Tuma. Tuma 1. Hemopoiesis
|
|
- Ella Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitochondrion Flagellum Peroxisome Tuma Centrioles Microfilaments Nuclear envelope Chromatin Nucleolus NUCLEUS Microtubules Rough endoplasmic reticulum Ribosomes Lysosome Plasma membrane Golgi apparatus Smooth endoplasmic reticulum Tuma 1 Hemopoiesis kaikissa eläin- ja kasvisoluissa poikkeus nis. punasolu menettää hemopoieesin aikana tehtävät: 1. perintöaineksen tallentaminen ja siirto tytärsoluun 2. tumassa tapahtuvan RNA:n synteesi (erillään soluliman rer:n proteiinisynteesistä) 3. solun toiminnan ohjaaminen geneettisen informaation perusteella
2 Tuma 2 Tuma 3 muoto: pallomainen liuskoittunut (esim. granulosyyttiset leukosyytit) tuma/sytoplasma suhde solutyypin mukainen (voi vaihdella) solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut Tuman suhteellinen koko Tuma 4 solu tuman osuus (%) lihassolu 5 maksasolu 5-10 imusolu 50 syöpäsolu osuus kasvaa Nucleolus Nucleoplasm Chromatin Nuclear pores Nuclear envelope
3 Tumakotelo (nuclear envelope) Kaavakuva tumakotelosta nukleoplasma (tumalima) tumakotelo on kaksoiskalvo, välissä nm perinukleaaritila paksuus sama kuin ER interfaasin aikana soluliman ja tuman sisältö erillään aineiden vaihto tumakotelon läpi vilkasta: RNA ja ribosomit syntyvät tumassa, tuman proteiinit solulimassa Nucleoplasm Inner membrane Nuclear envelope Outer nuclear membrane Cytoplasm Tumakotelo 2 läpäisevyys 100 kd molekyylit: suurempi kuin solukalvolla tumakotelon ulkokalvo ER ulkokalvon sytoplasman puoleisessa osassa ribosomeja ER:n cisternat yhteydessä perinukleaaritilaan, ei ribosomeja tumakotelo häviää solun jakautuessa
4 Tumahuokoset (nuclear pores) Tumahuokoset 2 Nuclear pore ulomman ja sisemmän kalvon yhteensulautumia lkm. tuhansia 20 % tumakotelon pintaalasta (siittiön tumassa ei huokosia) sis. 8 tiheäelektronista jyvästä, RNA, prot., molekyylit kulkeutuvat huokosten kautta huokoskompleksi (jyväset + tumalevyn säikeet tumakotelon läpäisevyys, akt. kuljetus, selektiivisyys Nuclear pore proteins Cytoplasm Inner nuclear membrane Outer nuclear membrane Tumahuokonen Tumahuokoset m Outer membrane Nuclear pore complex Nuclear pore complexes serve as gatekeepers and escorts! Inner membrane Field-emission in-lens scanning electron micrograph
5 Tumajyvänen (nukleolus) ja rrna:n synteesi Tumajyvänen 2 nukleolus vilkkaasti syntetisoivissa soluissa kookas jakautumisvaiheen alkaessa häviää transkriptio pysähtyy rrna:n tehdas (tuman DNA:sta osa työntyy tumajyväseen) syntyy nukleolusta organisoivissa alueissa (NOR): 10 pientä, yksi iso NOR-alue tunnistettavissa, vaikka nukleolus puuttuisikin Nucleolus Chromatin Nuclear pores 1 m Tumajyvänen 3 Kromatiini ja kromosomit keskusta rakenteeton, reunoilla säikeinen aines erotettavissa sentrifugoimalla tunnetaan n. 100 proteiinia nukleoproteiini eli DNA + histoni välivaiheen tumassa karkeina jyväsinä voimakkaasti basofiilisia solun jak. jälkeen kromosomit näkymättömiä (hienoina rihmoina) kromatiinijyväset jäävät jäljelle välivaiheen kromosomit tumassa eukromatiini näkyvä inaktiivinen heterokromatiini (eu = aito, hetero = muu)
6 Ihmisen kromosomeja Ihmisen ihon solun mitoottisia kromosomeja (kolkisiinikäsittely) Mitoottinen solusykli Interfaasin G2 INTERPHASE M-vaiheessa tuma jakautuu tytärsoluille, kromosomit jakautuvat tytärsolujen tumiin, sytokineesissä sytoplasma jakautuu tytärsoluille. Lopputuloksena on The cell cycle Chromatin Two centrosomes with centriole pairs Nucleolus Plasma membrane Nuclear envelope
7 Profaasi ja prometafaasi PROPHASE Microtubules (MTs) forming mitotic spindle Chromosome consisting of two sister chromatids PROMETAPHASE Astras MT Fragments of nuclear envelope Sentromeeri Kinetokori, sukkuloiden kiinnityspaikka Aster Centromere Nucleolus disappearing Spindle pole Kinetochore Mitoosiin osallistuvat proteiinit Kukkonen-Macchin Anu (2010 väitöskirja, TY) Functional characterization of proteins required for mitotic progression and the spindle assembly checkpoint Tutkittiin kolmen proteiinin tehtäviä solunjakautumisen aikana. Shugoshin-1- ja INCENP-proteiinien tiedetään osallistuvan solun jakautumisen säätelyyn. p38gamma MAPK -niminen proteiini kuvataan ensimmäistä kertaa tärkeänä solunjakautumiseen osallistuvana tekijänä. Mitoosin proteiinit Plk1-kinaasi = solunjakautumisen tärkeä säätelijä. INCENP kuuluu proteiinikompleksiin (CPC), jonka muut jäsenet ovat Aurora B -kinaasi, Survivin ja Borealin. Proteiinikompleksi säätelee mm. 1) kromosomien liikkeitä ja 2) osallistuu kromosomien oikeaoppiseen jakautumiseen. p38gamma osallistuu kromosomien järjestäytymisen säätelyyn ja edistää jakautuvien solujen elinkykyä.
8 Kuvateksti edelliseen J.-P. Javerzat Science 327, (2010) Directing shugoshins. Phosphorylation of the nucleosome protein H2A by Bub1 creates a binding site for shugoshin proteins (Sgo1 and Sgo2 in fission yeast). Sgo1 prevents cohesin removal from the centromere in meiosis I whereas Sgo2 recruits Aurora B to monitor proper chromosome attachment to the spindle. Published by AAAS Kinase recruitment. Fig. 1 The centrosome loses its function as a microtubule organizing center during neuronal development A Musacchio Science 2010;330: M. Stiess et al., Science 327, (2010) Published by AAAS Published by AAAS
9 Kuvateksti edelliseen Fig. 4 Laser ablation of the centrosome in young neurons does not affect axon extension Fig. 1 The centrosome loses its function as a microtubule organizing center during neuronal development. (A) After washout of nocodazole, microtubules ( -tubulin shown in red) regrow from the centrosome in young rat hippocampal neurons (2 DIV), but not in mature neurons (11 DIV). GFP-centrin2 (green) marks the centrosome (arrowheads). Scale bar, 10 µm; inset, 2.5 µm. (B) Maximum projection of time-lapse recordings of EB3-GFP after nocodazole washout (time: 1 min 26 s). Comets predominantly grow radially from a central point in young neurons (2 DIV), but not in mature neurons (14 DIV). EB3-GFP tracks are indicated by yellow arrows. The arrowhead marks the centrosome in mature neurons (from post hoc staining of endogenous pericentrin). Scale bar, 10 µm. (C and D) Quantification of microtubule organization at the neuronal centrosome analyzed by electron microscopy (fig. S1) in neurons at 2 DIV and 9 DIV [n = 10 cells each, (C)] as well as in E18 and P6 hippocampi [n = 13 cells each, (D)]. Error bars denote SEM of a binominal distribution. M. Stiess et al., Science 327, (2010) Published by AAAS Kuvateksti edelliseen Metafaasi ja anafaasi Fig. 4 Laser ablation of the centrosome in young neurons does not affect axon extension. (A) Ablated neuron from fig. S5 shows no centrosomal gamma-tubulin and pericentrin staining. Arrowheads mark centrosomal staining in a control neuron. Scale bar, 10 µm. (B) Axons grow similarly 8 hours and 24 hours after ablation compared to axons of control cells (n = 12 to 52 cells). Results are means ± SEM. METAPHASE Mitotic spidle tai metafaasilevy ANAPHASE Daughter chromosomes Kinetochore MT Polar MT
10 Telofaasi ja sytokineesis Kromosomit 1 TELOPHASE AND CYTOKINESIS Cleavage furrow, jakautumisuurre Nuclear envelope forming Nucleolus forming DNA:n kaksoiskierre suljettu rengas stabiloiva RNA estää DNA:n silmukan sotkeutumisen DNA-molekyylissä 3x10 6 emäsparia koodaavat 2500 proteiinia sis. 50 % prot., josta pääosa RNApolymeraasia histoneja (ah:t: arg, lys, his) happamia proteiineja Chromosomes decondensing Kromosomit 2 DNA:n määrä lajille tyypillinen kromosomi koostuu yhdestä pitkästä DNAmolekyylistä pituus jopa 5 cm, joten pakattava ihmisellä 23 kromosomiparia 1/ tilavuuteen puristettuna H2B Kromosomin pakkaaminen Nukleosominauha Histonit pakkavat nukleotideja H2A DNA Linker DNA ~ 10 nm Roger Kornberg Jean Thomas Nucleosome beads (8 histone molecules nucleotide pairs of DNA)
11 Nukleosomin muodostuminen Kromatiinisyyn rakenne 2 nm DNA double helix Nucleosome bead 11 nm 30 nm Histones Nucleosomes (beads on a string) Histone H1 attaching 30-nm chromatin fiber Nucleosome Silmukoilla olevaa kromatiinia Heterokromatiini ja tiiviisti pakattu jakautuvan solun kromosomi 700 nm Protein scaffold 300 nm 1400 nm Looped domains Metaphase chromosome
12 Epigenetiikka Monet epigeneettiset mekanismit muuttavat geenien aktiivisuutta neuroneissa Merkittäviä vaikutuksia mm. aivojen toimintaan ja käyttäytymiseen. Histonien asetylointi edistää geenien aktiivisuutta Histonien ja DNA:n metylointi inhiboi geenien aktiivisuutta Epigenetic breakdown. Several epigenetic mechanisms alter gene activity in neurons, with potentially important effects on brain function and behavior. Histone acetylation tends to promote gene activity, whereas histone methylation and DNA methylation tend to inhibit it. CREDIT: Y. GREENMAN/SCIENCE Published by AAAS G. Miller Science 329, (2010) G. Miller Science 329, (2010) Different upbringings. Beingraisedbya nurturing (top left) or a lackadaisical (top right) mother can cause epigenetic differences that affect a rat pup's behavior later in life. Whether similar differences occur in people raised in wealthy (bottom left) or impoverished (bottom right) neighborhoods remains an open question. CREDIT (CLOCKWISE FROM LEFT): MICHAEL MEANEY LAB; TIME & LIFE PICTURES/GETTY IMAGES; PHOTOS.COM; ISTOCKPHOTO Published by AAAS
13 Published by AAAS G. Miller Science 329, (2010)
Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut
Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.
LisätiedotSolubiologian luennot Solusykli
Solubiologian luennot Solusykli Riitta Julkunen-Tiitto Itä-Suomen yliopisto/ Biologian laitos Joensuun tiedepuisto, Luonnonainetutkimuksen laboratorio rjt@uef.fi Oheislukemisto: Campbell & Reed: kpl 12
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotTuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso
Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä: Tuman kuvasi ensimmäisenä Franz Bauer v. 1804 ja myöhemmin Robert Brown 1831.
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotSolu - perusteet. Enni Kaltiainen
Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 4.12.2017: 1 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE
LisätiedotSytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
Lisätiedotmåndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotNUCLEAR MATRIX IN APOPTOTIC CELL DEATH AND CELL PROLIFERATION
TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. D OSA - TOM. 967 MEDICA - ODONTOLOGICA NUCLEAR MATRIX IN APOPTOTIC CELL DEATH AND CELL PROLIFERATION The role of Nuclear Mitotic
LisätiedotSolubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell
Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen laboratorio
Lisätiedot6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi
6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy
LisätiedotThe Plant Cell / Sytoskeleton
The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin
LisätiedotPeptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä
LisätiedotGenomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA
Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
LisätiedotDNA > RNA > Proteiinit
Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit
LisätiedotSolubiologian luennot Solusykli
Solubiologian luennot Solusykli Riitta Julkunen-Tiitto Itä-Suomen yliopisto/ Biologian laitos Joensuun tiedepuisto, Luonnonainetutkimuksen laboratorio rjt@uef.fi Oheislukemisto: Campbell 9. painos: kpl
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotSÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET
SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET 25 Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Wendla Paile, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Jorma Sandberg, Heidi
LisätiedotEuromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
LisätiedotGenomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia
Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotRibosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3
Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
LisätiedotSOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI
SOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI Veli-Pekka Lehto Patologian osasto/haartmaninstituutti/hy 24.01.2013 Omnis cellula e cellula (every cell from a cell) Remak-Virchow law R. Remak, 1852 R. Virchow,
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotHermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2
Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus
Lisätiedottgg agg Supplementary Figure S1.
ttaggatattcggtgaggtgatatgtctctgtttggaaatgtctccgccattaactcaag tggaaagtgtatagtaatgaatctttcaagcacacagatcacttcaaaagactgtttcaa catcacctcaggacaaaaagatgtactctcatttggatgctgtgatgccatgggtcacag attgcaattcccaagtgcccgttcttttacaccaaaatcaaagaagaatatctccccttt
LisätiedotSytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Sytosoli eli solulima määritellään operatiivisesti ei sedimentoidu suurillakaan g-arvoilla 6-12x10 6 g EM: ei rakennetta ei ole verrattavissa
LisätiedotRibosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1
Ribosomit 1 Ribosomit 4 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA VALINTAKOE 16.5.2018 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Aitotumallisen solun elämänkierron (solusyklin) vaiheet. Havainnollista
LisätiedotNukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.
Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto Juha.Klefstrom@helsinki.fi Nukleiinihapot! kertausta matkan varrella, vähemmän kuitenkin
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotSolun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus
Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus Solun kalvorakenteet ja kalvoliikenne Elina Ikonen akatemiaprofessori Biolääketieteen laitos, Anatomia Suomen Akatemia Kalvotutkimuksen huippuyksikkö 22.10.2013
LisätiedotGenomin ilmentyminen
Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi
LisätiedotMALE ADULT FIBROBLAST LINE (82-6hTERT)
Double-stranded methylation patterns of a 104-bp L1 promoter in DNAs from male and female fibroblasts, male leukocytes and female lymphoblastoid cells using hairpin-bisulfite PCR. Fifteen L1 sequences
LisätiedotFETAL FIBROBLASTS, PASSAGE 10
Double-stranded methylation patterns of a 104-bp L1 promoter in DNAs from fetal fibroblast passages 10, 14, 17, and 22 using barcoded hairpinbisulfite PCR. Fifteen L1 sequences were analyzed for passages
LisätiedotTuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede
Tuma - nucleus Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Tuman rakenne kaksoiskalvo, joiden välissä perinukleaarinen tila huokoset (nuclear pores) ulkokalvo yhteydessä ER:ään sisäkalvossa kiinni 10 nm filamentteja
LisätiedotOulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LisätiedotAvainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio
Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa
LisätiedotOta henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
LisätiedotVALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat
LisätiedotBIOLOGIAN OSIO (45 p.)
BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat
LisätiedotExperimental Identification and Computational Characterization of a Novel. Extracellular Metalloproteinase Produced by Clostridium sordellii
Electronic Supplementary Material (ESI) for RSC Advances. This journal is The Royal Society of Chemistry 207 Supplementary Information Experimental Identification and Computational Characterization of
Lisätiedot-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
LisätiedotHermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu
Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet
LisätiedotSOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY
199 C SOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY 200 C1 Mitoosi solun jakautumisen vaiheet Pitkänen Juho & Lohi Arttu Solu- ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 15.9.2009
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;
SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset
LisätiedotHistologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia
Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed,
LisätiedotViral DNA as a model for coil to globule transition
Viral DNA as a model for coil to globule transition Marina Rossi Lab. of complex fluids and molecular biophysics LITA (Segrate) UNIVERSITA DEGLI STUDI DI MILANO - PhD Workshop October 14 th, 2013 Temperature
LisätiedotVIIKKI BIOCENTER University of Helsinki
VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki Biologian DNA koodi ja sen selvittäminen Petri Auvinen DNA Sequencing and Genomics Laboratory Institute of Biotechnology Kuinka solut kehittyivät? Kolmenlaisia soluja
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00
BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun
LisätiedotSOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT
71 B SOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT 72 B1 Tuma miten aitotumallinen säilyttää ja käsittelee informaatiota Stenius, Hannele & Valli, Noora Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotOulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun
LisätiedotThe Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli
The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli RNAn synteesi ja prosessointi RNAn tehtävät: informaation siirto DNA:lta ribosomeille, ribosomien rakenneosana ja aminohappojen siirrossa sytoplasmasta ribosomeille.
LisätiedotMitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotSolutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012
Kirsi Sainio 2012 Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n. 3,5 miljardia vuotta sitten, kun solujen peruskomponentit
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotSupporting Information for
Supporting Information for Analysis of Sogatella furcifera proteome that interact with P10 protein of Southern rice black-streaked dwarf virus Win Than*, Faliang Qin*, Wenwen Liu, Xifeng Wang ** State
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotCS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology. Xiaohui S. Xie University of California, Irvine
CS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology Xiaohui S. Xie University of California, Irvine Today s Goals Course information Challenges in computational biology Introduction to molecular
LisätiedotBioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen
LisätiedotSupplementary information: Biocatalysis on the surface of Escherichia coli: melanin pigmentation of the cell. exterior
Supplementary information: Biocatalysis on the surface of Escherichia coli: melanin pigmentation of the cell exterior Martin Gustavsson, David Hörnström, Susanna Lundh, Jaroslav Belotserkovsky, Gen Larsson
LisätiedotT-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa
T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa Liisa-Ida Sorsa, 58714E Sisällysluettelo i SISÄLLYSLUETTELO 1JOHDANTO... 1 2BIOLOGIAA DNA-MIKROSIRUTEKNOLOGIALLA...
LisätiedotDNA (deoksiribonukleiinihappo)
DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotAutoimmuunitautien diagnostiikka
Autoimmuunitautien diagnostiikka Klinikan ja laboratorion yhteistyötä Marja Hietarinta TYKS sisätautiklinikka Oireista diagnoosiin Ensioireisto voi olla akuutti/henkeä uhkaava diagnoosilla ja hoidolla
LisätiedotFrancis Crick ja James D. Watson
Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän
LisätiedotDNA (deoksiribonukleiinihappo)
DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri
LisätiedotRINNAKKAINEN OHJELMOINTI A,
RINNAKKAINEN OHJELMOINTI 815301A, 18.6.2005 1. Vastaa lyhyesti (2p kustakin): a) Mitkä ovat rinnakkaisen ohjelman oikeellisuuskriteerit? b) Mitä tarkoittaa laiska säikeen luominen? c) Mitä ovat kohtaaminen
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotNON-CODING RNA (ncrna)
NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),
LisätiedotLihassolu. Erilaistuneita soluja. Poikkijuovainen lihas. Lihaskudokset. poikkijuovainen lihas BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2013
Lihassolu Erilaistuneita soluja poikkijuovainen lihas sileälihas sydänlihas fiber = solu, fibril = säie myofibrilli (kreikk. myos = lihas, latinaksi fibrilla = pieni säie) Lihaskudokset Poikkijuovainen
LisätiedotPlasmid Name: pmm290. Aliases: none known. Length: bp. Constructed by: Mike Moser/Cristina Swanson. Last updated: 17 August 2009
Plasmid Name: pmm290 Aliases: none known Length: 11707 bp Constructed by: Mike Moser/Cristina Swanson Last updated: 17 August 2009 Description and application: This is a mammalian expression vector for
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotOksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla
Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien elektronien vastaanottajana
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotElämän synty. Matti Leisola
Elämän synty Matti Leisola Selitettävää Universumin rakenne Biologinen elämä Maailmallemme on olemassa kaksi erilaista selitysmallia Kaikki on syntynyt sattumanvaraisten fysikaalisten ja kemiallisten tapahtumien
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotPoikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3
Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen
Lisätiedot