Kestävän kuntatalouden johtaminen

Transkriptio

1 Kestävän kuntatalouden johtaminen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusvirasto

2 Talouspoliittiset ja taloudelliset lähtökohdat kuntatalouden johtamiselle ovat poikkeuksellisen vaikeat 2

3 Talouspolitiikan lähtökohdat: VTV K 20/2014 vp. Talouskasvun on jäänyt paljon tavoitellusta BKT lähes neljänneksen alempana mitä oli BKT:n trendi ennen finanssikriisistä lähtenyttä taantumaa Väestön ikääntyminen ja talouden rakennemuutos ovat johtaneet siihen, että julkisen talouden menot uhkaavat pitkällä aikavälillä jäädä tuloja suuremmiksi Talouden tuotantopotentiaalia ja tuottavuutta kasvattavat toimenpiteet heti 2015 alkavan 3 vaalikauden alussa

4 VTV/ETLA stokastinen kestävyysanalyysi Lähde: Jukka Lassila, Tarmo Valkonen and Juha M. Alho (2014): Demographic Forecasts and Fiscal Policy Rules. The International Journal of Forecasting (2014). Tutkimusyhteistyössä VTV:n kanssa 4

5 Kestävän kuntatalouden johtaminen on jatkossa laajojen rakenne- ja toimintatapauudistusten johtamista 5

6 Talouspolitiikan lähtökohdat: VTV K 20/2014 vp. Talouskasvun on jäänyt paljon tavoitellusta BKT lähes neljänneksen alempana mitä oli BKT:n trendi ennen finanssikriisistä lähtenyttä taantumaa Väestön ikääntyminen ja talouden rakennemuutos ovat johtaneet siihen, että julkisen talouden menot uhkaavat pitkällä aikavälillä jäädä tuloja suuremmiksi Talouden tuotantopotentiaalia ja tuottavuutta kasvattavat toimenpiteet heti 2015 alkavan 6 vaalikauden alussa

7 Suomella vaikeuksia noudattaa finanssipolitiikan EU sääntöjä Suomi noudattaa EU:n vakaus ja kasvusopimuksen 3% alijäämäsääntöä vain sosiaaliturvarahastojen ylijäämäisyydestä johtuen, vastaavasti 60% velkaraja ylittyy vuonna 2015 => 2014 voi jo alijäämärajakin ylittyä TK:n ennakkotietojen perusteella Valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettu rahoitustasapaino 7 Keskipitkän ajan tavoitteeseen 2014 voi muodostua merkittävä poikkeama

8 Suomen julkisessa taloudessa ja kansantaloudessa laaja rakenteellinen ongelma 8

9 Julkisen sektorin kokonaistase 2013 Vastaavaa Julkisen sektorin varat 241 % BKT:sta rahoitusomaisuus 152,7 % valtio 30, 4 % kunnat 12,1 % sotu -rahastot 81,6 % julkis.om. yhtiöt 15,6 % Suomen Pankki 24,7 % muu kuin rahoitusomaisuus 88,5 % BKT:sta valtio 25,8 % kunnat 49,5 % sotu-rahastot 0,9 % julkis.om. yhtiöt 12,3 % Nettorahoitusomaisuus (net financial worth) - 59,9 % BKT Vastattavaa 9 Vertailu: EU:n mukainen julkisen talouden velka 56 % BKT:sta Julkisen vallan vastuut 212,5 % BKT:sta valtio 54%, kunnat 13,4 %, sotu-rahastot 101,6 %, julkisten yhtiöiden rah.vastuut 15,3 % ja muut vastuut 22,3 %, Suomen Pankki 23,8 % julkinen eläkevastuu 99,4 % Nettovarallisuus (net worth) 28, 6 % BKT:sta

10 Julkisen talouden tuloslaskelma 2013 Tuotot 70,0 % BKT:sta valtio 25,3 % kunnat 23,3 % sotu-rahastot 21,7 % julk. om. yhtiöt muut kuin rahoitustuotot 14,9 % julk. om. yhtiöt rahoitustuotot 0,4 % Suomen Pankki 0,3 % Kulut 71,3 % BKT:sta valtio 28,8 % kunnat 24,1 % sotu-rahastot 19,8 % julk.om. yhtiöt: muut kuin rahoitusyhtiöt 14,1 % julk.om. yhtiöt: rahoitusyhtiöt 0,1 % Suomen Pankki 0,2 % Tulos eli tuotto/kulujäämä - 1,3 % BKT:sta 10 Vertailu: EU:n mukainen julkisen talouden alijäämä -2,4 % BKT:sta

11 Kuntatalous ei ole tasapainossa vaikka kansantalouden tilinpidon ja kunnallisen kirjanpidon erot otetaankin huomioon. 11

12 Kestävyysvaje kohdistuu kuntatalouteen 12 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä yli 30% 25-30% 20-25% 15-20% alle 15 % Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä yli 40% 35-40% 25-35% 20-25% alle 20 %

13 Toimenpiteet tulevalla vaalikaudella Päättyvällä vaalikaudella toimeenpano jää pahasti kesken => uusi yritys heti vaalikauden alussa Kuntien velvoitteiden vähentäminen ei ole juuri edennyt Kuntien velvoitteiden vähentäminen noin miljardilla eurolla tulee saattaa loppuun ensi vaalikaudella Kuntien velvoitteiden karsinta edellyttää arvovalintoja ja poliittista johtajuutta Kunnilla on yli 500 lakiin perustuvaa tehtävää Kuntia ja niiden palveluita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevassa lainsäädännössä sitovaan normiohjaukseen on perusteltua suhtautua pidättyvästi Tärkeimmät priorisoinnit tehtävä lainsäädännössä Normiohjauksen karsiminen voisi mahdollistaa taloudellisuuden ja tuottavuuden kehittämisen uusilla innovaatioilla ja toimintatapoja kehittämällä Uudistuksissa tärkeä noudattaa hyvän säädösvalmistelun 13 periaatteita

14 Rakennepoliittinen ohjelma Kestävyysvajeen vähentäminen Toteutus jää pahasti kesken eläkeratkaisulla koko kestävyysvaje vähenee noin 1 prosenttiyksiköllä kuntatalouden tasapainotus vähentää hieman muut toimet eivät vielä purevia ja kasvavat alijäämät lisäävät vajetta sote -uudistus siirtyi seuraavalle vaalikaudelle Sote -uudistus parhaimmillaankin vain puitteet johtamiselle => kestävyysvaje ei ole oleellisesti vähentynyt 14

15 Kuntatalouden ohjaukseen ja johtamiseen uusia ohjausvälineitä Julkisen talouden suunnitelma kuntatalouden rahoitusasematavoite velvoitekatto valtion toimenpiteistä kuntataloudelle kohdistamalle kustannusrasitukselle => rahoitusperiaatteen parempi toteuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituskehykset => VTV:n finanssipolitikan valvonnassa seurattavia finanssipolitiikan sääntöjä Julkisen talouden suunnitelmaan liittyvä, sitä tarkentava kuntatalousohjelma Vaikutusarvioinnin parantaminen ja kuntatieto-ohjelma 15

16 Kunnan, alueellisen itsehallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon idea hakuun 16 Nykyisiin kuntiin perustuva järjestelmä ei pysty järjestämään sote -palveluita (PeVL 67/2014 ja PeVL 75/2014 vp., VTV K 20/2014 vp.) PL mom. alueellinen itsehallinto taloudellisuuden johtaminen niissä Kunnan idea = > palveluiden tuotanto yksiköstä takaisin paikallisen demokratian yksiköksi ennaltaehkäisevä työ ja elinkeinopolitiikka Rahoitus: ei menoautomaatteja

17 Demokratian ja osallisuuden vahvistaminen kuntatalouden johtamisessa 17 Eurooppalainen ja kansainvälinen kehitys Toimeenpanovallan verkostojen ja digitalisaation maailma Finanssivallan kansainvälistyminen ja suvereniteetin muutos: Kuntatalouteen kohdistu EU:n sääntely => kansanvallan uudet välineet => uudet ideaalit älykkääästä ohjauksesta Demokratian kriisi ja luottamus Tietoperusta Aikaansaaminen => olennainen agenda, vastaaminen ilmiöihin Vastuunalaisuus Vaalikausien rajat ylittävä yhteiskunnallinen oppiminen sekä eettisyyden kasvu Uusi yhteiskunnallisuus ja yhteisöllisyyden toteuttaminen Osallisuus ja sen tunne Avoimuus, integriteetti ja legitimiteetti perusteltavuutena Lainsäädäntöprosessi oppimisena

18 Rakenneuudistuksissa onnistuminen 18 Käyttäytymisen muuttamista rakenteiden muuttaminen rahoitusperiaate voimaan valtio - kuntasuhteessa kustannusautomaatit hallintaan innovaatiot ja prosessiuudistukset käyttöön Toimeenpano ratkaisee Toteuttamiskeinojen kapeus haittaa onnistumista (VTV K 18/2014 vp.) Innovaatiot ja niiden onnistunut käyttöönotto meidän uudistuttava jotta vanhatkin kantavat periaatteet toteutuisivat

19 Vaikuttavuuden edellytykset Yhteinen tilannekuva uusi asiantuntijakuva Yhteinen tavoite poliittinen ja virkamiesjohtajuus Yhteinen suunnitelma business case, business plan Tahto, halu ja sitkeys toimia poliittinen ja hallinnollinen omistajuus tulevaisuudenusko positiivisen muutokseen Kyky ja taito toimia Osaaminen ja välineet, ICT Hyvät instituutiot ja toimivat prosessit 19 Johdetaan ihmisiä ja prosesseja

20 Tulevaisuuden hyvän hallinnon ominaisuudet. 20

21 VTV K 18/2014 vp., s

22 Menestystä kuntasektorin rakenneuudistusten hyvän hallinnon mukaiseen toteuttamiseen! 22