MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009"

Transkriptio

1 1 (18) MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssarihistoriaseminaarin yhteydessä. Sisällys 1. Mannerheim-linja kartalla ja kuvina (ins. Antero Uitto ja DI Carl-Fredrik Geust) Suomeen hankittujen Sturmgeschütz-rynnäkkötykkien valmistuksesta ja rakenneeroista havaintoja ja tutkimusmenetelmiä (DI, insmaj Esa Muikku ja kapt Jukka Purhonen) Panssaridivisioonan taistelukäytön operatiivinen merkitys Karjalan kannaksella kesällä 1944 (asessori, evl Erkki Käkelä) Havaintoja Suomen ilmatorjuntapanssarivaunuhankinnoista jatkosodasta kylmään sotaan (ev Ahti Lappi) Suomen panssarikalustohankinnat luvuilla ja niiden taustat (dos., ev Pekka Visuri) Mannerheim-linja kartalla ja kuvina (ins. Antero Uitto ja DI Carl-Fredrik Geust) Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen ryhdyttiin laatimaan pääpuolustuslinjaa Karjalan kannakselle Suomenlahden ja Laatokan välille. Linjan pituus 1920-luvun suunnitelmissa oli noin 120 kilometriä. Tultaessa 1930-luvulle linja oli lopulta noin 140 kilometriä pitkä. Linja tukeutui noin 60 %:n matkalta alueen vesistöön. Linja voidaan jakaa läntiseen osaan, jonka päätehtävä oli suojata Viipuria, sekä itäiseen osaan, joka nojasi Vuoksen vesistöön. Läntisen osan rakentaminen alkoi jo 1920-luvulla. Se koostui suurelta osin miehistökasemateista, jotka oli valettu paikallisesta maaaineksesta tehdystä betonista. Nämä linnoitteet eivät osoittautuneet kestäviksi luvulla suoritetuissa koeammunnoissa. Talvisodan aikana varsinainen pääpuolustuslinja sijaitsikin etelämpänä ja oli varustettu pääosin kenttälinnoittein. Sen sijaan itäinen osa linjasta koostui noin 10 kilometrin välein rakennetuista tykein varustetuista vahvoista teräsbetonisista sulkulinnakkeista ja konekiväärikasemateista.

2 2 (18) Karjalan kannaksen pääpuolustuslinja ja kantalinnoitteet 1930-luvun lopulla. Kantalinnoitteiden rakentaminen väheni 1920-luvun aikana, kun puolustusmäärärahoja kohdennettiin armeijan operaatiokyvyn kehittämiseen linnoittamisen sijasta. Seuraavalla vuosikymmenellä määrärahat riittivät jälleen myös linnoitteiden rakentamiseen, ja nyt pääpaino oli aiempaa suuremmissa ja lujemmissa bunkkereissa. Aiemmni rakennettuja miehistökasematteja laajennettiin ja vahvistettiin erityisesti Summassa. Suurvaltojen varustautumisesta johtuva teräksen maailmanmarkkinahinnan nousu 1930-luvulla johti siihen, että linnoitteiden vahvistamisessa alettiin käyttää monikerrospanssarointia yksittäisten paksujen teräslevyjen sijasta. Neuvostoliittolaisessa terminologiassa pääpuolustuslinjan linnoitteita kutsuttiin nimellä autonominen varuskunta, joka tarkoitti itsenäiseen taisteluun kykenevää linnoitetta. Leningradin sotilaspiirin tiedusteluosastolla oli käytössään vakoilijoiden jo vuonna 1937 ottamia valokuvia uusien linnoitteiden rakentamisvaiheesta. Samaten käytettävissä oli vakoilijaksi paljastuneen luutnantti Vilho Pentikäisen toimittamia tietoja, jotka tosin olivat paljolti suunnitelmaluonteisia. Neuvostoliittolaisten käyttämät karttapohjat perustuivat 1900-luvun alun aineistoon. Neuvostoliitossa käytössä ollut pääpuolustuslinjaa koskeva aineisto oli suurelta osin puutteellista ja virheellistä. Vuoden 1939 ylimääräisten kertausharjoitusten aikana suomalainen ilmatiedustelu teki runsaasti valvontalentoja pääpuolustuslinjan yläpuolella. Lennoilla ja niillä otetuissa valokuvissa havaitut linnoitteet käskettiin naamioida aiempaa paremmin. Tämä johti siihen, että talvisodan alkaessa pääpuolustuslinja oli erittäin vaikeasti havaittavissa ilmasta käsin. Samalla suomalainen ilmatiedustelu oli saanut runsaasti kokemusta ilmavalokuvien tulkinnasta. Talvisodan alussa Neuvostojoukkojen vahvuus Kannaksella oli noin miestä ja Suomen noin miestä. Aloittaessaan suurhyökkäyksen Neuvostoliitto oli vahvistanut joukkojaan mieheen. Suomella oli tällöin vastassa noin miestä. Neuvostoliiton tykistä oli sodan kuluessa vahvistunut putkesta putkeen ja panssarivaunujen määrä kaksinkertaistunut vaunusta vaunuun. Lentokoneiden määrä pysytteli koko sodan ajan noin 1 300:ssa. Suomen materiaalinen alivoima oli

3 3 (18) vakavin kenttätykistön ampumatarvikkeiden osalta. Esimerkiksi Summassa suomalainen ilmatiedustelu havaitsi neuvostojoukkojen ryhmityksen viittaavan läpimurtopyrkimykseen, mutta tykistöllä ei ollut käytettävissään ammuksia sen estämiseksi. Läpimurron jälkeen neuvostoliittolaiset tuhosivat Summan linnoitteet, eikä niitä voitu hyödyntää enää jatkosodassa. Suomessa pääpuolustuslinjasta ei juurikaan käytetty Mannerheim-linjan nimeä. Sen sijaan Neuvostoliitossa nimi oli yleisesti käytössä. Neuvostoliiton korkeimmalla poliittisella johdolla ei ollut välitöntä rintamakosketusta, ja sodanjohto halusi esitellä talvisodan tapahtumat Stalinille parhain päin. Tämä oli helppoa, koska Neuvostoliitto oli kuitenkin voittanut sodan. Suomen pääpuolustuslinjan vahvuutta liioiteltiin estoitta. Edelleen Venäjällä on havaittavissa näkemyksiä, joiden mukaan Mannerheim-linja olisi ollut aukoton tunnelijärjestelmä ja sellaisenaan vahvempi kuin Ranskan Maginot-linja tai Saksan Siegfried-linja. Tarkkaa tutkimustietoa neuvostoliittolaisten käsityksistä ei kuitenkaan ole. Pian talvisodan jälkeen Neuvostoliitossa ryhdyttiin laatimaan kuusiosaista tieteellistä tutkimusta sodasta, mutta se jäi kesken Saksan hyökättyä kesällä Tutkimusta varten koottu laaja materiaali on edelleen tutkimatta Venäjän sota-arkistossa. Suomessa erityisesti Mannerheim pyrki vähättelemään pääpuolustuslinjan merkitystä. Hän myös karttoi Mannerheim-linja-nimitystä. Hän halusi antaa ansion talvisodassa saavutetusta torjuntamenestyksestä yksinomaan suomalaisille sotilaille. 2. Suomeen hankittujen Sturmgeschütz-rynnäkkötykkien valmistuksesta ja rakenne-eroista havaintoja ja tutkimusmenetelmiä (DI, insmaj Esa Muikku ja kapt Jukka Purhonen) Sturmgeschütz 40 Ausführung G- mallisia rynnäkkötykkejä (StuG) valmistettiin toisen maailmansodan aikana Saksassa kaikkiaan noin kappaletta. Näistä Suomeen hankittiin 59 kappaletta. Vuonna 1943 hankittu erä käsitti 30 rynnäkkötykkiä, jotka valmistettiin touko-elokuussa Näistä 10 kappaletta kokosi Altmärkische Kettenwerk GmbH eli Alkett osana 101 kappaleen sarjaa. Mühlenbau und Industrie AG eli MIAG kokosi 19 kappaletta osana 85 vaunun sarjaa. Lisäksi yhden kappaleen kokosi Maschinenfabrik Augsburg-Nürnberg AG eli MAN. Vuonna 1944 hankituista rynnäkkötykeistä 24 kappaletta valmisti Alkett osana 379 vaunun sarjaa ja viisi kappaletta MIAG osana 252 vaunun sarjaa. Tutkimuksen kannalta keskeinen tunniste on jokaisessa valmistetussa osassa, osakomponentissa, laitteessa ja pakkauksessa esiintyvä 1-3-kirjaiminen tunniste (das Fertigungszeichen), joka kertoo ko. osan tms:n valmistajan. Aivan sodan loppuaikoja lukuun ottamatta käytössä olevat tunnisteet on selostettu Saksan maavoimien esikunnan (Oberkommando des Heeres eli OKH) julkaisussa Liste der Fertigungszeichen für Waffen, Munition und Gerät.

