MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009"

Transkriptio

1 1 (18) MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssarihistoriaseminaarin yhteydessä. Sisällys 1. Mannerheim-linja kartalla ja kuvina (ins. Antero Uitto ja DI Carl-Fredrik Geust) Suomeen hankittujen Sturmgeschütz-rynnäkkötykkien valmistuksesta ja rakenneeroista havaintoja ja tutkimusmenetelmiä (DI, insmaj Esa Muikku ja kapt Jukka Purhonen) Panssaridivisioonan taistelukäytön operatiivinen merkitys Karjalan kannaksella kesällä 1944 (asessori, evl Erkki Käkelä) Havaintoja Suomen ilmatorjuntapanssarivaunuhankinnoista jatkosodasta kylmään sotaan (ev Ahti Lappi) Suomen panssarikalustohankinnat luvuilla ja niiden taustat (dos., ev Pekka Visuri) Mannerheim-linja kartalla ja kuvina (ins. Antero Uitto ja DI Carl-Fredrik Geust) Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen ryhdyttiin laatimaan pääpuolustuslinjaa Karjalan kannakselle Suomenlahden ja Laatokan välille. Linjan pituus 1920-luvun suunnitelmissa oli noin 120 kilometriä. Tultaessa 1930-luvulle linja oli lopulta noin 140 kilometriä pitkä. Linja tukeutui noin 60 %:n matkalta alueen vesistöön. Linja voidaan jakaa läntiseen osaan, jonka päätehtävä oli suojata Viipuria, sekä itäiseen osaan, joka nojasi Vuoksen vesistöön. Läntisen osan rakentaminen alkoi jo 1920-luvulla. Se koostui suurelta osin miehistökasemateista, jotka oli valettu paikallisesta maaaineksesta tehdystä betonista. Nämä linnoitteet eivät osoittautuneet kestäviksi luvulla suoritetuissa koeammunnoissa. Talvisodan aikana varsinainen pääpuolustuslinja sijaitsikin etelämpänä ja oli varustettu pääosin kenttälinnoittein. Sen sijaan itäinen osa linjasta koostui noin 10 kilometrin välein rakennetuista tykein varustetuista vahvoista teräsbetonisista sulkulinnakkeista ja konekiväärikasemateista.

2 2 (18) Karjalan kannaksen pääpuolustuslinja ja kantalinnoitteet 1930-luvun lopulla. Kantalinnoitteiden rakentaminen väheni 1920-luvun aikana, kun puolustusmäärärahoja kohdennettiin armeijan operaatiokyvyn kehittämiseen linnoittamisen sijasta. Seuraavalla vuosikymmenellä määrärahat riittivät jälleen myös linnoitteiden rakentamiseen, ja nyt pääpaino oli aiempaa suuremmissa ja lujemmissa bunkkereissa. Aiemmni rakennettuja miehistökasematteja laajennettiin ja vahvistettiin erityisesti Summassa. Suurvaltojen varustautumisesta johtuva teräksen maailmanmarkkinahinnan nousu 1930-luvulla johti siihen, että linnoitteiden vahvistamisessa alettiin käyttää monikerrospanssarointia yksittäisten paksujen teräslevyjen sijasta. Neuvostoliittolaisessa terminologiassa pääpuolustuslinjan linnoitteita kutsuttiin nimellä autonominen varuskunta, joka tarkoitti itsenäiseen taisteluun kykenevää linnoitetta. Leningradin sotilaspiirin tiedusteluosastolla oli käytössään vakoilijoiden jo vuonna 1937 ottamia valokuvia uusien linnoitteiden rakentamisvaiheesta. Samaten käytettävissä oli vakoilijaksi paljastuneen luutnantti Vilho Pentikäisen toimittamia tietoja, jotka tosin olivat paljolti suunnitelmaluonteisia. Neuvostoliittolaisten käyttämät karttapohjat perustuivat 1900-luvun alun aineistoon. Neuvostoliitossa käytössä ollut pääpuolustuslinjaa koskeva aineisto oli suurelta osin puutteellista ja virheellistä. Vuoden 1939 ylimääräisten kertausharjoitusten aikana suomalainen ilmatiedustelu teki runsaasti valvontalentoja pääpuolustuslinjan yläpuolella. Lennoilla ja niillä otetuissa valokuvissa havaitut linnoitteet käskettiin naamioida aiempaa paremmin. Tämä johti siihen, että talvisodan alkaessa pääpuolustuslinja oli erittäin vaikeasti havaittavissa ilmasta käsin. Samalla suomalainen ilmatiedustelu oli saanut runsaasti kokemusta ilmavalokuvien tulkinnasta. Talvisodan alussa Neuvostojoukkojen vahvuus Kannaksella oli noin miestä ja Suomen noin miestä. Aloittaessaan suurhyökkäyksen Neuvostoliitto oli vahvistanut joukkojaan mieheen. Suomella oli tällöin vastassa noin miestä. Neuvostoliiton tykistä oli sodan kuluessa vahvistunut putkesta putkeen ja panssarivaunujen määrä kaksinkertaistunut vaunusta vaunuun. Lentokoneiden määrä pysytteli koko sodan ajan noin 1 300:ssa. Suomen materiaalinen alivoima oli

3 3 (18) vakavin kenttätykistön ampumatarvikkeiden osalta. Esimerkiksi Summassa suomalainen ilmatiedustelu havaitsi neuvostojoukkojen ryhmityksen viittaavan läpimurtopyrkimykseen, mutta tykistöllä ei ollut käytettävissään ammuksia sen estämiseksi. Läpimurron jälkeen neuvostoliittolaiset tuhosivat Summan linnoitteet, eikä niitä voitu hyödyntää enää jatkosodassa. Suomessa pääpuolustuslinjasta ei juurikaan käytetty Mannerheim-linjan nimeä. Sen sijaan Neuvostoliitossa nimi oli yleisesti käytössä. Neuvostoliiton korkeimmalla poliittisella johdolla ei ollut välitöntä rintamakosketusta, ja sodanjohto halusi esitellä talvisodan tapahtumat Stalinille parhain päin. Tämä oli helppoa, koska Neuvostoliitto oli kuitenkin voittanut sodan. Suomen pääpuolustuslinjan vahvuutta liioiteltiin estoitta. Edelleen Venäjällä on havaittavissa näkemyksiä, joiden mukaan Mannerheim-linja olisi ollut aukoton tunnelijärjestelmä ja sellaisenaan vahvempi kuin Ranskan Maginot-linja tai Saksan Siegfried-linja. Tarkkaa tutkimustietoa neuvostoliittolaisten käsityksistä ei kuitenkaan ole. Pian talvisodan jälkeen Neuvostoliitossa ryhdyttiin laatimaan kuusiosaista tieteellistä tutkimusta sodasta, mutta se jäi kesken Saksan hyökättyä kesällä Tutkimusta varten koottu laaja materiaali on edelleen tutkimatta Venäjän sota-arkistossa. Suomessa erityisesti Mannerheim pyrki vähättelemään pääpuolustuslinjan merkitystä. Hän myös karttoi Mannerheim-linja-nimitystä. Hän halusi antaa ansion talvisodassa saavutetusta torjuntamenestyksestä yksinomaan suomalaisille sotilaille. 2. Suomeen hankittujen Sturmgeschütz-rynnäkkötykkien valmistuksesta ja rakenne-eroista havaintoja ja tutkimusmenetelmiä (DI, insmaj Esa Muikku ja kapt Jukka Purhonen) Sturmgeschütz 40 Ausführung G- mallisia rynnäkkötykkejä (StuG) valmistettiin toisen maailmansodan aikana Saksassa kaikkiaan noin kappaletta. Näistä Suomeen hankittiin 59 kappaletta. Vuonna 1943 hankittu erä käsitti 30 rynnäkkötykkiä, jotka valmistettiin touko-elokuussa Näistä 10 kappaletta kokosi Altmärkische Kettenwerk GmbH eli Alkett osana 101 kappaleen sarjaa. Mühlenbau und Industrie AG eli MIAG kokosi 19 kappaletta osana 85 vaunun sarjaa. Lisäksi yhden kappaleen kokosi Maschinenfabrik Augsburg-Nürnberg AG eli MAN. Vuonna 1944 hankituista rynnäkkötykeistä 24 kappaletta valmisti Alkett osana 379 vaunun sarjaa ja viisi kappaletta MIAG osana 252 vaunun sarjaa. Tutkimuksen kannalta keskeinen tunniste on jokaisessa valmistetussa osassa, osakomponentissa, laitteessa ja pakkauksessa esiintyvä 1-3-kirjaiminen tunniste (das Fertigungszeichen), joka kertoo ko. osan tms:n valmistajan. Aivan sodan loppuaikoja lukuun ottamatta käytössä olevat tunnisteet on selostettu Saksan maavoimien esikunnan (Oberkommando des Heeres eli OKH) julkaisussa Liste der Fertigungszeichen für Waffen, Munition und Gerät.

