuonna 2018 seuraavasti. Piirakassa osuuttaan ovat kasvattaneet erikoissairaanhoito osuus 38 % (36 % TA 2017) asiakaspalvelujen ostot osuus 19 % (18 % TA 2017) 11

12 Toimintatuottojen jakauma on vastaava kuin vuonna Kokonaisuudessaan Karviaisen tulot vuonna 2018 jakaantuvat seuraavasti: 12

13 Talousarvion 2018 yhteenveto kunnittain ja linjoittain on seuraava: Yhteenveto kunnittain /palvelulinjoittain TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 ESITYS TA18/TA17 TA 2018 % muutos Karkkila , , , , , ,0 4,0 Perheiden palvelulinja 2 209, , , , , ,3 17,4 Työikäisten palvelulinja 8 376, , , , , ,1 0,2 Ikäihmisten palvelulinja 7 557, , , , , ,8 3,7 Hallinto 232,6 244,7 249,3 270,9 289,1 312,5 8,1 Rahoitus -0,8 5,7 1,0 2,1 0,0-1,7 Vihti , , , , , ,5 1,6 Perheiden palvelulinja 8 075, , , , , ,8 2,6 Työikäisten palvelulinja , , , , , ,1 1,5 Ikäihmisten palvelulinja , , , , , ,9 0,6 Hallinto 731,1 780,1 805,1 873,3 932, ,0 9,0 Rahoitus -2,6 18,2 3,2 6,8 0,0-5,3 Karviainen yhteensä , , , , , ,5 2,3 Erikoissairaanhoito Karkkila , , , , , ,1 0,3 Vihti 78,1 90, , , , ,4 0,5 (x Erikoissairaanhoito yht , , , , , ,5 0,4 YHTEENSÄ , , , , , ,0 1,5 x) Vihdin erikoissairaanhoito vuodesta 2015 alkaen! Karkkilan maksuosuudeksi vuodelle 2018 ehdotetaan Karviaisen palvelujen osalta 18,3 milj. euroa. Muutos vuoden 2017 talousarvioon on 4,0 % ja vuoden 2016 tilinpäätökseen pienennystä - 0,5 %. Maksuosuudeksi erikoissairaanhoidon osalta ehdotetaan 11,5 milj. euroa. Muutos vuoden 2017 talousarvioon on 0,3 % ja 9,5 % tilinpäätökseen Maksuosuudet yhteensä ovat 29,8 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvio on 2,5 % suurempi kuin vuoden 2017 talousarvio ja 3,2 % suurempi kuin tilinpäätös Perhepalveluiden talousarvio on 17,4 % suurempi, työikäisten linjan 0,2 % suurempi ja ikäihmisten linjan 3,7 % suurempi kuin vuonna Maksuosuuksia Karkkilan osalta korottaa peruskorjatut toimitilat, jolloin tilavuokrat nousevat yhteensä 301,4 t. euroa. Toimitilojen vuokrien nousun vaikutus varsinkin ikäihmisten linjalla on huomattava. Perhepalveluiden osalta nousu tulee lastensuojeluilmoitusten ja selvitysten kasvaneesta määrästä ja niistä seuranneista toimenpiteistä perheiden terapia- ja erityispalveluissa ja perhesosiaalityössä. Perheiden tilenteen parantamiseksi on vuoden 2018 talusarvioon tehty resurssipanostuksia myös päihdetyöhön. Vihdin maksuosuudeksi vuodelle 2018 ehdotetaan Karviaisen palvelujen osalta 45,02 milj. euroa. Muutos vuoden 2017 talousarvioon on 1,6 % ja -4,1 % pienennystä tilinpäätökseen Erikoissairaanhoidon maksuosuudeksi ehdotetaan 33,2 milj. euroa. Muutos vuoden 2017 talousarvioon on 0,5 % ja tilinpäätökseen ,1 %. Maksuosuudet yhteensä ovat 78,2 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvio on 1,1 % suurempi kuin vuoden 2017 talousarvio ja 0,4 % suurempi kuin tilinpäätös Vihdin kunnan perhepalveluiden talousarvio on 2,6 % suurempi, työikäisten palvelulinjan 1,5 % suurempi ja ikäihmisten palvelulinjan 0,6 % suurempi kuin vuoden 2017 talousarvio. 13