4 4 (18) Sturmgeschütz 40 Ausführung G:n suunnittelusta vastasi Daimler-Benz AG Werk 40 Marienfeldtissä. Loppukokoonpanosta vastasivat edellä mainitut Alkett ensin Berliinin Borsigwaldessa, sitten Spandaussa ja alustojen osalta Falkenseessa sijainneilla tehtaillaan sekä MIAG Braunschweigissa. Mainittakoon, useimmilla näistä tehdasalueista harjoitetaan edelleen teollista toimintaa, ja erityisesti suhteellisen vähäisillä pommitusvahingoilla selvinneen MIAGin osalta nykyisenkin rakennuskannan sijoittelu muistuttaa sodanaikaista. Ainoastaan Alkettin Falkenseen tehdasalue on nykyisin kadonnut, ja paikasta muistuttaa vain tehtaan työvoimatarvetta palvelleen keskitysleirin alue. Edellä mainitut Alkett ja MIAG suorittivat pääasiassa alustojen ja vaunujen kokoonpanotehtäviä. Osakomponentteja valmistivat useat eri tehtaat. Muun muassa tykkejä valmistettiin niin Berliinissä (Wittemayer Maschinenfabrik) kuin Tsekinmaan Pilsenissä (Skoda). Teräsrakenteita valmistivat mm. Deutsche Edelstahlwerke GmbH Hannoverissa ja Stahlwerke Harkort-Eichen GmbH Hagenissa. Moottorreita valmistivat Maybach Maybach- Motorenbau GmbH ja Maschinenfabrik Augsburg-Nürnberg AG eli MAN. Vaihteistot valmisti Zahnradfabrik Friedrichshafen AG eli ZF. Saksalaisen Mühlenbau und Industrie AG:n eli MIAGin valmistama rynnäkkötykki Sturmgeschütz 40 Ausführung G kuului vuonna 1943 Suomeen saatuihin 30 rynnäkkötykin erään. Edelleen ajokuntoinen vaunu oli yksi kolmesta Panssarikilta ry:n rynnäkkötykistä, joita joita käytettiin kesällä 2005 Tali-Ihantala elokuvan kuvauksissa. Tätä perua vaunuun on maalattu numero , joka todellisudessa oli Kuuterselässä tuhoutuneen kapt Kvikantin johtaman vaunun numero. Rynnäkkötykkien valmistuksen tilaajaorganisaationa toimi materiaalilaitosta vastaava armeijan asetarkastusvirasto Heereswaffenamt (HWA). Varsinaisesta tarkastustoiminnasta vastasi sen alainen Waffenabnahme-Amt (WaA), jonka leima esiintyy rynnäkkötykkien eri osakomponenteissa. Varikko-organisaatio (Heeres-Zeugamt eli HZA) vastasi valmiiden vaunujen kuljetuksista tehtaalta ja teki niiden loppuvarustelun kevyiden aseiden, työkalujen, viestivälineiden ja joidenkin optisten komponenttien osalta sekä suoritti taistelukelpoisuustarkastuksen.

5 5 (18) Rynnäkkötykkiyksilöiden välillä on lukuisia eroja. Näiden syitä ovat seuraavat: yleiset muutokset rakennepiirustuksissa eri osakomponentteja valmistaneiden tehtaiden erilainen valmistustekniikka osakomponenttivarastojen epäsäännöllinen kierto häiriöt materiaalitoimituksissa ja korvaavien materiaalien tai osakomponenttien käyttö poikkeamat Waffenabnahme-Amtin vastaanottotarkastuksessa poikkeamat Heeres-Zeugamtin tarkastuksessa häiriöt kuljetuksissa, erityisesti rautatiekaluston puute. Valmistussarjoissa ja vaunuyksilöissä olleista eroista ilmoitettiin saksalaisille joukoille useita eri kanavia pitkin. Yksi tiedotuskanava oli joukoille jaettu sotateknillinen käskylehti Heerestechnisches Verordnungsblatt (H Techn. V Bl). Suomalaisille näitä tiedotteita ei jaettu. Ulkoisesti havaittavia peruskomponenttien eroja rynnäkkötykeissä aiheuttivat lukuisat eri seikat. Vaunun teknillisissä spesifikaatioissa edellytetty 80 mm vahva rungon keulapanssari toteutettiin joko 80 mm:n vahvuisesta teräslevystä tehtynä tai kahdesta 50 mm:n ja 30 mm:n erillisestä teräslevystä tehtynä. Ensin mainittua ratkaisua käytti Alkett, viimeksi mainittua MIAG. Alkett käytti kokoonpanossa lovettuja hitsaussaunoja. MIAG taas perinteisiä suoria saumoja. Suomeen päätyneistä rynnäkkötykeistä MIAGin kokoamassa nro 531-8:ssa oli alun perin Panzerkampfwagen III Ausführung L taistelupanssarivaunuun tarkoitettu runko. Ainoassa Suomeen päätyneessä MANin kokoamassa yksilössä, nro :ssä, koko alusta oli Panzerkampfwagen III Ausführung M- taistelupanssarivaunusta (PzKpfw III). Vuonna 1944 hankituissa erissä rynnäkkötykkien rungot erosivat toisistaan valmistajatehtaittain. Voidaan nähdä, että Suomeen hankituissa rynnäkkötykeissä on nähtävissä kaikkiaan seitsemän erilaista runkovariaatiota sisältäen edellä mainitut kaksi Panzerkampfwagen III pohjaista erikoisuutta. Moottoritilan kansipanssarit eroavat toisistaan käytetyn liitostekniikan osalta. Osassa kansipanssareita on käytetty lovettuja, osassa suoria hitsaussaumoja. Kansipanssarit on saatettu valmistaa eri tehtaassa kuin runko. Taistelutilan rungon 80 mm:n etupanssari on voitu toteuttaa joko yhdellä 80 mm:n teräsrakenteella tai kahdella erillisellä 50 mm:n ja 30 mm:n rakenteella. Taistelutilan katolla on vuonna 1943 hankituissa vaunuissa lataajan luukun avattava ja yläasentoon lukittava konekiväärin asekilpi ja johtajalla pyörivä luukku. Vuonna 1944 hankituissa vaunuissa puolestaan johtajan luukku on kiinteä mutta lisäpanssaroitu, ja lisäksi katolla on asennusvalmius ympäriampuvalle konekiväärille (der rundumfeuer Maschingewähr) ja lähitorjuntaheittimelle (die Nahverteidigungswaffe) sekä puominosturin kiinnityspisteet kenttähuoltoja varten. Voidaan nähdä, että vuoden 1943 hankintaerän kattopanssarit ovat keskenään samanlaisia, mutta vuoden 1944 erässä on havaittavissa seitsemän erilaista variaatiota muun muassa varustelun suhteen. Asekilpi on vuoden 1943 hankintaerän vaunuissa levyrakenteinen. Seuraavan vuoden hankintaerän pääosassa asekilpi on jo levyrakennetta vahvempaa valettua rakennetta lukuun ottamatta MIAGin kokoonpanemia yksilöitä, joissa käytettiin yhä levyrakenteista ase-