4 4 (18) Sturmgeschütz 40 Ausführung G:n suunnittelusta vastasi Daimler-Benz AG Werk 40 Marienfeldtissä. Loppukokoonpanosta vastasivat edellä mainitut Alkett ensin Berliinin Borsigwaldessa, sitten Spandaussa ja alustojen osalta Falkenseessa sijainneilla tehtaillaan sekä MIAG Braunschweigissa. Mainittakoon, useimmilla näistä tehdasalueista harjoitetaan edelleen teollista toimintaa, ja erityisesti suhteellisen vähäisillä pommitusvahingoilla selvinneen MIAGin osalta nykyisenkin rakennuskannan sijoittelu muistuttaa sodanaikaista. Ainoastaan Alkettin Falkenseen tehdasalue on nykyisin kadonnut, ja paikasta muistuttaa vain tehtaan työvoimatarvetta palvelleen keskitysleirin alue. Edellä mainitut Alkett ja MIAG suorittivat pääasiassa alustojen ja vaunujen kokoonpanotehtäviä. Osakomponentteja valmistivat useat eri tehtaat. Muun muassa tykkejä valmistettiin niin Berliinissä (Wittemayer Maschinenfabrik) kuin Tsekinmaan Pilsenissä (Skoda). Teräsrakenteita valmistivat mm. Deutsche Edelstahlwerke GmbH Hannoverissa ja Stahlwerke Harkort-Eichen GmbH Hagenissa. Moottorreita valmistivat Maybach Maybach- Motorenbau GmbH ja Maschinenfabrik Augsburg-Nürnberg AG eli MAN. Vaihteistot valmisti Zahnradfabrik Friedrichshafen AG eli ZF. Saksalaisen Mühlenbau und Industrie AG:n eli MIAGin valmistama rynnäkkötykki Sturmgeschütz 40 Ausführung G kuului vuonna 1943 Suomeen saatuihin 30 rynnäkkötykin erään. Edelleen ajokuntoinen vaunu oli yksi kolmesta Panssarikilta ry:n rynnäkkötykistä, joita joita käytettiin kesällä 2005 Tali-Ihantala elokuvan kuvauksissa. Tätä perua vaunuun on maalattu numero , joka todellisudessa oli Kuuterselässä tuhoutuneen kapt Kvikantin johtaman vaunun numero. Rynnäkkötykkien valmistuksen tilaajaorganisaationa toimi materiaalilaitosta vastaava armeijan asetarkastusvirasto Heereswaffenamt (HWA). Varsinaisesta tarkastustoiminnasta vastasi sen alainen Waffenabnahme-Amt (WaA), jonka leima esiintyy rynnäkkötykkien eri osakomponenteissa. Varikko-organisaatio (Heeres-Zeugamt eli HZA) vastasi valmiiden vaunujen kuljetuksista tehtaalta ja teki niiden loppuvarustelun kevyiden aseiden, työkalujen, viestivälineiden ja joidenkin optisten komponenttien osalta sekä suoritti taistelukelpoisuustarkastuksen.

5 5 (18) Rynnäkkötykkiyksilöiden välillä on lukuisia eroja. Näiden syitä ovat seuraavat: yleiset muutokset rakennepiirustuksissa eri osakomponentteja valmistaneiden tehtaiden erilainen valmistustekniikka osakomponenttivarastojen epäsäännöllinen kierto häiriöt materiaalitoimituksissa ja korvaavien materiaalien tai osakomponenttien käyttö poikkeamat Waffenabnahme-Amtin vastaanottotarkastuksessa poikkeamat Heeres-Zeugamtin tarkastuksessa häiriöt kuljetuksissa, erityisesti rautatiekaluston puute. Valmistussarjoissa ja vaunuyksilöissä olleista eroista ilmoitettiin saksalaisille joukoille useita eri kanavia pitkin. Yksi tiedotuskanava oli joukoille jaettu sotateknillinen käskylehti Heerestechnisches Verordnungsblatt (H Techn. V Bl). Suomalaisille näitä tiedotteita ei jaettu. Ulkoisesti havaittavia peruskomponenttien eroja rynnäkkötykeissä aiheuttivat lukuisat eri seikat. Vaunun teknillisissä spesifikaatioissa edellytetty 80 mm vahva rungon keulapanssari toteutettiin joko 80 mm:n vahvuisesta teräslevystä tehtynä tai kahdesta 50 mm:n ja 30 mm:n erillisestä teräslevystä tehtynä. Ensin mainittua ratkaisua käytti Alkett, viimeksi mainittua MIAG. Alkett käytti kokoonpanossa lovettuja hitsaussaunoja. MIAG taas perinteisiä suoria saumoja. Suomeen päätyneistä rynnäkkötykeistä MIAGin kokoamassa nro 531-8:ssa oli alun perin Panzerkampfwagen III Ausführung L taistelupanssarivaunuun tarkoitettu runko. Ainoassa Suomeen päätyneessä MANin kokoamassa yksilössä, nro :ssä, koko alusta oli Panzerkampfwagen III Ausführung M- taistelupanssarivaunusta (PzKpfw III). Vuonna 1944 hankituissa erissä rynnäkkötykkien rungot erosivat toisistaan valmistajatehtaittain. Voidaan nähdä, että Suomeen hankituissa rynnäkkötykeissä on nähtävissä kaikkiaan seitsemän erilaista runkovariaatiota sisältäen edellä mainitut kaksi Panzerkampfwagen III pohjaista erikoisuutta. Moottoritilan kansipanssarit eroavat toisistaan käytetyn liitostekniikan osalta. Osassa kansipanssareita on käytetty lovettuja, osassa suoria hitsaussaumoja. Kansipanssarit on saatettu valmistaa eri tehtaassa kuin runko. Taistelutilan rungon 80 mm:n etupanssari on voitu toteuttaa joko yhdellä 80 mm:n teräsrakenteella tai kahdella erillisellä 50 mm:n ja 30 mm:n rakenteella. Taistelutilan katolla on vuonna 1943 hankituissa vaunuissa lataajan luukun avattava ja yläasentoon lukittava konekiväärin asekilpi ja johtajalla pyörivä luukku. Vuonna 1944 hankituissa vaunuissa puolestaan johtajan luukku on kiinteä mutta lisäpanssaroitu, ja lisäksi katolla on asennusvalmius ympäriampuvalle konekiväärille (der rundumfeuer Maschingewähr) ja lähitorjuntaheittimelle (die Nahverteidigungswaffe) sekä puominosturin kiinnityspisteet kenttähuoltoja varten. Voidaan nähdä, että vuoden 1943 hankintaerän kattopanssarit ovat keskenään samanlaisia, mutta vuoden 1944 erässä on havaittavissa seitsemän erilaista variaatiota muun muassa varustelun suhteen. Asekilpi on vuoden 1943 hankintaerän vaunuissa levyrakenteinen. Seuraavan vuoden hankintaerän pääosassa asekilpi on jo levyrakennetta vahvempaa valettua rakennetta lukuun ottamatta MIAGin kokoonpanemia yksilöitä, joissa käytettiin yhä levyrakenteista ase-

