Tietomallinnus tilaajan näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa, Harri Tanska, Espoon kaupunki

Transkriptio

1 POHJOISMAIDEN TIE- JA LIIKENNEFOORUMI Teiden ja katujen suunnittelu sekä Informaatiojärjestelmät jaostojen yhteistyössä järjestämä SEMINAARI -BIM VIE TIEN JA KADUNSUUNNITTELUN UUDELLE TASOLLE Tietomallinnus tilaajan näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa, Harri Tanska, Espoon kaupunki

2 Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä kaikki nykyisin käytössä olevat suunnitteluohjelmat ovat mallintavia ja ilman liittymiä olevan kohteen suunnittelun lopputulosta voidaan kutsua tuotemalliksi. Merkittävin ero (Espoon pilottikohteissa) on se, että lopputuloksena vaaditaan jatkuva malli katujen, vesihuollon ja erityisesti liittymäkohtien alimmasta kaivupinnasta sekä muidenkin kerrosten pinnoista. Pilaristabiloinnissa ja paalutuksessa vaaditaan mallinnettavaksi yksittäiset pilarit ja paalut tavoitetasoineen. 2

3 Tuotemallisuunnittelu Espoossa Tuotemallien käyttöönotossa on Espoossa lähdetty vuonna 2011 liikkeelle käytännön suunnittelu- ja rakennusprojektien kautta. Projekteja tekivät kumppanuushengessä kaupungin puitesopimuskonsultit ja suunnittelupalkkion lisäksi konsultit panostivat projekteihin merkittävästi omaa kehitystyötä. Pilottikohteita oli neljä ja niitä teki neljä eri konsulttia neljällä eri suunnittelujärjestelmällä. Kohteet oli pyritty valitsemaan luonteeltaan erilaisiksi. 3

4 Espoon tuotemallipilotit BASSENKYLÄ STORHEMTINTIE VANHA KIRKKOTIE TAMMITIE 4

5 Espoon tuotemallipilottikohteiden suunnittelun lopputuloksen vaatimukset 2011 Suunnittelutyössä tuotettavasta tuotemallista pitää vähintään saada ulos seuraavat tiedot; Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Asfaltin yläpinta Pintamalli Kantava kerros Kerroksen yläpinta Pintamalli Rakenteen alapinta Rakennekerrosten alapinta Pintamalli Kaivannot Pituus- ja poikkisuuntaiset kaivannot Pintamalli Massanvaihto Massanvaihdon rajat Pintamalli Reunakivilinjat Reunakiven yläreunan X, Y ja Z Viivatieto Kunnallistekniikka Vesihuolto, kaukolämpö ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilarien ja paalujen koordinaatit Viivatieto X, Y, Za ja Zy Valaistus Jalustan yläpinnan X, Y ja Z Pistetieto Istutukset Runkopuiden X, Y Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustan X, Y ja Z Pistetieto Käytettävä tiedonsiirtoformaatti on InfraModel/LandXML (tai esim GT, jos InfraModel määrittelyä ei ko. rakennusosalle ole). 5

6 Kokemuksia suunnittelusta Kohteet on suunniteltava jokaisen yksityiskohdankin osalta täysin valmiiksi. Tämä on merkittävä parannus verrattuna siihen, että tuotetaan vain kartta, pituusleikkaus ja poikkileikkauksia. Aiemmin yksityiskohtien suunnittelu on helposti jäänyt työmaan mittakonsultin tai koneenkuljettajien vastuulle. Malleista saadaan pienellä lisätyöllä havainnekuvia ja animaatioita 6

7 Haasteita 1/3 Lähtötiedot olemassa olevasta vesihuoltoverkostosta (sekä johdoista) on laadultaan hyvin vaihtelevaa. Monin paikoin erityisesti vanhan vesijohtoverkoston sijainti on epävarma. Viemäriverkoston sijaintitieto on laadukkaampaa tai ainakin mitattavissa helposti, mutta sekään ei muodosta oikeaa verkostomallia vaan on lähinnä viivoja, joista vain osalla on 3D -sijainti. Johtojen suhteen on eniten epävarma tieto syvyys, jota ei yleensä ole mitattu. 7