6 6 (18) kilpeä varustettuna paikalla rinnakkaiskonekivääriä varten. MIAGin vaunujen sisällä ei kuitenkaan ollut rinnakkaiskonekiväärin asennusvalmiutta. Eroja oli runsaasti myös pienemmissä ulospäin näkyvissä osakomponenteissa, kuten teloissa ja tykkien suuhidastimissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että pääkomponenttien osalta Suomeen saatiin 18 hiukan toisistaan poikkeavaa rynnäkkötykkiversiota. Vuoteen 1966 kestäneen palveluksen aikana niihin syntyi noin 100 eroavaisuutta lisää. Tehty analyysi hyödyttää varsinkin vaunuyksilöiden tunnistamista vanhoista valokuvista, joissa numeroita tai muita selkeitä tunnuksia ei ole nähtävissä. On huomattava, että analyysi koskee vain Suomeen hankittuja 59 rynnäkkötykkiä. Koko valmistushistorian osalta tilanne on huomattavasti moniulotteisempi. 3. Panssaridivisioonan taistelukäytön operatiivinen merkitys Karjalan kannaksella kesällä 1944 (asessori, evl Erkki Käkelä) Taistelukäyttö on luvuilla käytetty termi, joka tarkoittaa kaikkia taistelulajeja eli hyökkäystä, puolustusta ja viivytystä. Panssaridivisioona (PsD) muodostettiin vuonna Esikuvana oli Saksan menestys salamasotaoperaatioissa ja 1. Jääkäriprikaatin saavuttama menestys jatkosodan hyökkäysvaiheessa vuonna Panssaridivisioonan perustaminen kesti 8½ kuukautta: Divisioonan kokoonpanoon sisältyi operatiivisesti ongelmallisia osia, kuten Ratsuväkiprikaati ja Täydennysjääkäripataljoona, joiden merkitys divisioonan toiminnalle oli kyseenalainen. Divisioonasta tuli raskaampi kuin 1. Jääkäriprikaati oli ollut missään vaiheessa. Divisioonan määrävahvuus oli miestä, ja se oli ylipäällikön tärkein reservi. Divisioonaa komensi kenraalimajuri Ruben Lagus. Panssaridivisioona oli niin sanottu kaaderiyhtymä, jonka miehistö koostui nuorista ympäri maata kotoisin olevista asevelvollisista. Yhtymällä ei ollut maakunnallista kiintopistettä. Sen taisteluhenki oli erinomainen. Panssaridivisioonaa koulutettiin Suur-Suomen hengessä pääpainon ollessa hyökkäystaistelussa. Myös puolustustaistelua harjoiteltiin, mutta viivytystaistelua ei. Viivytystaistelun harjoittelemattomuus ei myöhemminkään paljastunut puutteeksi. Sen sijaan se, että harjoituksia ei tehty prikaatikokoonpanoissa, osoittautui kesällä 1944 huonoksi ratkaisuksi. Divisioona joutui neljästi tositoimiin ennen siirtymistään Karjalan kannakselle. Kevättalvella Jääkäriprikaati valmistautui hyökkäämään Seesjärven länsipuolelle. Tavoitteena oli Sorokan valtaus ja siten Muurmanskiin johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien katkaiseminen. Ylipäällikkö Mannerheimin esitellessä suunnitelman presidentti Rytille, tämä jätti ratkaisun Mannerheimille itselleen. Kuten tunnettua, Mannerheim ei antanut hyökkäyskäskyä, mikä oli siinä tilanteessa operatiivisesti huono ratkaisu, mutta osoittautui myöhemmin poliittisesti hyväksi valinnaksi.

7 7 (18) Jääkäripaltaljoona 4 kävi Semenskin-Pertjärven alueella ankaria niin sanottuja kelirikkotaisteluita huhtikuussa Loka-marraskuussa 1942 divisioonalla oli vastahyökkäysvalmius Syvärillä. Lisäksi divisioona osallistui Ala-Syvärillä Laatokan Kuuttilahden lohko puolustukseen. Panssaridivisioona siirrettiin Karjalan kannakselle helmikuussa Neuvostojoukot tammikuussa olivat murtaneet 900 päivää kestäneen Leningradin saarron karkottaen saksalaisjoukot Narvajoen tasalle. Mannerheim piti tarpeellisena vahvistaa Suomen puolustusta kannaksella. Divisioonan pääosat siirrettiin Viipurin-Talin alueelle melko kauas pääasemasta. Noin puolet sijoitettiin Vuoksenlaaksoon ja puolet Lappeenrannan-Lauritsalan alueelle. Panssarivaunut ja muut ajoneuvot pyrittiin sijoittamaan sisätiloihin. Divisioona tukeutui vahvasti olemassaoleviin teollisuus- ja liikelaitoksiin. Neuvostoliitto hyökkäsi voimakkaasti Narvajoen linjalla tavoitteenaan Tallinnan valtaus ja sen jälkeen Iskuarmeijan maihinnousu Helsinkiin. Tätä pyrkimystä pohjustettiin helmikuussa toteutetuilla kaukotoimintailmajoukkojen (Aviatsija Dalnego Dejstvija eli ADD) suurpommituksilla Helsinkiin. Narvajoella neuvostohyökkäys pysähtyi kuitenkin Sinimäkien maastoon Armee-Abteilung Narwan saksalais-virolaisten joukkojen voimakkaan puolustuksen edessä. Virossa on viime vuosina kysytty, pelastiko Sinimäkien taistelu Suomen vuonna Suomessa on perinteisesti ajateltu Helsingin edustan voimakkaan rannikkopuolustuksen estäneen Neuvostoliiton maihinnoususuunnitelmat. Suomalaiset torjuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen Valkeasaaressa Seuraavana päivänä neuvostojoukot toteuttivat massiivisen tulivalmistelun, joka tuhosi 92 tykkiä 28 % alueelle ryhmitetystä suomalaisesta tykistöstä. Tämän johdosta neuvostoliittolaiset pääsivät Valkeasaaressa Suomen puolustuslinjan läpimurtoon. Panssaridivisioonan päävastustajaksi kannaksella voidaan nähdä 21. Armeijaan kuulunut 30. Kaartin armeijakunta, jota komensi kaartinkenraalimajuri Nikolai Simonjak, Stalinin arvossa pitämä komentaja. Armeijakunnalla oli käytössään raskaita KV-1 Klim Voroshilov taistelupanssarivaunuja, jotka oli huollollisista syistä keskitetty yhteen panssarirykmenttiin. Neuvostojoukkojen läpimurron torjumiseksi Panssaridivisioonan käskettiin hyökätä Kivennavan Polviselkään. Divisioonaa johti käytännössä Päämaja Mikkelistä 200 kilometrin päästä divisioonan oman korkeimman johdon ollessa lomalla tai muutoin poissa. Kyseessä oli tiedustleuhyökkäys, josta siirryttiin viivytykseen. Taisteluissa divisioonan panssarintorjunta tuhosi 29 neuvostopanssarivaunua. Hyökkäyksen ongelmana oli se, että kenttätykistö ja Rynnäkkötykkipataljoona eivät tukeneet hyökkääviä jääkäreitä. Hyökkäys oli kuitenkin operatiivisesti onnistunut, koska sen seurauksena neuvostojoukkoja komentanut Leningradin rintaman komentaja Leonid Govorov vaihtoi yhtymiensä painopisteen Kivennavalta Sahankylän puolelle Panssaridivisioonan vastahyökkäykset jatkuivat Kuuterselässä, jossa taisteluosasto Puroma hyökkäsi tavoitteenaan VT-asema eli Vammelsuu-Taipale-linja. Sturmgeschütz 40 Ausführung G rynnäkkötykeillä varustettu Rynnäkkötykkipataljoona tuhosi hyökkäyksessä 21 vihollisvaunua ja pioneerit lisäksi neljä. Neuvostoliittolaiset itse tilastoivat tappioikseen peräti 40 tuhottua vaunua. Neuvostoliittolaisten omat viralliset tappiotilas-

8 8 (18) tot ovat yleensä luotettavia, koska puna-armeijassa tappioilmoitusten todenperäisyys tarkastettiin huolella. Ilmeisesti 40 tuhottuun vaunuun sisältyvät suomalaisen kenttätykistön ja ilmavoimien sekä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn (Gefechtsverband Kuhlmey) tuhoamat vaunut. Kuuterselässä myös omat tappiot olivat suuret. Yksin Jääkäripataljoona 2:ssa ne olivat 206 miestä. Panssaridivisioona irtautui IV Armeijakunnan komentajan kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaisen käskystä, kun Ratsuväkiprikaatin puolustus oli murtunut Taisteluosasto Björkman, Vahvennettu Jääkäripataljoona 2, Taisteluosasto Kvikant ja Jääkäripataljoona 4:n 3. komppania kävivät taisteluja Suulasjärven- Kanneljärven-Perkjärven kannaksella tuhoten vihollisen tulenjohtopaikkana toimineen panssarivaunun. Tappiot olivat raskaita täälläkin. Muun muassa Vahvennettu Jääkäripataljoona 2 menetti 63 miestä Taisteluosasto Puroma hyökkäsi Rokkalanjoen-Nuoraan linjalla tuhoten Summassa kaksi KV-1-taistelupanssarivaunua ja runsaasti neuvostoliittolaista jalkaväkeä. Omat tappiot olivat 112 miestä ja yksi Vickers-taistelupanssarivaunu, jonka oma panssarintorjunta vahingossa tuhosi. Taisteluiden operatiivinen merkitys oli vain tyydyttävä Erillinen Panssarikomppania pyrki puolustamaan Viipurin-Tammisuon linjaa yhdeksällä BT-42-rynnäkkötykillään. Kyseinen vaunutyyppi oli tehtävään täysin sopimaton. Sen pääase oli alkujaan brittiläisvalmisteinen 114 mm:n rannikkohaupitsi, joka ei kyennyt läpäisemään yhdenkään neuvostovaunun panssaria, joskin oli tehokas ase jalkaväkeä vastaan. Tästä huolimatta Viipurin puolustuksesta vastanneen 20. Prikaatin komentaja eversti Armas Kemppi ei antanut Erillisen Panssarikomppanian päällikölle luutnantti Stig Sippelinille lupaa epäsuoran tulen käyttöön kaupunkiolosuhteissa tehtiin vastahyökkäys Juustilasta Portinhoikan kautta vanhalle VKT-linjalle eli Viipuri-Kuparsaari-Taipale-linjalle pysäyttääkseen kohti Haminaa ja Kouvolaa pyrkivät neuvostojoukot. Neuvostoliitolla oli alueella noin miestä, joista noin kaatui tai haavoittui jo suomalaisten tulivalmistelussa. Valmisteltuaan ja toimitettuaan esikäskyn IV Armeijakunnan komentaja kenraaliluutnantti Laatikainen antoi Panssaridivisioonan komentajalle kenraalimajuri Lagukselle vapaat kädet vastahyökkäyksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Panssaridivisioona saavutti vastahyökkäyksessä suurvoiton. Se tuhosi vähintään 38 vihollisvaunua (lisäksi 4-5 epävarmaa tapausta) ja sai sotasaaliiksi 8-9 ajokuntoista vaunua. Omia vaunutappioita ei kärsitty. Portinhoikan vastahyökkäyksen operatiivinen merkitys oli suuri, koska sen ansiosta Neuvostoliiton 21. Armeija ei onnistunut saamaan sillanpääasemaa etenemiselleen kohti länttä. Portinhoikan taistelusta huolimatta Neuvostoliiton 21. Armeija oli edennyt 1-2 vuorokautta suunniteltua nopeammin. Sen eteneminen pysäytettiin Talin-Ihantalan suurtaisteluissa, joiden alkuvaiheessa Panssaridivisioona puolusti noin viikon ajan. Erityisesti panssarintorjunnan tehtävänä oli estää Portinhoikan risteysalueen joutuminen neuvostojoukkojen käsiin. Divisioonan tappiot olivat raskaat: miestä. Neuvostoliiton menetykset olivat vastaavana aikana lähes kolminkertaiset. Vuosalmen taisteluissa Rynnäkkötykkipataljoona tuhosi 21 vihollisvaunua ja Jääkäriprikaati kahdeksan. Divisioonan tappiot olivat jälleen raskaat. mutta vastaavasti Neuvostoliiton kolme divisioonaa kutistui lähelle minimivahvuuttaan.

9 9 (18) Suomalaisten kannaksella saavuttamien torjuntavoittojen jälkeen Neuvostoliitto ryhtyi siirtämään joukkojaan Narvan rintamalle, ja kannaksella oli enää 18 neuvostoyhtymää. 4. Havaintoja Suomen ilmatorjuntapanssarivaunuhankinnoista jatkosodasta kylmään sotaan (ev Ahti Lappi) Toisessa maailmansodassa brittijoukoilla oli Normandian maihinnousussa kesäkuussa 1944 käytössä Crusader AA ilmatorjuntavaunuja, joista Mark I tyyppi oli varustettu Landsverk Anti II:n tapaan yhdellä 40 mm:n Bofors-kanuunalla ja Mark IV versio kahdella 20 mm:n Oerlikon kanuunalla, joka tuohon aikaan oli maailman käytetyin ilmatorjuntaase. Crusader AA Mark I-versiota valmistettiin 300 kappaletta ja Mark IV versiota 249 kappaletta. Saksalaisilla oli käytössään neljällä 20 mm:n kanuunalla varustettuja Wirbelwind-vaunuja ja kahdella 37 mm:n kanuunalla varustettuja Wirbelwind II vaunuja. Lisäksi oli Möbelwageniksi kutsuttu Flakpanzer IV 37-millisine kanuunoineen. Prototyyppiasteelle pääsivät lisäksi kahdella 30 mm:n kanuunalla varustettu Kugelblitz ja yhdellä 30 mm:n kanuunalla varustettu Kleine Kugelblitz. Vuonna 1943 saksalaiset kokeilivat myös 88 mm:n ilmatorjuntakanuunan asentamista panssarivaunualustalle. Neuvostoliitossa kehitettiin vuonna 1943 GAZ 61-K -puolitela-ajoneuvoon pohjautuva 37 mm:n kanuunalla varustettu ilmatorjunta-ajoneuvo. Ilmatorjuntaan käytettiin myös ZIS-11- kuorma-auton lavalle asennettuun 25 mm:n kanuunaan pohjautuvaa ratkaisua. Neuvostoliiton ensimmäinen varsinainen ilmatorjuntapanssarivaunu oli ZSU-37. Se perustui SU- 76M-rynnäkkötykin alustaan, jolle oli asennettu 37 mm:n ilmatorjuntakanuuna. Vaunussa oli optiset tähtäimet ja stereoetäisyysmittari. Sitä valmistettiin 45 kappaletta vuonna 1945, mutta vaunu ei ehtinyt sotaan. Kuitenkin Suomi oli todennäköisesti maailman ensimmäinen maa, jossa ilmatorjuntapanssarivaunut otettiin operatiiviseen käyttöön. AB Landsverkin ilmatorjuntapanssarivaunun kehitystyö alkoi Ruotsissa vuonna Suomi oli vaunutyypin ensimmäinen ostaja, ja sai ostamansa kuusi Landsverk Anti II -vaunua käyttöönsä Ruotsin puolustusvoimat tilasi vaunuja vasta vuonna Kotimaassaan vaunut tunnettiin nimellä Luftvärnskanonvagn fm/43 (Lvkv fm/43). Landsverk Anti II -vaunut sijoitettiin Panssaridivisioonan Panssari-ilmatorjuntapatteriin, joka oli operatiivisesti divisioonan erillisyksikkö. Se oli sodan aikana maavoimien ainoa ilmatorjuntayksikkö aselajin muutoin kuuluessa organisatorisesti ilmavoimiin. Panssariilmatorjuntapatteri pudotti sodassa kaikkiaan 13 viholliskonetta.