6 6 (18) kilpeä varustettuna paikalla rinnakkaiskonekivääriä varten. MIAGin vaunujen sisällä ei kuitenkaan ollut rinnakkaiskonekiväärin asennusvalmiutta. Eroja oli runsaasti myös pienemmissä ulospäin näkyvissä osakomponenteissa, kuten teloissa ja tykkien suuhidastimissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että pääkomponenttien osalta Suomeen saatiin 18 hiukan toisistaan poikkeavaa rynnäkkötykkiversiota. Vuoteen 1966 kestäneen palveluksen aikana niihin syntyi noin 100 eroavaisuutta lisää. Tehty analyysi hyödyttää varsinkin vaunuyksilöiden tunnistamista vanhoista valokuvista, joissa numeroita tai muita selkeitä tunnuksia ei ole nähtävissä. On huomattava, että analyysi koskee vain Suomeen hankittuja 59 rynnäkkötykkiä. Koko valmistushistorian osalta tilanne on huomattavasti moniulotteisempi. 3. Panssaridivisioonan taistelukäytön operatiivinen merkitys Karjalan kannaksella kesällä 1944 (asessori, evl Erkki Käkelä) Taistelukäyttö on luvuilla käytetty termi, joka tarkoittaa kaikkia taistelulajeja eli hyökkäystä, puolustusta ja viivytystä. Panssaridivisioona (PsD) muodostettiin vuonna Esikuvana oli Saksan menestys salamasotaoperaatioissa ja 1. Jääkäriprikaatin saavuttama menestys jatkosodan hyökkäysvaiheessa vuonna Panssaridivisioonan perustaminen kesti 8½ kuukautta: Divisioonan kokoonpanoon sisältyi operatiivisesti ongelmallisia osia, kuten Ratsuväkiprikaati ja Täydennysjääkäripataljoona, joiden merkitys divisioonan toiminnalle oli kyseenalainen. Divisioonasta tuli raskaampi kuin 1. Jääkäriprikaati oli ollut missään vaiheessa. Divisioonan määrävahvuus oli miestä, ja se oli ylipäällikön tärkein reservi. Divisioonaa komensi kenraalimajuri Ruben Lagus. Panssaridivisioona oli niin sanottu kaaderiyhtymä, jonka miehistö koostui nuorista ympäri maata kotoisin olevista asevelvollisista. Yhtymällä ei ollut maakunnallista kiintopistettä. Sen taisteluhenki oli erinomainen. Panssaridivisioonaa koulutettiin Suur-Suomen hengessä pääpainon ollessa hyökkäystaistelussa. Myös puolustustaistelua harjoiteltiin, mutta viivytystaistelua ei. Viivytystaistelun harjoittelemattomuus ei myöhemminkään paljastunut puutteeksi. Sen sijaan se, että harjoituksia ei tehty prikaatikokoonpanoissa, osoittautui kesällä 1944 huonoksi ratkaisuksi. Divisioona joutui neljästi tositoimiin ennen siirtymistään Karjalan kannakselle. Kevättalvella Jääkäriprikaati valmistautui hyökkäämään Seesjärven länsipuolelle. Tavoitteena oli Sorokan valtaus ja siten Muurmanskiin johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien katkaiseminen. Ylipäällikkö Mannerheimin esitellessä suunnitelman presidentti Rytille, tämä jätti ratkaisun Mannerheimille itselleen. Kuten tunnettua, Mannerheim ei antanut hyökkäyskäskyä, mikä oli siinä tilanteessa operatiivisesti huono ratkaisu, mutta osoittautui myöhemmin poliittisesti hyväksi valinnaksi.

7 7 (18) Jääkäripaltaljoona 4 kävi Semenskin-Pertjärven alueella ankaria niin sanottuja kelirikkotaisteluita huhtikuussa Loka-marraskuussa 1942 divisioonalla oli vastahyökkäysvalmius Syvärillä. Lisäksi divisioona osallistui Ala-Syvärillä Laatokan Kuuttilahden lohko puolustukseen. Panssaridivisioona siirrettiin Karjalan kannakselle helmikuussa Neuvostojoukot tammikuussa olivat murtaneet 900 päivää kestäneen Leningradin saarron karkottaen saksalaisjoukot Narvajoen tasalle. Mannerheim piti tarpeellisena vahvistaa Suomen puolustusta kannaksella. Divisioonan pääosat siirrettiin Viipurin-Talin alueelle melko kauas pääasemasta. Noin puolet sijoitettiin Vuoksenlaaksoon ja puolet Lappeenrannan-Lauritsalan alueelle. Panssarivaunut ja muut ajoneuvot pyrittiin sijoittamaan sisätiloihin. Divisioona tukeutui vahvasti olemassaoleviin teollisuus- ja liikelaitoksiin. Neuvostoliitto hyökkäsi voimakkaasti Narvajoen linjalla tavoitteenaan Tallinnan valtaus ja sen jälkeen Iskuarmeijan maihinnousu Helsinkiin. Tätä pyrkimystä pohjustettiin helmikuussa toteutetuilla kaukotoimintailmajoukkojen (Aviatsija Dalnego Dejstvija eli ADD) suurpommituksilla Helsinkiin. Narvajoella neuvostohyökkäys pysähtyi kuitenkin Sinimäkien maastoon Armee-Abteilung Narwan saksalais-virolaisten joukkojen voimakkaan puolustuksen edessä. Virossa on viime vuosina kysytty, pelastiko Sinimäkien taistelu Suomen vuonna Suomessa on perinteisesti ajateltu Helsingin edustan voimakkaan rannikkopuolustuksen estäneen Neuvostoliiton maihinnoususuunnitelmat. Suomalaiset torjuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen Valkeasaaressa Seuraavana päivänä neuvostojoukot toteuttivat massiivisen tulivalmistelun, joka tuhosi 92 tykkiä 28 % alueelle ryhmitetystä suomalaisesta tykistöstä. Tämän johdosta neuvostoliittolaiset pääsivät Valkeasaaressa Suomen puolustuslinjan läpimurtoon. Panssaridivisioonan päävastustajaksi kannaksella voidaan nähdä 21. Armeijaan kuulunut 30. Kaartin armeijakunta, jota komensi kaartinkenraalimajuri Nikolai Simonjak, Stalinin arvossa pitämä komentaja. Armeijakunnalla oli käytössään raskaita KV-1 Klim Voroshilov taistelupanssarivaunuja, jotka oli huollollisista syistä keskitetty yhteen panssarirykmenttiin. Neuvostojoukkojen läpimurron torjumiseksi Panssaridivisioonan käskettiin hyökätä Kivennavan Polviselkään. Divisioonaa johti käytännössä Päämaja Mikkelistä 200 kilometrin päästä divisioonan oman korkeimman johdon ollessa lomalla tai muutoin poissa. Kyseessä oli tiedustleuhyökkäys, josta siirryttiin viivytykseen. Taisteluissa divisioonan panssarintorjunta tuhosi 29 neuvostopanssarivaunua. Hyökkäyksen ongelmana oli se, että kenttätykistö ja Rynnäkkötykkipataljoona eivät tukeneet hyökkääviä jääkäreitä. Hyökkäys oli kuitenkin operatiivisesti onnistunut, koska sen seurauksena neuvostojoukkoja komentanut Leningradin rintaman komentaja Leonid Govorov vaihtoi yhtymiensä painopisteen Kivennavalta Sahankylän puolelle Panssaridivisioonan vastahyökkäykset jatkuivat Kuuterselässä, jossa taisteluosasto Puroma hyökkäsi tavoitteenaan VT-asema eli Vammelsuu-Taipale-linja. Sturmgeschütz 40 Ausführung G rynnäkkötykeillä varustettu Rynnäkkötykkipataljoona tuhosi hyökkäyksessä 21 vihollisvaunua ja pioneerit lisäksi neljä. Neuvostoliittolaiset itse tilastoivat tappioikseen peräti 40 tuhottua vaunua. Neuvostoliittolaisten omat viralliset tappiotilas-

