Tulevaisuuden hallinnot - kommentteja strategisen hallinnan kehittämiseen. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto

Transkriptio

1 Tulevaisuuden hallinnot - kommentteja strategisen hallinnan kehittämiseen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto

2 Governments for the Future -hankkeen raportit Pääraportti (Governments for the Future, Main Report November 2013) ja Finland in the Mirror (Nov. 2013) ovat hyviä keskustelunvirittäjiä ja taustoja hallinnan ja ohjausjärjestelmien kehittämistyölle KEHU -hankkeen ja VATU:n jatkot Uusi makrotaloudellinen ja finanssipoliittinen ohjaus Valtioneuvoston toiminnan ja ohjauspolitiikan kehittäminen Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutus Goverments for the Future (GfF) lähtökohdat ja teemat erinomaisia ja suositukset hyviä mutta yleisiä = > joitakin kysymyksiä lähtökohdista ja suosituksista Kommentit valtiontalouden tarkastusviraston suorittaman ulkoisen tarkastuksen sekä finanssipolitiikan riippumattoman arvioinnin näkökulmasta Ks. K 18/2013 vp. tarkemmin, samoin finanssipolitiikan tarkastuskertomus Hallitusohjelman ja kehysmenettelyn välinen suhde, tarkastuskertomus 17/2012 2

3 Hankkeen ja suositusten lähtökohdat - problematisointi Onko näyttö- ja tietoperusteisen päätöksenteon suhde hallinnon kehittämisessä ymmärretty liian idealistisesti ja vanhalta pohjalta? tiedon murros ja tiedettävyyden ongelma arvo- ja tavoiterationaalisuuden ongelma ja suhde tiedon eri muodot => kohti toimintalähtöistä oppimista Päätöksentekokyky ja toimeenpanokyky pirullisissa (wicked) ongelmissa kyseenalaistaa perinteisen asiantuntijatiedon ja -toiminnan roolin Talous ja sen ongelmat ovat edelleen hyvin tärkeitä => erityisesti Suomen pulmat taloudellisia innovatiivisuus tehokkuuden lisäämisessä tärkeää 3

4 Muutama teema ja näkökulma, jotka vaikuttavat muutokseen mutta eivät oikein vahvasti esillä Hallinnon ja hallituksen sisäisen suhteet painopisteenä Informaatiohallinta ja tietoverkkoyhteiskunta => uusi tapa toimia ja hyvin radikaali murros Median ja auktoriteettien muutos sosiaalinen media joukkoviestinnän muutos Uudenlainen mutta voimakas poliittisuus auktoriteettien heikkeneminen arvojen fragmentoituminen ja vahvistuminen 4

5 Suomen erityiset haasteet hallinnassa ja hallintopolitiikassa Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus 2013 valtiopäiville (K 18/2013 vp.) Pääteemana ohjausjärjestelmien toimivuus ja päätöksenteon tietoperusta Suomi tarvitsee valtioneuvostoon älykästä ohjauspolitiikkaa, joka toimii nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja pirullisten ongelmien ratkaisemisessa Välttämätöntä hallituksen päättämän rakennepoliittisen ohjelman toteutuksessa 5

6 Talous: kokonaistuottavuuden kehityksen riskit - ei vielä voida paeta uuteen kasvuun Kokonaistuottavuuden kehitys => myös suuri julkisen hallinnon kehittämisen haaste ks. seuraavat kuvat Strategiaprosessin ja budjettiprosessin välisen yhteyden parantaminen keskeisesti agendalla kuntatalousohjelma hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano ja rakenneuudistukset osana finanssipolitiikkaa perinteisen finanssipoliittisen ohjauksen rinnalle rakenneuudistuksia tukevaa prosessia 6

7 Potentiaalinen tuotanto VM Komissio Vuonna 2017 ero jo huomattava, 1,6% Lähde: VTV:n finanssipolitiikan tarkastuskertomus Rakenteellisen jäämän laskenta, tarkastuskertomus 13/2013 7

8 Arvio julkisen talouden rakenteellisesta jäämästä muuttunut 0,0 % -0,2 % -0,4 % -0,6 % -0,8 % -1,0 % -1,2 % -1,4 % VM, kevät 2013 VM, syksy 2013 KAT Komissio, Syksy 2013 Lähde: VTV:n kokoamat arviot, finanssipolitiikan tarkastus

9 Kokonaistuottavuuden kehitys on riski 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % -6,0 % -8,0 % -10,0 % % 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% BKT:n kasvuaste Potentiaalisen tuotannon kasvuaste Potentiaalituotanto Pääoma Työvoima Kokonaituottavuus BKT:n ja potentiaalisen tuotannon kasvuasteet. Ennuste: komissio talvi 2012 Potentiaalisen tuotannon kehityksen osatekijät. Ennuste: komissio talvi Lähde: VTV:n kokoamat arviot, finanssipolitiikan tarkastus

10 Kuvion viesti Suomelle ja hallintajärjestelmän kehittämiselle Talous ja tehokkuus ovat edelleen huomattavan tärkeä haaste myös ohjausjärjestelmälle Innovatiivisuudessa olennaista on yhdistää innovatiivuus kustannustehokkuuden edistämiseen Strategia- ja budjettiprosessin yhteensovitukseen liittyy tuottavuutta ja tehokkuutta parantavien rakenteellisten uudistusten edistäminen käyttäytymisen huomioon ottaminen useissa maissa ei valmiita malleja 10

11 Suomen erityiset haasteet Strateginen päätöksentekokyky Toimeenpanokyky Innovaatiokyky palvelut politiikka ohjaus- ja johtamisjärjestelmät Hallituksen ja hallinnon johtajuus näissä valmentajavaltio - valtio voi vain rajoitetusti vaikuttaa 11

12 Suomi suhteessa hallinnon kehittämisen agendaan OECD:n vuoden 2010 suositukset pitkälti edelleen ajankohtaiset! Miten hallinnon kehittäminen muuttaa hallinnon arkea? Valtioneuvosto katsoo sisäänpäin Instituutiot ovat tärkeitä myös strategisessa hallinnassa Suomessa ollut hyvä luottamuspääoma Oikeusvaltion perinteestä pidettävä kiinni uudella tapaa Hyvän hallinnon periaatteet ja arvot tärkeitä Poliittisen ja virkamiesjohdon pelisäännöt, code of conduct 12

13 GfF -raporteissa hyviä huomioita mutta käytännön vastauksia vielä tarpeen etsiä? Horisontaalisuuden lisääminen vaativat poliittisia ja hallinnollisia ratkaisuja Miten hallinnon kehittämisessä voidaan pyrkiä lisäämään poliittisten toimijoiden keskinäistä luottamusta? hallitusohjelman rooli Suomessa koalitionmuodostus Suomessa Reaaliaikaisen tiedon ja tietotekniikan mahdollisuus pitkälti pohtimatta raportissa mutta siinä mahdollisuuksia 13

14 Ohjauksen ja päätöksenteon prosessit päätöksentekoa ja toimeenpanoa vahvistaviksi Hallituksen kehysprosessin ja strategiaprosessin yhtenäistäminen (ks. myös VTV:n finanssipolitiikan tarkastus 17/2012) pääministeri johtaa ministereiden kautta julkisen talouden suunnitelma kuntien makro-ohjausmalli ja rakenteelliset uudistukset sekä julkinen ICT osa kokonaisuutta lainsäädäntösuunnitelmasta strategiseksi säädösvalmisteluohjelmaksi - oikeusministeriön vahvempi horisontaalinen rooli valtiovarainministeriö johtaa ja esittelee Tulosohjaus yhteistä toimeenpanoa ja yhteistä oppimista Menokartoitukset käyttöön vaalikausien taitteessa 14

15 Ministeri Valtiosihteeri Erityisavustajat Poliittisen ohjauksen ja virkamiesjohtamisen työnjako ja pelisäännöt kirkastetaan Poliittinen Nykytila: roolit käytännössä hämärtyneet Ministerin vaikuttaminen Arvojen asettaminen - oikeudenmukaisuus Kansanvaltainen ohjaus = parlamentaarinen hallitustapa Manageriaalinen Ministerin johtaminen Päätöksenteon tietoperusta ja valmistelu Kansliapäällikkö Yhteiskunnalliset tavoitteet Vaihtoehdot ja kustannustehokkuus Ministeriön osastopäälliköt ja virkamiehet Resurssien jako ja toimintalinjaukset Kansalaisyhteiskunta ja sidosryhmäsuhteet Kuuleminen Toimeenpano ja yhteistyöverkostot ARVORATIONAALISUUS TAVOITERATIONAALISUUS 15

16 Ministeri Valtiosihteeri Erityisavustaja Poliittisen ohjauksen ja virkamiesjohtamisen työnjako ja pelisäännöt kirkastetaan: tavoitetila Kansanvaltainen ohjaus = parlamentaarinen hallitustapa Poliittinen (ministeri VN:ssa) Arvojen asettaminen - oikeudenmukaisuus Ministerin sparraus Yhteiskunnalliset tavoitteet Manageriaalinen Päätöksenteon tietoperusta ja valmistelu - Valmistelun ohjaus - Valmistelun yleisjohtaminen - Yksittäiset teemat Vaihtoehdot ja kustannustehokkuus Kansliapäällikkö Ministerin sparraus Prosessien johtaminen - VN -taso - Hanketaso Ministeriön osastopäälliköt ja virkamiehet Resurssien jako ja toimintalinjaukset Kansalaisyhteiskunta ja kuuleminen - sidosryhmäsuhteet ARVORATIONAALISUUS Toimeenpano ja yhteistyöverkostot, innovaatiot Kuuleminen TAVOITERATIONAALISUUS 16

17 Valtioneuvoston älykkään ohjauksen malli Vähemmän yksityiskohtaista lainsäädäntöä tilaa myös kokeilulainsäädännölle enemmän standardointia, käyttäytymistieteellisen tiedon hyödyntäminen Informaatio-ohjaus tunnistaa tiedon ja kognition rajat Tietojärjestelmät ja ICT vaikuttava ohjauskeino nk. reaaliaikainen talous, real time economy (ks. ICT2015) osaksi talouspolitiikkaa ja julkisohjausta kansallinen palveluväylä myös ohjauksenperusta Avoin data ja tieto tärkeä ohjauksen keino palveluiden saatavuus ja hinta yhteiskuntapolitiikan ja palveluiden kustannusvaikuttavuus Prosessit, hallintajärjestelmät standardoitu mitä monivaiheisempi päätöksenteko sitä korkeammat kustannukset Ohjaus- ja johtamisinnovaatiot 17