10 10 (18) Ruotsalaisen AB Landsverkin valmistama 40 mm:n Bofors-ilmatorjuntakanuunalla varustettu Landsverk Anti II palveli Suomen jatkosodassa keväästä 1942 alkaen ja oli siten maailman ensimmäinen operatiivisessa käytössä palvellut ilmatorjuntapanssarivaunu. Neuvostoliittolaisen ZSU-57-2-ilmatorjuntapanssarivaunun suunnitteli V. G. Grapin, ja ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna Vaunu tunnettiin myös nimellä S-68) Toimintakuntoinen mallikappale seurasi vuonna 1953, ja vaunu hyväksyttiin puna-armeijan käyttöön vuonna Sarjavalmistus alkoi vuonna Suomessa puolustusneuvosto esitti marraskuussa 1959 ilmatorjuntapanssarivaunun hankintaa korvaamaan sodanaikaisia Landsverk Anti II vaunuja. Pääesikunta ehdotti kuitenkin kenttälavettisen 57 mm:n ilmatorjuntapaterin hankintaa, mikä ei puolustusneuvostoa tyydyttänyt. Ilmatorjunta-asekysymyksen jäätyä ratkaisemattomaksi määrärahat päätettiin käyttää T-54-taistelupanssarivaunujen hankkimiseen. Vuonna 1960 pääesikunta uudisti ehdotuksensa 57 mm:n ilmatorjuntapatterin hankkimisesta. Vaihtoehtoina se nyt kuitenkin piti 57 mm:n ilmatorjuntapanssarivaunuja tyyppiä (Z)SU-57-2 tai 100 mm:n ilmatorjuntapatteria. Asevaihtoehtoihin tutustuttiin Moskovassa. Ilmatorjuntapanssarivaunusta ilmatorjunnan tarkastaja totesi, että kokonaisuutena asejärjestelmä on hyvin tyydyttävä, mutta tähtäimet ovat huonot. Yhtä panssariprikaatia kohden katsottiin tarvittavat vähintään kuusi ilmatorjuntapanssarivaunua eli yhteensä 12 vaunua. Optiona pidettiin 40 vaunut ilmatorjuntapanssarivaunupatteristoa. Kauppa 12 vaunusta, sirpalekranaatista ja panssarikranaatista tehtiin Kaupan arvo oli 745,8 miljoonaa markkaa Puolustusvoimat esitti ilmatorjuntapanssarivaunujen tarpeeksi jo 84 vaunua ja lisäksi 15 komentovaunua. Lisähankintatarvetta laskettiin 14 vaunuun, mutta sitä ei toteutettu. Näin ollen vuonna 1963 Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanon panssariprikaatiin kuului 1-2 kuuden vaunun ilmatorjuntapanssarivaunupatteria riippuen siitä, perustettai-

11 11 (18) siinko panssariprikaateita yksi vai kaksi. Ongelmana oli ilmatorjuntapanssarivaunuilta puuttuva pimeätoimintakyky. Neuvostoliittolaisvalmisteinen (Z)SU-57-2-ilmatorjuntapanssarivaunu tuli kotimaassaan sarjatuotantoon vuonna Vaunussa on T-54-taistelupanssarivaunun alusta, jota on kevennetty poistamalla yksi viidestä telapyöräparista. Ilmatorjunta-aseina on kaksi 57 mm:n kanuunaa. Vaunuja tuotiin Suomeen 12 kpl vuosina Vaunujen käyttö päättyi lopullisesti vuonna Neuvostoliitossa kehitettiin kylmän sodan aikana uusia ilmatorjuntapanssarivaunuja. ZSU Shilka eli 2A6 oli tarkoitettu moottoroidun jalkaväkidivisioonan ilmatorjuntavaunuksi. Vaunun pääsuunnittelija oli N. A. Astrov vuonna Vaunu oli varustettu neljällä 23 mm:n AZP-23-ilmatorjuntakanuunalla, RPK-2 Tobol tulenjohtojärjestelmällä ja 1RL33- tulenjohtotutkalla. ZSU-37-2 Jenisei suunniteltiin niin ikään vuonna Vaunu oli aseistettu kahdella 37 mm:n ilmatorjuntakanuunalla, Angara-tulenjohtojärjestelmällä ja tulenjohtotutkalla. Puna-armeijan koeammunnoissa 37 mm:n aseistuksella varustettu ZSU-37-2 Jenisei osoittautui kahdesta vaunusta paremmaksi, mutta sen elektroniikka epäluotettavammaksi. ZSU-23-4 Shilka valittiin käyttöön Aikaa myöten kuitenkin ilmeni, että 23 mm on liian pienikaliibelinen ja lyhytkantamainen ase ollakseen tehokas. Vaunua ryhdyttiin tarjoamaan aktiivisesti vientiin. Neuvostoliitto esitteli ZSU-23-4 Shilka vaunua suomalaisille Tamarin divisioonassa ja tarjosi sitä 4,5 miljoonan markan kappalehintaan. Suomalaiset eivät kuitenkaan olleet valmiita hankkimaan vaunua. Tarjous uudistettiin noin kymmenen vuoden päästä hintaan 15 miljoonaa markkaa kappaleelta. On huomattava, että kyseessä olivat käyvät hinnat, ja rahan aron muutoksen johdosta 1980-luvulla pyydetty hinta oli selkeästi alhaisempi kuin vuonna Suomalaiset pitivät vaunun aseistusta liian tehottomana. Samaten tulenjohtotutkan toimintakyky oli rajoittunut, koska vaunu oli tarkoitettu käytettäväksi

12 12 (18) neuvostodivisioonan organisaatiossa, johon kuului erillinen valvontatutkajärjestelmä. Tätä järjestelmää Neuvostoliitto ei kuitenkaan ollut valmis myymään ulkomaille. Suomen kielteisen kannan taustalla 1980-luvulla oli myös se, että Egypti oli hankkinut ZSU-23-4 Shilka vaunuja ja käyttänyt niitä niin sanotussa Jom Kippur sodassa vuonna 1973 huonolla menestyksellä, mikä johtui juuri valvontatutkajärjestelmän puutteesta. Vielä 1990-luvun alussa ZSU-23-4 Shilka vaunuja olisi saatu Suomeen halvalla Saksan Demokraattisen Tasavallan jäämistöstä, mutta ilman teknistä tukea ja koulutusta. Vaunun katsottiin olleen auttamatta elinkaarensa loppupäässä ja tehoton vastaamaan senaikaisiin uhkakuviin. Lisäksi Suomessa oli jo sitouduttu Marksman-projektiin. Brittiläinen Marconi Command & Control Systems Ltd aloitti ilmatorjuntapanssarivaunun tornin kehitystyön vuonna Torni esiteltiin suomalaisille vuonna 1985, ja se herätti kiinnostusta. Kenttäkokeita tornilla suoritettiin vuonna 1987 ankarissa pakkasolosuhteissa, joissa järjestelmä toimi hyvin. Tornin hinta oli alle 25 miljoonaa markkaa, mitä pidettiin kohtuullisena. Itpsv90 Marksman oli lukujen taitteessa Suomelle ainoa operatiivis-teknillis-poliittisessa viitekehyksessä mahdollinen ratkaisu uudeksi ilmatorjuntapanssarivaunuksi. Vaunussa on brittiläisen Marconin kehittämä torni, kaksi sveitsiläisen Oerlikonin 35 mm:n KDA-ilmatorjuntakanuunaa ja uusiokäyttöön otettu neuvostoliittolais-puolalaista alkuperää oleva T-55-taistelupanssarivaunun alusta. Käytössä oleville kuudelle vaunulle ei kouluteta enää uusia varusmiesikäryhmiä. Marconin torniin perustuvan Marksman-ratkaisun vaihtoehtoja ei 1980-luvun lopulla juuri ollut. Kuten edellä on kerrottu, tarjolla ollut neuvostovaihtoehto oli todettu vanhentuneeksi jo 1970-luvulla myös valmistajamaassaan. Toinen neuvostoliittolainen vaunu oli Tunguska 2S6 vuodelta 1982, joka on niin sanottu hybridivaunu. Vaunun aseistus koostuu tykeistä ja ohjuksista. Kahden erilaisen asejärjestelmän sijoittaminen samaan vaunuun ei 1980-luvun tekniikalla ollut helppo tehtävä, eikä vaunun kumpaakaan asejärjestelmää voitu pitää erityisen tehokkaana. Lisäksi Neuvostoliitto tarjosi vaunua Suomelle vasta vuonna 1989, ja 55 miljoonan markan kappalehintaa pidettiin kalliina.

13 13 (18) Saksan Liittotasavallassa oli tarjolla edellisen sukupolven Flakpanzer 35 mm Gepard, mutta vaunu oli vuonna 1973 esiteltynä jo melko vanha ja 52 miljoonan markan hintaisena kuitenkin kallis. Poliittisesti saksalaisvaunun hankinta olisi ollut vaikeaa, koska Pariisin rauhansopimuksen asehankintarajoitusten katsottiin olleen voimassa vielä lukujen taitteessa. Ruotsissa oli kehitteillä 40 mm:n tykillä varustettu ilmatorjuntapanssarivaunu, jonka sanottiin vertautuvat Yhdysvaltain Sgt York vaunuun. Kyseessä oli kuitenkin vasta suunnitteilla oleva tuote, jota ei toteutettu, kun Sgt York projekti joutui teknisistä puutteista johtuen Yhdysvalloissa vastatuuleen. Suomessa panostettiin 1990-luvun alussa paljon maavoimien ilmatorjuntaan. Taustalla olivat muun muassa vuoden 1991 Persianlahden sodasta saadut kokemukset. Maavoimien kehittämissuunnitelmissa oli 10 hyvin varustetun jääkäriprikaatin perustaminen. Näitä ei kuitenkaan perustettu, koska F-18 Hornet torjuntahävittäjien hankinta vei valtaosan puolustusmäärärahoista. Jääkäriprikaateille tarkoitettu ilmatorjunta-aseistus oli kuitenkin pääosin jo hankittuna. Nykytilanteessa Panssariprikaatin ilmatorjuntakykyä voidaan pitää tietyin rajoituksin melko hyvänä. Panssarihistoriaseminaarissa olivat Puolustusvoimien käytössä olleet kolme ilmatorjuntapanssarivaunutyyppiä ensimmäistä kertaa yhtäaikaisesti esillä. Vasemmalta lukien: Landsverk Anti II, (Z)SU-57-2 ja Itpsv90 Marksman.

14 14 (18) Saksan Demokraattisesta Tasavallasta tehdyt kalustohankinnat mahdollistivat 1990-luvun alkupuolella toisen panssariprikaatin sijoittamisen Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen. Tämä aiheutti tarpeen uusille ilmatorjuntapanssarivaunuille, kun Marksmaneja oli hankittu vain kuusi. Määrärahoja Marksman-lisähankintoihin ei saatu, joten kyseeseen tuli (Z)SU-57-2:n modernisointi. Modernisoitavaksi hankittiin Unkarista yhdeksän vähän käytettyä ja hyväkuntoista (Z)SU-57-2-vaunua. Modernisointisuunnitelma käsitti seuraavat osakokonaisuudet: tornin ja aseiden moottorisuuntaus infrapunapimeätähtäin elektroninen laskin laseretäisyysmittari oma voimakone tuliasemapääte heräteammus. Tarkoituksena oli käyttää mahdollisimman paljon samoja moduuleita kuin 23 mm:n ilmatorjuntakanuunoiden eli Sergeiden modernisoinnissa. Modernisoidulla 23 mm:n ilmatorjuntakanuunalla oli koeammunnoissa saavutettu maksimiampumaetäisyydellä 90 %:n tulenavaustarkkuus, joten odotukset ilmatorjuntapanssarivaunun suhteen olivat korkealla. Kalleimmaksi yksittäiseksi osakomponentiksi arveltiin infrapunatähtäintä. Tavoitteena oli saada aikaan mahdollisimman hyvä ase taisteluhelikoptereita vastaan. Tilaus modernisointityön suunnittelusta annettiin vuonna 1993 Insinööritoimisto Veikko Iivoselle. Tähtäin-laskinjärjestelmäksi oli tarjolla kaksi ratkaisua: ruotsalaisvalmisteinen SAAB ja kotimainen BASE, joista jälkimmäistä oli käytetty 23 mm:n ilmatorjuntakanuunoiden modernisoinnissa. Alkuvaiheessa kolmantena vaihtoehtona nähtiin myös alkuperäisen ZAP-laskimen säilyttäminen, mutta järjestelmän varustaminen lämpökameralla. Johtuen hyvistä kokemuksista 23 mm:n kanuunoiden modernisointiprojektissa kehitystyötä lähdettiin rakentamaan BASE-laskimen pohjalta. Työn edetessä Iivonen joutui kuitenkin toteamaan valinnan vääräksi: SAAB-järjestelmä olisi ollut panssarivaunuun soveltuvampi ratkaisu. Heräteammuksina kokeiltiin kiinalaisvalmisteisia ampumatarvikkeita, koska Venäjältä ei ollut saatavissa 57 mm:n heräteammuksia. Heräteammuksen ominaisuuksien vuoksi kahdella putkella ampuminen ei kuitenkaan ollut mahdollista. Tutkan liittämismahdollisuutta järjestelmään tutkittiin aktiivisesti Oriveden asevarikolla. Modernisointiprojekti oli aloittamisaikanaan perusteltu hanke, mutta aika ajoi sen ohi. Hanke lopetettiin vuonna 1999, kun Puolustusvoimissa yleisesti luovuttiin neuvostoliittolaisperäisten asejärjestelmien kehitystyöstä. Modernisoitu prototyyppivaunu purettiin vuonna 2001.

15 15 (18) 5. Suomen panssarikalustohankinnat luvuilla ja niiden taustat (dos., ev Pekka Visuri) Toisen maailmansodan jälkeen Puolustusvoimilla oli hallussaan suuri määrä melko sekalaista asemateriaalia. Erityisesti käsiaseita oli runsaasti. Seuraava taulukko kuvaa eräiden käsiaseiden määriä sodan jälkeen: Ase Määrä (kpl) Kivääri Konepistooli Pikakivääri Konekivääri Panssarintorjuntakivääri Pistooli Myös panssarivaunukalustoa oli melko runsaasti, joskin valtaosa siitä koostui 1930-luvun tekniikkaan perustuvista kaikin osin vanhentuneista Vickers- ja T-26-tyyppisistä vaunuista. Nämä vaunut käytettiin loppuun koulutuksessa, mihin käyttöön ne soveltuivat hyvin. Käyttökelpoisena vaunukalustona pidettiin muun muassa saksalaisperäisiä Sturmgeschütz 40 Ausführung G rynnäkkötykkejä ja Panzerkampfwagen IV Ausführung J taistelupanssarivaunuja (PzKpfw IV). Rynnäkkötykkejä oli 51 kappaletta. Sturmgeschütz 40 rynnäkkötykkien etuina oli hyvä tykki ja hyvät viestivälineet sekä erittäin runsaasti ampumatarvikkeita varastoissa. Panzerkampfwagen IV -vaunuja oli 15 kappaletta. Niiden monimutkaisen telapyörästön katsottiin olevan soveltumaton suomalaiseen maastoon. Neuvostoliittolaisia uudempia sotasaalisvaunuja arvostettiin hyvän liikkuvuutensa ja teknisen luotettavuutensa vuoksi, mutta niiden aseistukseen, viestivälineisiin ja optiikkaan ei oltu tyytyväisiä. Panssarivaunukalustosta rynnäkkötykit varastoitiin 1950-luvulla kriisivalmiuteen, ja muuta sodanaikaista kalustoa käytettiin koulutuksessa. Puolustusvoimat kohensi 1950-luvun alusta alkaen erityisesti panssarintorjuntaaseistustaan. Kehitystyön tuloksena syntyivät kevyt sinko 55 S 55 ja raskas sinko 95 S Panssarintorjunta-aseistusta oli käytössä seuraavan taulukon mukaisesti: Ase Määrä (kpl) Kevyt sinko 55 S Raskas sinko 95 S Panssarintorjuntaohjus Vigilant 164 Väylätorjuntaohjus SS Panssarintorjuntakanuuna 75 PstK Panssarimiina Vuoteen 1968 mennessä kevyitä sinkoja oli valmistettu jo noin kappaletta ja raskaita sinkoja noin 600 kappaletta. Lisäksi varastoissa oli noin panssarimiinaa. Operatiivisten joukkojen panssarintorjunta-aseistus saavutti määrävahvuutensa 1960-luvun aikana. Panssarintorjunnan vahvuutta ei kuitenkaan julkisesti esitelty, koska panssarintorjunnan todennäköisin uhkakuva ei ollut julkilausuttujen poliittisten linjausten mukainen. Edellä esitetyssä asetelmassa vuoden 1966 tilannetta koskien on huomion arvoista, että yksikään panssarintorjunta-ase ei ole neuvostoliittolaisvalmisteinen. Singot ja miinat ovat