14 Perhepalveluiden osalta nousu tulee lastensuojeluilmoitusten ja selvitysten kasvaneesta määrästä ja niistä seuranneista toimenpiteistä perheiden terapia- ja erityispalveluissa ja perhesosiaalityössä. Perheiden tilenteen parantamiseksi on vuoden 2018 talusarvioon tehty resurssipanostuksia myös päihdetyöhön. Lisäksi työikäisten talousarviota kasvattaa subjektiivisiin oikeuksiin perustuvat erityisesti kehitysvammaisten palvelut. Vuoden 2018 talousarvion yhteenveto linjoittain on seuraava: Yhteenveto palvelulinjoittain TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 ESITYS TA18/TA17 TA 2018 % muutos Perheiden palvelulinja , , , , , ,1 5,8 Työikäisten palvelulinja , , , , , ,2 1,1 Ikäihmisten palvelulinja , , , , , ,7 1,7 Hallinto 963, , , , , ,5 8,8 Rahoitus -3,4 23,9 4,2 8,9 0,0-7,0 Karviainen yhteensä , , , , , ,5 2,3 Erikoissairaanhoito , , , , , ,5 0,4 (x YHTEENSÄ , , , , , ,0 1,5 x) Vihdin erikoissairaanhoito vuodesta 2015 alkaen! Perheiden palvelulinjan talousarvio kasvaa 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Talousarvion kasvuun vaikuttaa lisääntynyt lasten ja perheiden terapia- ja erityispalveluiden ja perhesosiaalityön tarve. Työikäisten palvelulinjan talousarvio kasvaa 1,1 %. Kasvua työikäisten linjalla on vammaispalveluissa, erityisesti kehitysvammaisten palveluissa. Lisäksi Karkkilan peruskorjattujen toimitilojen kasvaneet vuokrat ovat vaikuttava tekijä. Ikäihmisten palvelulinjan menot kasvavat 1,7 %. Ikäihmisten palvelujen kustannuksia useana vuonna pienentänyt palvelurakennemuutos on merkittäviltä osin tehty. Tässä ja tulevissa talousarvioissa ei voida enää olettaa ikäihmisten palvelujen kokonaismenojen pienenevän siten kuin 2015 ja 2016 varsinkin kun ikäihmisten lukumäärä ja palvelutarve Karviaisen aluella kasvavat tulevina vuosina. Hallinnon menot kasvavat 8,8 %. Prosentti vaikuttaa suurelta, mutta euromääräinen nousu on 107 t.. Kasvu koostuu ns. varhemaksuista (42 t. euroa), varauksesta sisäisiin työkokeiluihin, kun työkyvyssä on rajoitteita (43 t. euroa) ja ICT menojen ja työhyvinvointimenojen (21 t.euroa) lisäyksestä. Vuoden 2018 talousarvioon esitetään investointeja euroa ( euroa TA 2017). Investoinnit koostuvat atk-laitteista, hammashoitokoneesta ja kalusteista. Työasemat ja autot hankitaan vuonna 2018 leasingsopimuksilla. Talousarvion liitteenä on tuloslaskelma, joka sisältää myös suunnitelmavuodet , investointilaskelma, rahoituslaskelma, jäsenkuntalaskelma tuoteryhmittäin ikäryhmää tai asukasta kohti laskettuna. Jäsenkuntalaskelma perustuu laskelmaan tuotteittain, toimipisteittäin sisältäen toimipistekohtaiset suoritemäärät ja yksikköhinnat. Suunnitelmavuodet on arvioitu siten, että väestönkasvun oletetaan alueella olevan 0,5 %. Lisäksi suunnitelmavuosille on arvioitu väestön ikääntymisen vaikutukset. 14

15 TOIMINNAN NETTOKUSTANNUKSET PERUSPALVELUINDEKSILLÄ KORJATTUNA Karviaisen johtoajatuksena vuosittaisissa toiminnallisissa muutoksissa on ollut, että olemassaolevat resurssit käytetään mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita, lainsäädännöllisiä muutoksia ja valtakunnallisia kehittämisavoitteita tukien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua hilliten. Näin ollen resursseja on vuosittain kohdennettu toimintojen välillä uudestaan. Erilaiset toiminnot käyttäytyvät vuosittain eri tavalla ja tuovat talousarvioon ja toteutumiin muutoksia, mitkä eivät ole muodoltaan lineaarisia vaan esimerkiksi syklisiä. Karviaisen omiin resursseihin pohjautuvat avopalvelut käyttäytyvät tasaisesti, perhesosiaali- ja päihde- ja mielenterveyspalvelut sahaavat vuosittain ja subjektiivisiin oikeuksiin perustuvat erilaiset vammaispalvelut ovat jatkuvasti kasvu-uralla. Erikoissairaanhoidon menot vaihtelevat vuoden sisällä kuukausittain voimakkaasti. Näin ollen se, että jonakin vuonna joudutaan kasvattamaan talousarviota perheiden erityispalvelujen ja perhesosiaalityön, päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta, ei merkitse sitä, että näin olisi myös seuraavana talousarviovuonna. KARVIAISEN NETTOMENOT VUOSINA (ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA) (1000 euroina) Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na 2,0 0,2 1,6 4,1 1,2-2,1-1,1-4,5 1,5 15

16 Perheiden sosiaalipalvelut Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na -3,9-5,9-7,4 9,4 0,0-3,0 0,0 1,7 5,6 Lääkärin vastaanotto Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Mutos %:na 8,1-4,2-4,5-1,7-4,7 12,9 0,0-2,1 0,8 16

17 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na -4,0 7,4 3,3-11,1 3,0 9,2 0,1 4,1 1,9 Vammaispalvelut Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na 9,3 0,9 4,1 8,1 2,9 3,1 5,2-3,4 3,3 17

18 Vanhuspalvelut (kotihoito ilman tukipalveluja, omaishoito, asumispalvelut ja laitoshoito) Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Kotihoito Omaishoito Asumispalv Laitoshoito YHTEENSÄ ,2-0,7 3,3 3,9 0,7-7,2-3,1-0,2 1,4 Liitteet Liite 1: Tuloslaskelma 2018 sisältäen suunnitelmavuodet Liite 2: Investointilaskelma 2018 Liite 3: Rahoituslaskelma 2018 Liite 4: Jäsenkuntalaskelma tuoteryhmittäin

19 KARVIAINEN TALOUSARVIOTULOSLASKELMA Ulkoiset tulot ja menot Talousarvion liite 1 TP 2016 TA 2017 KYH 2018 KYH 2019 KYH 2020 KYH 2021 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMITATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET (x MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT 3 0 MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT TILIKAUDEN TULOS x) Perustoimeentulotuki Kelalle 2017

20 Talousarvion liite 2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN INVESTOINTIHANKINNAT (tuote/hankintakokonaisuus maksaa yli euroa) TS TS TS TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA euroina 1000 euroina 1000 euroina ATK-HANKINNAT , , Atk-laitteet Toivokodin ja ikäihmisten sosiaalipalvelujen ohjelmistot Sähköinen kokous MUU IRTAIN OMAISUUS , , Karkkila Hammashoitokone Täydennyskalustusta Vihti Nummelan vuodeosaston investoinnit Nummelan terveysaseman kalusteet Täydennyskalustusta , ,

21 Talousarvion liite 3 KARVIAINEN RAHOITUSLASKELMA Euro Toiminnan rahavirta Vuosikate ,00 Satunnaiset erät + 0,00 Tulorahoituksen korjauserät - 0, ,00 Investointien rahavirta Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 0, ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta ,00 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 0,00 Antolainasaamisten vähennykset + 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos - 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset - 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset + 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos + 0,00 Saamisten muutos + 0,00 Korottomien velkojen muutos + 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta 0,00 Rahavarojen muutos ,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 Rahavarat , ,00 0,00 21

22 TALOUSARVIO 2018 Talousarvion liite 4 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TP 2017 arvio TA 2018 PERHEPALVELUIDEN euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ TA 18/TA 17 TA 18/TP 16 TA 18/TP 17 PALVELULINJA 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) ARVIO %-MUUTOS %-MUUTOS %-MUUTOS VIHTI 0-21 v v v v v Yhteiset tehtävät 37, , , , , ,6 17,5 8,4 Perhe- ja terapiapalvelut 315, , , , , ,0 8,1 2,7 Perheiden sosiaalipalvelut 625, , , , , ,3 7,0 7,8 YHTEENSÄ 979, , , , , ,6 7,8 6,1 KARKKILA 0-21 v v v v v Yhteiset tehtävät 44, , , , , ,6 16,6 8,4 Perhe- ja terapiapalvelut 347, , , , , ,2-1,6 2,3 Perheiden sosiaalipalvelut 649, , , , , ,7 8,9-17,4 YHTEENSÄ 1041, , , , , ,4 6,1-11,9 PERHEPALVELUIDEN LINJA YHTEENSÄ 0-21 v v v v v Yhteiset tehtävät 38, , , , , ,4 17,3 8,4 Perhe- ja terapiapalvelut 322, , , , , ,0 6,0 2,6 Perheiden sosiaalipalvelut 630, , , , , ,5 7,5-0,1 YHTEENSÄ 991, , , , , ,8 7,3 1,1

23 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TP 2017 arvio TA 2018 TYÖIKÄISTEN euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euro/ TA 18/TA 17 TA 18/TP 16 TA 18/TP 17 PALVELULINJA asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) ARVIO %-MUUTOS %-MUUTOS %-MUUTOS VIHTI Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Yhteiset tehtävät 13, , , , , ,7 5,3 8,5 Terveyspalvelukeskus 358, , , , , ,3 0,3 0,5 Lääkärin vastaanotto 174, , , , , ,1-1,7-2,3 Kuntouttava toiminta 43, , , , , ,0 0,7-2,4 Mielenterveys- ja päihdetyö 72, , , , , ,8 6,0 7,6 Suun terveydenhoito 67, , , , , ,8-0,9 1,9 Sosiaalipalvelukeskus 477, , , , , ,8-19,3-0,9 Aikuisten sosiaalityö ja sos.kuntoutus 153, , , , , ,6-62,8 13,9 Kehitysvammaisten palvelut 156, , , , , ,7-1,4-0,2 Vammaisten palvelut 167, , , , , ,9-1,7-5,5 YHTEENSÄ 849, , , , , ,5-10,9-0,1 KARKKILA Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Yhteiset tehtävät 13, , , , , ,8 4,5 8,5 Terveyspalvelukeskus 455, , , , , ,3 3,1-2,1 Lääkärin vastaanotto 208, , , , , ,7 1,3 1,5 Kuntouttava toiminta 68, , , , , ,5 0,9-5,6 Mielenterveystyö- ja päihdetyö 103, , , , , ,9 6,7-4,2 Suun terveydenhoito 74, , , , , ,7 4,1-5,4 Sosiaalipalvelukeskus 499, , , , , ,1-16,1 0,7 Aikuisten sosiaalityö ja sos.kuntoutus 169, , , , , ,3-55,5 1,7 Kehitysvammaisten palvelut 197, , , , , ,6-0,1 6,7 Vammaisten palvelut 131, , , , , ,2 11,9-6,8 YHTEENSÄ 968, , , , , ,2-6,9-0,6 TYÖIKÄISTEN LINJA YHTEENSÄ Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Yhteiset tehtävät 13, , , , , ,5 5,1 8,5 Terveyspalvelukeskus 381, , , , , ,6 1,1-0,3 Lääkärin vastaanotto 182, , , , , ,8-0,8-1,2 Kuntouttava toiminta 49, , , , , ,7 0,8-3,3 Mielenterveystyö- ja päihdetyö 79, , , , , ,7 6,2 3,4 Suun terveydenhoito 69, , , , , ,5 0,2 0,1 Sosiaalipalvelukeskus 482, , , , , ,2-18,6-0,5 Aikuisten sosiaalityö ja sos.kuntoutus 157, , , , , ,6-60,8 9,9 Kehitysvammaisten palvelut 166, , , , , ,6-1,1 1,5 Vammaisten palvelut 158, , , , , ,5 0,9-5,7 YHTEENSÄ 877, , , , , ,1-9,9-0,2

24 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TP 2017 arvio TA 2018 IKÄIHMISTEN euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ TA 18/TA 17 TA 18/TP 16 TA 18/TP 17 PALVELULINJA 65 v ja yli ( ) 65 v ja yli ( ) 65 v ja yli ( ) 65 v ja yli ( ) 65 v ja yli ( ) ARVIO %-MUUTOS %-MUUTOS %-MUUTOS VIHTI 65v ja yli v ja yli v ja yli v ja yli v ja yli Yhteiset tehtävät 60, , , , , ,3 3,0 8,1,, Ikäkeskus 1 309, , , , , ,7 1,3-1,0 Sosiaalityö 343, , , , , ,8 3,3 0,0 Asumispalvelut 965, , , , , ,3 0,7-1,3 Hoivapalvelukeskus 1 475, , , , , ,5-0,9 3,0 Kotihoito 702, , , , , ,5-2,1 5,1 Laitoshoito 772, , , , , ,5 0,5 0,8 YHTEENSÄ 2 841, , , , , ,6 0,3 1,1 KARKKILA 65v ja yli v ja yli v ja yli v ja yli v ja yli Yhteiset tehtävät 41, , , , , ,0 2,2 8,1 Ikäkeskus 1 721, , , , , ,3 2,3 2,9 Sosiaalityö 278, , , , , ,1 5,4 4,7 Asumispalvelut 1 443, , , , , ,9 1,7 2,6 Hoivapalvelukeskus 1 773, , , , , ,8 6,7 12,9 Kotihoito 897, , , , , ,3 6,2 8,5 Laitoshoito 875, , , , , ,1 7,3 18,1 YHTEENSÄ 3 535, , , , , ,7 4,4 7,6 IKÄIHMISTEN PALVELULINJA YHTEENSÄ 65v ja yli v ja yli v ja yli v ja yli v ja yli Yhteiset tehtävät 52, , , , , ,5 2,8 8,1 Ikäkeskus 1 432, , , , , ,0 1,7 0,4 Sosiaalityö 324, , , , , ,9 3,8 1,2 Asumispalvelut 1 108, , , , , ,1 1,1 0,2 Hoivapalvelukeskus 1 564, , , , , ,0 1,7 6,4 Kotihoito 760, , , , , ,5 0,7 6,3 Laitoshoito 803, , , , , ,8 2,9 6,5 YHTEENSÄ 3 049, , , , , ,7 1,7 3,3

25 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TP 2017 arvio TA 2018 euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ TA 18/TA 17 TA 18/TP 16 TA 18/TP 17 asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) ARVIO %-MUUTOS %-MUUTOS %-MUUTOS HALLINTO 27, , , , , ,8 16,1 8,8 Vihti 27, , , , , ,0 16,3 8,8 Karkkila 27, , , , , ,1 15,4 8,8 RAHOITUS , Vihti , Karkkila , KARVIAINEN YHTEENSÄ (ilman esh) 1 722, , , , , ,3-3,1 1,3 Vihti 1 621, , , , , ,6-4,1 1,6 Karkkila 2 048, , , , , ,0-0,5 0,6 ERIKOISSAIRAANHOITO 1 152, , , , , ,4 7,7 1,2 Vihti 1 126, , , , , ,5 7,1 0,7 Karkkila 1 235, , , , , ,3 9,5 2,6 KARVIAINEN YHTEENSÄ SIS. ERIKOISSAIRAANHOITO 2 874, , , , , ,5 1,1 1,3 Vihti 2 748, , , , , ,1 0,4 1,2 Karkkila 3 283, , , , , ,5 3,2 1,4 25