8 Haasteita 2/3 Kallionpintamallin laatu korostuu, kun pyritään aikaansaamaan jatkuvia malleja. Normaalia tiheämmällä pisteverkolla tehdyt porakonekairaukset antavat kuitenkin edelleen vain pistemäistä tietoa. Tammitien suunnittelukohteen toisessa vaiheessa tehtiin kairausten lisäksi maatutkatutkimuslinjat, joiden perusteella pyrittiin aikaansaamaan jatkuvampi kallionpintamalli, jonka laatu varmistetaan rakennusvaiheessa. Tutkimussyvyys oli tarpeen ulottaa enintään 2 metrin syvyyteen lopullisesta pinnasta, joten odotukset maatutkan suhteen ovat korkealla. Kallionpintamallin tarve liittyy siirtymäkiilojen suunnitteluun. Sekä pitkittäisten-, että poikittaisten siirtymäkiilojen suunnittelu on ollut haaste ja sen helpottamiseksi on osaa ohjelmistoista jouduttu kehittämään, jotta suunnittelun työmäärää on saatu vähennettyä tai ylipäätään mahdollistettua niiden suunnittelu. 8

9 Haasteita 3/3 Liittymien ja erityisesti kiertoliittymien suunnittelu vaatii suunnitteluohjelmistojen edelleen kehittämistä, jotta niihin kuluva työmäärä saadaan järkevälle tasolle. Ei ole perusteltavissa, että liittymän suunnitteluun menee suunnittelijalta tietokoneella viikko, kun sen kaivurikuski kaivaisi vartissa ilman suunnitelmaa. Vaatimus liittymäkohtien jatkuvuuden suhteen on kuitenkin perusteltavissa mm. massamäärien laskennan vuoksi. Myös madallettujen reunakivien käsittely on osassa ohjelmista osoittautunut mielenkiintoiseksi. 9

10 Tuotemallikohteiden rakentaminen Espoon kilpailutetuissa pilottikohteissa (2 kpl) edellytettiin, että alimman kaivupinnan kaivutyöt on tehtävä koneilla jotka on varustettu 3D -koneohjausjärjestelmällä ja niissä on hyödynnettävä suunnittelun tuottamia pintamalleja. OK ja monella urakoitsijalla arkipäivää vaikka suunnitelma olisikin perinteinen Myös täyttökerrosten levittämiseen ja tasaamiseen tarkoitettua kalustoa on varustettu 3D koneohjausjärjestelmällä, mutta niiden käyttö kadunrakennuskohteissa on vähäistä OK!!! Pilaristabilointia sisältävissä kohteissa tullaan edellyttämään, että koneissa on sijainnin ilmoittava varustelu joka hyödyntää suunniteltua pilarikarttaa. OK 10

11 Espoon tuotemallipilotit BASSENKYLÄ 11

12 Tuotemallikohteiden rakentaminen - Bassenkylä Bassenkylän katujen rakentaminen kilpailutettiin 11/2012-1/2013 ja rakennettiin 2/ /2013 Pöyryn Tekla Civil:llä suunnittelema ja Novapoint Virtual Map:lla havainnollistama kohde on Bassenkylän uuden asemakaava-alueen katuverkosto Kauklahdessa. Kohteessa rakennetaan neitseelliseen kallioiseen 12 metsämaastoon uuden kaupunginosan kadut ja vesihuolto.

13 Tuotemallikohteiden rakentaminen - Bassenkylä Työmaan kokemuksia on raportoitu InfraFINBIM pilottiraportissa: Urakoitsijalle toimitetut tietomallit olivat osaltaan puutteellisia hyödynnettäväksi sellaisenaan työmaalla ja urakoitsija joutui itse tekemään työkoneissa käytetyt mallit Koneohjauksella työskentely sujui pääosin hyvin. Työtehokkuus ja massatalous olivat huomattavasti parempia verrattuna perinteisiin työskentelymenetelmiin Muutaman kerran ongelmia yhteyksissä ja paikannuksessa, johtuen GSM yhteydestä KUURA (Infrakit) tabletit käytössä ja kompensoimassa työmaan kepittömyyttä Kaivinkoneiden lisäksi koneohjausta hyödynnettiin tiehöylässä rakennekerrosten levityksen yhteydessä Tarkemittausten kontrollointi osoitti työn olevan riittävän tarkkaa 13

14 Tuotemallikohteiden rakentaminen - Bassenkylä 14

15 Espoon tuotemallipilotit VANHA KIRKKOTIE 15

16 Tuotemallikohteiden rakentaminen Vanha Kirkkotie Vanhan Kirkkotien ja liittyvien katujen rakentaminen kilpailutettiin 11/2012-1/2013 ja rakennettiin 2-9/2013 Siton Citycad 5_llä ja Novapoint Virtual Map:lla havainnollistama kohde on Vanhan Kirkkotien ja liittyvien katujen saneeraus ja hulevesiviemäröinnin rakentaminen 16 Nöykkiössä. Maankamara on moreenia ja kalliota.

17 17

18 18

19 19

20 Espoon tuotemallipilotit TAMMITIE 20

21 Tuotemallikohteiden rakentaminen Tammitie etc Urakoitsijana Espoo Kaupunkitekniikka liikelaitos (=kaupungin omat rakentajat) Finnmap Infran InRoad:lla suunnittelema kohde on Tammitien ja sen lähikatujen saneeraus ja hulevesiviemäröinnin rakentaminen Nöykkiössä. 21 Maankamara on savea, moreenia ja kalliota.

22 Tuotemallikohteiden rakentaminen Tammitie etc Urakoitsijana Espoo Kaupunkitekniikka liikelaitos (=kaupungin omat rakentajat) Töitä on tehty noin vuoden verran ja nyt on haluttu kartoittaa työhön osallistuneiden kokemuksia tuotemallin ja koneohjausjärjestelmällä varustettujen koneiden käytöstä Kysely tehtiin työnjohdolle, kaivinkoneiden kuljettajille, mittamiehille ja putkiasentajille Kyselyn teki pilottikohteen seurannasta vastannut Jari Kainuvaara Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksesta 22

23 Miten koet pilotin vaikuttaneen työskentelyyn? Uuden oppimista ja opettelua on paljon. Työskentely on monipuolisempaa ja kokonaisuus on paljon laajempi kuin perinteisessä rakentamistavassa. Työ on tarjottu normaalisti, ei vaikuta hirveästi työskentelyyn. Positiivisesti Pystyy itsenäisempään toimintaan, ei tarvitse muuta henkilökuntaa näyttämään suuntaa ja kaivu syvyyttä. Nopeuttaa työskentelyä. Kaivinkoneella on enemmän töitä Nopeuttanut työskentelyä huomattavasti. Helpottanut, jos laite toimii. En ainakaan parantavasti, perustyöskentelyn toteuttaminen hankaloitunut. On tuonut tullessaan paljon epäselvyyttä. Olen liian paljon konemieheltä saamani tiedon varassa. Mikä on pilotin aikana ollut työssäsi mielekkäintä ja palkitsevaa? Näkee työ edistymisen Uuden oppiminen, haastavuus ja mahdollisuus soveltaa käytännössä opittua ja kokeilla uusia asioita. Saa tehdä enemmän töitä itsenäisesti. Uuden teknologian oppiminen ja sen hyödyntäminen on aina palkitsevaa ja onnistumisen tunne tuottaa mielihyvää. Kaikki kuvat löytyy yhdestä laitteesta ja odottelu on vähentynyt Työ ei ole muuttunut mitenkään, olen tehnyt asennustyön samalla tavalla perinteisellä työmenetelmällä. Näkee työn valmistumisen Gnns antennin asennus

24 Mitkä asiat ovat edistäneet pilotin aikana työtehtäviesi hoitamista ja tavoitteiden saavuttamista? Työvälineet, tekniikka, laitetoimittajien sekä suunnittelijoiden apu. Mittamiestä tarvitaan vähemmän Koneohjausjärjestelmän näyttämät vesi viemäri sähkö puhelin jne. linjauksien sijainnit auttavat ennakoimaan ja varomaan. Kaivualueen rajojen ilmoittaminen myös edistää työn sujuvuutta. Ei tule kaivettua liikaa eikä liian vähää, jotta saadaan oikeat kerrokset tehtyä. Tasojen, korkojen ja toteutuneen kaivuun tarkistaminen Näkee heti oikeat kaivu syvyydet ja leveydet. Pilotti ei ole muuttanut työtehtävien suorittamista Koetko joitakin asioita työtehtävien hoitamisessa, omassa roolissasi tai työyhteisössäsi hankalina/ongelmallisina? Suhtautuminen uuteen asiaan sekä uuden opettelu on ollut haasteellista. Pilottiin suhtautuminen on ontunut, osasyynä lienee "menkää ja tehkää" käsky jolla kaikki alkoi. Vaikea tarkistaa työmaalla silmämääräisesti, ei tiedä onko rakennettu oikein Koko systeemissä pitäisi saada rakennemuutos liksaan ja työntekijöiden asenteiden osalle. Tämä kaikki heijastuu myös osittain pilottiin. En, kun systeemi on tullut tutuksi ja sitä osaa käyttää, sujuu työskentely aivan luonnostaan. Jos koneohjausjärjestelmä ei toimi niin työ seisahtuu Ei vaikuta putkiasennukseen, sama työ kuin aiemmin. Kepittömyys on iso ongelma, samoin tarkkeet. Jos koneohjausjärjestelmä ei toimi niin emme saa korkoja mistään Oman työtehtävän tekeminen ei ole muuttunut pilotin aikana, työmaan merkinnät puutteellisia asentajan näkökulmasta

25 Mitä muutoksia työssäsi on tapahtunut pilotin aikana? Työt etenee hyvin, mutta yhteyskatkot 3d:ssä häiritsevät työn tekemistä Tietotekniikan ja erilaisten ohjelmien ja järjestelmien hallintaa on joutunut opettelemaan. Enemmän itsenäistä työtä Kaivutyön tarkkuus on parantunut, josta seuraa että kaivutyö nopeutuu. Ei tule turhaa kaivuuta. Vesi viemäri jne. Tietojen saaminen koneohjausjärjestelmän näytölle auttaa työskentelyä kun tietää näiden sijainnin. Avustava tekniikka lisääntyy positiivisesti Kepit puuttuu, tämä ei helpota työmaan hahmottamista Työmaan yleisilme mahdotonta todeta työmaalla. Muun muassa kivilinjat ja korot on mahdoton hahmottaa En tiedä enään kadun korkoja tai reunakivien sidontoja. Putkiasentajan työtä se ei ole muuttanut. Putkien asennustyö tapahtuu kuitenkin vanhojen hyvien toimintatapojen mukaisesti Mihin suuntaan toivot työsi kehittyvän tulevaisuudessa? 3d on hyvä kehitysaskel Toivoisin, että voin jatkaa työskentelyä tietomallien ja koneohjauksen parissa. itsenäisempään Peruskurssi itse laitteen (koneohjaus) käyttöön. Nyt vain padi ja yleisinfot 3d:stä Helpompaan Kaivinkoneen 3D järjestelmän näyttö

26 Minkälaista uutta osaamista tulet tarvitsemaan työssäsi tulevaisuudessa? tietotekniikka Koulutusta ja käytännön kokemusta koneohjauksesta ja tietomalleista. Lisäksi atk taitoja ja osaamista mallien parissa työskentelyyn Tuotemallikohteita enemmän todennäköisesti tulevaisuudessa pitää oppia käyttämään tietokonetta. Se alkaa olemaan läsnä lähes joka paikassa nykyisessä työssä en tarvitse uutta osaamista varmaan lisää tietotekniikka opetusta ehkä pädin käyttöön parempaa tiedon saantia Mikä pilotissa on mennyt hyvin? Infrakit näkymä Työt edistyvät, tehokas kaivutyö Pilottiin on saatu paljon suunnitelma-aineistoja, malleja, taustakarttoja sekä tekniikkaa ja ohjelmistoja. Pilotissa on sidottuna riittävästi resursseja ja tekijöiden joukosta löytyy sopivasti hyväksyntää sekä kritiikkiä joilla hommia viedään eteenpäin. Hanketta on vedetty ja koordinoitu hyvin Todennäköisesti materiaalin poisviemisen kustannukset ovat pienemmät, ei turhaa massan siirtoa. Ei ylimääräistä kerrosrakenteiden kaivuuta. Etenemisnopeus Näkee kaivot, venttiilit, putkien paikat heti

27 Mikä pilotissa pitäisi tehdä toisin? Koko pilotti olisi pitänyt aloittaa toisin, nyt lähdettiin vaan soitellen sotaan eikä sovittu yhteisiä pelisääntöjä mm. koulutuksen ja seurannan osalta. Pilotti olisi pitänyt viedä läpi projekti luonteisesti projektiryhmineen sekä seurantoineen. Myös koulutusta ja tiedotusta pitäisi järjestää kaikille mukana olleille enemmän kuin nyt on tehty. Jostain syystä asenteet ovat jämähtäneet Koulutus Haluatko vielä tuoda esiin jonkun muun asian? Kaivinkoneen kuljettajalla on iso vastuu Työnjohdon pitäisi panostaa enempi Ongelma lapset voisi poistaa Tärkeää että laitteiden ja (kaivinkoneen) käyttäjä osaa ja tulkitsee tiedot oikein. Ei saneeraustyömaalle! Perustiedot ovat olleet pielessä. 3d pilottityömaan ei pitäisi olla mikään harjoitustyömaa, tällä tavalla ei ainakaan säästöjä tule. En tiedä - Infrakit tab Kepit pitäisi saada koneohjauksen rinnalle. Jos varsinainen konekuski puuttuu sijaiselle pitää saada koulutusta ja ohjeistusta. En koe mielekkääksi meidän töissä. Pilotissa liian moni asia on mennyt pieleen alusta asti. Kaikki työmaalla työskentelevät ovat joutuneet pilottiin ilman mitään perehdytystä, VÄÄRIN! Asia olisi voitu hoitaa erilailla ja paljon paremmin. Kuka tämän pelleilyn keksi ilman oikeaa tutustumista. Perusteluina mainittiin säästöt -> puutaheinää! Asentajille vaan kerrottiin työmaan olevan pilottikohde. Mitään muuta sitten meidän ei tarvinnut tietää. On taidettu vaan panostaa toimistoihmisten kouluttamiseen / seurantaan. Kuinka monta ihmistä / varoja tämmöinen kohde kuluttaa. Mistä säästöt tulevat, kun koneet saavat lisäkorvausta ja hankkeeseen on vielä sidottu henkilöitä jotka ovat poissa normi työstä

28 Mitä hyötyjä koet koneohjauksen tuoneen työmaalle? Kaivinkoneilla on mahdollisuus tehdä tarvittaessa itsenäistä työtä. Tarkemmat ja monipuoliset aineistot koneohjausjärjestelmässä mahdollistavat uudenlaisen työskentelyn. Tarvitaan vähemmän merkintöjä (mittamies). Massantäytöt hyvin aisoissa Nopeuttaa kaivuuta Ei tarvitse enää linjakeppejä joita varoa ja jotka houkuttelevat ohikulkijoita kiskomaan ne irti. Ei tarvitse enää juosta linjakeppien kanssa katsomassa korkoja. Kanaalin suunta ja syvyys on heti tiedossa. Nopeutta ja tarkkuutta Ehkä nopeutta Työskentely rajat (tontit) löytyy paremmin Konekuskilla on turvallisissa paikoissa mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn ilman perämiestä. Miten koneohjaus on vaikuttanut työskentelytapoihin? Päästään heti työhön Keppejä on vähemmän ja työmaan hahmottaminen on vaikeutunut. Tämä ei vaikuta putkituksiin tai asennettujen / asennettavien laitteiden merkintään ja kartoittamiseen. Kaivutyö on pysynyt samanlaisena, ainoa poikkeus on että vilkuilee näytöstä mikä on kulloinenkin korko annettuun tavoite korkoon Ei mitenkään Miltei kaikki löytyy koneelta, ei tarvitse soitella mittamiestä jokaiseen pieneen merkintään Epävarmuus on lisääntynyt Ei vaikutusta Olen usein koneenkuljettajan tiedon varassa ja minulla ei ole mahdollisuutta tarkistaa mittojen paikkansa pitävyyttä.

29 Miten koet koneohjauksen luotettavuuden? Luotan järjestelmään ja tekniikkaan. Ehdottoman luotettava On luotettava Yhteydet pitäisi saada paremmaksi Miten näet koneohjauksen käytön tulevaisuudessa? Tulee lisääntymään Ehkä tulevaisuudessa ainoa tapa toimia Uskon että koneohjaus yleistyy ja tekniikka kehittyy. Uskon sen luottavuuteen ja toimin sen mukaan Mittamiehen ja 3D järjestelmän merkinnän välinen ero muutama sentti Miltei aina kaikki 4 cm sisään ja sitten on päiviä milloin ne ei toimi. Toimiessaan ei anna ainakaan liian väärää infoa. Huonoksi Laitteet liian epätarkkoja, isoja heittoja esim. tarkkeissa. En luota 3d laitteistoon kun tarkkuus vaihtelee kokoajan. En luota mittatarkkuuteen. Mittamies joutuu kuitenkin aina antamaan tarkan mitan. Uskon sen yleistyvän ainakin suuremmissa rakennuskohteissa, joissa tarvitaan kokonaisuuden hahmottamista. Konetyöstä tulee itsenäisempää ja kenttähenkilökunnan tarve vähenee. Tulee yleistymään Lisääntyvän ja monipuolistuvan Ehkä hyvä jos laite saadaan toimintavarmemmaksi En ainakaan nykyisessä muodossa järkevänä, jotain pientä apua tästä kuitenkin on. Laitteen hyvin hallitseva kuljettaja on tärkeä. 29 Tekevällä kuskilla on hyvä apuväline.

30 Miten toivoisit koneohjauksen kehittyvän tulevaisuudessa? Olemassa olevan infran esittäminen sijainnin ja korkotietojen kanssa. Saataisiin traktorikaivinkoneeseen tai apukoneeseen myös laitteet jakavien tekoa varten Tarkkuus / yhteys paremmaksi. Kuvien mittasuhteet paremmaksi En osaa kuvitella mihin kehitys vie. Muutama vuosi sitten ei ollut itselläni minkäänlaista käsitystä, että kaivaisin 14 satelliitin avustuksella noin kahden sentin tarkkuudella. Sähköputkien ja piha pistojen tarkkeiden otto mahdollisuus olisi plussaa Varmemmaksi Kaikki ns. Perustiedot oltava parempia Perusasiat kuntoon Koetko tarvitsevasti koulutusta tai tietoiskuja koneohjauksesta? Minkälaista koulutusta tarvitset? Kyllä, tabletin käyttökoulutus Aina tulisi työryhmän perehdyttäminen, kun koneohjaus otetaan käyttöön. Aluksi riittää rautalankamalli. Ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta olisi hyvä saada säännöllisesti. Näkymä 3-D järjestelmän näytöllä Kyllä. Koen koneohjauksen mielekkääksi ja innostavaksi ja luonnollisesti haluan täydentää osaamistani mahdollisimman paljon. Eri käyttö ja informaatio alueilta. En tarvitse Kaikille työmaalla olisi hyvä esitellä ja kouluttaa koneen käyttöä Kyllä. Asiallinen perehdytys voisi auttaa. Ei omakohtaista kokemusta, miksi piti aloittaa ilman koulutusta.

31 Mitä hyötyjä koet tietomallien tuoneen työmaalle? Voidaan kerralla rakentaa kaikki rakenteet valmiiksi. Tarkempia suunnitelmia ja monipuolisempia aineistoja työmaan tarpeisiin. Tällä hetkellä en ole ollut työmaalla jossa olisi ollut 3d tietomallia jo olemassa olevassa rakennussuunnitelmassa. Kokisin sen kyllä hyödylliseksi jos tiedossa olisi esim. Vesi- tai viemäriputken korko. Nopeuttaa kaivutyötä Kaikki tiedot ja kuvat yhdellä tabletilla Nopeutta Pikaisesti voi vilkasta (infrakit), mutta isosta piirustuksesta näkee selvemmin. Jossain määrin, esim. Korkojen tiedot (jakava, valmis) Miten tietomallit on vaikuttaneet työskentelytapoihin? Tehdään/rakennetaan kokonaisuuksia Enemmän tietoa on saatavilla helpommin ja monipuolisemmin Stabilointikoneen näyttö Itsenäisempää työskentelyä Työskentely on johdonmukaisempaa, ei tule ylimääräistä materiaali kustannusta kun kaivu alue on ennalta suunniteltu. Helpottanut ja selventänyt Ei mitenkään

32 Miten koet tietomallien luotettavuuden? Luotettava Luotettava Pilotin malleissa on toisinaan ollut heittoja tai virheitä. Nämä on saatu selvitettyä suunnittelijoiden kanssa ja työt ovat jatkuneet ilman pidempiä viivästyksiä. Luotan aineistoihin, mutta aineistojen tarkistaminen ja siihen soveltuvat työkalut täytyy saada hallintaan, jotta virheiltä voidaan välttyä. Tarkat lähtötiedot ovat todella tärkeitä! Luotan nyt rakennettujen linjojen paikkansa pitävyyteen. Olemassa olevat linjaukset, kuten vesi- ja viemärilinjat ovat poikenneet laitteiston antamasta tiedosta jonkun verran maksimissaan n. 50cm. Saisi olla tarkemmat Hyvänä Huonona En luota Ei tietoa Miten näet tietomallien hyödyntämisen tulevaisuudessa? Tulevat yleistymään ja toivon mukaan selkeytymään. Koneohjaus sekä työn seuranta ja jälkilaskenta helpottuu. Tulevaisuus näyttää hyvältä erittäin hyödyllistä kun se tehdään huolella ja tarkasti. Se, että onko kaikilla rakentajilla kapasiteettia mittauttaa rakenteet tällä hetkellä epäilyttää. Varmaan yleistyy Varmaan hyvä Stabilointikone 3D järjestelmällä 32

33 Onko Laadunvalvonta- ja mittausohjeiden mukaiset toteuma- ja tarkemittaukset sekä koneohjausjärjestelmän tarkistusmittaukset mielestäsi riittävät/liioitellut? Miksi? Riittävästi. Enemmän pitäisi ottaa valokuvia. Ehkä hieman liioitellut, kuukausitarkistukset riittäisivät hyvin. Lisäksi tarkistus silloin kun koneenkuljettaja, asentajat, mittamies tai työnjohto epäilee tarkkuutta. Riittävät. Mikäli pyritään saamaan mahdollisimman tarkat tiedot, tulee mittauksia ja tarkistusmittauksia tehdä riittävästi, mutta ei järjettömästi. Liioiteltu, kuljettaja huomaa jos heittoja on Tarkistusmittaukset on toiminut Liikaa tarkemittausta, hidastaa etenemistä Stabilointiurakoitsijan tukiasema Miten Laadunvalvonta- ja mittausohjeissa kuvattu dokumentoinnin ohjeistus soveltuu käytäntöön? (Esim. valokuvat, mittausraportit, toteumamittaukset...) Hyvin Ihan ok Soveltuu mainiosti, voidaan tehdä kaivutyön ohella ilman, että kaivutyö häiriintyy esim. Kuorman poisviennin aikana. Padiltä otetut kuvat päivittyy hyvin. Auttaa muistamaan ja selventää rakennetun todentamista

34 Espoon tavoitteita - suunnittelu Espoolainen lähtötietomalli TM-pohjaiseen katusuunnitteluun laadittu - Tavoitearvo v. 2015: laadittu Käynnistyvistä katusuunnittelun kohteista tuotemalleja (% / v.) - Tavoitearvo v. 2015: 10 % / v. - Tavoitearvo v. 2018: 70 % / v. Käynnistyvistä vihersuunnittelun kohteista tuotemalleja (kpl / v.) - Tavoitearvo v. 2018: 1 kpl / v. Osa henkilöstöstä (kadut ja viheralueet) pystyy tarkistamaan tuotemallien oikeellisuuden - Tavoitearvo v. 2018: osa henkilöstöstä 34

35 Jatkokehittäminen Kaikilla suunnitteluohjelmilla saadaan tuotettua pintamalleja, joita toiset ohjelmat pystyvät lukemaan. Itse suunnitelma, eli lähinnä tapa jolla poikkileikkaus yhdistyy muuhun geometriaan, ei kuitenkaan toistaiseksi ole siirrettävissä järjestelmästä toiseen. Suunnittelumallia, joka on rakentamisessa täydentynyt toteutumatiedoilla, olisi varmaankin mahdollista hyödyntää jotenkin ylläpitovaiheessa mutta miten? Pilaristabiloinnin toteutumatietojen rekisteröinti ja vaikkapa reaaliaikainen välittäminen tilaajalle olisi teknisesti mahdollista ja osaltaan mahdollistaisi yksittäisiä kairauksia varmemman kuvan saamisen toteutuksen laadusta yhdessä kairaustulosten kanssa. Kuka määrittelisi mikä tieto on oleellista? Jatkuvan tiiviystarkkailun ja paikkatiedon yhdistäminen on (ilmeisesti) mahdollista ja ehkä tehtykin. Tämän käyttöönotto voisi olla kiinnostavaa. 35