16 16 (18) kotimaisia, Vigilant-ohjus brittiläinen, SS-11-ohjus ranskalainen ja panssarintorjuntakanuuna sodan ajan saksalainen. Pariisin rauhansopimuksen näkökulmasta kyseenalaiset Vigilant-panssarintorjuntaohjukset hankittiin Isosta-Britanniasta vuonna 1962 poliittisista syistä, jotta saataisiin Iso-Britannia suostumaan Neuvostoliitosta ostettujen MiG-21F-hävittäjäkoneiden aseistamiseen neuvostoliittolaisvalmisteisin ilmataisteluohjuksin. Vuonna 1958 hankittiin Isosta-Britanniasta 38 kappaletta FV 4101 Charioteer taistelupanssarivaunuja. Sen runko perustuu toisen maailmansodan aikaiseen Cromwelltaistelupanssarivaunuun. Torni oli kehitetty vuonna 1951, ja 83,4 mm:n tykki oli uusi. Vaunu toimi lähinnä hyvissä sääolosuhteissa. Kolmen ensimmäisen vaunun hankinnasta tiedotettiin laajalti, mutta varsinaista 35 kappaleen hankintaerää pidettiin poliittisista syistä salaisena aina neuvostoliittolaisten T-54-vaunujen hankintaan saakka. T-54-taistelupanssarivaunujen hankinta liittyy bilateraalikaupan maksutaseen korjaamiseen ja Neuvostoliiton 1950-luvun lopussa myöntämään tavaraluottoon, jonka tarkoituksena oli kehittää Suomen kansantaloutta suurteollisuutta suosivaan suuntaan tuomalla lähinnä metalliteollisuuden tuotantovälineitä Neuvostoliitosta. Tavaraluoton luokkaan koneet ja laitteet voitiin kuitenkin sisällyttää vaikka sotakalustoa, jos suomalaiset niin halusivat. T- 54-taistelupanssarivaunujen hinta-laatusuhteen todettiin olevan hyvä, ja niitä tuotiin maahan yhdessä (Z)SU-57-2-ilmatorjuntapanssarivaunujen kanssa vuosina kaikkiaan 43 kappaletta. Neuvostoliittolaisia T-54 "Nikita" -taistelupanssarivaunuja hankittiin 43 kpl vuosina Kotimaassaan vaunu tuli tuotantoon vuonna 1947 ollen silloin maailman tehokkaimpia taistelupanssarivaunuja. Hankinnat mahdollistivat Suomessa luopumisen toisen maailmansodan aikaisesta panssarivaunukalustosta. T-54- vaunujen poistaminen käytöstä alkoi jo vuonna 1969, kun uudempia ja tehokkaampia T-55-vaunuja oli saatu maahan riittävästi. Viimeiset T-54:t poistuivat varastoista lopullisesti kuitenkin vasta vuonna 2005.

17 17 (18) Vuosina hankittiin loppuunajettujen sota-aikaisten vaunujen tilalle koulutuskäyttöön brittiläisiä niin ikään sodanaikaisia Comet-taistelupanssarivaunuja. Vaunut olivat palovaarallisia, eikä niitä voitu ajatella hyödynnettävän koulutuksen ulkopuolella. Suomi osti Cometit brittiläisen agentuuritoimiston kautta. Ilmeisesti poliittisista syistä hankintaa ei uskallettu tehdä suoraan maan puolustusvoimilta. Osoittautui kuitenkin, että ilman välikättä hankinta olisi ollut aivan mahdollinen ja selvästi edullisempi. Neuvostoliitosta hankittiin 12 kappaletta uintikykyisiä PT-76-tiedustelupanssarivaunuja. Ne sijoitettiin Panssarivaunupataljoonan 3. komppaniaan, jossa panssaritiedustelujoukkueeseen kuului kolme PT-76-tiedustelupanssarivaunua ja kaksi BTR-50- kuljetuspanssarivaunua. PT-76-vaunujen vahvuus oli hyvä uintikyky ja kenttäkelpoisuus, mutta operatiivisesti se oli liian raskas tiedustelukäyttöön. Myös uintikyky suomalaisissa vesistöissä oli paikoin kyseenalainen, koska Neuvostoliiton jokialueille suunnitellulla vaunulla oli vaikeuksia päästä vedestä meikäläiselle rannalle. Neuvostoliittolaisvalmisteinen PT-76-vaunu oli Suomessa käytössä vuosina Kevyt ja hyvin uintikykyinen vaunu palveli panssaritiedustelutehtävissä, joskin tiedustelijat itse joutuivat toisinaan kriittisesti pohtimaan meluisan työkalunsa soveltuvuutta sille tarkoitettuun tehtävään. Panssariprikaatissa oli luvulla runsaasti panssarivaunukalustoa ja muuta materiaalia. Vaunutilanne oli seuraavan asetelman mukainen: T-54-taistelupanssarivaunu 43 kpl T-55-taistelupanssarivaunu 22 kpl Charioteer-taistelupanssarivaunu 38 kpl SU-57-2-ilmatorjuntapanssarivaunu 12 kpl PT-76-tiedustelupanssarivaunu 12 kpl BTR-50-kuljetuspanssarivaunu 25 kpl.

18 18 (18) Tämän jälkeen hankittiin muun muassa BTR-60PB-kuljetuspanssarivaunuja. Pyöräalustaisen ajoneuvon käyttökelpoisuus verrattuna tela-alustaiseen BTR-50:een herätti keskustelua, mutta vaunu oli erittäin hyvä maantiellä. Kalustotilanne oli seuraava: T-54-taistelupanssarivaunu 42 kpl T-55-taistelupanssarivaunu 52 kpl T-55K-komentopanssarivaunu 10 kpl Charioteer-taistelupanssarivaunu 37 kpl SU-57-2-ilmatorjuntapanssarivaunu 12 kpl PT-76-tiedustelupanssarivaunu 12 kpl BTR-50PK-kuljetuspanssarivaunu 60 kpl BTR-50PU-esikuntapanssarivaunu 8 kpl BTR-60PA-kuljetuspanssarivaunu 1 kpl BTR-60PB-kuljetuspanssarivaunu 53 kpl BTS-2T-hinauspanssarivaunu 2 kpl MTU-20-siltapanssarivaunu 4 kpl. MTU-20-siltapanssarivaunut olivat poikkeuksellinen hankinta sikäli, että ne edustivat Neuvostoliiton uusinta kalustoa Leningradin sotilaspiirissä. Suomen oli tarkoitus hankkia vanhempaa siltapanssarivaunutyyppiä, mutta tarjolla oli tuolloin vain uusinta. Keskeisimpiä hankintoja tämän jälkeen olivat 12 T-55-taistelupanssarivaunun ja 30 BTR- 60PB-kuljetuspanssarivaunun hankinta vuonna Vuosina hankittiin 50 BTR-50PU-esikuntapanssarivaunua, 10 KTM5M-miinanraivainta ja kuusi MAZ-537- kuljetusautoa lavetteineen. Kotimainen teollisuus tarjosi vuonna 1977 Panssariprikaatille VKkuljetuspanssariajoneuvoa eli Jukoa, mutta testit eivät johtaneet hankintoihin. VKprojektin jälkeen kehitetty XA-180-panssariajoneuvo Pasi ei sekään pitkään aikaan päätynyt Panssariprikaatin kalustoon. Muistion laadinta ja valokuvat Juuso Hyvärinen Toijalan Seudun Reserviläiset ry

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Panssariprikaati 8.8.2013

Panssariprikaati 8.8.2013 Panssariprikaati 8.8.2013 Agenda Panssariprikaatin perinteet Panssariprikaatin tehtävät, organisaatio ja resurssit Panssariprikaatin varusmieskoulutus Panssariprikaatin virka-apu Kehittäminen Agenda Panssariprikaatin

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944 Pro gradu-tutkielma Kadettivääpeli Antti Kivimäki Kadettikurssi 91 Kranaatinheitinopintosuunta Maaliskuu 2008

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Suomessa suunnitellut panssarintorjuntatykit - liian myöhään syntyneet (ins. Vesa Toivonen, Patria Land Systems Oy)

Suomessa suunnitellut panssarintorjuntatykit - liian myöhään syntyneet (ins. Vesa Toivonen, Patria Land Systems Oy) 1 (10) Suomessa suunnitellut panssarintorjuntatykit - liian myöhään syntyneet (ins. Vesa Toivonen, Patria Land Systems Oy) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä.

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat

Lisätiedot

Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin yhteydessä.

Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin yhteydessä. 1 (9) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. KMW military mobile bridges (ins. Sami Liski, Krauss-Maffei Wegmann GmbH & Co. KG) Krauss-Maffei Wegmann GmbH &

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

14538/08 HKE/tan DG C I LIMITE FI

14538/08 HKE/tan DG C I LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 10. marraskuuta 2008 (OR. fr) 14538/08 Toimielinten välinen asia: 2007/0280 (COD) LIMITE MAP 51 MI 380 COMPET 403 IND 141 COSDP 910 POLARM 31 PESC 1317 COARM 82 CODEC

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan

Lisätiedot

Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku

Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi olivat saksalaisia 3 6-paikkaisia kuljetus- ja meritoimintakoneita. Kone oli kehitetty Junkers

Lisätiedot

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Arvoisat kuulijat, nimeni on Vesa Määttä ja valmistelen elämäkertaa Karl Lennart Oeschistä. Se julkistetaan syksyllä 2015. Kerron esityksessäni Oeschin

Lisätiedot

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät

Lisätiedot

Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin

Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin 1 (13) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. Salpalinjan teräspesäkkeet - panssariaseistusta linnoitteina (DI Esa Muikku, Millog Oy) Salpalinjan teräspesäkkeiden

Lisätiedot

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 20.2.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin vuoden 2008 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C 3

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio)

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio) 1 VALKEASAAREN LÄPIMURTO Ye-ev, ST Janne Mäkitalo Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014 (Laajennettu versio) Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra eversti, arvoista

Lisätiedot

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T 58 VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T Y1eisesikuntamajuri Harri Ohra-aho 1. JOHDANTO 1.1 Lähtöasetelma Venäjän sotilaallinen johto on viime aikoina joutunut tekemään asevoimia ja sotataitoa

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten

Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten Isoisäni Antin talvisotaan osallistumisesta tuli kuluneeksi 14. helmikuuta tasan 70 vuotta. Oikeastaan virallinen osallistuminen sotaan alkoi jo 31.1.1940, jolloin

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 1 Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 Hangon Rintama Antero Uitto Taustahistoriaa Hankoniemi ja sitä ympäröivä saaristo oli jo kauan ollut tärkeä sotilaalliselta kannalta, koska se sijaitsee Suomenlahden

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden

Lisätiedot

PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944

PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944 Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Henri Silovaara Sotatieteiden maisterikurssi 2 Maasotalinja Huhtikuu 2013 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Kuumasinkityt tuotteet eläinten ulkoruokintaan, aitaukseen ja kuljetukseen

Kuumasinkityt tuotteet eläinten ulkoruokintaan, aitaukseen ja kuljetukseen Kuumasinkityt tuotteet eläinten ulkoruokintaan, aitaukseen ja kuljetukseen Valmistaja INOFAMA S.A. Valmistajalle myönnetty ISO 9001:2000 laatustandardi Myynti, markkinointi, maahantuonti Suomessa Kärsämäentie

Lisätiedot

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt

Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt Janne Rantanen Turkuun rakennettiin viime sotien aikana kolme raskasta ilmatorjuntapatteria eri puolille kaupunkia. Patterit

Lisätiedot

Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen esitelmätilaisuuden yhteydessä.

Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen esitelmätilaisuuden yhteydessä. 1 (5) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen esitelmätilaisuuden yhteydessä. (ins. Vesa Toivonen, Patria Oyj) Sotateollisuustuotantoon muutetussa maatalouskonetehtaassa työskennellyt

Lisätiedot

7. LUKU ULOS UMPIKUJASTA: KESÄ 1944

7. LUKU ULOS UMPIKUJASTA: KESÄ 1944 7. LUKU ULOS UMPIKUJASTA: KESÄ 1944 Pohjoisen armeijaryhmän ja sitä vastassa olleiden neuvostoarmeijan rintamien tilanne rauhoittui jossain määrin, kun Narvajoen varrella käydyt taistelut laantuivat kevätlauhan

Lisätiedot

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana 1(7) Vainajien muistojuhla Muolaa 9.6.2013 Lauri Rämö, Muolaalaisten seura Sodan uhkaan varautuminen Saksan aluevaltausten ja aggressiivisuuden

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Rasti 1: Tuliylläkkö Joukkueesi valmistelee tuliylläkköä vihollisen kärkeä vastaan. Kesken valmistelun havaitset vihollisen jalkapartion, joka tarkistaa tien sivustaa sissien varalta. Laukaiset viuhkapanoksen

Lisätiedot

FOKUKSENA OPTRONIIKKA. Mitä silmä ei näe, siihen tarvitaan optroniikkaa

FOKUKSENA OPTRONIIKKA. Mitä silmä ei näe, siihen tarvitaan optroniikkaa FOKUKSENA OPTRONIIKKA Mitä silmä ei näe, siihen tarvitaan optroniikkaa T U O T E K E H I T Y S, V A L M I S T U S J A K O K O O N P A N O Millog Optroniikalla on 70-vuotiset perinteet ja osaaminen optisten

Lisätiedot

87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA

87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA 87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA Jaoksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen 87.Kevyyt ilmatorjuntajaos perustettiin kenttäarmeijan 17.6.1941 alkaneen liikekannallepanon yhteydessä. Jaos kuului

Lisätiedot

MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARISEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 6.2.2010

MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARISEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 6.2.2010 1 (16) PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARISEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. T-54:n kehityshistoria

Lisätiedot

IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944

IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944 Pro Gradu Kadetti Marko Lamppu Kadettikurssi 90 Ilmatorjuntaopintosuunta Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin

Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin 1 (16) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. PSPR:n nykytilanne (evl Jari Vuorela, PSPR) PSPR:n joukkoyksiköt ovat HÄMPSP, JTR, HELITR ja PARP sekä aselajikouluna

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Turunen, Risto Jaakko Olavi. synt. 31.7.1918. www.propatria.fi. Sukututkimus Propatria 29/09/2014

Turunen, Risto Jaakko Olavi. synt. 31.7.1918. www.propatria.fi. Sukututkimus Propatria 29/09/2014 Turunen, Risto Jaakko Olavi synt. 31.7.1918 YHTEENVETO PALVELUKSESTA Sotilakantakorttien mukaan Turunen oli kuulunut suojeluskuntaan vuosina 1932-37 eli ilmeisesti hän on liittynyt suojeluskunnan poikaosastoon

Lisätiedot

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE Koonnut: Pentti Korkka Pamausseuran kevätretki 2007 tehtiin toukokuun 3 5 päivinä Pietariin, Pähkinäsaareen ja Karjalankannakselle. Matkan

Lisätiedot

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.

Lisätiedot

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA 1 PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA Johdanto Operatiivinen suunnittelu, myös välirauhan aikana toteutettu, on harvinainen aihe koska,

Lisätiedot

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Tuuli II:n kärkiväli oli 10,5 m, pituus 7,86 m, lentopaino 1 048 kg ja suurin nopeus 190 km/h.

Tuuli II:n kärkiväli oli 10,5 m, pituus 7,86 m, lentopaino 1 048 kg ja suurin nopeus 190 km/h. 1950-luku Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen aksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista istuimista, jolloin lähes kaikki

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Turku Fanatic 2009 Warhammer 40.000

Turku Fanatic 2009 Warhammer 40.000 Turku Fanatic 2009 Warhammer 40.000 17. 18.10. TTalo www.ordoaboensis.net .. Yleista Ordo Aboensis Ry järjestää 17. 18.10.2009 Warhammer 40.000 turnauksen. Turnaus pelataan 5. laitoksen säännöillä, 1800

Lisätiedot

Hyökkäyksestä puolustukseen

Hyökkäyksestä puolustukseen Maanpuolustuskorkeakoulu Taktiikan laitos Julkaisusarja 1, Nro. 1/2014 Hyökkäyksestä puolustukseen Taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa Vesa Tynkkynen 2. painos Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA MIKKO KARJALAINEN Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kehittämispäällikkö Kansallisarkistossa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SAKARI SIPPOLAN JATKOSOTA

SAKARI SIPPOLAN JATKOSOTA 1 SAKARI SIPPOLAN JATKOSOTA Sakari Sippola (s.1925) oli 16-vuotias jatkosodan alkaessa. Kesällä 1941 hän lähti vapaaehtoisena jatkosotaan ja sijoitettiin kenttävartioon Vienan Karjalaan. Asemasodan aikana

Lisätiedot

Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa]

Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Virtanen, Matti synt. 22.9.1917 [Sota-arkistossa säilytettävien valokuvien

Lisätiedot

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5 1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Viipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015

Viipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015 Julkaisuja 2 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Viipuri 20.6.1944 Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014 Risto Sinkko ja Göran Lindgren (toim.) Sampo Ahto Olli Harinen Göran

Lisätiedot

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Suomen

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Sallan suunnan taistelut 1939 1940

Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Pentti Airio Pentti Airio Sallan suunnan taistelut ISBN 978-951-25-1965-1 Sotahistorian laitoksen julkaisuja Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Maanpuolustuskorkeakoulu Sotahistorian laitos PL 7, 00861

Lisätiedot