TKI sekä julkisen hallinnon ja ohjauksen uudistumistarve

Transkriptio

1 TKI sekä julkisen hallinnon ja ohjauksen uudistumistarve - esimerkkinä kiinteistö- ja rakentamisklusteri Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV

2 Miksi VTV kiinnostunut kiinteistö- ja rakentamisklusterin innovaatiotoiminnan ja sen tiedonhallinnan pulmista ja haasteista Vastuullistava valtiontalouden ulkoinen tarkastus sekä rooli finanssipolitiikan riippumattomana valvojana ja arvioijana VTV:n uusi strategia VTV2020: tuetaan ja luodaan edellytyksiä julkisen hallinnon ja talouden uudistumiseen tuloksellisuustarkastus hallinnon kehittämisen yhtenä moottorina Suomi tarvitsee uudistumista vastauksena Suomen pirullisiin ongelmiin (wicked problems) fragmentoituva yhä voimakkaampien keskinäisriippuvuuksien maailma ja Suomi TKI:n vaikuttavampi hallinta ja hyödyntäminen Kiinteistö- ja rakentamissektori huolehtii merkittävästä osasta kansallisvarallisuutta ja arjen elinympäristöä => merkittävä tietoon perustuvan politiikkapäätöksenteon testialue 2

3 Julkinen velka ja bruttoveroaste 2060-luvun alussa (Lassila & Valkonen, 2011 ja 2013)* * ETLA 2011 / 2013, tutkimusyhteistyössä VTV:n kanssa 3

4 Kuvion selite ja tulkintaa Sininen piste = julkinen velka/veroaste tietyllä väestöpolulla stokastisessa väestöennustelaskelmassa (väestökehityksen epävarmuudet mallintava laskelma) simuloidulla väestön mahdollisella kehityspolulla Musta viiva = julkisen velan ja veroasteen kehitys Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan viiden vuoden jaksoissa Vihreä viiva = julkisen velan ja veroasteen kehitys Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan viiden vuoden jaksoissa Siniset pisteet (stokastinen laskelma) tuovat esille väestökehityksestä johtuvat politiikkaan ja kestävyyteen liittyvät riskit: Todennäköisyys ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen asettama 60 % velkasääntö on yli 50 % Noin 10 % todennäköisyys sille, että julkinen velka > 90 % bruttokansantuotteesta, mikä velka-aste yleensä johtaa talouskasvun hidastumiseen (Reinhart ja Rogoff tutkimuksen mukaan) 4

5 Julkisten palveluiden hintakehitys on riski => uusi ohjausmalli => Tietojohtaminen ja ICT:n tehokas hyödyntäminen, kaikkialla oleva läsnä-äly Kertomus K 2/2013 vp. 5

6 Suomen pirulliset ongelmat Talouden rakenneshokki yhtä aikaa huonon suhdanteen kanssa Ympäristöllisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän talouskasvun aikaansaaminen Energiatehokkuuden tarve ja ilmastonmuutokset vaikutukset Energiatehokkuuden lisäämisen tarve; varautuminen osin tuntemattomaan mutta myös ääri-ilmiöitä enemmän sisältävään ilmastoon ja ympäristöön Kestävyysvajeen purkaminen ja ikääntyvä väestö Tuottavampi julkinen palvelujärjestelmä, kustannusten kasvun pysäyttäminen Enemmän yli 80 -vuotiaita yksinäisiä ihmisiä Alueellinen muutos - infraa väärässä paikassa TKI tuottavuuden kehittämisen lähde => muutos luovan tuhon kautta TKI -toiminnan keskittyminen muutamalle toimialalle ja yritysryppäisiin => innovatiivisuuden levittäminen 6

7 Pirullisia ongelmia lisää Kilpailullisuuden ja terveen kilpailun lisääminen kilpailuttamisen ja innovatiivisuuden yhdistämisen vaikeudet julkisella sektorilla rakennushankkeet ongelmallisen kilpailuttamisen esimerkkinä => harmaa talous Digitaalinen verkkoyhteiskunta osaksi kaupunkiympäristöä ja maaseutuinfrastruktuuria sekä kiinteistöjen ja rakennusten toimivuutta => informaatiohallinto => digitaalinen palvelutalous Ilmiöiden ja asioiden yhteenkietoutuneisuus lisääntyy Kompleksisuus, kaaottisuus ja systeemiriskit Oikeudellistuminen lisääntyy ja normitulvaa hyvin vaikea katkaista 7

8 Miksi KIRA -klusteri hyvä esimerkki Uudet materiaalit ja suunnitteluratkaisut => riskit Energiatehokkuus Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja älyliikenne Pien- ja nanohiukkaset, uudet ympäristöterveysriskit => luvun hyvän elämän edellytykset Rakentamisen laatuongelmat ja rakennusvirheet kasvavasti esillä Rakennusten kosteus- ja homeongelmista noin 450 milj. euron terveyshaittakustannukset, korjaustoimet maksaisivat noin 1,4 mrd euroa julkisten rakennusten osuus 34,5-49 % => julkistaloudellinen ongelma VTV: finanssipolitiikan tarkastuksen vaalikauden puoliväliraportti K 2/2013 ja aikaisemmat tuloksellisuustarkastukset => eheän yhdyskuntarakenteen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys Uusi infra ja yhdyskuntamalli osavastaus hoivaan? 8

9 Tieto suunnan ja tilannetietoisuuden luojana: haltuun otettavissa oleva maailma Yhteiskunnallinen kehitys Yhteiskunnallinen kehitys - makrotalouden kehitys, työllisyyskehitys, väestökehitys, toimialakehitys, väestön terveydentilan kehitys, ympäristön tilan muuttuminen, rikollisuuden ja onnettomuuksien tila, liikenteen kehitys jne. Tulevaisuuden kartoitus - kehityskulkujen ennakointi - megatrendit ja heikot signaalit Ennakointi Mennyt aika Strateginen päätöksenteko Tulevaisuus Arviointi Toimenpiteiden onnistuminen - vaikuttavuus - tehokkuus - laatu - kestävyys Toimintavaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja ennakointi - policy-analyysi - impact assessment - technology assessment Politiikan toteuttajat VTV tarkastuskertomus 157/2008 Valovirta - Hjelt 2005 pohjalta 9

10 Mutta elämmekin maailmassa jossa ei voi tietää (monimutkaisuuden maailma ja yllätysten maailma) Kiinteistö- ja rakentamissektorillakin tiedon asiakaskysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Hyvin hajautunut ja eri ammattikuntiin pahasti eriytynyt tieto Innovaatiot yksittäisissä teknisissä ratkaisuissa, harvemmin johtamisinnovaatioita ja kokonaisuuksien innovaatioita Ilmiölähtöinen vaikuttavuus esim: rakentamis- ja kaavamääräyksistä sekä terveysnormeista hyvään elinympäristöön esim: ympäristöpolitiikasta ympäristöllisesti ja taloudellisesti eheään ja kilpailukykyiseen elinympäristöön (VTV K 17/2012 vp. ja VTV tarkastuskertomus 235/2011, ilmastonmuutoksen hillintä) muuttuvasta elinympäristöstä turvallisuutta luovaan arjen elinympäristöön; teknisen, sosiaalisen, ympäristöllisen ja eettisen innovaation yhdistelmä, jolla KIRA luo seinät, tien ja lattian? 10

11 Ohjauspolitiikka - onko sitä? Ajateltu linjaus eri ohjauskeinojen käytöstä Valtioneuvosto ei tällä hetkellä päätä ohjauspolitiikasta vaan elää pääosin vanhojen rakenteiden ja toimintamallien jatkumossa sekavat matriisit ja pelkät organisaatiomuutokset eivät ole riittävä vastaus Ohjauskeinoista päättävät Euroopan unioni ja kv-standardeja tuottavat järjestöt Eduskunta Eduskunnan perustuslakivaliokunta EOA, Oka ja VTV Korkein hallinto-oikeus ja Korkein oikeus Voisiko KIRA -sektorilla kokeilla tietoista valtioneuvoston ohjauspolitiikkaa => linjataan uusi ohjausmalli ohjauksen hybridinä ratkomaan sektorin haasteita Yritetään saada tietoperusteinen päätöksenteko ja innovaatiot osaksi uutta ohjausmallia 11

12 Ohjausmallit - vaikuttamisen mallit Normiohjaus Laki Standardi Informaatio-ohjaus eri muodoissa Sisäistäminen päätöksentekoon! => kognitiiviset rajoitteet Eri ammattien ja niiden episteemisten yhteisöjen rajojen ylittäminen Koulutuksen merkitys edellytysten luojana => mitä vaatii KIRA - alojen koulutukselta? Taloudellinen ohjaus Hankeohjaus ja rahoitusohjaus Verokannustimet Strateginen hankintatoimi Omistajaohjaus Kilpailu ja markkinat sekä kansalaisyhteiskunnan toiminta Tietojärjestelmät - vahvimpia tietoyhteiskunnan ohjauskeinoja! 12

13 Politiikan johtaminen, arviointi ja uudistuminen Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Ongelmien tunnistaminen ja uusi määrittely Innovaation levittäminen ja sen arviointi Uudet ideat ja politiikkavaihtoehdot Toimeenpano Onnistumisen riskien operatiivinen arviointi, seuranta Ideoiden valinta => Politiikkakeinojen ja -mahdollisuuksien arviointi ja määrittely Toimeenpanovaihtoehdot ja toimijat 13

14 Kiinteistö- ja rakennussektorin uudistuminen uuden ohjausajattelun pilotiksi Esimerkiksi asenne- ja toimintamuutoksesta kansallisvarallisuuden turvaamisesta kansainvälisesti kilpailukykyisen hyvän elinympäristön toteuttajaksi? Mitä pitäisi tehdä jotta kiinteistö- ja rakentamisklusteri paremmin vastaa edellä kuvattuihin pirullisiin ongelmiin Uusi innovaatiopolitiikka käytännössä - innovoidaan ilmiölähtöiseen vaikuttavuuteen Miten valtio voi auttaa innovaativisemman ja terveesti kilpaillun toimintamallin syntymistä Valtion uusi tietoinen ohjauspolitiikka - pilottiala? valtion ohjausjärjestelmäinnovaatio 14