KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Toimiston esitys maakuntahallitukselle

2 1 KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA JOHDANTO...2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE...3 LÄHTÖKOHDAT...4 Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma...4 Keski-Suomen maakuntakaava...6 Maankäyttö- ja rakennuslaki...6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...8 Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne...10 KAAVA-ALUE JA VAIKUTUSALUE...11 MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA...12 MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS...16 KUMOTTAVAT MERKINNÄT...27 OIKEUSVAIKUTUKSET...29 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET...31 Strategiset tavoitteet...31 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...31 Naapurimaakunnat...32 Kaavaratkaisun kaupallisten vaikutusten arviointi...32 Alue- ja yhdyskuntarakenne...36 Virkistys...36 Liikenne...37 Kulttuuriympäristö...37 Keskeiset vaikutukset...38 TOTEUTUS JA SEURANTA...39 LIITE 1. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET...40 LIITE 2. KAAVAPROSESSIN KUVAUS...49 LIITE 3. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY...54 LIITE 4. VÄHITTÄISKAUPAN RYHMITTELY...62 LIITE 5. YHTEENVETO KESKEISISTÄ KAUPAN KOHDEKOHTAISISTA VAIKUTUKSISTA...63

3 2 JOHDANTO Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellista kehitystä ohjaava maakuntaohjelma. Keski-Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 4. vaihemaakuntakaava (Paikko) täydentää merkittävältä osalta kokonaismaakuntakaavaa. Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava sai lainvoiman Maakuntakaavaa on täydennetty vaihemaakuntakaavoilla. 1. vaihemaakuntakaavan vahvistuspäätös saatiin ja lainvoiman kaava sai Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan ja lainvoimaiseksi se tuli Maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan ja päätti alistaa sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 4. vaihemaakuntakaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon, taajamarakenteen sekä puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavalla päivitetään myös virkistystoiminnot. Lisäksi Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Aluevarauksia osoitetaan yleispiirteisesti. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisesta on vastannut liiton alueidenkäytön yksikkö. Suunnitteluprosessin käytännön edistymisestä on vastannut Olli Ristaniemi. Kaavasisällön vastuut ovat seuraavat: kauppa Jarmo Koskinen, puolustusvoimat Olli Ristaniemi, virkistystoiminnot ja taajamarakenne Hanna Kunttu ja Olli Ristaniemi, Länkipohja Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi sekä kartografia Juuso Huhtala. Mauri Pekkarinen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Helena Pihlajasaari Maakuntahallituksen puheenjohtaja Anita Mikkonen Maakuntajohtaja

4 3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE 4. vaihemaakuntakaavan käynnistyspäätös tehtiin Maakuntakaava laaditaan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan jälkeen sitä täydentävänä neljäntenä vaihekaavana. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on: päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja tarvittavilta osin siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) osoittaa puolustusvoimien toiminnasta johtuvia melu- ja suoja-alueita suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Lähtökohtana on Pirkanmaan maakuntakaavan vahvistuspäätös Alueiden käyttö osoitetaan yleispiirteisesti ja tavoitteellisesti: kaavan mittakaava on 1: ollen maakunnallinen, seudullinen ja ylikunnallinen ja aikaulottuvuus on pitkä (noin 20 v.). Keski-Suomen maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön vahvistus ) oli päivitystarvetta osalla seutukuntakeskuksia ja Jyväskylän kaupunkiseudulla. Kaupallisen palveluverkon muutos on nopeaa. Ympäristöministeriön opasluonnoksessa Vähittäiskauppojen suuryksiköiden kaavoitus ( ) esitetään selvitysten päivitysnopeudeksi viittä vuotta. Kauppaa koskeva maankäyttöja rakennuslain muutos tuli voimaan Ympäristöministeriö vahvistaessaan Keski-Suomen maakuntakaavan ( ) antoi liitolle jatkosuunnitteluohjeen: Keski-Suomen liiton tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon puolustusministeriön lausunnossa viitatut Keuruun Pioneerirykmentin lähialueen melualuetta ja Vuohijärven räjäytyspaikan melualuetta koskevat selvitykset. Tässä yhteydessä, kun kaavassa tarkastellaan myös taajamia ja melualueilla voi olla niihin maankäytöllisiä vaikutuksia, on perusteltu tarkastella puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet. Virkistystoimintojen osalta on maakunnassa tehty useita matkailuun liittyviä MasterPlanselvityksiä. Myös uusia reitistö- ja liikuntapaikkasuunnitelmia on valmistunut. Näiden todettiin täydentävän merkittävällä tavalla Keski-Suomen maakuntakaavan virkistysteemaa. Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan maakuntakaavan Kun Längelmäen kunta jaettiin, siirtyi osa kunnasta Jämsään. Tässä osassa, Länkipohjassa, on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se poikkeaa esitystavaltaan ja ratkaisuiltaan jonkin verran Keski-Suomen maakuntakaavasta. Päivitys 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta on luontevaa tehdä tämän kaavaprosessin yhteydessä.

5 4 LÄHTÖKOHDAT Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman yksi keskeinen tavoite on nykyistä eheytyneempi alue- ja yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kunta- ja aluetalouden sekä ilmastovaikutusten kannalta keskeisimpiä toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa taajamien tiivistämistä ja uusien asuin- ja työpaikka-alueiden osoittamista taajamien ja palvelukylien yhteyteen, joukkoliikennekäytävien varteen ja näiden risteyskohtiin. Erityisesti tämä tulee korostumaan kansallisesti merkittävällä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeellä, jonka väestö on alkaneen vuosikymmenen alussa asukasta. Virkistyksen osalta maakuntasuunnitelmassa todetaan, että Keski-Suomen virkistysalueiden toteutuksessa ja ylläpidossa Metsähallitus on ollut keskeisessä roolissa. Metsähallituksen hallinnoimat virkistysalueet liittyvät kansallis- ja luonnonpuistoihin. Myös maakunnan muissa osissa on yksittäisiä Metsähallituksen ylläpitämiä virkistysalueita, erityisesti vesistöjen rannoilla. Päijänteen virkistysalueyhdistys on vastannut Päijänteellä hallinnoimistaan alueista. Pohjoisen Keski-Suomen virkistysalueyhdistys ei ole toiminut aktiivisesti. Keski-Suomen maakuntakaavassa on osoitettu virkistykseen ja matkailuun liittyvät keskeiset kehittämiskohteet, alueet, yhteystarpeet, tärkeät vesialueet sekä reitit ja väylät. Edelleen todetaan, että maakunnan vetovoiman, luontomatkailun ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja reitistöt otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa. Monimuotoinen vesiluonto, vesien hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen sekä virkistysmahdollisuuksien lisääminen ovat elinkeinopoliittisesti ja maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.

6 5 Keski-Suomen rakenne 2030 (Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030)

7 6 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa on osoitettu 9 keskustatoimintojen aluetta tai kohdetta. Nämä ovat Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Saarijärvi, Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski. Jyväskylä ja Jämsä ovat aluevarauksina, muut kohdemerkinnällä. Keskustatoimintojen alakeskuksia on myös 9. Ne sijaitsevat Jyväskylän kaupunkiseudulla ja ovat Laukaa, Muurame, Keljonkeskus, Kuokkala, Lievestuore, Seppälä, Palokka, Tikkakoski ja Vaajakoski. Taajamatoimintojen alueita lainvoimaisessa maakuntakaavassa on 49. Vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjä on 12. Suuryksikkömerkinnät sijaitsevat taajamatoimintojen alueella ja ne ovat Hankasalmen asema, Palokka, Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletti, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärven Asemankannas ja Uurainen. Taajamatoimintojen alueella sijaitsevassa Jyväskylän Viherlandiassa on päivittäistavaramyymälöiden pinta-alarajoitus kerros-m 2. Keski-Suomen maakuntakaavassa on osoitettu puolustusvoimien alueet ja niillä sijaitsevat ampumaradat. Melualueista on osoitettu Lievestuoreen varikon ja Etelä-Pohjanmaan Ähtärin Palolammen alueet. Kaavassa ovat lisäksi Hallin ja Tikkakosken lentokenttien melualueet sekä Joutsan ja Jyväskylän varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet. Maakuntakaavan virkistykseen liittyviä kehittämisen kohdealueita ovat matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (8), vesimatkailun kehittämisen kohdealue (7), ulkoilun yhteystarve (8), vesiliikenteen yhteystarve (3) ja vesialue (15). Varsinaisia virkistysalueita on 93 ja matkailupalvelujen alueita 22. Lisäksi kaavassa on ulkoilu- ja moottorikelkkailureittejä, laiva- ja veneväyliä sekä 3 vesiretkeilyreittiä. 4. vaihemaakuntakaavaa koskevat seuraavat Jämsän Längelmäen alueen Pirkanmaan voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät: - keskustatoimintojen alue - taajamatoimintojen alue - työpaikka-alue - venesatama - vene- ja melontareitit Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki ja siinä määritelty alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä ovat lähtökohtana vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

8 7 Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavaa laadittaessa ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota (MRL 28 ): 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään. Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

9 8 Kauppaan liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan (9 a luku). Maakuntakaavalla ohjataan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia. Muiden suuryksiköiden sijaintia ohjataan yleis- ja asemakaavoilla. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (liite 3). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskusta-alueiden kaupallisia palveluja ja kehittämistä. Palvelut tulee olla saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä. Kaavoituksella tulee edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Edelleen maakuntakaavassa tulee osoittaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Ohjauksen piiriin kuuluu lakimuutoksen jälkeen myös paljon tilaa vaativa erikoiskauppa. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. ilmastonmuutos, muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaikutus

10 9 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Vaihemaakuntakaavalla on erityisen vahva yhteys VAT:n aluerakenne- ja yhdyskuntarakennetavoitteisiin. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojenalueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Puolustusvoimien alueiden osalta VAT:ssa todetaan, että: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset.

11 10 Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Keskeiset virkistykseen liittyvät VAT:n sisältövaatimukset ovat: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne Keski-Suomen rajamaakunnissa on ympäristöministeriön vahvistamia maakuntakaavoja. Vahvistetuissa kaavoissa on käsitelty vaihtelevasti samoja asioita kuin Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne selviää seuraavasta linkistä: > Maankäyttö ja rakent... > Maankäytön suunnittelu > Maakuntakaavoitus

12 11 KAAVA-ALUE JA VAIKUTUSALUE Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualue käsittää kaupallisen palveluverkon ja virkistyksen osalta koko maakunnan. Tarkempia kohteita ovat Jämsän Länkipohjan alue, Keuruun Vuorisjärven varikon melualueet ja Tikkakosken lentokentän melualueen tarkistus sekä Kalettoman, Toivakan, Hartolan varikkojen ja Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Laadittavan maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Keski-Suomen maakuntaan. Vaikutukset asiointi- ja työmatkaliikenteeseen ulottuvat myös naapuriliittojen alueelle. Vaihemaakuntakaavan vaikutusalue

13 12 MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA Maakuntakaavaa varten laaditut selvitykset ovat osa kaavamateriaalia. Kaavan tietopohja on seuraava. Lainvoimaisen maakuntakaavan taajamatoimintojen ja kaupallisen palveluverkon päivitys Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Ympäristöministeriön raportteja 16/2008 Kauppa maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriön raportteja 23/2007 Selvitys seudullisista kaupan hankkeista. Ympäristöministeriön raportteja 2/2009 Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Ympäristöministeriön julkaisusarja Maankäyttö- ja rakennuslaki Opas 4. Helsinki 2001 Eteläportin kaupallinen selvitys, FCG Joutsan kunta. Yleiskaavan kaupallinen selvitys. Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi. FCG Jyväskylän seutu. Rakennemalli 20X Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Esiselvitys ( ) ja muut yleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset Jyväskylän läntinen ohitustie (esiselvitys 2009). Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu. Jyseli Jämsän rakennemalli Loppuraportti Kanninen, V. ym. 2010: Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot. Aalto yliopisto. Tekninen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 101. Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys. FCG Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Jämsä. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Keuruu. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Muurame. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Viitasaari. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Äänekoski. FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista. FCG Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, Keski-Suomen liitto/kaupan työryhmän muistio 2012 Keski-Suomen ilmastostrategia Keski-Suomen liitto Julkaisu B 183 Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi. FCG Koulutus ja konsultointi Oy Keuruu. Kaupallinen asema. Entrecon Keuruun kaupan mitoitus. Ramboll Kuntien yleis- ja asemakaavat. Kymppi R 2010-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki

14 13 Laukaan Ale-Makasiinin kaupallisten vaikutusten arviointi. Kaupallinen selvitys Insinööritoimisto Lidea Oy Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys. Keski-Suomen liitto Julkaisu B 184 Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytykset ja vaikutukset Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto Julkaisu B 173. Taajamarakennetarkastelu YKR 2010 pohjalta. Keski-Suomen liitto Tilaa vaativa kauppa Jyväskylässä. Raportti. FCG Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus. Ympäristöministeriön ohjeluonnos Äänekoski. Rakenneyleiskaava Strategiaraportti ja kaavaselostus Keuruun varuskunnan ja Vuorisjärven varikon melualueet sekä Kalettoman ja Toivakan varikkojen suoja-alueet Keuruun varuskunta. Ympäristömeluselvitys ( ). Pääesikunta 2005: Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun ohjearvo. Työterveyslaitos 1999: raskaiden aseiden melupäästömittaukset 1998, Niinisalon koeampuma-asema. Raportti , p Ympäristöministeriö 2006: Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen ympäristö 38/2006. Työneuvottelut puolustusvoimien ja Keuruun kaupungin kanssa. Virkistystoimintojen tarkistus Arvoitusten Päijänne kehittämishanke Enonniemi - Etelä-Konnevesi luontomatkailun esiselvityshanke Esite. Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke Jyväskylän sisäjärvien vesireitit. Kehittämissuunnitelma Laulavan Mörön polku. Syvälahden kyläyhdistys, Äänekoski Liikuntapalvelujen askelmerkit 2010-luvulle. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma Metsäpeuranmaan matkailun Masterplan esiselvitys Metsäntutkimuslaitos. Luonnon virkistyskäyttö Pohjoisen Keski-Suomen MasterPlan suunnitelma Pohjoisen Päijänteen retkeilyreittisuunnitelma Suomen Latu. Sulka II Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu. Jyväskylän seutu-rakennemalli 20X vmk/virkistys (selonteko tarkistuksesta, kuntien esitykset).

15 14 Jämsän Länkipohjan alue Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Tuolloin Längelmäen kunta kuului Pirkanmaan maakuntaan. Kunta lakkasi olemasta , jolloin osa siitä liitettiin Jämsän ja osa Oriveden kaupunkeihin. Jämsän puoleiseen osaan jäi mm. kuntakeskus Länkipohja. Jämsän puoleisella entisin Längelmäen alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaava poikkeaa asutusrakenteen osalta Keski-Suomen maakuntakaavasta. Pirkanmaan kaavassa Länkipohjassa on keskustatoimintojen alue ja sen ympärillä taajamatoimintojen alue sekä laidalla pieni teollisuusalue. Pirkanmaan maakuntakaava muutetaan Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Länkipohjan alueen tarkistuksen lähtökohtana on Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja siihen liittyvät selvitykset. Tarvetta uusille selvityksille ei ole ilmennyt. Yhdistelmäkartat Kaavan tietopohjaan kuuluvat myös yhdistelmäkartat. Näitä ovat 4. vaihemaakuntakaava/lainvoimaiset maakuntakaavat ja 4. vaihemaakuntakaava/kulttuuriympäristö. Perusteltu väestökehitysarvio Keski-Suomen maakunnan väkiluku oli vuoden 2011 lopussa noin asukasta. Valtaosa Keski-Suomen väestöstä (64 %) asuu Jyväskylän seudulla. Jyväskylän kaupungin alueella asuu 48 % koko maakunnan väestöstä. Keski-Suomen väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla ( ) yhteensä noin asukkaalla (+3 %). Väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla kuitenkin vain Jyväskylän seudulla (noin asukasta), muilla seuduilla väestömäärä on vähentynyt. Jyväskylän seudun väestömäärä kasvoi 2000-luvulla keskimäärin asukkaalla (1,1 %) vuosittain. Väestönkasvu on ollut nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin (0,4 % / vuosi). Asuminen keskittyy Keski-Suomessa Jyväskylän seudulle sekä seudullisten keskittymien eli Joutsan, Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren sekä Äänekosken ympäristöön. Keski-Suomessa asui vuoden 2011 lopussa noin asukasta. Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan maakunnan väestömäärä kasvaa vuosina noin asukkaalla ja vuosina noin asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin asukkaalla (+8 %). Jyväskylän seudulla väestö lisääntyy tarkastelujaksolla, mutta muissa seutukunnissa väestö vähenee. Jyväskylän seutukunnan väestölisäys kohdistuu kaikkiin kuntiin. Keski-Suomen väestöennuste (Tilastokeskus 2009) Väkiluku kunnittain 2011 sekä väestöennuste Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski

16 15 Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski KESKI-SUOMI Paikalliseen ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve vuonna 2030, k-m 2 ( Kaupallisten selvitysten täydentäminen, FCG 2012) Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa huoltamot PTK+ETK PTK ETK=TIVA+MUU (TIVA) (MUU) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi

17 16 MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS Maakuntakaavan merkinnät ja määräykset ovat liitteessä 1, prosessikuvaus liitteessä 2, käsitteiden määrittely liitteessä 3 ja vähittäiskaupan ryhmittely liitteessä 4. Kaupallinen palveluverkko Kaupallisen palveluverkon päivitys koskee lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten alueita (C, ca), taajamatoimintojen alueita (A) sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km, km-1). Keskustatoiminnat ja niiden alakeskukset sekä kuntakeskukset muodostavat keskusverkkomaisen rakenteen. Siinä Jyväskylä on maakuntakeskus, Joutsa, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski aluekeskuksia. Jyväskylällä, Jämsällä ja Äänekoskella on lisäksi alakeskuksia. Keskustatoimintoja osoittavia merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö, vaan perusteet ovat aluerakenteellisia. Perusteluna kaupallisen palveluverkon päivitykselle ovat kuntaliitokset, taajama-alueiden muutokset sekä maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskeva lain muutos, joka astui voimaan Keskustatoimintojen alueiden päivitys on osaksi teknisluonteista. Päivitysmuutokset perustuvat keskusta-alueita koskeviin asema- ja yleiskaavoihin, keskustasuunnitelmiin ja rakennemalleihin. Jyväskylässä yhtenäisellä keskustaajama-alueella (km-2) tarkoitetaan kaupan seudullisesti merkittävien suuryksiköiden yhteydessä keskustaajaman yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jolle on perusteltua määritellä muuta maakuntaa korkeampi seudullisuusraja. Rajaus pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) v luonnostelemaan Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa tarkasteluun. Jyväskylän keskustatoimintojen alueen (C) määrittely ja rajaus maakuntakaavassa puolestaan pohjautuu SYKE:n tarkasteluun Suuret kaupan rakennukset, kaupan keskittymien ja keskusta-alueiden rajaukset Jyväskylän kaupunkiseudulla, mikä on osa laajempaa Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa hanketta. Lisäksi maakuntakaava on tältä osin yhdenmukainen Jyväskylän voimassa olevan Seppälän osayleiskaavan ja kesällä 2012 luonnosvaiheessa olevan yleiskaavan kanssa. Tavoitteena on kehittää Seppälän aluetta keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi, jonne sijoittuu runsaasti asumista. Tavoitteena on hyvän joukkoliikenteen piirissä oleva monitoiminnallinen, kevyttä liikennettä suosiva keskustarakenne ja rakenteellinen pysäköinti. Kaupan osalta päivitys perustuu koko maakuntaa koskevaan selvitykseen Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys sekä sitä täydentäviin kuntakohtaisiin kaupallisiin selvityksiin (ks. kappale Maakuntakaavan tietopohja). Lisäksi vähittäiskaupan suuryksikköratkaisuun on vaikuttanut luonnosvaiheessa laadittu vaikutuksia koskeva arviointiselvitys. Kaavaratkaisun mahdollistama vähittäiskauppaverkosto tukee toteutuessaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, sillä se perustuu vaikutusalueensa ostovoimaan. Siten se myös vähentää erityisesti erikoiskaupan osalta henkilöautolla liikkumistarvetta etäämpänä oleviin kauppakeskuksiin.

18 17 Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta: päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja kaikissa taajamissa on k-m² erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on k-m² Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² muissa taajamissa muualla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Keskustaajamalla tarkoitetaan edellä nimettyjen kuntien kuntakeskuksia. Keskustatoimintojen alueille soveltumattomilla erikoiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan sellaisia vähittäiskaupan yksiköitä, jotka eivät esimerkiksi toimialan, myymälätyypin tai yksikkökoon mukaan ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille ja jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskustatoimintojen alueiden kaupan kehitykseen. Tällaisia yksiköitä voivat olla mm. suuryksiköt, joissa päämyyntiartikkeleita ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen tuotteet sekä suuryksiköt, joiden kaupan myymälätyyppi on keskusta-alueille soveltumaton ja yksikkökoko on suuri (esim. retail park -tyyppiset myymäläkeskittymät). Ympäristöministeriön suosituksen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan kuuluu moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus), rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa ja kodintekniikkakauppa. (Ympäristöministeriö 2000: Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta). Keskustatoimintojen alueita on 8 (liite 1): Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski, mitkä esitetään alueina sekä Joutsa ja Karstula, mitkä esitetään kohdemerkinnällä. Merkinnöille on asetettu kohdekohtainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Poikkeuksena on Jyväskylän keskusta, jolle enimmäismitoitusta ei aseteta. Mitoitukseen lasketaan vain vähittäiskaupan suuryksiköt. Keskustatoimintoja osoittavia merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö, vaan perusteet ovat aluerakenteellisia. Keskustatoimintojen alueet (C) Kunta >2000 k-m 2 suuryksiköiden enimmäismäärä 4. vmk:ssa 1. Joutsa Jyväskylä Ei rajoitusta 3. Jämsä Karstula

19 18 5. Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Keskustatoimintojen alakeskuksia esitetään Jyväskylän kaupunkiseudulle, Jämsään, Kuhmoisiin ja Äänekoskelle. Laukaan, Muuramen ja Petäjäveden alakeskukset esitetään alueina niiden laajuuden vuoksi, muut kohdemerkinnällä (liite 1). Alakeskukset on osoitettu niiden aluerakenteellisen aseman perusteella. Merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö. Osaa alakeskuksista (*) koskee yleinen vähittäiskaupan suuryksikköjen suunnittelumääräys, mutta osalle on asetettu sitä korkeampi kohdekohtainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus. Mitoitukseen lasketaan vain vähittäiskaupan suuryksiköt. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Keskustatoimintojen alakeskukset (ca) Kohde Kunta >2000 k-m 2 suuryksiköiden enimmäismäärä 4. vmk:ssa 1. Hankasalmen keskusta Hankasalmi Eteläportti Jyväskylä Korpilahti Jyväskylä *) 4. Kuokkala Jyväskylä Palokka Jyväskylä Tikkakoski Jyväskylä *) 7. Vaajakoski Jyväskylä Halli Jämsä *) 9. Jämsänkoski Jämsä *) 10. Länkipohja Jämsä *) 11. Kuhmoisten keskusta Kuhmoinen *) 12. Laukaan keskusta Laukaa Lievestuore Laukaa *) 14. Muuramen keskusta Muurame Petäjäveden keskusta Petäjävesi Toivakan keskusta Toivakka *) 17. Uuraisten keskusta Uurainen *) 18. Suolahden keskusta Äänekoski *) *) merkittyihin alakeskuksiin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä Vähittäiskaupan suuryksiköitä (km) esitetään 11 kappaletta (liite 1). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue, joka ei sijoitu keskustatoimintojen alueelle. Pääsääntöisesti kohteet ovat taajama-alueilla jo olemassa olevia kaupan alueita, joille suuntautuva lisärakentaminen tulee olemaan tilaa vaativaa tai muutoin keskustaan soveltumatonta kauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Kohteille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitusta ja laatua koskeva suunnitte-

20 19 lumääräys. Enimmäismitoituksessa otetaan huomioon myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Vähittäiskaupan suuryksiköt (km) Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä 1. Keljonkeskus Jyväskylä Palokankeskus Jyväskylä Paletti Kyyjärvi Rokkakangas Laukaa Saunakylä Muurame Putaanportti Pihtipudas Asemankannas Saarijärvi Mustaniemi Viitasaari Hirvaskangas Äänekoski Kotakennäs Äänekoski Äänekoskentie (pohjoinen) Äänekoski Vähittäiskaupan enimmäismitoitus 4. vmk:ssa Kaupallisia vyöhykkeitä (km-1) ovat Jyväskylän Keljonkeskus-Eteläportti ja Palokankeskus-Kirri, Jämsän keskustan eteläpuolinen alue ns. Jämsän Risteys, Karstulan Humppi ja Keuruun Yliaho (apukartat liitteessä 1). Vyöhykkeille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitus, mihin lasketaan mukaan myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, etteivät ne yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä erikoistavarakaupan toimintamahdollisuuksia keskusta-alueilla. Vyöhykkeille ohjataan sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus on tarpeen sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Kaupalliset vyöhykkeet (km-1) Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä. 1. Keljonkeskus-Eteläportti Jyväskylä Ei arviota Palokankeskus-Kirri Jyväskylä Jämsän Risteys Jämsä Ei arviota Humppi Karstula Ei arviota Yliaho Keuruu Vähittäiskaupan enimmäismitoitus 4. vmk:ssa Kaupallisia vyöhykkeitä (km-2) on yksi: Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue (liite 1). Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k- m². Suunnittelumääräys esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1.

21 20 Taajamatoimintojen (A) päivitys koskee lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan taajamatoimintoja (liite 1). Taajamatoimintojen alueita on 4. vaihemaakuntakaavassa 48 kappaletta. Niiden lähtökohtana ovat Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (2010). Taajamarajausten tarkistamisessa on otettu YKR:n ohella huomioon kuntakaavoitus sekä kunnissa tehty rakennemallityö. Väestökehitysennusteet huomioon ottaen merkittäviin uusiin laajenemisalueisiin ei juurikaan ole ollut tarvetta. Kaavaratkaisun lähtökohta on, että olevaa yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja kaavoissa oleva rakentamispotentiaali hyödyntämällä taajamien kasvutarpeet voidaan toteuttaa kuntatalouden kannalta järkevästi. Taajamatoimintojen alue on YKR-määritelmän mukaan seuraava: Vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Taajamatoiminnot pitävät sisällään asumisen ja muut taajamatoiminnot kuten keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Taajamatoimintojen alue pitää sisällään myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä maakunnallisia ja valtakunnallisia suojelualueita. Taajama-alueeseen voi kuulua myös venesatamia ja satama-alueita, kuten esimerkiksi Jämsässä. Myös reitistöt kulkevat paikoin taajama-alueilla. Vähittäiskaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa on erikoistavarakaupalla k-m² ja päivittäistavarakaupalla k- m². Muiden taajamien A-alueilla niin erikoistavara- kuin päivittäistavarakaupassa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on k-m². Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa taajama-alueille kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Joutsan keskustan taajaman pääasiallinen laajentumissuunta on etelään, Hirvaskankaan etelään, Korpilahdella suunta on itään ja Kinkomaalla luoteeseen. Karstulan keskusta kasvaa koilliseen Humpin suuntaan. Saarijärven keskustan pääasiallinen laajenemissuunta on itään, Toivakan lounaaseen ja Uuraisten keskustan kaakkoon. Eräille taajama-alueille annetaan taajamakohtaisia suunnittelumääräyksiä, joilla kasvukehitystä ohjataan ottaen huomioon kulttuurimaisema-arvot ja taajamia rajaavat valtatiet. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Taajamatoimintojen alueet (A) Taajamatoimintojen alue 1. HANKASALMI (Keskusta) 2. Hankasalmen as. 3. Niemisjärvi 4. JOUTSA (Keskusta) 5. Leivonmäki 6. JYVÄSKYLÄ (Keskusta) 7. Korpilahti 8. Kuohu 9. Säynätsalo 10. Tikkakoski 11. Vesanka 12. JÄMSÄ (Keskusta) 13. Halli 14. Kaipola 15. Koskenpää 16. Länkipohja 17. KANNONKOSKI 18. KARSTULA 19. KEURUU (Keskusta) 20. Haapamäki 21. KINNULA 22. KIVIJÄRVI 23. KONNEVESI

22 KUHMOINEN 25. KYYJÄRVI 26. LAUKAA (Keskusta) 27. Kuusaa 28. Leppävesi 29. Lievestuore 30. Vihtavuori 31. LUHANKA (Keskusta) 32. MULTIA 33. MUURAME (Keskusta) 34. Kinkomaa 35. PETÄJÄVESI (Keskusta) 36. Kintaus 37. PIHTIPUDAS 38. SAARIJÄRVI (Keskusta) 39. Kolkanlahti 40. Pylkönmäki 41. TOIVAKKA 42. UURAINEN (Keskusta) 43. Hirvaskangas 44. VIITASAARI 45. ÄÄNEKOSKI (Keskusta) 46. Konginkangas 47. Sumiainen 48. Suolahti Työpaikka- ja teollisuusalueiden tarkistuksen lähtökohtana on edellä kuvattu taajamatoimintojen tarkistus ja työneuvottelut kuntien kanssa (liite 1). Uutena työpaikka-alueena esitetään Laukaan Vehniä (10). Alue on kaavoitettu tähän tarkoitukseen ja sillä sijaitsee valtakunnantason jakelukeskus. Lisäksi uutena teollisuusalueena osoitetaan kohdemerkinnällä Joutsan Karimäki (17) kunnan osayleiskaavan mukaisesti. Lainvoimaiseen Keski-Suomen maakuntakaavaan tehdään seuraavat tarkistukset. Jyväskylän/Muuramen Eteläportin (2) työpaikka-alueeseen tehdään teknisenä korjauksena alueen siirto etelämmäksi ja aluevaraus vaihtuu kohdemerkinnäksi. Jyväskylän Seppälänkankaan-Palokankaan (4) työpaikka-aluetta laajennetaan pohjoiseen Laukaan Vihtiälään, jossa jo on merkittävä työpaikkakeskittymä. Äänekosken ja Uuraisten Hirvaskankaan (8) työpaikka-alue laajenee itään yleiskaavan mukaiseksi. Viitasaarella Mustalahden (13) teollisuusalueen osalla tehdään tekninen korjaus, jossa alue sijaitsee kokonaan valtatien 4 itäpuolella. Samaten Jämsän Jämsänkosken (6) sekä Äänekosken Koukkuniemen (9) työpaikka-alueet täsmennetään teknisluontoisena korjauksena.

23 22 Keskusverkko, kauppa ja taajamat

24 23 Puolustusvoimien melualueiden ja suojavyöhykkeiden lähtökohtana on ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistuspäätöksessä antama jatkosuunnitteluohje. Vuorisjärven räjäytysalueen melualue perustuu Pääesikunnan logistiikkaosaston tilaamaan selvitykseen Ramboll Finland Oy:ltä. Puolustusvoimien suojavyöhykkeiden osalta on käyty työneuvotteluja puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnan kanssa. Uusia melualueita esitetään Vuorisjärven räjäytysalueelle (me1,1; me2,1). Lisäksi tarkistetaan lainvoimaisen maakuntakaavan Tikkakosken lentokentän melualue uuden selvityksen mukaiseksi (me) (L aeq 55 db). Suojavyöhykkeet osoitetaan Kalettoman (sv1,1; sv3,1), Toivakan (sv1,2; sv2,2) ja Hartolan (sv2, 1) varikon Keski-Suomen puoleiselle osalle sekä ilmavoimien varalaskupaikoille Joutsaan ja Tikkakoskelle (liite 1). Hartolan varikon suoja-alue esitetään myös Päijät-Hämeen puolelta, koska Joutsan kunnalla on enklaavi Hartolan kunnassa.

25 24 Melualueet ja suojavyöhykkeet

26 25 Virkistys Virkistystoimintojen tarkistuksen lähtökohtana ovat monet virkistykseen ja ulkoiluun liittyvät selvitykset ja MasterPlan-suunnitelmat. Virkistystoimintakyselyllä selvitettiin kunnittain maakuntakaavasta puuttuvia seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä virkistysalueita, reitistöjä ja matkailualueita sekä virkistystoimintoihin liittyviä kehittämisperiaatteita. Vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä käydyissä työneuvotteluissa kuntien kanssa kartoitettiin virkistysalueiden ja virkistykseen liittyvien kehittämisperiaatteiden täydennyksiä. Myös kuntien yleisja asemakaavoituksissa on tullut esille maakuntakaavatason virkistystarpeita. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen uusina kohdealueina esitetään 7 aluetta (liite 1). Nämä ovat Jyväskylän ja Muuramen Kotanen-Tikkamäki (mv9) ja Muuratsalo (mv10), Jämsänniemi (mv11), Keurusselkä (mv12), Laukaan Mustavuori (mv13), Pihtiputaan Niemenharju (mv 14) ja Viitasaaren Hännilänsalmi (mv15). Jämsänniemi ja Keurusselkä ovat Keski-Suomen maakuntakaavan vastaavien laajennuksia. Uusina virkistysalueina esitetään Laukaan Multamäki (94) sekä Uuraisten Huutoniemi (95) (liite 1). Kaavassa laajennetaan Keski-Suomen maakuntakaavan Himoksen (7) matkailupalvelujen aluetta osayleiskaavan mukaiseksi. Kannonkosken Öijanniemi (23) esitetään uutena matkailupalvelujen alueena. Öijanniemi liittyy kiinteästi Piispalan leirikeskuksen matkailu- ja virkistyskokonaisuuteen. Lievestuoreen Nokkakiven huvipuisto (24), Uuraisten Marjoniemi-Akonniemi (25) ja Viitasaaren Muikunlahti (26) esitetään myös uusina matkailupalvelujen alueina. Uusina ulkoilureitteinä osoitetaan seuraavat reitit (liite 1): Revontuli-Lievestuore, Lievestuore- Toivakka, Lievestuore-Vihtavuori, Laukaa-Palokka, Leivonmäen kansallispuisto-korpilahti, Korpilahti-Muurame ja Laulavan Mörön Polku Äänekoskella. Reitit perustuvat Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmaan ja Pohjoisen Päijänteen retkeilyreittisuunnitelmaan. Laulavan Mörön Polku on toteutettu. Lisäksi kaavaan merkitään toteutettu ulkoilureitti Leivonmäen kansallispuisto-rutalahti ja ulkoilun yhteystarve Himos-Korpilahti. Taajama-alueilla reittejä ei esitetä, kuten on toimittu myös lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Veneväylänä on osoitettu Laukaan Kuusveden veneväylä osana Lievestuoreenjärven ja Saraaveden veneilyreittejä. Veneväylä on viitoitettu. Längelmäen kunnan jaon yhteydessä Länkipohjan alue tuli osaksi Jämsän kaupunkia. Jämsän Länkipohjan alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaavassa on osoitettu veneväylä Länkipohjan venesatamaan. Uutena vesiretkeilyreittinä osoitetaan Jyväskylän pienten sisäjärvien melontareitti (liite 1). Virkistykseen liittyen kaavassa osoitetaan Länkipohjaan (44) venesatama ja Lullinmäen (38) ampumarata (liite 1). Konnevesi ja Päijänne ovat kaavassa erillisinä kehittämisalueina kehittämisperiaatemerkintöinä. Konneveden kehittämisalueen tarkoituksena on edistää kansallispuiston syntyä valtion omistamilla mailla. Pohjois-Savon maakuntakaavan Suonenjoen ja Rautalammin alueen virkistys- ja matkailuvyöhykkeen suunnittelusuosituksessa esitetään, että alueen kuntien tulisi tehdä maakuntarajan ylittävää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa alueen kestäväksi hyödyntämiseksi matkailussa ja virkistyskäytössä. Konneveden kehittämisaluemerkintä tukee tätä ylimaakunnallista kuntayhteistyötä. Päijänne on tärkeä vesistö asumisen, virkistyskäytön, raakaveden oton, matkailun ja elinkeinotoiminnan ja tutkimuksen kannalta. Päijänteen alueella on myös runsaasti luonto- ja kulttuuri-

27 26 perintöarvoja, joita voidaan hyödyntää kestävällä tavalla paikallisen elinkeinoelämän, matkailun ja virkistyskäytön tarpeisiin. Päijänteen pohjoisosassa Jyväskylässä on selvitetty myös Pohjois- Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytyksiä. Virkistys

28 27 KUMOTTAVAT MERKINNÄT Kaavan yhteydessä kumotaan Keski-Suomen maakuntakaavan seuraavat merkinnät ja niihin liittyvät määräykset. Kartta kumottavista merkinnöistä ja määräyksistä löytyy: Asutusrakenne: keskustatoimintojen alueet (C, c), keskustatoimintojen alakeskukset (ca), taajamatoimintojen alueet (A) sekä vähittäiskaupan suuryksiköt (km ja km-1). Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (nro1 M-real Oyj Kangas). Kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva tehdas (M-real Kangas/Sappi) lopetti toimintansa ja alueella on meneillään arkkitehtikilpailu. Kaupunkiin ollaan laatimassa uutta yleiskaavaa, jonka yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena on nykyisen keskustan ja Seppälän alueen yhdistäminen keskustatoimintojen alueeksi. Lopettanut tehdas sijaitsee keskustan ja Seppälän välissä. Suojavyöhyke (nro 3 M-real Oyj Kangas). Suojavyöhyke sijaitsee edellä kuvatun Kankaan teollisuusja varastoalueen ympärillä. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta (nro 5 Laukaa-Vihtavuori). Laukaan ja Vihtavuoren taajamat ovat kasvaneet yhteen. Logistiikan kehittämisen kohdealue (nro 2 Tikkakoski). Alue on kaavoitettu teollisuus- ja työpaikkaalueeksi. Alueella sijaitsee valtakunnantason logistiikkakeskus. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (nro 3 Jyväskylän seutu). Merkintä korvautuu koko Päijänteen kehittämisaluemerkinnällä. Vesialueet (nro 3 Kärkinen, nro 4 Pohjois-Päijänne, nro 5 Lehesselkä-Kotkatselkä, nro 9 Konnevesi, nro 10 Kuhmoinen). Merkinnät korvautuvat Päijänteen kehittämisaluemerkinnällä sekä Konneveden kehittämisaluemerkinnällä. Ulkoilun yhteystarpeen seuraavat reitit: nro 1 Leivonmäen kansallispuisto-rutalahti, nro 2 Selänpohja-Vaarunvuori ja nro 8 Muurame-Äänekoski, koska reitit on toteutettu tai suunniteltu. Ulkoilun yhteystarpeet Keuruu-Mänttä ja Konnevesi-Rautalampi. Merkinnät korvautuvat Keurusselän matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue-merkinnällä ja Konneveden kehittämisaluemerkinnällä. Virkistysalueet: Jämsän Kaipolan virkistysalue (nro 22). Virkistysalueen merkitys on paikallinen ja sen virkistysarvot tullaan huomioimaan Kaipolan kaavoituksessa. Viereisellä, maakuntakaavan viereisellä, Pitkävuoren virkistysalueella on seudullista merkitystä. Uuraisten Marjoniemen virkistysalue (nro 70). Marjoniemen vanha pappila on kunnostettu matkailukäyttöön ja alueella on matkailua palvelevia majoitustiloja. Akonniemi on leirikoulukäytössä. Alueesta muodostetaan matkailupalvelujen alue (r, nro 25) Jämsän Länkipohjan alue. Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa muutetaan Länkipohjan osalta siten, että kumotaan keskustatoimintojen merkintä (c) ja korvataan se merkinnällä keskustatoimintojen alakeskus (ca). Lisäksi kumotaan taajamatoimintojen alue (A) sekä työpaikka-aluemerkintä (TP) sillä ne korvataan uudella taajamatoimintojen alue (A) merkinnällä. Poistot yhdenmukaistavat

29 28 Länkipohjan taajaman Keski-Suomen maakuntakaavan asutusrakenteen mukaiseksi. Virkistykseen liittyvät merkinnät yhdenmukaistetaan Keski-Suomen maakuntakaavan merkintöihin. Keski-Suomen maakuntakaavasta sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta kumottavat merkinnät

30 29 OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavan tulkinnan lähtökohtana on sen yleispiirteisyys. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden turvaaminen. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen sallimaa liikkumavaraa arvioitaessa on pidettävä lähtökohtana asian merkitystä valtakunnalliselta, maakunnalliselta tai seudulliselta kannalta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 32.1 ) maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Siten maakuntakaavan keskeiset periaatteet ja esitetyt seudulliset tai maakunnalliset kaavaratkaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maakuntakaavassa esitetyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Maakuntakaavassa osoitetun vähittäiskaupan suuryksikön tarkempi sijainti ja mitoitus selvitetään kunnan kaavoituksessa. Maakuntakaavan keskustatoimintojen alue voi kuntakaavassa jossain määrin tarkentua. Jos maakuntakaavassa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköt, maakuntakaavaa on tulkittava siten, että maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä suuryksikköjä ei voida osoittaa kuntakaavassa muille alueille kuin maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetuille alueille tai maakuntakaavassa nimenomaisesti vähittäiskaupan suuryksikköä varten osoitetuille alueille. Muussa tapauksessa maakuntakaava ei ole ollut lain tarkoittamassa mielessä ohjeena kuntakaavoitukselle. Muita kuin maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä sitä vastoin voidaan osoittaa myös muille kuin maakuntakaavassa sitä varten osoitetuille alueille. Siten kuntakaavassa voidaan osoittaa uusia aluevarauksia pienempiä vähittäiskaupan suuryksiköitä varten. Jollei tällainen yksikkö sijoitu myöskään oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa keskustatoiminnoille tarkoitetulle alueelle, alue on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti asemakaavassa erityisesti osoitettava tätä tarkoitusta varten. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (32.2 ) viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Tämä koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- ja toteuttamistehtäviä. Viranomaisten tulee toimia tavalla, joka on maakuntakaavan kanssa samansuuntaista eikä vähennä mahdollisuuksia kaavan toteuttamiseen. Toteuttamisen edistäminen edellyttää aktiivista maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa eli sitoutumista kaavan ratkaisuihin. Viranomaista koskeva velvoite tarkoittaa viranomaisen oman hallinnonalan suunnittelua, järjestämistä ja toteuttamista. Mikäli viranomainen on luvanhakija, tämän on jo hakemuksessaan otettava maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon. Viranomaisvaikutus tarkoittaa lisäksi kaavan huomioon ottamista ja sen toteuttamisen edistämistä myös viranomaisen ulospäin suuntautuvassa toiminnassa, esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä sekä valtion rahoitusta tai muita toimia koskevien päätösten tekemisessä. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus koskee myös maakunnan liittoa aluekehitysviranomaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että suunniteltaessa aluekehittämisohjelmalla lähivuosien kehittämistoimia

31 30 tai myönnettäessä aluekehitysvaroja hankkeisiin, on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näillä toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten ohjaamat eri tukimuodot vaikuttavat voimakkaasti maankäytön suunnitteluun ja suunnitelmien toteuttamiseen. Myös tukimuotojen ohjaamisessa on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näillä toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan määräykset eivät sivuuta erikoislainsäädäntöä. Maakuntakaavan ns. valkoinen alue tarkoittaa, että alueelle ei kohdistu ko. maankäyttömuodon maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Maakuntakaavan mittakaava, joka Keski-Suomessa on 1: , johtaa jo sinänsä aluevarausten yleispiirteiseen tulkintaan. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä on siten tulkittava pääosin yleispiirteisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Lähtökohtana on, että maakuntakaavan tavoite on turvattava samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisusta poiketaan. Ratkaisun perusteet tulee esittää kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista eikä myöskään maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta poikkeamista. Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriidassa oleva kaavaratkaisu ei ole mahdollinen ilman maakuntakaavan muuttamista. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole maakuntakaavan täsmentyminen tai edellä todettu hyväksyttävä eroavuus eikä kyseessä ole myöskään jäljempänä yhteisen yleiskaavan yhteydessä mainittu tilanne. Maakunnallisesti tai seudullisesti vaikuttavan uuden maankäyttöratkaisun esittäminen vasta kuntakaavoituksen yhteydessä on lähtökohtaisesti myös ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaavaan liittyvää kaavaselostusta ei vahvisteta eikä sillä ole suoranaisia oikeudellisia vaikutuksia. Selostuksella on kuitenkin huomattava merkitys kaavan sisällön ja usein myös oikeusvaikutusten tulkinnassa. Selostus myös selventää ja täydentää kaavakarttaa sekä siihen kuuluvia merkintöjä ja määräyksiä. Kaavakartalla olevat merkinnät ja määräykset vahvistuvat. Merkinnän selitykset ovat samanlaista selittävää ja tulkintaa ohjaavaa materiaalia kuin tämä kaavaselostus. Kaavakartalla viitataan seuraavalla tekstillä tähän selostukseen: Tähän maakuntakaavaan liittyy kaavaselostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus maakuntakaavan vaikutuksista. Kaavaselostus on saatavilla Keski-Suomen liitosta, Sepänkatu 4, Jyväskylä sekä osoitteesta

32 31 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutusten arviointia on tehty kaavan valmistelijoiden toimesta. Mukana työssä on ollut maakunnan ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten asiantuntijaryhmä. Ryhmä on perustettu vuonna 1997 maakunnan yhteistyöryhmän päätöksellä arvioimaan maakuntaa koskevia hankkeita sekä ohjelmia ja suunnitelmia. Maakuntahallitus asetti ryhmän arvioimaan myös maakuntakaavan vaikutuksia. Ryhmällä on pitkä ja vankka kokemus aluekehitykseen liittyvien hankkeiden ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista sekä maakunnan hyvä tuntemus. Kaupallisista vaikutuksista tehtiin erillisselvitys, jonka tuloksia käytettiin hyväksi kaavaehdotuksen laadinnassa. Strategiset tavoitteet Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman keskeinen tavoite nykyistä eheytyneemmästä alue- ja yhdyskuntarakenteesta ei vaarannu. Keskustatoiminnot ja niiden alakeskukset vastaavat nykyistä tilannetta. Uusi Eteläportin alakeskus rakentuu Jyväskylän voimakkaimman kasvusuunnan keskukseksi. Vähintään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat joko keskustoihin, niiden alakeskuksiin tai taajama-alueille osoitettuihin suuryksiköihin. Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet liittyvät Keski-Suomen maakuntakaavan puolustusvoimien alueisiin. Virkistykseen liittyvät varaukset täydentävät Keski-Suomen maakuntakaavaa. Niillä on kiinteä yhteys maakuntakaavan virkistysverkostoon. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Keski-Suomen kaupunkiseudut kehittyvät tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että ne tukeutuvat olemassa oleviin keskuksiin. Suunnittelumääräyksen mukaan keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Taajama-alueilla tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja taajamien ydinalueita tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeiksi keskuksiksi. Vaihemaakuntakaavan kaupunkiseudut ja kuntakeskukset muodostavat palvelujen saatavuutta edistävän keskusjärjestelmän ja palveluverkon. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen tukee tätä rakennelmaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskusta-alueiden kaupallisia palveluja ja kehittämistä. Palvelut tulee olla saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä. Kaavoituksella tulee edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Vaihemaakuntakaavan kaupan seudullisten suuryksiköiden mitoitus ja sijoitusratkaisut ovat edellä esitettyjä lain tavoitteita toteuttavia. Kaava mahdollistaa maakunnan eri osien väestöön ja

33 32 omaan ostovoimaan perustuvan kaupallisten palveluiden tarjonnan tasapainoisen kehittymisen, millä vähennetään asiointiliikenteen tarvetta maakunnan suurimpiin keskuksiin. Maanpuolustuksen tarpeet on huomioitu suurelta osin Keski-Suomen maakuntakaavassa. Vaihekaava täydentää ne melu- ja suoja-alueiden osalta. Virkistykseen liittyvät ylimaakunnalliset kehittämisajatukset tulevat kaavassa esiin Keurusselän, Konneveden ja Päijänteen kehittämisalueilla sekä Länkipohjassa. Muuten virkistyksen ja matkailun varaukset ovat Keski-Suomen maakuntakaavaa täydentäviä. Naapurimaakunnat Kaavaratkaisun merkittävimmät vaikutukset naapurimaakuntiin voivat liittyä kaupalliseen palveluverkkoon. Se voi vetää asiakkaita maakuntarajan ulkopuolelta. Näin voi käydä Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Kyyjärven ja Viitasaaren osalta. Tosin Suuren Vaikutusaluetutkimuksen 2006 mukaan näin tapahtuu koko ajan. Kaavaratkaisun kaupallisten vaikutusten arviointi Keski-Suomen 4.vaihemaakuntakaavan keskeinen sisältö koskee vähittäiskauppaa. Siksi sen vaikutuksia on tarkasteltu seuraavassa erikseen. Kaupallisten vaikutusten arvioinnissa painottuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavaa koskevien sisältövaatimuksien (MRL 28 ) sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien erityisten sisältövaatimuksien (MRL 71 b ) toteutumisen arviointi. Keskeisiä ovat a) kaupan palvelurakenteeseen, b) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä c) palvelujen saavutettavuuteen ja liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset. Yhteenvetotaulukko keskeisistä kohdekohtaisista vaikutuksista on liitteenä 5. a) Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa k-m 2 kaikissa taajamissa sekä erikoiskaupassa k-m 2 Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella, 5000 k-m 2 Jämsän, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa ja 3000 k-m 2 muissa taajamissa. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja mahdollistaa sen, että maakuntakaava ohjaa sisältövaatimustensa mukaisesti vain merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ja mitoitusta. Kaupan palveluverkon alueellinen kehitys Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut antavat hyvän lähtökohdan alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Maakuntakaavassa osoitettu kaupan palveluverkko tukeutuu maakunnan aluerakenteeseen ja keskusverkkoon. Kaavaratkaisu luo edellytykset maakuntakeskuksen ja seutukeskusten kaupan kehitykselle ja vetovoiman vahvistamiselle. Keskusta-alueiden ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat pääosin ole-

34 33 massa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Maakuntakaavassa määritellyt keskustatoimintojen alueiden ja alakeskusten sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden ja kaupallisten vyöhykkeiden enimmäismitoitukset on määritelty vaikutusalueen ostovoiman kehitykseen perustuen, mikä luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Keskusta-alueiden kaupan kehitys Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava ohjaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa keskustaalueille ja vahvistaa keskusta-alueiden asemaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten mukaisesti. Keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus perustuu vaikutusalueen väestön kysyntään, mutta tarkoituksenmukaisella ylimitoituksella on otettu huomioon myös ostovoiman siirtymät ja maakuntakaavalle tarkoituksenmukainen ohjausvaikutus. Vaikutusalueen kysyntään perustuva mitoitus luo edellytykset myös kuntakeskusten ja taajamien kaupan kehitykselle. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet ovat pääosin olemassa olevia kaupan alueita. Uusi liikerakentaminen uusilla ja olemassa olevilla kaupan alueilla on maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskustaan soveltumatonta kauppaa, joka ei kilpaile keskusta-alueiden kaupan kanssa. Näin ollen vähittäiskaupan suuryksikkö-merkinnällä osoitetuilla kohteilla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Väestönmäärän ja ostovoiman kasvu mahdollistavat kaupan kehittymisen. Merkittävin vähittäiskaupan kehityspotentiaali on Jyväskylän seudulla, jossa ostovoiman kasvu mahdollistaa sekä olemassa olevien palveluiden kehittämisen että uuden liiketilan rakentamisen. Muilla seuduilla vähittäiskaupan ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve on vähäisempää, mutta maakuntakaava mahdollistaa kaupan kehityksen myös näillä alueilla. Maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusalueilla on riittävän suuri väestöpohja monipuolisen tarjonnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kauppaa koskevat ratkaisut vahvistavat Jyväskylän ja sitä kautta koko maakunnan valtakunnallista asemaa, mutta luovat edellytykset myös seutukeskusten kaupallisen aseman vahvistumiselle maakunnan sisällä. Riittävä enimmäismitoitus luo edellytykset vähittäiskaupan toiminnalle ja kehitykselle koko maakunnassa. Maakuntakaavan sijainti- ja mitoitusratkaisut tarkentuvat kuntakaavoituksen yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kuntakaavoituksella ratkaistaan myös merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus. Toimivan kilpailun edellytykset Toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen. Uusilla toimijoilla tulee olla riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Maakuntakaavan

35 34 ratkaisuilla voidaan joko rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Sijoittumispaikkojen runsaus luo edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisut tarjoavat erityisesti tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle runsaasti uusia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava ohjaa merkitykseltään seudulliset uudet päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoiskaupan suuryksiköt keskustatoimintojen alueille. Maakuntakaavan myötä keskusta-alueiden kaupallinen painoarvo ja vetovoima vahvistuvat, mikä turvaa olemassa olevan kaupan kehityksen, mutta voi luoda edellytyksiä myös uusien liikepaikkojen kehittämiselle keskusta-alueilla erityisesti erikoiskaupassa. Keskustatoimintojen alueiden lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu sijoittumispaikkoja vähittäiskaupan suuryksiköille. Osoitetut alueet ovat pääosin olemassa olevia kaupan alueita ja suunnittelumääräysten mukaan alueille sijoittuva uusi liikerakentaminen on tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskusta-alueelle soveltumatonta kauppaa. Tämä voi heikentää toimivan kilpailun edellytyksiä vahvistamalla olemassa olevien toimijoiden asemaa. b) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan merkinnät osoittavat koko maakunnan keskus- ja palveluverkon. Merkinnät muodostavat alue- ja yhdyskuntarakenteellisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ja tukevat olemassa olevien keskusten kehittämistä. Keskustatoimintojen alueet sijaitsevat keskeisesti taajamatoimintojen alueisiin ja ympäröivään asutukseen nähden. Alueet ovat hyvin saavutettavissa kevyellä liikenteellä ympäröiviltä asuinalueilta. Erityisesti Jyväskylään osoitettujen alakeskusten saavutettavuus on erinomainen myös joukkoliikenteellä. Keskustatoimintojen alueiden suhteet ja niiden hierarkia kaupallisessa palveluverkossa on osoitettu merkinnöin sekä enimmäismitoituksin. Jyväskylän keskusta korostuu merkinnöissä maakunnallisena pääkeskuksena. Osoitetut keskustatoimintojen alueiden laajennukset ja uudet merkinnät vahvistavat keskusverkkoa. Väestömäärältään suurimmat seutukeskukset toimivat seudullisina kaupan keskuksina. Keskustatoimintojen alueiden merkinnät ovat tarkoituksenmukaisia suhteessa maakunnan aluerakenteeseen ja sen kehittämistavoitteisiin. Esitetyt keskustatoimintojen alueet mahdollistavat merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan merkitykseltään seudullisten yksiköiden sijoittuminen nykyisiin keskuksiin tukee maakunnan nykyistä palveluverkkoa sekä parantaa keskusten elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Olemassa olevissa keskuksissa palvelut ovat hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asuinalueilta sekä myös laajemmalta alueelta eri kulkumuodoin. Maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen aluevarausmerkinnät ovat osin laajoja nykyisten kaupallisten palveluiden sijoittumiseen nähden. Kuitenkin nykyinen maankäyttö ja olemassa olevat kaupalliset palvelut ohjaavat erityisesti päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sijoittumista nykyisiin keskuksiin myös tulevaisuudessa aluevarausmerkinnöin osoitetuissa keskuksissa. Toisaalta aluevarausmerkinnät mahdollistavat keskustatoimintojen alueiden hallitun laajentamisen ja kaupallisten palveluiden kehittämisen sekä tarkemman maankäytön ohjaamisen kuntakaavoituksen keinoin.

36 35 Maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet ja vähittäiskaupan vyöhykkeet sijoittuvat Hirvaskankaan ja Humpin alueita lukuun ottamatta olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden lähialueilla asuvien määrä vaihtelee merkittävästi. Alle kilometrin säteellä on eniten asukkaita Keljonkeskuksen, Palokankeskuksen, Yliahon, Saunakylän, Kotakennään ja Äänekoskentien alueilla. Vähiten asukkaita alle kilometrin etäisyydellä on Karstulan Humpin ja Äänekosken Hirvaskankaan alueilla, jotka sijoittuvat irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet sijoittuvat pääosin lähelle maakuntakaavassa osoitettuja keskustatoimintojen alueita ja alakeskuksia. Lähelle keskusta-alueita sijoittuvat kaupan alueet muodostavat keskusta-alueen kansaa toiminnallisen kokonaisuuden eikä niillä ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Humpin ja Hirvaskankaan alueet sijaitsevat kaukana keskusta-alueista, joten niiden kehittäminen merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan alueina ei tue yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä. c) Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen ja liikkumiseen Vähittäiskaupan suuryksiköiden saavutettavuus ja asiointimatkojen kehitys Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisujen mahdollistama vähittäiskaupan suuryksikköjen palveluverkko luo edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle, mikä puolestaan turvaa palvelujen hyvän saavutettavuuden eri osissa maakuntaa. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen parantavat palvelujen koettua saavutettavuutta koko maakunnan alueella. Myös fyysinen saavutettavuus erityisesti seutukuntakeskuksissa asuville paranee, kun Jyväskylän tai muiden suurten keskusten sijasta ja rinnalla voidaan asioida oman seutukunnan keskuksessa. Seutukeskuksiin sijoittuva kauppa vähentää seuduilta Jyväskylään ja muihin suuriin keskuksiin suuntautuvaa asiointiliikennettä, jolloin myös asiointimatkat lyhenevät ja liikenteestä aiheutuvat päästöt vähenevät. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet Keskusta-alueille sijoittuva kauppa on yleensä hyvin saavutettavissa kevyellä liikenteellä, koska keskusta-alueet ovat myös asumisen painopisteitä ja koska keskusta-alueilla kevyen liikenteen yhteydet ovat useimmiten kunnossa. Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksiköiden saavutettavuus kevyellä liikenteellä on sidoksissa lähialueen väestömäärään ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Maakuntakaavassa osoitettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden lähialueiden väestömäärä vaihtelee huomattavasti. Vähiten asukkaita on Humpin ja Hirvaskankaan lähialueilla. Muilla alueilla varsin suuri osa sijaintikunnan väestöstä asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä vähittäiskaupan suuryksiköstä, jolloin kevyen liikenteen käyttö asiointimatkoilla on mahdollista. Maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alueet kuten myös vähittäiskaupan suuryksiköt ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla. Lähialueilla asuville kaupan palvelut ovat saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Muuta kuin henkilöautoa asioinnissaan käyttäville asukkaille asiointi on mahdollinen joukkoliikenteellä, mutta saavutettavuuden taso määräytyy joukkoliikenteen rei-

37 36 teistä, pysäkeistä ja vuoroväleistä. Keski-Suomessa julkisen liikenteen palvelutaso on päivittäiseen asiointiin riittävän korkea Jyväskylän seudulla ja osassa suurimmista seutukeskuksista. Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien kaupan alueiden saavutettavuus perustuu käytännössä suurimmalla osalla maakuntakaavassa osoitetuista alueista henkilöauton käyttöön. Alue- ja yhdyskuntarakenne Vaihemaakuntakaava päivittää sen keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten osalta huomioiden kuntaliitokset. Taajamatoimintojen osalta on myös tehty päivitys, joka perustuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR 2010). Keskustatoiminnot ja niiden alakeskukset sekä muut kuntakeskukset muodostavat keskusverkkomaisen rakenteen. Kaavaratkaisun lähtökohta on, että olevaa yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja kaavoissa oleva rakentamispotentiaali hyödyntämällä taajamien kasvutarpeet voidaan toteuttaa kuntatalouden kannalta järkevästi. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa selkeimmin kaupallisen palveluverkon kehittäminen. Kaavalla pyritään osaltaan edistämään sekä maakuntakeskus Jyväskylän että muun maakunnan keskustaajamien tasapainoista kehittämistä. Keski-Suomen tulevaisuuden ja maakunnan strategisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että Jyväskylä vahvistaa asemaansa suomalaisessa kaupunkiverkostossa mutta myös muut maakunnan keskukset kehittyvät. Keskustatoimintojen merkinnät korostavat koko maakunnan tasapuolista kehittämistä. Maakuntakaava tukee maakunnan kannalta tarkoituksenmukaista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Sekä maakunnallisella, seudullisella että kuntakohtaisella tasolla yhdyskuntarakennetta pyritään kehittämään mahdollisimman eheänä ja toimivana. Maakuntakaava ohjaa alueiden käyttöä siten, että yhdyskuntarakenteen hajautumista pyritään välttämään koko maakunnan alueella. Ohjaamalla julkiset ja kaupalliset palvelut keskustatoimintojen alueelle estetään rakenteen hajautuminen ja liikenteen tarpeeton lisääntyminen. Esitettävät vähittäiskaupan suuryksiköt sijaitsevat taajamatoimintojen alueilla ja niille ohjataan tilaa vaativaa, keskustaan soveltumatonta kauppaa. Tästä periaatteesta poikkeavat merkinnät johtuvat siitä, että niillä sijaitsee jo olemassa olevia tilaa vaativia kauppoja. Kaavaratkaisu enimmäismitoituksineen ja kaupan laatua koskevine suunnittelumääräyksineen turvaa taajamien ydinkeskustoissa olevan kaupan toimintaedellytyksiä eikä vaikuta keskustahakuisiin palveluihin. Kaupallisen palveluverkon vaikutuksia on selvitetty yksityiskohtaisesti kaavaan liittyvissä kaupallisissa selvityksissä (ks. yllä ja kappale maakuntakaavan tietopohja). Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet aiheuttavat rajoitteita niiden alueiden maankäyttöön. Välilliset vaikutukset ovat kuitenkin sekä kunta- että yksityistalouksille positiivisia työpaikkojen kautta. Virkistys Virkistyksen aluevaraukset parantavat ihmisten elinolosuhteita ja lisäävät maakunnan vetovoimaa. Kuntakeskusten vetovoima tulee kasvamaan virkistyksen aluevarausten toteuttamisen myötä. Virkistysalueilla ja reitistöillä on myös kansanterveydellistä merkitystä.

38 37 Aluekehitysvaikutukset ovat positiivisia yksityis- ja kuntataloudelle. Virkistyksen aluevaraukset lisäävät elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia, erityisesti matkailussa. Myös maaseutualueet ja kylämäinen asutus hyötyvät virkistyksen aluevarausten toteutumisesta. Kuntatalous vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti virkistyksen toteutukseen. Osa matkailupalvelujen ja virkistyksen aluevarauksista muodostaa erityyppisten reitistöjen solmupisteitä. Solmupisteisiin liittyvät ulkoilu- ja moottorikelkkailureitit, mikä voi mahdollistaa ja tukea solmupisteiden matkailullista kehittämistä. Solmupiisteissä voi sijaita myös muita kuin matkailupalveluita. Liikenne Kaavan vaikutukset liikenteeseen tulevat olemaan kohtalaisen vähäiset. Liikenteellisiä vaikutuksia aiheuttavat lähinnä kaupalliset palvelut. Jyväskylän kaupunkiseudulla kaupalliset palvelut ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa julkisella liikenteellä sekä kevytliikenteellä ja jalan. Muualla maakunnassa päivittäistavarakauppa sijaitsee keskusta-alueilla, tilaa vievän kaupan alueet keskustojen tuntumassa taajamatoimintojen alueilla. Nämä ovat kuitenkin hyvin saavutettavissa kevytliikenteellä ja jalan. Poikkeuksen tästä muodostavat Karstulan Humpin ja Äänekosken Hirvaskankaan alueet mutta niitä tukee ohikulkuliikenne. Asiointiliikenne maakunnan ulkopuolelta tulee lisääntymään jonkin verran Jyväskylään, Jämsään, Keuruulle ja Kyyjärvelle. Myös asiointiliikenne Viitasaarelle Pohjois-Savon suunnalta saattaa kasvaa. Kulttuuriympäristö Kaavan tietopohjaan kuuluvassa yhdistelmäkartassa 4. vaihemaakuntakaava/kulttuuriympäristö on esitetty kaavaratkaisun suhde kulttuuriympäristöön. Kaavaratkaisu ei heikennä kulttuuriympäristön arvoja. Keskustatoimintojen ja niiden alakeskuksiin, taajamiin, vähittäiskaupan suuryksikköihin sekä teollisuus- ja varastoalueisiin liittyvissä suunnittelumääräyksissä huomioidaan valtakunnalliset ja maakunnalliset kulttuuriympäristöt. Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet sekä virkistykseen ja matkailuun liittyvät kehittämisperiaatteet eivät vaaranna kulttuuriympäristöjä. Kulttuuriympäristöt päinvastoin lisäävät virkistyksen ja matkailun kehittämisalueiden vetovoimaa. Melu- ja suoja-alueilla on rakentamista rajoittavia määräyksiä. Koska maakuntakaavalla ei voida sivuuttaa erityislainsäädäntöä, eivät muinaismuistolain mukaiset kohteet vaarannu. Kaupallisista vyöhykkeistä Jämsän Risteys on rajattu siten, ettei se mene päällekkäin Alhojärven ja Jämsänjoen maakunnallisten kulttuurimaisema-alueiden kanssa. Lisäksi vyöhykkeen ja Alhojärven maisema-alueen väliin jää näkymän katkaiseva Vuorenpäänvuorialue. Jämsänjoen maisemaalueen pohjoisosan maisemakuvassa kaupallisen vyöhykkeen jo olemassa oleva rakentaminen näkynee osittain. Peltoalueiden laidalle, risteys- ja taajama-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvan kaupallisen vyöhykkeen ei voi katsoa myöskään pirstovan Jämsän yhtenäisiä peltoalueita. Keuruun ja Jämsän kaupalliset vyöhykkeet eivät ole ristiriidassa myöskään valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kanssa. Jämsän vyöhykkeen itä- ja Keuruun vyöhykkeen länsiosissa, lähimpänä merkittäviä kulttuuriympäristöalueita, on jo kaupallisia / teollisia palveluita tarjoavia rakennuksia (Kaupan taustamuistion ilmakuvat). Keuruulla vyöhykkeen ja vanhan keskus-

39 38 tan kulttuuriympäristön väliin jää Lapinsalmen ja Päkärin rakennetun alueen muodostama suojavyöhyke. Molemmissa tapauksissa mahdollinen kaupan lisärakentaminen sijoittuu etäämmäksi kulttuuriympäristöalueista. Riippuen vyöhykkeiden kaupallisista rakenteista on mahdollista, että ne joiltain osin erottuvat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suunnalta. Tarkempaa suunnittelua ohjaa maakuntakaavan taajama-alueiden (A) suunnittelumääräys, jonka mukaan näillä alueilla alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Tarkemmalla kaavoituksella ja toteutussuunnittelulla on huolehdittava rakennusten soveltumisesta sijaintiympäristöönsä, eikä kulttuuriympäristöihin kohdistuvia vaikutuksia voida pitää merkittävinä. Keskeiset vaikutukset Kaupan palveluverkon osalta keskeisin vaikutus on vähintään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjautuminen keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueille, mikä tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Ehyen yhdyskuntarakenteen toteuttaminen voi uhata lähivirkistysalueiden säilymistä ja kehittämistä. Kaupan toiminnot ovat hyvin eri ihmisryhmien saavutettavissa autoilla, joukkoliikenteellä ja kevytliikenteellä. Kaavaratkaisun mahdollistama vähittäiskauppaverkosto tukee toteutuessaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, sillä se perustuu vaikutusalueensa ostovoimaan. Siten se myös vähentää erityisesti erikoiskaupan osalta henkilöautolla liikkumistarvetta etäämpänä oleviin kauppakeskuksiin ja tukee omalta osaltaan ilmastonmuutoksen hillintätavoitetta. Rakentaminen kuluttaa kuitenkin luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä. Ostovoiman siirtymää vähentävä vaikutus kerrannaisvaikutuksineen edistää paikalliskeskustojen kehittymistä viihtyisinä asuinympäristöinä tarjoten myös muille kuin vähittäiskaupan palveluille lisämahdollisuuksia. Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet turvaavat varuskuntien ja varikkojen sekä maanpuolustuksen tarpeita. Varaukset ohjaavat ja rajoittavat muita maankäyttömuotoja, mutta niillä on kunta- ja yksityistalouksille välillisiä positiivisia vaikutuksia. Virkistystoimintoihin liittyvät varaukset parantavat ihmisten elinolosuhteita ja lisäävät maakunnan vetovoimaa. Varaukset mahdollistavat ja parantavat matkailun kehittämistä. Vaihemaakuntakaavan kokonaisvaikutukset (MRA 1 ). Taulukko on työstetty ympäristö- ja tasaarvovaikutusten arviointiryhmässä (YVA-ryhmä). Maankäyttöluokka MRA 1 Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasa-arvo Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat Keskustatoimintojen alueet ja alakeskukset sekä vähittäiskaupan suuryksiköt Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet / Virkistysalueet

40 39 Alue- ja yhdyskuntarakenne, + +/- + yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia + Myönteisiä vaikutuksia 0 Ei selviä vaikutuksia - Kielteisiä vaikutuksia - - Merkittäviä kielteisiä vaikutuksia -/+ Kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia TOTEUTUS JA SEURANTA Maakuntakaavan toteuttaminen tapahtuu kuntakaavoituksen ja viranomaisten edistämisvelvoitteen kautta. Maakuntakaava on otettava huomioon kun suunnitellaan ja päätetään muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä siten kuin erityislaissa säädetään. Keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten sekä vähittäiskaupan suuryksikköjen toteutusvastuu on kunnilla sekä kauppaliikkeillä. Seuranta tapahtuu Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän sekä kaavaneuvottelujen ja lausuntomenettelyn kautta. Puolustusvoimien alueiden toteutuksesta vastaa valtio. Aluevarausten seuranta tapahtuu lausuntomenettelyn kautta. Virkistykseen liittyvien kehittämisperiaatteiden, aluevarausten, kohteiden ja reittien suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeisessä asemassa ovat kunnat. Virkistyksen aluevarausten seuranta tapahtuu lausuntomenettelyn kautta sekä maakuntakaavoituksen seurannan yhteydessä suoritettavan kyselyn avulla.

41 40 LIITE 1. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOKO MAAKUNTAA KOSKEVA SUUNNITTELUMÄÄRÄYS Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja kaikissa taajamissa on k-m² erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on k-m² Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² muissa taajamissa muualla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Edellä mainittuja pienempiä, paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Aluetunnus Merkintä Kaavamääräys Keskustatoimintojen alue, kohde (C, c) Merkinnällä osoitetaan kaupunkitasoisen tai seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinalue. Keskustatoimintojen alueella on asutuksen lisäksi hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja ja Jyväskylässä myös matkakeskus. (Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski) Suunnittelumääräys: Keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Joutsa Jyväskylä Jämsä Karstula Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: k-m 2 Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enimmäiskerrosalaa k-m k-m k-m k-m k-m k-m 2 Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti Suunnittelumääräys:

42 41 merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. (Hankasalmi kk, Eteläportti, Korpilahti, Kuokkala, Palokka, Tikkakoski, Vaajakoski, Halli, Jämsänkoski, Länkipohja, Kuhmoinen kk, Laukaa kk, Lievestuore, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Suolahti) Hankasalmi kk Jyväskylä, Eteläportti Kuokkala Palokka Vaajakoski Laukaa kk Muurame Petäjävesi Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Jyväskylä, Keljonkeskus Palokankeskus Kyyjärvi, Paletti Laukaa, Rokkakangas Muurame, Saunakylä Pihtipudas, Putaanportti Saarijärvi, Asemankannas Viitasaari, Mustaniemi Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: k-m k-m k-m k-m k-m k-m k-m k-m 2 Muihin alakeskuksiin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle ei saa osoittaa kuin vähäisessä määrin muuta kuin sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: k-m k-m k-m 2, alueelle voi sijoittua keskusta-alueille soveltuvaa erikoistavarakauppaa k-m k-m k-m k-m k-m 2

43 42 Kaupallinen vyöhyke (km-1) Kaupallinen vyöhyke (km-2) Taajamatoimintojen alue (A) Äänekoski, Hirvaskangas Kotakennäs Äänekoskentie (pohjoinen) Merkinnällä osoitetulla alueella on tai sinne voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Jyväskylä, Keljonkeskus-Eteläportti Palokankeskus-Kirri Jämsä, Jämsän Risteys Karstula, Humppi Keuruu, Yliaho Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Osaan alueista sisältyy aluekohtainen suunnittelumääräys k-m k-m k-m 2 Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, etteivät ne yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä erikoistavarakaupan toimintamahdollisuuksia keskustaalueilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle ei saa osoittaa kuin vähäisessä määrin muuta kuin sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. (Hankasalmi, Hankasalmen as., Niemisjärvi, Joutsa, Leivonmäki, Jyväskylä, Korpilahti, Kuohu, Säynätsalo, Tikkakoski, Vesanka, Jämsä, Halli, Kaipola, Koskenpää, Länkipohja, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Haapamäki, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Kuu- Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: k-m 2. Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta k-m 2. Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta k-m k-m k-m 2 Suunnittelumääräys: Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k- m². Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet.

44 43 saa, Leppävesi, Lievestuore, Vihtavuori, Luhanka, Multia, Muurame, Kinkomaa, Petäjävesi, Kintaus, Pihtipudas, Saarijärvi, Kolkanlahti, Pylkönmäki, Toivakka, Uurainen, Hirvaskangas, Viitasaari, Äänekoski, Konginkangas, Sumiainen, Suolahti) Hankasalmi (asema) Joutsa (keskusta) Joutsa (Leivonmäki) Jyväskylä (Korpilahti) Jämsä (keskusta) Jämsä (Länkipohja) Keuruu (keskusta) Kyyjärvi (keskusta) Laukaa (Leppävesi) Multia (keskusta) Petäjävesi (keskusta) Aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä: Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 9 pohjoispuolelle. Taajamarakenteen laajeneminen vt:n 4 länsipuolelle edellyttää eritasoliittymää. Taajaman pohjoisosien suunnittelussa tulee ottaa huomioon varalaskupaikan vaatimat suojaalueet. Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 4 länsipuolelle. Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Maatianjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Jämsänjoen maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 9 luoteispuolelle. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vt:n 23 toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistieja eritasojärjestelyt. Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa kiinnittää erityistä huomiota kauppakeskus Paletin liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Leppäveden maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 18 pohjoispuolelle. Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 18 ohjeellisen linjauksen koillis-

45 44 puolelle. Petäjävesi (Kintaus) Saarijärvi (keskusta) Äänekoski (Konginkangas) Taajamarakenteen merkittävä laajentuminen VT:n 23 eteläpuolelle edellyttää rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä. Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen Rahkolan maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa järjestää Keiteleen Pyyrinlahden ja Räihänselän kanavointimahdollisuus. Työpaikka-alue (TP, tp) Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue. (Eteläportti (2), Jyväskylä/Muurame; Seppälänkangas-Palokangas (4), Jyväskylä; Jämsänkoski (6), Jämsä; Hirvaskangas (8), Äänekoski- Uurainen; Koukkuniemi (9), Äänekoski; Vehniä (10), Laukaa) Teollisuus- ja varasto-alue (T, t) Teollisuus- ja varastotoimintojen alue. Melualue (me) (Mustalahden teollisuusalue (13), Viitasaari; Karimäen teollisuusalue (17), Joutsa) Merkinnällä osoitetaan alueita joille ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja (Tikkakosken lentokenttä) Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Melualue (me1) Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso LAeq ylittää ajoittain tason 55 db. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisra- Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toimin-

46 45 Melualue (me2) Suojavyöhyke (sv1) Suojavyöhyke (sv2) Suojavyöhyke (sv3) Suojavyöhyke (sv4) joitus. (Vuorisjärvi, Keuruu) Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso Laeq ylittää ajoittain tason 50 db. (Vuorisjärvi, Keuruu) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. (Kaleton, Toivakka) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. (Toivakka, Hartola) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. (Kaleton) Merkinnällä osoitetaan Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suojavyöhyke. nan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueelle uusia melulle mahdollisesti herkkiä toimintoja on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rakentamismääräys (Kaleton): Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Rakentamismääräys (Toivakka): Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustusvoimia palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelumääräys: Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailu-

47 46 lain 1194/ mukainen lausunto Trafilta. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä matkailussa ja virkistyksessä jo oleva tai siihen soveltuva kokonaisuus. Ulkoilun yhteystarve Jämsänniemi (mv11), Jämsä; Keurusselkä (mv12), Keuruu; Niemenharju (mv 14), Pihtipudas; Hännilänsalmi (mv15), Viitasaari. Kotanen-Tikkamäki (mv9) ja Muuratsalo (mv10), Jyväskylä-Muurame; Mustavuori (mv13) ), Laukaa. Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilureittiverkostoon liittyvä tavoitteellinen reittiyhteys. (Himos-Korpilahti) Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata ulkoilureittien jatkuvuus. Virkistyskohde (v) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä virkistysalue. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. (Multamäki (94), Laukaa; Huutoniemi (95), Uurainen) Matkailupalvelujen alue, kohde (RM, r) Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue. (Himos (7), Jämsä; Öijanniemi (23), Kannonkoski; Nokkakivi (24), Laukaa; Marjoniemi-Akonniemi (25), Uurainen; Muikunlahti (26), Viitasaari) Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan Keski- Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön. (Revontuli-Lievestuore, Lievestuore-

48 47 Toivakka, Lievestuore-Vihtavuori, Laukaa-Palokka, Laulavan Mörön Polku (Äänekoski), Leivonmäen kansallispuisto-rutalahti, Leivonmäen kansallispuisto-korpilahti, Korpilahti- Muurame) Veneväylä Merkinnällä osoitetaan veneilyä palveleva runkoväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. (Kuusveden veneväylä, Länkipohjan veneväylä) Vesiretkeilyreitti Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn soveltuva reitti. (Jyväskylän pienten sisäjärvien reitti) Venesatama Merkinnällä osoitetaan satamaalueita laiva- ja veneliikenteelle. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. (Länkipohja (44), Jämsä) Ampumarata (e/a) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä ampumarata. (Lullinmäki (38), Jämsä) Konneveden kehittämisalue Kansallispuistoksi kehitettävä alue Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää alueen luontoarvoja painottaen. Virkistyksen ja retkeilyn sekä niihin liittyvien rakentamisten tulee sopeutua luontoarvoihin. Päijänteen kehittämisalue Merkinnällä osoitetaan Päijänteen kehittämisalue Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus.

49 48 Apukartat 4. vaihemaakuntakaavan kaupallisista km-vyöhykkeistä Keljonkeskus Eteläportti, km-1 Palokankeskus Kirri, km-1 Jämsän Risteys, km-1 Karstula Humppi, km-1 Keuruu Yliaho, km-1 Jyväskylän keskustaajama-alue, km-2

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 3.5.2013 Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ/ Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Luonnos Maakuntahallitus 15.6.2012 1 KESKI SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA JOHDANTO... 2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 Maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

MH 12.12.2012 176 LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

MH 12.12.2012 176 LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS MH 12.12.2012 176 LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Ehdotus 12.12.2012 1 KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA JOHDANTO... 2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 Maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS. Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS. Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 24.11.2016/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 22.8.2017/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA Keski-Suomen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS TIIVISTELMÄ Maakuntavaltuusto 1.12.2017 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS Sisällys LAINVOIMAISET MAAKUNTAKAAVAT... 1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI... 2 MAAKUNTAKAAVAN

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA

KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 17.8.2017 / LBer Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA Sisällys 1. Kaupan ohjauksen tarkistustarpeet

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS UURAISTEN kunta. Uuraisten kunta Virastotie Uurainen.

KAAVOITUSKATSAUS UURAISTEN kunta. Uuraisten kunta Virastotie Uurainen. KAAVOITUSKATSAUS 2018-2019 UURAISTEN kunta Uuraisten kunta Virastotie 4 41230 Uurainen www.uurainen.fi Ulla Järvinen, aluearkkitehti 11.10.2018 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 1 2. Kaavoitusprosessi ja

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (4.VMK) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MUUTOKSET PUNAISELLA (28.11.2012) Maakuntahallitus 28.11.2012 Maakuntahallitus 19.5.2010 Yva-ryhmä 21.6.2010

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2017

KAAVOITUSKATSAUS 2017 KAAVOITUSKATSAUS 2017 Petäjäveden kunta Petäjäveden kunta Suutarintie 4 41900 Petäjävesi www.petajavesi.fi Ulla Järvinen, aluearkkitehti 22.5.2017 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 1 2. Kaavoitusprosessi

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO PÄIVITETTY 6.11.2017 / OR Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti 12.5.2016 Kaavoituskatsaus 2016 Uuraisten kunta Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti 1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja

Lisätiedot

Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään:

Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään: LIITE 3 / OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA 1(5) Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään: Otteet maakuntakaavan tarkistusehdotuksesta (ei mittakaavassa) LIITE 3 / OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen Markus Erkkilä 14.10.2016 Esityksen sisältö Kaavajärjestelmä (MRL, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava,

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Uuraisten kunnan kaavoituskatsaus 2017

Uuraisten kunnan kaavoituskatsaus 2017 Uuraisten kunnan kaavoituskatsaus 2017 Ulla Järvinen, aluearkkitehti 18.8.2017 1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET 1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4. Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.2015 16.4.2015 Esityksen rakenne Kaavajärjestelmä Suomessa Valtakunnalliset

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Keski-Suomen liitto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.9.2017 Keski-Suomen liitto KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 SISÄLTÖ 1. ALKUSANAT

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kärsämäen kunta 1/5 KÄRSÄMÄEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Teollisuusalueen asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-

Lisätiedot

LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 256 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 256 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 122-AK1502 SÄKYLÄN KUNTA LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 256 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2015 20.5.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (7) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kakslauttasen asemakaavan muutos kortteli 101 Sodankylän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.8.2017 Sodankylän

Lisätiedot

31.5.2013 Kaavoituskatsaus 2013. Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

31.5.2013 Kaavoituskatsaus 2013. Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti 31.5.2013 Kaavoituskatsaus 2013 Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti 1. YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13. Kaavaselostus Kaavatunnus:

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13. Kaavaselostus Kaavatunnus: Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13 Kaavaselostus Kaavatunnus: 599401201609 Sisältö: 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Kirkonkylän asemakaavan laajennus

Kirkonkylän asemakaavan laajennus TUUSNIEMI Kirkonkylän asemakaavan laajennus Kaavaselostus HYVÄKSYTTY: KVAL pp.kk.2017 xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (10) Savolainen Lilian 8.9.2017 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot