Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten"

Transkriptio

1 Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten Isoisäni Antin talvisotaan osallistumisesta tuli kuluneeksi 14. helmikuuta tasan 70 vuotta. Oikeastaan virallinen osallistuminen sotaan alkoi jo , jolloin Antti astui palvelukseen Kouvolassa, Koulutuskeskus 4:ssä ja loppui sotilaspassin mukaan , jolloin hän ilmeisesti palasi sotavankeudesta Suomen puolelle. Varsinainen talvisota Antin kohdalla alkoi kuitenkin Summan rintamalla Kannaksella. Laadin pienen historiakertauksen erityisesti Antin nuorempia jälkipolvia ajatellen ja tämän netissä olevan version kaikille muillekin muistutukseksi siitä, millaista talvisodassa saattoi olla. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun lopussa 1939, ei Suomi ollut kovin hyvin valmistautunut siihen. Miehiä oli kyllä alettu kutsua palvelukseen ja linnoitustöitäkin oli tehty, mutta aseistuksen ja muun varustautumisen osalta tilanne oli huono. Antti oli sodan alkaessa jo yli 40-vuotias ja perhettäkin oli kertynyt 7 lapsen verran. Perheen koolla ei kuitenkaan ollut merkitystä, vaan ratkaisevaa oli ikä ja siksi Antti ei osallistunut sotaan sen alusta lähtien. Suomen armeija pystyi alun vetäytymisten jälkeen pysäyttämään vihollisen hyökkäykset ja saavutti muutamia merkittäviä torjuntavoittoja ja esti mm. Raatteentien kuuluisilla motitustaisteluilla Neuvostoliiton joukkoja katkaisemasta Suomea kahtia Oulun korkeudelta. Lopulta oli kuitenkin kutsuttava myös vanhempia ikäluokkia asepalvelukseen ja niin Anttikin sai kutsun. Sotilaspassin mukaan hän oli liittynyt jalkaväen Koulutuskeskus 4:n 5. komppaniaan Koulutuskeskus 4 oli perustettu Kouvolaan päämajan antaman käskyn mukaisesti. Tämän, kuten kolmen muunkin koulutuskeskuksen tehtävänä oli Kannaksen suunnan joukkojen henkilötäydennys. Näitä I luokan nostoväkeen kuuluneita ikäluokkia olivat syntyneet miehet. Ensimmäisinä kutsuttiin 1899 syntyneet, n miestä jo ja Antin ikäluokka eli 1898 syntyneet kutsuttiin Heitä oli n miestä. Kaikkiaan näitä yli 40-vuotiaita kutsuttiin sodan kestäessä palvelukseen n miestä. Antti kertoi joutuneensa Kouvolan ja Viipurin kautta Summan Kultakumpuun 14. helmikuuta. Antin tytär Kaisa kertoi maaliskuussa 2008 noista Antilta kuulemistaan vuoden 1940 asioista seuraavasti. Antti oli ollut ensin kutsuttuna reservin harjoituksiin muutamiksi viikoiksi Kouvolaan ja Viipuriin. Viipurissa Antti oli ollut jossain kahvilassa ja kun hän oli kaatanut kahvia itselleen, oli posliinisesta kahvikannusta pudonnut kansi ja se oli rikkoutunut. Antin piti maksaa koko kannu, mutta hän sai ehjän kannuosan itselleen ja lähetti sen ilmeisesti saappaaseen tai muuhun jalkineeseen pakattuna kotiin. Kannu tuli perille ehjänä. Jo ennen helmikuun puoliväliä tilanne oli Kannaksella Summan lohkolla todella paha. Neuvostoliitto oli päättänyt vihdoin murskata Suomen vastarinnan ja se oli lisäämässä miesvahvuutensa kaksinkertaiseksi sodan alkuun verrattuna. Suomalaisia vastassa oli koko rintama huomioiden jo lähes miljoona sotilasta eli kolminkertainen määrä suomalaisiin verrattuna ja valtavat ilma- ja panssarivoimat sekä tykistö. Kannaksella oli esim. yli 1500 panssarivaunua Suomen 10 toimivaa vaunua vastaan. Tilanteesta saa jonkinlaisen kuvan siitä, kun 2 päivää ennen Antin saapumista Summaan, olivat vihollisen joukot hyökänneet suomalaisten puolustuslinjaa vastaan Summassa miehen ja satojen panssarivaunujen voimalla. Suomalaiset onnistuivat tuhoamaan silloin 72 panssarivaunua ja kaikkiaan Neuvostoliiton joukot menettivät Summan suurtaisteluissa miestä. Myös suomalaisten tappiot olivat suuret joukkojen määrään suhteutettuna.

2 Antti saapui täydennysjoukkojen mukana Summan Kultakumpuun joko aikaisin aamulla tai myöhään illalla, sillä silloin oli ollut pimeää. Pakkasta oli ollut 27 astetta. Tammikuun 17. päivänä pakkasta oli ollut peräti 42 astetta. Edellispäivien suurtaistelujen jälkeen oli ollut pieni hengähdystauko, mutta puolustuslinja oli murtumassa ja osittain jo murtunutkin Summassa ja viestiyhteydet eivät enää toimineet kunnolla. Mannerheim-linjan vahvat linnoitukset Summajärven kohdalla, Miljoonalinnake ja Poppius oli menetetty ja osin tai kokonaan tuhottu. Neuvostoliiton panssarivaunut pääsivät liikkumaan vapaasti, koska suomalaisilla ei ollut käytettävissä tarpeeksi panssareiden torjuntaan sopivaa kalustoa eikä ammuksia. Edellispäivien suurista miestappioista olivat venäläiset oppineet sen verran, etteivät enää suinpäin hyökänneet jalkaväkensä kanssa, vaan antoivat tykistönsä ja panssarivaunujen möyhentää suomalaisten puolustusta. Panssarit pysyttelivät sen verran etäällä suomalaista, ettei kasapanoksia ja polttopullojakaan päästy usein käyttämään. Suomalaiset olivat joutuneet peräytymään Lähteen lohkon läpimurron vuoksi pohjoiseen lähelle Lähteen tien risteystä (kartta ). Seuraavana päivänä, tykistön ja ilmavoimien pommitusten jälkeen vyöryivät vihollisen panssarivaunut ja jalkaväki harvenevien suomalaislinjojen läpi Summassa. Puolustuslinjaan syntyi Lähteen lohkolle 2-3 km leveä ja 6 km syvä aukko. Täydennysjoukot oli laitettu kiireellä suoraan etulinjaan, eikä kaikista edes tiedetty kenen alaisuudessa he olivat. Antti on maininnut nimeltä yhden miehen, joka taisteli Summassa hänen rinnallaan. Hän oli samaan ikäluokkaan kuulunut joutsenolainen Heikki Papunen, joka Antin kertoman mukaan oli hänen huomaamattaan kadonnut hänen viereltään kesken kiivaan tulituksen. Heikki Papunen katosi lopullisesti ja hänet julistettiin myöhemmin kuolleeksi. Hänenkään joukko-osastoa ei oltu merkitty, koska sitä ei ilmeisesti ehditty merkitä minnekään. Samoin Antin sotilaspassissa ei ole muuta merkintää kuin se Jv Koul.K 4, 5 kmp eli jalkaväen koulutuskeskus 4:n 5. komppania. Niiden tietojen perusteella, mitä Summan ratkaisutaisteluista on olemassa helmikuuta 1940, voidaan kuitenkin arvioida joitain mahdollisia joukkoja ja paikkoja, joissa Antti todennäköisimmin oli Talvisodan historia 2 kirjassa sivulla 146 on kartta, josta selviää parhaiten paikalla olleet joukot. Murtumassa olevaa Lähteen lohkoa oli tuotu vahvistamaan jopa viipurilaisista vuotiaista koulupojista osin koostuva Hildenin pataljoona sekä kahden komppanian suuruinen Osasto Timonen, joka oli koottu Viipurin suojeluskuntapataljoonasta. Siihen kuului noita yli 40-vuotiaita täydennysmiehiä. Päävastuu Lähteen lohkolla oli JR14:llä eli jalkaväkirykmentti 14:llä ja sen muutamalla pataljoonalla, jotka olivat jo aivan loppuun uupuneita Neuvostoliiton 123. Divisoonan vyöryessä jatkuvasti satojen panssareiden ja tuhansien miesten voimin kohti suomalaisten linjoja. Kuten aiemmin totesin, niin Antin sotilaspassiin ei oltu merkitty mihin joukkoihin hän tuli täydennykseksi, eikä hän omissa muistelmissaankaan sitä ollut maininnut. Kun Antti joutui vangiksi, niin se merkitsi sitä, että hän vapauduttuaan joutui muiden sotavankeudessa olleiden tavoin kuulusteltavaksi. Näistä talvisodan vankien kuulustelupöytäkirjoista vain pieni osa on säilynyt tähän päivään saakka ja onneksi juuri Antin kuulustelupöytäkirja on yksi niistä. Antti oli kertonut päivätyssä kuulustelupöytäkirjassa tulleensa Kouvolan koulutuskeskuksesta Viipurin kautta reservin vänrikki Rummukaisen johtaman joukon mukana Summaan, jossa tämän komppanian suuruisen joukon (talvisodan kiväärikomppaniassa oli 191 miestä) päälliköksi tuli reservin luutnantti Timonen. Antin joukkueen johtajaksi Summassa oli tullut ylikersantti Laakso ja ryhmänjohtajaksi alikersantti Keinonen.

3 Vuonna 1898 syntyneiden ja siis yli 40-vuotiaiden miesten muodostama täydennyskomppania, johon Anttikin kuului, liitettiin nyt Summan Kultakummussa viipurilaisen res.luutnantti Timosen johtamaan ja suojeluskuntalaisista koostuvaan Antin ikäisten miesten komppaniaan, joka oli tullut Summaan jo hieman aikaisemmin. Näistä kahdesta komppaniasta muodostui osasto Timosen nimellä tunnettu joukko. Timosen komppania oli kärsinyt jo suuria tappioita etulinjassa ja sama tahti jatkui seuraavanakin päivänä. Siihen oli toki liitetty jo muitakin joukkoja, mm. eräs konekivääriosasto, josta on maininta Kalervo Reposen kirjoittamassa kirjassa Etulinjoilla Summassa, Ylä-Sommeessa ja Viipurinlahdella. Tämä konekivääriosasto oli taistellut Timosen komppanialle alistettuina Summan myllyn pohjoispuolella, Majajoen tuntumassa, lähellä Kultakumpua. Suomen sodissa menehtyneiden tietokannasta olen löytänyt ainakin 12 tähän Osasto Timoseen kuulunutta miestä, kaikki v syntyneitä. Reservin luutnantti Erkki Olavi Timonen oli syntynyt Viipurissa ja oli siis 10 vuotta nuorempi kuin hänen joukkonsa miehet. Hän kuoli itsekin Summassa, kuolinpäiväksi on merkitty ja lisämerkintänä on ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut. Sama merkintä löytyy kaikkien kuolleeksi julistettujen Timosen miesten kohdalla. Lisäksi on useita kuolleita, joiden joukko-osastoa ei ole mainittu, mutta jotka ikäluokkansa perusteella todennäköisesti kuuluivat samaiseen osasto Timoseen. Tällainen oli mm. Antin viereltä juoksuhaudasta kadonnut joutsenolainen Heikki Papunen. Paikka, jossa Antti oli ollut Summassa, oli siis sellainen, josta hyvin harva palasi. Antti oli joutunut komppaniansa mukana aamuyöllä asemiin lohkon etummaisiin juoksuhautoihin ilmeisesti Kultakummun harjanteen eteläpäähän. Vihollisen hyökätessä oli taistelu jatkunut koko aamun. Iltapäivällä oli vihollinen uudistanut hyökkäyksensä ja silloin oli muutama hyökkäysvaunu onnistunut murtautumaan linjan läpi ja sen juoksuhaudan taakse, jossa Antti ja ne muutamat jäljellä olleet miehet olivat. Antin ympäriltä oli kaatunut miehiä ja osa ehkä ehti perääntyä, mutta ilmeisesti annettu perääntymiskäsky ei ollut katkenneiden viestiyhteyksien takia tavoittanut Anttia ja hänen muutamaa jäljellä ollutta toveriaan. Kertomansa mukaan Antin kivääristä olivat patruunat jo loppuneet kun hän huomasi lähelle pysähtyneen vihollisen panssarivaunun. Sieltä oli noussut mies tarkastelemaan ympäristöään, kaiketi siksi, ettei vastarintaa juuri enää ollut. Antilla oli kuitenkin oma pistooli mukana ja hän päätti taistella loppuun saakka ja ampui vaunusta esiin noussutta sotilasta. Mies katosi näkyvistä, eikä Antti ollut varma osuiko hän. Kohta nousi toinen ukko kurkkimaan luukusta ja silloin Antti otti tukea, tähtäsi kunnolla ja laukaisi pistoolinsa. Mies putosi ja Antti tiesi osuneensa. Vaunu jäi niille sijoilleen. Viimeiset pistoolinsa panokset Antti päätti säästää itselleen, sillä hän ei aikonut jättäytyä vangiksi. Sen hän oli jo sanonut kotoa lähtiessään. Antti päätti tekeytyä kuolleeksi ja pisti kätensä takin sisään kainaloon ja laittoi sormen pistoolin liipaisimelle. Kohta häntä tempaistiin olkapäästä ja samassa pistooli laukesi, mutta luoti ei osunut Anttiin, vaan meni kainalon ali ja palttoosta läpi. Samalla Antti sai kiväärinperästä iskun päähänsä ja tuupertui hetkeksi. Päähän tuli haava ja korvalehtikin repeytyi iskusta. Näin siis Antti kuitenkin lopulta joutui vangiksi ja hänet vietiin kuulusteltavaksi. Samaan aikaan jäivät vangeiksi samassa juoksuhaudassa olleet alikersantti Keinonen ja jääskeläinen sotamies Jalmari Finni. Heti ensimmäisessä kuulustelussa oli Antin mukaan kysytty mikä teidän korvaanne on sattunut, onko teitä lyöty? Antti oli vastannut, että ei ole lyöty, mikä lie oksa repäissyt. Näin hän arveli pääsevänsä kuulusteluissa helpommalla. Antin kertoman mukaan kaikissa kuulusteluissa oli aina kysytty sama kysymys: Onko Suomessa

4 hyvä olla? Antin vastauskin oli aina sama: Suomessa on hyvä olla, mutta täällä vielä parempi. Näin hän pyrki selviämään kuulusteluista hengissä ja mahdollisimman vähillä vammoilla. Vastapuolen kuulustelijoilla oli yllättävän hyvät tiedot suomalaisista ja Antin toimiminen vapaussodan aikaan suojeluskunnassa ja valkoisten sotilaana ei ollut taatusti kuulustelijoiden mielestä mikään lieventävä seikka, vaan päinvastoin. Antin noudattama linja onnistui hyvin, eikä hän saanut muita vammoja kuulusteluissa eikä vankeusaikanaan, mutta kehno ja vähäinen ruoka oli ongelmana. Vangitsemisen jälkeen heidät vietiin marssien rintamalinjan taakse muutaman kilometrin päähän, sieltä kuorma-autoilla Raivolaan ja edelleen parin päivän päästä Systerbäckiin ja sieltä junalla Leningradin ja Moskovan kautta Grjasovetziin, n. 600 km päähän pohjoiseen Moskovasta. Grjasovetzista 7-8 km päässä oli entinen Kornilovin luostari, joka toimi vankileirinä. Matka Systerbäckistä Grjasovetziin kesti 15 vuorokautta ja he saapuivat sinne 9. päivänä maaliskuuta. Antti oli pitkän junassa matkustamisen jälkeen päässyt kurkistamaan yhden pitemmän pysähdyksen aikana umpinaisen härkävaunun kattoluukusta ja nähnyt ympärillä valtavasti junia. Hän arveli heidän olleen silloin Moskovassa. Vankien kertoman mukaan matka oli todella raskas, sillä vaunuissa oli kylmä ja ruokaa oli hyvin niukasti. Suurin ongelma oli kuitenkin jatkuva jano veden puutteen vuoksi. Vankileirillä parin viikon välein vangit pääsivät saunaan ja täisaunakin oli muutaman kerran vaatteiden puhdistamiseksi syöpäläisistä. Vaatteita ei juuri pystytty pesemään, koska vedestä oli jatkuva puute. Aivan vankeusajan lopulla vangit saivat vaihtaa puhtaat alusvaatteet itselleen. Vangeilta saatujen perustietojen perusteella harjoitettiin sotapropagandaa ja niinpä kerran Antin sotavankeuden aikana oli lentokoneesta pudotettu lentolehtisiä mm. Saimaan jäälle Karsturannan edustalle. Lentolehtisissä oli kehotettu suomalaisia antautumaan ja tulemaan Neuvostoliittoon muka hyviin olosuhteisiin ja näihin propagandalappuihin oli laitettu vangittujen nimiä ikään kuin todistamaan, että kaikki on hienosti. Karsturannan jäälle pudotetuista lentolehtisistä löytyi myös Antti Tyrmin nimi. Kotijoukot eivät uskoneet Antin joutuneen vangiksi, vaan arvelivat kyseessä olleen toisen Antti Tyrmin, joka asui Joutsenon kirkolla ja joka myös oli sodassa. Sota päättyi , mutta Antti vapautui vasta kolmannen vankien vaihdon yhteydessä Hän oli laihtunut lähes luurangoksi. Palautetut vangit joutuivat Suomessa karanteeniin ja kuulusteluihin Viikin Latokartanoon. Antti oli kertonut, että vielä Vainikkalassa 21 vankina ollutta miestä oli kieltäytynyt tulemasta rajan yli takaisin Suomeen. He olivat ehkä laverrelleet liikaa asioista vankeudessa ollessaan, eivätkä uskaltaneet palata tai sitten heidät oli houkuteltu uskomaan sosialismin satuja Neuvostoliiton ihanuudesta. Antti pääsi palaamaan kotiinsa vasta noin kolmen viikon kuluttua äitienpäivänä, joka sattui silloin olemaan myös helluntai. Kun olen tutustunut Summan taistelujen historiaan, tuntuu todelliselta ihmeeltä, että Antti säilyi hengissä kun toiset hänen viereltään kuolivat. Antti oli itsekin todennut, että Varjeluksen käsi on häntä suojannut koko hänen pitkän ikänsä (Antti eli 89-vuotiaaksi). Nuorena hän oli mm. jäänyt kaatuvan hevosen alle ja kaatuneen lautatapulin alle, selvinnyt vapaussodan sekä talvisodan taisteluista, vangiksi jäämistilanteesta, kuulusteluista ja vankikuljetuksista sekä vankeusajasta huonoissa olosuhteissa ja vielä selviytyi jatkosodastakin ehjin nahoin. Henki oli ollut hiuskarvan varassa monia, monia kertoja.

5 Mikäli sinulla on jotain täydennystä tai korjattavaa näihin tietoihin, ota yhteyttä minuun mieluiten sähköpostitse tai kirjeitse, mutta lyhyitä tarkennuksia voi antaa myös puhelimessa. Yllä oleva kartta kuvaa joukkojen tilannetta aamupäivällä Summan kylä sijaitsi n. 25 km Viipurista kaakkoon ja sen kautta kulki Suomen pääpuolustuslinja poikki Kannaksen. Neuvostoliitolle oli tärkeää murtautua läpi juuri täältä, josta oli suorin reitti Viipuriin ja sieltä edelleen eteläiseen Suomeen. Valtavista tappioista ei juuri välitetty, jotta Stalinin antama tehtävä Suomen pikaisesta valtaamisesta tulisi suoritettua. Onneksemme esi-isämme jaksoivat taistella sitkeästi ylivoimaista vihollista vastaan ja Suomi säilytti itsenäisyytensä, vaikka menetykset olivatkin kovat. Jorma Tyrmi Rantakatu 14 A Lappeenranta p

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana 1(7) Vainajien muistojuhla Muolaa 9.6.2013 Lauri Rämö, Muolaalaisten seura Sodan uhkaan varautuminen Saksan aluevaltausten ja aggressiivisuuden

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Rasti 1: Tuliylläkkö Joukkueesi valmistelee tuliylläkköä vihollisen kärkeä vastaan. Kesken valmistelun havaitset vihollisen jalkapartion, joka tarkistaa tien sivustaa sissien varalta. Laukaiset viuhkapanoksen

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Reissukuvia Suojärveltä 7.8.-10.8.2008

Reissukuvia Suojärveltä 7.8.-10.8.2008 Reissukuvia Suojärveltä 7.8.-10.8.2008 Lähettänyt Sivujen ylläpitäjä 04.10.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Suojärven Pitäjäseura ry:n kotisivut Reissukuvia Suojärveltä 7.8.-10.8.2008 Teimme lukijamatkan

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Tehtäviä. Arto Paasilinna: Kylmät hermot, kuuma veri. Selkomukautus Pertti Rajala

Tehtäviä. Arto Paasilinna: Kylmät hermot, kuuma veri. Selkomukautus Pertti Rajala Arto Paasilinna: Kylmät hermot, kuuma veri Selkomukautus Pertti Rajala JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti:

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

Kainuulaisia sotamiehiä Ruotsin vallan ajoilta

Kainuulaisia sotamiehiä Ruotsin vallan ajoilta Kainuulaisia sotamiehiä Ruotsin vallan ajoilta eli täydennystä kirjaan Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona Ruodut, päällystö ja sotamiehet rajaseudun turvana päivitys 28.8.2011 Voitte ilmoittaa tälle sivustolle

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Hyvä heitto, sotamies! sanoo pelin kapteeni. Sotamies, ladatkaa aseenne!

Hyvä heitto, sotamies! sanoo pelin kapteeni. Sotamies, ladatkaa aseenne! PROGRAMMANUS PRODUCENT: JUDIT FRENKEL BESTÄLLNINGSNUMMER: 103307/TV1 MODERNA SPÖKHISTORIER - FINSKA NYKYPÄIVÄN KUMMITUSTARINOITA Se joka leikkiin ryhtyy Antti istuu tietokoneella ja hurraa. Hänen kranaattinsa

Lisätiedot

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

SOTAMUISTOJA SODAN JÄLKEEN Vanhempani Erkki ja Linne olivat vielä nuori pari Koivumäen taloon muutettaessa. Äitini muisteli omia kouluaikojaan.

SOTAMUISTOJA SODAN JÄLKEEN Vanhempani Erkki ja Linne olivat vielä nuori pari Koivumäen taloon muutettaessa. Äitini muisteli omia kouluaikojaan. SOTAMUISTOJA SODAN JÄLKEEN Vanhempani Erkki ja Linne olivat vielä nuori pari Koivumäen taloon muutettaessa. Äitini muisteli omia kouluaikojaan. Hän oli paras seinäpallossa välitunnilla ja korkeushypyssä.

Lisätiedot

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala PESÄPALLOJAOSTO 1(5) * Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala 1933 Pesäpallon ohjaaminen annettiin Heikki Lammin tehtäväksi. 1934 Miehet Osallistuivat piirin B-sarjaan. 1948 Miehet voittivat sarjassaan

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen. Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause. Lauseenvastikkeita on erilaisia. Päälause + sivulause Päälause +

Lisätiedot

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Rasti 1 Maihinnousu Max lks määrä: 8

Rasti 1 Maihinnousu Max lks määrä: 8 Rasti 1 Maihinnousu Joukkosi on maihinnousun kärkenä. Olet ta-kiväärisi kanssa maihinnousu aluksessa kun pilliin vihelletään ja luukku edessäsi aukeaa. Kiivas kk tuli alkaa välittömästi niittää joukkoasi

Lisätiedot

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia TOT-RAPORTTI YTOT 1/01 YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia Eläkeläinen jäi puisen seinäelementin ja sokkelin väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Omakotityömaalla

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Kuva 1. Oppaamme Ilmari kertoo Ihantalan taisteluista kesällä 1944.

Kuva 1. Oppaamme Ilmari kertoo Ihantalan taisteluista kesällä 1944. 1 TUUSULAN RESERVINUPSEERIKERHO KANNAKSEN TAISTELUPAIKOILLA Jorma Riissanen, kerhon pj. Tuusulan Reserviupseerikerho järjesti tutustumisretken ampumaupseeri Pekka Mainion aloitteesta 14-16.5.2004 Karjalan

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpalinja Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin kesällä

Lisätiedot

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu.

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun (Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa (Trinitatiskirkko)13.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä

Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä Työmailla sähkölinjojen läheisyydessä on vakava sähköiskun vaara. Varmista työmaan ympäristön ja kuljetusreitin turvallisuus etukäteen*.

Lisätiedot

Utti 6.1.1940. Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940

Utti 6.1.1940. Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 Utti 6.1.1940 Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 Talvisota syttyy 30.11.1939 Neuvostoliiton lentojoukkojen konemäärät Suomen rintamalla sodan alussa: 970 pommikonetta 1030 hävittäjäkonetta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

KUBB PELI, JOHON KAIKKI VOIVAT OSALLISTUA. MM-kisasäännöt

KUBB PELI, JOHON KAIKKI VOIVAT OSALLISTUA. MM-kisasäännöt KU PELI, JOHON KIKKI VOIVT OSLLISTU MM-kisasäännöt KU Peli, jolla on traditiot Kubb on vanha Gotlantilainen peli, joka syntyi siihen aikaan, kun joka pihalla oli halkokasa. Valittiin vain sopiva määrä

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin. Käsky Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot