Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin
|
|
- Aku Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (13) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. Salpalinjan teräspesäkkeet - panssariaseistusta linnoitteina (DI Esa Muikku, Millog Oy) Salpalinjan teräspesäkkeiden ansiosta Suomessa on tänä päivänä enemmän neuvostoliittolaisvalmisteisia BT-sarjojen panssarivaunuja kuin missään muualla. BT-vaunut perustuvat yhdysvaltalaiseen J. Walter Christien 1920-luvun lopussa kehittämään nopeaan Model 28 -panssarivaunuun, jonka valmistuslisenssin Neuvostoliitto osti. Vaunu toimi sekä tela- että pyörävetoisena. Polviakseleille asennetut telapyörät olivat erillisjousitetut. Jousitus perustui pystyihin säädettäviin kierrejousiin. Neuvostoliitossa Christie-vaunuista kehitettiin kuusi erilaista päämallia. Näistä pyöreätorninen BT-2 oli varustettu 37 mm:n tykillä ja pikakiväärillä tai vaihtoehtoisesti kolmella pikakiväärillä. BT-5:n niittaamalla koottu runko oli samanlainen kuin BT-2:ssa, mutta BT-5 oli varustettu 45 mm:n tykillä. BT-5:n tornista oli kaksi erikokoista versiota. BT-7 m/35:ssä oli uudelleen muotoiltu ja hitsaamalla koottu runko, mutta torni oli sama kuin BT-5:ssä. BT-7 m/37:ssä käytettiin uutta viistoseinäistä tornia, mikä aiheutti muutoksia myös vaunun rungossa. Salpa-asema eli Suomen Salpa oli Suomen itärajan pituinen linnoitusvyöhyke, joka on osittain kantalinnoitettu rannikolta Savukoskelle ja kenttälinnoitettu siitä pohjoiseen. Linja rakennettiin Moskovan rauhan aikana vuosina ja sitä täydennettiin teräspesäkkeillä jatkosodan aikana vuonna Salpalinjan teräspesäkkeiden edeltäjiä olivat jo talvisodan aikana pesäkkeiksi maahan kaivetut vanhentuneet Renault-panssarivaunut. Myös neuvostoliittolaiset käyttivät linnoitteissaan maahan kaivettuja vanhentuneita panssarivaunuja, mutta toisin kuin suomalaisilla, ne eivät muodostaneet varsinaista linnoitusketjua. Teräspesäkkeet muodostuvat ylijäämäpanssarivaunujen, yleensä BT- tai T-26-vaunujen, torneista ja sen alla olevasta rungon osasta. Näiden vaunutyyppien panssarointi ei enää vuonna 1944 tarjonnut suojaa vihollisen aseistukselta, joten teräspesäkkeet sijoitettiin betonisten kantalinnoitteiden suojaan. Pesäkkeet sijoitettiin suojattuun sivustatuliasemaan ja sen tulialueena olivat panssari- ja piikkilankaesteet. Sota-arkistossa nykyään säilytettävissä linnoituskartoissa teräspesäkkeet esiintyvät tykkiä tarkoittavalla taktisella merkillä ja hyökkäysvaunutornia tai -tykkiä tarkoittavalla lyhenteellä HVT. BT-vaunuja jäi sotasaaliiksi runsaasti talvisodassa, mutta traktorikaluston puutteen vuoksi niitä ei saatu evakuoitua korjattaviksi omaan panssarivaunukäyttöön. Partiot noutivat niistä 45 mm:n tykit, joilla korvattiin Vickers-vaunujen 37 mm:n vanhat panssarivaunukanuunat, jotka oli todettu heikkotehoisiksi Honkaniemen panssaritaistelussa. Täten Vickersien 37 mm:n tykit jäivät toistaiseksi käyttämättömiksi.
2 2 (13) Jatkosodan hyökkäysvaiheessa suomalaiset saivat runsaasti lisää sotasaalisvaunuja. Täysin tuhoutuneet vaunut käytettiin mahdollisuuksien mukaan varaosiksi ja romutettiin. T-26- vaunut käytettiin Panssariprikaatin varustamiseen, ja niiden pikakivääri- ja liekinheitinversiot muutettiin tykkivaunuiksi. BT-vaunuista 18 kpl muutettiin BT42-rynnäkkötykeiksi. Lisäksi 20 BT-vaunua varattiin kuljetuspanssarivaunujen rakentamista varten. Pääosa lopuista sotasaalisvaunuista hyödynnettiin teräspesäkkeissä. BT-2-vaunujen torneihin tehtiin panssariteräksinen uloke tykkiasennusta varten. Niihin asennettiin omista Vickers-vaunuista poistetut 37 mm:n tykit, mutta ei kuitenkaan Vickersien konekiväärejä. BT-5:n torneja käytettiin teräspesäkkeisiin sellaisinaan. Niiden 45-milliset tykit olivat mallia PsvK/32, PsvK/34 tai PsvK/38. BT-7 m/35-vaunujen tornit käytettiin myös sellaisinaan. Yksittäisessä tapauksessa teräspesäkkeeseen asennettiin myös BT-7 m/37:n torni. Teräspesäkkeitä oli pääaseen mukaan kolmea eri tyyppiä: Teräspesäke 45 Teräspesäke 37 Pk-torni. Teräspesäke 45:n pääase oli BT- tai T-26-vaunun 45 mm:n tykki. Tykissä käytettiin vain sirpalekranaatteja, koska 45 mm:n panssarikranaatit oli varattu panssarivaunukanuunoissa ja panssarintorjuntatykeissä käytettäviksi. Tehokas ampumaetäisyys oli m ja tulinopeus 10 laukausta minuutissa. Torni suunnattiin käsin, koska ylijäämävaunujen sopivat suuntauskoneistot tarvittiin mm. sotasaalisvaunujen korjaamiseen käyttökuntoisiksi. Teräspesäke 37:n pääase oli 37 mm:n tykki. Ampumatarvikkeena voitiin käyttää sirpalekranaatteja tai panssariammuksia. Ampumaetäisyys oli noin m. Torni suunnattiin koneellisesti. Ilmeisesti käytettävissä olleiden panssariammusten vuoksi 37:n mm:n tornit suunniteltiin käytettäväksi vesistöille ampuviin tuliasemiin. Pikakivääripesäkkeinä käytettiin ainakin T-37- ja T-38-vaunujen torneja, mahdollisesti myös T-28:n pikakivääritorneja. Tornit eivät olleet pyöriviä, Aseistuksena oli 7,62 PsvPk DT suunnattavassa pallokalotissa.
3 3 (13) Neuvostoliittolaisen T-38-sotasaalispanssarivaunun pikakivääritornia käytettiin hyödyksi Salpalinjan linnoitteissa. Puolustusministeriön taisteluvälineosasto tarjosi Päämajan linnoitusosastolle jo syyskuussa 1942 ylijäämäpanssarivaunujen torneja käytettäväksi linnoitustöissä. Tämä ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin. Kesäkuussa 1943 ministeriön taisteluvälineosasto teki selvityksen sotasaalisvaunujen kunnosta ja sen pohjalta esityksen jatkokäsittelystä. Tämäkään ei johtanut käytännön toimiin, koska ajalliset korjaamoresurssit haluttiin käyttää ensisijaisesti panssarivaunujen korjaamiseen ja taistelukunnossa pitämiseen eikä linnoitteiden pesäkkeiden rakentamiseen. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesällä 1944 Päämajan linnoitusosasto viimein pyysi romutettavien vaunujen torneja Salpa-linjan linnoitteisiin. Aluksi 45 mm:n tykkitorneja oli määrä luovuttaa linnoitusosastolle 45 kpl ja pikakivääritorneja 50 kpl. Myöhemmin linnoitusosasto pyysi lisää torneja niistä T-26-panssarivaunuista, joita oli suunniteltu muutettaviksi vetovaunuiksi. Vaunujen muutostyö ei kuitenkaan toteutunut. Linnoitustyöt päättyivät rintamatilanteen vakiinnuttua elokuussa Syyskuun alkuun mennessä kaikkia torneja ei oltu vielä ehditty asentaa paikalleen. Teräspesäkkeiden aseistus evakuoitiin pois vuoden 1945 alussa, mutta tykkitornit jäivät pääosin paikoilleen. Pikakivääritornit poistettiin kahta lukuunottamatta kokonaan. Maastos-
4 4 (13) sa on edelleen myös asentamatta jääneitä tykkitorneja. Sotahistoriallisia kenttätutkimuksia linnoitteissa on tehty vuodesta 1986 alkaen. Hyökkäysvaunurykmentti Santahaminassa (evl evp. Jarmo Nieminen, ) Mannerheimin ideana oli, että vaikka Suomella ei ole varaa varustautua uusimmalla aseistuksella suurvaltojen tavoin, on silti pyrittävä pysymään globaalin aseteknologian kehityksen tasalla. Kesällä 1919 perustettiin tykistöaselajin yhteyteen suomalaiset panssarivaunujoukot. Joukot sijoitettiin venäläisten rakentamaan Santahaminan saarivaruskuntaan Helsinkiin. Hyökkäysvaunurykmentin (H.V.R.) perustamiskäskyn antoi sotaministeri Rudolf Waldén Rykmentti toimi suoran ylipäällikön esikunnan alaisuudessa. Hyökkäysvaunut luokiteltiin kuuluvaksi tykistöön. Organisaatio oli tykistön tapaan: rykmentti-patteristo-patteri-jaos. Vahvuus oli 12 upseeria, 30 aliupseeria ja noin 150 miestä. Henkilökohtaisena aseena kaikilla oli pistooli ja sivuaseena hukari. Yksikön nimi oli virallisesti Hyökkäysvaunurykmentti, mutta aluksi rykmentin upseerit nimittivät yksikköään brittiläisen mallin mukaan Tankkirykmentiksi. Kun Hyökkäysvaunurykmentti perustettiin, oli Santahamina täynnä erilaisia joukkoja. Saarella oli myös 1,4 km:n pituinen kapearaiteinen rautatie. Suomen armeijassa heti itsenäistymisen jälkeen vallitsi voimakas teknologinen kehityssuuntaus, jonka taustalla oli mm. venäläisiä ja ranskalaisia ideoita. Santahaminassa toimivat vastaperustetut lentojoukot, joiden päätukikohtana Santahamina toimi. Kaikkia lentojoukkojen varusmiehiä kutsuttiin tuohon aikaan lentäjiksi. Viestijoukot olivat toimineet siellä kesästä 1918 saakka. Uusi Santahaminassakin esiintynyt ase olivat myös jalkaväen tulitueksi tarkoitetut miinanheittäjät oli kranaatinheittimet. Aluksi Hyökkäysvaunurykmentin kasarmialueena toimi Hevossalmen sillan vieressä toiminut, Oolannin sodan aikana vuosina rakennettu pohjoinen puukasarmialue, jonka rakennuksia on edelleen jäljellä. Toisin kuin on esitetty, Santahaminan suuri kasarmi eli nykyinen KaartJR:n aliupseerikulu ei ole toiminut panssarivaunujoukkojen kasarmina. Santahaminan keskellä oli nykyisin "Saharaksi" kutsuttu panssarivaunujoukkojen harjoituskenttä. Se oli alunperin toiminut venäläisten lentojoukkojen kiitoratana. Hyökkäysvaunurykmentin kalustona olivat Ranskasta ostetut, hyvin ajanmukaisina pidetyt Renault F.T. Modéle panssarivaunut. Panssarikaluston kunnostus ja koulutus Santahaminassa alkoi ranskalaisen komennuskunnan johdolla. Koulutuskielenä oli ranska. Tämä oli mahdollista, koska Hyökkäysvaunurykmentin kantahenkilökunnasta monella oli jääkäritausta, ja upseerit ja aliupseerit puhuivat saksaa ja useat myös ranskaa. Koulutus oli hyökkäyspainotteista ja se liittyi kiinteästi liikekannallepanotehtäviin. Hyökkäysvaunu-
5 5 (13) rykmentin sodanajan painopisteen nähtiin olevan Karjalan Kannaksella. Sodan uhatessa rykmentti oli tarkoitus siirtää rautatiekuljetuksena ylijohdon reserviksi Viipuriin. Kutsuntaviranomaiset edellyttivät panssarivaunujoukkoihin sijoitettavilta varusmiehiltä itsenäisyyttä, älykkyyttä ja tarmokkuutta. Lisäksi vaadittiin ajan hengen mukaista poliittista luotettavuutta eli käytännössä suojeluskuntataustaa. Vielä kesällä 1920 rykmentille määrättyihin tehtäviin kuului, osana divisioonakokoonpanoa, Helsingin ja erityisesti Sörnäisten kaupunginosan miehittäminen sisäisten levottomuuksien varalta. Varusmieskoulutus jakautui yleiseen jalkaväkikoulutukseen, hyökkäysvaunukoulutukseen, ase- ja ampumaoppiin sekä valistus- ja kansalaistietoon. Kaikkien rykmentin varusmiesten piti osata lukea ja laskea, mikä vuoden 1919 Suomessa ei ollut itsestäänselvyys. Hyökkäysvaunurykmentti erottui lentojoukkojen ohella eräänlaiseksi eliittijoukoksi erityisesti varusmiesten koulutustason ja nahkavaatetuksen johdosta. Syksyllä 1919 kaksi suomalaista Renault-panssarivaunua lainattiin Hyökkäysvaunurykmentin omalla luvalla Venäjän sisällissodassa valkoisella puolella taistelleelle kenraali Nikolai Nikolajevitš Judenitšin komentamalle Baltian armeijalle Viroon. Vaunut palautettiin heikossa kunnossa, mutta Ranska lahjoitit tilalle kaksi uutta vaunua. Sotakokemusten perusteella Renaultien teho todettiin paljon pienemmäksi kuin brittiläisvalmisteisten vaunujen. Heikon aseistuksensa vuoksi Renaultien katsottiin kelpaavan lähinnä jalkaväen suojaamiseen ja siihenkin vain suurilukuisena toimittaessa. Vuonna 1920 Hyökkäysvaunurykmentin määrävahvuus muutettiin 13 upseeriin, 39 kantaaliupseeriin, 34 varusmiesaliupseeriin ja 111 mieheen. Tämän vahvuisena joukko siirrettiin Hämeenlinnaan syksyllä Tämän jälkeen alkoi jatkosotaan saakka kestänyt suomalaisen panssarivaunuaselajin organisatorinen ja teknillinen heikkeneminen. Puolustusvoimien telatykkihankinnat 1990-luvulla (DI Esa Muikku, Millog Oy) Kenttätykit voidaan luokitella mm. seuraavilla perusteilla: putkipituus ja korotuskulma: kanuunat, haupitsit tai mörssärit sivusuuntausala: ympäriampuvat tai rajalliseen sivusuuntaussektoriin ampuvat liikkumistapa: vedettävät tai omatoimisesti liikkuvat vetotavan mukaan: etuvaunu, edeltäjä, lavetti tai putki; hevosvetoinen tai moottorivetoinen lavetin ajolaitteen mukaan: pyörälavetti, telalavetti tai rautatielavetti. Itsenäisesti liikkuvat kenttätykit voidaan edelleen luokitella: moottorilavettisiin veturialustaisiin pyöräajoneuvoalustaisiin tela-ajoneuvoalustaisiin.
6 6 (13) Ajoneuvotykki voi olla ajoneuvohaupitsi tai ajoneuvokanuuna. Telatykki on panssarihaupitsi tai panssarikanuuna, jos miehistö voi olla tulitoiminnan aikana panssarin suojassa ja sivusuuntausala on 360 o pyörivän tornin ansiosta. Telatykkien historia Suomessa juontaa juurensa toisen maailmansodan aikaisista rynnäkkötykeistä. Rynnäkkötukki (das Sturmgeschütz) on saksalainen salamasotataktiikkaan liittyvä konsepti 1930-luvulta. Sen alkuperäinen käyttötarkoitus oli olla jalkaväen suora-ammuntatulitukiase hyökkäystaistelussa. Suomen ensimmäinen rynnäkkötykkityyppi oli BT-sotasaalisvaunuista modifioitu BT-42. Sitä käytettiin verraten heikolla menestyksellä jatkosodassa vuosina Tyypillä kokeiltiin myös epäsuoraa ammuntaa, vaikka pääasiallinen käyttötarkoitus oli saksalaisen mallin mukaan jalkaväen suora-ammuntatulitukiase. Kuitenkin talvella rynnäkkötykin päätarkoitus muutettiin panssarivaununomaiseksi. Vuonna 1989 Suomeen hankittiin Neuvostoliitosta 152 mm:n 2A36-tyyppisiä " Гиацинт -Б" eli "Giazint-B" -kanuunoita, jotka nimettiin Suomessa 152 K 89:ksi. Keväällä 1990 suomalainen valtuuskunta kävi Neuvostoliitossa tutustumaan uuteen sotakaluston, kuten T- 72S:ään, BREM-1:een, MTY-72:een, BTR-80:een, 2S5:een, 9P140:een. T-72S:ää lukuunottamatta näitä kaikkia oli tarkoitus hankkia Suomeen, mm. BTR-80-kuljetuspanssarivaunuja 140 kpl. Joulukuussa 1991 tapahtuneen Neuvostoliiton hajoamisen vuoksi hankinta toteutui vain osittain. Hankinnan ensimmäiseen erään oli sisällytetty 36 kpl 2S5-tyyppistä "Гиацинт-С" eli "Giazint-S" -telakanuunaa. Tästä hankinnasta 9 kpl:een toimitus Suomeen toteutui vuoden 1991 aikana. Telakanuunan nimeksi Suomessa tuli 152 TELAK 91. Siikakankaan varikosastolla ja Kuljetusvälinevarikolla telakanuunoihin tehtiin suomenkielinen kilvitys, muut tarpeelliset muutostyöt ja naamiomaalaus. Koeammunnat suoritettiin Niinisalossa keväällä Venäjän olojen vakiinnuttua Suomen ja Venäjän suhteet normalisoituivat niin, että asehankintoja voitiin jatkaa. Kevättalvella 1994 allekirjoitettiin sopimus toisesta asehankintaerästä. Erään kuului 9 telakanuunaa, jotka oli alunperin pitänyt toimittaa Suomeen jo vuonna Suomalaiset tekivät tarkastusmatkan Jekaterinburgiin tutkimaan, onko kalusto edelleen siinä kunnossa, että se kannattaa ostaa. Telakanuunat osoittautuivat olevan samaa sarjaa kuin Suomeen vuonna 1991 toimitetut aseet. Aseet toimitettiin Suomeen kesällä Käyttäjäkoulutus aloitettiin valmentavalla opetustilaisuudella Panssariprikaatin Jääkäritykistörykmentissä huhtikuussa Toimittajan antama koulutus toteutettiin Mihailovin Tykistöakatemiassa Pietarissa saman vuoden syyskuussa. Koulutukseen osallistui 15 kurssilaista sekä matkanjohtaja ja 3 tulkkia. Koulutukseen kuului teoriaa ja näytösluonteinen ammunta tuliasematoimintoineen. Korjauskoulutus toteutettiin Mihailovin Tykistöakatemiassa loka-marraskuussa Tähän koulutukseen osallistui 7 kurssilaista, matkanjohtaja ja 2 tulkkia. Tämäkin kurssi oli teoriapainotteinen.
7 7 (13) 152 TELAK 91 hyväksyttiin Suomessa sotavarusteeksi vasta lokakuussa Viivästymisen syy oli se, että käyttäjäkoulutus voitiin aloittaa vasta vuonna Tällä hetkellä Panssariprikaatissa ei ole koulutuskäytössä 152 TELAK 91 -telakanuunoita. Suomessa oli toisen maailmansodan aikaista tykkikalustoa varastossa runsaasti vielä 1980-luvulla. Jääkäriprikaatien varustaminen oli tuolloin vielä kesken. Varustautumismahdollisuutena suomalaisille avautui entisen Saksan Demokraattisen Tasavallan kansanarmeijan NVA:n ylijäämävarastojen purku. Suomalainen valtuuskunta tutustui myytävään itäsaksalaismateriaaliin loppuvuonna Valtuuskunta tutustui kaikkien puolustushaarojen ja aselajien kalustoon ja varaosiin. NVA:lle oli vuosina hankittu 96 kpl 152 mm:n 2S3M-panssarihaupitseja ja vuosina yhteensä 376 kpl 122 mm:n 2S1-panssarihaupitseja. 2S1:n suunnittelu tapahtui Neuvostoliitossa vuosina , ja se hyväksyttiin sotavarusteeksi vuonna Panssarihaupitseja valmistettiin Neuvostoliiton lisäksi Puolassa ja Bulgariassa. NVA:n lopettaessa kalusto kerättiin keskitetysti tiettyihin varuskuntiin, varikoihin ja koulutuskeskuksiin. Neuvostoliittolaisvalmisteinen MT-LB-kuljetuspanssarivaunun alustalle rakennettu kevyt panssarihaupitsi 122 PSH 74 eli 2S1 muodostaa mekanisoitujen taisteluosastojen panssarihaupitsipatteriston pääkaluston.
8 8 (13) Suomeen oli tarkoitus hankkia 50 kpl 2S3M-panssarihaupitsia, joilla olisi varustettu molempien silloisten sodanajan panssariprikaatien kenttätykistörykmentit (4 x 12 vaunua ja 2 varavaunua). Vaunut sijaitsivat MDSG-Werk Löbau AL Weisskesselissä, jossa oli varastoituna kaikkiaan 279 2S1-panssarihaupitsia ja 67 2S3M-panssarihaupitsia. Kävi ilmi, että kaikki tarjolla olleet 2S3M-panssarihaupitsit olivat niin paljon käytettyjä ja niin huonossa kunnossa, että niistä ei olisi saatu 50:ntä hyvää yksilöä. Suomalaiset päättivätkin hankkia 50 vähän ajettua 2S1-panssarihaupitsia, vaikka 2S1 on asevaikutukseltaan heikompi kuin sitä suurempikaliiperinen 2S3M. 2S1-panssarihaupitsin nimeksi Suomessa tuli 122 PSH 74. Suomessa Patria Vammas, Kuljetusvarikko, Siikakankaan varikko-osasto ja Panssarivarikko tekivät vaunuille tarvittavat muutostyöt. Käyttökoulutus toteutettiin Panssariprikaatin Jääkäritykistörykmentissä alkuvuodesta Opetushenkilöstöksi saatiin entisen NVA:n henkilöstöä. Sodanajan panssariprikaatien tykistön organisaatiomuutoksessa patteristot muutettiin 18- tykkisiksi. Tämä aiheutti lisähankintatarpeen 27:stä panssarihaupitsista. Kuitenkin Ruotsi oli ehtinyt jo varata tarjolla olleet entisen NVA:n 2S1:t. Ruotsalaiset luopuivat hankinnastaan, kun vastineeksi suomalaiset lupasivat luopua varauksestaan MT-LB-kuljetuspanssarivaunujen varaosiin - Ruotsi kun oli ostanut runsaasti kyseisiä panssarivaunuja. Ostettaessa panssarihaupitsit olivat vaunuyksilöstä riippuen vain 3-10 vuotta vanhoja. Vuoden 1997 puolustuspoliittisessa selonteossa linjattiin, että osa perustettavista jääkäriprikaateista tulee varustaa muita paremmin. Vuonna 1998 Patria Vammakselta tilattiin selvitys tähän tarkoitukseen soveltuvista asejärjestelmistä. Selvityksen perusteella vaihtoehdoiksi valikoitui 2 tela-alustaista ja 4-6 pyöräalustaista järjestelmää. Lopputulokseksi tuli vuonna 2000 kuitenkin se, että kustannussyistä Puolustusvoimat luopui telatykkien hankinnasta päätyen vedettävien kenttätykkien lisähankintoihin. Taistelupanssarivaunusta telatykiksi - erään T-55:n tarina (DI Jari Poutanen, Patria Oyj) Puolassa valmistettiin 1960-luvun lopulta 1970-luvulle runsaasti T-55-taistelupanssarivaunuja. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Puola entisen Neuvostoliiton ja Saksan Demokraattisen Tasavallan tapaan myi käytöstä poistettua sotakalustoa. Yhtenä ostajamaana vuosina oli Suomi. Suomen hankinnassa taustalla oli ITPSV90- eli Marksmanilmatorjuntapanssarivaunuprojekti Yksi Suomeen hankituista puolalaisesta vaunuyksilöstä oli vuonna 1970 valmistettu T-55, valmistusnumeroltaan 63M2568D. Tätä vaunua ei hyödynnetty ITPSV90-hankkeessa, ja se päätyi 1990-luvun puolivälissä Pyynikin kesäteatterissa esitetyn Tuntemattoman sotilaan ja mahdollisesti myös joidenkin elokuvien rekvisiitaksi. Patria aloitti toimintansa vuoden 1997 alussa, kun suomalaista puolustusvälineteollisuutta koottiin yhteen. Yksi konsernin osa on Sastamalan Vammalassa jatkosodan ajoista saakka
9 9 (13) toiminut Vammas. Vammalassa Patria edeltäjineen on toteutti 1990-luvun lopussa runsaasti erilaisia puolustusvälineteknillisiä selvitys- ja modernisointiprojekteja. Näihin kuului selvitys panssariajoneuvoalustaisista telatykeistä vuosina Vaihtoehtoja olivat mm. saksalainen Pzh 2000, brittiläinen AS90, ranskalainen Giat, slovakialainen Zusana, yhdysvaltalainen M109 ja eteläafrikkalainen LIW. Lisäksi tutkittiin suomalaista vaihtoehtoa. Viimeksi mainittu konsepti edelsi muotoilultaan Patrian AMVtaisteluajoneuvoa. Vuosituhannen vaihde oli suurten tykistöasehankkeiden aikaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain armeija kehitti vuosina M109:n korvaajaksi massiivista Crusader-panssarihaupitsia, jonka edistyksellisiin ominaisuuksiin kuuluivat mm. 56 pituuskaliiperin putki, GPSohjatut ampumatarvikkeet jaautomaattilataus. Hanke ei kuitenkaan johtanut vaunun sarjavalmistukseen. Vuonna 1999 Patria sopi Egyptin kanssa 155 mm:n vedettävien kenttätykkien kaupasta. Kylmän sodan jälkeen Lähi-Idän sotilaallinen suurvalta Egypti oli siirtymässä vähitellen neuvostoliittolaisperäisestä aseistuksesta länsimaiseen. Maassa oli aloitettu yhdysvaltalaisten Abrams M1A1 -taistelupanssarivaunujen lisenssituotanto, ja siellä oli jäämässä tarpeettomiksi suuri määrä taisteluarvoltaa heikentynyttä kalustoa, kuten T-55-taistelupanssarivaunuja. Koska Puolustusvoimien kiinnostus kohdistui ensisijaisesti valmiisiin ulkomaisiin telatykkimalleihin eikä telatykin tilaaminen kotimaasta näyttänyt todennäköiseltä, Patria-Vammas esitti egyptiläisille kiinnostuksensa kehittää T-55:een perustuva 155-millinen telatykki työnimeltään 155GH52-SP-T55. Kyseessä ei ollut panssarihaupitsi vaan telatykki, itse liikkuva kenttätykki. Tuolloin olemassaolevia taistelupanssarivaunun alustalle rakennettuja telatykkejä olivat edellä mainitun ranskalaisen Giatin tai venäläisen 2S19 tyyppiset ratkaisut. Tyypillistä niille on korkea torni. Tämä johtuu siitä, että taistelupanssarivaunulla ammutaan laakatulta, kun taas telatykki on tarkoitettu kaaritulen ampumiseen, mikä edellyttää erilaista rekyylinhallintaa. Egyptiläiset kiinnostuivat Patrian ehdotuksesta, ja kaupat kehitystyöstä tehtiin vuonna Sopimus sisälsi kokeilumallin valmistamisen Kyseessä oli Patrian ensimmäinen kokonaan 3D-mallinnuksen avulla tehty projekti. Kokeilumallin valmistamiseen Patria sai Pyynikin kesäteatterilla tarpeettomaksi tulleen T- 55-vaunun alustan. Vaunun runkotyöt tehtiin syksyllä Tulitoiminnan vaatimat hydrauliikalla toimivat tukijalat asennettiin talvella Ylälavetti ja ase asennettiin keväällä Telatykki oli valmis koeammuntoihin kesällä Ammunnat tehtiin yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Koeammunnat aloitettiin laaka-ammunnoilla Niinisalossa kesäkuussa Alusta ja tukijalat osoittautuivat erittäin vakaiksi. Kaarituliammunnat toteutettiin pian tämän jälkeen Katajaluodon linnakesaarella Helsingin edustalla. Niitä tuli seuraamaan myös egyptiläisiä. Viivästyksiä aiheuttivat tulialueella liikkuvat huviveneilijät. Koeammunnoissa saavutettiin edelleen voimassa oleva ilman rakettiammusta tehty tykinkantaman Suomen ennätys, noin 46 km.
10 10 (13) Syksyllä 2001 egyptiläisen osapuolen koostumus vaihtui tykistöaselajipainotteisesta panssariaselajipainotteiseksi. Heidän mielestään suomalaisen konseptin liikkuvuus ei ollut riittävän hyvä, ja he esittivät tukijalkojen korvaamista yhdysvaltalaistyyppisellä M109 -tyyppisellä lapiomaisella ratkaisulla. Egyptiläisten vaatima muutos toteutettiin kevättalvella 2002, ja koeammunnat toteutettiin jälleen Katajaluodossa. Samalla ammuttiin kauppaan kuuluvia taulukkoammuntoja. Kesällä 2002 telatykkiä esiteltiin egyptiläisille Panssariprikaatissa, minkä jälkeen se laivattiin Egyptiin kenttäkokeisiin. Vuosien aikana egyptiläiset vaihtoivat telatykin alustan omaansa, joka oli alkuperäistä T-55-alustaa selvästi painavampi. Vanha alusta jäi Egyptiin. Kenttäkokeissa ongelmiksi todettiin mm. moottorin ylikuumeneminen ja tornin päälaakerin heikko kestävyys kaarituliammunnassa. Kokeiden tulosten perusteella telatykki ei päätynyt sarjavalmistukseen. Talvella Patria teki vielä tutkimuksen uudesta telatykkitornista, joka olisi voitu asentaa esimerkiksi Leopard-alustalle. Tässä vaiheessa Puolustusvoimat oli kuitenkin hylännyt suunnitelmat uusien telatykkien hankinnasta, ja Patria keskittyi AMV-taisteluajoneuvoihin. Panssarivaunu- ja panssarijääkärikomppanioiden organisaatioiden kehittäminen - katsaus organisaatioiden kehittymisestä 1980-luvulta nykypäivään ja kehitysajatuksia (ev Pekka Toveri, PSPR) Jatkosodassa Panssaridivisioonan Panssarivaunupataljoona, Jääkäripataljoona ja Rynnäkkötykkipataljoona toimivat puhtaina organisaatioina. Pääperiaate jatkui pitkään puhtaisiin organisaatioihin perustuvana, kunnes 1980-luvulla siirryttiin panssariprikaatiorganisaatioon. Panssariprikaatin panssaripataljoona oli sekapataljoona, jossa oli sekä taistelupanssarivaunu- että panssarijääkärikomppaniat. Sillä oli rajoitettu kyky itsenäisiin tehtäviin. Prikaatin tukea tarvittiin lähinnä ilmatorjuntaan, pioneeritoimintaan, epäsuoraan tuleen ja huoltoon. Etenemismuodot olivat ryhmäjono, ryhmärivi tai kiila. Peitteisessä maastossa käytettiin ryhmäjonoa tai -riviä, jonka sivustoja panssarijääkärit suojasivat. Panssaripataljoonan käyttö hyökkäyksessä perustui yksikköpareihin, jossa panssarivaunuja panssarijääkärikomppania toimi parina. Komppanioiden joukkueet olivat kolmivaunuisia, joten tappioiden sietokyky oli heikko, eikä joukkuetta voinut jakaa. Haasteena oli myös iskuportaan johtaminen esimerkiksi vaihdettaessa kärkiyksikköä yksikköparin hyökätessä peräkkäin. Yksikköparin hyökätessä rinnakkain iskuportaan johtamisen ongelmat liittyivät mm. epäsuoran tulen käyttöön.
11 11 (13) Panssarivaunu- ja panssarijääkärikomppanioita voitiin alistaa ristiin, mikä käytännössä ei ollut ongelmatonta. Esimerkiksi panssarijääkärien tukeminen taistelupanssarivaunujen tulella oli haasteellista. Tultaessa 2000-luvulle luovuttiin neuvostoliittolaisvalmisteisesta taistelupanssarivaunukalustosta ja tilalle tuli Leopard 2A4-kalusto. Sodan ajan panssariprikaatit purettiin ja tilalle muodostettiin mekanisoidut taisteluosastot. Mekanisoitujen taisteluosastojen tehtävät liittyvät taistelukentän kuvan muutoksen, jossa korostuivat mm. taistelukentän sirpaloituminen, asutuskeskustaistelu, omien ja vihollisjoukkojen määrän pieneneminen. Mekanisoitu taisteluosasto taistelee osana valmiusprikaatia tai armeijakunnan johdossa. Keskeinen tehtävä on luoda edellytykset valmiusprikaatin hyökkäykselle rikkomalla vihollisen taistelujärjestys, lyödä sen etujoukon kärkiosa ja etujoukkopataljoona sekä sitoa vihollisen pääosat taisteluun. Mekanisoidulla taisteluosastolla on vanhaa panssaripataljoonaa parempi kyky itsenäisiin operaatioihin epäsuoran tulen, ilmatorjunnan, pioneeritoiminnan ja huollon puolesta. Mekanisoidun taisteluosaston komppaniat ovat vahvempia kuin vanhassa panssaripataljoonassa. Joukkueet ovat nelivaunuisia, mikä parantaa taistelunkestävyyttä, johdettavuutta ja kykyä toimia 360 o :n suunnassa. Ristiinalistaminen on edelleen mahdollista, mutta nyt joukkueen luovuttavalle komppanialle jää käyttöön aiempaa enemmän panssarivaunuja. Panssarijääkärikomppanian lähitulitueksi palautettiin kevyet iskuvoimaa.
12 12 (13) Mekanisoidun taisteluosaston panssarivaunu- ja panssarijääkärikomppaniat toimivat yksikköpareina, kuten vanhassa panssaripataljoonassa. Ne voivat hyökätä peräkkäin tai rinnakkain. Peitteisessä maastossa tai asutuskeskustaistelussa panssarijääkärit suojaavat taistelupanssarivaunuja sivustoilla. Erityisesti asutuskeskustaistelussa panssarijääkärien määrällinen riittävyys on kuitenkin kysymys, koska heitä on laskennallisesti vain 1,2 suojattavaa vaunua kohden. Mekanisoidun taisteluosaston panssarivaunukomppaniaan kuuluu kaikkiaan 14 Leopard 2A4-taistelupanssarivaunua. Niistä 12 on kolmessa nelivaunuisessa panssarivaunujoukkueessa ja kaksi - komppanian päällikön ja varapäällikön vaunut - komentojoukkueessa. Lisäksi komentojoukkueeseen kuuluu yksi BMP-1-tulenjohtopanssarivaunu. Huoltojoukkueeseen kuuluu kolme MT-LBV-kuljetuspanssarivaunua. Komppanian vahvuus on noin 110 sotilasta.
13 13 (13) Mekanisoidun taisteluosaston panssarijääkärikomppaniaan kuuluu kaikkiaan 19 BMP-2-rynnäkköpanssarivaunua. Niistä 14 on neljässä nelivaunuisessa panssarijääkärijoukkueessa ja kolme komento- ja tukijoukkueessa. Lisäksi komento- ja tukijoukkueeseen kuuluu yksi BMP-1-tulenjohtopanssarivaunu ja kaksi kevyellä kranaatinheittimellä varustettua lähitulitukiryhmää kuljettavaa MT-LBV-kuljetuspanssarivaunua. Huoltojoukkueeseen kuuluu kaksi MT-LBV-kuljetuspanssarivaunua. Komppanian vahvuus on noin 250 sotilasta. Komppaniaparin ylivoima vihollisen oletettuun etujoukon kärkiosastoon nähden on 3-4-kertainen, minkä voi katsoa riittävän vihollisosaston lyömiseen. Taistelukentän yhä jatkuvan sirpaloitumisen johdosta tulevaisuudessa tarvitaan entistä suurempaa joustavuutta, kuten kykyä toimia joukkueparina, vähemmän tarvetta kokoonpanomuutoksiin ennen hyökkäystä ja sen aikana ja vähemmän tarvetta sitoa taisteluosaston komentajaa komppaniaparien johtamiseen. Yksi keino tämän tavoitteen toteuttamiseen on panssarikomppaniakokoonpano. Sen organisaatio sopii nykyistä paremmin panssaritaisteluun, jossa taistelupanssarivaunujen ja rynnäkköpanssarivaunujen tulivoima ratkaisee taistelun ja jossa panssarijääkärien päätehtävä on panssarivaunujen suojaaminen. Asutuskeskustaistelussa tai peitteisessä maastossa panssarikomppanialla olisi käytettävissä 3 panssarijääkäriä suojattavaa vaunua kohden. Rauhan aikana taistelupanssarivaunujen ja panssarijääkärien yhteistoimintaa olisi panssarikomppaniassa helpompaa harjoitella kuin nykyisissä kokoonpanoissa.
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotMAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja
MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin
LisätiedotPUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY
PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotKaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen esitelmätilaisuuden yhteydessä.
1 (5) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen esitelmätilaisuuden yhteydessä. (ins. Vesa Toivonen, Patria Oyj) Sotateollisuustuotantoon muutetussa maatalouskonetehtaassa työskennellyt
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotPanssariprikaati 8.8.2013
Panssariprikaati 8.8.2013 Agenda Panssariprikaatin perinteet Panssariprikaatin tehtävät, organisaatio ja resurssit Panssariprikaatin varusmieskoulutus Panssariprikaatin virka-apu Kehittäminen Agenda Panssariprikaatin
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotKaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin
1 (16) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. PSPR:n nykytilanne (evl Jari Vuorela, PSPR) PSPR:n joukkoyksiköt ovat HÄMPSP, JTR, HELITR ja PARP sekä aselajikouluna
LisätiedotLuutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen
Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotIlmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku
Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi olivat saksalaisia 3 6-paikkaisia kuljetus- ja meritoimintakoneita. Kone oli kehitetty Junkers
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotMUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARISEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 6.2.2010
1 (16) PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARISEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. T-54:n kehityshistoria
LisätiedotSaksalaisen jalkaväen panssarintorjuntaan käyttämät aseet 2. maailmansodassa Osa 8: Kranaatinheittimet
Saksalaisen jalkaväen panssarintorjuntaan käyttämät aseet 2. maailmansodassa Osa 8: Kranaatinheittimet Teksti: SJA Sihvola Kranaatinheittimet ovat jalkaväen lähimmät kaaritulta ampuvat tukiaseet. Suuren
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta
LisätiedotSalpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku
Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpalinja Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin kesällä
LisätiedotSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki
Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotMPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta
MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotIlmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit
Ilmavoimien 1930-luvun lentokonetyypit Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi olivat saksalaisia 3 6-paikkaisia kuljetus- ja meritoimintakoneita. Kone oli kehitetty Junkers F-13
LisätiedotPANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944 Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Henri Silovaara Sotatieteiden maisterikurssi 2 Maasotalinja Huhtikuu 2013 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotMUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009
1 (18) MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009 Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssarihistoriaseminaarin
LisätiedotKaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin yhteydessä.
1 (9) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. KMW military mobile bridges (ins. Sami Liski, Krauss-Maffei Wegmann GmbH & Co. KG) Krauss-Maffei Wegmann GmbH &
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotSALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU
SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotSuomessa suunnitellut panssarintorjuntatykit - liian myöhään syntyneet (ins. Vesa Toivonen, Patria Land Systems Oy)
1 (10) Suomessa suunnitellut panssarintorjuntatykit - liian myöhään syntyneet (ins. Vesa Toivonen, Patria Land Systems Oy) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä.
LisätiedotSotavainajia löydetty Taipalosta
Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös
LisätiedotKiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta
Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin
LisätiedotValehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012
Valehtelijoiden klubi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Tehtävä Jakautukaa 3-4 hengen ryhmiin. Diasarjassa on kuusi kuvaa eri esineistä. Päätelkää tai arvatkaa: Mikä on esineen käyttötarkoitus?
Lisätiedot6. Etäisyydenmittari 14.
97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotSALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU
SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin
LisätiedotIlmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit
Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSyksyllä 1943 otettiin käyttöön uudet telaketjut, joihin oli asennettu jääkiiloja. Valitettavasti niistä ei ole säilynyt kenttähavaintoja.
simmäiset taisteluoperaatiot olivat riskialttiita, mihin oli vaihtoehtojen puuttumisen takia tyytyminen. Tarkastelemalla lukuisia taisteluselontekoja ja miehistöjen sananvaihtoja huolellisesti huomattiin,
LisätiedotPoRha järjestää mm. kerhoiltoja, rautatieaiheisia esitelmä- ja yleisötilaisuuksia sekä jäsenmatkoja ja -retkiä.
Perustettu elokuussa 2000. Jäseniä yli 230 Kaakkois-Suomesta Lappiin ja Oulusta Kainuuseen. Jäsenistöön kuuluu rautatiealan ammattilaisia, harrastajia ja yhdistyksen toiminta-ajatuksesta kiinnostuneita
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA
PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri
LisätiedotAhvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotKatsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)
Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100
LisätiedotVimpelin sotakoulu Pekka Koivisto VSSPK 1
Vimpelin sotakoulu 28.12.1917 13.1.1918 30.3.2019 Pekka Koivisto VSSPK 1 Sotakoulun merkki Akseli ja Jorma Gallen-Kallela 30.3.2019 Pekka Koivisto VSSPK 2 Perustaminen Aktiivinen Komitea teki alustavan
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017
Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2,8 MILJOONAA LOMAMATKAA (+ 43 %) 363
LisätiedotIlmoita halukkuudestasi valmiusyksikkökoulutukseen kyselylomakkeessa.
Yleistä Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää halukkuutesi eri koulutusvaihtoehtoihin sekä fyysisen kuntosi tilanne. Päämääränä on sijoittaa sinut jo ennakolta haluamasi koulutusvaihtoehdon mukaiseen
LisätiedotSUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen
SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen 5.2.2018 Itsenäisyystaistelun tueksi ensimmäiset koneet Ruotsista: Kreivi Eric von Rosenin lahjoittama Morane- Saulnier Parasolista modifioitu Thulin D -tyyppinen
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotEvl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT
LisätiedotTutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu
Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen
LisätiedotSUOMALAISEN LASKUVARJOURHEILUN HISTORIAA
Suomalainen laskuvarjourheilun veteraani rauno nuorivuori 1 Rauno Olavi Nuorivuori on yksi suomalaisen laskuvarjourheilun pioneereista. Hän osallistui ensimmäiselle kokeiluna järjestetylle kantahenkilökunnan
LisätiedotPintakäsittelyn merkitys teräsrakenteen suunnittelussa
Pintakäsittelyn merkitys teräsrakenteen suunnittelussa Hevosraitiovaunu kuvattiin 1890-luvulla Suomen Pankin edustalla. Kuvaaja: Nils Wasastjerna Transtech Oy Suomalaista kiskokalusto-osaamista Katsaus
LisätiedotTopografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina.
Topografikartalta Google Mapsiin. Sijainninmäärittelytekniikat sotahistorian tutkijan työkaluina. Sotiemme aikana käytetyt kartat Talvisodassa taisteltiin Suomen alueella, josta oli 1930 luvulla tehdyt
LisätiedotMatti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy
9 Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu Kansi Kustantaja Painopaikka Matti Jalava sari Jalava vakkamedia Oy saarijärven Offset Oy Paperi G-Print 130 g/m 2 Takakannen kuva Paateneen kauppala 1943. Matti Jalava
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotSuomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016
Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset
LisätiedotEversti Pasi Pasivirta Tykistön tarkastaja Maavoimien esikunta. Puolustusvoimien panssarihaupitsihankinta
Puolustusvoimien panssarihaupitsihankinta Panssarihaupitsihankinta Hankitaan Etelä-Koreasta valtioiden välisenä kauppana: 48 käytettyä K9-panssarihaupitsia Varaosia Koulutus Kansallinen ylläpito Erikoistyökaluja
LisätiedotPUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS
PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Hannu Takala Suomen Sotahistoriallinen Seura 12.12.2018 Sisältö: Yleistä kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä Kulttuuriperinnön tuhoamisen historiaa Puna-armeija ja saksalaiset Keski-Euroopassa
LisätiedotAseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari 14.11.2018 Ida Suolahti Taustalla laajempi tutkimus Väitöskirjani Yhteinen
LisätiedotDC-2 Hanssin-Jukka MEMORIAL PROJECT
Douglas DC-2 Hanssin-Jukka ILMAVOIMIEN TYÖJUHTA DOUGLAS DC-2 HANSSIN-JUKKA Keski-Suomen Ilmailumuseon varastohallissa Tikkakoskella odottaa entisöintiä lentokoneharvinaisuus, joka tyypiltään on Douglas
LisätiedotKokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit
Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
LisätiedotMuuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt
Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt Janne Rantanen Turkuun rakennettiin viime sotien aikana kolme raskasta ilmatorjuntapatteria eri puolille kaupunkia. Patterit
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
LisätiedotMissä toimimme? Mitä teemme?
Missä toimimme? Mitä teemme? Maavoimien Materiaalilaitos on valtakunnallinen toimija, jonka kanssa asioidaan esikuntien kautta: Pohjois-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Maavoimien Materiaalilaitos on Maavoimien
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
Lisätiedotkuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:
Alimpien eroamisikien nostaminen (55->57) johtuu julkisten alojen eläkelain mukaisesta sotilaan alimman vanhuuseläkeiän nostamisesta Upseerin, määräaikaisen nuoremman upseerin, määräaikaisen reserviupseerin,
LisätiedotUlkomaalaisten asuttaminen Suomeen
Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton
LisätiedotPANSSARIHÄLYTYS HYÖKKÄYSVAUNUKOKEILUOSASTON AJOKOKEET KARJALAN KANNAKSELLA 1934
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PANSSARIHÄLYTYS HYÖKKÄYSVAUNUKOKEILUOSASTON AJOKOKEET KARJALAN KANNAKSELLA 1934 Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Aleksi Lintunen SM4 Maasotalinja Huhtikuu 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotHavaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012
Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
LisätiedotSuvilahti sota-aikana
Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka
LisätiedotTeollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen
Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004
PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien
LisätiedotPOHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5
1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotPAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE
PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE Koonnut: Pentti Korkka Pamausseuran kevätretki 2007 tehtiin toukokuun 3 5 päivinä Pietariin, Pähkinäsaareen ja Karjalankannakselle. Matkan
LisätiedotPERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA
PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA Reserviläisurheiluliiton perinneasesäännöt mahdollistavat puolustusvoimissa käytettyjen kiväärin kantohihnamallien käytön tukena eri ampuma-asennoissa. Melkoisen
LisätiedotSAAPUVAT PAPERILASKUT VERKKOLASKUIKSI. Tiina Heikkilä Financial Developer Nokian Renkaat Oyj
SAAPUVAT PAPERILASKUT VERKKOLASKUIKSI Miksi Nokian Renkaat haluaa vastaanottaa verkkolaskuja? Mitä on tehty? Tiina Heikkilä Financial Developer Nokian Renkaat Oyj Basware e-invoicing Forum 24.10.2013 Nokian
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0317 (NLE) 15374/17 COLAC 134 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak.
LisätiedotKäsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa
TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän
LisätiedotIitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013
Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotMATERIAALIN MYYNTILUETTELO 4.12.2012 PATRIA, SASTAMALA
MATERIAALIN MYYNTILUETTELO 4.12.2012 PATRIA, SASTAMALA Myynnissä olevat aseet myydään deaktivoituna. Aseet deaktivoidaan sisäasiainministeriön ohjeen mukaan ja deaktivoinnin hinta lisätään huutokauppahintaan.
LisätiedotPalvelusammunnat 2. 1. Ammunta: 2. Sarjat: 3. Ase: Versio 1.2
Palvelusammunnat 2 Versio 1.2 Nopeiden kertalaukausten ja kahden perättäisen nopean laukauksen ampuminen makuuasennosta itselataavalla kiväärillä. Lajissa on sallittu vain kertatulen käyttö. 1. Ammunta:
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
Lisätiedot