Kunta- ja sote -uudistus ulkoisen tarkastajan ja finanssipolitiikan valvojan näkökulmasta

Transkriptio

1 Kunta- ja sote -uudistus ulkoisen tarkastajan ja finanssipolitiikan valvojan näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV *Esitys perustuu VTV:n finanssipolitiikan tarkastuksessa ja valvonnassa koottuun analyysiin: Kiitos johtavat finanssipolitiikan tarkastajat, VTT Jenni Pääkkönen ja VTT Tomi Kortela sekä finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö, KTT Heidi Silvennoinen

2 Valtiontalouden tarkastusvirasto (1) Valtiontalouden ylin ulkoinen ammattitarkastaja Perustuslain 90 :n 2-3 momentti Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitettu kansallinen tilintarkastuselin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kansallinen yhteistyöviranomainen EU:n ulkoisessa tarkastuksessa (2) Finanssipolitiikan riippumaton valvoja (riippumaton finanssipoliittinen instituutio, Independent Fiscal Institution, IFI) EU:n vakaussopimus ja EU:n säädökset, fipo-laki (3) Vaali- ja puoluerahoituksen laillisuusvalvoja Puoluelaki ja vaalirahoituslaki Perustuslaissa säädetty riippumaton valvontaviranomainen joka toimii eduskunnan yhteydessä (perustuslaissa säädetyt riippumattomat valvojat EOA, Oka, VTV) 2

3 Tuloksellisuustarkastus: tuloksellisuuden näkökulma valtiontalouteen Yhteiskunnallisen tavoitetilan ja tarpeen artikulointi Panokset/ kustannukset Toiminta/ taloudenhoito Vaikutus tavoitetilaan Tuloksellisuus = viranomainen edistää tavoitetilaa mahdollisimman paljon mahdollisimman vähin valtiontaloudellisin kustannuksin Innovativiisuuden edistäminen kohteissa tärkeä tavoite (uusi ISSAI standardi) 3

4 Finanssipolitiikan tarkastus Finanssipolitiikan tarkastus: valtion toimenpiteiden vaikutukset kansantalouteen kokonaistaloudellinen (makroekonominen) näkökulma finanssipolitiikan tietoperustan luotettavuus => ennusteet, laskelmat hallintavälineiden toimivuus ja avoimuus tavoitteiden saavuttaminen ja saavuttamisen edellytykset (julkisen talouden vakauttamisessa onnistuminen ja julkisen talouden kestävyys) luotettava kuva julkisen talouden kestävyydestä vaalikausi : julkisen talouden vakauttamisessa onnistuminen 4

5 Finanssipolitiikan valvontatehtävä Finanssipolitiikan tarkastus toteuttaa lähtien uutta lakisääteistä tehtävää fipo-laki (869/2012); EU:n vakaussopimus, EU:n budjettikehysdirektiivi 2011/85/EU, budjettisuunnitelmien ennakkovalvonta-asetus (EU) No 473/2013 VTV toimii riippumattomana finanssipolitiikan valvontaelimenä (Independent Fiscal Institution, IFI) Julkisen talouden suunnitelman valvonta sisältää myös kuntatalouden makrotaloudellisen ohjauksen valvonnan kuntatalousohjelman ja velvoitekaton valvonta Makrotalouden ennusteiden luotettavuuden valvonta Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattaminen - ennaltaehkäisevä osa ja korjaava osa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen (KAT) noudattamisen ja tähän liittyvän korjausmekanismin valvonta Julkinen arviointi hallituksen politiikkatoimien riittävyydestä Tarvittaessa ilmoitus valtioneuvostolle fipo-lain nojalla 5

6 Esityksen sisältö 1. Miksi kunta- ja sote-uudistukset ovat välttämättömiä Kansantalouden ja julkisen talouden tila Katsaus keskeisiin indikaattoreihin 2. Kuntatalouden tulevaisuus Hoito- ja hoivapalvelujen tarve sekä kestävyys. 3. VTV finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan arviot ja suositukset Miksi valittu sote -uudistusmalli on hyvä 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusten toimeenpanossa merkittävää 5. Kohti uutta perusoikeusajattelua ja perusoikeuksien toimeenpanoa 6

7 Kasvun ja tuottavuuden haaste Lähde: VTV / finanssipolitiikan tarkastus,

8 Potentiaalisen tuotannon kehitys Lähde: VTV / finanssipolitiikan tarkastus,

9 Kokonaistuottavuuden kehitys määrittää pitkällä aikavälillä potentiaalisen tuotannon => taloudellisen hyvinvointimme Lähde: VTV / finanssipolitiikan tarkastus,

10 Johtopäätöksiä Tarkemmin VTV:n erilliskertomus eduskunnalle K 15/2014 vp., Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti (julkaistaan ) VTV pitänyt tärkeänä rakenteellisten uudistusten toteuttamista Potentiaalisten tuotannon kasvua edistävät ja julkisten menojen kasvua hidastavien uudistusten toimeenpano ja jatkaminen ovat välttämättömiä 10

11 1. Kuntatalouden nykytila: 2 kuvaa Kuntien tilinpäätökset Liikekirjanpidon mukaiset tuotot ja kulut Kuntatalous vuonna 2013: vuosikatteet paranivat hieman, negatiivisen vuosikatteen kuntia vähemmän Lainakanta kasvaa Kuntakonsernien tilinpäätöksissä merkittävästi varallisuutta mutta myös lainaa sekä vastuita Kansantalouden tilinpito Luonteeltaan rahoituslaskelmaa lähellä oleva laskelma Suurin ero kuntien tilinpäätöksiin verrattuna investointien käsittely 11

12 1. Kuntatalouden nykytila kansantalouden tilinpidon valossa 7 Velan suhde BKT:n, % Alijäämän suhde BKT:n, % Lähde. Tilastokeskus, kansantal. tilinpito EDP-alijäämä 12

13 Kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia: Lainakanta asukasta kohden, 2012 Lähde. VM kuntakortti 13

14 Kertynyt alijäämä asukasta kohden, 2012 Lähde. VM kuntakortti Minimi maksimi

15 Veroprosentti, 2014 Lähde. Kuntaliitto Minimi 16,5% maksimi 22,25%. 15

16 Ehdotetun uuden valtionosuuslaskennan vaikutukset kuntien valtionosuuksiin Suurin vähennys -592 /asukas suurin lisäys 340 /asukas. Lähde. Valtiovarainministeriön päivitetyt laskelmat. 16

17 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä % k.a. 18% min 12% max 54% k.a. 26% 17

18 Ikävakioitu sairastavuus, 2010 THL:n sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. 18

19 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 2012, asukasta kohden Vuoden 2006 alusta Kainuun hallintokokeilualueen kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi) eivät ole täyttäneet kuntien talous- ja toimintatilastoa siltä osin kuin toiminta on Kainuu maakunta -kuntayhtymän vastuulla. Lähde. Sotkanet, THL 19

20 SOTE puolet kuntataloudesta Kustannusten kasvu haasteena Kuntien 2012 sosiaali- ja terveystoimen menot noin 21,4 mrd euroa Kuntatalouden kustannuksista sote:n osuus noin 55 % kuntien käyttötalouden kustannuksista Opetus- ja kulttuuritoimen osuus 21 % Kuntayhtymissä soten käyttökustannukset 8,9 mrd euroa (11,8 mrd yhteensä) Sote -toimintamenot mrd. euroa 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Tulotaso, teknologinen kehitys, sääntely ja alan tuottavuuskehitys selittävät kustannuskehitystä 20 Lähde: tilastokeskus, kuntien talous ja toiminta

21 3a. Kuntatalouden tulevaisuus a) Väestön vanheneminen etenee nopeasti mutta eritahtisesti. Hoivan tarve kasvaa. b) Kunnat, joilla on joko paljon velkaa tai kertynyttä alijäämää ovat joutuneet nostamaan veroprosenttinsa korkeaksi. c) Kasvava hoivan tarve, kertynyt velka ja alijäämä, sekä ennestään korkea veroaste ovat myrkyllinen yhdistelmä. d) Palvelutarpeen ja ennakoitavan resurssikehityksen välinen ero on jyrkkä e) Nykyinen kunta- ja palvelurakenne ei pysty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin f) Keskisuurissa kunnissa suhteellisesti parempi tehokkuus 21

22 b. Yli 65-vuotiaiden osuuden kehitys, Yli 65-vuotiaiden osuus

23 3c. Ikäsidonnaiset menot, Lähde: VM, Taloudellinen katsaus syksy

24 3d. Väestörakenne ja kustannukset c) Väestön ikä ei yksinomaan aiheuta kustannuksia VTV/ETLA -tutkimusyhteistyössä ETLA:ssa tehdyt kestävyyslaskelmat / muut tutkimukset 1. kuolemanläheisyyden vaikutukset, 5 kuolemaa edeltävää vuotta kalliita 2. ikä itsessään ei välttämättä palvelutarvetekijä (terve aktiivivanhus vs. mielenterveysongelmainen nuori) 3. kustannukset keskittyvät pienelle osalle väestöä: 10 % asiakkaista kerryttää 81 % kustannuksista 24

25 4. Yhteenveto ja rakennepoliittinen ohjelma a) Rakennepoliittinen ohjelma tärkeä osa julkisen talouden vakauttamista a) osa säästövaikutuksista voi olla ylimitoitettuja b) Sosiaali- ja terveydenhuollon kunnianhimoinen uudistus on välttämätön osa rakennepoliittista uudistusta a) monilta osin paljon potentiaalia; antaa tilaa muulle kuntauudistukselle c) Valittu viiden alueen ja täydellisen integraation malli on asiantuntijatiedon enemmistön valossa perusteltu => hyvä, että lähdettiin tälle tielle d) Toteutus ratkaisee - toimeenpantava viipymättä e) Sisältö ratkaisee - tarvitaan ajattelu- ja toimintatapojen rohkeaa uudistamista 25

26 Rakennepoliittinen ohjelma, jatkoa c) Kuntatalouden ja peruspalveluiden ohjausjärjestelmän rohkea uudistaminen oleellinen osa rakenteellisia uudistuksia 1. EU:n budjettikehysdirektiivin 2011/85/EU toimeenpano ja uusi julkisen talouden suunnitelma 2. Peruspalveluohjelmasta kuntatalousohjelmaan: ohjaavampi suunnitelma ja vaikutusarvioinnin parantaminen hyviä uudistuksia 3. Kuntatalouden makrotaloudellinen ohjaus ja katto valtion toimista kunnille aiheutuville kustannuksille (velvoitteiden karsinta) tarpeellisia uudistuksia d) Rakenteellisia uudistuksia tarpeen jatkaa 26

27 Rakennepoliittinen ohjelma, jatkoa e) Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen ja sen ongelmien purkaminen tärkeä tehtävä 1. nykyinen rahoitus- ja ohjausjärjestelmä ristiriitainen ei pysty tarvittavaan tuottavuusharppaukseen f) Sisältö ratkaisee 1. kunnianhimoinen palveluintegraatio, infrastruktuurin integraatio sekä asiakastietojen integraatio (pelkkä organisaatiointegraatio ei riitä) 2. viidellä sote-alueella oltava riittävä strateginen ohjausvalta 3. erikoissairaanhoidon keskittäminen ja joustava yhdistäminen perusterveydenhuoltoon, sairaalakategorioissa uusi ajattelu, akuuttihoidon keskittäminen, kuntouttava lähisairaala, kuntoutuksen vahvistaminen, asiakas/ongelmalähtöinen palvelujärjestely, tuettu kotona asuminen 27

28 Sisältökysymykset - jatkoa g) Vahva kansallinen ohjaus tärkeä osa uudistusta h) Tietohallinnon ja ICT:n sekä muun teknologian tuki merkittävä i) Sosiaalitoimen kustannusvaikuttavuustietoisuuden vahvistaminen ja sosiaalitoimen strategisen ohjauksen kapasiteetti sote-alueilla 28

29 Sisältökysymykset, jatkoa g) Järjestäjä - ja tuottaja -erottelun selkeä toteuttaminen, markkinoiden järkevä hyödyntäminen => läpinäkyvä laatu ja hinta h) Sote-alueiden johdolle mandaatti viedä läpi rakenteellinen uudistaminen alueilla, verkoston voimavarojen hyödyntäminen i) Kunnalla mahdollisuudet palveluiden tuottajana verkostossa j) Kuntauudistamista on tarpeen jatkaa, keskisuuri kunta on tehokas 29

30 Perusoikeusajatteluun uutta näkökulmaa 1. nykytilan, kehityksen ja uudistusten perusoikeusanalyysi tarpeen 2. perusoikeuksien heikennyskielto johtaa helposti nykyisen tilan ja rakenteiden liialliseen jäädyttämiseen => dynaaminen analyysi mikä olennaista eli mikä perusoikeuksien ydinalueella 3. oikeuksien ja palveluiden ohella enemmän huomiota taloudelliseen perustaan 4. valtakunnallisen ohjausmallin mahdollistaminen 30

31 Valtiontalouden tarkastusvirasto 31