Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt"

Transkriptio

1 Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt Janne Rantanen Turkuun rakennettiin viime sotien aikana kolme raskasta ilmatorjuntapatteria eri puolille kaupunkia. Patterit aseistettiin ruotsalaisilla ilmatorjuntakanuunoilla, ja niiden tehtävänä oli torjua Turkuun kohdistuvia ilmahyökkäyksiä. Sodan jälkeen patterit jäivät vähitellen pois käytöstä ja alkoivat rapistua. Turkulaisen nuorison otettua betoniset tykkiasemat käyttöön vuosituhannen lopulla ovat ilmatorjuntapatterit saaneet uuden elämän. Johdanto Sotahistorialliset monumentit ovat varsin yleinen muinaisjäännösryhmä Suomessa. Varhaisimmat varsinaiset sotahistorialliset muinaisjäännöksemme periytyvät keskiajalta, joskin jo sitä edeltävältä ajalta tunnetaan sotilaalliseen toimintaan viittaavia jäännöksiä. Suurin osa sotahistoriallisista muinaisjäännöksistä on kuitenkin rakennettu vasta uudella ajalla ja sen jälkeen. Yksi tavallisista jäännöstyypeistä on tykkiasemat, joita uudelta ajalta lähtien on rakennettu lähinnä raja- ja rannikkoseuduille. Tykkiasema on yleensä torjuntatykkiä varten rakennettu tuliasema, jolla on oma tulialue1 ja tykkiä sekä sen käyttäjiä suojaava ja tukeva kiinteä rakenne. Meripuolustuksen merkityksen kasvaessa 1700-luvulla alettiin rakentaa rannikkotykkiasemia, joiden jäänteitä on myös Turussa useita, erityisesti Pansiossa, Uittamolla, Hirvensalossa ja Ruissalossa kaupunkiin johtavien laivaväylien varrella. Suurin osa näistä on rakennettu 1800-luvulla Venäjän vallan aikana. 1900luvulla lentokoneiden mullistaessa sodankäynnin ryhdyttiin panostamaan myös ilmatorjuntaan. Kiinteiden ilmatorjuntapattereiden rakentaminen alkoi. 1 Alue, jolle tykin tuli voidaan kohdistaa. 1

2 Ilmatorjuntatykkiasema Turun Mikkolanmäellä. Graffititaiteilijat kuvanottohetkellä itse teossa tykkiaseman takana. Kuva: Janne Rantanen Suomessa ilmatorjuntajoukkojen synty ajoittuu 1920-luvulle, joskin jo edellisellä vuosikymmenellä olivat Venäjän sotavoimat sijoittaneet joitakin vastakehitettyjä ilmatorjuntakanuunoita Suomenlahden rannikkolinnoituksiin, kuten Suomenlinnaan. Olosuhteet pakottivat nuoren aselajin kiireiseen kasvattamiseen talvisodan syttyessä Hyvän kuvan silloisesta kaluston puutteesta antaa se, että juuri ennen sodan syttymistä oli varsinaisten ilmatorjuntajoukkojen käytössä vain muutama kymmenen ilmatorjuntakanuunaa ja satakunta ilmatorjuntakonekivääriä, jotka olivat lähinnä ensimmäisen maailmansodan aikaisia. Aseistusta oli lähtökohtaisesti aivan liian vähän, sillä talvisodan aikana pelkästään Turkua pommitettiin ilmasta käsin yli kuusikymmentä kertaa. Talvisodan kuluessa ilmatorjunta-aseiden lukumäärä kuitenkin kasvoi huomattavasti. Lisäksi viholliskoneitten torjuntaan osallistui ilmavoimien hävittäjiä ja laivaston aluksia. 2

3 Turun ilmatorjuntajoukot tuliasemissa Turun ilmatorjunta sai alkunsa vuonna 1937, kun Turun Suojeluskunnan Tykistön 43. patterista tuli ilmatorjunta- ja ilmavalvontakoulutuksesta vastaava yksikkö. Ilmatorjunta-aseina yksiköllä oli aluksi vain kaksi kaksoisilmatorjuntakonekivääriä. Niin sanottujen ylimääräisten harjoitusten ajan 43. patterin ilmatorjunta-asemat sijaitsivat Kakolanmäellä. Asemistaan patteri pystyi suojaamaan satamaa ja sähkölaitosta. Talvisodan sytyttyä patteri nimettiin uudelleen 61. Raskaaksi Ilmatorjuntakonekiväärijoukkueeksi; yksi konekivääreistä siirrettiin Kärsämäkeen ja sieltä Pansion öljysatamaan, toinen Vartiovuorenmäelle Tähtitorniin ja sitten niin ikään Pansioon. Talvisodan jälkeen miehistö siirtyi Ruohonpäähän Raskaaseen Helsinkiläisiä perustettuun 61. Ilmatorjuntapatteriin. ilmatorjuntajoukkoja oli asemissa Korppolaismäellä, aseistukseltaan nämä joukot olivat raskaammin varustettuja. Turussa toimi myös Ilmapuolustusaluekeskus, 75mm ilmatorjuntakanuuna m/30 Bofors. Turun seudun kodinpuolustus Åbonejdens hemvärn -säätiön pystyttämä muistomerkki Vartiovuorenmäellä. Kuva: Janne Rantanen josta käsin ilmatorjuntaa johdettiin. Koska Turun ilmatorjunnan kalusto oli kaupunkiin kohdistettuihin pommituksiin nähden tulivoimaltaan ja määrältään liian pieni, eikä puolustusvoimilta ollut odotettavissa lisäaseistusta, perustettiin talvella 1940 lähinnä siviileistä koostuva Turun Kodinpuolustustoimikunta. Toimikunnan tehtävänä oli kerätä rahaa raskaampien ilmatorjunta-aseiden hankkimiseen, missä se onnistuikin. Jo helmikuussa 1940 Turkuun tuotiin Ruotsista yhdeksän Boforsin tehtaalla valmistettua 75 mm ilmatorjuntatykkiä, tulenjohtolaitteita ja ammuksia, sekä koulutuksen saaneita 3

4 ruotsalaisia vapaaehtoisia. Tykit oli alun perin tarkoitettu Siamin eli Thaimaan armeijalle. Täten niitä alettiin kutsua siamilaistykeiksi. Talvisodan aikana perustettiin kaksi raskasta ilmatorjuntayksikköä Turkuun: 61. Raskas Ilmatorjuntapatteri Ruohonpään Pirunmäelle ja 62. Raskas Ilmatorjuntapatteri Uittamolle. Kolmas yksikkö, 60. Raskas Ilmatorjuntapatteri, perustettiin talvisodan jälkeen Itäharjun Satulamäelle, josta se siirrettiin parempien asemien toivossa läheiselle Mikkolanmäelle. Jatkosodassa patterit nimettiin uudelleen 21. (Mikkolanmäki), 22. (Uittamo) ja 23. (Ruohonpää) Raskaaksi Ilmatorjuntapatteriksi. Kuhunkin patteriin sijoitettiin kolme ruotsalaista ilmatorjuntatykkiä. Tykkiasemia nykyasussaan Uittamolla. Kuva: Janne Rantanen Tykkiasemien muuttuvat kasvot Sekä Ruohonpäähän, Uittamolle että Mikkolanmäelle rakennettiin kiinteitä tykkiasemia aseita ja miehistöä suojaamaan. Asemat valettiin betonista, ja ne olivat päältä avoimia. Joihinkin asemiin kuului myös ammussuojia. Varsinaisten tykkiasemien lisäksi pattereihin rakennettiin myös tulenjohto- ja tähystysasemia. Majoitus- ja huoltotarpeita silmällä pitäen kuhunkin patteriin 4

5 rakennettiin miehistöparakkeja, vartiotupia ja huoltorakennuksia. Kallion sisään louhittiin luolia varastoiksi ja voimalaitteita varten. Tykkiasemat pyrittiin naamioimaan, ja ollessaan poissa käytöstä ne oli katettu puisin katoksin. Sotien jälkeen pattereiden tiloja käytettiin pääasiassa muihin tarkoituksiin, lukuun ottamatta Uittamon patteria, joka oli varuskuntakäytössä vielä 1950-luvun alussa. Vähitellen pattereiden tilat jäivät kokonaan pois käytöstä ja alkoivat deformoitua. Taidetta tykkiaseman seinässä Uittamolla. Kuva: Janne Rantanen Nykyisin betoniset asemat ovat lähes ainoita pystyssä olevia rakennuksia. Niitä on Ruohonpäässä viisi, Uittamolla ja Mikkolanmäellä molemmissa kuusi. Kussakin patterissa asemista kolme oli varsinaisia tykkiasemia, muut tulenjohto-, tähystys- ja mittaustarkoituksia varten. Majoitus- ja huoltotilat on pääosin purettu tai ne ovat tuhoutuneet vuosien kuluessa, ainoastaan betoniset perustukset osoittavat niiden sijaintia. Kallioihin louhitut luolat on suljettu. Asemien arkeologisoituminen eli deformaatioprosessi on kuitenkin pysähtynyt, sillä ne on otettu uudelleen käyttöön. 5

6 Käyttöönotosta on vastannut pääasiassa turkulainen nuoriso. Hip hop kulttuurin levitessä Turkuun alkoivat paikalliset nuoret 1990-luvulla maalata graffiteja Itäharjulla sijaitsevan Mikkolanmäen tykkiasemien betonisiin seiniin. Kupittaan seutu oli turkulaisen hip hop kulttuurin varhaista sydänaluetta, ja Mikkolanmäen patteri tarjosi sopivan harrastus- ja ajanviettopaikan nuorille. Myöhemmin graffiteja ja tageja on ruvettu maalaamaan Ruohonpään ja Uittamonkin bunkkereihin. Graffiteja maalataan jatkuvasti lisää, ja vanhat maalaukset peittyvät uusien alle. Tykkiasemien ympäristössä lojuu runsaasti nykytoiminnasta kertovaa jätettä: tyhjiä spraymaalipurkkeja ja rikottuja olutpulloja. Graffititaitelijat eivät kuitenkaan ole ainoita pattereiden uusiokäyttäjiä, sillä ainakin Ruohonpäässä ilmakuula-aseilla sotaa leikkivät lapset ja nuoret käyttävät tykkiasemia jälleen sotatarpeisiin, tosin vain leikkisodassa. Toimintaan on liittynyt jossain määrin myös rakenteiden muokkausta ja särkemistä. Ilmatorjuntapattereiden kulttuurinen formaatioprosessi on jatkunut. Formaatioprosessin välineitä Ruohonpään patterilla. Kuva: Janne Rantanen

7 Puolustusvoimain hylättyä ilmatorjuntapatterit jäivät ne pois käytöstä ja alkoivat muuttua jäännöksiksi, joiden kulttuurinen konteksti on menneisyydessä nykyisyyden sijaan. Turkulaisten nuorten otettua vanhat tykkiasemat uudelleen käyttöön on arkeologisoitumisprosessi niiden osalta saanut uuden käänteen. On tapahtunut uudelleenkäyttöönotto, reokkupaatio. Graffititaiteilijat ja ilmakuulasoturit ovat tehneet hylätyistä sotahistoriallisista monumenteista osan omaa elävää ympäristöään, antaneet niille uusia merkityksiä. Niille on annettu sekundäärisiä funktioita, jotka eroavat niiden alkuperäisestä tarkoituksesta. Myös monumenttien suojelua voi pitää tietynlaisena reokkupaationa, mutta museaalisessa suojelussa pyritään säilyttämään kohde mahdollisimman muuttumattomana, irrottamaan se nykyisistä konteksteista. Muinaismuistolakia sovelletaan toisen maailmansodan aikaisiin kohteisiin tapauskohtaisesti, sillä laki ei aseta ikärajaa kiinteille muinaisjäännöksille. Sadan vuoden ikärajaa on tosin pidetty epävirallisena ohjenuorana muinaisjäännöksiä suojeltaessa. Ilmatorjuntapattereiden kaltaiset hylätyt rakennukset ja linnoitteet täyttävät sinänsä sotahistoriallisten muinaisjäännösten kriteerit, vaikka ikänsä puolesta ovatkin suhteellisen nuoria. Niihin kohdistuva uusiokäyttö ja uudet funktiot herättävät kuitenkin kysymyksiä, sillä patterit eivät ole vain muistoja menneiltä ajoilta, vaan uusiokäytössä osa nykyistä elävää kulttuuriympäristöämme. Kirjoittaja on turkulainen arkeologian opiskelija, joka harrastaa muinaisjäännösten ja muiden vanhojen paikkojen bongailua. Lähteet: Julkaisemattomat lähteet Holmborg, Otto Otteita hip hop kulttuurista Turussa Kansatieteen proseminaari, Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos. Kirjallisuus Alhonen, Tuukka Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentti Turun seudun kodinpuolustus Åbonejdens hemvärn -säätiö, Turku. 7

