Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt
|
|
- Marja Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt Janne Rantanen Turkuun rakennettiin viime sotien aikana kolme raskasta ilmatorjuntapatteria eri puolille kaupunkia. Patterit aseistettiin ruotsalaisilla ilmatorjuntakanuunoilla, ja niiden tehtävänä oli torjua Turkuun kohdistuvia ilmahyökkäyksiä. Sodan jälkeen patterit jäivät vähitellen pois käytöstä ja alkoivat rapistua. Turkulaisen nuorison otettua betoniset tykkiasemat käyttöön vuosituhannen lopulla ovat ilmatorjuntapatterit saaneet uuden elämän. Johdanto Sotahistorialliset monumentit ovat varsin yleinen muinaisjäännösryhmä Suomessa. Varhaisimmat varsinaiset sotahistorialliset muinaisjäännöksemme periytyvät keskiajalta, joskin jo sitä edeltävältä ajalta tunnetaan sotilaalliseen toimintaan viittaavia jäännöksiä. Suurin osa sotahistoriallisista muinaisjäännöksistä on kuitenkin rakennettu vasta uudella ajalla ja sen jälkeen. Yksi tavallisista jäännöstyypeistä on tykkiasemat, joita uudelta ajalta lähtien on rakennettu lähinnä raja- ja rannikkoseuduille. Tykkiasema on yleensä torjuntatykkiä varten rakennettu tuliasema, jolla on oma tulialue1 ja tykkiä sekä sen käyttäjiä suojaava ja tukeva kiinteä rakenne. Meripuolustuksen merkityksen kasvaessa 1700-luvulla alettiin rakentaa rannikkotykkiasemia, joiden jäänteitä on myös Turussa useita, erityisesti Pansiossa, Uittamolla, Hirvensalossa ja Ruissalossa kaupunkiin johtavien laivaväylien varrella. Suurin osa näistä on rakennettu 1800-luvulla Venäjän vallan aikana. 1900luvulla lentokoneiden mullistaessa sodankäynnin ryhdyttiin panostamaan myös ilmatorjuntaan. Kiinteiden ilmatorjuntapattereiden rakentaminen alkoi. 1 Alue, jolle tykin tuli voidaan kohdistaa. 1
2 Ilmatorjuntatykkiasema Turun Mikkolanmäellä. Graffititaiteilijat kuvanottohetkellä itse teossa tykkiaseman takana. Kuva: Janne Rantanen Suomessa ilmatorjuntajoukkojen synty ajoittuu 1920-luvulle, joskin jo edellisellä vuosikymmenellä olivat Venäjän sotavoimat sijoittaneet joitakin vastakehitettyjä ilmatorjuntakanuunoita Suomenlahden rannikkolinnoituksiin, kuten Suomenlinnaan. Olosuhteet pakottivat nuoren aselajin kiireiseen kasvattamiseen talvisodan syttyessä Hyvän kuvan silloisesta kaluston puutteesta antaa se, että juuri ennen sodan syttymistä oli varsinaisten ilmatorjuntajoukkojen käytössä vain muutama kymmenen ilmatorjuntakanuunaa ja satakunta ilmatorjuntakonekivääriä, jotka olivat lähinnä ensimmäisen maailmansodan aikaisia. Aseistusta oli lähtökohtaisesti aivan liian vähän, sillä talvisodan aikana pelkästään Turkua pommitettiin ilmasta käsin yli kuusikymmentä kertaa. Talvisodan kuluessa ilmatorjunta-aseiden lukumäärä kuitenkin kasvoi huomattavasti. Lisäksi viholliskoneitten torjuntaan osallistui ilmavoimien hävittäjiä ja laivaston aluksia. 2
3 Turun ilmatorjuntajoukot tuliasemissa Turun ilmatorjunta sai alkunsa vuonna 1937, kun Turun Suojeluskunnan Tykistön 43. patterista tuli ilmatorjunta- ja ilmavalvontakoulutuksesta vastaava yksikkö. Ilmatorjunta-aseina yksiköllä oli aluksi vain kaksi kaksoisilmatorjuntakonekivääriä. Niin sanottujen ylimääräisten harjoitusten ajan 43. patterin ilmatorjunta-asemat sijaitsivat Kakolanmäellä. Asemistaan patteri pystyi suojaamaan satamaa ja sähkölaitosta. Talvisodan sytyttyä patteri nimettiin uudelleen 61. Raskaaksi Ilmatorjuntakonekiväärijoukkueeksi; yksi konekivääreistä siirrettiin Kärsämäkeen ja sieltä Pansion öljysatamaan, toinen Vartiovuorenmäelle Tähtitorniin ja sitten niin ikään Pansioon. Talvisodan jälkeen miehistö siirtyi Ruohonpäähän Raskaaseen Helsinkiläisiä perustettuun 61. Ilmatorjuntapatteriin. ilmatorjuntajoukkoja oli asemissa Korppolaismäellä, aseistukseltaan nämä joukot olivat raskaammin varustettuja. Turussa toimi myös Ilmapuolustusaluekeskus, 75mm ilmatorjuntakanuuna m/30 Bofors. Turun seudun kodinpuolustus Åbonejdens hemvärn -säätiön pystyttämä muistomerkki Vartiovuorenmäellä. Kuva: Janne Rantanen josta käsin ilmatorjuntaa johdettiin. Koska Turun ilmatorjunnan kalusto oli kaupunkiin kohdistettuihin pommituksiin nähden tulivoimaltaan ja määrältään liian pieni, eikä puolustusvoimilta ollut odotettavissa lisäaseistusta, perustettiin talvella 1940 lähinnä siviileistä koostuva Turun Kodinpuolustustoimikunta. Toimikunnan tehtävänä oli kerätä rahaa raskaampien ilmatorjunta-aseiden hankkimiseen, missä se onnistuikin. Jo helmikuussa 1940 Turkuun tuotiin Ruotsista yhdeksän Boforsin tehtaalla valmistettua 75 mm ilmatorjuntatykkiä, tulenjohtolaitteita ja ammuksia, sekä koulutuksen saaneita 3
4 ruotsalaisia vapaaehtoisia. Tykit oli alun perin tarkoitettu Siamin eli Thaimaan armeijalle. Täten niitä alettiin kutsua siamilaistykeiksi. Talvisodan aikana perustettiin kaksi raskasta ilmatorjuntayksikköä Turkuun: 61. Raskas Ilmatorjuntapatteri Ruohonpään Pirunmäelle ja 62. Raskas Ilmatorjuntapatteri Uittamolle. Kolmas yksikkö, 60. Raskas Ilmatorjuntapatteri, perustettiin talvisodan jälkeen Itäharjun Satulamäelle, josta se siirrettiin parempien asemien toivossa läheiselle Mikkolanmäelle. Jatkosodassa patterit nimettiin uudelleen 21. (Mikkolanmäki), 22. (Uittamo) ja 23. (Ruohonpää) Raskaaksi Ilmatorjuntapatteriksi. Kuhunkin patteriin sijoitettiin kolme ruotsalaista ilmatorjuntatykkiä. Tykkiasemia nykyasussaan Uittamolla. Kuva: Janne Rantanen Tykkiasemien muuttuvat kasvot Sekä Ruohonpäähän, Uittamolle että Mikkolanmäelle rakennettiin kiinteitä tykkiasemia aseita ja miehistöä suojaamaan. Asemat valettiin betonista, ja ne olivat päältä avoimia. Joihinkin asemiin kuului myös ammussuojia. Varsinaisten tykkiasemien lisäksi pattereihin rakennettiin myös tulenjohto- ja tähystysasemia. Majoitus- ja huoltotarpeita silmällä pitäen kuhunkin patteriin 4
5 rakennettiin miehistöparakkeja, vartiotupia ja huoltorakennuksia. Kallion sisään louhittiin luolia varastoiksi ja voimalaitteita varten. Tykkiasemat pyrittiin naamioimaan, ja ollessaan poissa käytöstä ne oli katettu puisin katoksin. Sotien jälkeen pattereiden tiloja käytettiin pääasiassa muihin tarkoituksiin, lukuun ottamatta Uittamon patteria, joka oli varuskuntakäytössä vielä 1950-luvun alussa. Vähitellen pattereiden tilat jäivät kokonaan pois käytöstä ja alkoivat deformoitua. Taidetta tykkiaseman seinässä Uittamolla. Kuva: Janne Rantanen Nykyisin betoniset asemat ovat lähes ainoita pystyssä olevia rakennuksia. Niitä on Ruohonpäässä viisi, Uittamolla ja Mikkolanmäellä molemmissa kuusi. Kussakin patterissa asemista kolme oli varsinaisia tykkiasemia, muut tulenjohto-, tähystys- ja mittaustarkoituksia varten. Majoitus- ja huoltotilat on pääosin purettu tai ne ovat tuhoutuneet vuosien kuluessa, ainoastaan betoniset perustukset osoittavat niiden sijaintia. Kallioihin louhitut luolat on suljettu. Asemien arkeologisoituminen eli deformaatioprosessi on kuitenkin pysähtynyt, sillä ne on otettu uudelleen käyttöön. 5
6 Käyttöönotosta on vastannut pääasiassa turkulainen nuoriso. Hip hop kulttuurin levitessä Turkuun alkoivat paikalliset nuoret 1990-luvulla maalata graffiteja Itäharjulla sijaitsevan Mikkolanmäen tykkiasemien betonisiin seiniin. Kupittaan seutu oli turkulaisen hip hop kulttuurin varhaista sydänaluetta, ja Mikkolanmäen patteri tarjosi sopivan harrastus- ja ajanviettopaikan nuorille. Myöhemmin graffiteja ja tageja on ruvettu maalaamaan Ruohonpään ja Uittamonkin bunkkereihin. Graffiteja maalataan jatkuvasti lisää, ja vanhat maalaukset peittyvät uusien alle. Tykkiasemien ympäristössä lojuu runsaasti nykytoiminnasta kertovaa jätettä: tyhjiä spraymaalipurkkeja ja rikottuja olutpulloja. Graffititaitelijat eivät kuitenkaan ole ainoita pattereiden uusiokäyttäjiä, sillä ainakin Ruohonpäässä ilmakuula-aseilla sotaa leikkivät lapset ja nuoret käyttävät tykkiasemia jälleen sotatarpeisiin, tosin vain leikkisodassa. Toimintaan on liittynyt jossain määrin myös rakenteiden muokkausta ja särkemistä. Ilmatorjuntapattereiden kulttuurinen formaatioprosessi on jatkunut. Formaatioprosessin välineitä Ruohonpään patterilla. Kuva: Janne Rantanen
7 Puolustusvoimain hylättyä ilmatorjuntapatterit jäivät ne pois käytöstä ja alkoivat muuttua jäännöksiksi, joiden kulttuurinen konteksti on menneisyydessä nykyisyyden sijaan. Turkulaisten nuorten otettua vanhat tykkiasemat uudelleen käyttöön on arkeologisoitumisprosessi niiden osalta saanut uuden käänteen. On tapahtunut uudelleenkäyttöönotto, reokkupaatio. Graffititaiteilijat ja ilmakuulasoturit ovat tehneet hylätyistä sotahistoriallisista monumenteista osan omaa elävää ympäristöään, antaneet niille uusia merkityksiä. Niille on annettu sekundäärisiä funktioita, jotka eroavat niiden alkuperäisestä tarkoituksesta. Myös monumenttien suojelua voi pitää tietynlaisena reokkupaationa, mutta museaalisessa suojelussa pyritään säilyttämään kohde mahdollisimman muuttumattomana, irrottamaan se nykyisistä konteksteista. Muinaismuistolakia sovelletaan toisen maailmansodan aikaisiin kohteisiin tapauskohtaisesti, sillä laki ei aseta ikärajaa kiinteille muinaisjäännöksille. Sadan vuoden ikärajaa on tosin pidetty epävirallisena ohjenuorana muinaisjäännöksiä suojeltaessa. Ilmatorjuntapattereiden kaltaiset hylätyt rakennukset ja linnoitteet täyttävät sinänsä sotahistoriallisten muinaisjäännösten kriteerit, vaikka ikänsä puolesta ovatkin suhteellisen nuoria. Niihin kohdistuva uusiokäyttö ja uudet funktiot herättävät kuitenkin kysymyksiä, sillä patterit eivät ole vain muistoja menneiltä ajoilta, vaan uusiokäytössä osa nykyistä elävää kulttuuriympäristöämme. Kirjoittaja on turkulainen arkeologian opiskelija, joka harrastaa muinaisjäännösten ja muiden vanhojen paikkojen bongailua. Lähteet: Julkaisemattomat lähteet Holmborg, Otto Otteita hip hop kulttuurista Turussa Kansatieteen proseminaari, Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos. Kirjallisuus Alhonen, Tuukka Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentti Turun seudun kodinpuolustus Åbonejdens hemvärn -säätiö, Turku. 7
8 Honkala, Antti Mikkolanmäki Uittamo Ruohonpää, siamilaistykkipatterit Turussa. Turun ilmatorjunta talvi- ja jatkosodan aikana. Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentti/turun Maakuntamuseo, Uusikaupunki. Huttunen, Pertti ja Paavola, Matti J Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry, Rauma. Lappi, Ahti Ilmatorjunta ilmasodassa Ilmatorjuntasäätiö, Vaasa. Niukkanen, Marianna Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. Palmu, Pentti Yön yli päivään. Suomen ilmatorjunnan vaiheita Ilmatorjuntaupseeriyhdistys ry, Helsinki. Schiffer, Michael B Formation processes of the archaeological record. University of New Mexico Press, Albuquerque. 8
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta
LisätiedotSuomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös?
Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? A r k e o l o g i p ä i v ä t 2006 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2006 Arkeologi(a) ja media & Mikä on muinaisjäännös? Toimittaneet: Teemu Mökkönen
LisätiedotMIKKOLANMÄEN ILMATORJUNTAPATTERI
Mikkolanmäen ilmatorjuntapatteri Sivu 1/9 MIKKOLANMÄEN ILMATORJUNTAPATTERI Tämä teksti perustuu sotahistorioitsija, everstiluutnantti evp. Pertti Huttusen samannimiseen esitelmään, joka pidettiin Itäharjun
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 24 Helsingin kaupunginmun lausunto ilmatorjunnan muistomerkkitykkiä koskevasta esityksestä HEL 2014-001089 T 10 01 01 06 Päätös Johtokunta
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotTampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007
1 Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 4
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotKUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI
KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
Lisätiedot87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA
87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA Jaoksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen 87.Kevyyt ilmatorjuntajaos perustettiin kenttäarmeijan 17.6.1941 alkaneen liikekannallepanon yhteydessä. Jaos kuului
LisätiedotTampere Sulkavuori asemakaava nro 8610 kulttuuriperintöinventointi 2016
1 Tampere Sulkavuori asemakaava nro 8610 kulttuuriperintöinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Tampereen kaupunki ID 1 685 384 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Ilmatorjuntapatteri-
LisätiedotMetallinetsinharrastuksen koulutuspäivä Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki
Metallinetsinharrastuksen koulutuspäivä 29.4.2017 Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki Miksi arkeologista perintöä säilytetään ja suojellaan? Muinaismuistot sisältävät tietoa menneiden aikojen ihmisistä
LisätiedotPernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009
Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 1 Sulkavuori Muistolaatta 6 Vatiala 40 ItK 36 tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 3 Tuomikallio 88ItK
LisätiedotKulttuuriperintö - vuorovaikutuksen vai reviiritaistelun prosessi
Kulttuuriperintö - vuorovaikutuksen vai reviiritaistelun prosessi Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, tohtorikoulutettava heidi.s.i.wirilander@student.jyu.fi
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA. Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo
MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo MITÄ MUINAISJÄÄNNÖKSET OVAT? Maisemassa, maaperässä tai vedessä säilyneitä ihmisen aikaansaamia rakenteita ja kerrostumia
LisätiedotVesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila
1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...
LisätiedotEnsimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke
HELSINGIN YLEISKAAVA Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:32 HELSINGIN
LisätiedotNokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.
1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat
LisätiedotViljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen. muinaisjäännösinventointi Timo Jussila ja Timo Sepänmaa
1 Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kaavakarttaote 1:4000...
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotKulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä
Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotRauma. Aarnkari. Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi Arttu Tokoi Satakunnan museo
Rauma Aarnkari Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2015 Arttu Tokoi 2015 Satakunnan museo Sisällysluettelo Kartat 2 kpl Arkistotiedot Tiivistelmä 1. Johdanto... 6 2. Alueen historia ja tutkimushistoria...
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi
LisätiedotAkaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa
1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotMatkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008
Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,
LisätiedotJÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11
SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,
LisätiedotTutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu
Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.
LisätiedotHanko Stora ja Lilla Tallholmen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Versio 2
1 Hanko Stora ja Lilla Tallholmen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Versio 2 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Stormhälla OY AB 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot...
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. HANKO Rajakaari. Asemakaava alueen arkeologinen inventointi AKDG 3927:4
INVENTOINTIRAPORTTI HANKO Rajakaari Asemakaavaalueenarkeologineninventointi 28.10.2014 AKDG3927:4 KULTTUURIYMPÄRISTÖNHOITO ARKEOLOGISETKENTTÄPALVELUT PETROPESONEN 1 Sammanfattning MuseiverketsArkeologiskafälttjänsterutfördepåbeställningavHangöstadenarkeologiskinventeringav
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotHämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012
1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat
LisätiedotSOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS
HANKESUUNNITELMA BUDJETTI SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS TIIVISTELMÄ Tausta Pohjois-Karjalassa on tehty ansiokasta työtä sotahistoriallisten kohteiden kunnostamiseksi ja kehittämiseksi.
LisätiedotMuinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys
Muinaisjää äännökset perinnemaisemissa Muinaisjäännöksillä ja perinnemaisemilla tärket rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjäännökset ovat näkyvin kyviä merkkejä maisemassa samasta toiminnasta, josta myös
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
Lisätiedot1 Yleistä. 2 Järjestötoiminta TURUN ILMATORJUNTAKILTA RY TOIMINTAKERTOMUS 2014
TURUN ILMATORJUNTAKILTA RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 1 Yleistä Vuosi 2014 on ollut killan 50. toimintavuosi. Kilta valmistautui huolellisesti 15.11.2014 järjestettävään 50-vuotisjuhlaan sekä killan historian
LisätiedotHanko Stora ja Lilla Tallholmen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Jasse Tiilikkala
1 Hanko Stora ja Lilla Tallholmen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Stormhälla OY AB 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 4
Lisätiedot5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk
Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotKatsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)
Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100
LisätiedotRAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotTurun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto
Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee
LisätiedotForssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012
1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisällys: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat...
LisätiedotVarsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta
Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Kankaankudonta on ollut yhdistyksen tukijalka jo vuosikymmenet. Työpajatoiminta (entinen kankaankudonta)
LisätiedotValtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella
.\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
Lisätiedot1 Aritmeettiset ja geometriset jonot
1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään
LisätiedotRASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA
RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotURJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010
1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon
LisätiedotYhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013
Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki
LisätiedotARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016
HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola
KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä
LisätiedotLuumäki, Taavetti Perälä
Luumäki, Taavetti Perälä Kevyenliikenteen väylän inventointi 2017 Piritta Häkälä & Eetu Sorvali Tiivistelmä Luumäen kunta rakentaa vuoden 2017 aikana kevyenliikenteenväylän Savitaipaleelle kulkevan tien
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotKulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia
Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia, ympäristöministeriö 11.4.2018 Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivä, Helsinki Maakuntalaki HE 15/2017 2 luku
LisätiedotPohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215
Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin
LisätiedotTampere Pispalanharju Pyykkimettä 1 ja 2 I maailmasodan aikaisten puolustusvarustusten tarkkuusinventointi 2014 Hannu Poutiainen Teemu Tiainen
1 Tampere Pispalanharju Pyykkimettä 1 ja 2 I maailmasodan aikaisten puolustusvarustusten tarkkuusinventointi 2014 Hannu Poutiainen Teemu Tiainen Tilaaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotSalon Seudun Ampujat Pistoolijaosto / Ilmapistooli aloituskilpailu
Pistoolijaosto / Ilmapistooli aloituskilpailu 3.12.2013 Y 1. Jaakko Nousiainen 93 94 92 85 86 91 541 2. Mika Liimatainen 85 86 89 84 86 77 507 Y60 1. Pentti Tahvanainen 83 82 82 82 329 2. Pertti Toikka
LisätiedotRakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista
Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista Työllisyyden ja rakennemuutoksen johtoryhmä Turku Versio 2. 31.12.2010 (Versio 1. 24.11.2010) 3. Työllisyyden vahvistaminen 2
LisätiedotSuomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää
TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi
LisätiedotMuinaismuistolain epämääräisiä ilmaisuja
Arkeologipäivät 2012 Muinaismuistolain epämääräisiä ilmaisuja Petri Halinen Muinaismuistolain (MML) uudistamisesta on puhuttu varmastikin viimeiset 30 vuotta. Lakia on kuitenkin pidetty riittävän hyvänä
LisätiedotEuroopan rakennusperintöpäivät 2010
Euroopan rakennusperintöpäivät 2010 Vuositeemana rakennettu maisema Kuva Aimo Virtanen Materiaalia kouluille Nurmijärven museo Rakennettu maisema Mitä eri merkityksiä maisemalla on? Ihmisen toiminta on
LisätiedotLappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
Lisätiedot(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015
Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto
Lisätiedota) Mihin liittyy uusi arkeologia (New Archaeology)? 1 Kulttuurihistoriallinen arkeologia, 2 Prosessualismi, 3 Postprosessualismi
Arkeologian valintakoe 4.6.2009 1. Mikä asia kuuluu selkeimmin mihin kategoriaan, jos mahdolliset vaihtoehdot ovat: 1) Oppihistoria, 2) Arkeologinen kaivaus, 3) Ryhmittelevät menetelmät, 4) Spatiaaliset
LisätiedotIlmatorjunta 100 -vuotiaassa Suomessa
1 Ilmatorjunta 100 -vuotiaassa Suomessa Taustaa ilmatorjunnan kehittämiselle Laaditut mietinnöt Ilmasodan edellytyksenä ovat olleet ilmapallon ilmalaivan ja lentokoneen kehitys. Kun kreivi Ferdinand Zeppelin
LisätiedotKulttuuriympäristölinjaukset. Marjo Poutanen
Kulttuuriympäristölinjaukset Marjo Poutanen 23.3.2018 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman ja muinaisjäännösten muodostamaa kokonaisuutta. Se
LisätiedotMuinaiset kreikkalaiset uskoivat kaiken maanpäällisen koostuvan neljästä elementistä: maasta, ilmasta, vedestä ja tulesta.
Johdanto Muinaiset kreikkalaiset uskoivat kaiken maanpäällisen koostuvan neljästä elementistä: maasta, ilmasta, vedestä ja tulesta. Jumalten maailma, kaikki ihmisten maailman yläpuolinen, koostui viidennestä
LisätiedotRakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
Lisätiedot14538/08 HKE/tan DG C I LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 10. marraskuuta 2008 (OR. fr) 14538/08 Toimielinten välinen asia: 2007/0280 (COD) LIMITE MAP 51 MI 380 COMPET 403 IND 141 COSDP 910 POLARM 31 PESC 1317 COARM 82 CODEC
LisätiedotUlkoasiainministeriö, ympäristönäkökulma mukana hankinnoissa. Ylitarkastaja Vesa Leino
Ulkoasiainministeriö, ympäristönäkökulma mukana hankinnoissa Ylitarkastaja Vesa Leino Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. MISSIO: Osana
LisätiedotPERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA
PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA Reserviläisurheiluliiton perinneasesäännöt mahdollistavat puolustusvoimissa käytettyjen kiväärin kantohihnamallien käytön tukena eri ampuma-asennoissa. Melkoisen
LisätiedotSalon Seudun Ampujat Pistoolijaosto / Sarjakilpailut 2015
Pistoolijaosto / Sarjakilpailut 2015 Ilmapistooli SK I SK II SK III SK IV SK V SK VI Nimi yhteistulos 1. Antti Mäkiranta 374 375 374 1123 2. Janne Terkola 368 338 377 366 363 1111 3. Jarmo Hoikkala 357
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotKainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet
1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta
LisätiedotIHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi
. IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu
LisätiedotETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA
ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA 2.6.2016 Mia Lemberg, erityisnuorisotyöntekijä Kristina Mäntymaa, etsivä nuorisotyöntekijä Jenni Leponiemi, pajaohjaaja ETSIVÄTYÖ Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotTampere Kalevanrinteen osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2009
1 Tampere Kalevanrinteen osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta... 2 Alueen maankäytön
LisätiedotNäin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto
Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotIkäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:
Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014
LisätiedotTampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi Tapani Rostedt Timo Jussila * M~~~Q!-!!!!L~
1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila * M~~~Q!-!!!!L~ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Tampereen kaupunki
LisätiedotTervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!
1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren
Lisätiedot