8 8 (18) tot ovat yleensä luotettavia, koska puna-armeijassa tappioilmoitusten todenperäisyys tarkastettiin huolella. Ilmeisesti 40 tuhottuun vaunuun sisältyvät suomalaisen kenttätykistön ja ilmavoimien sekä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn (Gefechtsverband Kuhlmey) tuhoamat vaunut. Kuuterselässä myös omat tappiot olivat suuret. Yksin Jääkäripataljoona 2:ssa ne olivat 206 miestä. Panssaridivisioona irtautui IV Armeijakunnan komentajan kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaisen käskystä, kun Ratsuväkiprikaatin puolustus oli murtunut Taisteluosasto Björkman, Vahvennettu Jääkäripataljoona 2, Taisteluosasto Kvikant ja Jääkäripataljoona 4:n 3. komppania kävivät taisteluja Suulasjärven- Kanneljärven-Perkjärven kannaksella tuhoten vihollisen tulenjohtopaikkana toimineen panssarivaunun. Tappiot olivat raskaita täälläkin. Muun muassa Vahvennettu Jääkäripataljoona 2 menetti 63 miestä Taisteluosasto Puroma hyökkäsi Rokkalanjoen-Nuoraan linjalla tuhoten Summassa kaksi KV-1-taistelupanssarivaunua ja runsaasti neuvostoliittolaista jalkaväkeä. Omat tappiot olivat 112 miestä ja yksi Vickers-taistelupanssarivaunu, jonka oma panssarintorjunta vahingossa tuhosi. Taisteluiden operatiivinen merkitys oli vain tyydyttävä Erillinen Panssarikomppania pyrki puolustamaan Viipurin-Tammisuon linjaa yhdeksällä BT-42-rynnäkkötykillään. Kyseinen vaunutyyppi oli tehtävään täysin sopimaton. Sen pääase oli alkujaan brittiläisvalmisteinen 114 mm:n rannikkohaupitsi, joka ei kyennyt läpäisemään yhdenkään neuvostovaunun panssaria, joskin oli tehokas ase jalkaväkeä vastaan. Tästä huolimatta Viipurin puolustuksesta vastanneen 20. Prikaatin komentaja eversti Armas Kemppi ei antanut Erillisen Panssarikomppanian päällikölle luutnantti Stig Sippelinille lupaa epäsuoran tulen käyttöön kaupunkiolosuhteissa tehtiin vastahyökkäys Juustilasta Portinhoikan kautta vanhalle VKT-linjalle eli Viipuri-Kuparsaari-Taipale-linjalle pysäyttääkseen kohti Haminaa ja Kouvolaa pyrkivät neuvostojoukot. Neuvostoliitolla oli alueella noin miestä, joista noin kaatui tai haavoittui jo suomalaisten tulivalmistelussa. Valmisteltuaan ja toimitettuaan esikäskyn IV Armeijakunnan komentaja kenraaliluutnantti Laatikainen antoi Panssaridivisioonan komentajalle kenraalimajuri Lagukselle vapaat kädet vastahyökkäyksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Panssaridivisioona saavutti vastahyökkäyksessä suurvoiton. Se tuhosi vähintään 38 vihollisvaunua (lisäksi 4-5 epävarmaa tapausta) ja sai sotasaaliiksi 8-9 ajokuntoista vaunua. Omia vaunutappioita ei kärsitty. Portinhoikan vastahyökkäyksen operatiivinen merkitys oli suuri, koska sen ansiosta Neuvostoliiton 21. Armeija ei onnistunut saamaan sillanpääasemaa etenemiselleen kohti länttä. Portinhoikan taistelusta huolimatta Neuvostoliiton 21. Armeija oli edennyt 1-2 vuorokautta suunniteltua nopeammin. Sen eteneminen pysäytettiin Talin-Ihantalan suurtaisteluissa, joiden alkuvaiheessa Panssaridivisioona puolusti noin viikon ajan. Erityisesti panssarintorjunnan tehtävänä oli estää Portinhoikan risteysalueen joutuminen neuvostojoukkojen käsiin. Divisioonan tappiot olivat raskaat: miestä. Neuvostoliiton menetykset olivat vastaavana aikana lähes kolminkertaiset. Vuosalmen taisteluissa Rynnäkkötykkipataljoona tuhosi 21 vihollisvaunua ja Jääkäriprikaati kahdeksan. Divisioonan tappiot olivat jälleen raskaat. mutta vastaavasti Neuvostoliiton kolme divisioonaa kutistui lähelle minimivahvuuttaan.

9 9 (18) Suomalaisten kannaksella saavuttamien torjuntavoittojen jälkeen Neuvostoliitto ryhtyi siirtämään joukkojaan Narvan rintamalle, ja kannaksella oli enää 18 neuvostoyhtymää. 4. Havaintoja Suomen ilmatorjuntapanssarivaunuhankinnoista jatkosodasta kylmään sotaan (ev Ahti Lappi) Toisessa maailmansodassa brittijoukoilla oli Normandian maihinnousussa kesäkuussa 1944 käytössä Crusader AA ilmatorjuntavaunuja, joista Mark I tyyppi oli varustettu Landsverk Anti II:n tapaan yhdellä 40 mm:n Bofors-kanuunalla ja Mark IV versio kahdella 20 mm:n Oerlikon kanuunalla, joka tuohon aikaan oli maailman käytetyin ilmatorjuntaase. Crusader AA Mark I-versiota valmistettiin 300 kappaletta ja Mark IV versiota 249 kappaletta. Saksalaisilla oli käytössään neljällä 20 mm:n kanuunalla varustettuja Wirbelwind-vaunuja ja kahdella 37 mm:n kanuunalla varustettuja Wirbelwind II vaunuja. Lisäksi oli Möbelwageniksi kutsuttu Flakpanzer IV 37-millisine kanuunoineen. Prototyyppiasteelle pääsivät lisäksi kahdella 30 mm:n kanuunalla varustettu Kugelblitz ja yhdellä 30 mm:n kanuunalla varustettu Kleine Kugelblitz. Vuonna 1943 saksalaiset kokeilivat myös 88 mm:n ilmatorjuntakanuunan asentamista panssarivaunualustalle. Neuvostoliitossa kehitettiin vuonna 1943 GAZ 61-K -puolitela-ajoneuvoon pohjautuva 37 mm:n kanuunalla varustettu ilmatorjunta-ajoneuvo. Ilmatorjuntaan käytettiin myös ZIS-11- kuorma-auton lavalle asennettuun 25 mm:n kanuunaan pohjautuvaa ratkaisua. Neuvostoliiton ensimmäinen varsinainen ilmatorjuntapanssarivaunu oli ZSU-37. Se perustui SU- 76M-rynnäkkötykin alustaan, jolle oli asennettu 37 mm:n ilmatorjuntakanuuna. Vaunussa oli optiset tähtäimet ja stereoetäisyysmittari. Sitä valmistettiin 45 kappaletta vuonna 1945, mutta vaunu ei ehtinyt sotaan. Kuitenkin Suomi oli todennäköisesti maailman ensimmäinen maa, jossa ilmatorjuntapanssarivaunut otettiin operatiiviseen käyttöön. AB Landsverkin ilmatorjuntapanssarivaunun kehitystyö alkoi Ruotsissa vuonna Suomi oli vaunutyypin ensimmäinen ostaja, ja sai ostamansa kuusi Landsverk Anti II -vaunua käyttöönsä Ruotsin puolustusvoimat tilasi vaunuja vasta vuonna Kotimaassaan vaunut tunnettiin nimellä Luftvärnskanonvagn fm/43 (Lvkv fm/43). Landsverk Anti II -vaunut sijoitettiin Panssaridivisioonan Panssari-ilmatorjuntapatteriin, joka oli operatiivisesti divisioonan erillisyksikkö. Se oli sodan aikana maavoimien ainoa ilmatorjuntayksikkö aselajin muutoin kuuluessa organisatorisesti ilmavoimiin. Panssariilmatorjuntapatteri pudotti sodassa kaikkiaan 13 viholliskonetta.

10 10 (18) Ruotsalaisen AB Landsverkin valmistama 40 mm:n Bofors-ilmatorjuntakanuunalla varustettu Landsverk Anti II palveli Suomen jatkosodassa keväästä 1942 alkaen ja oli siten maailman ensimmäinen operatiivisessa käytössä palvellut ilmatorjuntapanssarivaunu. Neuvostoliittolaisen ZSU-57-2-ilmatorjuntapanssarivaunun suunnitteli V. G. Grapin, ja ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna Vaunu tunnettiin myös nimellä S-68) Toimintakuntoinen mallikappale seurasi vuonna 1953, ja vaunu hyväksyttiin puna-armeijan käyttöön vuonna Sarjavalmistus alkoi vuonna Suomessa puolustusneuvosto esitti marraskuussa 1959 ilmatorjuntapanssarivaunun hankintaa korvaamaan sodanaikaisia Landsverk Anti II vaunuja. Pääesikunta ehdotti kuitenkin kenttälavettisen 57 mm:n ilmatorjuntapaterin hankintaa, mikä ei puolustusneuvostoa tyydyttänyt. Ilmatorjunta-asekysymyksen jäätyä ratkaisemattomaksi määrärahat päätettiin käyttää T-54-taistelupanssarivaunujen hankkimiseen. Vuonna 1960 pääesikunta uudisti ehdotuksensa 57 mm:n ilmatorjuntapatterin hankkimisesta. Vaihtoehtoina se nyt kuitenkin piti 57 mm:n ilmatorjuntapanssarivaunuja tyyppiä (Z)SU-57-2 tai 100 mm:n ilmatorjuntapatteria. Asevaihtoehtoihin tutustuttiin Moskovassa. Ilmatorjuntapanssarivaunusta ilmatorjunnan tarkastaja totesi, että kokonaisuutena asejärjestelmä on hyvin tyydyttävä, mutta tähtäimet ovat huonot. Yhtä panssariprikaatia kohden katsottiin tarvittavat vähintään kuusi ilmatorjuntapanssarivaunua eli yhteensä 12 vaunua. Optiona pidettiin 40 vaunut ilmatorjuntapanssarivaunupatteristoa. Kauppa 12 vaunusta, sirpalekranaatista ja panssarikranaatista tehtiin Kaupan arvo oli 745,8 miljoonaa markkaa Puolustusvoimat esitti ilmatorjuntapanssarivaunujen tarpeeksi jo 84 vaunua ja lisäksi 15 komentovaunua. Lisähankintatarvetta laskettiin 14 vaunuun, mutta sitä ei toteutettu. Näin ollen vuonna 1963 Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanon panssariprikaatiin kuului 1-2 kuuden vaunun ilmatorjuntapanssarivaunupatteria riippuen siitä, perustettai-

11 11 (18) siinko panssariprikaateita yksi vai kaksi. Ongelmana oli ilmatorjuntapanssarivaunuilta puuttuva pimeätoimintakyky. Neuvostoliittolaisvalmisteinen (Z)SU-57-2-ilmatorjuntapanssarivaunu tuli kotimaassaan sarjatuotantoon vuonna Vaunussa on T-54-taistelupanssarivaunun alusta, jota on kevennetty poistamalla yksi viidestä telapyöräparista. Ilmatorjunta-aseina on kaksi 57 mm:n kanuunaa. Vaunuja tuotiin Suomeen 12 kpl vuosina Vaunujen käyttö päättyi lopullisesti vuonna Neuvostoliitossa kehitettiin kylmän sodan aikana uusia ilmatorjuntapanssarivaunuja. ZSU Shilka eli 2A6 oli tarkoitettu moottoroidun jalkaväkidivisioonan ilmatorjuntavaunuksi. Vaunun pääsuunnittelija oli N. A. Astrov vuonna Vaunu oli varustettu neljällä 23 mm:n AZP-23-ilmatorjuntakanuunalla, RPK-2 Tobol tulenjohtojärjestelmällä ja 1RL33- tulenjohtotutkalla. ZSU-37-2 Jenisei suunniteltiin niin ikään vuonna Vaunu oli aseistettu kahdella 37 mm:n ilmatorjuntakanuunalla, Angara-tulenjohtojärjestelmällä ja tulenjohtotutkalla. Puna-armeijan koeammunnoissa 37 mm:n aseistuksella varustettu ZSU-37-2 Jenisei osoittautui kahdesta vaunusta paremmaksi, mutta sen elektroniikka epäluotettavammaksi. ZSU-23-4 Shilka valittiin käyttöön Aikaa myöten kuitenkin ilmeni, että 23 mm on liian pienikaliibelinen ja lyhytkantamainen ase ollakseen tehokas. Vaunua ryhdyttiin tarjoamaan aktiivisesti vientiin. Neuvostoliitto esitteli ZSU-23-4 Shilka vaunua suomalaisille Tamarin divisioonassa ja tarjosi sitä 4,5 miljoonan markan kappalehintaan. Suomalaiset eivät kuitenkaan olleet valmiita hankkimaan vaunua. Tarjous uudistettiin noin kymmenen vuoden päästä hintaan 15 miljoonaa markkaa kappaleelta. On huomattava, että kyseessä olivat käyvät hinnat, ja rahan aron muutoksen johdosta 1980-luvulla pyydetty hinta oli selkeästi alhaisempi kuin vuonna Suomalaiset pitivät vaunun aseistusta liian tehottomana. Samaten tulenjohtotutkan toimintakyky oli rajoittunut, koska vaunu oli tarkoitettu käytettäväksi

12 12 (18) neuvostodivisioonan organisaatiossa, johon kuului erillinen valvontatutkajärjestelmä. Tätä järjestelmää Neuvostoliitto ei kuitenkaan ollut valmis myymään ulkomaille. Suomen kielteisen kannan taustalla 1980-luvulla oli myös se, että Egypti oli hankkinut ZSU-23-4 Shilka vaunuja ja käyttänyt niitä niin sanotussa Jom Kippur sodassa vuonna 1973 huonolla menestyksellä, mikä johtui juuri valvontatutkajärjestelmän puutteesta. Vielä 1990-luvun alussa ZSU-23-4 Shilka vaunuja olisi saatu Suomeen halvalla Saksan Demokraattisen Tasavallan jäämistöstä, mutta ilman teknistä tukea ja koulutusta. Vaunun katsottiin olleen auttamatta elinkaarensa loppupäässä ja tehoton vastaamaan senaikaisiin uhkakuviin. Lisäksi Suomessa oli jo sitouduttu Marksman-projektiin. Brittiläinen Marconi Command & Control Systems Ltd aloitti ilmatorjuntapanssarivaunun tornin kehitystyön vuonna Torni esiteltiin suomalaisille vuonna 1985, ja se herätti kiinnostusta. Kenttäkokeita tornilla suoritettiin vuonna 1987 ankarissa pakkasolosuhteissa, joissa järjestelmä toimi hyvin. Tornin hinta oli alle 25 miljoonaa markkaa, mitä pidettiin kohtuullisena. Itpsv90 Marksman oli lukujen taitteessa Suomelle ainoa operatiivis-teknillis-poliittisessa viitekehyksessä mahdollinen ratkaisu uudeksi ilmatorjuntapanssarivaunuksi. Vaunussa on brittiläisen Marconin kehittämä torni, kaksi sveitsiläisen Oerlikonin 35 mm:n KDA-ilmatorjuntakanuunaa ja uusiokäyttöön otettu neuvostoliittolais-puolalaista alkuperää oleva T-55-taistelupanssarivaunun alusta. Käytössä oleville kuudelle vaunulle ei kouluteta enää uusia varusmiesikäryhmiä. Marconin torniin perustuvan Marksman-ratkaisun vaihtoehtoja ei 1980-luvun lopulla juuri ollut. Kuten edellä on kerrottu, tarjolla ollut neuvostovaihtoehto oli todettu vanhentuneeksi jo 1970-luvulla myös valmistajamaassaan. Toinen neuvostoliittolainen vaunu oli Tunguska 2S6 vuodelta 1982, joka on niin sanottu hybridivaunu. Vaunun aseistus koostuu tykeistä ja ohjuksista. Kahden erilaisen asejärjestelmän sijoittaminen samaan vaunuun ei 1980-luvun tekniikalla ollut helppo tehtävä, eikä vaunun kumpaakaan asejärjestelmää voitu pitää erityisen tehokkaana. Lisäksi Neuvostoliitto tarjosi vaunua Suomelle vasta vuonna 1989, ja 55 miljoonan markan kappalehintaa pidettiin kalliina.

13 13 (18) Saksan Liittotasavallassa oli tarjolla edellisen sukupolven Flakpanzer 35 mm Gepard, mutta vaunu oli vuonna 1973 esiteltynä jo melko vanha ja 52 miljoonan markan hintaisena kuitenkin kallis. Poliittisesti saksalaisvaunun hankinta olisi ollut vaikeaa, koska Pariisin rauhansopimuksen asehankintarajoitusten katsottiin olleen voimassa vielä lukujen taitteessa. Ruotsissa oli kehitteillä 40 mm:n tykillä varustettu ilmatorjuntapanssarivaunu, jonka sanottiin vertautuvat Yhdysvaltain Sgt York vaunuun. Kyseessä oli kuitenkin vasta suunnitteilla oleva tuote, jota ei toteutettu, kun Sgt York projekti joutui teknisistä puutteista johtuen Yhdysvalloissa vastatuuleen. Suomessa panostettiin 1990-luvun alussa paljon maavoimien ilmatorjuntaan. Taustalla olivat muun muassa vuoden 1991 Persianlahden sodasta saadut kokemukset. Maavoimien kehittämissuunnitelmissa oli 10 hyvin varustetun jääkäriprikaatin perustaminen. Näitä ei kuitenkaan perustettu, koska F-18 Hornet torjuntahävittäjien hankinta vei valtaosan puolustusmäärärahoista. Jääkäriprikaateille tarkoitettu ilmatorjunta-aseistus oli kuitenkin pääosin jo hankittuna. Nykytilanteessa Panssariprikaatin ilmatorjuntakykyä voidaan pitää tietyin rajoituksin melko hyvänä. Panssarihistoriaseminaarissa olivat Puolustusvoimien käytössä olleet kolme ilmatorjuntapanssarivaunutyyppiä ensimmäistä kertaa yhtäaikaisesti esillä. Vasemmalta lukien: Landsverk Anti II, (Z)SU-57-2 ja Itpsv90 Marksman.

14 14 (18) Saksan Demokraattisesta Tasavallasta tehdyt kalustohankinnat mahdollistivat 1990-luvun alkupuolella toisen panssariprikaatin sijoittamisen Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen. Tämä aiheutti tarpeen uusille ilmatorjuntapanssarivaunuille, kun Marksmaneja oli hankittu vain kuusi. Määrärahoja Marksman-lisähankintoihin ei saatu, joten kyseeseen tuli (Z)SU-57-2:n modernisointi. Modernisoitavaksi hankittiin Unkarista yhdeksän vähän käytettyä ja hyväkuntoista (Z)SU-57-2-vaunua. Modernisointisuunnitelma käsitti seuraavat osakokonaisuudet: tornin ja aseiden moottorisuuntaus infrapunapimeätähtäin elektroninen laskin laseretäisyysmittari oma voimakone tuliasemapääte heräteammus. Tarkoituksena oli käyttää mahdollisimman paljon samoja moduuleita kuin 23 mm:n ilmatorjuntakanuunoiden eli Sergeiden modernisoinnissa. Modernisoidulla 23 mm:n ilmatorjuntakanuunalla oli koeammunnoissa saavutettu maksimiampumaetäisyydellä 90 %:n tulenavaustarkkuus, joten odotukset ilmatorjuntapanssarivaunun suhteen olivat korkealla. Kalleimmaksi yksittäiseksi osakomponentiksi arveltiin infrapunatähtäintä. Tavoitteena oli saada aikaan mahdollisimman hyvä ase taisteluhelikoptereita vastaan. Tilaus modernisointityön suunnittelusta annettiin vuonna 1993 Insinööritoimisto Veikko Iivoselle. Tähtäin-laskinjärjestelmäksi oli tarjolla kaksi ratkaisua: ruotsalaisvalmisteinen SAAB ja kotimainen BASE, joista jälkimmäistä oli käytetty 23 mm:n ilmatorjuntakanuunoiden modernisoinnissa. Alkuvaiheessa kolmantena vaihtoehtona nähtiin myös alkuperäisen ZAP-laskimen säilyttäminen, mutta järjestelmän varustaminen lämpökameralla. Johtuen hyvistä kokemuksista 23 mm:n kanuunoiden modernisointiprojektissa kehitystyötä lähdettiin rakentamaan BASE-laskimen pohjalta. Työn edetessä Iivonen joutui kuitenkin toteamaan valinnan vääräksi: SAAB-järjestelmä olisi ollut panssarivaunuun soveltuvampi ratkaisu. Heräteammuksina kokeiltiin kiinalaisvalmisteisia ampumatarvikkeita, koska Venäjältä ei ollut saatavissa 57 mm:n heräteammuksia. Heräteammuksen ominaisuuksien vuoksi kahdella putkella ampuminen ei kuitenkaan ollut mahdollista. Tutkan liittämismahdollisuutta järjestelmään tutkittiin aktiivisesti Oriveden asevarikolla. Modernisointiprojekti oli aloittamisaikanaan perusteltu hanke, mutta aika ajoi sen ohi. Hanke lopetettiin vuonna 1999, kun Puolustusvoimissa yleisesti luovuttiin neuvostoliittolaisperäisten asejärjestelmien kehitystyöstä. Modernisoitu prototyyppivaunu purettiin vuonna 2001.

15 15 (18) 5. Suomen panssarikalustohankinnat luvuilla ja niiden taustat (dos., ev Pekka Visuri) Toisen maailmansodan jälkeen Puolustusvoimilla oli hallussaan suuri määrä melko sekalaista asemateriaalia. Erityisesti käsiaseita oli runsaasti. Seuraava taulukko kuvaa eräiden käsiaseiden määriä sodan jälkeen: Ase Määrä (kpl) Kivääri Konepistooli Pikakivääri Konekivääri Panssarintorjuntakivääri Pistooli Myös panssarivaunukalustoa oli melko runsaasti, joskin valtaosa siitä koostui 1930-luvun tekniikkaan perustuvista kaikin osin vanhentuneista Vickers- ja T-26-tyyppisistä vaunuista. Nämä vaunut käytettiin loppuun koulutuksessa, mihin käyttöön ne soveltuivat hyvin. Käyttökelpoisena vaunukalustona pidettiin muun muassa saksalaisperäisiä Sturmgeschütz 40 Ausführung G rynnäkkötykkejä ja Panzerkampfwagen IV Ausführung J taistelupanssarivaunuja (PzKpfw IV). Rynnäkkötykkejä oli 51 kappaletta. Sturmgeschütz 40 rynnäkkötykkien etuina oli hyvä tykki ja hyvät viestivälineet sekä erittäin runsaasti ampumatarvikkeita varastoissa. Panzerkampfwagen IV -vaunuja oli 15 kappaletta. Niiden monimutkaisen telapyörästön katsottiin olevan soveltumaton suomalaiseen maastoon. Neuvostoliittolaisia uudempia sotasaalisvaunuja arvostettiin hyvän liikkuvuutensa ja teknisen luotettavuutensa vuoksi, mutta niiden aseistukseen, viestivälineisiin ja optiikkaan ei oltu tyytyväisiä. Panssarivaunukalustosta rynnäkkötykit varastoitiin 1950-luvulla kriisivalmiuteen, ja muuta sodanaikaista kalustoa käytettiin koulutuksessa. Puolustusvoimat kohensi 1950-luvun alusta alkaen erityisesti panssarintorjuntaaseistustaan. Kehitystyön tuloksena syntyivät kevyt sinko 55 S 55 ja raskas sinko 95 S Panssarintorjunta-aseistusta oli käytössä seuraavan taulukon mukaisesti: Ase Määrä (kpl) Kevyt sinko 55 S Raskas sinko 95 S Panssarintorjuntaohjus Vigilant 164 Väylätorjuntaohjus SS Panssarintorjuntakanuuna 75 PstK Panssarimiina Vuoteen 1968 mennessä kevyitä sinkoja oli valmistettu jo noin kappaletta ja raskaita sinkoja noin 600 kappaletta. Lisäksi varastoissa oli noin panssarimiinaa. Operatiivisten joukkojen panssarintorjunta-aseistus saavutti määrävahvuutensa 1960-luvun aikana. Panssarintorjunnan vahvuutta ei kuitenkaan julkisesti esitelty, koska panssarintorjunnan todennäköisin uhkakuva ei ollut julkilausuttujen poliittisten linjausten mukainen. Edellä esitetyssä asetelmassa vuoden 1966 tilannetta koskien on huomion arvoista, että yksikään panssarintorjunta-ase ei ole neuvostoliittolaisvalmisteinen. Singot ja miinat ovat

16 16 (18) kotimaisia, Vigilant-ohjus brittiläinen, SS-11-ohjus ranskalainen ja panssarintorjuntakanuuna sodan ajan saksalainen. Pariisin rauhansopimuksen näkökulmasta kyseenalaiset Vigilant-panssarintorjuntaohjukset hankittiin Isosta-Britanniasta vuonna 1962 poliittisista syistä, jotta saataisiin Iso-Britannia suostumaan Neuvostoliitosta ostettujen MiG-21F-hävittäjäkoneiden aseistamiseen neuvostoliittolaisvalmisteisin ilmataisteluohjuksin. Vuonna 1958 hankittiin Isosta-Britanniasta 38 kappaletta FV 4101 Charioteer taistelupanssarivaunuja. Sen runko perustuu toisen maailmansodan aikaiseen Cromwelltaistelupanssarivaunuun. Torni oli kehitetty vuonna 1951, ja 83,4 mm:n tykki oli uusi. Vaunu toimi lähinnä hyvissä sääolosuhteissa. Kolmen ensimmäisen vaunun hankinnasta tiedotettiin laajalti, mutta varsinaista 35 kappaleen hankintaerää pidettiin poliittisista syistä salaisena aina neuvostoliittolaisten T-54-vaunujen hankintaan saakka. T-54-taistelupanssarivaunujen hankinta liittyy bilateraalikaupan maksutaseen korjaamiseen ja Neuvostoliiton 1950-luvun lopussa myöntämään tavaraluottoon, jonka tarkoituksena oli kehittää Suomen kansantaloutta suurteollisuutta suosivaan suuntaan tuomalla lähinnä metalliteollisuuden tuotantovälineitä Neuvostoliitosta. Tavaraluoton luokkaan koneet ja laitteet voitiin kuitenkin sisällyttää vaikka sotakalustoa, jos suomalaiset niin halusivat. T- 54-taistelupanssarivaunujen hinta-laatusuhteen todettiin olevan hyvä, ja niitä tuotiin maahan yhdessä (Z)SU-57-2-ilmatorjuntapanssarivaunujen kanssa vuosina kaikkiaan 43 kappaletta. Neuvostoliittolaisia T-54 "Nikita" -taistelupanssarivaunuja hankittiin 43 kpl vuosina Kotimaassaan vaunu tuli tuotantoon vuonna 1947 ollen silloin maailman tehokkaimpia taistelupanssarivaunuja. Hankinnat mahdollistivat Suomessa luopumisen toisen maailmansodan aikaisesta panssarivaunukalustosta. T-54- vaunujen poistaminen käytöstä alkoi jo vuonna 1969, kun uudempia ja tehokkaampia T-55-vaunuja oli saatu maahan riittävästi. Viimeiset T-54:t poistuivat varastoista lopullisesti kuitenkin vasta vuonna 2005.

17 17 (18) Vuosina hankittiin loppuunajettujen sota-aikaisten vaunujen tilalle koulutuskäyttöön brittiläisiä niin ikään sodanaikaisia Comet-taistelupanssarivaunuja. Vaunut olivat palovaarallisia, eikä niitä voitu ajatella hyödynnettävän koulutuksen ulkopuolella. Suomi osti Cometit brittiläisen agentuuritoimiston kautta. Ilmeisesti poliittisista syistä hankintaa ei uskallettu tehdä suoraan maan puolustusvoimilta. Osoittautui kuitenkin, että ilman välikättä hankinta olisi ollut aivan mahdollinen ja selvästi edullisempi. Neuvostoliitosta hankittiin 12 kappaletta uintikykyisiä PT-76-tiedustelupanssarivaunuja. Ne sijoitettiin Panssarivaunupataljoonan 3. komppaniaan, jossa panssaritiedustelujoukkueeseen kuului kolme PT-76-tiedustelupanssarivaunua ja kaksi BTR-50- kuljetuspanssarivaunua. PT-76-vaunujen vahvuus oli hyvä uintikyky ja kenttäkelpoisuus, mutta operatiivisesti se oli liian raskas tiedustelukäyttöön. Myös uintikyky suomalaisissa vesistöissä oli paikoin kyseenalainen, koska Neuvostoliiton jokialueille suunnitellulla vaunulla oli vaikeuksia päästä vedestä meikäläiselle rannalle. Neuvostoliittolaisvalmisteinen PT-76-vaunu oli Suomessa käytössä vuosina Kevyt ja hyvin uintikykyinen vaunu palveli panssaritiedustelutehtävissä, joskin tiedustelijat itse joutuivat toisinaan kriittisesti pohtimaan meluisan työkalunsa soveltuvuutta sille tarkoitettuun tehtävään. Panssariprikaatissa oli luvulla runsaasti panssarivaunukalustoa ja muuta materiaalia. Vaunutilanne oli seuraavan asetelman mukainen: T-54-taistelupanssarivaunu 43 kpl T-55-taistelupanssarivaunu 22 kpl Charioteer-taistelupanssarivaunu 38 kpl SU-57-2-ilmatorjuntapanssarivaunu 12 kpl PT-76-tiedustelupanssarivaunu 12 kpl BTR-50-kuljetuspanssarivaunu 25 kpl.

18 18 (18) Tämän jälkeen hankittiin muun muassa BTR-60PB-kuljetuspanssarivaunuja. Pyöräalustaisen ajoneuvon käyttökelpoisuus verrattuna tela-alustaiseen BTR-50:een herätti keskustelua, mutta vaunu oli erittäin hyvä maantiellä. Kalustotilanne oli seuraava: T-54-taistelupanssarivaunu 42 kpl T-55-taistelupanssarivaunu 52 kpl T-55K-komentopanssarivaunu 10 kpl Charioteer-taistelupanssarivaunu 37 kpl SU-57-2-ilmatorjuntapanssarivaunu 12 kpl PT-76-tiedustelupanssarivaunu 12 kpl BTR-50PK-kuljetuspanssarivaunu 60 kpl BTR-50PU-esikuntapanssarivaunu 8 kpl BTR-60PA-kuljetuspanssarivaunu 1 kpl BTR-60PB-kuljetuspanssarivaunu 53 kpl BTS-2T-hinauspanssarivaunu 2 kpl MTU-20-siltapanssarivaunu 4 kpl. MTU-20-siltapanssarivaunut olivat poikkeuksellinen hankinta sikäli, että ne edustivat Neuvostoliiton uusinta kalustoa Leningradin sotilaspiirissä. Suomen oli tarkoitus hankkia vanhempaa siltapanssarivaunutyyppiä, mutta tarjolla oli tuolloin vain uusinta. Keskeisimpiä hankintoja tämän jälkeen olivat 12 T-55-taistelupanssarivaunun ja 30 BTR- 60PB-kuljetuspanssarivaunun hankinta vuonna Vuosina hankittiin 50 BTR-50PU-esikuntapanssarivaunua, 10 KTM5M-miinanraivainta ja kuusi MAZ-537- kuljetusautoa lavetteineen. Kotimainen teollisuus tarjosi vuonna 1977 Panssariprikaatille VKkuljetuspanssariajoneuvoa eli Jukoa, mutta testit eivät johtaneet hankintoihin. VKprojektin jälkeen kehitetty XA-180-panssariajoneuvo Pasi ei sekään pitkään aikaan päätynyt Panssariprikaatin kalustoon. Muistion laadinta ja valokuvat Juuso Hyvärinen Toijalan Seudun Reserviläiset ry

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Ilmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi olivat saksalaisia 3 6-paikkaisia kuljetus- ja meritoimintakoneita. Kone oli kehitetty Junkers F-13

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat

Lisätiedot

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 1 Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 Hangon Rintama Antero Uitto Taustahistoriaa Hankoniemi ja sitä ympäröivä saaristo oli jo kauan ollut tärkeä sotilaalliselta kannalta, koska se sijaitsee Suomenlahden

Lisätiedot

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio)

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio) 1 VALKEASAAREN LÄPIMURTO Ye-ev, ST Janne Mäkitalo Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014 (Laajennettu versio) Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra eversti, arvoista

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute. Tapio Jalo, Motiva Oy

Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute. Tapio Jalo, Motiva Oy Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute Tapio Jalo, Motiva Oy Kyselyn taustatiedot 862 vastaajaa 65 % isännöitsijöitä 29 % erillisen energiatodistuksen tekijöitä Yli 60 % vastaajista tehnyt yli 10

Lisätiedot

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T 58 VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T Y1eisesikuntamajuri Harri Ohra-aho 1. JOHDANTO 1.1 Lähtöasetelma Venäjän sotilaallinen johto on viime aikoina joutunut tekemään asevoimia ja sotataitoa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA 1 PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA Johdanto Operatiivinen suunnittelu, myös välirauhan aikana toteutettu, on harvinainen aihe koska,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Jätehuolto, kuljetus TOT 3/01. Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jäteauton kuljettaja

Jätehuolto, kuljetus TOT 3/01. Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Jäteauton kuljettaja TOT-RAPORTTI Jäteauton kuljettaja puristui kontin ja pakkaajan väliin 3/01 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Tyhjennettäessä jätteitä tilavuudeltaan kuuden kuutiometrin jätekontista jäteajoneuvon

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm' METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K

Lisätiedot

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9.

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. MUISTIO KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. 2003 '. Leo Hanski (Hanskintie 8, 48310 Kotka) otti yhteyttä allekirjoittaneeseen 19.5. 2003 koskien mahdollista liistekatiskaa,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA MIKKO KARJALAINEN Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kehittämispäällikkö Kansallisarkistossa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA

KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA 1 (6) KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA 1 KERHON TOIMIHENKILÖT 1.1 Hallitus Kari Kotirinta Jukka Saarinen Tapio Hautaluoma Pentti Kaukoranta Antti Salmi Antti Virtanen Kristiina Lanki puheenjohtaja sihteeri

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

AUTOTALLI KÄYTTÖOHJE

AUTOTALLI KÄYTTÖOHJE AUTOTALLI KÄYTTÖOHJE ENNEN KUIN ALOITAT Ennen kuin aloitat asennuksen, ota selvää paikallisilta viranomaisilta, tarvitseeko autotalli rakennusluvan. Lue käyttöohje huolellisesti ja noudata annettuja ohjeita.

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 Kokousaika kello 9:30 11.30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Edellisen kokouksen

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina.

Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina. Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina. Sotiemme aikana käytetyt kartat Talvisodassa taisteltiin Suomen alueella, josta oli 1930 luvulla tehdyt

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

10517/11 HKE/tan DG C

10517/11 HKE/tan DG C EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 7. kesäkuuta 2011 (OR. en) 10517/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0064 (NLE) ATO 48 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisyritykselle Hochtemperatur-

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Sankarihautausmaat Suomessa -projekti Kuvausohjeet Tietojen kerääminen

Sankarihautausmaat Suomessa -projekti Kuvausohjeet Tietojen kerääminen OTETTAVAT KUVAT Kuva 1 - yleiskuva sankarihautausmaasta Kuva mieluiten yläviistosta niin, että kaikki hautapaikat näkyvät. Kuvakulma valitaan niin, että pääpaino kuvassa tulee nimenomaan itse sankarihautausmaalle.

Lisätiedot

Pääedustaja Suomessa OY. LAATUVAUNU AB HELSINKI. P. Esplanaadikatu 23. Puh. 23 334 ja 23326

Pääedustaja Suomessa OY. LAATUVAUNU AB HELSINKI. P. Esplanaadikatu 23. Puh. 23 334 ja 23326 1937 Pääedustaja Suomessa OY. LAATUVAUNU AB HELSINKI P. Esplanaadikatu 23 Puh. 23 334 ja 23326 FEI FE2 FARGO, sarja AFEI la AFE2 moottori on Chryslerin rakentama korkeapurlstus Sivuventtiilimoottori. Se

Lisätiedot

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu.

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun (Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa (Trinitatiskirkko)13.

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

28.01.2016. Kokousaika Torstaina 28.1.2016 klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

28.01.2016. Kokousaika Torstaina 28.1.2016 klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Kokousaika Torstaina 28.1.2016 klo 15:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä

Lisätiedot

Kuljetus TOT 22/03. Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja. Kassakaapin kuljetus

Kuljetus TOT 22/03. Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja. Kassakaapin kuljetus TOT-RAPORTTI 22/03 Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kolmen työntekijän tehtävänä oli viedä suuri kassakaappi (500 kg) teollisuushallin tiloista

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.2.2017) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2017 lopussa 33956

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote 23.5.2013 Vuoden 1963 jälkeen, jolloin Canter esiteltiin, on sitä myyty 3,7 miljoonaa kappaletta. Canter kärkenään

Lisätiedot

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Pekka Visuri Juhlapuhe 4.6.2016 (YTE) Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä on aihetta käsitellä hänen toimintaansa ylipäällikkönä ja valtiollisena johtajana.

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 Paikka: Wanha Karhunmäki, Lapua Aika: 14.11.2015 1. Kokouksen avaus Hallituksen jäsen Joni Riste avasi

Lisätiedot

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus TARKASTUSRAPORTTI Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus Muistioteksti Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Kirsi Luoto teki tarkastuskäynnin

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

KOPAR GROUP EN 1090; kokemuksia hankinnoista ulkomailta. Samuli Saarela Service Manager, IWE, IWI-C

KOPAR GROUP EN 1090; kokemuksia hankinnoista ulkomailta. Samuli Saarela Service Manager, IWE, IWI-C KOPAR GROUP EN 1090; kokemuksia hankinnoista ulkomailta Samuli Saarela Service Manager, IWE, IWI-C 15.3.2016 Perustietoa Koparista Suomalainen suunnittelu ja valmistus konepaja, jolla neljä yksikköä: Kopar

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot