Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi

Transkriptio

1 Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusvirasto

2 Kokonaistasetarkastelu: - Mitä? - Miksi? - Miten? 2

3 Mistä on kysymys, osa 1? Julkisen talouden kokonaistase ja tuloslaskelma, (julkisen talouden kokonaistasetarkastelu) 3 pääosin tilastollisilla perusteilla koottu koko julkisen talouden tarkastelulaskelma, EKT määräysvallassa olevat yhtiöt, muut yhteisöt ja säätiöt ei varsinaisen konsolidoitu tilinpäätöslaskelma Valtion kokonaistase ja -tuloslaskelma (valtion kokonaistasetarkastelu) pääosin tilastollisilla perusteilla koottu koko valtiontalouden tarkastelulaskelma, EKT määräysvallassa olevat yhteisöt talousarviotalous, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot, valtion liikelaitokset, valtionyhtiöt (määräysvallassa olevat yhtiöt ja yhteisöt)

4 Mistä on kysymys, osa 2? Valtion konsernitase ja -tuloslaskelma yhtenäisillä perusteilla laadittu konsolidoitu tilinpäätöslaskelma talousarviotalous, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot, valtion liikelaitokset, valtionyhtiöt (määräysvallassa olevat yhtiöt ja muut yhteisöt sekä säätiöt) 4 vaativin toteuttaa, kannattaa odottaa ratkaisu Eurooppalaisten julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien tai tilinpäätösperiaatteiden toteuttamisesta (EPSAS)

5 Miksi kokonaistasetarkastelu on hyödyllinen 5 Finanssipoliittisen päätöksenteon ja omistajaohjauksen sekä niitä koskevan tilivelvollisuuden tulisi perustua oikeille ja riittäville tiedoille tietoon perustuvan päätöksenteon ideaali huomiota tarvetta suunnata rakenteellisiin kysymyksiin viime hetken suhdanne-ennusteista => tarve tarkastella kokonaiskuvaa: varoista ja vastuista ja niiden riskeistä => kokonaistaseen merkitys talouden tuotantopotentiaalista, tuottavuudesta ja työllisyydestä julkisen talouden ja valtiontalouden kokonaisuuden tarkastelu ja tilivelvollisuus kokonaisuuden hoidosta Riskien ja vastuiden riskisyyden esille tuonti tarpeen finanssikriisin opetukset; voivat olla talouspoliittisesti merkittäviä Perustuslakivaliokunta pitänyt vastuusitoumuksia koskevassa valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa tärkeänä vastuiden ja riskien kokonaisarviointia

6 Miksi ja mihin voi hyödyntää? 6 Valtion talousarviotalouteen keskittyvä näkökulma liian suppea finanssipolitiikassa ja taloudenhoidossa valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen pääoma 14 % BKT:sta => ks. julkisen talouden tase ja tuloslaskelma valtiontalouden kehysten kattavuus on liian suppea valtio käyttää erityistehtäväyhtiöitä merkittävässä määrin tehtävien hoitoon omistajaohjausta sekä vastuita ja riskejä koskevan kokonaiskuvan tarve Ks. VaVL 9/2014 vp. ja TrVM 10/2014 vp. - K 20/2014 vp. Lisää luottamusta julkiseen taloudenhoitoon IMF:n Suomea koskeva julkisen taloudenhoidon avoimuusarviointi 2015 suositukset (julkaistaan myöhemmin keväällä 2015) pitkällä tähtäimellä vähentää rahoituksen hintaa ja parantaa saatavuutta ks. myös TrVM 5/2010 vp. veronmaksajien luottamus

7 Julkisen sektorin kokonaistase 2013 Vastaavaa Julkisen sektorin varat 241 % BKT:sta rahoitusomaisuus 152,7 % valtio 30, 4 % kunnat 12,1 % sotu -rahastot 81,6 % julkis.om. yhtiöt 15,6 % Suomen Pankki 24,7 % muu kuin rahoitusomaisuus 88,5 % BKT:sta valtio 25,8 % kunnat 49,5 % sotu-rahastot 0,9 % julkis.om. yhtiöt 12,3 % Nettorahoitusomaisuus (net financial worth) - 59,9 % BKT Vastattavaa 7 Vertailu: EU:n mukainen julkisen talouden velka 56 % BKT:sta Julkisen vallan vastuut 212,5 % BKT:sta valtio 54%, kunnat 13,4 %, sotu-rahastot 101,6 %, julkisten yhtiöiden rah.vastuut 15,3 % ja muut vastuut 22,3 %, Suomen Pankki 23,8 % julkinen eläkevastuu 99,4 % Nettovarallisuus (net worth) 28, 6 % BKT:sta

8 Julkisen talouden tuloslaskelma 2013 Tuotot 70,0 % BKT:sta valtio 25,3 % kunnat 23,3 % sotu-rahastot 21,7 % julk. om. yhtiöt muut kuin rahoitustuotot 14,9 % julk. om. yhtiöt rahoitustuotot 0,4 % Suomen Pankki 0,3 % Kulut 71,3 % BKT:sta valtio 28,8 % kunnat 24,1 % sotu-rahastot 19,8 % julk.om. yhtiöt: muut kuin rahoitusyhtiöt 14,1 % julk.om. yhtiöt: rahoitusyhtiöt 0,1 % Suomen Pankki 0,2 % Tulos eli tuotto/kulujäämä - 1,3 % BKT:sta 8 Vertailu: EU:n mukainen julkisen talouden alijäämä -2,4 % BKT:sta

9 Mihin voi hyödyntää 2 Kokonaiskuva - julkisen talouden kestävyyden turvaaminen sitoumuksia koskevan tasetiedon ohella tarvitaan kestävyyslaskelmat herkkyystarkasteluilla ; poliittisten palvelulupausten merkitys + analyyttinen kuva kestävyyteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja niiden suuruusluokasta => osa kokonaiskuvaa finanssipolitiikan liikkumavarasta tai sopeuttamistarpeista ja mahdollisuuksista Talouspolitiikan ja julkisen talouden strategisten riskien hallinta 9 vastuusitoumukset ja niiden riskisyyden arviointi, IMF:n suositus ja VM:n työ käynnissä Suomen valtiolla merkittävässä määrin erilaisia vastuusitoumuksia

10 Mihin voi hyödyntää 3 Aktiivinen tasehallinta omistajapolitiikan ja sitä koskevan tilivelvollisuuden välineenä tavoitteenasettelu ja julkisen omistamisen, erityisesti strategisten intressien merkitys ja hinnan arvioinnin perusta tase ei suoraan kerro mutta antaa kokonaiskuvaa Aktiivinen tasehallinta talous- ja yhteiskuntapolitiikan välineenä VER:n ja muiden rahastojen sekä valtion kassan käyttäminen rahoituslähteenä Omaisuuden myynnit elinkeinopolitiikan ja talouspolitiikan rahoitusvälineenä Infrastruktuurin kunnon katselmointi 10

11 Kokonaistasetarkastelun rajoituksia 1 Kertoo nykytilan mutta hyvin rajoitetusti siitä, miten tulevaisuudessa kannattaisi toimia => antaa kuvaa liikkumavarasta sekä varoista kestävyysvajetta lieventävänä tekijänä samoin kuin riskeistä => ehkäisee julkisen sektorin osien välistä osaoptimointia (vrt. tämän merkityksestä VaVL 9/2014 vp.) Rakenteellisia uudistuksia ei voida suoraan johtaa kokonaistaseella 11 Kansantalouden ja julkisen talouden sekä yrityksen talouden ja niiden johtamisen erot valtio tasoittaa kansantaloudessa yritysten voittoja ja taloudellista toimeliaisuutta yli ajan (suhdannekierron) julkisen talouden ylijäämä/alijäämä ja tase ovat puskuri valtiolla suhdannepoliittinen tehtävä => yhden luvun tai tavoitteen tarkastelu ei ole järkevää

12 Kokonaistasetarkastelun rajoituksia 2 12 Yrityksen tase kertoo potentiaalista tuottaa tuloja tulevaisuudessa varojen ja velkojen arvostus, liikearvo Julkisen sektorin ja valtion kokonaistase ei kerro potentiaalista tuottaa tuloja => veronkantokyky ja mahdollisuudet kerätä veroja yhteiskunnan tulonmuodostamiskyvyn perusteella yhteiskunnan kilpailukyvyn osatekijät eivät ole mukana taseessa Aidon investointiajattelun omaksuminen tärkeää päätöksentekoketjut, joissa otetaan vastuita ja päätetään investoinneista Tilinpäätöslaskelman laatiminen ei vielä takaa sen hyödyntämistä (vrt. esim. Viron kokemukset IPSAS - tilinpäätöksestä, vrt. myös Islanti jatkossa)

13 Kokonaistasetarkastelun toteuttamisessa tietojen tuottamisen taloudellisuus ja käyttäjän näkökulma sekä tietojen ymmärrettävyys käyttäjälle ovat tärkeimpiä. 13

14 Kehittämispolku taloudellisesti toteutettuun julkista taloutta ja valtiontaloutta koskevan luotettavan ja riittävän kokonaiskuvan ja sen hyödyntämisen kehittämiseen. 14

15 Kehittämispolku 15 Luotettava ja riittävä kokonaiskuva ei myöskään liian hyvää kuvaa => riskien ja niiden seurausten esille tuonti jatkuvuus ja vertailtavuus, laadinnan toistuvuus selkeät ja ymmärrettävät laadintaperusteet => käyttäjä ymmärtää mistä on kysymys Taloudellisuus ei liian mittavia teknisiä uudistuksia heikolla kustannushyötysuhteella Suomessa paljon informaatiota mutta se on hajallaan => kootaan olemassa olevaa tietoa yhteen

16 Kehittämispolku ) Tilastollisin menetelmin koottu (a) julkisen talouden ja (b) valtiontalouden kokonaistasetarkastelu ja tuloslaskelma säännöllisesti esimerkki IMF:n julkisen talouden avoimuutta koskevassa arvioinnissa (julkistuu keväällä 2015) julkisen talouden suunnitelma (JTS) ja hallituksen vuosikertomus riskiraportti täydentää - VM:ssä kehitteillä osaksi JTS:ää otetaan erityisesti huomioon eduskunnan ja hallituksen tarpeet voidaan toteuttaa 2015 alkavalla vaalikaudella, osaksi jatkuvaa toimintaa 2) Vahvistetaan systemaattista investointiajattelua ja riskienhallintaa päätöksentekoketjut riskeistä ja investoinneista päätettäessä kokonaisvaikutukset näkyviin laskelmissa julkisen talouden suunnitelmaan riskitarkastelu

17 Kehittämispolku 3 3) Yhdistetään osa talousarvion ulkopuolella olevista valtio rahastoista valtion talousarvioon ja otetaan rahastot kehysten mukaisen menosäännön piiriin (VTV K 2/2013 vp., TrVM 3/2013 vp.) 4) Selvitetään konsolidoidun valtion konsernitilinpäätöksen tarkoituksenmukaisuus osa EPSAS -tilinpäätösuudistusta sitä ennen kehitetään johdonmukaisella, taseen vastaavien ja vastattavien erin kokonaisuuden kannalta tasapainoisella ja loogisella tavalla valtion kirjanpitoa siten, että liikekirjanpito tuottaa aidosti johtamisessa hyödynnettävää tietoa. 17