Tuusulan kunta Yleiskaava 2040 Alustava rakennemallitarkastelu / M. Heikkilä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tuusulan kunta Yleiskaava 2040 Alustava rakennemallitarkastelu / M. Heikkilä"

Sari Halttunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tuusulan kunta Yleis 2040 Alustava mallitarkastelu / M. Heikkilä

2 Yhdyskuntarakenteen yleisiä lähtökhtia

3 k ja alue seudun alue: Edullisimmin Tuusulassa sijittuvat Hyrylän ja Tuusulan kaakkiset sat : maakuntan taajamaalue sisältää levan rakenteen lisäksi nykyisellään illut laajenemissuunnat.

4 Alue ja yhdyskuntarakenteen k aukt Keskeisiä rakenteen aukkja, epäjatkuvuuskhtia vat: 1) HyryläKerava, 2) HyryläHelsinkiVantaa 3) Tumala

5 Edullisimmin sijittuvat Hyrylä ja Hyrylän eteläpulinen Tuusula

6 Edullisimmin sijittuvat Tuusulan itäiset sat ja Jkelan suunta

7 Kuntakeskuksen palveluiden tukeminen n yksi rakenteen lähtökhta

8 Taajamat Hyrylä, Jkela ja Kellkski Olevien taajamien täydentäminen pitää yllä palveluja, taajamarakenteen hajautuminen vaikeuttaa palvelujen saatavuutta Kartta: Tiheydet 2004/2006

9 Alustava mallitarkastelu

10 0 Mallien peruslähtökhdat Tuusulan vusittainen väestönkasvu n 2%. Tuusulassa n asukkaita vunna 2040 n , kasvua nykyiseen n n asukasta. Tarkastelussa tutkitaan k. väestönkasvun ja myös muun rakentamisen sijittamista Tuusulan kunnan alueelle Mallien lähtökhtana vat valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet, eli uuden yhdyskuntarakenteen tukeutuminen levaan rakenteeseen ja raideliikenteeseen sekä jukkliikenteen tukeminen Tarkastelu phjautuu Uudenmaan liitn maakuntan raideliikenteeseen tukeutuviin malleihin srmi ja silmukka, sekä niissä esitettyihin mititus ja sijitusperiaatteisiin. Tarkastelussa n humiitu lisäksi suunnitelmat lentkenttäradasta linjausvaihtehtineen sekä suunnitelmat lentkenttämetrsta Mallit vat ensisijassa painpistemalleja, määriä n peilattu jnkin verran maakuntan mallityön tehkkuuksiin, määrät karkeita arviita Malleille yhteistä n, että kasvun selkeä suuntaaminen säilyttää muun Tuusulan maamaisen lunteen.

11 1 n mallit srmi ja silmukka Kuvissa n tarkasteltavana maakuntan mallien srmimalli ja silmukkamalli mukainen tilanne Tuusulassa n malli mnikeskusmalli n hajakeskittävä. Sitä tutkitaan erillisen aluetehkkuustarkastelun kautta.

12 VE Radanvarret I, eli maakuntan srmimalli Slut radanvarressa (säde 2,5 km; laskennallinen asukasta / slu) Alue Taajamaaluetta sin Täydentää ja jatkaa Arv Valtasin 40 km tai yli Radanvarret Kunta Arv Taajama 5 20 km Epäjatkuva, kuntarajat Vapaata ja rajitettua Kapasiteetti asukasta

13 VE Radan varret II, eli maakuntan silmukkamalli Slut radanvarressa (säde 1 km; laskennallinen asukasta / slu) Alue Taajamaaluetta sin Arv Epäjatkuva Valtasin 40 km tai yli Radanvarret Kunta Arv Taajama 5 20 km Epäjatkuva, kuntarajat Vapaata ja rajitettua Kapasiteetti asukasta

14 2 Vaihtehtiset painpisteet n mallin srmimalli kapasiteetti kunnan alueella n nelinkertainen määrä suhteessa vuden 2040 kasvuun. Malli tarjaa tteuttamisen vaihtehtja. Kasvun suuntaamisen kannalta ptentiaalisimmat slut ja kasvun painpisteet srmimallin sisällä vat Tumala, Nuppulinna ja Jkela. Osissa n tarkasteltu myös vaihtehta, jssa Haarajen aseman ja Kellkski mudstavat kknaisuuden

15 VE Tumala Tumalaan mudstetaan t uusi itaajama Alue Taajaman laajennus Arv Täydentää aukn 30 km Uusi asema Kunta Arv Taajama 5 km Uusi taajama Rajautuu naapureihin Kapasiteetti asukasta

16 VE Nuppulinna Nuppulinnaan mudstetaan uusi taajama Alue Pieni taajamaalue Perifeerinen 40 km Oleva asema Arv Kunta Arv Taajama 15 km Uusi taajama Vähän ttua Kapasiteetti asukasta

17 VE Jkela Kasvua hjataan Jkelaan Alue Arv Taajamaalue Perifeerinen Yli 40 km Oleva asema Kunta Arv Taajama Vajaa 20 km Oleva taajama Rakennettua ja kuntaraja Kapasiteetti asukasta

18 VE KellkskiHaarajki Kasvua suunnataan Lahden radan varteen Haarajki kytkee Kellkskea rataan Alue Taajaman laajennus Perifeerinen 40 km Arv Liityntäliiken ne, 4 km Kunta Arv Taajama 15 km Osin levaa taajamaa Haarajella ngelmia Kapasiteetti

19 3 Hyrylä kuntakeskuksena Osissa n tarkasteltu: Hyrylää vaihtehtisena kasvun painpisteenä, piketen maakuntan malleista srmi ja silmukka Hyrylään liittyviä vaihtehtja Hankkeiden lentkenttämetr sekä lentrata vaikutuksia Hyrylän rakenteeseen.

20 VE Hyrylä Kasvua suunnataan Hyrylään Alue Arv Taajamaaluetta Oleva laajentuma 25 km Liityntäliiken ne, 4 km Kunta Arv Taajama 0km Oleva keskus taajama Rakennettua ja vapaata Kapasiteetti

21 VE HyryläKerava Kasvua suunnataan jatkumlle Hyrylä Kerava Alue Arv Taajamaaluetta Täydentää aukn 25 km Liityntäliiken ne, 4 km Kunta Arv Taajama 0km Oleva keskus taajama Rakennettua ja vapaata Kapasiteetti

22 VE HyryläKeravarunklinja Kasvu jukkliikenteen runklinjalle Hyrylä Kerava Alue Arv Taajamaaluetta Täydentää aukn 25 km Liityntäliiken ne, 4 km Kunta Arv Taajama 0km Oleva keskus taajama sin Vapaata Kapasiteetti

23 VE HyryläKeravalenkki Kasvu jukkliikennelenkille HyryläKerava Alue Arv Taajamaaluetta Täydentää aukn 25 km Liityntäliiken ne, 4 km Kunta Arv Taajama 0km Oleva keskus taajama Rakennettua ja vapaata Kapasiteetti Vajaa

24 VE Metr Kasvu keskitetään lentkenttämetrn varteen Edellyttää metrn Alue Taajamaaluetta sin Arv Täydentää aukkja 2025 km Uusi raide Kunta Arv Taajama 0km Oleva keskus taajama Vapaata Kapasiteetti Vajaa

25 VE Lentrata Hyrylä srmimalli Edellyttää Hyrylän kautta kulkevan lentradan ja taajamaliikenneasemat, maakuntan srmimallivariaati Alue Taajamaaluetta sin Arv Täydentää aukkja 2025 km Uusi raide Kunta Arv Taajama 0km Oleva keskus taajama Vapaata Kapasiteetti

26 VE Lentrata I srmimalli Viinikkalalinjaus; edellyttää lentradan ja taajamaliikenneasemat, maakuntan srmimallivariaati Alue Taajamaaluetta sin Arv Täydentää aukkja 2025 km Uusi raide Kunta Arv Taajama 25 km Keskustaaja man lievettä Vapaata Kapasiteetti

27 VE Lentrata II srmimalli Lentkenttälinjaus; edellyttää lentradan ja taajamaliikenneasemat, maakuntan srmimallivariaati Alue Taajamaaluetta sin Arv Täydentää aukkja 2025 km Uusi raide Kunta Arv Taajama 35 km Keskustaaja man lievettä Vapaata rajitetusti Kapasiteetti

28 VE Lentrata I silmukkamalli Viinikkalalinjaus; edellyttää lentradan ja taajamaliikenneasemat, maakuntan silmukkamallivariaati Alue Taajamaaluetta sin Arv Täydentää aukkja 2025 km Uusi raide Kunta Arv Taajama 25 km Keskustaaja man lievettä Vapaata Kapasiteetti

29 VE Lentrata II silmukkamalli Lentkenttälinjaus; edellyttää lentradan ja taajamaliikenneasemat, maakuntan silmukkamallivariaati Alue Taajamaaluetta sin Arv Täydentää aukkja 2025 km Uusi raide Kunta Arv Taajama 35 km Kapasiteetti Keskustaaja man lievettä Vapaata niukasti

30 4 Yhteenvet Rakennemallitarkastelussa näyttäytyy, että maakuntan radanvarteen keskittävät mallivaihtehdt srmi ja silmukka eivät le Tuusulan kannalta parhaita vaihtehtja sijittaa kasvua. Myös aluerakenteen kannalta saattaa lla sitettavissa muita kilpailukykyisiä vaihtehtja. Tarkastelussa kasvun suuntaamisen kannalta avainalueeksi nusee Hyrylä ja Hyrylän ympäristö; Hyrylän keskustaajaman tukeminen, sen kytkeminen raideyhteyksiin sekä yhdyskuntarakenteen laajentumis ja täydentämismahdllisuudet Keravan suuntaan sekä etelään, suraan suuntaan. Kasvulla vidaan tukea Hyrylän kytkeytymistä muuhun seudun aluerakenteeseen ja raideyhteyksiin. Hyrylän hella muiksi ptentiaaliksi alueiksi vidaan nstaa Tumala ja Jkela. Tumalan vahvuudet vat aluerakenteen täydentymisessä ja raideyhteydessä. Kunnan kannalta ngelmallista n, että Tumala mudstaa uuden taajaman klmen levan lisäksi; hajauttaa taajamatta ja tekee palvelujen tarjamisen haasteelliseksi. Jkelan vahvuuksina vat leva taajama ja aseman. Heikkuksina vat perifeerinen sijainti ja katsen. Rakennemallitarkastelun perusteella kasvu lisi suunnattava ensisijassa Hyrylään. Kasvua vidaan suunnata myös jnkin verran Jkelaan, ja levaa taajamaa ja sen palveluja tukevana, Järvenpäähän suuntautuvana vähäisessä määrin Kellkskelle. Tumalaan kasvun sijittaminen n kunnan kannalta ngelmallista. Kasvun suuntaaminen ja lentkenttärata tai metr: Js Hyrylän kautta ei tule raidetta, n ensisijainen kasvun sijittamissuunta HyryläKeravasuunta, ja Jkela täydentää tätä. Js Hyrylän kautta saadaan raide ja taajamaliikennettä, sillin HyryläKeravasuunnan hella keskeiseksi nusee suunta etelään, Rutsinkylän suunta. Rutsinkylän aluetta vidaan tarkastella myös itsenäisenä kasvusuuntana. Sen käyttööntta vidaan perustella myös tapauksessa, jllin raidetta Hyrylän kautta ei le tulssa. Raiteen tul vaikuttaa kuitenkin niin lennaisesti alueen asemaan kasvun vastaanttajana ja sen yhdyskuntarakenteeseen, että alueen suunnittelu ja tteuttaminen n syytä kytkeä raiteen tteutumiseen. Liite: Yhteenvettaulukk

31 YK 2040 mallit summaus Srmi Silmukka Tumala Nuppulinna Jkela Kellkski- Haarajki Kellkski * Hyrylä Hyrylä-Kerava Hyrylä-Kerava Runklinja Hyrylä-kerava Lenkki Metr Lentrata Hyrylä Lentrata I S/si Lentrata II Srmi Lentrata II Silmukka Kellkski- Järvenpää * Hyrylä-Kerava- aukk * Hyrylä-Hkj-V aukk * Hyrylä-Kerava- aukk, raide * Hyrylä-Hkj-V aukk, raide * HKI mk - - alue Hki raid e Hki 0-1 yht Kunta Hyry lä taaj ama tila mää rä - - Kun ta yht Kaik ki yht * Yhdyskuntarakenteen suuntaamisvaihtehdt, jista ei le erikseen tässä karttaesitystä, eli lisäselvitykset Kellksken taajamassa ja Hyrylän ympäristössä / mh

Samankaltaiset tiedostot

Rakennemallin valinta Perustelut

2012 Rakennemallin valinta Perustelut Raprtti III e 14.11.2012 Sisällysluettel Yleiskaavan 2040 rakennemallityön lähtökhdat... 4 Yleiskaavan 2040 tavitteet... 4 Lähtökhdat... 4 Rakennemallivaihtehdt...