8 Honkala, Antti Mikkolanmäki Uittamo Ruohonpää, siamilaistykkipatterit Turussa. Turun ilmatorjunta talvi- ja jatkosodan aikana. Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentti/turun Maakuntamuseo, Uusikaupunki. Huttunen, Pertti ja Paavola, Matti J Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry, Rauma. Lappi, Ahti Ilmatorjunta ilmasodassa Ilmatorjuntasäätiö, Vaasa. Niukkanen, Marianna Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. Palmu, Pentti Yön yli päivään. Suomen ilmatorjunnan vaiheita Ilmatorjuntaupseeriyhdistys ry, Helsinki. Schiffer, Michael B Formation processes of the archaeological record. University of New Mexico Press, Albuquerque. 8

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

MIKKOLANMÄEN ILMATORJUNTAPATTERI

MIKKOLANMÄEN ILMATORJUNTAPATTERI Mikkolanmäen ilmatorjuntapatteri Sivu 1/9 MIKKOLANMÄEN ILMATORJUNTAPATTERI Tämä teksti perustuu sotahistorioitsija, everstiluutnantti evp. Pertti Huttusen samannimiseen esitelmään, joka pidettiin Itäharjun

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA

87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA 87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA Jaoksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen 87.Kevyyt ilmatorjuntajaos perustettiin kenttäarmeijan 17.6.1941 alkaneen liikekannallepanon yhteydessä. Jaos kuului

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja

Lisätiedot

Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke

Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke HELSINGIN YLEISKAAVA Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:32 HELSINGIN

Lisätiedot

Hanko Stora ja Lilla Tallholmen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Jasse Tiilikkala

Hanko Stora ja Lilla Tallholmen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Jasse Tiilikkala 1 Hanko Stora ja Lilla Tallholmen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Stormhälla OY AB 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 4

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS HANKESUUNNITELMA BUDJETTI SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS TIIVISTELMÄ Tausta Pohjois-Karjalassa on tehty ansiokasta työtä sotahistoriallisten kohteiden kunnostamiseksi ja kehittämiseksi.

Lisätiedot

Hanko Stora ja Lilla Tallholmen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Versio 2

Hanko Stora ja Lilla Tallholmen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Versio 2 1 Hanko Stora ja Lilla Tallholmen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Versio 2 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Stormhälla OY AB 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot...

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjää äännökset perinnemaisemissa Muinaisjäännöksillä ja perinnemaisemilla tärket rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjäännökset ovat näkyvin kyviä merkkejä maisemassa samasta toiminnasta, josta myös

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

a) Mihin liittyy uusi arkeologia (New Archaeology)? 1 Kulttuurihistoriallinen arkeologia, 2 Prosessualismi, 3 Postprosessualismi

a) Mihin liittyy uusi arkeologia (New Archaeology)? 1 Kulttuurihistoriallinen arkeologia, 2 Prosessualismi, 3 Postprosessualismi Arkeologian valintakoe 4.6.2009 1. Mikä asia kuuluu selkeimmin mihin kategoriaan, jos mahdolliset vaihtoehdot ovat: 1) Oppihistoria, 2) Arkeologinen kaivaus, 3) Ryhmittelevät menetelmät, 4) Spatiaaliset

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Muinaiset kreikkalaiset uskoivat kaiken maanpäällisen koostuvan neljästä elementistä: maasta, ilmasta, vedestä ja tulesta.

Muinaiset kreikkalaiset uskoivat kaiken maanpäällisen koostuvan neljästä elementistä: maasta, ilmasta, vedestä ja tulesta. Johdanto Muinaiset kreikkalaiset uskoivat kaiken maanpäällisen koostuvan neljästä elementistä: maasta, ilmasta, vedestä ja tulesta. Jumalten maailma, kaikki ihmisten maailman yläpuolinen, koostui viidennestä

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

VALOJUOVA. Tämän lehden teema - historia

VALOJUOVA. Tämän lehden teema - historia VALOJUOVA VALOJUOVA 6.12.2011 Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 2/2011 Tämän lehden teema - historia Näin ilmatorjunta tuli Lappiin Lapin ilmapuolustus kylmässä sodassa vuoteen 1990 asti IT-miehet

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Järjestötoiminta TURUN ILMATORJUNTAKILTA RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

1 Yleistä. 2 Järjestötoiminta TURUN ILMATORJUNTAKILTA RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 TURUN ILMATORJUNTAKILTA RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 1 Yleistä Vuosi 2014 on ollut killan 50. toimintavuosi. Kilta valmistautui huolellisesti 15.11.2014 järjestettävään 50-vuotisjuhlaan sekä killan historian

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Euroopan rakennusperintöpäivät 2010

Euroopan rakennusperintöpäivät 2010 Euroopan rakennusperintöpäivät 2010 Vuositeemana rakennettu maisema Kuva Aimo Virtanen Materiaalia kouluille Nurmijärven museo Rakennettu maisema Mitä eri merkityksiä maisemalla on? Ihmisen toiminta on

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Kankaankudonta on ollut yhdistyksen tukijalka jo vuosikymmenet. Työpajatoiminta (entinen kankaankudonta)

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944

IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU IV ARMEIJAKUNNAN ILMATORJUNNAN JÄRJESTELYT VETÄYTYMIS- VAIHEEN TAISTELUISSA 1944 Pro Gradu Kadetti Marko Lamppu Kadettikurssi 90 Ilmatorjuntaopintosuunta Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Historiallisen ajan muinaisjäännökset teoriassa ja käytännössä

Historiallisen ajan muinaisjäännökset teoriassa ja käytännössä Arkeologipäivät 2006 Historiallisen ajan muinaisjäännökset teoriassa ja käytännössä Johanna Enqvist & Marianna Niukkanen Johdanto Arkeologipäivillä 2006 pidetyn esitelmän sekä esitelmään pohjautuvan, käsillä

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön tietojärjestelmän käyttöohje Extranet - palvelu

Kulttuuriympäristön tietojärjestelmän käyttöohje Extranet - palvelu 1/13 Kulttuuriympäristön tietojärjestelmän käyttöohje Extranet - palvelu Järjestelmään kirjautuminen Kulttuuriympäristön tietojärjestelmä löytyy internetistä osoitteesta https://www.museoverkko.fi. Sivut

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin! 1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren

Lisätiedot

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13).

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998 M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). 1974: Ajopäivät: 79 päivää Ajomatka: 2166 mpk Ajoaika: 323 tuntia 1:nen ajopäivä: 27.4 viim. ajopäivä:

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista

Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista Työllisyyden ja rakennemuutoksen johtoryhmä Turku Versio 2. 31.12.2010 (Versio 1. 24.11.2010) 3. Työllisyyden vahvistaminen 2

Lisätiedot

6. LINNOITUKSET. Etelä-Karjala, linnoitettu maakunta

6. LINNOITUKSET. Etelä-Karjala, linnoitettu maakunta 6. LINNOITUKSET Etelä-Karjala, linnoitettu maakunta Valtakunnan rajat ovat lähes koko historiallisen ajan jakaneet Etelä-Karjalan eri valtakuntien osiksi. Ruotsi ja itsenäistymisen jälkeen myös Suomi sekä

Lisätiedot

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen Militarisoituminen ja megatrendit Olli-Petteri Pitkänen Johdantoa Fysiikan militarisoituminen Fysiikan tutkimuksen rahoituksen muuttumista sotilaspainotteiseksi Yhdysvalloissa. Lisäksi käsitellään myös

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Metsäkulttuurihanke 2009 2011. 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob

Metsäkulttuurihanke 2009 2011. 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob Metsäkulttuurihanke 2009 2011 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob Tausta ja tavoitteet Taustana Kansallisen metsäohjelman 2015 linjaukset: yksityismetsissä (kulttuuriperintökohteiden) tiedonkeruu aloitetaan.

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo.

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet: Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. Turun maakuntamuseosta käytetään jäljempänä nimitystä maakuntamuseo.

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN AIKAISET MAALINNOITTEET 1 OHJE 3.12.2015

ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN AIKAISET MAALINNOITTEET 1 OHJE 3.12.2015 1 ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN AIKAISET MAALINNOITTEET 1 OHJE 3.12.2015 Ohje on tarkoitettu sekä viranomaisille että inventoijille. Ohjeen päämääränä on selkeyttää ja yhtenäistää muinaismuistolain (295/1963)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

PVM Päivä Klo LUOKKA KENTTÄ KOTI VIERAS 04L 4.5.2015 ma 18:20 04L Hannunniittu Hannunniitun Taifuunit FC MaPan Pantterit 4.5.

PVM Päivä Klo LUOKKA KENTTÄ KOTI VIERAS 04L 4.5.2015 ma 18:20 04L Hannunniittu Hannunniitun Taifuunit FC MaPan Pantterit 4.5. PVM Päivä Klo LUOKKA KENTTÄ KOTI VIERAS 04L 4.5.2015 ma 18:20 04L Hannunniittu Hannunniitun Taifuunit FC MaPan Pantterit 4.5.2015 ma 17:30 04L Hirvensalo Hirvensalon Karhut 05 FC Heppari 04 4.5.2015 ma

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Lausunto 01.10.2015. Lausunto oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta; Laukaassa sijaitseva Kuhankosken sotilasvirkatalo

Lausunto 01.10.2015. Lausunto oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta; Laukaassa sijaitseva Kuhankosken sotilasvirkatalo Lausunto OKM/126/050/2015 01.10.2015 Senaatti-kiinteistöt PL 237 00531 HELSINKI Viite Asia Lausunto oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta; Laukaassa sijaitseva Kuhankosken sotilasvirkatalo

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Vastuutahot/laki Pelastuslaitos omalla alueellaan maalla ja merellä Syke tai heidän määräämänsä taho aavalla selällä tapahtuvissa onnettomuuksissa Elykeskus avustaa ja ohjaa Kunnat osallistuvat tarvittaessa

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

Voimanlähde: 4xE/9h Massa: 8.5 Interface: Vakio HINTA: 450,000 FIM (aseet rajoitettu) Nopeus: 30/650 Matkustajat: 10 Panssari: Ei Ketteryys: +1

Voimanlähde: 4xE/9h Massa: 8.5 Interface: Vakio HINTA: 450,000 FIM (aseet rajoitettu) Nopeus: 30/650 Matkustajat: 10 Panssari: Ei Ketteryys: +1 Nopeus: 250 Matkustajat: 2 Panssari: Ei Ketteryys: +3 Rahti: 0.05 Voimanlähde: 2xE/9h Massa: 3.5 HINTA: 160,000 FIM Nopeus: 200 Matkustajat: 4 Panssari: Ei Ketteryys: +2 Rahti: 0.5 Voimanlähde: 2xE/12h

Lisätiedot

Ensimmäisen maailmansodan aikaisen tukikohdan linnoitteiden inventointi

Ensimmäisen maailmansodan aikaisen tukikohdan linnoitteiden inventointi HELSINKI, VUOSAARI, MUSTAVUORI Ensimmäisen maailmansodan aikaisen tukikohdan linnoitteiden inventointi John Lagerstedt 2009 Museovirasto/RHO 1 ARKISTO JA REKISTERITIEDOT Helsinki, Vuosaari, Mustavuori

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

ROTARY YOUTH EXCHANGE District 1380. By Matias Granvik

ROTARY YOUTH EXCHANGE District 1380. By Matias Granvik ROTARY YOUTH EXCHANGE District 1380 By Matias Granvik ROTARY YOUTH EXCHANGE District 1380 By Matias Granvik VAIHTOMUODOT VUOSIVAIHTO 16-18 V LEIRIVAIHTO 15-24 V KESÄVAIHTO 15-20 V LEIRIVAIHTO 2016 Kesto

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

SOTA VETERAANIEN MUISTOISTA MUSEON MUISTIIN -HANKE

SOTA VETERAANIEN MUISTOISTA MUSEON MUISTIIN -HANKE ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 20 1/2013. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/1_13/kauhanen.pdf] Hanke-esittely Raportti Nautelankosken museon sotahistoriallisesta

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Keke-ryhmä vastaa itsearvointien toteutuksesta sekä määrittelee ja esittää johtoryhmälle teemojen tavoiteet ja mittarit sekä

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot